Liitevihko 3: Sivut E SI TY K S IA PUOLUEKOKOUKSELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitevihko 3: Sivut 1 150 E SI TY K S IA PUOLUEKOKOUKSELLE"

Transkriptio

1 Liitevihko 3: Sivut E SI TY K S IA SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXV PUOLUEKOKOUKSELLE SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA

2 OHJELMA- JA JULKILAUSUMAVALIOKJUNTAAN I. Esitykset Puoluetoimikunnan esitys Puolueen talous- ja sosiaalipoliittiseksi ohjelmaksi 1960-luvulle 2. Puoluetoimikunnan esitys Puolueen maaseutuohjelmaksi 3. Taloudellisen suunnittelun tehostaminen 4. Puolueen suhtautuminen sosialisoimiskysymykseen 5. Ajankohtaisen kansallistamisohjelman aikaansaaminen tunnin työviikon toteuttaminen 7. Ansiotyötä tekevien perheenäitien aseman helpottaminen 8. Nykyajan vaatimuksia vastaavan maatalousohjelman laatiminen 9. Ylimenokauden maatalousohjelman laatiminen 10. Yhtenäisen eläketurvan aikaansaaminen 11. Eläkekysymyksen järjestäminen yhtenäiselle pohjalle 12. Kansaneläkkeen saajien ikärajan alentaminen 13. Kansaneläkkeiden korottaminen 14. Asunto-olosuhteiden parantaminen 15. Ammattikoulutuksen tehostaminen 16. Ammattikoulun kehittäminen 17. Valtion urheilulautakunnan kokoonpano 18. Julkisten varojen käytön valvonta

3 Puoluetoimikunnan asettama talouspoliittinen toimikunta on laatinut puoluekokoukselle annettavan esityksen 1960-luvun talous- ja sosiaalipoliittisesta ohjelmasta. Toimikunnan antamassa selonteossa sanotaan: PUOLUETOIMIKUNNALLE Sos.-dem. Puoluetoimikunta asetti puoluesihteerin esityksestä syyskuussa 1959 erityisen toimikunnan valmistelemaan vuoden 1960 puoluekokoukselle esitettävää talouspoliittista lähiajan ohjelmaa sekä laatimaan tarvittaessa selvityksiä ajankohtaisista talouspoliittisista kysymyksistä. Toimikuntaan nimettiin 'puheenjohtajaksi puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki, sihteeriksi J. A Juuti sekä jäseniksi Aarne Koskinen, Jussi Linnamo, Jaakko Riikonen, Ahti M. Salonen, Olavi Salonen ja Viljo Virtanen. Toimikunnan kutsumana on sen työhön osallistunut myös Pentti Viita. Toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa ja on se ollut koolla kaikkiaan 10 kertaa. Saadun tehtävän suorittamiseksi laadittiin ensin työohjelma, johon päätettiin sisällyttää tärkeimmiksi katsottavat 1960-luvun talous- ja sosiaalipoliittiset tavoitteet. Päähuomion on toimikunta työssään kohdistanut maan teollistamista koskevien kysymysten yleisluontoiseen selvittelyyn sekä teollistämispyrkimysten edellyttämien toimenpiteiden hahmotteluun. Teollistamiseen läheisesti liittyvä lähitulevaisuuden asuntopolitiikka on ollut toisena pääkysymyksenä ja kolmantena maatalouspolitiikka, sekin yleisiin tavotteisiln niveltyvänä talouspolitiikan osana. Toimikunta on edelleen käsitellyt verotuspolitiikan uudistamista sekä keskeisimpiä sosiaalisia ongelmia. Näitten ohella on tutkittu myös taloudelliseen suunnitteluun, hintapolitiikkaan sekä taloudelliseen demokratiaan liittyviä kysymyksiä. Edellä mainittujen kysymysten selvittämiseksi on toimikunta hankkinut useita asiantuntijalausuntoja sekä saatavissa ollutta koti- ja ulkomaista tilastollista aineistoa. Myös toimikunnan jäsenet ovat laatineet selvityksiä esillä olleista tehtävistä. Näitten sei-

4 vitysten perusteella on toimikunta tehnyt jäljempänä olevan ehdotuksensa, joka on jaoiteltu 10:een pääryhmään, kukin oman yleisotsikkonsa alle. Toimikunta on ollut yksimielinen ehdotuksissaan. Helsingissä tammikuun 25 pnä Talouspoliittisen toimikunnan puolesta: Kaarlo Pitsinki puheenjohtaja J. A. Juuti sihteeri

5 Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma 1960-luvulle Puoluetoimikunnan esitys TALOUSPOLITIIKKAMME TAVOITTEET I. Yleistä Taloudellisena päätavoitteenamme on hankkia pysyvä työpaikka jokaiselle työkykyiselle, kelvollinen asunto ja koti kaikille sekä kohoava elintaso ja lisääntyvä sosiaalinen turvallisuus. Tehokkain keino näitten päämäärien saavuttamiseksi on maan teollistaminen. Teollisten elinkeinojen laajentaminen vaatii suuria pääomansijoituksia, jotka nykyisessä kasvavan kansainvälisen kilpailun ilmapiirissä edellyttävät rahaolojen vakavuutta. II. Täystyöllisyys Valtakunnan koko työvoima kasvaa lähimpien viiden vuoden aikana noin :11a vuosittain ja vielä alkaneen kymmenluvun lopulla lähes :11a vuodessa. Kun maa- ja metsätalouden työntekijämäärä vähenee näillä aloilla tapahtuvan tuotannon rationalisoinnin takia lähes :11a vuosittain, on teollisiin elinkeinoihin saatava noin uutta työpaikkaa vuodessa. Täystyöllisyyden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että reaalinen tuotanto kasvaa vähintään 5 % vuodessa. Tuotannon ja kansantulon kasvu on puolestaan ratkaisevasti riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Liikenne, kauppa ja palveluselinkeinot seuraavat teollisuuden ja rakennustoiminnan aikaansaamaa tuotannon nousua. Teollisuudessa tapahtuu jatkuvaa tuotannon tehostumista. Sen vuoksi jää teollisuudessa työvoiman lisäys tuntuvasti pienemmäksi kuin tuotannon kasvu. Pääosa uusista työpaikoista avautuu kaupan, liikenteen ja palveluselinkeinojen puolella. Teollisuuden kasvu on kuitenkin perusedellytys näitten elinkeinojen laajentumiselle.

6 6 III. Elintason nostaminen Voimakkaan teollistamisen avulla voimme korottaa reaalista kansantuloamme keskimäärin ainakin 5 % vuodessa. Osa tästä lisäyksestä menee palkkoina uusien työntekijäin hyväksi. Samanaikaisesti voidaan korottaa myös elintasoa. Voimme saavuttaa 40 %:n yleisen reaaliansioitten lisäyksen 10 vuodessa. Oikeudenmukaisen tulonjakopolitiikan avulla on turvattava Vähävaraisimmalle väestölle tuotakin suurempi elintason nousu. IV. Sosiaaliset uudistukset Monet tärkeät sosiaaliset uudistukset ovat varojen puutteessa jääneet toteuttamatta. Kohoava kansantulo antaisi mahdollisuuden myös näitten uudistusten. suorittamiseen. Kansantulon lisääntymiseen johtavaa teollistamista on siis sosiaalisen turvallisuudenkin takia tehostettava. I. Yleistä SIJOITUSTOIMINTA JA SÄÄSTÄMINEN Säästämis- ja sijoitustoiminta on Suomessa ollut erittäin korkealla tasolla. Olemme säästäneet noin neljänneksen kansantulosta. Tuottavimpiin elinkeinoihin kohdistuvat sijoitukset ovat meillä kuitenkin jääneet tuntuvasti vähäisemmiksi kuin useimmissa muissa maissa. Poikkeuksellisen suuri osa kaikista investoinneista on suuntautunut tuottamattomiin tai vähätuottoisiin kohteisiin mm. maatalouden ja julkisen hallinnon piirissä. Kun lähimmissä läntisissä naapurimaissa noin % kaikista investoinneista on suunnattu teollisiin elinkeinoihin, on Suomessa jääty samojen elinkeinojen osalta alle 50% :n. II. Sijoitusten suunta Teollisia sijoituksia voidaan laajentaa sekä sijoitusten kokonaismäärää lisäämällä että ohjaamalla nykyistä pääomain käyttöä uusille urille. Jos sijoitusten osuutta kokonaistuotannosta lisättäisiin, hidastuisi elintason nousu. Jotta tämä vältettäisiin, on investointien nykyistä suuntausta pyrittävä muuttamaan. Meidän on oltava pidättyväisiä kaikissa niissä investoinneissa, jotka eivät edistä teollista kehitystä. Vähätuottoista ja kansantaloudellisesti toissijaista pääomain käyttöä on rajoitettava ja kaikkea ylellistä rakentamista supistettava. Sijoitustoimintaa on tehostettava, ei ainoastaan teollisuudessa, vaan myös teollista kehitystä palvelevain kulkulaitosten alalla.

7 Teollisuuteen investoitaessa on pyrittävä suosimaan njitä elinkelpoisia yrityksiä, joissa sijoituksilla saadaan suurin mahdollinen tuotannon lisäys tai runsain määrä uusia työpaikkoja. III. Varain hankinta Teollisuuden kehittäminen vaatii suuria varainsijoituksia. Tällaisiin sijoituksiin on pyrittävä saamaan entistä enemmän pitkäaikaisia ulkomaisia lainoja. Varsinaisen tehdasteollisuuden ohella on lainoituskohteiksi saatava nykyistä suuremmassa määrin myös kaivostoiminta, maan voimatalous sekä kulkulaitokset. Valtaosa teollisten sijoitusten kokonaismäärästä jää joka tapauksessa kotimaisista lähteistä hankittavaksi. Tämän takia tarvitsemme jatkuvasti korkeata säästämismäärää ja myös suurta julkista säästämistä. On välttämätöntä, että julkisia varoja käytetään tähänastista enemmän maan teollistamisen hyväksi. IV. Sijoituspolitiikan tavoitteet Kun julkisessa talouspolitiikassa on ilman riittävää perustetta suosittu monia heikkotuottoisia investointeja, on teollisten sijoitusten lisäämiseksi pyrittävä a) ohjaamaan työllisyyden ylläpitämiseksi tarkoitetut varat ensi sijassa uuden teollisuuden, teollisuutta palvelevien kulkulaitosten sekä uusien asuntojen rakentamiseen, b) laajentamaan valtion omia teollisia investointeja sekä suuntaamaan valtion omat tahi sen avustamat investoinnit entistä enemmän teollisille toimialoille, c) suuntaamaan julkista lainanantoa entistä enemmän teollisiin tarkoituksiin, d) tukemaan uusien talletuspääomien kertymistä. On suosittava teollista kehitystä tukevia investointeja sekä rajoitettava ja supistettava vähempiarvoisia varainsijoituksia ja tässä tarkoituksessa ohjattava ja valvottava kansantaloutemme investointitoimintaa. I. Teollisuus TEOLLISTAMINEN Suurin työllisyyden nousu voidaan aikaansaada kehittämällä kulutustavarateollisuutta. Tämän teollisuuden alan laajentuminen riippuu kuitenkin kansantulon noususta. Kansantulon nostaminen puolestaan edellyttää perusteollisuuksien kehittämistä. 7

8 g Useilla aloilla olemme kasvavassa määrin tuonnista riippuvaisia. Kohoavan tuonnin rahoittamiseksi on laajennettava vientiteollisuuksia ja lisättävä vientiä. Samanaikaisesti on laajennettava muutakin elinkelpoista kotimaista teollisuustuotantoa.. Teollisuustuotannon yleinen laajentuminen vahvistaisi ja monipuolistaisi vientiämme ja vähentäisi riippuvuuttamme suhdanneherkistä puunjalosteista. Samalla helpotettaisiin taloutemme mukautumista alati laajeneviin kansainvälisiin yhteismarkkinoihin. Uutta kilpailukykyistä teollisuutta rakennettaessa on tähtäimessä pidettävä tuotannon ja sen jalostusasteen nostamista, työtilaisuuksien lisäämistä ja viennin laajentamista ja senvuoksi pyrittävä edistämään ensisijaisesti a) jalostusasteeltaan korkeatasoisen puujalostustuotannon laajentamista raakapuuvarojemme sallimiin mahdollisuuksiin asti, b) metallien perusteollisuuden ja konepajateollisuuden lisäämistä, niin että malmivaramme tulisivat entistä enemmän kotimaisen jalostuksen piiriin ja että yhä suurempi määrä koneita saataisiin omasta maasta, c) kemian perusteollisuuden lisäämistä tähän tuotantoon perustuvien muitten teollisuuksien rakentamista silmälläpitäen, d) höyry- ja vesivoimalaitosten sekä atomivoimalaitosten rakentamista maan energiatarpeen kasvua vastaavalla vauhdilla. Perusteollisuuksien rakentaminen antaisi jo rakennusvaiheen aikana erittäin huomattavan määrän työtilaisuuksia sekä rakennettavissa teollisuuksissa että niitten kotimaisten hankintojen puolella. Perusteollisuudet takaisivat myös kasvavalle työntekijämäärälle työpaikkoja kulutustavarain tuotannossa sekä kaupassa, liikenteessä ja palveluselinkeinoissa. Teollisuutemme pohjan vahvistuminen luo edellytyksiä myös pienteollisuuden kehittämiselle. Pienteollisuudelle avautuisi entistä laajempia mahdollisuuksia toimia suurten teollisuuslaitosten alihankkijoina. Julkisen vallan toimenpitein on pyrittävä edistämään pienten teollisuusyritysten erikoistumista niille sopiviin tuotteisiin, jolloin myös vientimarkkinain mahdollisuudet on otettava huomioon. Valtiovallan on toimenpiteillään pyrittävä myötävaikuttamaan laajan teollistamisohjelman toteuttamiseen. Valtion on otettava päävastuu teollisesta rakentamisesta niissä tapauksissa, joissa vain yhteiskunnan voimavarat riittävät uusien yritysten ja uusien tuotantokeskusten perustamiseen tahi joissa teollista kehitystä ei voida yhteiskunnan edun vuoksi jättää yksityisestä yritystoiminnasta riippuvaksi.

9 II. Kaivostoiminta Samanaikaisesti ennenmainittujen teollisten tavoitteiden kanssa on pyrittävä kehittämään maan kaivostoimintaa ja tässä tarkoituksessa a) tehostettava toimenpiteitä uusien mineraaliesiintymien löytämiseksi ja tutkimiseksi, mm. varaamalla valtion budjettiin nykyistä suuremmat tutkimusmäärärahat, b) tuettava kaivostoiminnan aloittamista ja laajentamista sekä malmivarojemme edelleenjalostamista, ensi sijassa valtion omien yritysten puitteissa. 9 III. Kulkulaitokset Kulkulaitosten kehittämiseksi on a) laadittava valtakunnan teollistumista palveleva kulkulaitosohjelma ja ohjattava kulkulaitosinvestoinnit sen mukaisesti, b) uudistettava rautatielaitos teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetustarpeita vastaavaksi, c) uusittava maantierakennustpiminta nykyistä korostetummin valtakunnallisia kuljetustehtäviä vastaavaksi, d) edistettävä kotimaisen kauppalaivaston uusintaa ja lisäämistä. Julkiset hankinnat, mm. rautatielaitoksen osalta, on työllisyyden turvaamista silmällä pitäen sijoitettava ensisijaisesti kotimaahan. Kauppalaivastoa uudistettaessa on annettava etusija kotimaiselle laivanrakennusteollisuudelle. i IV. Teollisuuden sijoittaminen Uusi teollisuus hakeutuu yleensä alueille, missä sen toimintaedellytykset ovat taloudellisesti suotuisimmat. Näihin toimintaedellytyksiin voidaan valtiovallan toimenpitein vaikuttaa. Tämän vuoksi on sopivin toimenpitein pyrittävä a) helpottamaan teollisuuden rakentamista vajaatyöllisyysalueille, b) edistämään maan eri osien raaka-ainevarojen käyttöönottoa sekä eri teollisuusalojen sijoittumista lähemmäksi raaka-aineen hankinta-alueita, c) parantamaan teollistamista silmällä pitäen maan syrjäseutujen kulkuyhteyksiä. Maan teollistuminen lisää uusien asuntojen tarvetta. Tämän vuoksi on tehostettava ja tuettava asuntojen rakentamista teollistuvilla alueilla.

10 10 ASUNTOPOLITIIKKA I. Yleistä Maassamme on viime aikoina valmistunut keskimäärin uutta asuntoa vuodessa. Asutuskeskuksissa on uusia asuntoja rakennettu vuosittain noin , mistä määrästä puolet on ollut Aravan osuutta. Tämä tuotanto on ollut riittämätön asuntovajauksen poistamiseen. Asuntoja on yhä edelleen niukalti, niitten huoneluku alhainen ja asumisahtaus suuri. Asumistiheyden puolesta Suomi kuuluukin Euroopan heikoimpiin maihin. Täällä asuu keskimäärin 1,5 henkilöä huonetta kohti, muissa pohjoismaissa sen sijaan vain 0,8 0,9 henkilöä. Asumiskustannukset ovat Suomessa erittäin korkeat. Useat perheet joutuvat uhraamaan vaatimattomaankin asuntoon kolmanneksen, jopa puolet tuloistaan. Muissa pohjoismaissa on katsottu, ettei asuminen saisi viedä viidennestä enempää. Korkeitten asumismenojen takia on vähävaraisten perheitten työlästä hankkia itselleen pientäkään nykyaikaista asuntoa. Asumisen kalleus on ollut syynä asumisahtauteen. Valtaosa asuntojen tuotannosta tapahtuu useimmissa maissa julkisen tuen turvin, sosiaalisena asuntorakennustoimintana. Suomessa on julkisen tuen osuus ollut aivan liian vähäinen ja epävakainen. II. Asuntojen tarve Maamme väkiluku lisääntyy alkaneen kymmenluvun kuluessa noin :11a. Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tullessa täysi-ikäisiksi kohoaa myös uusien perheitten vuotuinen määrä tuntuvasti nykyisestään. Odotettavissa oleva elintason yleinen nousu lisää niin ikään uusien ja entistä tilavampien asuntojen kysyntää. Teollistuminen lisää lähinnä asutuskeskusten väestömäärää. On laskettu, että noin kaksi kolmannesta koko vuosikymmenen väenkasvusta tapahtuu asutuskeskuksissa. Maaseudullakin on odotettavissa huomattavia muutoksia uusien asutustaajamien kasvaessa teollistuville alueille. Kaikilla näillä alueilla tulee esiintymään asuntojen puutetta ja sen takia tuotannon painopiste on keskitettävä sinne, minne väestö uusia toimeentulomahdollisuuksia hakiessaan siirtyy. Asuntojen tuotantoa on tehostettava myös asuntokantamme uudistamiseksi. Vanhat ja asumistilaltaan epätyydyttävät asunnot on korvattava uusilla ja heikkolaatuinen asuntokanta saatava vähitellen poistetuksi.

11 Asuntokantamme lisääminen ja uudistaminen edellyttää tuotannon kohottamista. Vuotuinen asuntojen tuotanto olisi nostettava nykyisestä :sta noin :een. 11 III. Tuotannon suunta Suurin osa asuntokannastamme on perhe-asunnoiksi soveltumattomia pienhuoneistoja. Tilanne pysyy jatkuvasti epätyydyttävänä, ellei asuntotuotantoa voimakkaasti suunnata kylhn tilavien perheasuntojen, linjalle. Tämä on kuitenkin mahdollista vain sillä edellytyksellä, että asumiskustannuksia saadaan riittävästi alennetuksi. Omat asunnot ovat osoittautuneet monessa suhteessa tarkoituksenmukaisiksi. Niitten avulla on voitu mm. edistää asuntosäästämistä ja siten helpottaa asuntotuotannon tarvitsemien pääomien kokoamista. Vähävaraisilla kansanluokilla ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia oman asunnon vaatimain sangen huomattavien sijoitusvarojen hankkimiseen. Pienituloisten tarvitsemia vuokra-asuntoja on rakennettu varsin vähän; Arava-tuotannossakin niitten osuus on ollut vain vajaa kolmannes. Tämän vuoksi on viimeaikaista asuntopolitiikkaa jatkaen tehostettava vuokra-asuntojen rakentamista ja lisättävä niitten osuutta koko tuotannosta. Asuntotuotannossamme tarvitaan kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Tuotantoa on tässä suhteessa pyrittävä ohjaamaan tarkoituksenmukaisella asemakaava- ja tonttipolitiikalla. IV. Tuotannon rahoittaminen Asuntotuotannon tehostaminen edellyttää yhteiskunnan toimenpiteitä. Sen vuoksi on julkisen vallan tukea asuntotuotannolle nykyisestään lisättävä. Suunnitelmallisen rakentamisen edistämiseksi on asuntotuotannon julkinen tuki saatava entistä kiinteämmälle, pitkäaikaiselle pohjalle. Tässä tarkoituksessa on a) turvattava asuntotuotannon pitkäjännitteiset rahoitusohjelmat, b) lisättävä julkisia asuntotuotantolainoja, c) tuettava ensisijaisten asuntotuotantolainojen hankintaa, d) edistettävä asuntojen hankintaan kohdistuvaa yksityistä säästämistä. V. Rakennuskustannukset Asuntojen rakentaminen tulee maassamme nykyisin varsin kalliiksi, mm. korkeitten välillisten verojen takia. Rakennuskustannuksia on

12 12 alennettava tuotannon lisäämiseksi ja asumismenojen supistamiseksi. Tämän vuoksi on julkisen vallan toimenpitein pyrittävä a) edistämään asuntotuotannon rationalisointia ja koneellistamista mm. uudistamalla nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä sekä tehostamalla rakennusteknillistä tutkimustoimintaa, b) tukemaan pitäjännitteisten tuotanto-ohjelmien toteuttamista ja alueittain rakentamista, c) mukauttamaan rakentamista koskevat säännökset taloudellisuuden vaatimuksiin, d) harjoittamaan sellaista tonttipolitiikkaa, joka turvaa halpojen asuntotonttien saannin ja ehkäisee kaiken keinottelun, e) valvomaan rakennustoimintaa kelvollisten asuntojen tuottamiseksi sekä rakennuskeinottelun ja kohtuuttomien yrittäjävoittojen ehkäisemiseksi. Maassamme on lähes kaikkialla tilaa rakentaa väljästi. Uusia asuntoalueita suunniteltaessa tai entisiä uudistettaessa on kuitenkin pidettävä silmällä, ettei aiheuteta asukkaille tarpeettomia lisämenoja eikä kohoteta yhteiskunnan maksettavia toissijaisia asutustaajamien kustannuksia. VI. Asumiskustannukset Asumismenoja on kevennettävä rakennuskustannuksia alentamalla. Sen ohella on asumismenojen vähentämiseksi pyrittävä a) lisäämään halpakorkoisten julkisten lainojen osuutta asuntorakennustoiminnassa, b) keventämään korkokustannuksia ja pääoman kuoletuksia, c) supistamaan asukkailta vaadittavien pääomansij oitusten osuutta, d) lisäämään vähävaraisille myönnettäviä korottomia tai halpakorkoisia asunnonhankintalainoja, e) tehostamaan halpojen vuokratalojen rakentamista, f) jatkamaan asunnontarvitsijoita hyödyttäviä verohuojennuksia. Asuntojen kalleus on erityisen kipeästi koetellut vähäisten tulojen varassa eläviä vanhuksia ja invalideja. Yhteiskunnan velvollisuutena on turvata heille halvat ja kelvolliset asunnot. Asumis- ja vuokrakustannusten yleistä kehitystä on tarkoin seurattava ja varottava kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka voisivat kohottaa vähävaraisen väestön asumismenoja. VII. Perheenasuntoavustukset Asuntopolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on kelvollisten perheasuntojen hankkiminen. Lähiaikojen tuotannossa on perheasuntojen osuutta

13 pyrittävä lisäämään. Kun yleisten asumiskustannusten korkeuden takia on vähävaraisten perheiden ollut pakko asua ahtaasti, on yhteiskunnan tuettava perheiden siirtymistä tilavampiin asuntoihin. Ferheenasuntoavustusjärjestelmä on uudistettava niin, että vähävaraiset tai varattomat perheet saisivat nykyistä tehokkaamman julkisen asumistuen. VIII. Asuntotuotannon ohjaus Tilavien ja halpojen asuntojen hankkimiseksi vähävaraisille ja asumisahtauden poistamiseksi on asuntotuotantoa lisättävä. Perheasuntojen osuutta tuotannossa on kohotettava ja yleisiä asumiskustannuksia alennettava. Näitten päämäärien saavuttamiseksi on asuntopolitiikka uudistettava ja asuntotuotannon tukea lisättävä. Valtion, kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen panosta asuntotuotannossa on laajennettava. Asuntotuotannon ohjaamiseksi oikeille urille ja parhaimman mahdollisen kokonaistuloksen saavuttamiseksi on asutuskeskusten ja maaseudun asutustaajamien asuntopolitiikan johdossa pyrittävä tarkoituksenmukaiseen keskitykseen ja yhtenäistämiseen. 13 I. Yleistä MAATALOUSPOLITIIKKA Teollisuuden laajentuminen takaa nopeimman tien kansantulon ja elintason nousuun. Samalla saadaan yhä lisääntyvä määrä uusia työpaikkoja teollisiin elinkeinoihin. Nämä uudet työpaikat ovat välttämättömät, jotta voisimme hankkia kohtuullisen toimeentulon sille suurelle osalle maaseudun väestöä, joka nykyisin elää alituisen työttömyyden puristuksessa. Maan teollistuminen antaa uusia mahdollisuuksia myös maataloutemme tuotannon tehostamiseen ja sen tuotteiden menekin varmistamiseen. Suurimman tehokkuutensa maatalous onkin saavuttanut pisimmälle teollistuneissa yhteiskunnissa. Suomessa tarvitaan maataloutta, jotta saavuttaisimme kohtuullisen omavaraisuuden elintarvikkeiden hankinnassa. Kun maatalouden tuotantokustannushinnat ovat täällä varsin korkeat, on kotimaisen kulutuksen ylittävää tuotantoa vältettävä sekä pyrittävä ohjaamaan tuotanto aloille, jotka ovat oloissamme sopivimmat. Maatilataloutemme elinkelpoisuutta voidaan tarkoituksenmukaisin tukitoimenpitein parantaa. Päämääränä on pidettävä sellaista tuotannon tehostumista, mikä jatkuvasti vähentäisi julkisen tuen tarvetta. Maataloutta tuettaessa on otettava huomioon maan teollistamisen vaatimukset.

14 14 II. Tuotannon suunta ja tavoitteet 1) Maataloustuotannossamme on pyrittävä ensi sijassa peruselintarvikkeiden hankintaan kotimaasta. Tavoitteena on pidettävä kohtuullista omavaraisuutta. Samalla on pyrittävä nykyistä tasaisempaan omavaraisuusasteeseen eri tuotteiden osalta. 2) Kannattamattomasta ja valtion taloutta suuresti rasittavasta maataloustuotteiden viennistä on pyrittävä irroittautumaan. Maatalouden tuotanto olisi vakaannutettava kotimaista kulutusta vastaavaksi. 3) Maatalouden tuotantosuuntaa ja tuotannon laajuutta on pyrittävä ohjaamaan lähinnä hintapolitiikan avulla. Ylituotannon ehkäisemiseksi on ryhdyttävä tarvittaessa muihinkin toimenpiteisiin ja tutkittava mm. nykyistä laajemman sopimusviljelyn mahdollisuuksia. III. Tuotannon tehostaminen 1) Kun maatalouden konekanta on kokonaisuutena ottaen jo nyt varsin runsas, on päähuomio lähitulevaisuudessa kiinnitettävä muiden tuotannonedellytysten parantamiseen. Jotta kone-, rakennus-, ja maapääomaa voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin, on pyrittävä a) rajoittamaan maatilojen jakamista pienemmiksi tilayksiköiksi, b) hankkimaan tilojen elinkelpoisuuden parantamiseksi lisämaata yhdistämällä pieniä tiloja suuremmiksi esim. niissä tapauksissa, jolloin muuttoliike jättää tiloja vapaiksi tai jolloin omistajat muista syistä ovat halukkaat luopumaan tiloistaan, c) parantamaan tuotannon edellytyksiä tilusjärjestelyillä (maaalojen vaihdolla tms. toimenpiteillä), d) välttämään maatilojen lukumäärän lisäämistä, e) edistämään maatilojen peruskorjauksia (kuten peruskuivatusta, salaojitusta, kivenraivausta, tilusteiden rakentamista, vesihuoltoa, satovarastojen keskittämistä, kotieläinsuojien uudistamista sekä peruslannoitusta), f) ohjaamaan tuotantoa niille alueille, missä kunkin tuotteen tuotantoedellytykset ovat suotuisimmat ja tässä tarkoituksessa edistämään mm. alueittaista ja tilakohtaista erikoistumista. 2) Maataloutemme tuotannon tehostaminen edellyttää osittain valtion rahoitusta. Julkista rahoitustukea on kuitenkin pyrittävä asteittain vähentämään lisäämällä maataloudenharjoittajani omalla vastuulla tapahtuvaa rahoitusta. 3) Maatalouden luotonsaantimahdollisuuksia on julkisen vallan toimenpitein pyrittävä helpottamaan. Erityisesti on pyrittävä huo-

15 lehtimaan riittävien huokeakorkoisten lainojen saannista pienimmille tiloille. 4) Maataloustarvikkeiden hankintaan sekä muihin vastaaviin tarkoituksiin olisi valtion varoista maksettava palkkioita ja avustuksia vain pientiloille. 5) Maatalouden verotus olisi uudistettava muitten elinkeinojen verotusta vastaavaksi ja siten, että pienimpien tilojen verotus keventyisi. 15 IV. Hintapolitiikka 1) Maataloustuotteiden kotimaisen myynnin lisäys kohottaa jatkuvasti maatalousväestön tuloja. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kohtuulliset peruskorjausinvestoinnit. Kun maatalousväestön tulot näin kasvavat samalla tavoin kuin teollisten työntekijäin ansiot, olisi jatkuvista maataloustuotteiden hintojen korotuksista luovuttava. 2) Maataloustuki on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä niin, että tuen muotoja olisi nykyistä vähemmän. Samalla on pyrittävä välttämään alituiseen toistuvia, tuotannon määrään ja hintoihin vaikuttavia erillisratkaisuja lainsäädännössä ja valtion taloudessa. 3) Maataloustuotteiden hintatason määrääminen lakisääteisesti on osoittautunut käytännössä kuluttajain kannalta kohtuuttomaksi. Se on samalla ollut epäoikeudenmukainen pienviljelijöille. Maataloustulon vakaantumista ei ole myöskään kyetty saavuttamaan. Kun palkkatyöansiot ovat nyt vailla indeksisidonnaisuutta,.olisi luovuttava lakisääteisestä maataloustuotteiden hintojen määräämisestä ja siirryttävä vapaaehtoisten, vuotuisten hintasopimusten pohjalle. Kuluttajain, palkansaajain ja pienviljelijäin edut olisi tällaisia sopimuksia tehtäessä otettava huomioon. 4) Maataloustuotteiden hintoja määrättäessä olisi perustana pyrittävä pitämään maailmanmarkkinain hintatasoa. Kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi maataloudesta elävälle väestölle on tällöin kuitenkin otettava huomioon maamme syrjäisen sijainnin ja ilmastollisten olosuhteiden sekä maatilataloutemme pienviljelysvaltaisuuden vaikutukset tuotantokustannuksiin. Maatalouden tuottavuuden nousu on niin ikään otettava huomioon. V. Metsätalous 1) Metsätaloutemme tulevan kehityksen sekä metsiemme suunnitelmallisen hoidon takia on välttämätöntä, että metsänhoidollisesti yhtenäisten suurten metsälöiden pirstomisesta luovutaan. Samalla on 34 Sos.-dem. P. Pöytäkirja

16 16^ pyrittävä edistämään pienten metsäalueiden omistajain yhteistoimintaa. Koko metsätalouspolitiikkamme on nykyistä enemmän ohjattava metsänhoidollisten vaatimusten perustalta lähteväksi. 2) Teollisten raaka-ainevarojemme lisäämiseksi on valtiovallan ryhdyttävä tähänastista tehokkaampiin toimenpiteisiin maan syrjäisimpien metsäalueiden raakapuun talteenottamiseksi ja jalostamiseksi. 3) Työllisyyden ja tuotannon turvaamiseksi on valtiovallan pyrittävä tasaamaan raakapuun hankintoja ja kantohintaa sekä torjuttava pyrkimykset kantohintatason nostamiseen metsätyöpalkkojen taipuunj alostustuotteiden markkinointimahdollisuuksien kustannuksella. I. Yleinen verorasitus VEROTUSPOLITIIKKA Vähävaraisten kansalaisten verorasitus on vanhentuneiden ja'epäoikeudenmukaisten verolakien takia muodostunut.mitä kohtuuttomimmaksi. Erityisesti on kunnallinen vero ollut palkansaajia ja pienviljelijöitä rasittava. Samanaikaisesti ovat monet suurituloisten ryhmät ja suurten omaisuuksien haltijat päässeet sangen lievällä verolla. II. Välitön verotus Välittömän verotuksen alalla olisi päästävä nykyistä suurempaan oikeudenmukaisuuteen eri veronmaksajaryhmien kesken. Erityisesti pienituloisten henkilöiden verotaakkaa olisi voitava keventää. Verotuspolitiikassa on tämän takia pyrittävä a) uudistamaan valtion tulo- ja omaisuusveron asteikko ja veroluokat nykyistä kevyemmiksi pienituloisille, b) korottamaan huipputuloista ja suuromaisuuksista kannettavaa veroa, c) lisäämään pienituloisten sosiaalisia verohelpotuksia. Kunnallinen verotus on saatava nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Kunnallisen verorasituksen keventämiseksi on rajoitettava kunnille annettujen taloudellisten velvoitusten laajuutta. Pimeät tulot on vedettävä verotuksen piiriin ja omaisuuden ansiotonta arvonnousua verotettava. Verotarkkailua on tehostettava. Yhteiskunnallista tyytymättömyyttä synnyttävien suurten yksityisten omaisuuksien kertymistä on pyrittävä verotuksen avulla jarruttamaan ja tutkittava mahdollisuuksia nykyistä tiukempien perintöverosäännösten käyttöönottamiseksi.

17 III. Välilliset verot Välilliset verot, jotka ovat valtion suurin tulonlähde, ovat kuluttajia rasittavia. Korkeat välilliset verot ovat muodostuneet myös jarruksi taloudelliselle rationalisoinnille. Näitä veroja uudistettaessa on kuluttajien yleistä verorasitusta kevennettävä. Samalla on eri työalojen tuottavuutta parannettava, jolloin hintatasoa voidaan alentaa. 17 IV. Verotus ja julkinen talous Verotuspolitiikkaa uudistettaessa on huolehdittava siitä, että sosiaalisen turvallisuuden vaatimukset pystytään täyttämään ja että kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi tarpeelliset pääoman sijoitukset tulevat suoritetuiksi. I. Työajan lyhentäminen SOSIAALIPOLITIIKKA Nopea taloudellinen edistys on vähentänyt pitkien työpäivien tarpeellisuutta samalla kun kiristynyt työn tahti edellyttää lisättyjä vapaa-aikoja. Lyhyempi työaika lisää myös työvoiman tarvetta ja siten vähentää työttömyyttä. Kun teollistuminen antaa mahdollisuuden työajan yleiseen lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta, on useissa maissa siirrytty yhä lyhyempiin työviikkoihin ja työpäiviin. Sama on myös meidän tavoitteemme. Ensi vaiheessa on päästävä 5-päiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon. Sen ohella on säännöllistä vuorotyötä tekevien työpäivä lyhennettävä 7-tuntiseksi. Samalla on kiireellisesti saatettava työaikalait voimaan niillä aloilla, joilla työaikaa ei vielä ole säännöstelty sekä pyrittävä työaikojen pituudessa ilmenevien eroavuuksien poistamiseen. II. Minimipalkat Palkkaustason kohottaminen heikoimmin palkatuilla aloilla on koko yhteiskunnan edun mukaista. Monessa maassa onkin säädetty lakeja, joilla määrätään vähimmäispalkat. Minimipalkkasäädöksillä on voitu ehkäistä työvoiman riistoa ja suojata työntekijäin oikeuksia. Kun kansalaisten työvoima on perustuslakiemme mukaan valtakunnan erikoisessa suojeluksessa, olisi tutkittava, voitaisiinko joitakin aloja koskeva minimipalkkalaki säätää myös Suomessa.

18 18 III. Vuosilomien pidentäminen Vuosiloman tarkoituksena on työntekijän terveyden ja työkunnon ylläpitäminen. Nykyajan tiukka työn tahti vaatii entistä pitempiä vapaa-aikoja, myös vuosilomien muodossa. Teollistumisen tuoma jatkuva kansantulon nousu puolestaan tekee mahdolliseksi lomien pidentämisen tulotasoa alentamatta. Työntekijän lomantarpeen kannalta on epäolennaista, millä alalla hän työskentelee ja minkä lain perusteella hänen lomaoikeutensa määräytyy. Kaikille työntekijöille on tunnustettava oikeus yhtäläiseen ja samoin perustein laskettavaan vähimmäislomaan. Toisistaan poikkeavien lomalakien voimassapitäminen käy sitäkin kohtuuttomammaksi kun käytännössä yhä suurempi osa työntekijöitä siirtyy yhteiskunnan teollistuessa pitempien vuosilomien piiriin. Vuosilomia koskeva lainsäädäntö on uudistettava työntekijäin oikeutettujen vaatimusten ja muuttuneiden olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Tällöin on edelleen turvattava nuorten työntekijäin oikeus normaalia pitempään vuosilomaan. IV. Työväensuojelu ja ammattientarkastus Maamme teollistuessa on työväensuojelulainsäädäntöä pyrittävä kaikilta osiltaan kehittämään. Työturvallisuutta koskevia määräyksiä on ajanmukaistettava. Työntekijäin oikeuksien suojaamiseksi on ammattientarkastusta tehostettava. Ammattientarkastus on kokonaisuudessaan otettava valtion hoitoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tarkastustoiminnan tehostamiseen erikoisaloilla, mm. metsä- ja maataloustöissä sekä kulkulaitosten piirissä. Myös työntekijäin luottamusmiesten tehtävät ja oikeudet on nykyistä tarkemmin määriteltävä. V. Sairausvakuutus Sairausvakuutus on keskeisimpiä osia koko sosiaaliturvasta. Useissa maissa on muu sosiaaliturva rakennettu sairausvakuutuksen pohjalle. Tällä vakuutuksella on suuri merkitys vähävaraisille kansanluokille ja kaikille työkuntoisille kansalaisille. Sairastunut henkilö voi vakuutuksen avulla turvautua tarvittavaan hoitoon ja siten lyhentää poissaoloansa työstä, vieläpä torjua työkyvyttömyydenkin syntymistä. Työttömyysvakuutuksen ohella on sairausvakuutusta pidettävä yhtenä tärkeimmistä lähitulevaisuuden sosiaalipoliittisista tavoitteistamme. Sairasvakuutusta toteutettaessa on päämääränä pidet-

19 tävä koko kansan saattamista yleisen ja pakollisen vakuutusturvan piiriin. Samanaikaisesti sairausvakuutuksen kanssa on pyrittävä kehittämään myös muita sosiaalivakuutuksen muotoja, mm. yleistä perheenturvavakuutusta. VI. Eläketurva Nykyaikaisen yhteiskunnan tärkeimpiin sosiaalisiin tehtäviin kuuluu riittävän eläketurvan järjestäminen vanhuksille ja työkyvyttömille. Tämä tehtävä tulee sitä merkittävämmäksi mitä suuremmiksi vanhusten ikäluokat kasvavat väestön keskimääräisen eliniän pidentyessä. Jotta riittävä eläketurva saataisiin sosiaalisella lainsäädännöllä taatuksi kaikille kansalaisille, on pyrittävä a) kehittämään nykyistä kansaneläkejärjestelmää niin, että se entistä paremmin sulkisi piiriinsä eläkkeentarvitsijat ja että vanhusten ja työkyvyttömäni eläketurva jatkuvasti kohentuisi, b) uudistamaan yksityisessä työsopimussuhteessa olevien eläkeoikeus niin, että työnantaja tulisi velvoitetuksi eläkkeen maksuun kansaneläkkeestä riippumatta. 19 VII. Ammattikasvatus ja tutkimustoiminta Kansantalouden saavutukset ovat suuressa määrin työntekijäin ammatillisesta taidosta ja korkeaan pätevyyteen perustuvasta tieteellisestä ja teknillisestä tutkimustoiminnasta riippuvaisia. Henkisen panoksen osuus on todettu erittäin merkittäväksi työsaavutusten lisäämisessä. Kaikkialla maailmassa pyritäänkin nykyisin kohottamaan työntekijäin ammattitaitoa ja laajentamaan tutkimustoiminnan alaa. Suuri osa maamme nuorisosta tulee työmarkkinoille vailla kunnollisen ammattikoulutuksen suomaa taitoa ja pätevyyttä. Kun lähivuosina ns. suuret ikäluokat ovat saapumassa työkykyiseen ikään, uhkaa ammattitaidottomuus entistä suurempaa nuorten määrää. Koulutusja harjoituspaikat ovat aivan liian vähälukuisia. Ammattitaidon puute merkitsee työntekijälle itselleen heikompia ansioita ja turvattomuutta toimeentulon suhteen. Koko yhteiskunta kärsii työntekijäkunnan huonosta keskimääräisestä koulutustasosta. 1) Ammattiopetuksen tehostamiseksi on pyrittävä a) lisäämään nuqrison ammattikoulutuksen mahdollisuuksia kaikkia eri koulumuotoja hyväksikäyttäen ja kaikissa koulutuksen eri asteissa sekä tukemaan opetusta mm. koulumaksuja alentamalla ja ilmaista oppi- ja kurssikirjallisuutta hankkimalla.

20 20 b) uudistamaan ammattiopetuslaitoksemme teollistuvan yhteiskunnan koulutustarpeita vastaavaksi, c) helpottamaan nuorison mahdollisuuksia, peruskoulutuksen muodoista riippumatta, saada korkeinta ammattiopetusta, d) laajentamaan tarkoituksenmukaista ammatinvalintaa ja työhönohjausta, e) kehittämään oppisopimusjärjestelmän tarjoamia ammattikoulutusmahdollisuu ksia, f) lisäämään ammattikasvatusta palvelevaa kurssitoimintaa ja jatkokoulutusta. Ammattiopetus on sen hallintoa uudistamalla pyrittävä keskittämään yhtenäisen johdon alaisuuteen. 2) Tutkimustoiminnan tehokkuutta haittaa varojen niukkuus: Vähävaraisuus on usein esteenä myös työntekijäin, teknikkojen ja tutkijain ammattitaidon kohottamiselle. Yhteiskunnalta on vaadittava toimenpiteitä näitten rajoitusten poistamiseksi ja tämän vuoksi on a) voimakkaasti lisättävä kaikenasteisten ammattiopintojen tukemista toteuttamalla kiireellisesti suuri julkinen stipendi- ja apurahabudjetti, minkä turvin tutkimushenkilöstön ja ammattityöntekijäin pätevyyttä ja koulutustasoa voitaisiin kohottaa, b) tuettava uusimman tieteellisen.ja teknillisen kehityksen vaatiman erikoishenkilöstön kouluttamista, c) lisättävä tutkimustoimintaan myönnettäviä yleisiä varoja, d) edistettävä tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistoiminnan aikaansaamista tärkeimpien alojen tutkimustoimessa, e) edistettävä Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistoimintaan tieteen ja tekniikan eri aloilla. TALOUDELLINEN SUUNNITELMALLISUUS Maan teollistaminen edellyttää suunnitelmallista taloutta. Taloudellinen suunnitelmallisuus perustuu puolestaan jatkuviin ja tarkkoihin tutkimuksiin. Meidän maassamme haittaa tutkimustoimintaa tuoreitten ja tarkkojen perustietojen puute sekä liiallinen hajanaisuus tutkimustoiminnan organisaatiossa. Kun kaikkien talouspoliittisten ratkaisujen olisi nojauduttava laajaan tietojen kokoamiseen sekä niitten pohjalta tehtäviin laskelmiin, kaipaa taloudellinen tutkimuksemme huomattavaa tehostamista. Samalla on tutkimustoimi saatettava puolueettomalle pohjalle.

21 Erittäin tärkeätä on luotettavien tietojen saanti hintojen ja palkkojen kehityksestä. Niin ikään on laadittava jatkuvia ja tarkkoja selvityksiä suhdannekehityksestä sekä eri elinkeinonalojen taloudellisista tuloksista. Maataloutta koskevat tutkimukset on myös uudistettava. Kansan toimeentuloa kohottavan teollistamisen edistämiseksi on talouspoliittinen suunnittelutoiminta yhdenmukaistettava sekä kiirehdittävä sellaisen käytännön teollistamisohjelman laatimista, joka sisältäisi ehdotukset hallituksen ja eduskunnan päätettävistä tehtävistä. MONOPOLIVOITTOJEN POISTAMINEN Elintason nousun ja sosiaalisen edistyksen ehtona on pysyvä rahan arvo, joka vuorostaan perustuu hintojen vakavuuteen. On huolehdittava siitä, että aiheettomat hintojen korotukset estyvät ja että teknillisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet hintojen alentamiseksi toteutuvat. Tehokkain keino näiden päämäärien saavuttamiseksi on sellaisten olosuhteiden luominen, joiden vallitessa kotimaisten tuottajien on toimittava harkitun taloudellisesti keskinäisessä ja ulkomaisten yrittäjien kanssa käytävässä kilpailussa. On valvottava, etteivät yrittäjät pyri väistämään hintoja alentavaa kilpailua keskinäisin rengastumis- eli kartellisopimuksin ja etteivät monopoliasemassa olevat yrittäjät ja yritysyhtymät kisko kohtuuttomia voittoja. Tämän vuoksi on a) kartelleja ja monopoleja sekä yleensä kilpailuoloja valvovan kartelliviraston toimintaa tehostettava, b) kartelli- ja monopolilainsäädäntöä kehitettävä niin, että valtiovalta saa entistä suuremmat mahdollisuudet ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. c) Tullipolitiikkaa on kotimaista tuotantoa suojaten harjoitettava siten, etteivät tuottajat saa kannustinta ylihintojen ja suhteettomien voittojen tavotteluun. 21 TALOUDELLINEN DEMOKRATIA Taloudellisen demokratian kehittäminen kuuluu tärkeänä osana koko yhteiskuntamme kansanvaltaistamiseen. Julkista talouspolitiikkaa on hoidettava kansanvaltaisin toimintatavoin ja väestön enemmistön edut huomioon ottaen, taloudellista lainsäädäntöä on demokratisoitava, kansalaisten osallisuutta maan talouskoneiston hoidossa lisättävä ja yksityiseen pääomaan perustuvan taloudellisen harvainvallan toimintatilaa rajoitettava.

22 22 Näitten päämäärien saavuttamiseksi on erityisesti pyrittävä a) tukemaan ammatillisten järjestöjen pyrkimyksiä lisätä työntekijäin oikeuksia työpaikoilla ja myötävaikutusta niitten laitosten hoidossa, joissa työskentelevät, b) tukemaan talouselämämme yleistä kansanvaltaistumista ja kansanvaltaisten taloudellisten yritysten syntymistä ja kehittymistä, c) uudistamaan yritystoimintaa ja taloudellisia yhteisöjä koskevat lainsäännökset, niin että omistusoikeuden väärinkäyttö voitaisiin ehkäistä ja että taloudelliset olot tulisivat nykyistä laajemman julkisuusvelvoitteen alaisiksi. Puoluetoimikunta on pidättänyt itselleen oikeuden suorittaa esityksen lopputarkistus puoluekokoukseen mennessä. (Päätös 3. päivältä helmikuuta 1960.) I. Maatalous 2. SOS.-DEM. PUOLUEEN MAASEUTUOHJELMA 1) Yleistavoite Puoluetoimikunnan esitys Jotta maatalous saataisiin mahdollisimman joustavasti soveltumaan kokonaiskulutukseen ja kansantalouden vaatimuksiin, on valtakunnallisen kokonaissuunnitelman pohjalta selvitettävä maan eri alueiden ja erilaisten viljelmien luontaiset tuotantoedellytykset. Pyrkimyksenä tulee olla maa- ja maatalouspolitiikan ohjaaminen siten, että maatalous saatetaan kannattavaksi elinkeinoksi toimeenpanemalla koko maatalouden rationalisoiminen ennen kaikkea tilakokoa, tilussuhteita ja tuotantosuuntausta ajatellen ja että luodaan kestävä perusta maatalous- ja metsätyöväen elintason jatkuvalle luonnolliselle kohottamiselle. Samalla on helpotettava työikään tulevien nuorten ammatinvalinnan ohjausta, ammattikoulutusta ja hakeutumista pysyvään ammattityöhön. Tavoitteeksi tätä suunnitelmaa laadittaessa on asetettava kansallinen omavaraisuus peruselintarvikkeiden osalta. 2) Pienviljelijäin aseman parantaminen a) Pien viljelmillä harjoitettavaa tuotantoa tuettaessa on päämääränä pidettävä, että tuki annetaan sellaisessa muodossa, että se ei kohdistu ainoastaan myyntituotantoon, vaan koko maataloustuotan-

23 toon, jolloin vältytään tarpeettomilta hintojen korotuksilta ja tuen aiheuttama rasitus jakaantuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti eri väestöryhmien kesken. b) Pienviljelijäin ammattitaitoa on kohotettava erikoisesti tukemalla heidän ammattisivistyksensä edistämistä tarkoittavia toimenpiteitä. c) Pienviljelijäin ammatillista järjestäytymistä, maataloudellista osuustoimintaa ja muuta taloudellista yhteistoimintaa on edistettävä. d) Pienviljelijöille on järjestettävä huokeakorkoista kiinteistöluottoa. Maatalouden perusluottokysyrnys on hoidettava. e) On huolehdittava maaseudun liikenneyhteyksien ja maataloustuotteiden varastoimis- ja menekkisuhteitten parantamisesta. f) Maatalouden kirjanpito ja karjantarkastustoiminta on saatava yleistymään ja siinä suhteessa tuettava ja ohjattava pienviljelijöitä. g) Pientiloilla harjoitettavaa, olosuhteisiin soveltuvaa erikoistuotantoa ja alueellista keskittymistä siihen on edistettävä. Maataloustuotannon edistämistä silmällä pitäen Sosialidemokraattinen Puolue vaatii epäkohtien poistamista erikoisesti seuraavin toimenpitein: 23 3) Pientilojen lisämaan saanti Sellaisille pientiloille, jotka viljelys-, metsä- tai laidunmaan riittä-' mättömyyden vuoksi eivät ole elinkelpoisia, on järjestettävä edellytykset riittävän lisämaan saantiin. Tämä toiminta on saatava tehokkaaksi ja siinä tarkoituksessa otettava valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain tarkoitukseen riittävästi asutusehdoin etupäässä vähävaraisille jaettavaa maatilojen, lisäalueiden ja sisarosuuksien ostoon käytettävää luottoa. Laitumen ja metsämaan osalta voidaan lisämaan saanti tyydyttää myös perustamalla yhteislaitumia ja yhteismetsiä. Perhe viljelmien elinkelpoisina säilyminen on turvattava. Uusia asuntoviljelystiloja ja asuntotiloja.perustettaessa on aina erikoisesti huolehdittava, ettei näitä tiloja perusteta alueille, joissa ei ole mahdollisuutta jatkuvaan sivuansioiden saantiin. Pakkolunastusteitse alueita hankittaessa on toimenpiteet kohdistettava etupäässä autio-, rappio-, keinottelu- ja harrastelutiloihin. Lisää viljelysmaata voidaan hankkia myös tehostamalla salaojitusta, helpottamalla erikoisesti pienviljelmien salaojituskustannuksia entistä tuntuvampaa valtion lainoitusta ja avustustakin käyttäen ja pyrkien toteuttamaan salaojitusta mahdollisuuksien mukaan jo uudisraivauksen yhteydessä.

24 24 4) Uudisasutuksen edistäminen a) Uusia viljelystiloja perustettaessa on päämääränä pidettävä, että perustettaviin tiloihin erotetaan keskikokoisen viljelijäperheen kohtuulliset elintasovaatimukset huomioon ottaen niin paljon maatalous- ja maatalouskelpoista sekä muuta maatilataloudelle välttämätöntä maata, että ne kykenevät tarjoamaan asukkailleen ympärivuotisen työn ja toimeentulon. b) Kylmille tiloille asukkaita otettaessa on heille paitsi verohelpotuksia myönnettävä myös kylmäntilan perustamispalkkio. 5) Muut toimenpiteet a) Vaikeista luonnonoloista kärsivien alueiden tuottokuntoisuutta on kohotettava edistämällä peruskuivatuksia ja muita perusparannuksia. b) Rationalisoimistoimenpiteitä suunniteltaessa kohdistetaan erikoista huomiota rakennuksiin, joita sijoitettaessa ja uudelleen rakennettaessa kaikki maa-, karja- ja kotitaloustöiden tehokkuusvaatimukset otetaan huomioon ja joiden osien ja koko rakennustenkin tehdasmainen rakentaminen on kehitettävä entistä pitemmälle. Myös useampien tilojen yhteisrakennusten, kuten viljankuivaamojen ja lajittelulaitosten, yhteisvarastojen sekä myllyjen ja sahojen aikaansaamista on yhteiskunnan myötävaikutuksella edistettävä. c) Mikäli maatalouden voimaperäistäminen ja rationalisoiminen johtaa tuotannon lisääntymiseen siinä määrin, että joudutaan, kuten jo on tapahtunut, viemään maataloustuotteita ulkomaille, on tästä aiheutuva vientipalkkiorasitus pyrittävä tasaamaan suurempiin tuottajiin kohdistuvalla markkinoimismaksulla. II. Metsätalous 1) Metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehittäminen Metsätaloustuotannolla ja siihen nojautuvalla puunjalostusteollisuudella on niin suuri kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys, että kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin niiden kehittämiseksi on ryhdyttävä. a) Valtion ja kuntien metsänomistusta on pyrittävä laajentamaan varaamalla tarkoitukseen riittävästi varoja ja myöntämällä kunnille etuosto-oikeus myyntitapauksissa. b) Yksityismetsätalouden edistämiseksi on pienviljelijöille järjestettävä riittävästi ja huokein ehdoin metsäalan ammattiapua.

25 c) Metsätaloudellisen ammattisivistyksen kohottamista on tuettava ja kehitettävä perustamalla ja ylläpitämällä riittävästi metsäkouluja, järjestämällä metsäkursseja, perustamalla mallimetsätalouksia sekä tehostamalla metsätaloudellista opetus-, koe- ja tutkimustoimintaa sekä metsätyöntekijöiden työkoulutusta. d) Metsätaloustuotteitten menekkisuhteitten parantamisesta on huolehdittava kuljetusväyliä tekemällä ja kunnostamalla sekä ottamalla rauta- ja maanteitä rakennettaessa myös metsätaloudelliset näkökohdat huomioon. e) Metsätalous- ja puunjalostustekniikkaa on kehitettävä niin, että puu tulee mahdollisimman tarkoin talteen otetuksi ja mahdollisimman pitkälle jalostettuna maasta viedyksi. f) Erilaisten metsänparannustöiden suorittamista on edistettävä avustamalla vähävaraisia metsänomistajia huokeakorkoisilla, pitkäaikaisilla lainoilla. g) On tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään puun tuhlausta ja edistämään sen käytön tehokkuutta. h) Rautateiden tariffipolitiikka on saatettava puunjalostusteollisuuden tuotteiden kuljetukselle edulliseksi. 2) Valtion ja kuntien metsätalous Valtion ja kuntien metsätalouden kehittämistä on edistettävä. Siinä tarkoituksessa on: a) suosittava ja kannatettava uudistuksia,, jotka johtavat valtion ja kuntien metsätaloustuoton" kasvuun; b) kehitettävä mahdollisuuksien mukaan valtion omistamaa puunjalostusteollisuutta. 25 III. Metsästys ja kalastus Hyötyriistan säilymistä ja lisääntymistä sekä kalanviljelyä on yhteiskunnan toimesta edistettävä. Ryöstömetsästys ja ryöstökalastus on tehokkaalla valvonnalla ehkäistävä. Vähävaraisten ammattikalastajien aseman turvaamiseksi on järjestettävä kalastusvälineitten ja -tarvikkeiden vakuutus. Kalastuksen antaman saaliin varastointi ja markkinointi on järjestettävä siten, että turvataan kalastajille kannattavat ja vakaat hinnat sekä ehkäistään kuluttajien kustannuksella tapahtuva välikäsien keinottelu. Teollisuuden ja asutuskeskusten jäteaineista ja likavesistä aiheutuva kalakannalle turmiollinen rannikko- ja sisävesien saastuminen on estettävä. ' <

26 26 IV. Maaseudun palkkatyöläiset Maa-, metsä- ja uittotyöläisiä koskeva työaikalainsäädäntö on saatava nopeasti aikaan. Maaseudun palkkatyöläisten ammatillista järjestäytymistä on tuettava. Tilapäis- ja avustusluontoisista työttömyystöistä on päästävä eroon ja töitä järjestettävä vapailla markkinoilla riittävästi. Maaseudun eri alueitten raaka-ainevarat ja niihin perustuvan teollisuuden mahdollisuudet on selvitettävä ja teollisia työpaikkoja rakennettava myös raaka-aineiden lähteille. Suurteollisuuden ohella on pyrittävä luomaan ja edistämään myös pienteollisuutta. Maaseudun asuntotuotantoa on edistettävä. Siinä tarkoituksessa on valtion ja kuntien varattava asutuskeskuksiin ja niiden läheisyyteen riittävästi asutusehdoin saatavissa olevia asuntotontteja. V. Verotus Nykyoloissa, jolloin pyrkimys väestön yleisen yhteiskunnallisen tason nostamiseen on johtanut valtion ja kuntien menojen huomattavaan paisumiseen, on kysymys verorasituksen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri veronmaksajaryhmien kesken jatkuvasti veropolitiikan keskeisin ongelma. Erikoisesti maaseudun 'pienviljelijäin, palkansaajain ja pienyrittäjäin osalta on todettava, että näiden ryhmien kannettavana oleva verorasitus on niiden veronmaksukykyyn nähden suhteettoman ankara. Nykyistä oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaavero järjestelmää vaatiessaan sosialidemokraatit korostavat muun muassa seuraavia periaatteita: a) Kokonaisverorasituksen tulee olla verovelvollisten tulojen ja omaisuuden suuruuden mukaan asteittain jyrkkenevä eli progressiivinen. Sellaiset tulot, jotka eivät ylitä tyydyttävän toimeentulominimin määrää, on jätettävä sekä välittömässä valtion verotuksessa että kunnallisverotuksessa verottamatta. Omaisuusverotuksessa on jätettävä lisäksi verottamatta riittävän toimeentulon turvaamiseen välttämätön omaisuus. Verorasituksen yleistä tasoittamista vaadittaessa on ensisijainen huomio kiinnitettävä kunnallisverorasituksen keventämiseen. Kuntien osuutta julkisiin menoihin on supistettava. b) Maatalous- ja metsätulojen verotuksessa on siirryttävä todellisten tulojen mukaiseen verotukseen, jolloin pienten tilojen verorasitus lie-

27 venee ja suurten lisääntyy. Siksi kunnes tämä uudistus on toteutettu, verolakeihin on saatava sellaisia muutoksia, että maa- ja metsätalouden harjoittajan oman työn arvoa määrättäessä arviointiperusteina jouduttaisiin nykyisten lisäksi ottamaan huomioon ainakin 1) kiinteistöön kuuluvan viljellyn maan ala ja 2) maatalouteen sijoitettujeu pääomien suuruus sekä 3) maatalouden harjoittamisesta saadun bruttotuoton arvo. Maatalouskiinteistöjen tilusten mittauksessa on käytettävä hyväksi voimassa olevan uuden verotuslain tarjoamia mahdollisuuksia. c) Kysymys kunnallisveron muuttamisesta tuloverosta tulo- ja omaisuusveroksi sekä sen järjestämisestä suhteellisesta progressiiviseksi on valtiovallan toimesta nopeasti selvitettävä pitäen silmällä yleisiä oikeudenmukaisuusvaatimuksia ja erityisesti pienituloisten ryhmiin kuuluvien verovelvollisten heikkoa veronmaksukykyä. d) Lapsi- ja perusvähennykset on tarkistettava ja sidottava indeksiin siten, että ne elinkustannusten noustessa ja rahan arvon aletessa pysyvät reaaliarvoltaan muuttumattomina. Sairauden takia ja muilla sosiaalisilla perusteilla myönnettävät vähennykset on saatava yhtäläisiksi valtion ja kunnallisverotuksessa, Sellaiset tulojen hankkimisesta johtuneet menot kuin työmatkakulut ja poikkeuksellisen suuret työpukukustannukset on otettava tähänastista suuremmassa määrin vähennyksinä huomioon. Ennen pitkää on verotusjärjestelmän yksinkertaistamisessa päästävä palkansaaja-vero velvollisten osalta siihen, ettei tavallisten palkkatyöläisten ja palkannauttijain lopullinen vero nouse ainakaan suurempaan summaan kuin on verokirjalla pidätetty. e) Kysymys ansiotyössä käyvien aviopuolisoiden yhteisverotuksen sekä ylityöansioiden verotuksen lieventämisestä on uutta verolakia suunniteltaessa selvitettävä. f) Keinottelulla saatua sekä verotukselta salattua tuloa ja omaisuutta on ankarasti verotettava. Salattujen tulojen ja salatun omaisuuden selville saamiseksi on verotarkkailua tehostettava. g) "Verotuksen tulee, maan teollistamis- ja elinkeinoelämän monipuolistamispyrkimyksiin sopeutuen, suosia hyödyllistä työtä ja tuotantoa sekä estää keinottelua ja omaisuuden hyödyttömänä ja tuottamattomana pitämistä. 27 VI. Koulukysymys Sen lisäksi, mitä edellä on erilaisesta ammattikoulutuksesta ja puolueen kouluohjelmassa kouluasioista yleensä sanottu, on korostettava seuraavia seikkoja:

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Julkinen palvelulupaus

Julkinen palvelulupaus Julkinen palvelulupaus Pauli Rautiainen julkisoikeuden apulaisprofessori valtiosääntöoikeuden dosentti Maaseutuakatemia 12. 13.4.2016, Porvoo Julkisen palvelulupauksen määrittelystä on sovittu Juha Sipilän

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2012 2012 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 1) Palkka PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2011: 37.647 /v

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot