LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä

Transkriptio

1 Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Työnäytösraportti 1. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, OULU, puh. (08) , fax (08) Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, KUOPIO puh. (017) , fax (017)

2 1 (2) LOKAPUTS HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN IN-DRÄN VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA LIPERISSÄ 1. Taustaa LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. LokaPuts-hankkeen tarkoituksena on auttaa hajaasutuksen kiinteistönomistajia mm. talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten selvittämisessä ja tehostamistarpeen määrittämisessä kiinteistökohtaisesti. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään koerakentamiskohteiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 4-5 koerakentamiskohdetta (jätevedenpuhdistamoa), joiden rakennusvaiheessa järjestetään työnäytöksiä kaikille asiasta kiinnostuneille. Koerakentamiskohteet haetaan lehti-ilmoituksilla. Koerakentamiskohteet ovat matala maasuodatin fosforinpoistonkerroksella, vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, 2-3 kiinteistön yhteinen panospuhdistamo ja jo toimivaan maasuodattimeen jälkisuodatin fosforin poiston tehostamiseksi. Hanke vastaa koerakentamiskohteiden suunnittelusta ja työnjohdosta. 2. Työnäytöksen valmistelu Hankkeen ensimmäisen koerakentamiskohteen työnäytöksen valmistelu aloitettiin jo elokuussa, kun koerakentamiskohteet laitettiin hakuun lehti-ilmoituksen avulla. Lehti-ilmoituksen perusteella koerakentamiskohteista kiinnostui 14 kiinteistönomistajaa. Ensimmäiseksi koerakentamiskohteeksi valittiin INDRÄNvaakavirtausmaasuodatin ja koelaitoskiinteistöksi Sirpa ja Oiva Nyrhisen kiinteistö. Nyrhisen tilan valintaan vaikutti moniongelmaisuus. Tilalla oli neljä normaalin maasuodattimen rakentamisessa varsin yleisesti eteen tulevaa ongelmaa eli pieni tontti, korkea pohjavesi, maan pinnan lähellä oleva kallio ja matala purkuoja. Näihin ongelmiin IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin on yksi ratkaisu. Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa sunnuntaina ja paikallislehti Kotiseutu-uutisissa maanantaina Koelaitoksen rakentaminen tehtiin kahdessa päivässä. Saostussäiliön ja vaakavirtausmaasuodattimen osien mm. hiekan, biotiitin ja moduulien asennus toteutettiin Kokoomakaivon asennus ja täyttötyö tehtiin työnäytöspäivänä Vaakavirtausmaasuodatin toteutettiin siten, että suodattimen koko rakenne näkyi selkeästi koko työnäytöksen ajan. Täyttömaan asennus suodatinkankaan päälle tehtiin työnäytöksen jälkeen. 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä Börje Forsberg Fann VA Teknikistä esitteli INDRÄN-modulien ja vaakavirtausmaasuodattimen toimintaa. Arttu Aromaa Kemiralta esitteli biotiitin vaikutusta fosforin poiston tehostamiseen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodattimeen sekä kysyä asiantuntijoilta siihen liittyvää ja muuta ajankohtaista jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin 50 vierailijaa varsin tyypillisessä syyssäässä.

3 2 4. Koerakentamiskohteen rakenne ja toimintaperiaate Ensimmäisenä koerakentamiskohteena oli IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin, joka soveltuu erityisesti ongelmakohteille. Jos kiinteistöllä pohjavesi on korkealla tai kallio lähellä maanpintaa, IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin soveltuu tällaiseen kohteeseen hyvin matalan rakennekorkeutensa (1,1-1,2 m) vuoksi. Normaali maasuodatin on yleensä rakennekorkeudeltaan 2 m. Tässä tapauksessa normaalin maasuodattimen rakentaminen olisi onnistunut vain pumppauksella. Normaalista maasuodattimesta vaakavirtausmaasuodatin poikkeaa kahdella tavalla, virtaussuunnan ja IN-DRÄN-modulien osalta. Modulit ovat rakenteeltaan yksinkertaisia: niissä on muovinen tukirakenne, jossa laskostettu kuitukangas kiertää välikelevyjen väleissä edestakaisin muodostaen suuren ominaispinnan biokerrokselle (joka toisessa välikelevyssä kulkee vesi ja joka toisessa ilma). Modulit korvaavat normaalin maasuodattimen jakokerroksen (sepelikerroksen). Tässä kohteessa on kahdeksan IN-DRÄN-modulia peräkkäin. Yksi moduuli soveltuu 125 litran imeyttämiseen vuorokaudessa. Biologinen puhdistustoiminta tapahtuu moduleissa. Sirpa ja Oiva Nyrhisen kiinteistölle rakennettu maasuodatin on kooltaan 5 m x 10 m ja suodatinhiekkakerroksen paksuus on 40 cm. Kenttä on mitoitettu yhden talouden jätevesille (maksimi 1000 l/d). Maasuodattimeen on fosforinpoiston tehostamiseksi asennettu biotiittiä 14 m 3. Biotiitin kemiallinen koostumus sisältää keskimäärin piitä 33%, magnesiumia 18%, alumiinia 8%, rautaa 8%, kaliumia 8% ja kalsiumia 8%. Biotiitti ja suodatinhiekka (raekoko 0-8 mm) ovat kaivannossa omina 40 cm korkeina kaistaleinaan, jolloin oikovirtausten mahdollisuus ilman biotiittikosketusta on minimoitu. Vaakavirtausmaasuodattimen pohjalle on asennettu muovikalvo, joka varmistaa näytteenoton saannin kentän perään rakennetusta kokoomakaivosta. Koerakentamiskohteen rakentamiskustannukset olivat ilman työnäytöskuluja (lehti-ilmoitukset, kahvitarjoilu) noin 3570 euroa. Koelaitoksen puhdistustehoa ja toimintaa seurataan vuoden 2003 lopusta vuoteen 2005 saakka erillisen seurantaohjelman mukaisesti. 5. Koerakentamiskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts -hankkeen koerakentamiskohde toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Sirpa ja Oiva Nyrhisen, Fann VA Teknikin, Kemira GrowHow`n, Salaojaurakointi Eero Lappalaisen ja Liperin kunnan kanssa. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta koelaitoksen rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehti-ilmoitukset 2. lehtileikkeet: Karjalainen , Kotiseutu-uutiset valokuvia vaakavirtausmaasuodattimen rakentamisesta ja työnäytöksestä

4 Muovinen saostussäiliö 2000 litraa (korkeus 1 m, pituus 3 m, leveys 1,2 m) asennettiin vaakasuoraan kaivantoon. Saostussäiliössä on 2 osastoa: pieni rauhoitusosasto ja sen jälkeen suuri selkeytysosasto. Säiliö on tyyppihyväksytty Ruotsissa. Muovinen saostussäiliö asennettiin hiekkatäytöllä. Saostussäiliöön asennettiin kaksi nousuputkea, joissa on betoniset huoltoluukut.

5 Kaivannon pohja muotoiltiin vaakasuoraksi. Kaivannon pohjalle levitettiin muovikalvo riittävän ja oikean näytteenoton varmistamiseksi. Suodatinmateriaalit biotiitti ja suodatinhiekka levitettiin omina kaistaleina noin 40 cm kerroksina. Biotiitti tehostaa vaakavirtaussuodatuskentässä fosforinpidätystä.

6 Suodatinhiekka (raekoko 0-8 mm) tiivistettiin kevyesti täryttimellä. Suodatinhiekan ym. korkeusasema mitattiin laserilla. Latan varressa Oiva Nyrhinen ja lapion varressa urakoitsija Eero Lappalainen.

7 Suodatinhiekan päälle kaivannon toiseen reunaan asennettiin modulit (korkeus 20 cm, leveys 60 cm, pituus 125 cm) pitkittäin riviin. Moduleissa tapahtuu suodatuskentän biologinen toiminta. Imeytysputki asennettiin moduulien päälle 0,5 1 % kaltevuuteen.

8 Saostussäiliöltä tuloviemäri asennettiin noin 1 % kaltevuuteen. Yleiskuva työmaalta.

9 Työnäytöksessä Börje Forsberg Fann VA Teknikistä esitteli IN-DRÄN-modulien ja vaakavirtausmaasuodattimen toimintaa. Työnäytöksessä oli noin 50 osallistujaa. Työnäytöksessä vaakavirtausmaasuodattimen poikkileikkaus oli koko ajan nähtävillä. Vasemmalta oikealle järjestyksessä modulit, suodatinhiekka- ja biotiittiosio.

10 Vaakavirtausmaasuodattimen perään asennettiin kokoomakaivo, joka toimii näytteenottokaivona. Kokoomakaivolta puhdistunut jätevesi johdetaan 110-putkella salaojakaivojen kautta ojaan. Vaakavirtausmaasuodatin valmiina täyttötyön ja pinnan muotoilun jälkeen. Oikeassa reunassa näkyy imeytysputken tuuletusputki ja vasemmassa reunassa kokoomasalaojan tuuletusputki.