VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA"

Transkriptio

1 FI STUK-B-VYK 7 Huhtikuu 1998 VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Vuosiraportti 1997 Suvi Ristonmaa (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E NTR A LE N RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

2 ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 1998

3 STUK-B-VYK7 RISTONMAA, Suvi (toim.). Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuosiraportti STUK-B-VYK 7. Helsinki s. + liitteet 3 s. ISBN ISSN Avainsanat: valmiustapahtuma, valmiusharjoitus, ulkoinen säteily, ilman radioaktiivisuusvalvonta, laskeuman radioaktiivisuusvalvonta TIIVISTELMÄ Vuonna 1997 ei ollut tilanteita, jotka olisivat vaarantaneet väestön tai ympäristön säteilyturvallisuutta ja antaneet aihetta ryhtyä suojelutoimenpiteisiin. Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan vuosiraportissa kerrotaan STUKin päivystysjärjestelmästä ja valmiusharjoituksista. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolta. Ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän kautta tuli 32 ilmoitusta poikkeuksellisista säteilyyn liittyvistä havainnoista ja tapahtumista. Kaikki ilmoitetut tapaukset tarkistettiin. Suurin osa tapauksista koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Seitsemässä tapauksessa kuljetus palautettiin lähtömaahan ja yhdessä tapauksessa heikolle säteilylähteelle järjestettiin määräysten mukainen kuljetus. Muut rajavalvonnan havainnot eivät aiheuttaneet asiakirja- ja mittaustarkistusten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Päivystysjärjestelmän kautta tulleiden ilmoitusten lisäksi Säteilyturvakeskus sai koti- ja ulkomaisilta yhteistyötahoilta sekä tiedotusvälineiden kautta ilmoituksia säteilyyn liittyvistä mahdollisista tapahtumista Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumien luonne ja merkitys selvitettiin ja niistä tiedotettiin kotimaisille yhteistyötahoille, tiedotusvälineille ja kansalaisille. Tarvittaessa oltiin yhteydessä ulkomaisiin yhteistyöviranomaisiin. Ulkoista säteilyä seurataan 289 automaattista mittausasemaa käsittävän valvontaverkon avulla. Ulkoisen säteilyn annosnopeus oli vuonna 1997 normaali. Säteilyturvakeskuksen viikottain analysoimissa ilmanäytteissä havaittiin 8 kertaa merkkejä lyhytikäisistä radioaktiivisista aineista. Pitoisuudet olivat erittäin pieniä ja ainoastaan laboratorio-olosuhteissa havaittavia. Niillä ei ole terveydellistä merkitystä. Säteilyturvakeskus osallistui oman toimintavalmiutensa ja yhteistoimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhteen kotimaiseen ja yhteen kansainväliseen valmiusharjoitukseen.

4 S T U K - B- VYK 7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Sivu 1 JOHDANTO 5 2 VALMIUSTOIMINTAAN LIITTYNEET TAPAHTUMAT Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Muut valmiustoimintaan liittyneet tapahtumat 6 3 VALMIUSHARJOITUKSET Olkiluodon ydinvoimalaitoksen valmiusharjoitus INEX-2-FIN EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset STUKin valmiustoiminnan käynnistyskokeilut 7 4 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ilman radioaktiivisuusvalvonta Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta 16 LIITE 1: Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko 20 LIITE 2: Käsitteitä ja lyhenteitä 22

5 S T U K - B- VYK 7 1 JOHDANTO Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan tärkein tavoite on ylläpitää jatkuvaa valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta siten, että keskus voi koota ja käsitellä säteilytilannetiedot, ja antaa niiden perusteella säteilysuojelutoimenpiteitä koskevat suositukset. Säteilyturvakeskuksen valmiustoimintaan kuuluu selvittää ja raportoida kaikki sellaiset maamme rajojen ulkopuolelta tulleet tiedot ja epäilyt, jotka saattavat vaikuttaa säteilytilanteeseen Suomessa. selvittää ja raportoida pienetkin Suomessa tehdyt poikkeamahavainnot ja niiden syyt. Valmiustilanteiden, joilla voi olla merkitystä väestön tai ympäristön säteilyturvallisuudelle, todennäköisyys on erittäin pieni. Vuonna 1997 ei ollut yhtään tilannetta, joissa olisi ollut aihetta ryhtyä erityistoimiin väestön tai ympäristön suojelemiseksi. Varsinaisista valmiustilanteista on erotettava ns. valmiustapahtumat, joihin liittyy tehostettu tiedonhankinta, tiedottaminen yleisölle sekä tietojen välittäminen kotimaisille ja mahdollisesti ulkomaisille yhteistyötahoille. Tässä valmiustoiminnan raportissa selostetaan vuonna 1997 ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän kautta tulleet ilmoitukset. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolla ja kerrotaan vuonna 1997 pidetyistä valmiusharjoituksista. Valmiusharjoituksissa varaudutaan säteilyvaaratilanteisiin. Kuvitellun onnettomuuden avulla ylläpidetään, testataan ja kehitetään keskuksen sisäistä toimintaa sekä viranomaisten yhteistyötä. Kotimaisia ydinvoimalaitoksia koskevat tapahtumat kootaan ydinvoimalaitosten valvonta -osaston Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskeviin neljännesvuosi- ja vuosiraportteihin STUK-B-YTO. Säteilyn käyttöön liittyvät tapahtumat raportoidaan säteilyn käytön valvonta -osaston vuosiraportissa STUK-B-STO.

6 STUK- B-VYK7 2 VALMIUSTOIMINTAAN LIITTYNEET TAPAHTUMAT 2.1 Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Säteilyturvakeskuksen päivystäjä on tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Hän on velvollinen käynnistämään STUKin valmiustoiminnan 15 minuutin kuluessa kiireellisen viestin saapumisesta. Vuonna 1997 päivystysjärjestelmän kautta tuli 32 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Ilmoituksista 20 koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Seitsemässä tapauksessa kuljetus palautettiin takaisin lähtömaahan ja yhdessä tapauksessa heikolle säteilylähteelle järjestettiin määräysten mukainen kuljetus. Muut havainnot eivät aiheuttaneet asiakirja- ja mittaustarkistusten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Muut kotimaiset viranomaiset ottivat yhteyttä päivystäjään 3 kertaa. Yhteydenotot koskivat vikaantuneita säteilymittareita ja säteilyn mittaamista. Toukokuussa Tanskan viranomainen välitti päivystäjälle tietoa tapahtumasta Novosibirskin kemiallisten konsentraattien tehtaalla. Tapahtumaan ei liittynyt radioaktiivisten aineiden päästöä ympäristöön. Kerran päivystäjältä kysyttiin huhusta, jonka mukaan ulkomaisella ydinlaitoksella oli tapahtunut onnettomuus. Huhu oli saanut alkunsa väärinkäsityksestä. Automaattinen ulkoisen säteilyn valvontaverkko hälytti 7 kertaa. Tarkistuksissa todettiin hälytyksien syiksi joko vialliset mittalaitteet tai laitteistojen rutiinista poikkeava testaus. Varsinaisten tapahtumailmoituksien lisäksi ulkomaat ja EU ottivat yhteyttä Säteilyturvakeskukseen 21 kertaa vuoden aikana testatessaan viestiyhteyksien toimivuutta ja STUKin päivystäjän tavoitettavuutta. Sosnovyi Borin ja Kuolan ydinvoimalaitokset ja Murmanskin ydinkäyttöisten alusten huoltotelakka harjoittelivat satelliittivälitteisten sanomien lähettämistä kerran kuukaudessa. Lisäksi näitä viestiyhteyksiä testattiin automaattisesti kerran viikossa. 2.2 Muut valmiustoimintaan liittyneet tapahtumat Päivystysjärjestelmän kautta tulleiden ilmoitusten lisäksi Säteilyturvakeskus sai koti- ja ulkomaisilta yhteistyötahoilta sekä tiedotusvälineiden kautta ilmoituksia säteilyyn liittyvistä tapahtumista Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumat saivat julkisuutta tiedotusvälineissä. Tapahtumien luonne ja merkitys selvitettiin ja niistä tiedotettiin kotimaisille yhteistyötahoille, tiedotusvälineille ja kansalaisille. Tapahtumilla ei ollut vaikutusta Suomen säteilytilanteeseen. Heinäkuussa julkisuutta sai La Haguen käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos. Saksalaisen tutkimuslaitoksen mukaan laitoksen lähialueelta otetut vesinäytteet olivat radioaktiivisia. Novaja Zemljan entisen ydinkoealueen lähellä tehtiin seisminen havainto 16. elokuuta. Yhdysvallat pyysi Venäjän viranomaisilta selvitystä siitä suoritettiinko alueella tuolloin ydinkoe. Ydinkoe rikkoisi Venäjän allekirjoittamaa kansainvälistä ydinkoekieltosopimusta. Venäjän selvityksen mukaan kyseessä oli maanjäristys. Suomen säteilytilanteessa ei havaittu mitään poikkeavaa, joka olisi viitannut ydinkokeeseen. Pomarkun ulkoisen säteilyn mittausasema hälytti 26. elokuuta. Suomen säteilytilanne kartoitettiin yhteistyönä säteilyvalvontaan osallistuvien viranomaisten kesken. Hälytys osoittautui mittarin vikaantumiseksi.

7 STU K- B- VYK 7 3 VALMIUSHARJOITUKSET 3.1 Olkiluodon ydinvoimalaitoksen valmiusharjoitus Säteilyturvakeskus osallistui Olkiluodon ydinvoimalaitoksen järjestämään valmiusharjoitukseen 6. maaliskuuta. Kuvitteellisten tapahtumien seurauksena pieniä määriä radioaktiivisia aineita vapautui laitoksen sisätiloihin. Säteilyturvakeskus antoi suosituksen voimalaitoksen lähiympäristön väestön suojelemiseksi ja välitti tilannekuvaa kotimaisille ja ulkomaisille yhteistyötahoille sekä tiedotti tiedotusvälineille ja kansalaisille. Harjoitukseen osallistui Olkiluodon ydinvoimalaitoksen lisäksi Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Rauman yhteistoiminta-alueen johtoryhmä ja Rauman pelastuslaitos. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 79 henkilöä. 3.2 INEX-2-FIN OECD:n ydinenergiayksikön koordinoima kansainvälinen valmiusharjoitus INEX-2-FIN pidettiin Suomessa 17. huhtikuuta. Edellisenä vuonna vastaavaa INEX-harjoitusta isännöi Sveitsi, ja seuraavat harjoitukset pidetään Unkarissa ja Kanadassa. Kuvitteellinen onnettomuus tapahtui Loviisan ydinvoimalaitoksessa. Harjoitukseen osallistui 28 maata, joista kaukaisimmat olivat Korea ja Japani. Suomesta harjoituksessa olivat mukana kaikki keskeiset kuntien, läänien ja keskushallinnon viranomaiset. Laaja harjoitus vaati suuren työpanoksen sekä Suomessa että ulkomailla. Suunnittelu alkoi noin vuosi ennen varsinaista harjoituspäivää, ja arviointi jatkuu vuoden 1998 puolelle. Varsinaiseen harjoitukseen osallistui STUKista 135 henkilöä. Suomi sai kansainvälistä kiitosta harjoituksen käsikirjoituksesta ja järjestelyistä. Tiedonkulku Suomesta sujui ilman katkoksia. Kotimaassa viranomaisia arvosteltiin kuitenkin siitä, että ruotsinkieliset kansalaiset eivät saaneet riittävästi tietoa omalla äidinkielellään. 3.3 EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset ECURIE on lyhenne sanoista European Community Urgent Radiological Information Exchange. ECURIE-tiedonvaihtojärjestelmä perustuu EU:n vuodelta 1987 olevaan päätökseen, jolla halutaan varmistaa tiedonsaanti ydin- tai säteilyonnettomuuksissa. Säteilyturvakeskus on Suomen ECURIEtiedonvaihdon yhteyspaikka. Vuonna 1997 EU testasi komission hälytyskeskuksen ja jäsenmaiden yhteyspaikkojen välisiä viestiyhteyksiä sekä päivystäjien tavoitettavuutta 8 kertaa. Lisäksi EU järjesti yhden laajamittaisen tiedonvaihtoa koskevan harjoituksen. Harjoitus pidettiin INEX-2-FIN-harjoituksen yhteydessä 17. huhtikuuta. 3.4 STU Kin valmiustoiminnan käynnistyskokeilut Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ja INEX-2-FIN:n harjoituspäivät tiedettiin ja henkilömiehitys sovittiin etukäteen. Syksyllä STUKin toimintavalmiutta ryhdyttiin testaamaan myös ennalta ilmoittamatta. Yllätysharjoituksia järjestetään sekä virka-aikana että virka-ajan ulkopuolella.

8 STUK- B- VYK 7 4 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA 4.1 Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ulkoisen säteilyn annosnopeutta mitataan Säteilyturvakeskuksen, puolustusvoimien, Ilmatieteen laitoksen sekä pelastushallinnon paikallisten toimipisteiden mittausasemilla. Asemia on yhteensä noin 400. Niistä 289 kuuluu automaattiseen mittausverkkoon, jota ylläpitää Säteilyturvakeskus yhdessä paikallisten pelastusviranomaisten kanssa (kuva 1). Valtakunnallinen säteilyvalvonnan tietojärjestelmä SVO+ Automaattisten asemien mittaustulokset välittyvät valtakunnalliseen säteilyvalvonnan tietojärjestelmään (SVO+). Tarvittaessa ne ovat lähes reaaliajassa säteilyvalvonnasta vastaavien viranomaisten käytettävissä. Mikäli asemalla mitataan taustasäteilyä suurempia arvoja, niin asema välittää heti hälytyksen sekä Helsingin aluehälytyskeskukseen että SVO-palvelintietokoneelle. Palvelintietokone välittää hälytyksen edelleen STUKin päivystysryhmän hakulaitteisiin. SVO+-tietojärjestelmään saadaan mittaustuloksia myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan asemilta sekä Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen ympäristössä olevilta mittausasemilta. Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen ympäristössä on vuodesta 1995 alkaen ollut kuusi kiinteää asemaa ja yksi siirrettävä asema. Vuoden 1997 lopussa aloitettiin uusien asemien asennustyöt laitosalueelle ja sen ympäristöön. Asemat otetaan käyttöön vuoden 1998 alussa. Yhteensä järjestelmään kuuluu tällöin yli 20 mittausasemaa. Kuolan ydinvoimalaitoksen ympäristöön on suunnitteilla vastaava automaattinen säteilyvalvontaverkko kuin Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen verkko. Mittausasemat sijoitetaan suunnitelman mukaan alle 30 kilometrin etäisyydelle voimalaitoksesta. Kuolan niemimaalla on kahdeksan suomalaisten toimittamaa mittausasemaa. Näiden mittausasemien tiedonkeruu Murmanskissa olevaan keskusjärjestelmään ei kuitenkaan toimi automaattisesti paikallisista huonoista puhelinyhteyksistä johtuen. Tulokset Kuvat 2a ja 2b esittävät ulkoisen säteilyn annosnopeuden Helsingin, Loviisan, Kotkan, Imatran, Rauman, Kuopion, Rovaniemen ja Ivalon automaattisilla mittausasemilla vuonna Suomessa taustasäteily vaihtelee välillä 0,04-0,3 usv/h. Alueellinen vaihtelu annosnopeuksissa johtuu radioaktiivisten aineiden pitoisuuseroista kallio- ja maaperässä. Annosnopeudessa voi lisäksi vuoden aikana esiintyä kymmenien prosenttien suuruista vaihtelua, joka johtuu sateiden tai lumi-ja jääkerroksen vaikutuksesta. Kuvat osoittavat lumen ja jään vaimentavan vaikutuksen maaperästä tulevaan säteilyyn. Vaimenemiseen ei vaikuta varsinaisesti lumikerroksen paksuus vaan sen sisältämä vesimäärä. Kevyt pakkaslumi edustaa paksunakin kerroksena pientä vesimäärää. Noin 30 cm:n lumikerros pienentää annosnopeutta % lumen vesiarvosta riippuen. Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin Suomessa mitattu ulkoisen säteilyn annosnopeus oli lyhytaikaisesti 5 usv/h. Sisätiloihin on aiheellista suojautua, jos ulkoisen säteilyn annosnopeus on yli 100 usv/h.

9 Kuva 1. Automaattiset ulkoisen säteilyn mittausasemat. STUK-B-VYK7

10 STUK- B- VYK 7 o.oo TAM MAA TOU HEI SYY MAR O.OO TAM MAA TOU SYY MAR O.OO TAM MAA TOU SYY MAR O.OO TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 2a. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Helsingin, Loviisan, Kotkan ja Imatran automaattisilla mittausasemilla vuonna Loviisan asemalle vaihdettiin tietokone huhti toukokuun vaihteessa. 10

11 STU K- B- VYK 7 o.oo TAM MAA TOU HEI SYY MAR O.OO TAM MAA TOU El SYY MAR O.OO TAM MAA TOU El SYY MAR O.OO TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 2b. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Rauman, Kuopion, Rovaniemen ja Ivalon automaattisilla mittausasemilla vuonna

12 STU K- B- VYK Ilman radioaktiivisuusvalvonta Ilmanäytteiden avulla määritetään radioaktiivisten aineiden pitoisuudet pintailmassa. Ilmassa olevat hiukkaset kerätään suodattimelle ja suodatin analysoidaan laboratoriossa. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa. Näytteenkeräysasemat Säteilyturvakeskuksella on ilmanäytteenkerääjä seitsemällä paikkakunnalla. Keräyspaikkakunnat on merkitty kuvaan 3. Säteilyturvakeskus analysoi myös Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten läheisyydessä olevien kerääjien suodattimet. Kerääjiä on kahta tyyppiä: Helsingin, Kotkan ja Rovaniemen suurtehokerääjien virtausnopeus on 900 m s /h eli pumpun avulla imetään tunnin aikana 900 m 3 ilmaa suodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kiinnittyvät erikoissuodattimeen. Kerääjissä on myös anturi, joka mittaa jatkuvasti annosnopeutta suodattimen yläpuolella ja hälyttää nopeasti, jos ilmassa on keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Imatran, Viitasaaren, Karhutunturin ja Ivalon kerääjien virtausnopeus on 150 m 3 /h. Näytteen valmistus ja analyysi Suurtehokeräjiin vaihdetaan lasikuitusuodattimet kerran viikossa ja muihin kaksi kertaa viikossa. Kaikille näytteille tehdään nopea parin tunnin tarkistusmittaus heti niiden saavuttua laboratorioon. Jos tarkistusmittauksissa ei havaita keinotekoisia radioaktiivisia aineita, Helsingin, Kotkan, Imatran, Viitasaaren ja Ivalon näytteille tehdään lopullinen analyysi muutaman päivän kuluttua. Tällöin näytteissä olevat lyhytikäiset luonnon radioaktiiviset aineet ovat puoliintuneet ja havaitsemisraja mataloitunut. Rovaniemen ja Karhutunturin näytteille tehdään pitkäaikaismittaus mikäli tarkistusmittauksissa havaitaan cesiumin lisäksi muita keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Kahden tunnin pikamittauksessa havaitsemisrajat ovat lähes kaikille radioaktiivisille aineille alle 10 ubq/m". V^N/ /Ivalo f / Rovaniemi */ Karhutunturi Helsinki Kotka Imatra Viitasaari Rovaniemi Karhutunturi Ivalo N, E N, E N, E N, E N, E N, E N, E / \ f Viitasaari \ J \ / f / / *f Imatra ^ < ^-^"^Kotka ^^*Helsinki Kuva 3. Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemat vuonna

13 STUK-B-VYK7 Tulokset Tshernobylista keväällä 1986 Suomeen tulleesta laskeumasta havaitaan edelleen 134 Cs ja 137 Cs. Kuvassa 4 on 137 Cs-pitoisuus viidellä Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemalla raportointijaksolla. Tulos puuttuu niiltä keräysjaksoilta jolloin 137 Cs-pitoisuus on ollut alle havaitsemisrajan. 137 Cs-pitoisuuksia ei määritetty pitkäaikaismittauksin Rovaniemen ja Karhutunturin näytteistä, koska tarkistusmittauksissa ei havaittu kertaakaan cesiumin lisäksi muita radioaktiivisia aineita. Kuvassa 5 on 137 Cs-pitoisuus Helsingin seudun pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ydinasekokeista. Erittäin pieniä määriä radioaktiivista jodia ( 131 I) havaittiin kolmella viikon pituisella keräysjaksolla. Lisäksi muutamissa näytteissä havaittiin muita radionuklideja. Näytteiden keräyspaikkakunnat, keräysjaksot ja havaitut radionuklidit on taulukossa I. Vastaavanlaisia havaintoja tehdään yleensä toistakymmentä kertaa vuodessa. Näin pienten määrien alkuperää on usein vaikea osoittaa. Havaittujen radioaktiivisten aineiden määrät ovat niin vähäisiä, että niistä ei aiheudu terveyshaittoja. Näin pieniä määriä pystytään havaitsemaan anoastaan tehokkailla näytteiden keräysmenetelmillä ja tarkoilla mittauksilla. Joditablettien nauttimista suositellaan, jos 131 I-pitoisuus on tuhansia becquereleja kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ) eli miljardikertainen ilmanäytteiden laboratorioanalyyseissä vuonna 1997 havaittuihin määriin nähden. Poikkeavista radioaktiivisten aineiden havainnoista tehdään kuukausittain yhteenvedot STUKin palvelupuhelimen Säteilyuutisiin ja teksti-tv:n säteilyturvasivulle. 13

14 KT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR STUK- B- VYK 7 1O 2 HELSINKI 1CT 1 /L/.Bq/m3 1O 2 TAM MAA TOU HEI SYY MAR KOTKA icr 1 1O 2 TAM MAA TOU HEI SYY MAR IMATRA 1CT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR 102 l VIITASAARI 102 l IVALO JK. icr 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 4. m Cs-pitoisuus (fibq/m 3 ) viidellä Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemalla vuonna

15 STUK-B-VYK HELSINKI Kuva Cs-pitoisuus (jibqlm 3 ) Helsingin seudun pintailmassa vuosina Taulukko I. Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemilla tehdyt tuoreen laskeuman havainnot vuonna Radionuklidien pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä pibq I m 3. Mittausepätarkkuus on suluissa. Keräysjakso Paikkakunta "Co M Co M Co M Zn»Mn 131 I Helsinki 0,52 (5 %) - _ Helsinki - 0,1 (30 %) Kotka 0,21 (13%) Helsinki 0,12(15%) 0,43 (20 %) Imatra - 0,58(19%) 0,83(12%) 0,77(15%) Kotka 0,30(10%) Imatra - 0,81 (23 %) Imatra - 0,77 (24 %) 15

16 S T U K - B- VYK Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta Laskeumalla tarkoitetaan pölynä tai sadeveden mukana maahan ja veteen laskeutuneita radioaktiivisia aineita. Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille Suomea tulleista radioaktiivisista aineista. Säteilytilannetiedon lisäksi määritykset tukevat tutkimusta, joka käsittelee radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä. Näytteen keräysasemat Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti 13 paikkakunnalla. Keräysasemat on merkitty kuvaan 6. Näytteet kerätään laitteilla, joiden keräysala on 0,05 m 2 tai 0,07 m 2. Lisäksi Helsingissä on laite, jonka keräysala on 0,5 m 2. Laite erottaa kuivan ja märän laskeuman toisistaan. Helsingissä ja Rovaniemellä kerätään näytteet myös tritiumin ( 3 H) analysoimista varten. Näytteiden käsittely ja analyysit Laskeumanäytteet analysoidaan tavallisesti yhden kuukauden jaksoissa. Näytteet konsentroidaan haihduttamalla, minkä jälkeen niistä analysoidaan gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet. Gammamittauksen jälkeen näytteistä voidaan määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia radioaktiivisia aineita, kuten strontiumia ( 89 Sr, ^Sr) ja plutoniumia ( 239 Pu, 240 Pu). Tritium-määrityksiä varten otetut näytteet tislataan epäpuhtauksien poistamiseksi. Tritium ( 3 H) määritetään nestetuikemittauksella joko suoraan tislatusta näytteestä tai elektrolyyttisen rikastuksen jälkeen. Näytteenottoa tihennetään, jos esimerkiksi ulkoisen säteilyn tai ilmanäytemittausten perusteella on epäiltävissä, että laskeumatilanne on poikkeava. Tällaisessa tilanteessa näytteet analysoidaan gammaspektrometrisesti ilman esikäsittelyä, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. Tulokset Kuvassa 6 on 137 Cs:n ja ^S^n laskeumat vuonna Kuvassa 7 on kolmen aseman 137 Cs:n kuukausi- tai neljännesvuosilaskeumat ja kahden aseman 90 Sr:n neljännesvuosilaskeumat vuonna Cs-laskeumat eri paikkakunnilla olivat pienet, muutamilla asemilla alle havaitsemisrajan. Käytetyillä mittausajoilla havaitsemisraja on noin 0,5 Bq/m 2 /kk. Pohjois-Suomen asemilla havaitsemisraja on pitemmistä mittausajoista johtuen noin 0,005 Bq/m 2 /kk. 90 Sr-laskeumat olivat yleensä alle 0,1 Bq/m 2 kuukautta kohti. Kuvassa 8 on 137 Cs-laskeuma ja kuvassa 9 ^Srlaskeuma Helsingin seudulla vuodesta 1961 alkaen. Ennen vuotta 1986 havaittu laskeuma on peräisin ydinkokeista. Tälle laskeumalle on tyypillistä kuvissa näkyvä vuodenaikaisvaihtelu. Vuoden 1986 jälkeen laskeumanäytteissä havaitut 137 Cs ja^sr ovat pääasiassa peräisin Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamasta laskeumasta. Sen radionuklidit liikkuvat paikallisesti ja ovat joutuneet uudelleen keräysastiaan. Kuvassa 10 on sadeveden tritium-pitoisuudet ( 3 H) Helsingissä ja Rovaniemellä vuonna Rovaniemellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan 2,9 Bq/l. Osassa näytteitä pitoisuudet olivat alle havaitsemisrajan, joka on noin 0,9 Bq/l. Helsingissä pitoisuudet olivat 1,7-12 Bq/l. 16

17 STUK-B-VYK7 137 Cs:n vuosilaskeuma M Sr:n vuosilaskeuma Walo 0,2 Bq/m 2 Sodankylä 0,2 Bq/m 2 Rovaniemi 0,2 Bq/m 2 Taivalkoski 4,6 Bq/m 2 Taivalkoski 0,1 Bq/m 2 Kajaan) 6,0 Bq/m 2 Kajaam\0,09 Bq/m 2 9,9 Bq/m 2 Joensuu 4,3 Bq/m 2 Jyväskylä 38 Bq/m 2 Niinisalo 6,8 Bq/m 2 /^Imatra 3,9 Bq/m 2 Vaasa 0,2 Bq/m 2 Joensuu 0,03 Bq/m 2 Jyväskylä 0,3/Bq/m 2 * Niinisalo 0,08 Bq/m 2 0,09 Bq/m 2 Jokioinen 8,9 Bq/m 2 " Helsinki 5,3 Bq/m 2 Maarianhamina 7,4 Bq/m 2 '* Helsinki 0,1 Bq/m 2 Maarianhamina 0,04 Bq/m 2 Kuva Cs:n ja 90 Sr:n laskeumat eri asemilla vuonna Joidenkin kuukausien 137 Cs-laskeumat olivat alle havaitsemisrajan, tällöin vuosisummaa laskettaessa on käytetty arvoa, joka on puolet mittauksen havaitsemisrajasta. Bq/m2 10* HELSINKI Bq/m2 io 2 JYVÄSKYLÄ Bq/m f ROVANIEMI ] ] JAN MAR MAY JUL SEP NOv JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV Kuva Cs:n kuukausi- tai neljännesvuosilaskeumat (yhtenäinen viiva) kolmella asemalla ja neljännesvuosilaskeumat (katkoviiva) kahdella asemalla vuonna Joidenkin kuukausien 137 Cslaskeumatulokset olivat alle havaitsemisrajan, tällöin kuvissa on käytetty arvoa, joka on puolet mittauksen havaitsemisrajasta. 17

18 STUK- B- VYK 7 Cs137 Bq/m ' Kuva Cs:n laskeuma (Bq I m 2 ) Helsingin seudulla Kuva 9. MSr.-n laskeuma (Bqlm 2 ) Helsingin seudulla

19 S T U K - B- VYK 7 Bq/I 14,0 12,0 -- Rovaniemi D Helsinki 10,0 -- 8,0-6,0 -- 4,0 -- 2, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 10. Sadeveden 3 H-pitoisuus (Bq II) Rovaniemellä (Apukka) ja Helsingissä (Roihupelto) vuonna Havaitsemisraja on 0,9 Bq II. 19

20 S T U K - B- VYK 7 LUTE 1 YDINLAITOSTAPAHTUMIEN KANSAINVÄLINEN VAKAVUUSASTEIKKO Ydinlaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla havainnollistetaan tapahtumien ydin- ja säteilyturvallisuusmerkitystä. Vakavuusasteikolla on seitsemän luokkaa, joista alimmilla 1-3 luokilla kuvataan turvallisuutta heikentäneitä tapahtumia ja ylimmillä 4-7 onnettomuuksia. Lisäksi asteikolla on luokka 0, joka osoittaa, että tapahtumalla ei ole ydin- eikä säteilyturvallisuusmerkitystä. Seuraavassa on tapahtumien luokitteluperusteet. TAPAHTUMAT Poikkeuksellinen tapahtuma 0 Poikkeuksellinen tapahtuma Tapahtumalla ei ole merkitystä ydin- eikä säteilyturvallisuuden kannalta. Tapahtuma hallitaan asianmukaisesti käytettävissä oleviin ohjeisiin ja suunnitelmiin tukeutuen. Turvallisuutta heikentänyt tapahtuma 1 Poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Olennaisesti normaalista poikkeava tapahtuma tai laitoksen käyttötila, joka voi olla seurausta laiteviasta, käyttövirheestä tai puutteellisista menettelytavoista. 2 Merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Tapahtuma, jossa on merkittävä puute turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä, mutta jossa turvallisuus on edelleen varmistettu mahdollisesta lisäviasta huolimatta. Tapahtuma, josta aiheutuu työntekijälle annosrajan ylittävä säteilyannos. Tai tapahtuma, joka johtaa radioaktiivisten aineiden merkittävään vapautumiseen laitoksen sisätiloissa alueille, joihin niiden ei ole suunniteltu pääsevän. Saastuneet tilat vaativat puhdistuksen ennen käyttöönottoa. 3 Vakava turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön ylittävät viranomaisten hyväksymät päästörajat. Päästöt ympäristöön aiheuttavat laitoksen ympäristössä asuvalle henkilölle vajaan millisievertin säteilyannoksen. Laitoksen ulkopuolisia vastatoimenpiteitä ei tarvita. Tapahtuma, josta seuraa työntekijöille välittömiä terveyshaittoja aiheuttavia säteilyannoksia tai tapahtuman seurauksena huomattava määrä radioaktiivisia aineita (aktiivisuus muutamia tuhansia terabecquereleja) leviää laitoksen sisätiloihin siten, että ne voidaan ottaa talteen ja varastoida jätteenä. Tapahtuma, jossa yksittäinen turvajärjestelmän lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen tai tarvittavat turvajärjestelmät olisivat häiriötilanteen seurauksena toimintakyvyttömiä estämään onnettomuuden. Radioaktiivisten aineiden leviämisesteet ovat heikentyneet merkittävästi. 20

21 S T U K - B- VYK 7 ONNETTOMUUDET 4 Laitosonnettomuus Radioaktiivisten aineiden päästö ympäristöön aiheuttaa laitoksen ympäristössä asuvalle, eniten altistuneelle henkilölle yli millisievertin suuruusluokkaa olevan säteilyannoksen. Tällainen päästö saattaa aiheuttaa tarvetta joihinkin laitoksen ulkopuolisiin vastatoimenpiteisiin kuten paikallisten elintarvikkeiden valvontaan. Merkittäviä vaurioita ydinlaitoksessa. Esimerkki tällaisesta onnettomuudesta on ydinvoimalaitoksen reaktorin osittainen sulaminen tai vastaava tapahtuma muilla ydinlaitoksilla. Onnettomuus saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen keskeytyksen laitoksen käyttöön. Yhden tai useamman laitoksen työntekijän saamat säteilyannokset, jotka mitä todennäköisemmin johtavat nopeaan kuolemaan. 5 Ympäristölle vaaraa aiheuttava onnettomuus Radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön (jodi 131 -ekvivalentteina 1 suuruusluokkaa sadoista tuhansiin terabecquereleihin). Tällainen päästö johtaisi vastatoimenpiteiden osittaiseen käynnistämiseen terveyshaittojen todennäköisyyden välttämiseksi. Vakavia vaurioita ydinlaitoksessa. Kysymykseen voi tulla ydinvoimalaitoksen reaktorin laaja vaurio, suuri kriittisyysonnettomuus, tulipalo tai räjähdys, jonka seurauksena merkittävä määrä radioaktiivisia aineita leviää laitoksen tiloihin. 6 Vakava onnettomuus Radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön (jodi 131 -ekvivalentteina suuruusluokkaa tuhansista kymmeniin tuhansiin terabecquereleihin). Tällainen päästö johtaa todennäköisesti vastatoimenpiteiden käynnistämiseen täydessä laajuudessaan vakavien terveyshaittojen rajoittamiseksi. 7 Erittäin vakava onnettomuus Suuressa ydinvoimalaitoksessa olevien radioaktiivisten aineiden merkittävä vapautuminen ympäristöön. Tyypillistä tällaiselle päästölle on, että se sisältää sekä lyhyt- että pitkäikäisiä fissiotuotteita (jodi 131 -ekvivalentteina suuruusluokkaa yli kymmeniä tuhansia terabecquereleja). Tällainen päästö saattaa aiheuttaa välittömiä terveyshaittoja, myöhemmin ilmeneviä terveyshaittoja laajoilla alueilla, jopa useissa maissa, sekä pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia. 1) Jodi 131 -ekvivalentilla tarkoitetaan jodi-isotooppien laskennallista painotettua summaa, jossa jodi 131:n kerroin on 1 ja muiden isotooppien kerroin määräytyy niiden suhteellisen haitallisuuden mukaan. 21

22 STU K- B- VYK 7 LIITE 2 KÄSITTEITÄ JA LYHENTEITÄ Aktiivisuus Säteilyannos Annosnopeus Säteily on suure, jolla ilmaistaan atomiytimien hajoamisten lukumäärä aikayksikköä kohti. Sen yksikkö on becquerel (Bq). Yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi hajoaminen sekunnissa. kuvaa säteilyn terveydelle haitallisia vaikutuksia ihmiseen. Sen yksikkö on sievert (Sv). Sievert on hyvin suuri yksikkö, yleensä käytetään millisievertiä (1 Sv = 1000 millisievertiä) tai mikrosievertiä (1 Sv = mikrosievertiä). ilmaisee, kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tiettynä aikana. Sen yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h), yleensä käytetään yksikköä mikrosievertiä tunnissa (usv/h). Radioaktiiviset aineet säteilevät ionisoivaa säteilyä. Eri säteilylajeja ovat alfa-, beeta- ja gammasäteily. Alfasäteily on hiukkassäteilyä. Atomin hajoamisessa ytimestä lähtee alfahiukkanen, joka muodostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfahiukkanen ei kulje kovin pitkälle eikä läpäise edes paperia. Alfasäteily on haitallista, jos sitä lähettäviä radioaktiivisia aineita joutuu elimistöön esim. hengitysilman mukana. Beetasäteily on hiukkassäteilyä. Atomin hajoamisessa ytimestä lähtee beetahiukkanen eli elektroni. Beetahiukkaset ovat kevyempiä kuin alfahiukkaset ja näin nopeampia ja läpäisykykyisempiä. Beetasäteilyä lähettävät aineet ovat haitallisia iholla tai päästessään elimistöön. Gammasäteily on aineetonta sähkömagneettista säteilyä. Gammasäteily on hyvin läpitunkevaa ja se kantaa kauas. Gammasäteilyn vaimentamiseksi tarvitaan paksu betoniseinä, terästä, lyijyä tai hyvin suuri etäisyys säteilylähteestä. Taustasäteily Haj oamistuotteet koostuu luonnon radioaktiivisista aineista peräisin olevasta säteilystä ja kosmisesta säteilystä. Normaali taustasäteily Suomessa vaihtelee välillä 0,04-0,3 usv/h. Atomiytimen halkeamisessa eli fissiossa syntyviä atomiytimiä sanotaan hajoamistuotteiksi. Yksiköiden etuliitteitä n m k M G T nano mikro milli kilo mega giga terä , , ,

23 STU K- B- VYK 7 STUKin ASIANTUNTIJAT Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Kyllikki Aakko Hannele Aaltonen Tapani Honkamaa Heikki Lemmelä Arto Leppänen Pertti Niskala Ritva Saxen Taina Uus (kuvat 2,4, 5,) Ulla Koskelainen (kuvat 7, 8, 9) Lämpöiset kiitokset kaikille näytteenkerääjille ja säteilyvalvonta-asemien hoitajille. 23

24 S T U K - B- VYK 7 STUK-B-VYK-SARJAN JULKAISUJA STUK-B-VYK 6 Ulkoisen säteilyn valvontaohje STUK-B-VYK 3 Mustonen R (toim.). Säteilysuojepelastusviranomaisille/Anvisning för räddnings- lun periaatteet ja ohjeelliset toimenpidetasot onmyndigheterna on övervakning av yttre straining, nettomuustilanteessa. Helsinki, Säteilyturvakes- Helsinki, Säteilyturvakeskus kus STUK-B-VYK 5 Ristonmaa S (toim.). Valmiusta- STUK-B-VYK 2 Aakko K (toim.). Valmiustapahpahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta, tumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuosi- Vuosiraportti Helsinki, Säteilyturvakeskus raportti Helsinki, Säteilyturvakeskus STUK-B-VYK 1 Aakko K (toim.). Valmiustapah- STUK-B-VYK 4 Aakko K (toim.). Valmiustapah- tumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuositumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuosi- raportti Helsinki, Säteilyturvakeskus raportti Helsinki, Säteilyturvakeskus

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUKBVYK 5 TOUKOKUU 1997 FI9700084 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1996 Suvi Ristonmaa (toim.) Valmiusyksikkö SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 00881 HELSINKI Puh. (09) 759

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI9700086 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 4 MAALISKUU 1996 FI9700085 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1995 Kyllikki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / LOKAKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HELMIKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2014 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 209 / MARRASKUU 2016 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1 2/2016 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto... 1 3 Yhteydenotot

Lisätiedot

Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille

Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille Sivu 1/7 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL 1.2 19.6.2001 Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille 1 Johdanto 2 Valtakunnallinen säteilyvalvonta 2.1 Säteilyvalvonnan sisältö 2.2 Säteilyhälytykset 2.3

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto

Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto Juhani Lahtinen Erikoistutkija, vs. laboratorionjohtaja Kenttä ja valmius Ympäristön säteilyvalvonta Säteilyturvakeskus Teollisuuden 10. säteilyturvallisuuspäivät

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Säteilyvaara ja suojautuminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Säteilyvaara ja suojautuminen Suojautumista edellyttävän

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet STUK-B-YTO 207 Huhtikuu 2001 YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2000 Kirsti Tossavainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

3.1 Ulkoisen säteilyn valvontajärjestelmä 6 3.2 Automaattiset mittausasemat 6 3.3 Manuaalimittaukset 6 3.4 USVA-järjestelmä 6

3.1 Ulkoisen säteilyn valvontajärjestelmä 6 3.2 Automaattiset mittausasemat 6 3.3 Manuaalimittaukset 6 3.4 USVA-järjestelmä 6 OHJE VAL 3 / 5.7.2011 Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille 1 Jo h d a n t o 5 2 Ulkoisen säteilyn valvonta 5 2.1 Tiedon saaminen ulkoisen säteilyn annosnopeuden noususta 5 2.2 Ulkoisen

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2013 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2013 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2012 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / LOKAKUU 2010 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2010 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Ari Venäläinen Antti Aarva Pentti Pirinen Ilmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013 IIlmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2010 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2010 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / JOULUKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2012 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTURVALLISUUSRAPORTOINTI

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTURVALLISUUSRAPORTOINTI YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTURVALLISUUSRAPORTOINTI 1 YLEISTÄ 3 2 RAPORTOINTIA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET 3 3 NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3 3.1 Radioaktiivisten aineiden päästöt 3 3.2 Leviämistiedot

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen / TOUKOKUU 2010 B Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen Vuosiraportti 2009 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.7 Ohjeluonnos L4 31.5.2016 YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 YMPÄRISTÖN PERUSTILASELVITYS... 4 4 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA...

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

Lannoitteiden radioaktiivisuus

Lannoitteiden radioaktiivisuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1/5.10.2012 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA 1 Yleistä 3 2 Käsitteitä ja määritelmiä 3 3 Säteilyn terveyshaitat 5 4 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet 5 5 Väestöä koskevat

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN 9 SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN Kyllikki Aakko ja Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Säteilyvaaran aiheuttajat ja vaikutukset... 352 9.2 Säteilyvaaratilanteen turvallisuusarviointi... 360 9.3

Lisätiedot

Hyvä tietää säteilystä

Hyvä tietää säteilystä Hyvä tietää säteilystä Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa Sivu 1/10 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL 1.1 15.6.2001 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 2.1 Peruskäsitteitä 2.2 Suureita ja yksiköitä 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa

Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Seppo Klemola Säteilyturvakeskus Ympäristön säteilyvalvonta - Nuklidianalytiikka Sisältö STUKin mittauspalvelut Palvelumittausten

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/9 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen / HUHTIKUU 2008 B Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen Vuosiraportti 2008 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

Radioaktiivisuus. Radioaktiivisuudesta: alfasäteily

Radioaktiivisuus. Radioaktiivisuudesta: alfasäteily Radioaktiivisen säteilyn päälajit ovat: Radioaktiivisuus Radioaktiiviseksi sanotaan atomia, jonka ydin ei ole pysyvä, vaan hajoaa tietyllä tilastollisella todennäköisyydellä, ja säteilee ympäristöönsä

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA OHJE YVL C.7 / 19.12.2016 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 6 3 Ympäristön perustilaselvitys 6 3.1 Yleiset periaatteet 6 3.2 Vaatimukset perustilaselvityksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1 1 SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS 21.2.2013 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1 1 YLEISTÄ... 2 2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 3 3 SÄTEILYN TERVEYSHAITAT... 6 4 SUOJELUTOIMIEN SÄTEILYSUOJELUPERUSTEET...

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2010 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilyturvakeskus Turvateknologia Tarja Ilander tarja.ilander@stuk.fi 4.11.2009 3-4.11.2009 Organisaatio Luvut kuvaavat henkilöstön määrää vuoden 2008

Lisätiedot

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET 4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot