Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily"

Transkriptio

1 Työraportti Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 , ~-- - Työraportti Käytetyn ydinpolttoaineen 1 oppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998

3 ~STUK SAA TE 1 (1) /620/98 Posiva Oy Lauri Pöllänen Mikonkatu 15 A HELSINKI Tilauksenne /LPN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHTOJEN YMPÄ RISTÖN NYKYISET RADIOAKTIIVISET AINEET JA JONISOIVASÄTEILY SEKÄ LOPPUSI JOITUKSEN TOTEUTTAMISEN SEURAUKSENA YMPÄRISTÖÖNPÄÄSEVÄN LUONNON RADON-KAASUN AIHEUTTAMAT SÄTEILYANNOKSET Ohessa lähetämme tilaamanne ja ohjeittenne mukaan tarkistetun raportin. Kirjoittaja: Anne Voutilainen Raportin nimi: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily. Johtaja Laboratorionjohtaja Hannu Arvela STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETV AUTHORITV OSOITE/ADDRESS Laippatie HELSINKI POSTIOSOITE/POSTAL ADDRESS PUH./TEL. PUP.O.Box 14 (09) FIN HELSINKI, FINLAND FAX (09)

4 Työ r a p o r t t i Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Säteilyturvakeskus Syyskuu 1998 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 ~A=n=ne~V~o=u=tl= la=in=e=n~ =3~1.=8=.1~99~8~ 2 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily TIIVISTELMÄ Raportissa esitetään lyhyt katsaus luonnon radioaktiivisuuden alkuperästä ja radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista maankamarassa ja vedessä. Luonnonsäteilyn ja keinotekoisen säteilyn aiheuttamia säteilyannoksia ja säteilyn lähteitä tarkastellaan sekä suomalaisten että koko maapallon väestön kannalta. Raporttiin on koottu tietoa huoneilman, ulkoilman, sadeveden, pinta- ja pohjaveden sekä maa- ja kallioperän radioaktiivisuudesta Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella. Lisäksi arvioidaan luonnonsäteilylähteistä saatavia säteilyannoksia kullakin paikkakunnalla erikseen. Luonnosta peräisin oleva säteily on ylivoimaisesti merkittävin säteilyaltistaja maapallolla. Me syömme, juomme ja hengitämme radioaktiivisia aineita. Eniten säteilyannosta saamme huoneilman radonista. Avaruudesta ja maankamarasta meihin kohdistuu ulkoista gammasäteilyä. Sisäilman radonin ja porakaivoveden radonin pitoisuusvaihtelut aiheuttavat suurimmat erot eri paikkakuntien ja eri henkilöiden säteilyannoksissa. Loviisassa ja Äänekoskella säteilyannokset ovat suurempia ja Eurajoella ja Kuhmossa pienempiä kuin Suomessa keskimäärin. Suomalaisen pientalossa asuvan ja vesilaitosvettä käyttävän henkilön säteilyannos luonnonsäteilystä ja Tshemobyl-laskeumasta on keskimäärin 3,5 millisievertiä vuodessa (msv/v). Eurajoella se on 3,3, Kuhmossa 2,6, Loviisassa 8,3 ja Äänekoskella 4,2 msv/v. Porakaivovettä käyttävälle luvut ovat vastaavasti 5,4 (suomalaiset), 4,1 (Eurajoki), 3,5 (Kuhmo), 12 (Loviisa) ja 5,4 msv/v (Äänekoski). Muut säteilylähteet kuin sisäilman radon ja talousvesi aiheuttavat yhdessä alle 1 msv:n annoksen vuodessa, vaikka niidenkin annoksissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Avainsanat radon, uraani, torium, cesium, säteilyannos, vesi, maaperä, kallioperä, radioaktiivinen laskeuma

6 ~A=nn=e~V~o=u=ti=la=in=e=n~ =3~1.=8.~19~9~8~ Radioactive elements and ionizing radiation in the environment of the alternative sites for the final disposal of nuclear waste ABSTRACT This report summarises a short review of theorigin of earth's natural radioactivity and concentrations of radioactive elements in ground and water. The radiation doses of natural and artificial sources are examined and presented for population of both Finland and the whole world. The report includes data on the radioactivity of indoor and outdoor air, rainwater, surface and groundwater, soil and bedrock in Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski. The radiation doses from natural sources are also estimated in each municipality separately. N atural radiation is the most significant source of radiation exposure in the world. W e eat, drink and breathe radioactive elements. Themost radiation dose to man comes from indoor radon. W e get cosmic radiation from space and terrestrial gamma radiation from ground. lndoor radon and radon in drilled wells causes the largest variation in radiation doses between municipalities or individuals. The radiation doses in Loviisa and Äänekoski are bigger and in Eurajoki and Kuhmo smaller than the average in Finland. The average radiation dose from natural radiation and Tshernobyl fallout is 3,5 millisievert per year (msv/a) for a Finn who lives in a detached house and uses household water from waterworks. The corresponding radiation dose in Eurajoki is 3,3, in Kuhmo 2,6, in Loviisa 8,3 and in Äänekoski 4,2 msv/a. The average doses for persons who use household water from drilled wells are respectively 5,4 (all Finns), 4,1 (Eurajoki), 3,5 (Kuhmo), 12 (Loviisa) and 5,4 msv/a (Äänekoski). The other sources of radiation, excluding indoor radon and household water, cause together less than 1 msv per year, althougt these doses vary in different municipalities, too. Key words: radon, uranium, torium, cesium, radiation dose, water, ground, bedrock, radioactive fallout

7 ~A~nn~e~V~o~ut~il~ai~ne~n ~31~.0~8~.9~8 4 SISÄLLYSLUETTELO TINISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LUONNON RADIOAKTINISET AINEET SÄTEILYANNOS ERILÄHTEISTÄ Sisäilman radan Luonnon taustasäteily Kosminen säteily Ulkoinen säteily maaperästä ja rakennuksista Luonnon radioaktiivisuus kehossa PINTAILMAN RADIOAKTINISUUS LASKEUMAN RADIOAKTINISUUS PINTA- JA POHJA VEDET Luonnon radioaktiivisuus Keinotekoinen radioaktiivisuus MAA- JA KALLIOPERÄ Uraani- ja toriumpitoisuudet Ulkoisen säteilyn annosnopeus SÄTEILYANNOSTEN VERTAILU KIRJALLISUUS Liite 1 Radioaktiiviset hajoamissarjat Liite 2 Säteilyannosten vertailu... 42

8 ~A~n=ne~V~ou=t=ila=in=e=n~ ~3~1.=8~.1~99~8~ JOHDANTO Suomessa syntynyt käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus loppusijoittaa syvälle kallioperään. Sijoituspaikkavaihtoehtoina ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely) edellyttää laitoksen aiheuttamien säteilyvaikutusten etukäteisarviota (Posiva 1998). Siksi on tärkeätä tietää, minkälaiset ovat luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet kallioperässä, maaperässä, vedessä ja ilmassa. Tässä raportissa esitetään nykyinen säteilytilanne vertailukohdaksi loppusijoituslaitoksen säteilyvaikutuksille. 2 LUONNON RADIOAKTIIVISET AINEET Maailmankaikkeuden iäksi oletetaan noin 15 miljardia vuotta. Aurinkokuntamme, johon maapallo ja muut planeetat kuuluvat, oletetaan syntyneen kasautumaila kivimeteoriittien kaltaisesta aineksesta noin 4,6 miljardia vuotta sitten (Keljonen 1992). Maapalloon kasaantuneet luonnon radioaktiiviset aineet ovat siten peräisin jo aurinkokuntaamme varhaisemmalta ajalta. Luonnon radioaktiivisten hajoamissarjojen lähtöaineet ovat: uraani 238 ( uraanisarjan lähtöaine), uraani 235 (aktiniumsarjan lähtöaine) ja torium 232 (toriumsarjan lähtöaine). Uraani-, aktinium- ja toriumsarja ovat monivaiheisia hajoamisarjoja, joiden välituotteet lähettävät hajotessaan alfa- ja beeta-hiukkasia sekä gammasäteilyä. Kullakin sarjan jäsellä on sille ominainen puoliintumisaika eli aika, jonka kuluessa puolet kyseisestä aineesta on hajonnut ja muuttunut toiseksi aineeksi. Esimerkiksi uraani 238:n puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta eli puolet maapallon syntyvaiheessa olleesta uraani 238:sta on hajonnut. Luonnossa on myös muita radioaktiivisia isotooppeja. Esimerkiksi luonnon kaliumista noin 0,0117% on radioaktiivista kalium 40:tä. Liitteessä 1 on esitetty hajoamissarjat. Alkuaineet ovat maapallon syntyvaiheessa olleet todennäköisesti melko tasaisesti jakautuneet. Pian synnyn jälkeen maapallo on kuitenkin erilaistunut. Laajat maankuoren kehitysprosessit, toistuvat vuorijonojen poimukset, graniittien synty ja vuorijonojen rapautuminen ovat rikastaneet uraania ja toriumia maan sisäosista kuoren materiaaliin. Alunperin tasapainossa olleet radioaktiivisten hajoamissarjojen jäsenet ovat aikojen kuluessa, maan kuoren kehitysprosesseissa, eriytyneet toisistaan. Aurinkokunnan ulkopuolella on tapahtumia, jotka synnyttävät säteilyä. Tätä säteilyä kutsutaan galaktiseksi kosmiseksi säteilyksi. Se koostuu protoneista, heliumioneista ja sitä raskaammista ioneista. Myös auringosta tulee säteilyä, joka koostuu samoista hiukkasista. Kun nämä hiukkaset tunkeutuvat ilmakehään, ne panevat alulle moni vaiheisen prosessin kaasuytimien kanssa. Syntyy protoneja, neutroneja, myoneja, pioneja ja kaoneja sekä ns. kosmogeenisiä radioaktiivisia aineita, kuten tritium eh), beryllium 7, natrium 22 ja hiili 14 (Castren 1994). Eri kivilajien ja muiden ainesten radioaktiivisuuspitoisuuksista löytyy kirjallisuudesta useita yhteenvetoja. Tähän raporttiin on koottu tietoa uraani- ja toriumpitoisuuksista (Keljonen toim. 1992, UNSCEAR 1993) sekä radiumpitoisuuksista (Boyle 1982). Pitoisuudet on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

9 ~A=nn=e~V~o~u=ti=la=in~en~ ~3~1~.0~8~.9~8 6 Uraani-, torium ja radiumpitoisuudet ovat suurimpia graniittisissa kivissä ja pienimpiä ultramafisissa (ultraemäksisissä). Uraania on enemmän merivedessä kuin joki- tai järvivedessä. Toriumia ja radiumia on sitä vastoin enemmän joki- ja järvivedessä kuin merivedessä. Uraani- ja radiumpitoisuudet ovat eri kirjallisuuslähteistä, joten kaikista aineksista ei ole esitetty radiumpitoisuutta. Taulukko 1. Uraanin, toriumin ja radiumin keskipitoisuuksia ja vaihteluvälejä maankuoressa, yleisissä kivilajeissa, moreenissa, maaperässä ja vesissä. Uraani 1, Uraanij, Torium\ Toriumj, Radium:z, ppm ppm Bq!kg ppm Bq!kg Mantereeilinen kuori 2, Merellinen kuori 0,1 1,2 0,3 1,2 Ultramafiset kivet 0,02 0,2 0,05 0,2 lxlo-~ (peridotiitti) Mafiset kivet 0,5 6,1 2,2 9 4x10-7 (gabro, basaltti) Graniitit ja granodioriitit ,5xlo-b Liuskeet 3, lxlo-b Hiekkakivet 1, x10-7 Kalkkikivet x10-7 Moreenin hienoaines 3, ,2 42 Maaperä 2,7 33 9,4 38 8xlo-~- 9x10-5 Joki- ja järvivesi 0,04ppb <0,1 ppb lxl xlo-Y Pohjavesi lxl x10-7 Merivesi 3 ppb 10-4 ppb 4x xlo-w 1) Keljonen toim ) Boyle ) 1 ppm uraania vastaa 12,3 Bqlkg uraania tai radiumia (tasapainossa), 1 ppm toriumia vastaa 4,07 Bqlkg toriumia Taulukko 2. Luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuuden vaihtelut eri kivilajeissa Pohjoismaissa (UNSCEAR 1993) Kivilaji Kalium40 Radium 226 Torium 232 Bq!kg Bqlkg Bqlkg Normaali graniitti Th- ja U-rikas graniitti Gneissi Dioriitti Hiekkakivi Kalkkikivi Liuske Keski-Kambrin alunaliuske Ylä-Kambrin tai Ala Ordovikin alunaliuske

10 ~A~nn~e~V~o~u~ti~Ia~in~e~n ~3~1~.0~8~.9~8 7 3 SÄTEILYANNOS ERI LÄHTEISTÄ Luonnosta peräisin oleva säteily on ylivoimaisesti merkittävin säteilyaltistaja maapallolla. Maa- ja kallioperäjalkojemme alla ja betoni- tai tiiliseinät ympärillämme säteilevät. Avaruudesta peräisin olevalle säteilylle joudumme alttiiksi kaikkialla. Me syömme, juomme ja hengitämme radioaktiivisia aineita. Eniten säteilyannosta saadaan huoneilman radonista niin koko maapallolla kuin Suomessakin. Keinotekoisista säteilylähteistä eli ihmisen toiminnan tuloksena eniten säteilyannosta aiheutuu lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Lisäksi elinympäristöämme on joutunut jonkin verran radioaktiivisia aineita ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta sekä ydinvoiman käytöstä. Mitättömän pieni säteilyannos voi aiheutua käyttöesineistä, joihin on lisätty erittäin vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita. Suomalaisen keskimääräiset säteilyannokset (msv/v) eri säteilylähteistä vuonna 1996 D Sisäilman radan 2 D Ulkoinen säteily maaperästä 0,5 D Kosminen säteily avaruudesta 0,3 D Luonnon radioakt.kehossa 0,3 Röntgentutkimukset 0,5 Radioisotoopit lääketieteessä 0,04 DTshernobyl-laskeuma 0,04 Kuva 1. Suomalaisen keskimääräiset säteilyannokset eri säteilylähteistä vuonna 1996 (millisievertiä vuodessa) (Voutilainen 1996). UNSCEAR (1993) on laskenut eri säteilylähteistä peräisin olevan säteilyannoksen koko maapallon väestölle. Säteilyturvakeskus on julkaissut asiantuntijoiden lyhennelmät ja arviot raportista omassa sarjassaan (Auvinen ym ). Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty eri lähteistä peräisin olevat säteilyannokset koko maapallon väestölle ja erikseen suomalaisille.

11 ~A~nn~e~V~o~u~ti~la~in~e~n ~3~1~.0~8~.9~8 8 Taulukko 3. Luonnonsäteilystä aikuiselle vuosittain aiheutuva keskimääräinen säteilyannos koko maapallolla ja Suomessa, millisievertiä vuodessa. Altistuksen aiheuttaja Säteilyannos (msv/v) Koko maapallo 1 Suomi 2 Kosminen säteily 0,38 0,3 Kosmogeeniset radionuklidit 0,01 0,01 Ulkoinen gammasäteily 0,46 0,45 Sisäinen säteily pitkäikäisistä 0,23 0,2 radioaktiivisista aineista (ei radon) Sisäinen säteily radonista ja sen hajoamistuotteista -Hengitysilman radon 3 (Rn-222) 0,8 2,0 - Hengitysilman toron (Rn-220) 0,07 0,07 - Juomaveden radon (Rn-222) 0,005 0,1 Luonnonsäteily yhteensä 2,0 3,1 1) UNSCEAR ) Castren ) Hengitysilman radonin annosarvio on laskettu ICRP 65:n mukaan (Castren 1994). Taulukko 4. Keinotekoisesta säteilystä aikuiselle vuosittain aiheutuva keskimääräinen säteilyannos koko maapallolla ja Suomessa, millisievertiä vuodessa. Altistuksen aiheuttaja Säteilyannos (msv/v) Koko maapallo Suomi Röntgentutkimukset 0, ' Radioisotooppien käyttö lääke ' ' tieteellisissä tutkimuksissa _1 Tshernobyl-laskeuma ' ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden laskeuma 7 - noin 0,005 5 (suomalaiset) Ydinvoimaloiden päästöt -' noin 0,001 6 ympäristön asukkaille (muille suomalaisille pienempi) Keinotekoinen säteily yhteensä noin 0,33 noin 0,58 1) UNSCEAR ) Rannikko et al ) Korpela ) Annosarvio vuodelta 1997, suurimmillaan keskimääräinen annos oli 0,25 msv vuonna Suomela et al ) Arvioitu raportin STUK-A54 tietojen perusteella. Säteilyturvakeskus ) Ikäheimonen et al ) Koska annokset jakautuvat hyvin epätasaisesti ei ole järkevää laskea keskimääräistä yksilöannosta.

12 Säteilyturvakeskus Posivan työraportti ~A~n~ne~V~o~u~t~~ la~in~e~n~ ~3~1.=8=.1~99~8~ Sisäilman radon Radan e 22 Rn) ja toron e 20 Rn) ovat kaasumaisia radioaktiivisia aineita, jotka syntyvät uraanisarjassa esiintyvän radium 226:n ja toriumsarjassa esiintyvän radium 224:n hajoamistuotteina. Säteilyannoksen kannalta lyhytikäisenä toronilla ei ole käytännössä merkitystä. Pääasiallinen radonin lähde on rakennuksen alla oleva maaperä. Rakennuksen sisäilma on lämmintä ja ulkoilma kylmää. Tämä lämpötilaero aiheuttaa asunnon alaosaan alipaineen, jonkajohdosta asunto talvella suorastaan imee maaperän radonpitoista huokosilmaa. Myös betoni, kipsilevy ja muut kiviaineksesta valmistetut rakennusmateriaalit tuottavat radonia. Radonia vapautuu huoneilmaan myös vedenkäytön yhteydessä. Radonin terveyshaitta aiheutuu sen lyhytikäisistä tyttäristä (poloniumin isotoopeista). Nämä ovat kiinteitä aineita, jotka ovat ilmassa sellaisenaan tai tarttuneina pölyhiukkasiin. Hengitettäessä ne joutuvat keuhkoihin, jossa ne hajoavat lähettäen alfahiukkasen. Suuri radanpitoisuus lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa todetaan vuosittain noin 2000 keuhkosyöpää, joista radonin arvioidaan aiheuttavan Todennäköisin arvio on noin 200 keuhkosyöpää. Pienikin säteilyannos voi aiheuttaa syövän, joskin todennäköisyys on pieni. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radanpitoisuudessa oleskelee sitä suurempi todennäköisyys on saada keuhkosyöpä (Säteilyturvakeskus 1998). Radonaltistuksesta 80 % saadaan asunnoissa ja 20 % työpaikoilla, joten työperäisiä keuhkosyöpiä ilmenisi vuosittain , todennäköisimmän arvion ollessa 40. Huoneilman radanpitoisuus on Suomessa keskimäärin 120 Bq/m 3, mistä aiheutuu asukkaalle noin 2 millisievertin säteilyannos vuodessa. Pientaloissa radanpitoisuus on keskimäärin 145 ja kerrostaloasunnoissa 80 Bq/m 3 (Arvela ym.1993). Erot eri asuntojen välillä voivat olla suuria, suurimmat säteilyannokset pientaloasunnoissa ovat olleet yli 300 msv/v. Syy korkeisiin pitoisuuksiin on kylmä ilmastomme, rakennusten perustamistapaja tiiveys, graniittisen kallio-ja maaperämme tavallista suurempi uraanipitoisuus sekä ilmaa hyvin läpäisevät harjut. Taulukossa 5 ja kuvassa 2 on tarkasteltu radanpitoisuutta suomalaisissa pientaloissa vaihtoehtoisilla loppusijoituspaikkakunnilla.

13 Säteilyturvakeskus Posivan työraportti ~A=nn=e~V~o~u=til=a~in=en~ ~3~1~.0~8~.9~8 10 Taulukko 5. Sisäilman radonpitoisuus pientaloissa. Neljästä tarkasteltavasta kunnasta on esitetty kaikki kunnissa tehdyt mittaukset ja lisäksi ne mittaukset, joista tunnetaan talon rakennuspohjan maaperä. Asuntoja, Keskiarvo > 200 Bq/mj >400Bq/mj Maksimiz kpl Bq/m 3 Bq/m 3 Kokomaa ,9% 5,0% Loviisa % 27% Tiivis % 30% 2800 Läpäisevä % 22% Eurajoki ,0% 5,4% 1500 Tiivis (3 (3 220 Läpäisevä (3 ( Äänekoski % 10% 1400 Tiivis % 10% 1400 Läpäisevä % 13% 1300 Kuhmoz ,6% 1,4% 440 Tiivis (3 (3 250 Läpäisevä 9 79 (3 ( ) Arvela ym. 1993, edustava keskiarvo ja ylitysprosentit 2) Voutilainen ym ) Mitattujen asuntojen lukumäärä on niin pieni, että prosentteja ei ole esitetty 4) Tiivis= talot perustettu kalliolle, moreenille, savelle tai siltille 5) Läpäisevä =talot perustettu harjuille tai muille hiekka- ja soramuodostumille

14 ~A~nn~e~V~o~u~ti~la~in~e~n ~3~1~.0~8~.9~8 11 ÄT.A N 0... /\ ENTALOA vo Kuva 2. Huoneilman radanpitoisuus suomalaisissa pientaloissa. Kuntakeskiarvot ovat Säteilyturvakeskuksen tekemien mittaustulosten keskiarvoja.

15 Säteilyturvakeskus Pasivan työraportti ~A~n~ne~V~ou~t~il~ai~ne~n~ ~3~1.~8~.1~99~8~ Luonnon taustasäteily Avaruudesta peräisin olevaa kosmista säteilyä, maankamaran ja rakennusten aiheuttamaa gammasäteilyä sekä ruuan ja juoman mukana kehoon joutuneista radioaktiivisista aineista aiheutuvaa sisäistä säteilyä kutsutaan luonnon taustasäteilyksi. Se aiheuttaa suomalaisille noin yhden millisievertin suuruisen annoksen eli neljäsosan vuotuisesta säteilyannoksestamme. Taustasäteilystä saatavan annoksen suuruuteen emme juurikaan voi vaikuttaa. Sisäilman radonia ei lasketa taustasäteilyksi, koska se on ihmisen itse rakennustoiminnallaan aiheuttamaa Kosminen säteily Suomalainen saa kosmisesta säteilystä noin 0,3 msv:n annoksen vuodessa. Erot eri puolilla Suomea ovat lähes olemattomat. Lentohenkilöstön arvioidaan saavan kosmisesta säteilystä enimmillään 4 millisievertin vuosiannoksen. Kosmiselta säteilyltä ei voi käytännössä juuri suojautua. Kosminen säteily on peräisin ulkoavaruudesta ja auringosta. Ulkoavaruudesta peräisin olevat hiukkaset ovat pääasiassa protoneja ja alfahiukkasia, joiden energia on hyvin suuri. Auringosta tulevien hiukkasten energia on pienempi. Maan pinnalla ja alemmissa ilmakehissä ei havaita suoraan näitä hiukkasia vaan niiden synnyttämää sekundäärisäteilyä. limakehä ja maan magneettikenttä suojaavat maapalloa kosmiselta säteilyltä. Magneettikentän suojaava vaikutus on päiväntasaajalla suurempi kuin napa-alueilla. Mitä korkeammalla ihminen oleskelee, sitä suuremman säteilyannoksen hän saa metrin korkeudella kosminen säteily on noin kaksinkertainen merenpinnan tasoon verrattuna. Suomessa kosmisen säteilyn annosnopeus ilmassa merenpinnan korkeudella on noin 0,032 f.!gylh (Arvela 1988). Loviisa ja Eurajoki sijaitsevat vain hieman merenpinnan yläpuolella, jolloin kosmisen säteilyn annos näissä kunnissa on noin 0,28 msv/v. Äänekoski sijaitsee noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella ja Kuhmo noin 170m. Kuhmossa kosmisen säteilyn annos on noin 0,30 msv/v Ulkoinen säteily maaperästä ja rakennuksista Ulkoista säteilyä saamme maankamarassa ja rakennusmateriaaleissa olevien radioaktiivisten aineiden lähettämästä gammasäteilystä. Tällaisia aineita ovat mm. uraani, torium ja kalium. Me vietämme suurimman osan ajastamme kotona ja työpaikalla, toisin sanoen sisätiloissa. Sisällä saatu säteilyannoksemme onkin noin 5 kertaa suurempi kuin ulkona saatu. Kerrostaloasunnoissa saamme säteilyä seinistä, lattioista ja katosta. Pientalojen puiset rakenteet säteilevät huomattavasti vähemmän kuin kivipohjaiset rakenteet. Ulkona säteily on peräisin maaperästä. Ulkoisesta säteilystä aiheutuva annos tulee siis pääasiassa rakennusmateriaaleista sisätiloissa ja on keskimäärin 0,5 msv/v suomalaista kohti. Vaihtelu eri paikkakuntien välillä on 0,17-1 msv/v. Suurimmillaan ulkoinen säteily on Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueella (Arvela 1995). Kappaleessa 7.2 tarkastellaan ulkoista säteilyä lisää.

16 Säteilyturvakeskus Posivan työraportti ~A~n~ne~V~ou~t~il~ai~n~en~ ~3~1~.0~8~. 9~8~ Luonnon radioaktiivisuus kehossa Monia luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme ruuan, juoman ja hengityksen mukana. Me siis säteilemme. Näistä radioaktiivisista aineista aiheutuu meille noin 0,3 msv:n sisäinen säteilyannos vuodessa. Pääasiallisin säteilylähde meissä on kalium 40, jonka osuus annoksesta on noin 0,2 msv. Ravinnon ja hengitysilman mukana kehoomme kulkeutuu uraanin ja toriumin hajoamissarjojen tuotteita. Eniten altistusta aiheuttavat uraanin hajoamistuotteet lyijy (Pb-210) ja polonium (Po-210). Näiden pitoisuudet maaperässä ja ravinnossa vaihtelevat eri paikkakunnilla. Suomalaiset saavat juomaveden radonista keskimäärin 0,1 msv:n vuotuisen sisäisen säteilyannoksen. Suurimmat henkilökohtaiset erot sisäisissä annoksissa aiheutuvat porakaivoveden radonista. Muita luonnon radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme hyvin vähän. Avaruussäteilyn kautta syntyvistä radioaktiivisista aineista tärkein on hiili 14. Se sitoutuu kaikkeen elolliseenjajoutuu sitä kautta elimistöömme. Hiili 14 aiheuttaa 0,012 msv:n säteilyannoksen vuodessa eli vain vähäisen osan sisäisestä annoksestamme.

17 ~A~nn=e~V~o=u~ti~Ia~in~e~n~ ~3~1=.0=8~.9~ PINTAILMAN RADIOAKTIIVISUUS llmassa on erikokoisia leijuvia hiukkasia, joihin voi olla kiinnittyneenä radioaktiivisia aineita. Radioaktiivisia aineita tulee ilmaan luonnon omista lähteistä ja keinotekoisesti ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Kosminen säteily synnyttää ilmakehään tritiumia eh), beryllium 7:ää, natrium 22:taja hiili 14:ta. Ydinkokeet, ydinaseiden valmistus, ydinenergian tuotanto, ydinonnettomuudet ja radioaktiivisten aineiden tuotanto ja käyttö tuottavat ilmakehään tritiumia ja hiili 14:ta sekä lisäksi lukuisia muita radioaktiivisia aineita. Hiukkaset voivat kulkeutua tuhansien kilometrien päähän. Ne laskeutuvat joko sateen mukana tai painovoiman vaikutuksesta alas. Osa jo laskeutuneista radioaktiivisista hiukkasista voi joutua takaisin ilmaan esim. tuulen vaikutuksesta. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo pintailman radioaktiivisten aineiden pitoisuutta. STUKilla on ilmanäytteenkerääjiä seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. STUK analysoi myös Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten läheisyydessä olevien kerääjien suodattimet. ilmankerääjä imee suuren määrän ilmaa lasikuitusuodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat hiukkaset jäävät suodattimelle. Laitteessa oleva aktiivihiilisuodatin pidättää kaasumaisia aineita, kuten jodia. STUK julkaisee ilman radioaktiivisuusvalvonnan tulokset neljännesvuosittain. Paikallista, maanpinnalta ilmaan uudelleen noussutta, Tshernobylin laskeumasta peräisin olevaa cesium 137:ää havaitaan säännöllisesti, samoin vielä pieniä määriä cesium 134:ää. Satunnaisesti havaitaan myös Tshernobyl-laskeuman niobium 95:täja cerium 144:ää. Muiden Tshernobyl-laskeuman radionuklidien pitoisuudet ovat olleet alle havaitsemisrajan. Pieni osa cesium 137:stä on peräisin ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista. llmanäytteissä havaitaan joskus myös vähäisiä määriä tuoreita fissio-tuotteita, jotka voivat olla peräisin ydinvoimalaitoksista. Usein niiden alkuperä ei selviä (Saxen et al ). Radioaktiivisten aineiden määrät ilmassa ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niistä ole terveydellistä haittaa. Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden ohella raportoidaan myös kosmogeenistä alkuperää olevan beryllium 7 :n pitoisuus. Taulukossa 6 ja kuvissa 3 ja 4 on esitetty tuloksia STUKin valtakunnallisesta ilman säteilyvalvonnasta. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty tuloksia Loviisan ja Olkiluodon ilman cesium ja berylliumpitoisuuksista.

18 ~A~nn~e~V~o=u=ti~Ia~in=e~n ~3~1~.0~8~.9~8 15 Taulukko 6. Pintailman radioaktiivisuus kuudella paikkakunnalla Suomessa (Saxen et al. 1994, Ikäheimonen et al. 1995). Paikkakunta Beryllium 7, J..LBq/m 3 Cesium 134, J..LBq/m 3 Cesium 137, J..LBq/m 3 Nurmi järvi , , Viitasaari , ,6-44 Rovaniemi , ,5-670 lvalo <0,4*- 1,3 0,31-3,2 Olkiluoto *- 2, Loviisa *- 15,5 <0,2*- 29 *ja< tarkoittavat pitoisuutta alle havaisemisrajan. 1) Viikon pituisten keräysjaksojen vaihteluväli vuosina (Saxen et al. 1994) Lisäksi satunnaisesti havaittiin pieniä määriä seuraavia radioaktiivisia aineita: Nurmijärvi: cerium 144, niobium 95,jodi 131, kromi 51, zirkonium 95, antimoni 125, koboltti 60 Viitasaari: jodi 131, cerium 144, antimoni 125 Rovaniemi: rutenium 106, cerium 144, antimoni 125, niobium 95, jodi 131 Ivalo: niobium 95 2) Kahden viikon pituisten keräysjaksojen vaihteluväli vuosina (Ikäheimonen et al. 1995). Lisäksi satunnaisesti havaittiin pieniä määriä seuraavia radioaktiivisia aineita: Olkiluoto: mangaani 54, koboltti 58 koboltti 60, jodi 131 Loviisa: mangaani 54, koboltti 58 koboltti 60, hopea 110m, antimoni 124, jodi 131

19 ~A=nn~e~V~o~u=til=a~in~en~ ~3~1~.0~8~.9~8 16 ~~nrn3~ IHJ[E!LSONO<~ "UT' 1J"'AM TOU HIE~ ~~nrn3~--~ ~ 1o IK:Ou~ 1J"'AM MAA TOU HJE~ ~~~~ ~ "UO 1J"'AM MAA TOIUJ HJE~ ~~nns~ VO~uAS~R~ "'IQ' lram TOU IHJE.O ~~nns a ~VA[LO -.r _r -.,_ -.,_ --,_.r _j1,_.,_,~, ~~----~~--~~----~ ~ --~~----~--~--~--~--~----~--~--~ 1J"'AM l"ou IHJE~ Kuva 3. Cesium 137 -pitoisuus (J.LBq/m 3 ) viidellä STUKin ilmanäytteiden keräysasemalla vuonna 1997 (Ristonmaa toim. 1998). Taulukon 6 tilanteeseen verrattuna Nurmijärven keräysasema on lopetettu. Uudet keräysasemat ovat Helsinki, Kotka ja Imatra. Pitoisuudet on esitetty logaritmisellä asteikolla (0,1, 1, 10 ja 100 J.LBq/m 3 ).

20 ~A=nn=e~V~o~u=til=a=in~en~ ~3~1.~8~.1~99~8~ 17 J,L!Bq!mS 10 8 ~ ~ a ~0-1 Kuva 4. Cesium 137 -pitoisuus Helsingin seudun pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista (Ristonmaa toim. 1998). Pitoisuudet on esitetty logaritmisellä asteikolla (0,1, 1, 10, 100, 1000, , ~Bq/m 3 ). Suurin pitoisuus noin ~Bq/m 3 mitattiin vuonna Nykyinen taso on 1-2 ~Bq/m 3. Cesium 137, ~Bq/m 3 Beryllium, 7 ~Bq/m ~~~~~~~~~~~~~~~ Mn-54 Sb-124 Co-58 --Cs Co Be-7 Ag-110m Kuva 5. Gammasäteilevät aineet (~Bq/m 3 ) Loviisan ympäristön pintailmassa neljällä mittausasemalla vuosina Korkeat 59 Co- ja 110 m Ag-pitoisuudet ovat viite mahdollisesta kuumasta hiukkasessta suodattimella (Ikäheimonen et al. 1995).

21 ~A~nn=e~V~o~ut~il~ai~ne~n~ ~3~1~.0~8~.9~8 18 Cesium 137, J..LBq/m Beryllium 7, J..LBq/m ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Mn Co-58 --Cs-137 D Co-60 Be-7 Kuva 6. Gammasäteilevät aineet (J.!Bq/m 3 ) Olkiluodon ympäristön pintailmassa neljällä mittausasemalla vuosina Vuoden 1992 maaliskuun kohonnet arvot liittyvät ydinvoimalaitoksen huolto- ja korjaustöihin (Ikäheimonen ym. 1995).

22 ~A=nn=e~V~o=u=ti=la=in=e=n~ ~3~1=.0=8~.9= LASKEUMAN RADIOAKTIIVISUUS Laskeumalla tarkoitetaan pölynä tai sadeveden mukana maahan ja veteen laskeutuneita radioaktiivisia aineita. STUK kerää laskeumanäytteitä kuukauden jaksoissa. Jos ilmanäytteiden tai ulkoisen säteilyn mittausten perusteella saadaan viitteitä tuoreesta laskeumasta, laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennetään. Näin saadaan nopeasti tietoa laskeuman koostumuksesta ja radioaktiivisten aineiden määristä eri paikkakunnilla. Tätä nykyä näytteitä kerätäänjatkuvasti 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lisäksi ydinvoimalaitosten ympäristössä on laskeumankeräysasemia. Sadeveden mukana maahan laskeutuu maasta uudelleen ilmaan nousseita radioaktiivisia aineita ja kaukokulkeumana tulleita aineita. Sadevesinäytteissä havaitaan edelleen säännöllisesti Tshemobyl-laskeumasta peräisin olevia cesium 137:ää, cesium 134:ääja strontium 90:tä. Satunnaisesti havaitsemisrajan ylittivät vuosina seuraavat radionuklidit: rutenium 106, antimoni 125, cerium 144, plutonium 238, 239 ja 240 ja amerikium 241 (Saxen et al ). Ydinvoimaloiden läheisyydessä havaittiin vuosina Tshernobyl-laskeuman radionuklidien lisäksi seuraavia radionuklideja: mangaani 54, koboltti 58, koboltti 60, rutenium 103, antimoni 125 ja hopea 110m (Ikäheimonen ym. 1995). Sadevesinäytteistä analysoidaan myös tritium-pitoisuus. Tritium on peräisin ydinenergian tuotannosta, ydinasekokeista ja luonnosta (kosmogeeninen radionuklidi). Kuvissa 7-10 on esitetty tuloksia STUKin valtakunnallisesta laskeuman radioaktiivisuusvalvonnasta. Taulukossa 7 on esitetty beryllium-, cesium- ja strontiumlaskeumat Loviisassa ja Olkiluodossa

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 / TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa

Lisätiedot

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET 5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä.. 164 5.2 Luonnon

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitettiin radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ 1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ Roy Pöllänen SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti Yhteenveto Soklin fosfaattimalmissa luonnon radioaktiivisten aineiden määrät ovat selvästi suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Tässä Yara Suomi Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa

Lisätiedot

Radioaktiiviset jätteet ja päästöt. 1 Yleistä 3. 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3

Radioaktiiviset jätteet ja päästöt. 1 Yleistä 3. 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3 OHJE 1.7.1999 ST 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuusvaatimukset ja jätteiden käsittelysuunnitelma 3 3 Jätteiden käsittelysuunnitelmasta vapauttaminen 4 3.1 Tavanomainen

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI9700086 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

Itämeren radioaktiivisuutta on tutkittu

Itämeren radioaktiivisuutta on tutkittu Itämeren sedimenttien radioaktiivisuustutkimus KAISA-LEENA HUTRI JA IISA OUTOLA Itämeren radioaktiivisuutta on tutkittu Suomessa ja muualla Itämeren maiden piirissä jo useita vuosikymmeniä. Suomessa radioaktiivisuustutkimukset

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Loppuraportin liitetiedostot

Loppuraportin liitetiedostot 1 (33) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 3 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010 ja 2011... 6 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yl e i s t ä 3 2 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3 Annosrekisteriin ilmoitettavat tiedot 3 4 Suureet, yksiköt ja kirjauskynnykset 4 5 Tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUKBVYK 5 TOUKOKUU 1997 FI9700084 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1996 Suvi Ristonmaa (toim.) Valmiusyksikkö SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 00881 HELSINKI Puh. (09) 759

Lisätiedot

Radioaktiivisuus. Radioaktiivisuudesta: alfasäteily

Radioaktiivisuus. Radioaktiivisuudesta: alfasäteily Radioaktiivisen säteilyn päälajit ovat: Radioaktiivisuus Radioaktiiviseksi sanotaan atomia, jonka ydin ei ole pysyvä, vaan hajoaa tietyllä tilastollisella todennäköisyydellä, ja säteilee ympäristöönsä

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 21.4.2015 Tämä hinnasto korvaa 11.4.2014 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008).

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008). Kuva 1-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 28). 1.2.3.4 Geokemia Vihreäkivialueella, johon myös hankealue kuuluu, on moreeniin rikastunut

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja on vastuussa annostarkkailutietojen oikeellisuudesta 3 3 Annosrekisteriin on ilmoitettava tietoja työntekijästä, työnantajasta

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET 4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY T167/A17/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY SÄTEILYTURVAKESKUS YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot