Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Transkriptio

1 STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele Aaltonen Seppo Klemola Heikki Lemmelä Arto Leppänen Pertti Niskala Ritva Saxen Tuulikki Sillanpää SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, HELSINKI Puh. (90) VDL :-' t, h? 1' 0

2 ISBN ISSN Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus Julkaisumyynti PL 14, HELSINKI Puh

3 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS AAKKO, Kyllikki (toim). Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuosiraportti STUK-B-VYK 2. Helsinki 1995, 21 s. + liitt. 3 s. ISBN ISSN Avainsanat: valmiustapahtuma, valmiusharjoitus, ulkoinen säteily, ilman radioaktiivisuusvalvonta, laskeuman radioaktiivisuusvalvonta TIIVISTELMÄ Tässä Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan vuosiraportissa selostetaan tapahtumat, joiden yhteydessä keskuksen valmiutta on kohotettu. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolta sekä tietoja päivystyksestä ja valmiusharjoituksista. Valmiutta kohotettiin helmikuussa Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen jäähdytevuodon vuoksi ja maaliskuussa kahdesti Kuolan ydinvoimalaitoksen käyttöhäiriöiden takia. Muita valmiustapahtumia olivat natriumjäähdytepalo Belojarskin ydinvoimalaitoksessa sekä pieni palo Tseljabinskin ydinjätteen jälleenkäsittelylaitoksella. Mikään näistä tapahtumista ei vaarantanut suomalaisten turvallisuutta. Päivystysjärjestelmän kautta tuli 14 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Osa niistä johtui maamme rajojen ulkopuolella toimivien ydinvoimalaitosten käyttöhäiriöistä. Neljä ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusmittausten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti neljästä seismisestä tapahtumasta. Valtakunnallista säteilyvalvontaa toteutettiin yhteistyössä sisäasiainministeriön, Ilmatieteen laitoksen ja puolustusvoimien kanssa. Kesäkuun alussa otettiin käyttöön uusi valtakunnallinen säteilyvalvontajärjestelmä (SVO + ), joka välittää reaaliaikaista tietoa säteilytilanteesta Suomen alueella. Säteilyturvakeskuksen analysoimista ilmanäytteistä havaittiin aika ajoin merkkejä lyhytikäisistä radioaktiivisista aineista. Vuoden aikana tehtiin 18 poikkeavaa havaintoa. Radioaktiivisuuspitoisuudet olivat pieniä ja ne on havaittavissa vain herkillä mittausmenetelmillä. Laskeumanäytteiden analyyseissä havaittiin edelleen Tshernobylin onnettomuudesta peräisin oleva cesium ( 137 Cs). Säteilyturvakeskus osallistui kolmeen toimintaharjoitukseen. Loviisan ydinvoimalaitosta koskevaan pelastuspalveluharjoitukseen osallistui Säteilyturvakeskuksesta40 henkilöä, Olkiluodon ydinvoimalaitosta koskevaan harjoitukseen 92 henkilöä ja VTT:n tutkimusreaktorilla järjestettyyn harjoitukseen kahdeksan henkilöä. Lähes joka toinen Säteilyturvakeskuksen työntekijä osallistui ainakin yhteen valmiusharjoitukseen.

4 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 VALMIUSTAPAHTUMAT Käyttöhäiriö Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksella Pieni jäähdytevuoto Kuolan ydinvoimalaitoksella Reaktorin pysäytys Kuolan ydinvoimalaitoksella Virheellinen tieto tapahtumasta Kuolan ydinvoimalaitoksella Natriumpalo Belojarskin ydinvoimalaitoksella Pieni palo Tsheljabinskin ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitoksella 7 3 MUUT TAPAHTUMAT Säteilylähde Viron Kiisan kylässä Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Seismologian laitoksen ilmoitukset 8 4 VALMIUSHARJOITUKSET VTT:n tutkimusreaktorin valmiusharjoitus Loviisa 94 -pelastuspalveluharjoitus Olkiluoto 94 -pelastuspalveluharjoitus 10 5 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ilman radioaktiivisuus valvonta Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta 18 Sivu Liite 1: Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko 22 Liite 2: Käsitteitä ja lyhenteitä 24

5 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS 1 JOHDANTO Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan tärkein tavoite on ylläpitää jatkuvaa valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta siten, että keskus voi koota ja käsitellä säteilytilannetiedot, ja antaa niiden perusteella säteilysuojelutoimenpiteitä koskevat suositukset. Säteilyturvakeskuksen valmiustoimintaan kuuluu selvittää ja raportoida kaikki sellaiset maamme rajojen ulkopuolelta tulleet tiedot ja epäilyt, jotka saattavat vaikuttaa säteilyhavaintoihin Suomen alueella selvittää ja raportoida pienetkin Suomen alueella tehdyt poikkeamahavainnot ja niiden syyt. Normaalista poikkeavista säteilytilanteista on erotettava ns. valmiustapahtumat, jotka eivät yleensä johda säteilysuojelutoimenpiteisiin maassamme. Lähes kaikkiin valmiustapahtumiin, ellei kyse ole mittarivirheestä tai heti aiheettomaksi todetusta epäilystä, liittyy varmuustoimenpiteenä säteilyvalvonnan tehostaminen Suomen alueella. Tässä valmiustoiminnan vuosiraportissa selostetaan valmiustapahtumat, joiden yhteydessä Säteilyturvakeskuksen valmiutta on kohotettu. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolta, sekä tietoja päivystystapahtumista ja valmiusharjoituksista. Valmiusharjoituksissa varaudutaan säteilyvaaratilanteisiin. Kuvitellun onnettomuuden avulla ylläpidetään, testataan ja kehitetään keskuksen sisäistä toimintaa sekä viranomaisten yhteistyötä. Saatujen kokemusten perusteella kehitetään valmiussuunnitelmaa, yksityiskohtaisia toimintaohjeita sekä päätöksenteon tueksi tarkoitettua taustamateriaalia ja apuvälineitä. Loviisan (IVO) ja Olkiluodon (TVO) ydinvoimalaitokset järjestävät onnettomuuden varalta laadittujen suunnitelmien toimintaharjoituksia vuosittain. Loviisan voimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukseen liittyviä valmiusharjoituksia järjestetään noin kolmen vuoden välein. Säteilyturvakeskus osallistuu oman toimintavalmiutensa ja yhteistoimintavalmiuden ylläpitämiseksi kummankin voimalaitoksen harjoituksiin. STUK myös valvoo voimalaitosten harjoituksia. Kotimaisia ydinvoimaloita koskevat tapahtumat kootaan ydinturvallisuusosaston Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskeviin neljännesvuosiraportteihin ja vuosiyhteenvetoon STUK- B-YTO. Säteilyn käyttöön liittyvät tapahtumat raportoidaan säteilyturvallisuusosaston vuosiraportissa STUK-B-STO.

6 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 VALMIUSTAPAHTUMAT 2.1 Käyttöhäiriö Sosnovyi Borin 2.2 ydinvoimalaitoksella Pieni jäähdytevuoto Kuolan ydinvoimalaitoksella Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen ykkösyksikössä havaittiin pieni pistemäinen jäähdytevuoto 21. helmikuuta. Vuotokohta oli reaktorin primääripiirin hätäjäähdytysjärjestelmässä olevan putkiston hitsaussaumassa. Yksikkö pysäytettiin seuraavana päivänä. Tilanne laitoksella oli vakaa ja reaktorisydämen jäähdytys toimi normaalisti. Primääripiiristä pääsi vähäinen määrä radioaktiivista jodia laitoksen sisätiloihin. Radioaktiivisten aineiden päästörajoja ympäristöön ei ylitetty. Tapahtuma luokiteltiin luokkaan nolla ydinvoimalaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla. Säteilyturvakeskus sai tiedon tapahtumasta satelliittiyhteyksien välityksellä. Lisätietojen saamiseksi oltiin yhteydessä Pietarin alueen ydinturvallisuusviranomaisiin.varmuustoimenpiteenä tehostettiin Kaakkois-Suomen säteilyvalvontaa. Helsingissä, Imatralla ja Kotkassa helmikuuta kerätyissä näytteissä havaittiin erittäin pieniä määriä radioaktiivisia aineita (taulukko I. s. 15 ja kuva 6. s. 16). Radioaktiivisten aineiden määrät olivat niin vähäiset, että ne voidaan havaita vain tarkoilla laboratorioanalyyseillä. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille sekä tiedotusvälineille. Lisäksi tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa (3,30 mk/min + ppm) ja teksti- TV:n säteilysivuilla Kuolan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikön primääripiirissä olevaan pieneen putkeen tuli vuoto 3. maaliskuuta. Vuodon alkaessa reaktori oli pysäytetty ja laitosta oltiin jäähdyttämässä huoltoseisokkiin. Vuoto eristettiin nopeasti eikä tapahtumaan liittynyt radioaktiivisten aineiden päästöjä. Tapahtuma luokiteltiin luokkaan nolla ydinvoimalaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla. Säteilyturvakeskus sai tiedon tapahtumasta satelliittiyhteyksien välityksellä. Lisätietojen saamiseksi oltiin yhteydessä voimalaitokselle. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille sekä tiedotusvälineille. Lisäksi tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja teksti-tv:n säteilysivuilla. 2.3 Reaktorin pysäytys Kuolan ydinvoimalaitoksella Kuolan ydinvoimalaitoksen kolmosyksikkö pysäytettiin 6. maaliskuuta. Pysäytyksen syynä oli pieni vuoto säätösauvakoneiston kiinnityslaipassa reaktoripaineastian kannessa. Jäähdytevuoto oli korkeintaan muutamia litroja. Tapahtumaan ei liittynyt radioaktiivisten aineiden päästöjä, eikä virallista luokitusta tapahtumalle ole. Säteilyturvakeskus sai tiedon tapahtumasta satelliittiyhteyksien välityksellä. Lisätietojen saamiseksi oltiin yhteydessä Kuolan voimalaitokselle. Ulkomaisille yhteistyöviranomaisille lähetettiin tapahtumaa koskevat lisätiedot.

7 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS 2.4 Virheellinen tieto tapahtumasta Kuolan ydinvoimalaitoksella Julkisuudessa oli 10. maaliskuuta tietoja Kuolan ydinvoimalaitoksella tapahtuneesta vuodosta ja voimalaitoksen alasajosta. Asian selvittämiseksi oltiin yhteydessä Kuolan voimalaitokselle. Voimalaitoksen mukaan julkisuudessa mainitut, tapahtumaa koskevat tiedot olivat virheellisiä. Asiasta tiedotettiin kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille sekä tiedotusvälineille. 2.5 Natriumpalo Belojarskin ydinvoimalaitoksella Venäjällä Jekaterinburgin lähellä sijaitsevassa Belojarskin ydinvoimalaitoksessa syttyi 6. toukokuuta natriumjäähdytepalo. Natriumpalon syttyessä laitos oli ollut huoltoseisokissa yli kaksi viikkoa. Sekundääripiiriin oli jäänyt korjausta edeltävässä tyhjennyksessä noin 1,5 m 3 natriumia, joka syttyi palamaan putkea katkaistaessa. Natriumin annettiin palaa loppuun palokunnan valvonnassa. Tapahtumasta ei aiheutunut radioaktiivisten aineiden päästöjä. Säteilyturvakeskus sai tiedon tapahtumasta kansainvälisen uutistoimiston kautta. Lisätietojen saamiseksi oltiin yhteydessä Venäjän ydinturvallisuusviranomaiseen GAN:iin. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille sekä tiedotusvälineille. Lisäksi tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja teksti-tv.n säteilysivuilla. 2.6 Pieni palo Tsheljabinskin ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitoksella Venäjällä Tsheljabinskin ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitoksella Etelä-Uralilla syttyi 30. elokuuta pieni palo. Polttoainekasetin leikkauksessa syntynyt sähkökipinä aiheutti paikallisen palon käytetyn ydinpolttoaineen käsittelylinjan alkupäässä. Henkilökunta pysäytti prosessin ja sammutti palon nopeasti. Useiden polttoainesauvojen suojakuoria vaurioitui ja radioaktiivisia kaasuja vapautui käsittelytilaan. Säteilysuojausjärjestelmät toimivat suunnitellusti eikä henkilöstö saanut säteilyannoksia. Suodattimin varustetun ilmanvaihdon kautta vapautui ympäristöön radioaktiivisia aineita noin 4 prosenttia vuosipäästörajasta. Tapahtuma luokiteltiin ydinvoimalaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla luokkaan yksi. Säteilyturvakeskuksesta oltiin yhteydessä Venäjän atomivoimaministeriöön Minatomiin ja Venäjän ydinturvallisuusviranomaiseen GAN:iin. Tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja teksti- TV:n säteilysivuilla.

8 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 MUUT TAPAHTUMAT 3.1 Säteilylähde Viron Kiisan kylässä Viron pelastusviranomaiset löysivät voimakkaan säteilylähteen 18. marraskuuta Kiisan kylästä yksityiskodin keittiöstä. Kiisan kylä sijaitsee noin 30 km Tallinnasta etelään. Cesiumia ( 137 Cs) sisältävä lähde oli pituudeltaan noin 3 senttimetrin ja halkaisijaltaan noin 2 senttimetrin suuruinen. Lähteen pinnalta mitattu annosnopeus oli 1-2 sievertiä tunnissa. Viranomaiset eristivät alueen ja evakuoivat kylästä 20 ihmistä. Lähde saatiin suojukseen ja vietiin pois kylästä. Säteilyaltistuksen seurauksena yksi mies kuoli, ja neljä muuta ihmistä sai eriasteisia säteilyvammoja. Talossa asuneen perheen 13-vuotias poika joutui sairaalahoitoon. Säteilyturvakeskus selvitti jälkeenpäin ihmisten saamia säteilyannoksia verinäytteestä tehtävän biologisen annosmittauksen avulla. Tapahtumasta tehtiin lehdistötiedote sekä kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja teksti-tv:n säteilysivuilla. 3.2 Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Säteilyturvakeskus ylläpitää päivystys- ja varallaolojärjestelmää. Päivystysryhmään kuuluu 12 säteilyasiantuntijaa. Kukin heistä on päivystysvuorossa viikon kerrallaan. Päivystäjä on tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa koko vuoronsa ajan. Päivystäjän velvollisuus on hälytyssignaalin saavuttua käynnistää 15 minuutinkuluessa Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminta. Viikonloppuisin ja arkipyhinä valmiutta lisätään valmius- ja tiedotusyksikön päivystäjillä. Päivystysjärjestelmän kautta tuli 14 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Osa niistä johtui maamme rajojen ulkopuolella toimivien ydinvoimalaitosten käyttöhäiriöistä. Neljä ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja ja viisi havaintoja ulkoisen säteilyn annosnopeuden hetkellisestä kohoamisesta. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusmittausten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. 3.3 Seismologian laitoksen ilmoitukset Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti neljästä seismisestä tapahtumasta. Kiina teki kesäkuussa ja lokakuussa ydinkokeen Sinkiangin ydinkoealueella. Samalla alueella havaittiin kesäkuussa pieni seisminen tapahtuma (mahdollinen ydinkoe). Lisäksi Etelä-Espanjassa, alueella missä on useita ydinvoimalaitoksia, havaittiin toukokuussa seisminen tapahtuma. Ilmoitukset eivät aiheuttaneet lisätoimenpiteitä Säteilyturvakeskuksessa.

9 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS 4 VALMIUSHARJOITUKSET 4.1 VTT:n tutkimusreaktorin valmiusharjoitus VTT:n FIR 1 -tutkimusreaktorilla järjestettiin 10. helmikuuta valmiusharjoitus. Harjoitustilanteessa reaktorihalli evakuoitiin ja reaktori sammutettiin kemiallisen vaaratilanteen johdosta. Säteilyturvakeskuksessa järjestettiin tutkimusreaktorin onnettomuus- ja häiriötilanteita koskeva koulutustilaisuus ennen harjoitusta. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä. 4.2 Loviisa 94 -pelastuspalveluharjoitus Sisäasiainministeriön pelastuspalvelukoulutuksesta antaman ohjeen mukaan Suomen ydinvoimalaitosten laaja pelastuspalveluharjoitus on järjestettävä joka kolmas vuosi. Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä pelastuspalveluharjoitus pidettiin 18. toukokuuta. Harjoituksen kokonaistavoitteena oli testata voimassaolevien suunnitelmien sopivuutta ja toimivuutta sekä lisätä pelastuspalveluorganisaatioiden yhteistoimintaa ja toimintakykyä ydinvoimalaitosonnettomuudessa. Harjoituksella pyrittiin selventämään mm. johtosuhteita sekä toiminnan käynnistämistä ja tilannekuvan ylläpitoa. Harjoitus kohdentui hallinnon eri tasoille Loviisan voimalaitoksen varautumisalueilla I ja II (Kuva 1). Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 40 henkilöä, joista kolme oli tilannekuvaajia ja kolme arvioitsijoita. Loviisa-94 harjoitus sai laajaa julkisuutta harjoituksen jälkeen. Viipurissa harjoituksen kuvitteellista tilannetta pidettiin todellisena ja venäläisissä tiedotusvälineissä annettiin virheellistä tietoa Suomen säteilytilanteesta. Kuvitellussa harjoitustilanteessa myrsky oli riehunut yön aikana Suomenlahdella ja katkonut sähkölinjoja Etelä-Suomessa. Myrskyn aiheuttama tulva vaikeutti Loviisan voimalaitoksen ykkösyksikön toimintaa. Edelleen harjoituksessa Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikössä tapahtunut kuviteltu polttoainesauvojen vaurioituminen aiheutti pienen radioaktiivisten aineiden päästön ympäristöön. Päästön vuoksi voimalaitoksen lähialueen väestöä kehotettiin välttämään tarpeetonta ulkona liikkumista ja ulkona työskenteleville henkilöille annettiin toimintaohjeita. N Kmrau»n PaJjsjob 1 > * \ JanaU ^Jr' -Tfci, Vihli ^ yviikyiimjilk \ JfalijiW. / *J*MS^ gitojk. 1 \ Kuhmoinen j»jiu( / -J AoU# HoOot / ly \ " /MIMUIIV* mmju/ V 1 flasinh / X.rpii^ ^A K ' n ' 1! ''.uhank^n Joolsa\ Srsmä / fpenunwa V R nax/ ^ NJAWIHQ5U 1 "^^* *y \ T Varautumis- ^ \ ^ -alue II Varautumisalue I o ^ö Kuva 1. Loviisan voimalaitoksen varautumisalueet Ija H.

10 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK Olkiluoto 94 -pelastuspalveluharjoitus Olkiluodon ydinvoimalaitosta koskeva pelastuspalveluharjoitus pidettiin 3. marraskuuta. Harjoituksen kokonaistavoitteena oli testata voimassa olevien suunnitelmien sopivuutta ja toimivuutta, pelastuspalvelu- ja valmiusorganisaatioiden toimivuutta sekä viranomais- ja yleisötiedottamista. Harjoitukseen osallistui keskushallintoa sekä alue- ja paikallishallintoa Olkiluodon voimalaitoksen varautumisalueilla I ja II (Kuva 2). Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA osallistui vastaanottamalla harjoitusviestejä ja tekemällä harjoitukseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi Ruotsin säteilysuojeluinstituutin edustaja oli STUK:ssa seuraamassa harjoitusta. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 92 henkilöä, joista osa oli tilannekuvaajia, yhteyshenkilöitä ja arvioitsijoita. KRISTINESTADk mistiinankauwn K Varautumis- j\ alue II «\ Varautumis- Jj» alue I XT HAUUAJ») 1 -s W Kauhjioki \ 1 / ^ ^ " Kuvitellussa harjoitustilanteessa Olkiluodon voimalaitoksen ykkösyksiköllä reaktorin suojarakennuksesta pääsi vähäinen määrä radioaktiivisia aineita ympäristöön. Päästön vuoksi laitoksen lähialueella tehtiin simuloidusti väestönsuojelutoimia. 2. Olkiluodon voimalaitoksen varautumisalueet Ija II. 10

11 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS 5 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA 5.1 Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ulkoista säteilyä mitataan sisäasiainministeriön, puolustusvoimien ja Säteilyturvakeskuksen mittausasemilla, joita on yhteensä noin 500. Näistä noin 250 on automatisoitu. Automaattiasemien mittausverkosta saadaan reaaliaikainen tieto mittauspisteissä vallitsevasta ulkoisesta annosnopeudesta. Kesäkuun alusta lähtien on ollut käytössä uusi valtakunnallinen säteilyvalvontajärjestelmä (SVO+), joka välittää reaaliaikaista tietoa säteilytilanteesta sisäasiainministeriöön, STUK:iin, Puolustusvoimiin ja Ilmatieteen laitokselle. SVO+ -järjestelmä otetaan käyttöön myös lääninhallituksissa. Lisäksi kukin aluehälytyskeskus voi lukea oman lääninsä alueella olevat mittausasemat. Säteilyturvakeskuksella on automaattiset mittausasemat viidellä paikkakunnalla (Kuva 3). Kuvassa 4a on ulkoisen säteilyn annosnopeudet Helsingin, Ivalon ja Rovaniemen mittausasemilla, sekä kuvassa 4b Viitasaaren mittausasemalla. Helsingin mittausasema ei ollut toiminnassa Säteilyturvakeskuksen muuton aikana huhtikuussa. Mittausasema siirrettiin Konalasta uuden toimitalon katolle Laippatielle. Annosnopeuden muutos aiheutui mittauspaikan vaihdosta. Normaali taustasäteily vaihtelee välillä 0,04-0,20 /isv/h mittauspaikasta riippuen. Samassakin mittauspisteessä voi esiintyä kymmenien prosenttien suuruista vaihtelua, joka johtuu sateiden tai lumi- ja jääkerroksen vaikutuksesta. Kuvista 4a ja 4b havaitaan lumen ja jään vaimentava vaikutus maaperästä tulevaan säteilyyn. Vaimenemiseen ei vaikuta varsinaisesti lumikerroksen paksuus vaan sen sisältämä vesimäärä (kevyt pakkaslumi edustaa paksunakin kerroksena pientä vesimäärää). Noin 30 cm:n lumikerros pienentää annosnopeutta % lumen vesiarvosta riippuen. Eckerö Kuva 3. Säteilyturvakeskuksen automaattiset ulkoisen säteilyn mittausasemat. 11

12 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 0,2 0,1- Helsinki Ivalo ,2 0,1" Rovaniemi 1994 Kuva 4a. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Helsingin, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna

13 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS Kuva 4b. Ulkoisen säteilyn annosnopeus Viitasaaren mittausasemalla vuonna Ilman radioaktiivisuusvalvonta Ilmanäytteiden avulla määritetään radioaktiivisten aineiden pitoisuudet pintailmassa. Ilmassa olevat hiukkaset kerätään suodattimelle ja suodatin analysoidaan laboratoriossa. Menetelmällä voidaan havaita erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa. Näytteenkeräysasemat ja näytteenkerääjät Säteilyturvakeskuksella on ilmanäytteenkerääjä seitsemällä paikkakunnalla. Keräyspaikkakunnat on merkitty kuvaan 5. Lisäksi keskus analysoi ydinvoimalaitosten läheisyydessä Eurajoella ja Loviisassa olevien kerääjien suodattimet. Kerääjiä on kahta tyyppiä: Helsingin, Kotkan ja Rovaniemen kerääjien virtausnopeus on 900 m 3 /h eli pumpun avulla imetään tunnin aikana 900 m 3 ilmaa suodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kiinnittyvät erikoissuodattimeen. Kerääjissä on myös anturi, joka mittaa jatkuvasti annosnopeutta suodattimen yläpuolella ja hälyttää nopeasti, jos ilmassa on keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Imatran, Viitasaaren, Karhutunturin ja Ivalon kerääjien virtausnopeus on 150 m 3 /h. 13

14 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 \ /Karhutunturi f RovaniemA Helsinki Kotka Imatra Viitasaari Rovaniemi Karhutunturi Ivalo N, N, N, N, N, N, N, E E E E E E E c } \ < V \J % Viitasaari \ \ J \ / 1 <r Tampere / ^Olkiluoto ar f 7 Imatra tjl Kotka / /.' Pi^"^^^ Loviisa Kuva 5. Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemat. Näytteen valmistus ja analyysi Suurtehokerääjiin vaihdetaan lasikuitusuodattimet kerran viikossa ja muihin kaksi kertaa viikossa. Kaikille näytteille tehdään nopea parin tunnin tarkistusmittaus heti niiden saavuttua laboratorioon. Jos tarkistusmittauksissa ei havaita keinotekoisia radioaktiivisia aineita, Helsingin ja Rovaniemen näytteille tehdään lopullinen analyysi muutaman päivän kuluttua, jolloin näytteissä olevat lyhytikäiset luonnon radioaktiiviset aineet ovat puoliintuneet ja havaitsemisraja mataloitunut. Kotkan, Imatran ja Viitasaaren näytteille tehdään pitkäaikaismittaus mikäli tarkistusmittauksissa havaitaan cesiumin lisäksi muita keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Kahden tunnin pikamittauksessa havaitsemisrajat lähes kaikille radioaktiivisille aineille ovat alle 10 /zbq/m 3. Kotkan, Imatran ja Viitasaaren näytteille ei kesän aikana tehty lopullisia analyysejä. Tarkistusmittauksissa ei havaittu keinotekoisia radioaktiivisia aineita. 14

15 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS Tulokset Erittäin pieniä määriä radioaktiivista jodia ( 131 I) havaittiin usealla viikolla Helsingissä, Kotkassa ja Imatralla (Kuva 6). Vastaavanlaisia havaintoja tehdään yleensäkin toistakymmentä kertaa vuodessa. Radioaktiivisen jodin alkuperää on usein vaikea osoittaa. Jodin lisäksi Kotkassa havaittiin erittäin pieniä määriä radioaktiivista mangaania ( 54 Mn) kahdessa, kobolttia (* Co) neljässä sekä jodia ( 133 I) ja bariumia ( l40 Ba) yhdessä näytteessä. Havainnot on esitetty taulukossa I. Huhtikuun 27. ja toukokuun 30. päivän välisenä aikana Eurajoella, Olkiluodon voimalaitoksen ympäristöstä kerätyissä ilmanäytteissä havaittiin vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita: mangaania (^Mn), kobolttia ( 58 Co, ^Co), jodia ( 131 I) ja cesiumia ( 134 Cs, 137 Cs). On ilmeistä, että havaitut aineet olivat peräisin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuosihuollossa olleelta kakkosyksiköltä. Laitoksen päästöt vuosihuollon aikana olivat alle prosentin vuosipäästörajasta. Tshernobylista keväällä 1986 Suomeen tulleesta laskeumasta havaitaan edelleen cesiumit, 137 Cs ja 134 Cs. Kuvassa 7 on 137 Cs -pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemilla vuonna Kotkan, Imatran ja Viitasaaren tulokset puuttuvat kesän ajalta, koska näytteitä ei analysoitu jos tarkistusmittauksissa ei havaittu cesiumin lisäksi muita keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Ivalossa 137 Cs-pitoisuus oli neljällä viikolla alle havaitsemisrajan. Kuvassa 8 on 137 Cs-pitoisuus Helsingin seudulla pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ydinkokeista. Havaittujen radioaktiivisten aineiden määrät ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu terveyshaittoja. Näin pienet määrät ovat havaittavissa ympäristössä vain ilmanäytteiden laboratorioanalyyseissä. Nykyisen käytännön mukaan pienistä poikkeavista radioaktiivisten aineiden havainnoista tehdään kuukausittain yhteenvedot STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisiin ja teksti-tv:n säteilysivuille. lisäksi tehdyt tuoreen laskeuman havainnot vuonna Virhear- Taulukko I. Kotkassa m l:n vio suluissa (%). Viikko Keräysjakso M Mn OtBq/m 3 )»Co OiBq/m 3 ) 133J 0*Bq/m 3 ) 140 Ba GiBq/m 3 ) ,13 (29) 0,75 (11) ~ 0,10 (23) 0,33 (10) 0,38 (16) 0,25 (12) 38 (20) - 0,8 (27) - 15

16 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 HELSINKI 1O 1 1CT' n TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU KOTKA 1O 1 n i r -r r TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU IMATFRA 1O" 1 "H r TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU Kuva 6. Jodihavainnot ( ]S1 I) Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemilla vuonna

17 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS HELSINKI 1O 1 1a 1 ju.bg/rp3 O» TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU KOTKA 1O 1 1O icr 1 TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU yu.bg/m3 -To* IMATI 1O 1 _TL KT 1 q/ r TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU VIITASAARI TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU yu.bg/m3 To * 3 IVALO 1O~' ' 1 1 ' TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU r Kuva 7. I37 Cs-pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemilla vuonna

18 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 Kuva Cs-pitoisuus Helsingin seudulla pintailmassa vuosina Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille Suomea tulleista radioaktiivisista aineista. Säteilytilannetiedon lisäksi laskeuman suuruuden määritykset antavat lähtötietoa radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä koskeville tutkimuksille. Näytteenkeräysasemat Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti 18 paikkakunnalta. Keräysjakso on tavallisesti yksi kuukausi, mutta keräysjaksoa voidaan tarvittaessa myös lyhentää. Useimmilla paikkakunnilla on pieni kerääjä, jonka pinta-ala on 0,05 tai 0,07 m 2. Kahdella paikkakunnalla on lisäksi iso kerääjä, jonka keräyspinta-ala on 1 m 2. Näiden asemien näytteistä voidaan tarvittaessa analysoida useita radiokemiallisen erottamisen vaativia radioaktiivisia aineita. Neljällä asemalla on lisäksi erillinen kerääjä, jonka näytteestä voidaan analysoida tritium ( 3 H). Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat on merkitty kuvaan 9. Näytteiden käsittely ja analyysit Laskeumanäytteet konsentroidaan haihduttamalla ennen analysointia. Kaikista laskeumanäytteistä analysoidaan gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet. Jos esimerkiksi ulkoisen säteilyn tai ilmanäytemittausten perus- 18

19 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS teella on epäiltävissä, että laskeumatilanne on jotenkin poikkeava, laskeumanäytteet pyydetään nopeasti analysoitaviksi. Tällaisessa tilanteessa näytteet analysoidaan gammaspektrometrisesti ilman esikäsittelyä, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. Analyysin jälkeen näytteistä voidaan määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia radioaktiivisia aineita, kuten strontiumia (^Sr) ja plutoniumia C ^). Tritium-määrityksiä varten otetut näytteet tislataan epäpuhtauksien poistamiseksi. Tritium määritetään nestetuikespektrometrisellä mittauksella joko suoraan tislatusta näytteestä tai elektrolyyttisen rikastuksen jälkeen. Tulokset Ennen vuotta 1986 laskeuma oli peräisin ydinkokeista. Tälle laskeumalle tyypillistä oli selvä vuodenaikaisvaihtelu, mikä näkyy kuvista 10 ja 11, joissa on 137 Cs- ja '"Sr-laskeumat Helsingin seudulla vuodesta 1961 alkaen. Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen laskeumanäytteissä havaitut ^Sr ja 137 Cs ovat peräisin tästä onnettomuudesta. Vuonna 1994 havaitut 137 Cs:n kuukausilaskeumat eri paikkakunnilla näkyvät kuvassa 12. Sääolosuhteista johtuen ne vaihtelevat huomattavasti samallakin paikkakunnalla Nurmijärvi Maarianhamina Jokioinen Niinisalo Lappeenranta Savonlinna Jyväskylä Joensuu Vaasa Kauhava Kuopio Kuhmo Kajaani Taivalkoski Rovaniemi Sodankylä Ivalo Inari J I i f 1-6 \ / ^) 1.4 f / \ VrV\ \ \y& 1 V <r / Kuva 9. Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat. 19

20 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK Kuva Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 /kuukausi) Helsingin seudulla Kuva 11. ^Sr.n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 /kuukausi) Helsingin seudulla

21 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS 1.NURMUARV1 BqAn2 Kf ZMAAHANHAMNA 3 JOKIOINEN itf Itf Itf JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SB» NOV Iff 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV itf 4MNISALO _n Itf 51APPEENRANTA &SAVOMJNNA 8JOENSUU 11.KUOPK} Iff 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV W 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff 1 JAN MAR MAY JUL S8> NOV 7JYVÄSKYLA Kf 9.VAASA 10.KAUHAVA Itf Itf «f KT 1 JAN MAO MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SS> NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV An2 Vf Itf 1ZKUHMO 10? 1tf 13.KAJAAMI Bq/m2 Itf «TAIVALKOSKI lesodankylä T7JVALO 1a 1 JAN MAR MAY JUL SB> NOV 1ff 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV Kuva Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 /kuukausi) eri asemilla Savonlinnan, Joensuun ja Kuopion näytteet on analysoitu yhdistettynä, samoin Sodankylän, Taivalkosken ja Ivalon. 21

22 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 LIITE 1 YDINLAITOSTAPAHTUMIEN KANSAINVÄLINEN VAKAVUUSASTEIKKO Ydinlaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla havainnollistetaan tapahtumien ydin-ja säteilyturvallisuusmerkitystä. Vakavuusasteikolla on seitsemän luokkaa, joista alimmilla 1-3 luokilla kuvataan turvallisuutta heikentäneitä tapahtumia ja ylimmillä 4-7 onnettomuuksia. Lisäksi asteikolla on luokka 0, joka osoittaa, että tapahtumalla ei ole ydin- eikä säteilyturvallisuusmerkitystä. Seuraavassa on esimerkkejä tapahtumatyypeistä. TAPAHTUMAT Poikkeuksellinen tapahtuma 0 Poikkeuksellinen tapahtuma Tapahtumalla ei ole merkitystä ydin- eikä säteilyturvallisuuden kannalta. Tapahtuma hallitaan asianmukaisesti käytettävissä oleviin ohjeisiin ja suunnitelmiin tukeutuen. Turvallisuutta heikentänyt tapahtuma 1 Poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Olennaisesti normaalista poikkeava tapahtuma tai laitoksen käyttötila, joka voi olla seurausta laiteviasta, käyttövirheestä tai puutteellisista menettelytavoista. 2 Merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Tapahtumat, joissa on merkittävä puute turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä, mutta joissa turvallisuus on edelleen varmistettu mahdollisesta lisäviasta huolimatta. Tapahtuma, josta aiheutuu työntekijälle annosrajan ylittävä säteilyannos tai tapahtuma, joka johtaa radioaktiivisten aineiden merkittävään vapautumiseen laitoksen sisätiloissa alueille, joihin niiden ei ole suunniteltu pääsevän. Saastuneet tilat vaativat puhdistuksen ennen käyttöönottoa. 3 Vakava turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön ylittävät viranomaisten hyväksymät päästörajat. Päästöt ympäristöön aiheuttavat laitoksen ympäristössä asuvalle, eniten altistuvalle henkilölle vajaan millisievertin säteilyannoksen. Laitoksen ulkopuolisia vastatoimenpiteitä ei tarvita. Tapahtuma, josta seuraa työntekijöille välittömiä terveyshaittoja aiheuttavia säteilyannoksia tai tapahtuman seurauksena huomattava määrä radioaktiivisia aineita (aktiivisuus muutamia tuhansia terabecquerelejä) leviää laitoksen sisätiloihin siten, että ne voidaan ottaa talteen ja varastoida jätteenä. Tapahtumat, joissa yksittäinen turvajärjestelmän lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen tai tarvittavat turvajärjestelmät olisivat häiriötilanteen seurauksena toimintakyvyttömiä estämään onnettomuuden. Radioaktiivisten aineiden leviämisesteet ovat heikentyneet merkittävästi. 22

23 STUK-B-VYK 2 SÄTEILYTURVAKESKUS ONNETTOMUUDET 4 Laitosonnettomuus Radioaktiivisten aineiden päästö ympäristöön aiheuttaa laitoksen ympäristössä asuvalle, eniten altistuneelle henkilölle yli millisievertin suuruusluokkaa olevan säteilyannoksen. Tällainen päästö saattaa aiheuttaa tarvetta joihinkin laitoksen ulkopuolisiin vastatoimenpiteisiin kuten paikallisten elintarvikkeiden valvontaan. Merkittäviä vaurioita ydinlaitoksessa. Esimerkki tällaisesta onnettomuudesta on ydinvoimalaitoksen reaktorin osittainen sulaminen tai vastaava tapahtuma muilla ydinlaitoksilla. Onnettomuus saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen keskeytyksen laitoksen käyttöön. Yhden tai useamman laitoksen työntekijän saamat säteilyannokset, jotka mitä todennäköisemmin johtavat nopeaan kuolemaan. 5 Ympäristölle vaaraa aiheuttava onnettomuus Radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön (jodi 131 -ekvivalentteina suuruusluokkaa sadoista tuhansiin terabecquereleihin). Tällainen päästö johtaisi vastatoimenpiteiden osittaiseen käynnistämiseen terveyshaittojen todennäköisyyden välttämiseksi. Vakavia vaurioita ydinlaitoksessa. Kysymykseen voi tulla ydinvoimalaitoksen reaktorin laaja vaurio, suuri kriittisyysonnettomuus, tulipalo tai räjähdys, jonka seurauksena merkittävä määrä radioaktiivisia aineita leviää laitoksen tiloihin. 6 Vakava onnettomuus Radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön (jodi 131 -ekvivalentteina suuruusluokkaa tuhansista kymmeniin tuhansiin terabecquereleihin). Tällainen päästö johtaa todennäköisesti vastatoimenpiteiden käynnistämiseen täydessä laajuudessaan vakavien terveyshaittojen rajoittamiseksi. 7 Erittäin vakava onnettomuus Suuressa ydinvoimalaitoksessa olevien radioaktiivisten aineiden merkittävä vapautuminen ympäristöön. Tyypillistä tällaiselle päästölle on, että se sisältää sekä lyhyt- että pitkäikäisiä fissiotuotteita (jodi 131 -ekvivalentteina suuruusluokkaa yli kymmeniä tuhansia terabecquerelejä). Tällainen päästö saattaa aiheuttaa välittömiä terveyshaittoja, myöhemmin ilmeneviä terveyshaittoja laajoilla alueilla, jopa useissa maissa, sekä pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia. 23

24 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 2 LIITE 2 KÄSITTEITÄ JA LYHENTEITÄ Aktiivisuus Säteilyannos Annosnopeus Säteily Taustasäteily Radioaktiivisen aineen lähettämän säteilyn määrä (radioaktiivisten hajoamisten määrä sekunnissa). Sen yksikkö on becquerel (Bq). Säteilyannos kuvaa säteilyn haitallisia vaikutuksia ihmiseen. Sen yksikkö on sievert (Sv). Sievert on hyvin suuri yksikkö, yleensä yksikkönä käytetään millisievertiä (1 Sv = 1000 millisievertiä) tai mikrosievertiä (1 Sv = mikrosievertiä). Annosnopeus ilmaisee kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tiettynä aikana. Sen yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h), yleensä käytetään yksikköä mikrosievertiä tunnissa (jtsv/h). Radioaktiiviset aineet säteilevät ionisoivaa säteilyä. Eri säteilytyyppejä ovat alfa-, beeta-, ja gammasäteily. * Alfasäteily on hiukkassäteilyä. Atomin hajoamisessa ytimestä lähtee suurella nopeudella alfahiukkanen, joka muodostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfahiukkanen ei kulje pitkälle eikä läpäise esimerkiksi paperia. * Beetasäteily on hiukkassäteilyä. Atomin hajoamisessa ytimestä lähtee beetahiukkanen eli elektroni. Beetahiukkaset ovat kevyempiä kuin alfahiukkaset ja näin nopeampia ja läpäisy kyky isempiä. * Gammasäteily on aineetonta sähkömagneettista säteilyä. Gammasäteily on hyvin läpitunkevaa. Gammasäteilyn vaimentamiseksi tarvitaan paksu betoniseinä, terästä tai lyijyä. Luonnon radioaktiivisista aineista peräisin oleva säteily ja kosminen säteily. Normaali taustasäteily Suomessa vaihtelee välillä 0,04-0,2 jisv/h. Hajoamistuotteet Atomiytimen halkeamisessa eli fissiossa syntyvät atomiytimet. n nano Yksiköiden etuliitteitä io- 9 0, M mikro 10" 6 0, m milli ,001 k kilo M mega G giga T terä