Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily"

Transkriptio

1 Työraportti Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 , ~-- - Työraportti Käytetyn ydinpolttoaineen 1 oppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998

3 ~STUK SAA TE 1 (1) /620/98 Posiva Oy Lauri Pöllänen Mikonkatu 15 A HELSINKI Tilauksenne /LPN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHTOJEN YMPÄ RISTÖN NYKYISET RADIOAKTIIVISET AINEET JA JONISOIVASÄTEILY SEKÄ LOPPUSI JOITUKSEN TOTEUTTAMISEN SEURAUKSENA YMPÄRISTÖÖNPÄÄSEVÄN LUONNON RADON-KAASUN AIHEUTTAMAT SÄTEILYANNOKSET Ohessa lähetämme tilaamanne ja ohjeittenne mukaan tarkistetun raportin. Kirjoittaja: Anne Voutilainen Raportin nimi: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily. Johtaja Laboratorionjohtaja Hannu Arvela STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETV AUTHORITV OSOITE/ADDRESS Laippatie HELSINKI POSTIOSOITE/POSTAL ADDRESS PUH./TEL. PUP.O.Box 14 (09) FIN HELSINKI, FINLAND FAX (09)

4 Työ r a p o r t t i Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Säteilyturvakeskus Syyskuu 1998 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 ~A=n=ne~V~o=u=tl= la=in=e=n~ =3~1.=8=.1~99~8~ 2 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily TIIVISTELMÄ Raportissa esitetään lyhyt katsaus luonnon radioaktiivisuuden alkuperästä ja radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista maankamarassa ja vedessä. Luonnonsäteilyn ja keinotekoisen säteilyn aiheuttamia säteilyannoksia ja säteilyn lähteitä tarkastellaan sekä suomalaisten että koko maapallon väestön kannalta. Raporttiin on koottu tietoa huoneilman, ulkoilman, sadeveden, pinta- ja pohjaveden sekä maa- ja kallioperän radioaktiivisuudesta Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella. Lisäksi arvioidaan luonnonsäteilylähteistä saatavia säteilyannoksia kullakin paikkakunnalla erikseen. Luonnosta peräisin oleva säteily on ylivoimaisesti merkittävin säteilyaltistaja maapallolla. Me syömme, juomme ja hengitämme radioaktiivisia aineita. Eniten säteilyannosta saamme huoneilman radonista. Avaruudesta ja maankamarasta meihin kohdistuu ulkoista gammasäteilyä. Sisäilman radonin ja porakaivoveden radonin pitoisuusvaihtelut aiheuttavat suurimmat erot eri paikkakuntien ja eri henkilöiden säteilyannoksissa. Loviisassa ja Äänekoskella säteilyannokset ovat suurempia ja Eurajoella ja Kuhmossa pienempiä kuin Suomessa keskimäärin. Suomalaisen pientalossa asuvan ja vesilaitosvettä käyttävän henkilön säteilyannos luonnonsäteilystä ja Tshemobyl-laskeumasta on keskimäärin 3,5 millisievertiä vuodessa (msv/v). Eurajoella se on 3,3, Kuhmossa 2,6, Loviisassa 8,3 ja Äänekoskella 4,2 msv/v. Porakaivovettä käyttävälle luvut ovat vastaavasti 5,4 (suomalaiset), 4,1 (Eurajoki), 3,5 (Kuhmo), 12 (Loviisa) ja 5,4 msv/v (Äänekoski). Muut säteilylähteet kuin sisäilman radon ja talousvesi aiheuttavat yhdessä alle 1 msv:n annoksen vuodessa, vaikka niidenkin annoksissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Avainsanat radon, uraani, torium, cesium, säteilyannos, vesi, maaperä, kallioperä, radioaktiivinen laskeuma

6 ~A=nn=e~V~o=u=ti=la=in=e=n~ =3~1.=8.~19~9~8~ Radioactive elements and ionizing radiation in the environment of the alternative sites for the final disposal of nuclear waste ABSTRACT This report summarises a short review of theorigin of earth's natural radioactivity and concentrations of radioactive elements in ground and water. The radiation doses of natural and artificial sources are examined and presented for population of both Finland and the whole world. The report includes data on the radioactivity of indoor and outdoor air, rainwater, surface and groundwater, soil and bedrock in Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski. The radiation doses from natural sources are also estimated in each municipality separately. N atural radiation is the most significant source of radiation exposure in the world. W e eat, drink and breathe radioactive elements. Themost radiation dose to man comes from indoor radon. W e get cosmic radiation from space and terrestrial gamma radiation from ground. lndoor radon and radon in drilled wells causes the largest variation in radiation doses between municipalities or individuals. The radiation doses in Loviisa and Äänekoski are bigger and in Eurajoki and Kuhmo smaller than the average in Finland. The average radiation dose from natural radiation and Tshernobyl fallout is 3,5 millisievert per year (msv/a) for a Finn who lives in a detached house and uses household water from waterworks. The corresponding radiation dose in Eurajoki is 3,3, in Kuhmo 2,6, in Loviisa 8,3 and in Äänekoski 4,2 msv/a. The average doses for persons who use household water from drilled wells are respectively 5,4 (all Finns), 4,1 (Eurajoki), 3,5 (Kuhmo), 12 (Loviisa) and 5,4 msv/a (Äänekoski). The other sources of radiation, excluding indoor radon and household water, cause together less than 1 msv per year, althougt these doses vary in different municipalities, too. Key words: radon, uranium, torium, cesium, radiation dose, water, ground, bedrock, radioactive fallout

7 ~A~nn~e~V~o~ut~il~ai~ne~n ~31~.0~8~.9~8 4 SISÄLLYSLUETTELO TINISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LUONNON RADIOAKTINISET AINEET SÄTEILYANNOS ERILÄHTEISTÄ Sisäilman radan Luonnon taustasäteily Kosminen säteily Ulkoinen säteily maaperästä ja rakennuksista Luonnon radioaktiivisuus kehossa PINTAILMAN RADIOAKTINISUUS LASKEUMAN RADIOAKTINISUUS PINTA- JA POHJA VEDET Luonnon radioaktiivisuus Keinotekoinen radioaktiivisuus MAA- JA KALLIOPERÄ Uraani- ja toriumpitoisuudet Ulkoisen säteilyn annosnopeus SÄTEILYANNOSTEN VERTAILU KIRJALLISUUS Liite 1 Radioaktiiviset hajoamissarjat Liite 2 Säteilyannosten vertailu... 42

8 ~A~n=ne~V~ou=t=ila=in=e=n~ ~3~1.=8~.1~99~8~ JOHDANTO Suomessa syntynyt käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus loppusijoittaa syvälle kallioperään. Sijoituspaikkavaihtoehtoina ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely) edellyttää laitoksen aiheuttamien säteilyvaikutusten etukäteisarviota (Posiva 1998). Siksi on tärkeätä tietää, minkälaiset ovat luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet kallioperässä, maaperässä, vedessä ja ilmassa. Tässä raportissa esitetään nykyinen säteilytilanne vertailukohdaksi loppusijoituslaitoksen säteilyvaikutuksille. 2 LUONNON RADIOAKTIIVISET AINEET Maailmankaikkeuden iäksi oletetaan noin 15 miljardia vuotta. Aurinkokuntamme, johon maapallo ja muut planeetat kuuluvat, oletetaan syntyneen kasautumaila kivimeteoriittien kaltaisesta aineksesta noin 4,6 miljardia vuotta sitten (Keljonen 1992). Maapalloon kasaantuneet luonnon radioaktiiviset aineet ovat siten peräisin jo aurinkokuntaamme varhaisemmalta ajalta. Luonnon radioaktiivisten hajoamissarjojen lähtöaineet ovat: uraani 238 ( uraanisarjan lähtöaine), uraani 235 (aktiniumsarjan lähtöaine) ja torium 232 (toriumsarjan lähtöaine). Uraani-, aktinium- ja toriumsarja ovat monivaiheisia hajoamisarjoja, joiden välituotteet lähettävät hajotessaan alfa- ja beeta-hiukkasia sekä gammasäteilyä. Kullakin sarjan jäsellä on sille ominainen puoliintumisaika eli aika, jonka kuluessa puolet kyseisestä aineesta on hajonnut ja muuttunut toiseksi aineeksi. Esimerkiksi uraani 238:n puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta eli puolet maapallon syntyvaiheessa olleesta uraani 238:sta on hajonnut. Luonnossa on myös muita radioaktiivisia isotooppeja. Esimerkiksi luonnon kaliumista noin 0,0117% on radioaktiivista kalium 40:tä. Liitteessä 1 on esitetty hajoamissarjat. Alkuaineet ovat maapallon syntyvaiheessa olleet todennäköisesti melko tasaisesti jakautuneet. Pian synnyn jälkeen maapallo on kuitenkin erilaistunut. Laajat maankuoren kehitysprosessit, toistuvat vuorijonojen poimukset, graniittien synty ja vuorijonojen rapautuminen ovat rikastaneet uraania ja toriumia maan sisäosista kuoren materiaaliin. Alunperin tasapainossa olleet radioaktiivisten hajoamissarjojen jäsenet ovat aikojen kuluessa, maan kuoren kehitysprosesseissa, eriytyneet toisistaan. Aurinkokunnan ulkopuolella on tapahtumia, jotka synnyttävät säteilyä. Tätä säteilyä kutsutaan galaktiseksi kosmiseksi säteilyksi. Se koostuu protoneista, heliumioneista ja sitä raskaammista ioneista. Myös auringosta tulee säteilyä, joka koostuu samoista hiukkasista. Kun nämä hiukkaset tunkeutuvat ilmakehään, ne panevat alulle moni vaiheisen prosessin kaasuytimien kanssa. Syntyy protoneja, neutroneja, myoneja, pioneja ja kaoneja sekä ns. kosmogeenisiä radioaktiivisia aineita, kuten tritium eh), beryllium 7, natrium 22 ja hiili 14 (Castren 1994). Eri kivilajien ja muiden ainesten radioaktiivisuuspitoisuuksista löytyy kirjallisuudesta useita yhteenvetoja. Tähän raporttiin on koottu tietoa uraani- ja toriumpitoisuuksista (Keljonen toim. 1992, UNSCEAR 1993) sekä radiumpitoisuuksista (Boyle 1982). Pitoisuudet on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

9 ~A=nn=e~V~o~u=ti=la=in~en~ ~3~1~.0~8~.9~8 6 Uraani-, torium ja radiumpitoisuudet ovat suurimpia graniittisissa kivissä ja pienimpiä ultramafisissa (ultraemäksisissä). Uraania on enemmän merivedessä kuin joki- tai järvivedessä. Toriumia ja radiumia on sitä vastoin enemmän joki- ja järvivedessä kuin merivedessä. Uraani- ja radiumpitoisuudet ovat eri kirjallisuuslähteistä, joten kaikista aineksista ei ole esitetty radiumpitoisuutta. Taulukko 1. Uraanin, toriumin ja radiumin keskipitoisuuksia ja vaihteluvälejä maankuoressa, yleisissä kivilajeissa, moreenissa, maaperässä ja vesissä. Uraani 1, Uraanij, Torium\ Toriumj, Radium:z, ppm ppm Bq!kg ppm Bq!kg Mantereeilinen kuori 2, Merellinen kuori 0,1 1,2 0,3 1,2 Ultramafiset kivet 0,02 0,2 0,05 0,2 lxlo-~ (peridotiitti) Mafiset kivet 0,5 6,1 2,2 9 4x10-7 (gabro, basaltti) Graniitit ja granodioriitit ,5xlo-b Liuskeet 3, lxlo-b Hiekkakivet 1, x10-7 Kalkkikivet x10-7 Moreenin hienoaines 3, ,2 42 Maaperä 2,7 33 9,4 38 8xlo-~- 9x10-5 Joki- ja järvivesi 0,04ppb <0,1 ppb lxl xlo-Y Pohjavesi lxl x10-7 Merivesi 3 ppb 10-4 ppb 4x xlo-w 1) Keljonen toim ) Boyle ) 1 ppm uraania vastaa 12,3 Bqlkg uraania tai radiumia (tasapainossa), 1 ppm toriumia vastaa 4,07 Bqlkg toriumia Taulukko 2. Luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuuden vaihtelut eri kivilajeissa Pohjoismaissa (UNSCEAR 1993) Kivilaji Kalium40 Radium 226 Torium 232 Bq!kg Bqlkg Bqlkg Normaali graniitti Th- ja U-rikas graniitti Gneissi Dioriitti Hiekkakivi Kalkkikivi Liuske Keski-Kambrin alunaliuske Ylä-Kambrin tai Ala Ordovikin alunaliuske

10 ~A~nn~e~V~o~u~ti~Ia~in~e~n ~3~1~.0~8~.9~8 7 3 SÄTEILYANNOS ERI LÄHTEISTÄ Luonnosta peräisin oleva säteily on ylivoimaisesti merkittävin säteilyaltistaja maapallolla. Maa- ja kallioperäjalkojemme alla ja betoni- tai tiiliseinät ympärillämme säteilevät. Avaruudesta peräisin olevalle säteilylle joudumme alttiiksi kaikkialla. Me syömme, juomme ja hengitämme radioaktiivisia aineita. Eniten säteilyannosta saadaan huoneilman radonista niin koko maapallolla kuin Suomessakin. Keinotekoisista säteilylähteistä eli ihmisen toiminnan tuloksena eniten säteilyannosta aiheutuu lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Lisäksi elinympäristöämme on joutunut jonkin verran radioaktiivisia aineita ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta sekä ydinvoiman käytöstä. Mitättömän pieni säteilyannos voi aiheutua käyttöesineistä, joihin on lisätty erittäin vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita. Suomalaisen keskimääräiset säteilyannokset (msv/v) eri säteilylähteistä vuonna 1996 D Sisäilman radan 2 D Ulkoinen säteily maaperästä 0,5 D Kosminen säteily avaruudesta 0,3 D Luonnon radioakt.kehossa 0,3 Röntgentutkimukset 0,5 Radioisotoopit lääketieteessä 0,04 DTshernobyl-laskeuma 0,04 Kuva 1. Suomalaisen keskimääräiset säteilyannokset eri säteilylähteistä vuonna 1996 (millisievertiä vuodessa) (Voutilainen 1996). UNSCEAR (1993) on laskenut eri säteilylähteistä peräisin olevan säteilyannoksen koko maapallon väestölle. Säteilyturvakeskus on julkaissut asiantuntijoiden lyhennelmät ja arviot raportista omassa sarjassaan (Auvinen ym ). Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty eri lähteistä peräisin olevat säteilyannokset koko maapallon väestölle ja erikseen suomalaisille.

11 ~A~nn~e~V~o~u~ti~la~in~e~n ~3~1~.0~8~.9~8 8 Taulukko 3. Luonnonsäteilystä aikuiselle vuosittain aiheutuva keskimääräinen säteilyannos koko maapallolla ja Suomessa, millisievertiä vuodessa. Altistuksen aiheuttaja Säteilyannos (msv/v) Koko maapallo 1 Suomi 2 Kosminen säteily 0,38 0,3 Kosmogeeniset radionuklidit 0,01 0,01 Ulkoinen gammasäteily 0,46 0,45 Sisäinen säteily pitkäikäisistä 0,23 0,2 radioaktiivisista aineista (ei radon) Sisäinen säteily radonista ja sen hajoamistuotteista -Hengitysilman radon 3 (Rn-222) 0,8 2,0 - Hengitysilman toron (Rn-220) 0,07 0,07 - Juomaveden radon (Rn-222) 0,005 0,1 Luonnonsäteily yhteensä 2,0 3,1 1) UNSCEAR ) Castren ) Hengitysilman radonin annosarvio on laskettu ICRP 65:n mukaan (Castren 1994). Taulukko 4. Keinotekoisesta säteilystä aikuiselle vuosittain aiheutuva keskimääräinen säteilyannos koko maapallolla ja Suomessa, millisievertiä vuodessa. Altistuksen aiheuttaja Säteilyannos (msv/v) Koko maapallo Suomi Röntgentutkimukset 0, ' Radioisotooppien käyttö lääke ' ' tieteellisissä tutkimuksissa _1 Tshernobyl-laskeuma ' ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden laskeuma 7 - noin 0,005 5 (suomalaiset) Ydinvoimaloiden päästöt -' noin 0,001 6 ympäristön asukkaille (muille suomalaisille pienempi) Keinotekoinen säteily yhteensä noin 0,33 noin 0,58 1) UNSCEAR ) Rannikko et al ) Korpela ) Annosarvio vuodelta 1997, suurimmillaan keskimääräinen annos oli 0,25 msv vuonna Suomela et al ) Arvioitu raportin STUK-A54 tietojen perusteella. Säteilyturvakeskus ) Ikäheimonen et al ) Koska annokset jakautuvat hyvin epätasaisesti ei ole järkevää laskea keskimääräistä yksilöannosta.

12 Säteilyturvakeskus Posivan työraportti ~A~n~ne~V~o~u~t~~ la~in~e~n~ ~3~1.=8=.1~99~8~ Sisäilman radon Radan e 22 Rn) ja toron e 20 Rn) ovat kaasumaisia radioaktiivisia aineita, jotka syntyvät uraanisarjassa esiintyvän radium 226:n ja toriumsarjassa esiintyvän radium 224:n hajoamistuotteina. Säteilyannoksen kannalta lyhytikäisenä toronilla ei ole käytännössä merkitystä. Pääasiallinen radonin lähde on rakennuksen alla oleva maaperä. Rakennuksen sisäilma on lämmintä ja ulkoilma kylmää. Tämä lämpötilaero aiheuttaa asunnon alaosaan alipaineen, jonkajohdosta asunto talvella suorastaan imee maaperän radonpitoista huokosilmaa. Myös betoni, kipsilevy ja muut kiviaineksesta valmistetut rakennusmateriaalit tuottavat radonia. Radonia vapautuu huoneilmaan myös vedenkäytön yhteydessä. Radonin terveyshaitta aiheutuu sen lyhytikäisistä tyttäristä (poloniumin isotoopeista). Nämä ovat kiinteitä aineita, jotka ovat ilmassa sellaisenaan tai tarttuneina pölyhiukkasiin. Hengitettäessä ne joutuvat keuhkoihin, jossa ne hajoavat lähettäen alfahiukkasen. Suuri radanpitoisuus lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa todetaan vuosittain noin 2000 keuhkosyöpää, joista radonin arvioidaan aiheuttavan Todennäköisin arvio on noin 200 keuhkosyöpää. Pienikin säteilyannos voi aiheuttaa syövän, joskin todennäköisyys on pieni. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radanpitoisuudessa oleskelee sitä suurempi todennäköisyys on saada keuhkosyöpä (Säteilyturvakeskus 1998). Radonaltistuksesta 80 % saadaan asunnoissa ja 20 % työpaikoilla, joten työperäisiä keuhkosyöpiä ilmenisi vuosittain , todennäköisimmän arvion ollessa 40. Huoneilman radanpitoisuus on Suomessa keskimäärin 120 Bq/m 3, mistä aiheutuu asukkaalle noin 2 millisievertin säteilyannos vuodessa. Pientaloissa radanpitoisuus on keskimäärin 145 ja kerrostaloasunnoissa 80 Bq/m 3 (Arvela ym.1993). Erot eri asuntojen välillä voivat olla suuria, suurimmat säteilyannokset pientaloasunnoissa ovat olleet yli 300 msv/v. Syy korkeisiin pitoisuuksiin on kylmä ilmastomme, rakennusten perustamistapaja tiiveys, graniittisen kallio-ja maaperämme tavallista suurempi uraanipitoisuus sekä ilmaa hyvin läpäisevät harjut. Taulukossa 5 ja kuvassa 2 on tarkasteltu radanpitoisuutta suomalaisissa pientaloissa vaihtoehtoisilla loppusijoituspaikkakunnilla.

13 Säteilyturvakeskus Posivan työraportti ~A=nn=e~V~o~u=til=a~in=en~ ~3~1~.0~8~.9~8 10 Taulukko 5. Sisäilman radonpitoisuus pientaloissa. Neljästä tarkasteltavasta kunnasta on esitetty kaikki kunnissa tehdyt mittaukset ja lisäksi ne mittaukset, joista tunnetaan talon rakennuspohjan maaperä. Asuntoja, Keskiarvo > 200 Bq/mj >400Bq/mj Maksimiz kpl Bq/m 3 Bq/m 3 Kokomaa ,9% 5,0% Loviisa % 27% Tiivis % 30% 2800 Läpäisevä % 22% Eurajoki ,0% 5,4% 1500 Tiivis (3 (3 220 Läpäisevä (3 ( Äänekoski % 10% 1400 Tiivis % 10% 1400 Läpäisevä % 13% 1300 Kuhmoz ,6% 1,4% 440 Tiivis (3 (3 250 Läpäisevä 9 79 (3 ( ) Arvela ym. 1993, edustava keskiarvo ja ylitysprosentit 2) Voutilainen ym ) Mitattujen asuntojen lukumäärä on niin pieni, että prosentteja ei ole esitetty 4) Tiivis= talot perustettu kalliolle, moreenille, savelle tai siltille 5) Läpäisevä =talot perustettu harjuille tai muille hiekka- ja soramuodostumille

14 ~A~nn~e~V~o~u~ti~la~in~e~n ~3~1~.0~8~.9~8 11 ÄT.A N 0... /\ ENTALOA vo Kuva 2. Huoneilman radanpitoisuus suomalaisissa pientaloissa. Kuntakeskiarvot ovat Säteilyturvakeskuksen tekemien mittaustulosten keskiarvoja.

15 Säteilyturvakeskus Pasivan työraportti ~A~n~ne~V~ou~t~il~ai~ne~n~ ~3~1.~8~.1~99~8~ Luonnon taustasäteily Avaruudesta peräisin olevaa kosmista säteilyä, maankamaran ja rakennusten aiheuttamaa gammasäteilyä sekä ruuan ja juoman mukana kehoon joutuneista radioaktiivisista aineista aiheutuvaa sisäistä säteilyä kutsutaan luonnon taustasäteilyksi. Se aiheuttaa suomalaisille noin yhden millisievertin suuruisen annoksen eli neljäsosan vuotuisesta säteilyannoksestamme. Taustasäteilystä saatavan annoksen suuruuteen emme juurikaan voi vaikuttaa. Sisäilman radonia ei lasketa taustasäteilyksi, koska se on ihmisen itse rakennustoiminnallaan aiheuttamaa Kosminen säteily Suomalainen saa kosmisesta säteilystä noin 0,3 msv:n annoksen vuodessa. Erot eri puolilla Suomea ovat lähes olemattomat. Lentohenkilöstön arvioidaan saavan kosmisesta säteilystä enimmillään 4 millisievertin vuosiannoksen. Kosmiselta säteilyltä ei voi käytännössä juuri suojautua. Kosminen säteily on peräisin ulkoavaruudesta ja auringosta. Ulkoavaruudesta peräisin olevat hiukkaset ovat pääasiassa protoneja ja alfahiukkasia, joiden energia on hyvin suuri. Auringosta tulevien hiukkasten energia on pienempi. Maan pinnalla ja alemmissa ilmakehissä ei havaita suoraan näitä hiukkasia vaan niiden synnyttämää sekundäärisäteilyä. limakehä ja maan magneettikenttä suojaavat maapalloa kosmiselta säteilyltä. Magneettikentän suojaava vaikutus on päiväntasaajalla suurempi kuin napa-alueilla. Mitä korkeammalla ihminen oleskelee, sitä suuremman säteilyannoksen hän saa metrin korkeudella kosminen säteily on noin kaksinkertainen merenpinnan tasoon verrattuna. Suomessa kosmisen säteilyn annosnopeus ilmassa merenpinnan korkeudella on noin 0,032 f.!gylh (Arvela 1988). Loviisa ja Eurajoki sijaitsevat vain hieman merenpinnan yläpuolella, jolloin kosmisen säteilyn annos näissä kunnissa on noin 0,28 msv/v. Äänekoski sijaitsee noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella ja Kuhmo noin 170m. Kuhmossa kosmisen säteilyn annos on noin 0,30 msv/v Ulkoinen säteily maaperästä ja rakennuksista Ulkoista säteilyä saamme maankamarassa ja rakennusmateriaaleissa olevien radioaktiivisten aineiden lähettämästä gammasäteilystä. Tällaisia aineita ovat mm. uraani, torium ja kalium. Me vietämme suurimman osan ajastamme kotona ja työpaikalla, toisin sanoen sisätiloissa. Sisällä saatu säteilyannoksemme onkin noin 5 kertaa suurempi kuin ulkona saatu. Kerrostaloasunnoissa saamme säteilyä seinistä, lattioista ja katosta. Pientalojen puiset rakenteet säteilevät huomattavasti vähemmän kuin kivipohjaiset rakenteet. Ulkona säteily on peräisin maaperästä. Ulkoisesta säteilystä aiheutuva annos tulee siis pääasiassa rakennusmateriaaleista sisätiloissa ja on keskimäärin 0,5 msv/v suomalaista kohti. Vaihtelu eri paikkakuntien välillä on 0,17-1 msv/v. Suurimmillaan ulkoinen säteily on Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueella (Arvela 1995). Kappaleessa 7.2 tarkastellaan ulkoista säteilyä lisää.

16 Säteilyturvakeskus Posivan työraportti ~A~n~ne~V~ou~t~il~ai~n~en~ ~3~1~.0~8~. 9~8~ Luonnon radioaktiivisuus kehossa Monia luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme ruuan, juoman ja hengityksen mukana. Me siis säteilemme. Näistä radioaktiivisista aineista aiheutuu meille noin 0,3 msv:n sisäinen säteilyannos vuodessa. Pääasiallisin säteilylähde meissä on kalium 40, jonka osuus annoksesta on noin 0,2 msv. Ravinnon ja hengitysilman mukana kehoomme kulkeutuu uraanin ja toriumin hajoamissarjojen tuotteita. Eniten altistusta aiheuttavat uraanin hajoamistuotteet lyijy (Pb-210) ja polonium (Po-210). Näiden pitoisuudet maaperässä ja ravinnossa vaihtelevat eri paikkakunnilla. Suomalaiset saavat juomaveden radonista keskimäärin 0,1 msv:n vuotuisen sisäisen säteilyannoksen. Suurimmat henkilökohtaiset erot sisäisissä annoksissa aiheutuvat porakaivoveden radonista. Muita luonnon radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme hyvin vähän. Avaruussäteilyn kautta syntyvistä radioaktiivisista aineista tärkein on hiili 14. Se sitoutuu kaikkeen elolliseenjajoutuu sitä kautta elimistöömme. Hiili 14 aiheuttaa 0,012 msv:n säteilyannoksen vuodessa eli vain vähäisen osan sisäisestä annoksestamme.

17 ~A~nn=e~V~o=u~ti~Ia~in~e~n~ ~3~1=.0=8~.9~ PINTAILMAN RADIOAKTIIVISUUS llmassa on erikokoisia leijuvia hiukkasia, joihin voi olla kiinnittyneenä radioaktiivisia aineita. Radioaktiivisia aineita tulee ilmaan luonnon omista lähteistä ja keinotekoisesti ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Kosminen säteily synnyttää ilmakehään tritiumia eh), beryllium 7:ää, natrium 22:taja hiili 14:ta. Ydinkokeet, ydinaseiden valmistus, ydinenergian tuotanto, ydinonnettomuudet ja radioaktiivisten aineiden tuotanto ja käyttö tuottavat ilmakehään tritiumia ja hiili 14:ta sekä lisäksi lukuisia muita radioaktiivisia aineita. Hiukkaset voivat kulkeutua tuhansien kilometrien päähän. Ne laskeutuvat joko sateen mukana tai painovoiman vaikutuksesta alas. Osa jo laskeutuneista radioaktiivisista hiukkasista voi joutua takaisin ilmaan esim. tuulen vaikutuksesta. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo pintailman radioaktiivisten aineiden pitoisuutta. STUKilla on ilmanäytteenkerääjiä seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. STUK analysoi myös Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten läheisyydessä olevien kerääjien suodattimet. ilmankerääjä imee suuren määrän ilmaa lasikuitusuodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat hiukkaset jäävät suodattimelle. Laitteessa oleva aktiivihiilisuodatin pidättää kaasumaisia aineita, kuten jodia. STUK julkaisee ilman radioaktiivisuusvalvonnan tulokset neljännesvuosittain. Paikallista, maanpinnalta ilmaan uudelleen noussutta, Tshernobylin laskeumasta peräisin olevaa cesium 137:ää havaitaan säännöllisesti, samoin vielä pieniä määriä cesium 134:ää. Satunnaisesti havaitaan myös Tshernobyl-laskeuman niobium 95:täja cerium 144:ää. Muiden Tshernobyl-laskeuman radionuklidien pitoisuudet ovat olleet alle havaitsemisrajan. Pieni osa cesium 137:stä on peräisin ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista. llmanäytteissä havaitaan joskus myös vähäisiä määriä tuoreita fissio-tuotteita, jotka voivat olla peräisin ydinvoimalaitoksista. Usein niiden alkuperä ei selviä (Saxen et al ). Radioaktiivisten aineiden määrät ilmassa ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niistä ole terveydellistä haittaa. Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden ohella raportoidaan myös kosmogeenistä alkuperää olevan beryllium 7 :n pitoisuus. Taulukossa 6 ja kuvissa 3 ja 4 on esitetty tuloksia STUKin valtakunnallisesta ilman säteilyvalvonnasta. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty tuloksia Loviisan ja Olkiluodon ilman cesium ja berylliumpitoisuuksista.

18 ~A~nn~e~V~o=u=ti~Ia~in=e~n ~3~1~.0~8~.9~8 15 Taulukko 6. Pintailman radioaktiivisuus kuudella paikkakunnalla Suomessa (Saxen et al. 1994, Ikäheimonen et al. 1995). Paikkakunta Beryllium 7, J..LBq/m 3 Cesium 134, J..LBq/m 3 Cesium 137, J..LBq/m 3 Nurmi järvi , , Viitasaari , ,6-44 Rovaniemi , ,5-670 lvalo <0,4*- 1,3 0,31-3,2 Olkiluoto *- 2, Loviisa *- 15,5 <0,2*- 29 *ja< tarkoittavat pitoisuutta alle havaisemisrajan. 1) Viikon pituisten keräysjaksojen vaihteluväli vuosina (Saxen et al. 1994) Lisäksi satunnaisesti havaittiin pieniä määriä seuraavia radioaktiivisia aineita: Nurmijärvi: cerium 144, niobium 95,jodi 131, kromi 51, zirkonium 95, antimoni 125, koboltti 60 Viitasaari: jodi 131, cerium 144, antimoni 125 Rovaniemi: rutenium 106, cerium 144, antimoni 125, niobium 95, jodi 131 Ivalo: niobium 95 2) Kahden viikon pituisten keräysjaksojen vaihteluväli vuosina (Ikäheimonen et al. 1995). Lisäksi satunnaisesti havaittiin pieniä määriä seuraavia radioaktiivisia aineita: Olkiluoto: mangaani 54, koboltti 58 koboltti 60, jodi 131 Loviisa: mangaani 54, koboltti 58 koboltti 60, hopea 110m, antimoni 124, jodi 131

19 ~A=nn~e~V~o~u=til=a~in~en~ ~3~1~.0~8~.9~8 16 ~~nrn3~ IHJ[E!LSONO<~ "UT' 1J"'AM TOU HIE~ ~~nrn3~--~ ~ 1o IK:Ou~ 1J"'AM MAA TOU HJE~ ~~~~ ~ "UO 1J"'AM MAA TOIUJ HJE~ ~~nns~ VO~uAS~R~ "'IQ' lram TOU IHJE.O ~~nns a ~VA[LO -.r _r -.,_ -.,_ --,_.r _j1,_.,_,~, ~~----~~--~~----~ ~ --~~----~--~--~--~--~----~--~--~ 1J"'AM l"ou IHJE~ Kuva 3. Cesium 137 -pitoisuus (J.LBq/m 3 ) viidellä STUKin ilmanäytteiden keräysasemalla vuonna 1997 (Ristonmaa toim. 1998). Taulukon 6 tilanteeseen verrattuna Nurmijärven keräysasema on lopetettu. Uudet keräysasemat ovat Helsinki, Kotka ja Imatra. Pitoisuudet on esitetty logaritmisellä asteikolla (0,1, 1, 10 ja 100 J.LBq/m 3 ).

20 ~A=nn=e~V~o~u=til=a=in~en~ ~3~1.~8~.1~99~8~ 17 J,L!Bq!mS 10 8 ~ ~ a ~0-1 Kuva 4. Cesium 137 -pitoisuus Helsingin seudun pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista (Ristonmaa toim. 1998). Pitoisuudet on esitetty logaritmisellä asteikolla (0,1, 1, 10, 100, 1000, , ~Bq/m 3 ). Suurin pitoisuus noin ~Bq/m 3 mitattiin vuonna Nykyinen taso on 1-2 ~Bq/m 3. Cesium 137, ~Bq/m 3 Beryllium, 7 ~Bq/m ~~~~~~~~~~~~~~~ Mn-54 Sb-124 Co-58 --Cs Co Be-7 Ag-110m Kuva 5. Gammasäteilevät aineet (~Bq/m 3 ) Loviisan ympäristön pintailmassa neljällä mittausasemalla vuosina Korkeat 59 Co- ja 110 m Ag-pitoisuudet ovat viite mahdollisesta kuumasta hiukkasessta suodattimella (Ikäheimonen et al. 1995).

21 ~A~nn=e~V~o~ut~il~ai~ne~n~ ~3~1~.0~8~.9~8 18 Cesium 137, J..LBq/m Beryllium 7, J..LBq/m ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Mn Co-58 --Cs-137 D Co-60 Be-7 Kuva 6. Gammasäteilevät aineet (J.!Bq/m 3 ) Olkiluodon ympäristön pintailmassa neljällä mittausasemalla vuosina Vuoden 1992 maaliskuun kohonnet arvot liittyvät ydinvoimalaitoksen huolto- ja korjaustöihin (Ikäheimonen ym. 1995).

22 ~A=nn=e~V~o=u=ti=la=in=e=n~ ~3~1=.0=8~.9= LASKEUMAN RADIOAKTIIVISUUS Laskeumalla tarkoitetaan pölynä tai sadeveden mukana maahan ja veteen laskeutuneita radioaktiivisia aineita. STUK kerää laskeumanäytteitä kuukauden jaksoissa. Jos ilmanäytteiden tai ulkoisen säteilyn mittausten perusteella saadaan viitteitä tuoreesta laskeumasta, laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennetään. Näin saadaan nopeasti tietoa laskeuman koostumuksesta ja radioaktiivisten aineiden määristä eri paikkakunnilla. Tätä nykyä näytteitä kerätäänjatkuvasti 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lisäksi ydinvoimalaitosten ympäristössä on laskeumankeräysasemia. Sadeveden mukana maahan laskeutuu maasta uudelleen ilmaan nousseita radioaktiivisia aineita ja kaukokulkeumana tulleita aineita. Sadevesinäytteissä havaitaan edelleen säännöllisesti Tshemobyl-laskeumasta peräisin olevia cesium 137:ää, cesium 134:ääja strontium 90:tä. Satunnaisesti havaitsemisrajan ylittivät vuosina seuraavat radionuklidit: rutenium 106, antimoni 125, cerium 144, plutonium 238, 239 ja 240 ja amerikium 241 (Saxen et al ). Ydinvoimaloiden läheisyydessä havaittiin vuosina Tshernobyl-laskeuman radionuklidien lisäksi seuraavia radionuklideja: mangaani 54, koboltti 58, koboltti 60, rutenium 103, antimoni 125 ja hopea 110m (Ikäheimonen ym. 1995). Sadevesinäytteistä analysoidaan myös tritium-pitoisuus. Tritium on peräisin ydinenergian tuotannosta, ydinasekokeista ja luonnosta (kosmogeeninen radionuklidi). Kuvissa 7-10 on esitetty tuloksia STUKin valtakunnallisesta laskeuman radioaktiivisuusvalvonnasta. Taulukossa 7 on esitetty beryllium-, cesium- ja strontiumlaskeumat Loviisassa ja Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Lannoitteiden radioaktiivisuus

Lannoitteiden radioaktiivisuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka

Lisätiedot

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos / MAALISKUU 2014 A Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos Annoskakku 2012 Maarit Muikku, Ritva Bly, Päivi Kurttio, Juhani Lahtinen, Maaret Lehtinen, Teemu Siiskonen, Tuukka Turtiainen, Tuomas Valmari,

Lisätiedot

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 / TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA FI9800100 STUK-B-VYK 7 Huhtikuu 1998 VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Vuosiraportti 1997 Suvi Ristonmaa (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E NTR A LE N RADIATION AND

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista

Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-434-1 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki

Lisätiedot

Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille

Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille STUK-A1 82 FI0100077 June 2001 Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille I. Mäkeläinen, P. Huikuri, L. Salonen, M. Markkanen, H. Arvela 32/46 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSAKERHETSCENTRALEN

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Päivi Kurttio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Epidemiologian laboratorio v.2009: 5 vakituista: laboratorionjohtaja Päivi Kurttio ylilääkäri Wendla Paile

Lisätiedot

&STUK YMPARISTON RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA -20VUOTTATSHERNOBYLISTA. Symposium Helsingissa 25.-26.4.2006 STUK-A217 / HUHTIKUU 2006

&STUK YMPARISTON RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA -20VUOTTATSHERNOBYLISTA. Symposium Helsingissa 25.-26.4.2006 STUK-A217 / HUHTIKUU 2006 &STUK STUK-A217 / HUHTIKUU 2006 YMPARISTON RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA -20VUOTTATSHERNOBYLISTA Symposium Helsingissa 25.-26.4.2006 IK. Ikaheimonen (toim.) Koriaus sivulle 17: harmaan laatikon viimeisen virkkeen

Lisätiedot

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET 5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä.. 164 5.2 Luonnon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN 3 ALFA- JA BEETASÄTEILY 3 GAMMASÄTEILY 4 RADIOAKTIIVISET

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti Säteilyturvakeskus 15.10.2013 1 Tiivistelmä Gold Fields Arctic Platinium Oy selvittää Suhangon kaivoksen avaamista Ranuan

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää 86 radonin hajoamisen seurauksena muodostuneet tytärytimet ovat kuitenkin haitallisia, koska ne ovat kiinteitä aineita ja voivat kulkeutua pölyhiukkasten mukana ihmisen keuhkoihin. Talon alla oleva maaperä

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitettiin radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ 1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ Roy Pöllänen SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden

Lisätiedot

T I E D O T T E I T A

T I E D O T T E I T A 2 0 8 0 V T T T I E D O T T E I T A V T T T I E D O T T E I T A Kari Rasilainen, Vesa Suolanen & Seppo Vuori Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Turvallisuusanalyyseissa laskettujen säteilyvaikutusten havainnollistaminen

Lisätiedot

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %.

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperaosasto/pohjavesitutkimukset No Vilte Ylitarkastaja Urpo J. Salo Kauppa- ja teollisuusministerio Juho Hyyppa: Lausunto KTM:lle kallioperan metaanikaasusta Pelle Bergstrdmin

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / LOKAKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Hyvä tietää säteilystä

Hyvä tietää säteilystä Hyvä tietää säteilystä Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 4 MAALISKUU 1996 FI9700085 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1995 Kyllikki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti Yhteenveto Soklin fosfaattimalmissa luonnon radioaktiivisten aineiden määrät ovat selvästi suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Tässä Yara Suomi Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

RADONMITTAUKSET IMATRALLA

RADONMITTAUKSET IMATRALLA RADONMITTAUKSET IMATRALLA SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 Käsitteitä ja lyhenteitä... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET... 6 2.1 Radon... 6 2.2 Radonin terveyshaitat... 7 3. MITTAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanilouhinnan terveysvaikutukset Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanikaivokset ja terveys Tutkittu tieteellisesti liian vähän Suomessa ei ole raja-arvoa juomaveden

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti 28.2.2011

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti 28.2.2011 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitetaan radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI9700086 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET

SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET SÄTEILY JA MAAPERÄN LUONNONVARAHANKKEET FCG Finnish Consulting Group Oy Suomessa uraanimalmin mahdollisesta louhinnasta aiheutuvat ympäristöongelmat ovat viime vuosien aikana aiheuttaneet kärkevääkin keskustelua.

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto

Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto / MAALISKUU 2013 A Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto P. Vesterbacka, K. Vaaramaa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2013 Porakaivoveden

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Ryhmä 9: Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Sirke Lahtinen Tuukka Ahonen Petri Hannuksela Timo

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUKBVYK 5 TOUKOKUU 1997 FI9700084 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1996 Suvi Ristonmaa (toim.) Valmiusyksikkö SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 00881 HELSINKI Puh. (09) 759

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti - luonnos

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti - luonnos Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti - luonnos Säteilyturvakeskus 30.1.2014 1 Tiivistelmä Dragon Mining OY selvittää kaivostoiminnan aloittamista Kuusamon

Lisätiedot

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Luonnosta

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4 RADON SISÄILMASSA Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen...

Lisätiedot

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET 4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...

Lisätiedot

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008).

Kuva 10-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 2008). Kuva 1-2-9. Maaperän geokemia raudan (Fe) ja nikkelin (Ni) osalta moreeninäytteissä (Koljonen et al. 1992, Pöyry 28). 1.2.3.4 Geokemia Vihreäkivialueella, johon myös hankealue kuuluu, on moreeniin rikastunut

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Loppuraportti

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Loppuraportti Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti Säteilyturvakeskus 10.12.2014 1 Summary Dragon Mining is currently investigating the possibility of commencing gold

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot