LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

Transkriptio

1 Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, OULU, puh. (08) , fax (08) Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO puh. (017) , fax (017)

2 1 (2) LOKAPUTS HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN RAITA PA 2.0-PANOS- PUHDISTAMON ASENNUKSESTA SAVIKON KARTANOLLA KITEELLÄ 1. Taustaa LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. LokaPuts-hankkeen tarkoituksena on auttaa hajaasutuksen kiinteistönomistajia mm. talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten selvittämisessä ja tehostamistarpeen määrittämisessä kiinteistökohtaisesti. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään koerakentamiskohteiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 4-5 koerakentamiskohdetta (jätevedenpuhdistamoa), joiden rakentamisvaiheessa järjestetään työnäytöksiä kaikille asiasta kiinnostuneille. Koerakentamiskohteet ovat matala maasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, 2-3 kiinteistön yhteinen panospuhdistamo ja jo toimivaan maasuodattimeen jälkisuodatin fosforin poiston tehostamiseksi. Koerakentamiskohteiden lisäksi hanke järjestää työnäytöksiä muidenkin jätevesijärjestelmien rakentamisvaiheessa. Yksi tällainen työnäytös järjestettiin syyskuussa Soile Hirvosen ja Ari Karhisen omistamalla Savikon kartanolla Kiteellä, missä oli esittelyssä Ympäristö Raidan valmistama Raita PA 2.0-panospuhdistamo. 2. Työnäytöksen valmistelu Panospuhdistamon työnäytöskohdetta haettiin lehti-ilmoituksella ja -jutuilla sekä paikallisille viranomaisille tehdyllä kyselyllä. Kyseiseen puhdistamoon kiinnostuneita oli vähän: tosimielellä vain yksi kiinteistö eli Savikon kartano. Työnäytöskohteen panospuhdistamosuunnitelma laadittiin kesäkuussa. Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa sunnuntaina ja paikallislehti Koti-Karjalassa lauantaina Ennen työnäytöstä panospuhdistamon, viemäröintien ja jälkikäsittelyksi tehdyn imeytyskentän asennus tehtiin pääosin kahtena päivänä. 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä toimitusjohtaja Ilkka Raita Ympäristö Raidasta esitteli panospuhdistamon toimintaperiaatteen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua panospuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta siihen liittyvää ja muuta ajankohtaista jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin 50 vierailijaa. Panospuhdistamon rakenteesta tärkeimmät osat olivat koko työnäytöksen ajan esillä, samoin kuin jälkikäsittelyyn tehdyn imeytyskentän rakennekin.

3 2 4. Panospuhdistamon rakenne ja toimintaperiaate Panospuhdistamo on mitoitettu AVL 14 mukaan, joka vastaa noin 2,1 m 3 vesimäärää vuorokaudessa (noin 150 l/asukas/vrk). Asuinrakennuksen huoneistoala on 415 m 2 ja kun se jaetaan 30, saadaan laskennalliseksi asukasmääräksi 14 asukasta. Asukkaita kiinteistöllä on aluksi viisi, mutta mahdollisesti asukasmäärä nousee työntekijöiden johdosta 7. Raita PA 2.0-panospuhdistamolle suurin sallittu jätevesimäärä on 2400 l/d. RAITA PA 2.0-panospuhdistamo koostuu vakiovarustuksella esikäsittely- ja tasaussäiliöstä (3 m 3 ), prosessisäiliöstä (3 m 3 ), jätevesipumpuista, kompressorista, hienokuplailmastimesta, kemikaalin annostelupumpusta, ohjauskeskuksesta ja näytteenottosetistä. Kun esikäsittely- ja tasaussäiliöön on tullut riittävästi jätevettä, prosessi käynnistyy ja pumppaa kerralla yhden panoksen prosessisäiliön puolelle käsiteltäväksi. Puhdistus tapahtuu automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Panospuhdistamossa jäteveden puhdistuminen toteutetaan siis aktiivilietemenetelmällä. Prosessisäiliössä tapahtuu sekä fosforinpoistokemikaalin syöttö että ilmastus- ja selkeytysvaiheet. Ilmastusvaiheessa jäteveteen syötetään happea, jotta mikrobien elinolosuhteet ovat hyvät biologiselle puhdistustyölle. Selkeytysjaksolla aktiiviliete laskeutuu ja fosfori saostuu säiliön pohjalle. Yhden panoksen prosessivaihe kestää yleensä noin 24 h (käsittelyjakso voi olla myös 12 h tai 18 h). Selkeytymisen jälkeen puhdistunut jätevesi pumpataan purkuputkea pitkin jälkikäsiteltäväksi paikallisessa maaperässä eli imeytyskentässä. Ylijäämäliete poistetaan 1-3 kertaa vuodessa loka-autolla. Kerralla ei saa lietettä tyhjentää enempää kuin 1/3 tilavuudesta. Panospuhdistamolla voidaan saavuttaa seuraavat puhdistustehot: BOD % (biologinen hapenkulutus) P tot % (kokonaisfosfori) N tot % (kokonaistyppi) Talousjätevesiasetuksen yleiset käsittelyvaatimukset: BOD 7 90 % (biologinen hapenkulutus) P tot 85 % (kokonaisfosfori) N tot 40 % (kokonaistyppi) 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts -hankkeen työnäytös toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Soile Hirvosen ja Ari Karhisen, Ympäristö Raidan ja Kiteen kaupungin kanssa. Urakoitsijana kohteella oli Tero Aalto Kiteeltä. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta panospuhdistamon asennukseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehti-ilmoitukset Karjalainen ja Koti-Karjala lehtileikkeet: Koti-Karjala valokuvia panospuhdistamon asennuksesta ja työnäytöksestä

4 Muovinen prosessisäiliö 3 m 3 asennettiin vaakasuoraan kaivantoon hiekka-alustalle ja sen ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Hiekka tiivistettiin täryttämällä. Esikäsittely/tasaussäiliö 3 m 3 ja prosessisäiliö 3 m 3 asennettiin peräkkäin hiekkaalustalle. Säiliöiden päälle asennettiin korotusputket, joiden väliin asennettiin puolestaan yhdysputkisto (putkille ja sähköjohdoille).

5 Kuvassa esikäsittely- ja tasaussäiliö sisältä. Kun tasaussäiliöön tulee riittävästi jätevettä, prosessi käynnistyy ja pumppaa yhden panoksen prosessisäiliön puolelle. Prosessisäiliö sisältä kuvattuna. Prosessisäiliössä jätevesi puhdistuu panoksittain biologis-kemiallisesti. Tässä säiliössä tapahtuvat automaattisesti tietyssä aikajärjestyksessä ilmastus, kemikaalisyöttö, selkeytys ja puhdistuneen jäteveden poisto.

6 Prosessisäiliön kannen alla on ylimpänä kemikaaliyksikkö, joka sisältää kemikaaliastian ja annostelupumpun. Fosforinpoistokemikaalina käytetään ferroliuosta. Kuvassa ohjauskeskuskaappi. Kompressori on kaapin alaosassa. Yläosassa on keskusyksikkö, joka ohjaa puhdistamon toimintaa. Keskusyksikössä on mm. näytöllä varustettu logiikkayksikkö, joka antaa tietoja muistutuksista ja hälytyksistä.

7 Asumajätevedet tulevat puhdistamolle kahdesta suunnasta, ne liitetään puhdistamoon tarkistuskaivon kautta. Taustalla näkyy puhdistamon korotusputket. Puhdistamosta lähtevän puhdistetun jäteveden jälkikäsittelynä on paikalliseen maaperään imeytys eli imeytyskenttä. Etualalla ovat imeytysputkien tuuletus/tarkastusputket. Taustalla sen sijaan näkyy jakokaivo.

8 Työnäytöksessä toimitusjohtaja Ilkka Raita Ympäristö Raidasta esitteli panospuhdistamon toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistui noin 50 jätevesiasioista kiinnostunutta vierailijaa.