MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6

Transkriptio

1 1

2 MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6 MITEN ETENEN JÄRJESTELMÄN UUSIMISESSA?... 7 MINKÄLAISIA OVAT PUHDISTUSJÄRJESTELMÄT?. 8 MITÄ MAKSAA? MITÄ MINUN KIINTEISTÖLLENI? PAINEVIEMÄRÖINTI MAHDOLLISET VIEMÄRÖITÄVÄT ALUEET VESIYHTYMÄN PERUSTAMINEN? AVUSTUSMAHDOLLISUUDET? MISTÄ LISÄTIETOA?

3 MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN? Haja-asutus on hajallaan, jolloin muodostuu helposti käsitys, että vesistövaikutuksia ei juurikaan olisi. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella on maassamme satoja tuhansia asuntoja, joten niistä kertyy yhteen laskettuna merkittävä kuormitustekijä. Viemäriverkostojen ulkopuolinen asukas kuormittaa vesistöjä jätevesillänsä saman verran kuin 6-7 viemäriverkon piirissä asuvaa. Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät erittäin runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Fosforia on puhdistamattomassa jätevedessä yli tuhatkertainen ja typpeä yli satakertainen pitoisuus luonnontilaisiin oja- ja järvivesiin verrattuna. Jätevesillä on vesistöön joutuessaan pieninäkin määrinä voimakas rehevöittävä vaikutus. Rehevöityminen näkyy levätuotannon lisääntymisenä ja lopulta sinileväkukintoina. Purkuojiin muodostuu helposti rihmalevästöä tai jätevesisientä. Osa maahan johdetusta jätevedestä imeytyy maaperään ja kulkeutuu syvemmälle, lopulta pohjaveteen. Jätevesi sisältää veteen liukenevia yhdisteitä, jotka joutuessaan pohjaveteen voivat aiheuttaa pohjavedessä makuhaittoja, laadun huonontumista tai jopa myrkyttymistä. Ulosteperäiset bakteerit aiheuttavat ihmisille hygieniahaittoja ja terveysriskejä. Jäteveden kautta leviäviä tauteja ovat mm salmonella, oireina ripuli ja kuume, ruuansulatuselinsairaudet ja keltatauti. Riski altistumiselle on suurin jäteveden purkupaikan läheisyydessä, usein siis omassa rannassa tai talousvesikaivossa. 3

4 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ? Haja-asutuksen jätevedenkäsittelyä ohjaa asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Asetuksessa ei määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan määritellään taso, kuinka paljon valitun järjestelmän tulee jätevettä puhdistaa. Vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmä tulee saneerata asianmukaiseen kuntoon mennessä. Uusilla kiinteistöillä puhdistusvaatimukset tulevat voimaan heti. Kaikilla kiinteistöillä on oltava selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje. Viemärivedestä vähennettävä osuus ravintoaineita: Puhdistustulos prosessin jälkeen vähintään, verrattuna puhdistamattomaan jäteveteen Puhdistusprosessin läpi pääsevä kuormitus enintään, per asukas per vuorokausi Typpi Fosfori Biologinen hapenkulutus 30 % 70 % 80 % 9,8 g 0,66 g 10 g Herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja ranta-alueilla, voi kunta määrätä korkeammat vaatimukset: typpi 40 %, fosfori 85 % ja biologinen hapenkulutus 90 %. 4

5 KETÄ LAKI KOSKEE? Vajaa miljoonan suomalaisen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Valtaosa käsittelylaitteista ei ole puhdistusvaatimusten mukaisia. Kunnostustarpeen on arvioitu koskevan noin :ta ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä :ssa vapaa-ajan asunnossa voi olla tarpeen parantaa jätevesien puhdistustehoa. Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, paitsi niitä: joilla on liittymisvelvollisuus viemäriverkostoon (vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen sisällä) joilla on ympäristöluvassa määräyksiä jätevesien käsittelystä (esim. teollisuus) joilla syntyy vain vähäisiä määriä ympäristöä pilaamattomia jätevesiä (esim. jos vesijohto ei tule sisälle, vaan vesi tuodaan kantamalla) kiinteistön vakituisia asukkaita, jotka ovat mennessä täyttäneet 68 vuotta jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa, joille voidaan myöntää lykkäys sosiaalisin perustein (työttömät tai pitkäaikaissairaat). Tällöin vapautusta haetaan kunnalta viideksi vuodeksi kerrallaan. joiden alueella kunnan viemäriverkko laajennetaan lähiaikoina. Tällöin vapautusta haetaan kunnalta viideksi vuodeksi kerrallaan. 5

6 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA? Olen selvillä nykyisestä jätevesijärjestelmästä, sen ominaisuuksista ja kunnosta. Selvitän voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Tietoa saa kunnasta. Jos viemäriverkostoon ei voi liittyä, selvitän mahdollisuuden yhteiseen viemäröintiin naapurien kanssa. Jos päädyn kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hankin pätevän suunnittelijan laatimaan jätevesisuunnitelman. Edellytän suunnittelijalta, että hän esittelee useita jätevesien käsittelyvaihtoehtoja. Harkitsen kuivakäymälää, jolloin vähennän jätevesien puhdistustarvetta ja helpotan puhdistusprosessia. Haen rakentamiseen tarvittavan toimenpide- tai rakennusluvan kunnasta. Kunnostan jätevesijärjestelmän hyvissä ajoin ennen vuotta Käytän ja huollan jätevesijärjestelmää niin, että se toimii hyvin. Säästän vettä ja päästän viemäriin mahdollisimman vähän lika-aineita (fosfaattipesuaineita, ruoan tähteitä, kemikaaleja jne.), mikä vähentää puhdistustarvetta 6

7 MITEN ETENEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISESSA? 1. Hankin hyvän suunnittelijan: Jätevesijärjestelmän uusimiseen vaaditaan pätevän suunnittelijan tekemä suunnitelma. Pätevä suunnittelija löytyy esim. tai > jätevesi sivuilta Hyvä suunnittelija varmistaa kiinteistöllesi parhaan mahdollisen jätevesiratkaisun 2. Valitsen suunnittelijan kanssa kiinteistölle parhaan ratkaisun missä on huomioitu: Määräykset, kiinteistön olosuhteet, järjestelmän vaatima hoidon ja huollon määrä, toimintavarmuus, kustannukset 3. Suunnittelija tekee suunnitelman ja varmistaa että se täyttää asetuksen ja kunnan vaatimukset. 4. Haen järjestelmän uusimiselle kunnan rakennusvalvonnasta lupaa ja laitan liitteeksi suunnitelman ja muut tarpeelliset asiakirjat. 5. Kunta myöntää toimenpideluvan/rakennusluvan. Voin maksaa suunnitelman. 6. Hankin jätevesijärjestelmän osat ja tarvikkeet ja valitsen urakoitsijan. 7. Rakennutan jätevesijärjestelmän. Viranomaiset tekevät mahdollisesti tarkastuksia. 8. Otan jätevesijärjestelmän käyttöön. Hoidan ja huollan sitä asianmukaisesti. 7

8 MINKÄLAISIA OVAT PUHDISTUSJÄRJESTELMÄT? Maasuodattamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. kokoomaputki 7. tuuletusputki 8. kokoomakaivo 9. purkuputki Maasuodattamo (maasuodatin) on maahan kaivettu tai osittain pengerretty puhdistamo, jossa jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Maasuodattamo eroaa maahanimeytyksestä siten, että siinä käytetään paikalle tuotuja maa-aineksia, eikä tontin luontaista maaperää. Suodatinhiekkakerroksen aineksella on suuri merkitys järjestelmän puhdistustulokseen. Puhdistunut jätevesi kootaan putkiston avulla suodatuskentältä ja johdetaan purkuojaan tai päästetään vapaasti maahan. Suurimpana ongelmana pidetään mahdollista tukkeutumista sekä pitkällä aikavälillä puhdistustehon heikkenemistä. Ongelmia saattavat aiheuttaa suuri tilantarve ja syvä kaivuualue. Maasuodattamon etuna on sen soveltuvuus monenlaisiin maasto-olosuhteisiin. Maasuodattamo on myös helppohoitoinen. Fosforin sitoutuminen maasuodattamoissa heikkenee ajan myötä. Fosforin poistotehoa voidaan sen takia parantaa rakentamalla erillinen fosforia poistava kaivo suodatuskentän jälkeen. 8

9 Maahan imeyttämö 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytyskenttä 6. imeytysputki 7. tuuletusputki Maahanimeyttämö (maahan imeytys) on puhdistusmenetelmä, jossa jätevesi johdetaan saostussäiliöiden kautta imeytyskenttään. Jätevesi puhdistuu suotautuessaan imeytyskentän kerrosten ja luonnollisten maakerrosten läpi. Puhdistettu jätevesi kulkeutuu lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahanimeytys soveltuu harvoin jäteveden puhdistamiseen, sillä se vaatii tontin maalajiksi hyvin vettä läpäisevää kivennäismaata (hiekka, sora tai hiekkamoreeni). Pohjavesialueella se on kielletty. Maahanimeyttämön paikan valinnassa tarvitaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Maahanimeyttämön puhdistustehoa on vaikea selvittää tarkasti, koska puhdistettu jätevesi suotautuu maaperään. 9

10 Pienpuhdistamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. pienpuhdistamo 4. purkuputki Pienpuhdistamoita on useita erilaisia valmistajasta riippuen. Pienpuhdistamossa jätevedet käsitellään yleensä annoksina (panoksina). Varastosäiliöön kootaan aina tietty määrä jätevettä, joka pumpataan prosessisäiliöön käsiteltäväksi. Pienpuhdistamossa jäteveden puhdistaminen perustuu yleensä biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Jos puhdistamoa ei kuormiteta, bakteerit ja muut pieneliöt kuolevat ja puhdistamon puhdistustoiminta lakkaa. Puhdistamon jatkuvan toiminnan turvaamiseksi on usein suotavaa, että puhdistamoa kuormitetaan ympäri vuoden. Fosforin saostusta tehostetaan usein kemikaalilla. Tällöin puhdistusmenetelmää kutsutaan biologis-kemialliseksi. Pienpuhdistamo valitaan jätevesimäärän mukaan. 10

11 Umpitankki 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. umpitankki 4. täyttymishälytin Umpisäiliö ei aseta vaatimuksia maaperälle. Umpisäiliö on hankintakustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä jätevedenkäsittelymenetelmä. Umpisäiliön haittapuolena ovat sen kalliit käyttökustannukset. Umpisäiliö soveltuu väliaikaiseksi ratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille. Se soveltuu alueille, joilla tullaan viemäriverkostoa tulevaisuudessa rakentamaan ja joiden täytyy jo nyt rakentaa jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä käsittelymenetelmä. Vapaa-ajan käytössä olevaan kiinteistöön, jossa jätevesiä syntyy vähän, umpitankki on edullinen vaihtoehto. 11

12 Vedetön käymälä Jätevedenkäsittely helpottuu, jos WC-vesiä ei huuhdella viemäriin. Erilaisilla vedettömillä käymälöillä (kuivakäymälä) WC-jätteet pysyvät erossa jätevedestä. Tällöin puhdistettavaksi jäävät vain keittiössä ja kylpyhuoneessa syntyvät pesuvedet. Kuivakäymälää voi suositella erityisesti vesistön läheisyydessä sijaitseviin vapaa-ajanasuntoihin. Edut: Jätevesiongelma on puoliksi ratkaistu, jätevesien kuutiomäärä minimoituu, ravinnetasot pienenevät ja ulostebakteerit eivät sekoitu veteen Jätevesijärjestelmän investointi- ja huoltokuluja säästyy, kun pelkille pesuvesille riittää kevyempikin puhdistusjärjestelmä Lopputuotteen tilavuus on pieni, mikä helpottaa käsittelyä ja harventaa mahdollista kuljetusta Lopputuote on parhaimmillaan hyödyke (puutarhamultaa) eikä jatkokäsittelyä vaativa jäte (lietettä) Kuivakäymälät eivät ole yhtä herkkiä toimintahäiriöille (esim. jäätyminen) kuin vesivessat esim. vapaa-ajan kiinteistöillä, jotka eivät käytössä ympäri vuoden Ympäristöystävällinen: puhdas vesi säilyy puhtaana ja jätevesien puhdistuksen aiheuttama luonnonvarojen ja energian kulutus minimissä Esimerkkejä vedettömistä käymälöistä (kuivakäymälöistä) ovat esimerkiksi kompostoivat, haihduttavat, pakastavat tai polttavat käymälät. 12

13 KESKIHINTOJA 2011 Arvioita kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hinnoista MENETELMÄ INVESTOINTI- KUSTANNUS [ ] ALV 0% KÄYTTÖ- KUSTANNUS [ /VUOSI] ALV 0 % KÄYTTÖ- IKÄ [VUOTTA] Maaperäimeytys Maasuodatin Maasuodatin + fosforin poisto Kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpikaivoon ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) Kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkeä) Erilaiset yhden kiinteistön pienpuhdistamot Panospuhdistamo (10 henkeä)* Panospuhdistamo (15 henkeä)* Panospuhdistamo (50 henkeä)* Panospuhdistamo (150 henkeä) Bioroottorilaitos (500 asukasta)* Kyläpuhdistamon toteuttaminen vaatii myös viemäriverkoston ja mahdollisesti kiinteistökohtaisen pumppaamon rakentamisen puhdistamoon liitettäville kiinteistöille. 13

14 MITÄ MINUN KIINTEISTÖLLENI? Suunniteltu purkupaikka määrää puhdistusvaatimukset ja menetelmän, ei rakennuksen sijainti. Seuraavassa suositellut puhdistusmenetelmät sekä herkillä alueilla vaaditut menetelmät: VYÖHYK- KEEN NIMI Viemäröity alue KUVAUS MÄÄRITTELY SUOSITUS PUHDISTUSMENETELMÄKSI VH-laitoksen toiminta-alue. Liityttävä viemäriverkostoon. Yleiseen viemäriin Viemäröitävä alue Mahdollinen viemäröitävä alue VH-laitoksen tuleva toiminta-alue. Vapautus 5 vuotta (max) viemäriverkoston rakentamiseen asti. Haja-asutuksen asutustihentymä, kylä, jossa yhteisen viemäriverkoston rakentaminen mahdollista alueella. Puhdistusvaatimus riippuu alueesta. Puhdistusvaatimus riippuu alueesta. Yleiseen viemäriin Väliaikaisesti esim. umpitankki Yleiseen viemäriin tai kyläpuhdistamoon Luonnonsuojelualue Pohjavesialue Kiinteistökohtainen käsittely. Muihin alueisiin kuulumaton alue Rakennus sijaitsee lähempänä kuin 200 m vesistön rantaviivasta. Kiinteistökohtainen käsittely. Rakennus sijaitsee Natura alueella Kiinteistökohtainen käsittely. Rakennus sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistökohtainen käsittely. Peruskäsittelyn alue Rantavyöhyke Vähimmäisvaatimustaso asetuksen mukaan Ohjeellinen taso herkille alueille. Katso kunnan ympäristönsuojelum ääräykset/rakennusjärjestys. Ohjeellinen taso herkille alueille Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. 3- osainen sakokaivo + maahan imeytys / maasuodattamo / pienpuhdistamo Kuivakäymälä tai WC-vedet umpitankkiin. Pesuvesille 2-osainen sakokaivo +maasuodattamo/-imeyttämö tai harmaavesipuhdistus. Vakituisella asunnolla vaihtoehtoisesti puhdistus pienpuhdistamossa. Alin rakentamiskorkeus huomioitava. Katso kunnan ympäristönsuojelumääräykset/ rakennusjärjestys. 3- osainen sakokaivo + maasuodattamo / pienpuhdistamo, fosforireduktio. Vaihtoehtoisesti umpitankki. Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. Johtaminen alueen ulkopuolelle puhdistettavaksi tai kerääminen umpitankkiin. Erityisen herkkä alue Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen määrittämät erityisen herkät alueet Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. Johtaminen alueen ulkopuolelle puhdistettavaksi tai kerääminen umpitankkiin. 14

15 PAINEVIEMÄRÖINTI Haja-asutusalueille soveltuu hyvin paineviemärijärjestelmä. Kiinteistöille tulee pihaan pumppaamo, josta jätevedet pumpataan viemäriin. Pumppaamo on yleisimmin lujitemuovinen säiliö, joka kaivetaan maahan. Pumppaamossa on pumppu, jonka repijäterä silppuaa kiinteistöltä tulevan tavaran pienempään muotoon. Pumppaamoille sähkö otetaan kiinteistöltä. Pumppaamo käy vuorokaudessa vain muutaman minuutin ja siten sähkönkulutus on hyvin vähäistä. Jätevesi kulkee viemärissä paineellisena. Jätevesi johdetaan joko kunnan verkostoon tai yhteiseen kyläpuhdistamoon. Jäteveden puhdistuksesta laskutetaan vesimäärän mukaan. Yleensä laskutus perustuu talousveden kulutukseen, samoin kuin kaava-alueillakin. Paineviemäri on perinteistä viettoviemäriä helpompi sijoittaa rakennettuun ympäristöön tai ympäristöön, jossa on paljon korkeuseroja. Yleensä paineviemäriverkosto suunnitellaan kulkemaan teiden viereen. Runkojohto pyritään sijoittamaan niin, että etäisyydet runkoputkesta kaikkiin kiinteistöihin on mahdollisimman lyhyt. Paineviemärillä voidaan alittaa myös vesistöjä, kuten merenlahtia. Viemärin kanssa samaan kaivantoon on järkevää sijoittaa vesijohto, jos vesijohtoa ei ole aiemmin tehty alueelle. 15

16 MAHDOLLISET VIEMÄRÖITÄVÄT ALUEET Haja-asutusalueilla on lukuisia kyliä ja muita asutustihentymiä, joille ei kunnan vesihuoltolaitos laajenna viemäriverkostoa, mutta joissa yhteinen viemäröinti olisi taloudellisessakin mielessä kannattavaa. Kristiinankaupungin, Närpiön, Korsnäsin, Mustasaaren ja Maalahden alueilla selvitettiin yhteensä yli 30 viemäröitävää aluetta. Näille alueille on laadittu viemäröinnin karkea yleissuunnitelma ja kustannusarvio. Kiinteistöjä näillä alueilla on yhteensä 2 500, jotka lähes kaikki vakituisia asuinrakennuksia. Alueiden viemäröinnin kustannukset vaihtelivat ja välillä kiinteistöä kohti. Muutamalla alueella kustannus oli yli /kiinteistö. Viemäröinnin kustannusta voi verrata vaikka pienpuhdistamon hintaa ( ). Jos viemäröinnin kustannus on alle /kiinteistö, on hanke taloudellisessa mielessä erittäin kannattava. Kustannuksia vertaillessa tulee ottaa huomioon myös kiinteistönomistajaa rasitteeksi tuleva vastuu kiinteistökohtaisen puhdistamon huollosta ja puhdistustuloksesta. Suunnittelussa tulee muistaa, että viemäröinti on kiinteistöille sitä edullisempaa, mitä useampi kiinteistö tulee mukaan. Yleissuunnitelma mahdollisista viemäröintialueista on ladattavissa Internetistä osoitteesta lansirannikonjatevesi.fi. Se on myös nähtävillä kunnassa. 16

17 VESIYHTYMÄN PERUSTAMINEN? Haja-asutusalueen vesihuollon toteuttaminen keskitetysti, yhdessä toimien, on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää varsinkin tiheästi asutuilla alueilla. Mikäli kunnallisen vesihuoltolaitoksen verkostoa ei uloteta alueelle, asukkaat voivat perustaa osuuskunnan ja toteuttaa verkostot itse. Toimivia vesihuolto-osuuskuntia on erikokoisia ja eri käyttötarkoituksiin perustettuja. Koko vaihtelee muutaman kiinteistönvesiyhtymistä aina useamman tuhannen asukkaan vesihuolto-osuuskuntiin. 1. Osuuskunta voi huolehtia talousveden toimittamisesta. 2. Osuuskunta voi huolehtia jäteveden johtamisesta ja käsittelystä. 3. Osuuskunta voi huolehtia kaikista yllä mainituista. 4. Osuuskunnan verkostot voidaan liittää kunnanverkostoihin. 5. Veden tuottamisesta ja jäteveden käsittelystä voidaan huolehtia osuuskuntavetoisesti. Ennen osuuskunnan perustamista on tärkeää arvioida onko yhteisen verkoston toteuttaminen mahdollista ja kannattavaa. Liittyjien määrän tulee olla riittävä, jotta hankkeesta tulee taloudellisesti toteutuskelpoinen. Alustavien kustannuslaskelmien perusteella saadaan varmistettua, että verkostojen käyttö- ja ylläpitokustannukset saadaan katettua kohtuullisin maksuin. Minimiliittyjämääränä on yleisesti pidetty viittä liittyjää kilometrillä. Määrään vaikuttavat kuitenkin alueen olosuhteet ja kustannustasot. Vesihuolto-osuuskunta: > Ajankohtaista > Julkaisut Vesiosuuskunnan ABC: > Monistesarja > Monisteita

18 AVUSTUSMAHDOLLISUUDET? Jätevesijärjestelmän kustannuksista vastaa pääasiassa kiinteistönomistaja itse. Jätevesijärjestelmän rakentamiseen voi kuitenkin joissain tapauksissa hakea avustusta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Avustusta myönnettiin vuonna 2011 korkeintaan 35 % hyväksytyistä kustannuksista. Avustusta voi hakea omalta kotikunnalta. Avustuksen myöntämisessä huomioidaan hakijan tulot ja varallisuus. Kiinteistöä tulee käyttää ympärivuotiseen asumiseen ja siinä on asuttava viisi vuotta avustuksen saamisen jälkeen. Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannuksien työn osuudesta ympärivuotisessa käytössä oleville kiinteistöille. Vähennysoikeus ei koske uudisrakentamista. Alueelliset ELY-keskukset myöntävät valtion vesihuoltoavustusta pääasiassa vesihuollon yhteishankkeille, kuten vesiosuuskunnille vesihuoltoverkostoiden ja kyläpuhdistamoiden rakentamista varten. Avustusta voi saada korkeintaan 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Käytännössä avustukset ovat viime vuosina olleet % kustannuksista. 18

19 MISTÄ LISÄTIETOA? Jätevesineuvojat VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ EU-projekti, joka kestää vuoden 2013 puoleenväliin asti. Jätevesineuvontaa annetaan Kristiinankaupungissa, Närpiössä, Korsnäsissä, Maalahdessa ja Mustasaaressa. Yhteystiedot: Marcus Tjäru (projektinjohtaja, jätevesineuvoja), puh: , Alexandra Rosendalu (jätevesineuvoja), puh: , lansirannikonjatevesi.fi Oppaan totetus 19

20 20