Liitevihko 3: Sivut E SI TY K S IA PUOLUEKOKOUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitevihko 3: Sivut 1 150 E SI TY K S IA PUOLUEKOKOUKSELLE"

Transkriptio

1 Liitevihko 3: Sivut E SI TY K S IA SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXV PUOLUEKOKOUKSELLE SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA

2 OHJELMA- JA JULKILAUSUMAVALIOKJUNTAAN I. Esitykset Puoluetoimikunnan esitys Puolueen talous- ja sosiaalipoliittiseksi ohjelmaksi 1960-luvulle 2. Puoluetoimikunnan esitys Puolueen maaseutuohjelmaksi 3. Taloudellisen suunnittelun tehostaminen 4. Puolueen suhtautuminen sosialisoimiskysymykseen 5. Ajankohtaisen kansallistamisohjelman aikaansaaminen tunnin työviikon toteuttaminen 7. Ansiotyötä tekevien perheenäitien aseman helpottaminen 8. Nykyajan vaatimuksia vastaavan maatalousohjelman laatiminen 9. Ylimenokauden maatalousohjelman laatiminen 10. Yhtenäisen eläketurvan aikaansaaminen 11. Eläkekysymyksen järjestäminen yhtenäiselle pohjalle 12. Kansaneläkkeen saajien ikärajan alentaminen 13. Kansaneläkkeiden korottaminen 14. Asunto-olosuhteiden parantaminen 15. Ammattikoulutuksen tehostaminen 16. Ammattikoulun kehittäminen 17. Valtion urheilulautakunnan kokoonpano 18. Julkisten varojen käytön valvonta

3 Puoluetoimikunnan asettama talouspoliittinen toimikunta on laatinut puoluekokoukselle annettavan esityksen 1960-luvun talous- ja sosiaalipoliittisesta ohjelmasta. Toimikunnan antamassa selonteossa sanotaan: PUOLUETOIMIKUNNALLE Sos.-dem. Puoluetoimikunta asetti puoluesihteerin esityksestä syyskuussa 1959 erityisen toimikunnan valmistelemaan vuoden 1960 puoluekokoukselle esitettävää talouspoliittista lähiajan ohjelmaa sekä laatimaan tarvittaessa selvityksiä ajankohtaisista talouspoliittisista kysymyksistä. Toimikuntaan nimettiin 'puheenjohtajaksi puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki, sihteeriksi J. A Juuti sekä jäseniksi Aarne Koskinen, Jussi Linnamo, Jaakko Riikonen, Ahti M. Salonen, Olavi Salonen ja Viljo Virtanen. Toimikunnan kutsumana on sen työhön osallistunut myös Pentti Viita. Toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa ja on se ollut koolla kaikkiaan 10 kertaa. Saadun tehtävän suorittamiseksi laadittiin ensin työohjelma, johon päätettiin sisällyttää tärkeimmiksi katsottavat 1960-luvun talous- ja sosiaalipoliittiset tavoitteet. Päähuomion on toimikunta työssään kohdistanut maan teollistamista koskevien kysymysten yleisluontoiseen selvittelyyn sekä teollistämispyrkimysten edellyttämien toimenpiteiden hahmotteluun. Teollistamiseen läheisesti liittyvä lähitulevaisuuden asuntopolitiikka on ollut toisena pääkysymyksenä ja kolmantena maatalouspolitiikka, sekin yleisiin tavotteisiln niveltyvänä talouspolitiikan osana. Toimikunta on edelleen käsitellyt verotuspolitiikan uudistamista sekä keskeisimpiä sosiaalisia ongelmia. Näitten ohella on tutkittu myös taloudelliseen suunnitteluun, hintapolitiikkaan sekä taloudelliseen demokratiaan liittyviä kysymyksiä. Edellä mainittujen kysymysten selvittämiseksi on toimikunta hankkinut useita asiantuntijalausuntoja sekä saatavissa ollutta koti- ja ulkomaista tilastollista aineistoa. Myös toimikunnan jäsenet ovat laatineet selvityksiä esillä olleista tehtävistä. Näitten sei-

4 vitysten perusteella on toimikunta tehnyt jäljempänä olevan ehdotuksensa, joka on jaoiteltu 10:een pääryhmään, kukin oman yleisotsikkonsa alle. Toimikunta on ollut yksimielinen ehdotuksissaan. Helsingissä tammikuun 25 pnä Talouspoliittisen toimikunnan puolesta: Kaarlo Pitsinki puheenjohtaja J. A. Juuti sihteeri

5 Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma 1960-luvulle Puoluetoimikunnan esitys TALOUSPOLITIIKKAMME TAVOITTEET I. Yleistä Taloudellisena päätavoitteenamme on hankkia pysyvä työpaikka jokaiselle työkykyiselle, kelvollinen asunto ja koti kaikille sekä kohoava elintaso ja lisääntyvä sosiaalinen turvallisuus. Tehokkain keino näitten päämäärien saavuttamiseksi on maan teollistaminen. Teollisten elinkeinojen laajentaminen vaatii suuria pääomansijoituksia, jotka nykyisessä kasvavan kansainvälisen kilpailun ilmapiirissä edellyttävät rahaolojen vakavuutta. II. Täystyöllisyys Valtakunnan koko työvoima kasvaa lähimpien viiden vuoden aikana noin :11a vuosittain ja vielä alkaneen kymmenluvun lopulla lähes :11a vuodessa. Kun maa- ja metsätalouden työntekijämäärä vähenee näillä aloilla tapahtuvan tuotannon rationalisoinnin takia lähes :11a vuosittain, on teollisiin elinkeinoihin saatava noin uutta työpaikkaa vuodessa. Täystyöllisyyden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että reaalinen tuotanto kasvaa vähintään 5 % vuodessa. Tuotannon ja kansantulon kasvu on puolestaan ratkaisevasti riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Liikenne, kauppa ja palveluselinkeinot seuraavat teollisuuden ja rakennustoiminnan aikaansaamaa tuotannon nousua. Teollisuudessa tapahtuu jatkuvaa tuotannon tehostumista. Sen vuoksi jää teollisuudessa työvoiman lisäys tuntuvasti pienemmäksi kuin tuotannon kasvu. Pääosa uusista työpaikoista avautuu kaupan, liikenteen ja palveluselinkeinojen puolella. Teollisuuden kasvu on kuitenkin perusedellytys näitten elinkeinojen laajentumiselle.

6 6 III. Elintason nostaminen Voimakkaan teollistamisen avulla voimme korottaa reaalista kansantuloamme keskimäärin ainakin 5 % vuodessa. Osa tästä lisäyksestä menee palkkoina uusien työntekijäin hyväksi. Samanaikaisesti voidaan korottaa myös elintasoa. Voimme saavuttaa 40 %:n yleisen reaaliansioitten lisäyksen 10 vuodessa. Oikeudenmukaisen tulonjakopolitiikan avulla on turvattava Vähävaraisimmalle väestölle tuotakin suurempi elintason nousu. IV. Sosiaaliset uudistukset Monet tärkeät sosiaaliset uudistukset ovat varojen puutteessa jääneet toteuttamatta. Kohoava kansantulo antaisi mahdollisuuden myös näitten uudistusten. suorittamiseen. Kansantulon lisääntymiseen johtavaa teollistamista on siis sosiaalisen turvallisuudenkin takia tehostettava. I. Yleistä SIJOITUSTOIMINTA JA SÄÄSTÄMINEN Säästämis- ja sijoitustoiminta on Suomessa ollut erittäin korkealla tasolla. Olemme säästäneet noin neljänneksen kansantulosta. Tuottavimpiin elinkeinoihin kohdistuvat sijoitukset ovat meillä kuitenkin jääneet tuntuvasti vähäisemmiksi kuin useimmissa muissa maissa. Poikkeuksellisen suuri osa kaikista investoinneista on suuntautunut tuottamattomiin tai vähätuottoisiin kohteisiin mm. maatalouden ja julkisen hallinnon piirissä. Kun lähimmissä läntisissä naapurimaissa noin % kaikista investoinneista on suunnattu teollisiin elinkeinoihin, on Suomessa jääty samojen elinkeinojen osalta alle 50% :n. II. Sijoitusten suunta Teollisia sijoituksia voidaan laajentaa sekä sijoitusten kokonaismäärää lisäämällä että ohjaamalla nykyistä pääomain käyttöä uusille urille. Jos sijoitusten osuutta kokonaistuotannosta lisättäisiin, hidastuisi elintason nousu. Jotta tämä vältettäisiin, on investointien nykyistä suuntausta pyrittävä muuttamaan. Meidän on oltava pidättyväisiä kaikissa niissä investoinneissa, jotka eivät edistä teollista kehitystä. Vähätuottoista ja kansantaloudellisesti toissijaista pääomain käyttöä on rajoitettava ja kaikkea ylellistä rakentamista supistettava. Sijoitustoimintaa on tehostettava, ei ainoastaan teollisuudessa, vaan myös teollista kehitystä palvelevain kulkulaitosten alalla.

7 Teollisuuteen investoitaessa on pyrittävä suosimaan njitä elinkelpoisia yrityksiä, joissa sijoituksilla saadaan suurin mahdollinen tuotannon lisäys tai runsain määrä uusia työpaikkoja. III. Varain hankinta Teollisuuden kehittäminen vaatii suuria varainsijoituksia. Tällaisiin sijoituksiin on pyrittävä saamaan entistä enemmän pitkäaikaisia ulkomaisia lainoja. Varsinaisen tehdasteollisuuden ohella on lainoituskohteiksi saatava nykyistä suuremmassa määrin myös kaivostoiminta, maan voimatalous sekä kulkulaitokset. Valtaosa teollisten sijoitusten kokonaismäärästä jää joka tapauksessa kotimaisista lähteistä hankittavaksi. Tämän takia tarvitsemme jatkuvasti korkeata säästämismäärää ja myös suurta julkista säästämistä. On välttämätöntä, että julkisia varoja käytetään tähänastista enemmän maan teollistamisen hyväksi. IV. Sijoituspolitiikan tavoitteet Kun julkisessa talouspolitiikassa on ilman riittävää perustetta suosittu monia heikkotuottoisia investointeja, on teollisten sijoitusten lisäämiseksi pyrittävä a) ohjaamaan työllisyyden ylläpitämiseksi tarkoitetut varat ensi sijassa uuden teollisuuden, teollisuutta palvelevien kulkulaitosten sekä uusien asuntojen rakentamiseen, b) laajentamaan valtion omia teollisia investointeja sekä suuntaamaan valtion omat tahi sen avustamat investoinnit entistä enemmän teollisille toimialoille, c) suuntaamaan julkista lainanantoa entistä enemmän teollisiin tarkoituksiin, d) tukemaan uusien talletuspääomien kertymistä. On suosittava teollista kehitystä tukevia investointeja sekä rajoitettava ja supistettava vähempiarvoisia varainsijoituksia ja tässä tarkoituksessa ohjattava ja valvottava kansantaloutemme investointitoimintaa. I. Teollisuus TEOLLISTAMINEN Suurin työllisyyden nousu voidaan aikaansaada kehittämällä kulutustavarateollisuutta. Tämän teollisuuden alan laajentuminen riippuu kuitenkin kansantulon noususta. Kansantulon nostaminen puolestaan edellyttää perusteollisuuksien kehittämistä. 7

8 g Useilla aloilla olemme kasvavassa määrin tuonnista riippuvaisia. Kohoavan tuonnin rahoittamiseksi on laajennettava vientiteollisuuksia ja lisättävä vientiä. Samanaikaisesti on laajennettava muutakin elinkelpoista kotimaista teollisuustuotantoa.. Teollisuustuotannon yleinen laajentuminen vahvistaisi ja monipuolistaisi vientiämme ja vähentäisi riippuvuuttamme suhdanneherkistä puunjalosteista. Samalla helpotettaisiin taloutemme mukautumista alati laajeneviin kansainvälisiin yhteismarkkinoihin. Uutta kilpailukykyistä teollisuutta rakennettaessa on tähtäimessä pidettävä tuotannon ja sen jalostusasteen nostamista, työtilaisuuksien lisäämistä ja viennin laajentamista ja senvuoksi pyrittävä edistämään ensisijaisesti a) jalostusasteeltaan korkeatasoisen puujalostustuotannon laajentamista raakapuuvarojemme sallimiin mahdollisuuksiin asti, b) metallien perusteollisuuden ja konepajateollisuuden lisäämistä, niin että malmivaramme tulisivat entistä enemmän kotimaisen jalostuksen piiriin ja että yhä suurempi määrä koneita saataisiin omasta maasta, c) kemian perusteollisuuden lisäämistä tähän tuotantoon perustuvien muitten teollisuuksien rakentamista silmälläpitäen, d) höyry- ja vesivoimalaitosten sekä atomivoimalaitosten rakentamista maan energiatarpeen kasvua vastaavalla vauhdilla. Perusteollisuuksien rakentaminen antaisi jo rakennusvaiheen aikana erittäin huomattavan määrän työtilaisuuksia sekä rakennettavissa teollisuuksissa että niitten kotimaisten hankintojen puolella. Perusteollisuudet takaisivat myös kasvavalle työntekijämäärälle työpaikkoja kulutustavarain tuotannossa sekä kaupassa, liikenteessä ja palveluselinkeinoissa. Teollisuutemme pohjan vahvistuminen luo edellytyksiä myös pienteollisuuden kehittämiselle. Pienteollisuudelle avautuisi entistä laajempia mahdollisuuksia toimia suurten teollisuuslaitosten alihankkijoina. Julkisen vallan toimenpitein on pyrittävä edistämään pienten teollisuusyritysten erikoistumista niille sopiviin tuotteisiin, jolloin myös vientimarkkinain mahdollisuudet on otettava huomioon. Valtiovallan on toimenpiteillään pyrittävä myötävaikuttamaan laajan teollistamisohjelman toteuttamiseen. Valtion on otettava päävastuu teollisesta rakentamisesta niissä tapauksissa, joissa vain yhteiskunnan voimavarat riittävät uusien yritysten ja uusien tuotantokeskusten perustamiseen tahi joissa teollista kehitystä ei voida yhteiskunnan edun vuoksi jättää yksityisestä yritystoiminnasta riippuvaksi.

9 II. Kaivostoiminta Samanaikaisesti ennenmainittujen teollisten tavoitteiden kanssa on pyrittävä kehittämään maan kaivostoimintaa ja tässä tarkoituksessa a) tehostettava toimenpiteitä uusien mineraaliesiintymien löytämiseksi ja tutkimiseksi, mm. varaamalla valtion budjettiin nykyistä suuremmat tutkimusmäärärahat, b) tuettava kaivostoiminnan aloittamista ja laajentamista sekä malmivarojemme edelleenjalostamista, ensi sijassa valtion omien yritysten puitteissa. 9 III. Kulkulaitokset Kulkulaitosten kehittämiseksi on a) laadittava valtakunnan teollistumista palveleva kulkulaitosohjelma ja ohjattava kulkulaitosinvestoinnit sen mukaisesti, b) uudistettava rautatielaitos teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetustarpeita vastaavaksi, c) uusittava maantierakennustpiminta nykyistä korostetummin valtakunnallisia kuljetustehtäviä vastaavaksi, d) edistettävä kotimaisen kauppalaivaston uusintaa ja lisäämistä. Julkiset hankinnat, mm. rautatielaitoksen osalta, on työllisyyden turvaamista silmällä pitäen sijoitettava ensisijaisesti kotimaahan. Kauppalaivastoa uudistettaessa on annettava etusija kotimaiselle laivanrakennusteollisuudelle. i IV. Teollisuuden sijoittaminen Uusi teollisuus hakeutuu yleensä alueille, missä sen toimintaedellytykset ovat taloudellisesti suotuisimmat. Näihin toimintaedellytyksiin voidaan valtiovallan toimenpitein vaikuttaa. Tämän vuoksi on sopivin toimenpitein pyrittävä a) helpottamaan teollisuuden rakentamista vajaatyöllisyysalueille, b) edistämään maan eri osien raaka-ainevarojen käyttöönottoa sekä eri teollisuusalojen sijoittumista lähemmäksi raaka-aineen hankinta-alueita, c) parantamaan teollistamista silmällä pitäen maan syrjäseutujen kulkuyhteyksiä. Maan teollistuminen lisää uusien asuntojen tarvetta. Tämän vuoksi on tehostettava ja tuettava asuntojen rakentamista teollistuvilla alueilla.

10 10 ASUNTOPOLITIIKKA I. Yleistä Maassamme on viime aikoina valmistunut keskimäärin uutta asuntoa vuodessa. Asutuskeskuksissa on uusia asuntoja rakennettu vuosittain noin , mistä määrästä puolet on ollut Aravan osuutta. Tämä tuotanto on ollut riittämätön asuntovajauksen poistamiseen. Asuntoja on yhä edelleen niukalti, niitten huoneluku alhainen ja asumisahtaus suuri. Asumistiheyden puolesta Suomi kuuluukin Euroopan heikoimpiin maihin. Täällä asuu keskimäärin 1,5 henkilöä huonetta kohti, muissa pohjoismaissa sen sijaan vain 0,8 0,9 henkilöä. Asumiskustannukset ovat Suomessa erittäin korkeat. Useat perheet joutuvat uhraamaan vaatimattomaankin asuntoon kolmanneksen, jopa puolet tuloistaan. Muissa pohjoismaissa on katsottu, ettei asuminen saisi viedä viidennestä enempää. Korkeitten asumismenojen takia on vähävaraisten perheitten työlästä hankkia itselleen pientäkään nykyaikaista asuntoa. Asumisen kalleus on ollut syynä asumisahtauteen. Valtaosa asuntojen tuotannosta tapahtuu useimmissa maissa julkisen tuen turvin, sosiaalisena asuntorakennustoimintana. Suomessa on julkisen tuen osuus ollut aivan liian vähäinen ja epävakainen. II. Asuntojen tarve Maamme väkiluku lisääntyy alkaneen kymmenluvun kuluessa noin :11a. Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tullessa täysi-ikäisiksi kohoaa myös uusien perheitten vuotuinen määrä tuntuvasti nykyisestään. Odotettavissa oleva elintason yleinen nousu lisää niin ikään uusien ja entistä tilavampien asuntojen kysyntää. Teollistuminen lisää lähinnä asutuskeskusten väestömäärää. On laskettu, että noin kaksi kolmannesta koko vuosikymmenen väenkasvusta tapahtuu asutuskeskuksissa. Maaseudullakin on odotettavissa huomattavia muutoksia uusien asutustaajamien kasvaessa teollistuville alueille. Kaikilla näillä alueilla tulee esiintymään asuntojen puutetta ja sen takia tuotannon painopiste on keskitettävä sinne, minne väestö uusia toimeentulomahdollisuuksia hakiessaan siirtyy. Asuntojen tuotantoa on tehostettava myös asuntokantamme uudistamiseksi. Vanhat ja asumistilaltaan epätyydyttävät asunnot on korvattava uusilla ja heikkolaatuinen asuntokanta saatava vähitellen poistetuksi.

11 Asuntokantamme lisääminen ja uudistaminen edellyttää tuotannon kohottamista. Vuotuinen asuntojen tuotanto olisi nostettava nykyisestä :sta noin :een. 11 III. Tuotannon suunta Suurin osa asuntokannastamme on perhe-asunnoiksi soveltumattomia pienhuoneistoja. Tilanne pysyy jatkuvasti epätyydyttävänä, ellei asuntotuotantoa voimakkaasti suunnata kylhn tilavien perheasuntojen, linjalle. Tämä on kuitenkin mahdollista vain sillä edellytyksellä, että asumiskustannuksia saadaan riittävästi alennetuksi. Omat asunnot ovat osoittautuneet monessa suhteessa tarkoituksenmukaisiksi. Niitten avulla on voitu mm. edistää asuntosäästämistä ja siten helpottaa asuntotuotannon tarvitsemien pääomien kokoamista. Vähävaraisilla kansanluokilla ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia oman asunnon vaatimain sangen huomattavien sijoitusvarojen hankkimiseen. Pienituloisten tarvitsemia vuokra-asuntoja on rakennettu varsin vähän; Arava-tuotannossakin niitten osuus on ollut vain vajaa kolmannes. Tämän vuoksi on viimeaikaista asuntopolitiikkaa jatkaen tehostettava vuokra-asuntojen rakentamista ja lisättävä niitten osuutta koko tuotannosta. Asuntotuotannossamme tarvitaan kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Tuotantoa on tässä suhteessa pyrittävä ohjaamaan tarkoituksenmukaisella asemakaava- ja tonttipolitiikalla. IV. Tuotannon rahoittaminen Asuntotuotannon tehostaminen edellyttää yhteiskunnan toimenpiteitä. Sen vuoksi on julkisen vallan tukea asuntotuotannolle nykyisestään lisättävä. Suunnitelmallisen rakentamisen edistämiseksi on asuntotuotannon julkinen tuki saatava entistä kiinteämmälle, pitkäaikaiselle pohjalle. Tässä tarkoituksessa on a) turvattava asuntotuotannon pitkäjännitteiset rahoitusohjelmat, b) lisättävä julkisia asuntotuotantolainoja, c) tuettava ensisijaisten asuntotuotantolainojen hankintaa, d) edistettävä asuntojen hankintaan kohdistuvaa yksityistä säästämistä. V. Rakennuskustannukset Asuntojen rakentaminen tulee maassamme nykyisin varsin kalliiksi, mm. korkeitten välillisten verojen takia. Rakennuskustannuksia on

12 12 alennettava tuotannon lisäämiseksi ja asumismenojen supistamiseksi. Tämän vuoksi on julkisen vallan toimenpitein pyrittävä a) edistämään asuntotuotannon rationalisointia ja koneellistamista mm. uudistamalla nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä sekä tehostamalla rakennusteknillistä tutkimustoimintaa, b) tukemaan pitäjännitteisten tuotanto-ohjelmien toteuttamista ja alueittain rakentamista, c) mukauttamaan rakentamista koskevat säännökset taloudellisuuden vaatimuksiin, d) harjoittamaan sellaista tonttipolitiikkaa, joka turvaa halpojen asuntotonttien saannin ja ehkäisee kaiken keinottelun, e) valvomaan rakennustoimintaa kelvollisten asuntojen tuottamiseksi sekä rakennuskeinottelun ja kohtuuttomien yrittäjävoittojen ehkäisemiseksi. Maassamme on lähes kaikkialla tilaa rakentaa väljästi. Uusia asuntoalueita suunniteltaessa tai entisiä uudistettaessa on kuitenkin pidettävä silmällä, ettei aiheuteta asukkaille tarpeettomia lisämenoja eikä kohoteta yhteiskunnan maksettavia toissijaisia asutustaajamien kustannuksia. VI. Asumiskustannukset Asumismenoja on kevennettävä rakennuskustannuksia alentamalla. Sen ohella on asumismenojen vähentämiseksi pyrittävä a) lisäämään halpakorkoisten julkisten lainojen osuutta asuntorakennustoiminnassa, b) keventämään korkokustannuksia ja pääoman kuoletuksia, c) supistamaan asukkailta vaadittavien pääomansij oitusten osuutta, d) lisäämään vähävaraisille myönnettäviä korottomia tai halpakorkoisia asunnonhankintalainoja, e) tehostamaan halpojen vuokratalojen rakentamista, f) jatkamaan asunnontarvitsijoita hyödyttäviä verohuojennuksia. Asuntojen kalleus on erityisen kipeästi koetellut vähäisten tulojen varassa eläviä vanhuksia ja invalideja. Yhteiskunnan velvollisuutena on turvata heille halvat ja kelvolliset asunnot. Asumis- ja vuokrakustannusten yleistä kehitystä on tarkoin seurattava ja varottava kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka voisivat kohottaa vähävaraisen väestön asumismenoja. VII. Perheenasuntoavustukset Asuntopolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on kelvollisten perheasuntojen hankkiminen. Lähiaikojen tuotannossa on perheasuntojen osuutta

13 pyrittävä lisäämään. Kun yleisten asumiskustannusten korkeuden takia on vähävaraisten perheiden ollut pakko asua ahtaasti, on yhteiskunnan tuettava perheiden siirtymistä tilavampiin asuntoihin. Ferheenasuntoavustusjärjestelmä on uudistettava niin, että vähävaraiset tai varattomat perheet saisivat nykyistä tehokkaamman julkisen asumistuen. VIII. Asuntotuotannon ohjaus Tilavien ja halpojen asuntojen hankkimiseksi vähävaraisille ja asumisahtauden poistamiseksi on asuntotuotantoa lisättävä. Perheasuntojen osuutta tuotannossa on kohotettava ja yleisiä asumiskustannuksia alennettava. Näitten päämäärien saavuttamiseksi on asuntopolitiikka uudistettava ja asuntotuotannon tukea lisättävä. Valtion, kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen panosta asuntotuotannossa on laajennettava. Asuntotuotannon ohjaamiseksi oikeille urille ja parhaimman mahdollisen kokonaistuloksen saavuttamiseksi on asutuskeskusten ja maaseudun asutustaajamien asuntopolitiikan johdossa pyrittävä tarkoituksenmukaiseen keskitykseen ja yhtenäistämiseen. 13 I. Yleistä MAATALOUSPOLITIIKKA Teollisuuden laajentuminen takaa nopeimman tien kansantulon ja elintason nousuun. Samalla saadaan yhä lisääntyvä määrä uusia työpaikkoja teollisiin elinkeinoihin. Nämä uudet työpaikat ovat välttämättömät, jotta voisimme hankkia kohtuullisen toimeentulon sille suurelle osalle maaseudun väestöä, joka nykyisin elää alituisen työttömyyden puristuksessa. Maan teollistuminen antaa uusia mahdollisuuksia myös maataloutemme tuotannon tehostamiseen ja sen tuotteiden menekin varmistamiseen. Suurimman tehokkuutensa maatalous onkin saavuttanut pisimmälle teollistuneissa yhteiskunnissa. Suomessa tarvitaan maataloutta, jotta saavuttaisimme kohtuullisen omavaraisuuden elintarvikkeiden hankinnassa. Kun maatalouden tuotantokustannushinnat ovat täällä varsin korkeat, on kotimaisen kulutuksen ylittävää tuotantoa vältettävä sekä pyrittävä ohjaamaan tuotanto aloille, jotka ovat oloissamme sopivimmat. Maatilataloutemme elinkelpoisuutta voidaan tarkoituksenmukaisin tukitoimenpitein parantaa. Päämääränä on pidettävä sellaista tuotannon tehostumista, mikä jatkuvasti vähentäisi julkisen tuen tarvetta. Maataloutta tuettaessa on otettava huomioon maan teollistamisen vaatimukset.

14 14 II. Tuotannon suunta ja tavoitteet 1) Maataloustuotannossamme on pyrittävä ensi sijassa peruselintarvikkeiden hankintaan kotimaasta. Tavoitteena on pidettävä kohtuullista omavaraisuutta. Samalla on pyrittävä nykyistä tasaisempaan omavaraisuusasteeseen eri tuotteiden osalta. 2) Kannattamattomasta ja valtion taloutta suuresti rasittavasta maataloustuotteiden viennistä on pyrittävä irroittautumaan. Maatalouden tuotanto olisi vakaannutettava kotimaista kulutusta vastaavaksi. 3) Maatalouden tuotantosuuntaa ja tuotannon laajuutta on pyrittävä ohjaamaan lähinnä hintapolitiikan avulla. Ylituotannon ehkäisemiseksi on ryhdyttävä tarvittaessa muihinkin toimenpiteisiin ja tutkittava mm. nykyistä laajemman sopimusviljelyn mahdollisuuksia. III. Tuotannon tehostaminen 1) Kun maatalouden konekanta on kokonaisuutena ottaen jo nyt varsin runsas, on päähuomio lähitulevaisuudessa kiinnitettävä muiden tuotannonedellytysten parantamiseen. Jotta kone-, rakennus-, ja maapääomaa voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin, on pyrittävä a) rajoittamaan maatilojen jakamista pienemmiksi tilayksiköiksi, b) hankkimaan tilojen elinkelpoisuuden parantamiseksi lisämaata yhdistämällä pieniä tiloja suuremmiksi esim. niissä tapauksissa, jolloin muuttoliike jättää tiloja vapaiksi tai jolloin omistajat muista syistä ovat halukkaat luopumaan tiloistaan, c) parantamaan tuotannon edellytyksiä tilusjärjestelyillä (maaalojen vaihdolla tms. toimenpiteillä), d) välttämään maatilojen lukumäärän lisäämistä, e) edistämään maatilojen peruskorjauksia (kuten peruskuivatusta, salaojitusta, kivenraivausta, tilusteiden rakentamista, vesihuoltoa, satovarastojen keskittämistä, kotieläinsuojien uudistamista sekä peruslannoitusta), f) ohjaamaan tuotantoa niille alueille, missä kunkin tuotteen tuotantoedellytykset ovat suotuisimmat ja tässä tarkoituksessa edistämään mm. alueittaista ja tilakohtaista erikoistumista. 2) Maataloutemme tuotannon tehostaminen edellyttää osittain valtion rahoitusta. Julkista rahoitustukea on kuitenkin pyrittävä asteittain vähentämään lisäämällä maataloudenharjoittajani omalla vastuulla tapahtuvaa rahoitusta. 3) Maatalouden luotonsaantimahdollisuuksia on julkisen vallan toimenpitein pyrittävä helpottamaan. Erityisesti on pyrittävä huo-

15 lehtimaan riittävien huokeakorkoisten lainojen saannista pienimmille tiloille. 4) Maataloustarvikkeiden hankintaan sekä muihin vastaaviin tarkoituksiin olisi valtion varoista maksettava palkkioita ja avustuksia vain pientiloille. 5) Maatalouden verotus olisi uudistettava muitten elinkeinojen verotusta vastaavaksi ja siten, että pienimpien tilojen verotus keventyisi. 15 IV. Hintapolitiikka 1) Maataloustuotteiden kotimaisen myynnin lisäys kohottaa jatkuvasti maatalousväestön tuloja. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kohtuulliset peruskorjausinvestoinnit. Kun maatalousväestön tulot näin kasvavat samalla tavoin kuin teollisten työntekijäin ansiot, olisi jatkuvista maataloustuotteiden hintojen korotuksista luovuttava. 2) Maataloustuki on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä niin, että tuen muotoja olisi nykyistä vähemmän. Samalla on pyrittävä välttämään alituiseen toistuvia, tuotannon määrään ja hintoihin vaikuttavia erillisratkaisuja lainsäädännössä ja valtion taloudessa. 3) Maataloustuotteiden hintatason määrääminen lakisääteisesti on osoittautunut käytännössä kuluttajain kannalta kohtuuttomaksi. Se on samalla ollut epäoikeudenmukainen pienviljelijöille. Maataloustulon vakaantumista ei ole myöskään kyetty saavuttamaan. Kun palkkatyöansiot ovat nyt vailla indeksisidonnaisuutta,.olisi luovuttava lakisääteisestä maataloustuotteiden hintojen määräämisestä ja siirryttävä vapaaehtoisten, vuotuisten hintasopimusten pohjalle. Kuluttajain, palkansaajain ja pienviljelijäin edut olisi tällaisia sopimuksia tehtäessä otettava huomioon. 4) Maataloustuotteiden hintoja määrättäessä olisi perustana pyrittävä pitämään maailmanmarkkinain hintatasoa. Kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi maataloudesta elävälle väestölle on tällöin kuitenkin otettava huomioon maamme syrjäisen sijainnin ja ilmastollisten olosuhteiden sekä maatilataloutemme pienviljelysvaltaisuuden vaikutukset tuotantokustannuksiin. Maatalouden tuottavuuden nousu on niin ikään otettava huomioon. V. Metsätalous 1) Metsätaloutemme tulevan kehityksen sekä metsiemme suunnitelmallisen hoidon takia on välttämätöntä, että metsänhoidollisesti yhtenäisten suurten metsälöiden pirstomisesta luovutaan. Samalla on 34 Sos.-dem. P. Pöytäkirja

16 16^ pyrittävä edistämään pienten metsäalueiden omistajain yhteistoimintaa. Koko metsätalouspolitiikkamme on nykyistä enemmän ohjattava metsänhoidollisten vaatimusten perustalta lähteväksi. 2) Teollisten raaka-ainevarojemme lisäämiseksi on valtiovallan ryhdyttävä tähänastista tehokkaampiin toimenpiteisiin maan syrjäisimpien metsäalueiden raakapuun talteenottamiseksi ja jalostamiseksi. 3) Työllisyyden ja tuotannon turvaamiseksi on valtiovallan pyrittävä tasaamaan raakapuun hankintoja ja kantohintaa sekä torjuttava pyrkimykset kantohintatason nostamiseen metsätyöpalkkojen taipuunj alostustuotteiden markkinointimahdollisuuksien kustannuksella. I. Yleinen verorasitus VEROTUSPOLITIIKKA Vähävaraisten kansalaisten verorasitus on vanhentuneiden ja'epäoikeudenmukaisten verolakien takia muodostunut.mitä kohtuuttomimmaksi. Erityisesti on kunnallinen vero ollut palkansaajia ja pienviljelijöitä rasittava. Samanaikaisesti ovat monet suurituloisten ryhmät ja suurten omaisuuksien haltijat päässeet sangen lievällä verolla. II. Välitön verotus Välittömän verotuksen alalla olisi päästävä nykyistä suurempaan oikeudenmukaisuuteen eri veronmaksajaryhmien kesken. Erityisesti pienituloisten henkilöiden verotaakkaa olisi voitava keventää. Verotuspolitiikassa on tämän takia pyrittävä a) uudistamaan valtion tulo- ja omaisuusveron asteikko ja veroluokat nykyistä kevyemmiksi pienituloisille, b) korottamaan huipputuloista ja suuromaisuuksista kannettavaa veroa, c) lisäämään pienituloisten sosiaalisia verohelpotuksia. Kunnallinen verotus on saatava nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Kunnallisen verorasituksen keventämiseksi on rajoitettava kunnille annettujen taloudellisten velvoitusten laajuutta. Pimeät tulot on vedettävä verotuksen piiriin ja omaisuuden ansiotonta arvonnousua verotettava. Verotarkkailua on tehostettava. Yhteiskunnallista tyytymättömyyttä synnyttävien suurten yksityisten omaisuuksien kertymistä on pyrittävä verotuksen avulla jarruttamaan ja tutkittava mahdollisuuksia nykyistä tiukempien perintöverosäännösten käyttöönottamiseksi.

17 III. Välilliset verot Välilliset verot, jotka ovat valtion suurin tulonlähde, ovat kuluttajia rasittavia. Korkeat välilliset verot ovat muodostuneet myös jarruksi taloudelliselle rationalisoinnille. Näitä veroja uudistettaessa on kuluttajien yleistä verorasitusta kevennettävä. Samalla on eri työalojen tuottavuutta parannettava, jolloin hintatasoa voidaan alentaa. 17 IV. Verotus ja julkinen talous Verotuspolitiikkaa uudistettaessa on huolehdittava siitä, että sosiaalisen turvallisuuden vaatimukset pystytään täyttämään ja että kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi tarpeelliset pääoman sijoitukset tulevat suoritetuiksi. I. Työajan lyhentäminen SOSIAALIPOLITIIKKA Nopea taloudellinen edistys on vähentänyt pitkien työpäivien tarpeellisuutta samalla kun kiristynyt työn tahti edellyttää lisättyjä vapaa-aikoja. Lyhyempi työaika lisää myös työvoiman tarvetta ja siten vähentää työttömyyttä. Kun teollistuminen antaa mahdollisuuden työajan yleiseen lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta, on useissa maissa siirrytty yhä lyhyempiin työviikkoihin ja työpäiviin. Sama on myös meidän tavoitteemme. Ensi vaiheessa on päästävä 5-päiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon. Sen ohella on säännöllistä vuorotyötä tekevien työpäivä lyhennettävä 7-tuntiseksi. Samalla on kiireellisesti saatettava työaikalait voimaan niillä aloilla, joilla työaikaa ei vielä ole säännöstelty sekä pyrittävä työaikojen pituudessa ilmenevien eroavuuksien poistamiseen. II. Minimipalkat Palkkaustason kohottaminen heikoimmin palkatuilla aloilla on koko yhteiskunnan edun mukaista. Monessa maassa onkin säädetty lakeja, joilla määrätään vähimmäispalkat. Minimipalkkasäädöksillä on voitu ehkäistä työvoiman riistoa ja suojata työntekijäin oikeuksia. Kun kansalaisten työvoima on perustuslakiemme mukaan valtakunnan erikoisessa suojeluksessa, olisi tutkittava, voitaisiinko joitakin aloja koskeva minimipalkkalaki säätää myös Suomessa.

18 18 III. Vuosilomien pidentäminen Vuosiloman tarkoituksena on työntekijän terveyden ja työkunnon ylläpitäminen. Nykyajan tiukka työn tahti vaatii entistä pitempiä vapaa-aikoja, myös vuosilomien muodossa. Teollistumisen tuoma jatkuva kansantulon nousu puolestaan tekee mahdolliseksi lomien pidentämisen tulotasoa alentamatta. Työntekijän lomantarpeen kannalta on epäolennaista, millä alalla hän työskentelee ja minkä lain perusteella hänen lomaoikeutensa määräytyy. Kaikille työntekijöille on tunnustettava oikeus yhtäläiseen ja samoin perustein laskettavaan vähimmäislomaan. Toisistaan poikkeavien lomalakien voimassapitäminen käy sitäkin kohtuuttomammaksi kun käytännössä yhä suurempi osa työntekijöitä siirtyy yhteiskunnan teollistuessa pitempien vuosilomien piiriin. Vuosilomia koskeva lainsäädäntö on uudistettava työntekijäin oikeutettujen vaatimusten ja muuttuneiden olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Tällöin on edelleen turvattava nuorten työntekijäin oikeus normaalia pitempään vuosilomaan. IV. Työväensuojelu ja ammattientarkastus Maamme teollistuessa on työväensuojelulainsäädäntöä pyrittävä kaikilta osiltaan kehittämään. Työturvallisuutta koskevia määräyksiä on ajanmukaistettava. Työntekijäin oikeuksien suojaamiseksi on ammattientarkastusta tehostettava. Ammattientarkastus on kokonaisuudessaan otettava valtion hoitoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tarkastustoiminnan tehostamiseen erikoisaloilla, mm. metsä- ja maataloustöissä sekä kulkulaitosten piirissä. Myös työntekijäin luottamusmiesten tehtävät ja oikeudet on nykyistä tarkemmin määriteltävä. V. Sairausvakuutus Sairausvakuutus on keskeisimpiä osia koko sosiaaliturvasta. Useissa maissa on muu sosiaaliturva rakennettu sairausvakuutuksen pohjalle. Tällä vakuutuksella on suuri merkitys vähävaraisille kansanluokille ja kaikille työkuntoisille kansalaisille. Sairastunut henkilö voi vakuutuksen avulla turvautua tarvittavaan hoitoon ja siten lyhentää poissaoloansa työstä, vieläpä torjua työkyvyttömyydenkin syntymistä. Työttömyysvakuutuksen ohella on sairausvakuutusta pidettävä yhtenä tärkeimmistä lähitulevaisuuden sosiaalipoliittisista tavoitteistamme. Sairasvakuutusta toteutettaessa on päämääränä pidet-

19 tävä koko kansan saattamista yleisen ja pakollisen vakuutusturvan piiriin. Samanaikaisesti sairausvakuutuksen kanssa on pyrittävä kehittämään myös muita sosiaalivakuutuksen muotoja, mm. yleistä perheenturvavakuutusta. VI. Eläketurva Nykyaikaisen yhteiskunnan tärkeimpiin sosiaalisiin tehtäviin kuuluu riittävän eläketurvan järjestäminen vanhuksille ja työkyvyttömille. Tämä tehtävä tulee sitä merkittävämmäksi mitä suuremmiksi vanhusten ikäluokat kasvavat väestön keskimääräisen eliniän pidentyessä. Jotta riittävä eläketurva saataisiin sosiaalisella lainsäädännöllä taatuksi kaikille kansalaisille, on pyrittävä a) kehittämään nykyistä kansaneläkejärjestelmää niin, että se entistä paremmin sulkisi piiriinsä eläkkeentarvitsijat ja että vanhusten ja työkyvyttömäni eläketurva jatkuvasti kohentuisi, b) uudistamaan yksityisessä työsopimussuhteessa olevien eläkeoikeus niin, että työnantaja tulisi velvoitetuksi eläkkeen maksuun kansaneläkkeestä riippumatta. 19 VII. Ammattikasvatus ja tutkimustoiminta Kansantalouden saavutukset ovat suuressa määrin työntekijäin ammatillisesta taidosta ja korkeaan pätevyyteen perustuvasta tieteellisestä ja teknillisestä tutkimustoiminnasta riippuvaisia. Henkisen panoksen osuus on todettu erittäin merkittäväksi työsaavutusten lisäämisessä. Kaikkialla maailmassa pyritäänkin nykyisin kohottamaan työntekijäin ammattitaitoa ja laajentamaan tutkimustoiminnan alaa. Suuri osa maamme nuorisosta tulee työmarkkinoille vailla kunnollisen ammattikoulutuksen suomaa taitoa ja pätevyyttä. Kun lähivuosina ns. suuret ikäluokat ovat saapumassa työkykyiseen ikään, uhkaa ammattitaidottomuus entistä suurempaa nuorten määrää. Koulutusja harjoituspaikat ovat aivan liian vähälukuisia. Ammattitaidon puute merkitsee työntekijälle itselleen heikompia ansioita ja turvattomuutta toimeentulon suhteen. Koko yhteiskunta kärsii työntekijäkunnan huonosta keskimääräisestä koulutustasosta. 1) Ammattiopetuksen tehostamiseksi on pyrittävä a) lisäämään nuqrison ammattikoulutuksen mahdollisuuksia kaikkia eri koulumuotoja hyväksikäyttäen ja kaikissa koulutuksen eri asteissa sekä tukemaan opetusta mm. koulumaksuja alentamalla ja ilmaista oppi- ja kurssikirjallisuutta hankkimalla.

20 20 b) uudistamaan ammattiopetuslaitoksemme teollistuvan yhteiskunnan koulutustarpeita vastaavaksi, c) helpottamaan nuorison mahdollisuuksia, peruskoulutuksen muodoista riippumatta, saada korkeinta ammattiopetusta, d) laajentamaan tarkoituksenmukaista ammatinvalintaa ja työhönohjausta, e) kehittämään oppisopimusjärjestelmän tarjoamia ammattikoulutusmahdollisuu ksia, f) lisäämään ammattikasvatusta palvelevaa kurssitoimintaa ja jatkokoulutusta. Ammattiopetus on sen hallintoa uudistamalla pyrittävä keskittämään yhtenäisen johdon alaisuuteen. 2) Tutkimustoiminnan tehokkuutta haittaa varojen niukkuus: Vähävaraisuus on usein esteenä myös työntekijäin, teknikkojen ja tutkijain ammattitaidon kohottamiselle. Yhteiskunnalta on vaadittava toimenpiteitä näitten rajoitusten poistamiseksi ja tämän vuoksi on a) voimakkaasti lisättävä kaikenasteisten ammattiopintojen tukemista toteuttamalla kiireellisesti suuri julkinen stipendi- ja apurahabudjetti, minkä turvin tutkimushenkilöstön ja ammattityöntekijäin pätevyyttä ja koulutustasoa voitaisiin kohottaa, b) tuettava uusimman tieteellisen.ja teknillisen kehityksen vaatiman erikoishenkilöstön kouluttamista, c) lisättävä tutkimustoimintaan myönnettäviä yleisiä varoja, d) edistettävä tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistoiminnan aikaansaamista tärkeimpien alojen tutkimustoimessa, e) edistettävä Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistoimintaan tieteen ja tekniikan eri aloilla. TALOUDELLINEN SUUNNITELMALLISUUS Maan teollistaminen edellyttää suunnitelmallista taloutta. Taloudellinen suunnitelmallisuus perustuu puolestaan jatkuviin ja tarkkoihin tutkimuksiin. Meidän maassamme haittaa tutkimustoimintaa tuoreitten ja tarkkojen perustietojen puute sekä liiallinen hajanaisuus tutkimustoiminnan organisaatiossa. Kun kaikkien talouspoliittisten ratkaisujen olisi nojauduttava laajaan tietojen kokoamiseen sekä niitten pohjalta tehtäviin laskelmiin, kaipaa taloudellinen tutkimuksemme huomattavaa tehostamista. Samalla on tutkimustoimi saatettava puolueettomalle pohjalle.

21 Erittäin tärkeätä on luotettavien tietojen saanti hintojen ja palkkojen kehityksestä. Niin ikään on laadittava jatkuvia ja tarkkoja selvityksiä suhdannekehityksestä sekä eri elinkeinonalojen taloudellisista tuloksista. Maataloutta koskevat tutkimukset on myös uudistettava. Kansan toimeentuloa kohottavan teollistamisen edistämiseksi on talouspoliittinen suunnittelutoiminta yhdenmukaistettava sekä kiirehdittävä sellaisen käytännön teollistamisohjelman laatimista, joka sisältäisi ehdotukset hallituksen ja eduskunnan päätettävistä tehtävistä. MONOPOLIVOITTOJEN POISTAMINEN Elintason nousun ja sosiaalisen edistyksen ehtona on pysyvä rahan arvo, joka vuorostaan perustuu hintojen vakavuuteen. On huolehdittava siitä, että aiheettomat hintojen korotukset estyvät ja että teknillisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet hintojen alentamiseksi toteutuvat. Tehokkain keino näiden päämäärien saavuttamiseksi on sellaisten olosuhteiden luominen, joiden vallitessa kotimaisten tuottajien on toimittava harkitun taloudellisesti keskinäisessä ja ulkomaisten yrittäjien kanssa käytävässä kilpailussa. On valvottava, etteivät yrittäjät pyri väistämään hintoja alentavaa kilpailua keskinäisin rengastumis- eli kartellisopimuksin ja etteivät monopoliasemassa olevat yrittäjät ja yritysyhtymät kisko kohtuuttomia voittoja. Tämän vuoksi on a) kartelleja ja monopoleja sekä yleensä kilpailuoloja valvovan kartelliviraston toimintaa tehostettava, b) kartelli- ja monopolilainsäädäntöä kehitettävä niin, että valtiovalta saa entistä suuremmat mahdollisuudet ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. c) Tullipolitiikkaa on kotimaista tuotantoa suojaten harjoitettava siten, etteivät tuottajat saa kannustinta ylihintojen ja suhteettomien voittojen tavotteluun. 21 TALOUDELLINEN DEMOKRATIA Taloudellisen demokratian kehittäminen kuuluu tärkeänä osana koko yhteiskuntamme kansanvaltaistamiseen. Julkista talouspolitiikkaa on hoidettava kansanvaltaisin toimintatavoin ja väestön enemmistön edut huomioon ottaen, taloudellista lainsäädäntöä on demokratisoitava, kansalaisten osallisuutta maan talouskoneiston hoidossa lisättävä ja yksityiseen pääomaan perustuvan taloudellisen harvainvallan toimintatilaa rajoitettava.

22 22 Näitten päämäärien saavuttamiseksi on erityisesti pyrittävä a) tukemaan ammatillisten järjestöjen pyrkimyksiä lisätä työntekijäin oikeuksia työpaikoilla ja myötävaikutusta niitten laitosten hoidossa, joissa työskentelevät, b) tukemaan talouselämämme yleistä kansanvaltaistumista ja kansanvaltaisten taloudellisten yritysten syntymistä ja kehittymistä, c) uudistamaan yritystoimintaa ja taloudellisia yhteisöjä koskevat lainsäännökset, niin että omistusoikeuden väärinkäyttö voitaisiin ehkäistä ja että taloudelliset olot tulisivat nykyistä laajemman julkisuusvelvoitteen alaisiksi. Puoluetoimikunta on pidättänyt itselleen oikeuden suorittaa esityksen lopputarkistus puoluekokoukseen mennessä. (Päätös 3. päivältä helmikuuta 1960.) I. Maatalous 2. SOS.-DEM. PUOLUEEN MAASEUTUOHJELMA 1) Yleistavoite Puoluetoimikunnan esitys Jotta maatalous saataisiin mahdollisimman joustavasti soveltumaan kokonaiskulutukseen ja kansantalouden vaatimuksiin, on valtakunnallisen kokonaissuunnitelman pohjalta selvitettävä maan eri alueiden ja erilaisten viljelmien luontaiset tuotantoedellytykset. Pyrkimyksenä tulee olla maa- ja maatalouspolitiikan ohjaaminen siten, että maatalous saatetaan kannattavaksi elinkeinoksi toimeenpanemalla koko maatalouden rationalisoiminen ennen kaikkea tilakokoa, tilussuhteita ja tuotantosuuntausta ajatellen ja että luodaan kestävä perusta maatalous- ja metsätyöväen elintason jatkuvalle luonnolliselle kohottamiselle. Samalla on helpotettava työikään tulevien nuorten ammatinvalinnan ohjausta, ammattikoulutusta ja hakeutumista pysyvään ammattityöhön. Tavoitteeksi tätä suunnitelmaa laadittaessa on asetettava kansallinen omavaraisuus peruselintarvikkeiden osalta. 2) Pienviljelijäin aseman parantaminen a) Pien viljelmillä harjoitettavaa tuotantoa tuettaessa on päämääränä pidettävä, että tuki annetaan sellaisessa muodossa, että se ei kohdistu ainoastaan myyntituotantoon, vaan koko maataloustuotan-

23 toon, jolloin vältytään tarpeettomilta hintojen korotuksilta ja tuen aiheuttama rasitus jakaantuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti eri väestöryhmien kesken. b) Pienviljelijäin ammattitaitoa on kohotettava erikoisesti tukemalla heidän ammattisivistyksensä edistämistä tarkoittavia toimenpiteitä. c) Pienviljelijäin ammatillista järjestäytymistä, maataloudellista osuustoimintaa ja muuta taloudellista yhteistoimintaa on edistettävä. d) Pienviljelijöille on järjestettävä huokeakorkoista kiinteistöluottoa. Maatalouden perusluottokysyrnys on hoidettava. e) On huolehdittava maaseudun liikenneyhteyksien ja maataloustuotteiden varastoimis- ja menekkisuhteitten parantamisesta. f) Maatalouden kirjanpito ja karjantarkastustoiminta on saatava yleistymään ja siinä suhteessa tuettava ja ohjattava pienviljelijöitä. g) Pientiloilla harjoitettavaa, olosuhteisiin soveltuvaa erikoistuotantoa ja alueellista keskittymistä siihen on edistettävä. Maataloustuotannon edistämistä silmällä pitäen Sosialidemokraattinen Puolue vaatii epäkohtien poistamista erikoisesti seuraavin toimenpitein: 23 3) Pientilojen lisämaan saanti Sellaisille pientiloille, jotka viljelys-, metsä- tai laidunmaan riittä-' mättömyyden vuoksi eivät ole elinkelpoisia, on järjestettävä edellytykset riittävän lisämaan saantiin. Tämä toiminta on saatava tehokkaaksi ja siinä tarkoituksessa otettava valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain tarkoitukseen riittävästi asutusehdoin etupäässä vähävaraisille jaettavaa maatilojen, lisäalueiden ja sisarosuuksien ostoon käytettävää luottoa. Laitumen ja metsämaan osalta voidaan lisämaan saanti tyydyttää myös perustamalla yhteislaitumia ja yhteismetsiä. Perhe viljelmien elinkelpoisina säilyminen on turvattava. Uusia asuntoviljelystiloja ja asuntotiloja.perustettaessa on aina erikoisesti huolehdittava, ettei näitä tiloja perusteta alueille, joissa ei ole mahdollisuutta jatkuvaan sivuansioiden saantiin. Pakkolunastusteitse alueita hankittaessa on toimenpiteet kohdistettava etupäässä autio-, rappio-, keinottelu- ja harrastelutiloihin. Lisää viljelysmaata voidaan hankkia myös tehostamalla salaojitusta, helpottamalla erikoisesti pienviljelmien salaojituskustannuksia entistä tuntuvampaa valtion lainoitusta ja avustustakin käyttäen ja pyrkien toteuttamaan salaojitusta mahdollisuuksien mukaan jo uudisraivauksen yhteydessä.

24 24 4) Uudisasutuksen edistäminen a) Uusia viljelystiloja perustettaessa on päämääränä pidettävä, että perustettaviin tiloihin erotetaan keskikokoisen viljelijäperheen kohtuulliset elintasovaatimukset huomioon ottaen niin paljon maatalous- ja maatalouskelpoista sekä muuta maatilataloudelle välttämätöntä maata, että ne kykenevät tarjoamaan asukkailleen ympärivuotisen työn ja toimeentulon. b) Kylmille tiloille asukkaita otettaessa on heille paitsi verohelpotuksia myönnettävä myös kylmäntilan perustamispalkkio. 5) Muut toimenpiteet a) Vaikeista luonnonoloista kärsivien alueiden tuottokuntoisuutta on kohotettava edistämällä peruskuivatuksia ja muita perusparannuksia. b) Rationalisoimistoimenpiteitä suunniteltaessa kohdistetaan erikoista huomiota rakennuksiin, joita sijoitettaessa ja uudelleen rakennettaessa kaikki maa-, karja- ja kotitaloustöiden tehokkuusvaatimukset otetaan huomioon ja joiden osien ja koko rakennustenkin tehdasmainen rakentaminen on kehitettävä entistä pitemmälle. Myös useampien tilojen yhteisrakennusten, kuten viljankuivaamojen ja lajittelulaitosten, yhteisvarastojen sekä myllyjen ja sahojen aikaansaamista on yhteiskunnan myötävaikutuksella edistettävä. c) Mikäli maatalouden voimaperäistäminen ja rationalisoiminen johtaa tuotannon lisääntymiseen siinä määrin, että joudutaan, kuten jo on tapahtunut, viemään maataloustuotteita ulkomaille, on tästä aiheutuva vientipalkkiorasitus pyrittävä tasaamaan suurempiin tuottajiin kohdistuvalla markkinoimismaksulla. II. Metsätalous 1) Metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehittäminen Metsätaloustuotannolla ja siihen nojautuvalla puunjalostusteollisuudella on niin suuri kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys, että kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin niiden kehittämiseksi on ryhdyttävä. a) Valtion ja kuntien metsänomistusta on pyrittävä laajentamaan varaamalla tarkoitukseen riittävästi varoja ja myöntämällä kunnille etuosto-oikeus myyntitapauksissa. b) Yksityismetsätalouden edistämiseksi on pienviljelijöille järjestettävä riittävästi ja huokein ehdoin metsäalan ammattiapua.

25 c) Metsätaloudellisen ammattisivistyksen kohottamista on tuettava ja kehitettävä perustamalla ja ylläpitämällä riittävästi metsäkouluja, järjestämällä metsäkursseja, perustamalla mallimetsätalouksia sekä tehostamalla metsätaloudellista opetus-, koe- ja tutkimustoimintaa sekä metsätyöntekijöiden työkoulutusta. d) Metsätaloustuotteitten menekkisuhteitten parantamisesta on huolehdittava kuljetusväyliä tekemällä ja kunnostamalla sekä ottamalla rauta- ja maanteitä rakennettaessa myös metsätaloudelliset näkökohdat huomioon. e) Metsätalous- ja puunjalostustekniikkaa on kehitettävä niin, että puu tulee mahdollisimman tarkoin talteen otetuksi ja mahdollisimman pitkälle jalostettuna maasta viedyksi. f) Erilaisten metsänparannustöiden suorittamista on edistettävä avustamalla vähävaraisia metsänomistajia huokeakorkoisilla, pitkäaikaisilla lainoilla. g) On tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään puun tuhlausta ja edistämään sen käytön tehokkuutta. h) Rautateiden tariffipolitiikka on saatettava puunjalostusteollisuuden tuotteiden kuljetukselle edulliseksi. 2) Valtion ja kuntien metsätalous Valtion ja kuntien metsätalouden kehittämistä on edistettävä. Siinä tarkoituksessa on: a) suosittava ja kannatettava uudistuksia,, jotka johtavat valtion ja kuntien metsätaloustuoton" kasvuun; b) kehitettävä mahdollisuuksien mukaan valtion omistamaa puunjalostusteollisuutta. 25 III. Metsästys ja kalastus Hyötyriistan säilymistä ja lisääntymistä sekä kalanviljelyä on yhteiskunnan toimesta edistettävä. Ryöstömetsästys ja ryöstökalastus on tehokkaalla valvonnalla ehkäistävä. Vähävaraisten ammattikalastajien aseman turvaamiseksi on järjestettävä kalastusvälineitten ja -tarvikkeiden vakuutus. Kalastuksen antaman saaliin varastointi ja markkinointi on järjestettävä siten, että turvataan kalastajille kannattavat ja vakaat hinnat sekä ehkäistään kuluttajien kustannuksella tapahtuva välikäsien keinottelu. Teollisuuden ja asutuskeskusten jäteaineista ja likavesistä aiheutuva kalakannalle turmiollinen rannikko- ja sisävesien saastuminen on estettävä. ' <

26 26 IV. Maaseudun palkkatyöläiset Maa-, metsä- ja uittotyöläisiä koskeva työaikalainsäädäntö on saatava nopeasti aikaan. Maaseudun palkkatyöläisten ammatillista järjestäytymistä on tuettava. Tilapäis- ja avustusluontoisista työttömyystöistä on päästävä eroon ja töitä järjestettävä vapailla markkinoilla riittävästi. Maaseudun eri alueitten raaka-ainevarat ja niihin perustuvan teollisuuden mahdollisuudet on selvitettävä ja teollisia työpaikkoja rakennettava myös raaka-aineiden lähteille. Suurteollisuuden ohella on pyrittävä luomaan ja edistämään myös pienteollisuutta. Maaseudun asuntotuotantoa on edistettävä. Siinä tarkoituksessa on valtion ja kuntien varattava asutuskeskuksiin ja niiden läheisyyteen riittävästi asutusehdoin saatavissa olevia asuntotontteja. V. Verotus Nykyoloissa, jolloin pyrkimys väestön yleisen yhteiskunnallisen tason nostamiseen on johtanut valtion ja kuntien menojen huomattavaan paisumiseen, on kysymys verorasituksen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri veronmaksajaryhmien kesken jatkuvasti veropolitiikan keskeisin ongelma. Erikoisesti maaseudun 'pienviljelijäin, palkansaajain ja pienyrittäjäin osalta on todettava, että näiden ryhmien kannettavana oleva verorasitus on niiden veronmaksukykyyn nähden suhteettoman ankara. Nykyistä oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaavero järjestelmää vaatiessaan sosialidemokraatit korostavat muun muassa seuraavia periaatteita: a) Kokonaisverorasituksen tulee olla verovelvollisten tulojen ja omaisuuden suuruuden mukaan asteittain jyrkkenevä eli progressiivinen. Sellaiset tulot, jotka eivät ylitä tyydyttävän toimeentulominimin määrää, on jätettävä sekä välittömässä valtion verotuksessa että kunnallisverotuksessa verottamatta. Omaisuusverotuksessa on jätettävä lisäksi verottamatta riittävän toimeentulon turvaamiseen välttämätön omaisuus. Verorasituksen yleistä tasoittamista vaadittaessa on ensisijainen huomio kiinnitettävä kunnallisverorasituksen keventämiseen. Kuntien osuutta julkisiin menoihin on supistettava. b) Maatalous- ja metsätulojen verotuksessa on siirryttävä todellisten tulojen mukaiseen verotukseen, jolloin pienten tilojen verorasitus lie-

27 venee ja suurten lisääntyy. Siksi kunnes tämä uudistus on toteutettu, verolakeihin on saatava sellaisia muutoksia, että maa- ja metsätalouden harjoittajan oman työn arvoa määrättäessä arviointiperusteina jouduttaisiin nykyisten lisäksi ottamaan huomioon ainakin 1) kiinteistöön kuuluvan viljellyn maan ala ja 2) maatalouteen sijoitettujeu pääomien suuruus sekä 3) maatalouden harjoittamisesta saadun bruttotuoton arvo. Maatalouskiinteistöjen tilusten mittauksessa on käytettävä hyväksi voimassa olevan uuden verotuslain tarjoamia mahdollisuuksia. c) Kysymys kunnallisveron muuttamisesta tuloverosta tulo- ja omaisuusveroksi sekä sen järjestämisestä suhteellisesta progressiiviseksi on valtiovallan toimesta nopeasti selvitettävä pitäen silmällä yleisiä oikeudenmukaisuusvaatimuksia ja erityisesti pienituloisten ryhmiin kuuluvien verovelvollisten heikkoa veronmaksukykyä. d) Lapsi- ja perusvähennykset on tarkistettava ja sidottava indeksiin siten, että ne elinkustannusten noustessa ja rahan arvon aletessa pysyvät reaaliarvoltaan muuttumattomina. Sairauden takia ja muilla sosiaalisilla perusteilla myönnettävät vähennykset on saatava yhtäläisiksi valtion ja kunnallisverotuksessa, Sellaiset tulojen hankkimisesta johtuneet menot kuin työmatkakulut ja poikkeuksellisen suuret työpukukustannukset on otettava tähänastista suuremmassa määrin vähennyksinä huomioon. Ennen pitkää on verotusjärjestelmän yksinkertaistamisessa päästävä palkansaaja-vero velvollisten osalta siihen, ettei tavallisten palkkatyöläisten ja palkannauttijain lopullinen vero nouse ainakaan suurempaan summaan kuin on verokirjalla pidätetty. e) Kysymys ansiotyössä käyvien aviopuolisoiden yhteisverotuksen sekä ylityöansioiden verotuksen lieventämisestä on uutta verolakia suunniteltaessa selvitettävä. f) Keinottelulla saatua sekä verotukselta salattua tuloa ja omaisuutta on ankarasti verotettava. Salattujen tulojen ja salatun omaisuuden selville saamiseksi on verotarkkailua tehostettava. g) "Verotuksen tulee, maan teollistamis- ja elinkeinoelämän monipuolistamispyrkimyksiin sopeutuen, suosia hyödyllistä työtä ja tuotantoa sekä estää keinottelua ja omaisuuden hyödyttömänä ja tuottamattomana pitämistä. 27 VI. Koulukysymys Sen lisäksi, mitä edellä on erilaisesta ammattikoulutuksesta ja puolueen kouluohjelmassa kouluasioista yleensä sanottu, on korostettava seuraavia seikkoja:

Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen

Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen Liitevihko 4: Sivut 1 20 Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma 1960-luvulle Puoluetoimikunnan tarkistettu esitys MAAILMANTILANNE JA MAAMME ASEMA Toisen maailmansodan jälkeiset

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Kolmas kokouspäivä 18. huhtikuuta 1960

Kolmas kokouspäivä 18. huhtikuuta 1960 Kolmas kokouspäivä 18. huhtikuuta 1960 33. Nimenhuuto. 34. Ehdotukset puolueneuvoston uusista jäsenistä. Ilmoitusasia. 35. Puoluetoimikunnan jäsenehdokkaiden nimeäminen. 36. Valistustyötä ja kunnallisvaaleja

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 / YTEK YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot