Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta"

Transkriptio

1 STUK-B-VYK 4 MAALISKUU 1996 FI Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1995 Kyllikki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele Aaltonen Matti Asikainen Tapani Honkamaa Heikki Lemmelä Arto Leppänen Pertti Niskala Risto Paltemaa Ritva Saxen SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, HELSINKI Puh. (90) ci Ns ; S 3

2 ISBN ISSN Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Säteilyturvakeskus Julkaisumyynti PL 14, HELSINKI Puh. (90)

3 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Aakko Kyllikki (toim.). Valmiustapahtumatja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuosiraportti STUK-B-VYK 4. Helsinki 1995, 23 s. + liitt. 3 s. ISBN ISSN Avainsanat: valmiustapahtuma, valmiusharjoitus, ulkoinen säteily, ilman radioaktiivisuusvalvonta, laskeuman radioaktiivisuusvalvonta TIIVISTELMÄ Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan vuosiraportissa selostetaan tapahtumat, joiden yhteydessä keskuksen valmiutta on kohotettu. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolta sekä tietoja päivystyksestä ja valmiusharjoituksista. Päivystysjärjestelmän kautta tuli 23 ilmoitusta poikkeuksellisesta havainnoista tai tapahtumista. Kymmenen ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusmittausten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Viisi ilmoitusta koski säteilymittaushavaintoja ulkoisessa annosnopeudessa. Tarkistusmittauksissa havainnot osoittautuivat mittarivirheiksi. Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti kahdeksasta seismisestä tapahtumasta. Säteilyturvakeskuksen analysoimissa ilmanäytteissä havaittiin viidellätoista viikon pituisella havaintojaksolla erittäin pieniä, ainoastaan laboratorio-olosuhteissa havaittavia, määriä lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita. Ulkoisen säteilyn annosnopeus oli normaali. Säteilyturvakeskus osallistui oman toimintavalmiutensa ja yhteistoimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kahteen kotimaiseen ja viiteen kansainväliseen valmiusharjoitukseen. Kuhunkin harjoitukseen Säteilyturvakeskuksesta osallistui noin 25 henkilöä siten, että noin joka kolmas Säteilyturvakeskuksen työntekijä osallistui ainakin yhteen pidetyistä harjoituksista. Viestiyhteyksien toimivuutta kotimaisiin ydinvoimalaitoksiin sekä Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitoksiin ja Murmanskin laivastotukikohtaan testattiin viikottain. Muita ulkomailta tulevia yhteyskokeiluja (IAEA, EU, Pohjoismaat) oli noin kaksi kertaa kuukaudessa.

4 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ Sivu JOHDANTO 5 PÄIVYSTYS- JA MUUT TAPAHTUMAT Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Reaktorin pysäytys Leningradin ydinvoimalaitoksella Virheellinen ilmoitus Leningradin ydinvoimalaitokselta Rajojen valvontaan liittyvät tapahtumat Seismologian laitoksen ilmoitukset 7 VALMIUSHARJOITUKSET Loviisan voimalaitoksen valmiusharjoitus Olkiluodon voimalaitoksen valmiusharjoitus Kansainvälinen säteilymittausharjoitus Suomessa Kuolan voimalaitoksen valmiusharjoitus Kansainvälinen valmiusharjoitus Pietarissa EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset 8 YHTEYSKOKEILUT 9 VALTAKUNNALUNEN SÄTEILYVALVONTA Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ilman radioaktiivisuusvalvonta Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta 18 Liite 1: Liite 2: Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko Käsitteitä ja lyhenteitä

5 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 1 JOHDANTO Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan tärkein tavoite on pitää yllä jatkuvaa valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta. Keskus kokoaa ja käsittelee säteilytilannetiedot, ja antaa niiden perusteella säteilysuojelutoimenpiteitä koskevat suositukset. Säteilyturvakeskuksen valmiustoimintaan kuuluu selvittää ja raportoida kaikki sellaiset maamme rajojen ulkopuolelta tulleet tiedot ja epäilyt, jotka saattavat vaikuttaa säteilyhavaintoihin Suomen alueella selvittää ja raportoida pienetkin Suomen alueella tehdyt poikkeamahavainnot ja niiden syyt. Normaalista poikkeavista säteilytilanteista on erotettava ns. valmiustapahtumat, jotka eivät yleensä johda säteilysuojelutoimenpiteisiin maassamme. Lähes kaikkiin valmiustapahtumiin, ellei kyse ole mittarivirheestä tai heti aiheettomaksi todetusta epäilystä, liittyy varmuustoimenpiteenä säteilyvalvonnan tehostaminen Suomen alueella. Varsinaisia valmiustapahtumia ei raportointivuoden aikana ollut. Tässä valmiustoiminnan vuosivuosiraportissa esitetään tietoja päivystystapahrumista, valmiusharjoituksista sekä tiedonsiirto- ja hälytysyhteyksien testauksista. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointi) aksolta. Säteilyturvakeskus osallistuu vuosittain useisiin valmiusharjoituksiin. Harjoituksissa varaudutaan säteilyvaaratilanteisiin. Kuvitellun onnettomuuden avulla ylläpidetään, testataan ja kehitetään keskuksen sisäistä toimintaa sekä viranomaisten yhteistyötä. Saatujen kokemusten perusteella kehitetään valmiussuunnitelmaa, yksityiskohtaisia toimintaohjeita sekä päätöksenteon tueksi tarkoitettua taustamateriaalia ja apuvälineitä. Loviisan ja Olkiluodon voimalaitokset järjestävät vuosittain toimintaharjoituksia, joissa testataan ja harjoitellaan onnettomuuden varalta laadittuja suunnitelmia. Säteilyturvakeskus osallistuu molempien voimalaitosten harjoituksiin. STUK myös valvoo voimalaitosten harjoituksia. Lisäksi Säteilyturvakeskus osallistuu yhteispohjoismaisiin ja kansainvälisiin harjoituksiin. Yhteispohjoismaisissa toimintaharjoituksissa keskitytään mm. leviämismallien, suojelutoimenpiteiden ja annosarvioiden vertailuun ja yhtenäistämiseen. Kansainvälisiä harjoituksia järjestävät OECD: n ydinenergiajärjestö NE A ja Kansainvälinen Atomienergiajärjestö (IAEA) sekä Euroopan Unioni. Kahdenkeskisiä harjoituksia pidetään naapurimaiden kanssa. Kotimaisia ydinvoimaloita koskevat tapahtumat kootaan ydinturvallisuusosaston Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskeviin neljännesvuosiraportteihin ja vuosiyhteenvetoon STUK- B-YTO. Säteilyn käyttöön liittyvät tapahtumat raportoidaan säteilyturvallisuusosaston vuosiraportissa STUK-B-STO.

6 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 2 PÄIVYSTYS- JA MUUT TAPAHTUMAT 2.1 Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Säteilyturvakeskus pitää yllä päivystysjärjestelmää. Päivystysryhmään kuuluu 12 säteilyasiantuntijaa, joista kukin on päivystysvuorossa viikon kerrallaan. Viikonloppuisin ja arkipyhinä valmiutta lisätään valmius- ja tiedotusyksikön päivystäjillä. Päivystäjä on tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa ja hän on velvollinen käynnistämään STUK:n valmiustoiminnan 15 minuutin kuluessa hälytyssignaalin saapumisesta. Päivystysryhmän kautta tuli 23 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Kymmenen ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Viisi ilmoitusta koski säteilymittaushavaintoja ulkoisessa annosnopeudessa. Tarkistuksissa tapaukset osoittautuivat mittarivirheiksi. 2.2 Reaktorin pysäytys Leningradin ydinvoimalaitoksella Leningradin ydinvoimalaitoksen automaattinen suojausjärjestelmä pysäytti kakkosyksikön pikasululla 4. tammikuuta. Laitoksen ulkopuolisessa sähköverkossa sattuneen muuntajavaurion aiheuttama oikosulku lamautti valvontajärjestelmän ja aiheutti pikasulun. Tapahtumalla ei ollut vaikutusta laitoksen turvallisuuteen. Säteilyturvakeskukseen saatiin tieto tapahtumasta laitoksen ydinturvallisuusviranomaisilta. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille sekä kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa (3,40 mk/min + ppm) ja teksti-tv:n säteilyturvasivuilla (s ). 2.3 Virheellinen ilmoitus Leningradin ydinvoimalaitokselta Säteilyturvakeskus sai Leningradin ydinvoimalaitokselta 17. toukokuuta satelliitin välityksellä kiireellisen viestin ykkösyksiköllä tapahtuneista häiriöistä. Viestin saivat samanaikaisesti Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa ja Venäjä. Puhelinyhteydessä laitoksen turvallisuusviranomaisiin selvisi, että viesti oli aiheeton ja lähti laitoksen päätteeltä suoritetun yhteyskokeilun yhteydessä. Kyseinen yksikkö on ollut seisokissa joulukuusta 1994 lähtien. Ilmoitus hälytysviestin virheellisyydestä lähetettiin viestin saaneille ulkomaisille säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisille 20 minuutin kuluttua sen saapumisesta. Suomessa tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja Teksti-TV:n säteilyturvasivuilla. 2.4 Rajojen valvontaan liittyneet tapahtumat Kazakstanista tuodusta lentokoneromusta löytyi radioaktiivista radium (^Ra) -valoväriä sisältäviä mittareita ja kylttejä. Radioaktiivisuutensa vuoksi suuri osa romusta oli vientiin ja metalliteollisuuden raaka-aineeksi kelpaamatonta. Romun haltijan järjestämä puhdistustyö radioaktiivisten osien poistamiseksi ja Kazakstaniin palauttamiseksi on kesken ja romu edelleen Kotkan tullialueella jatkotoimenpiteitä varten.

7 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 2.5 Seismologian laitoksen ilmoitukset Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti kahdeksasta seismisestä tapahtumasta, joista kaksi koski Kiinan tekemiä ydinkokeita Sinkiangin ydinkoealueella ja viisi Ranskan tekemiä ydinkokeita Mururoalla. Yksi ilmoitus koski maanjäristystä Ruotsissa lähellä Ringhalsin ydinvoimalaitosta. Ilmoitukset eivät aiheuttaneet lisätoimenpiteitä. VALMIUSHARJOITUKSET 3.1 Loviisan voimalaitoksen valmiusharjoitus Loviisan voimalaitos järjesti 20. huhtikuuta valmiusharjoituksen. Kuvitteellisten tapahtumien seurauksena suojarakennukseen vapautui vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita. Harjoituksessa testattiin yhteyksiä ja yhteistoimintaa STUK:n ja voimalaitoksen välillä. STUK:n omassa toiminnassa harjoitettiin ja arvioitiin erityisesti toiminnan käynnistämistä sekä ilmoitusten ja tilannetiedotusten tekemistä koti- ja ulkomaisille viranomaisille. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 30 henkilöä. 3.2 Olkiluodon voimalaitoksen valmiusharjoitus Olkiluodon ydinvoimalaitos järjesti virka-ajan ulkopuolisen palo- ja valmiusharjoituksen 6. marraskuuta. Kuvitteellisessa harjoitustilanteessa laitoksen turpiinihallissa syttynyt tulipalo aiheutti reaktorin normaalin jäähdytyksen menetyksen. Harjoitukseen osallistuivat Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Turun ja Porin lääninhallitus, TVO:n valmiusorganisaatio ja palokunta, Rauman pelastuslaitos ja aluehälytyskeskus sekä Rauman, Eurajoen ja Luvian palokunnat. Harjoituksen painopisteenä oli voimalaitoksen valmiusorganisaation ja ulkopuolisten palo- ja pelastusyksiköiden yhteistyö. Harjoituksessa testattiin myös ympäristöriskin arviointia todellisen säätilanteen mukaisesti. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 23 henkilöä. 3.3 Kansainvälinen säteilymittausharjoitus Suomessa Padasjoella Lahden lähellä järjestettiin elokuuta kansainvälinen säteilymittausharjoitus RESUME 95 (Rapid Environmental Surveying Using Mobile Equipment). Harjoituksen tarkoituksena oli kehittää säteilymittauslentojen tekniikkaa ja taktiikkaa. Harjoituksessa testattiin autojen, lentokoneiden ja helikopterien käyttöä säteilymittauksissa ja kokeiltiin erilaisten mittausjärjestelmien kykyä löytää radioaktiivisia kappaleita maastosta. Harjoitukseen osallistui kahdeksan maata: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Skotlanti ja Kanada. Harjoituspaikaksi valittiin Vesivehmaan lentokenttä ja Padasjoella sijaitseva Auttoisten kylä, koska Tshernobylin laskeuma vaihtelee Auttoisissa mittauksiin sopivalla tavalla. Auttoisissa mitattiin Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamaa laskeumaa. Lisäksi lähialueen metsiin oli kätketty säteilylähteitä, jotka joukkueiden piti löytää lentomittauksilla. STUK huolehti lähteiden turvallisuudesta ja valvonnasta.

8 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Suomesta harjoituksen suunnitteluun osallistuivat Säteilyturvakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja sisäasiainministeriö. Kenttämittauksiin osallistuivat Säteilyturvakeskus yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa, puolustusvoimat ja Geologian tutkimuskeskus. Säteilyturvakeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun joukkue teki mittauksia sekä autolla että rajavartiolaitoksen helikopterilla. Sekä suomalaiset että ulkomaiset joukkueet saivat harjoituksesta arvokasta kokemusta. Harjoitus paransi selvästi valmiutta tehdä mittauksia liikkuvalla kalustolla; harjoituksen jälkeen mm. kehitettiin tehokas mittausohjelmisto säteilykartoitusta varten. Lisäksi harjoitus osoitti, että kansainvälinen yhteistyö toimisi hyvin, jos mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa tarvittaisiin säteilymittauskalustoa ja -asiantuntemusta ulkomailta. 3.4 Kuolan voimalaitoksen valmiusharjoitus Kuolassa järjestettiin ydinvoimalaitosonnettomuutta koskeva harjoitus Harjoitus oli Venäjän siviilipuolustusministeriön (EMERCOM) ja YK:n Humanitaaristen asioiden osaston DHA:n (Department of Humanitarian Affairs) järjestämä. Harjoituksessa testattiin ydinvoimalaitoksen henkilökuntaa ja ympäristön väestöä koskevia suojelutoimenpiteitä. Lisäksi testattim kansainvälistä yhteistyötä sekä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten yhteistoimintaa. Kuvitteellinen onnettomuus tapahtui Kuolan voimalaitoksessa ja siitä aiheutunut 15 minuuttia kestänyt päästö suuntautui Suomeen päin. Ensimmäisenä harjoituspäivänä peliaika eteni kolme vuorokautta. Toisena harjoituspäivänä oli onnettomuudesta kulunut kaksi viikkoa ja kolmantena harjoituspäivänä kuukausi. Säteilyturvakeskus analysoi Suomen osalta harjoitukseen liittyvää säteilytilannetta ja niitä suojelutoimenpiteitä, joita tilanteen johdosta olisi jouduttu käynnistämään. Ulkomaisia tarkkailijoita ja osallistujia oli useasta Euroopan maasta sekä Japanista, USA:sta ja Kanadasta. Suomesta harjoitukseen Kuolan alueella osallistui asiantuntijoina ja tarkkailijoina viisi henkilöä sekä kenttätoimintaan kahdeksan henkilön Finnrescueforce-ryhmä. Suomessa harjoitus kesti kolme vuorokautta. Harjoitukseen osallistuivat sisäasiainministeriö, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Lapin lääninhallitus ja Sallan kunta. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 25 henkilöä. 3.5 Kansainvälinen valmiusharjoitus Pietarissa Venäjän atomienergiaministeriö MINATOM järjesti alueellisen ydinvoimalaitosonnettomuutta koskevan valmiusharjoituksen, joka pidettiin Pietarissa ja Sosnovyi Borissa joulukuuta. Useiden venäläisten organisaatioiden lisäksi harjoitukseen osallistui edustajia kaikista Itämeren maista sekä Norjasta ja Ranskasta. Suomen kaksi osallistujaa olivat Säteilyturvakeskuksesta. Kuvitteellisessa harjoitustilanteessa toimittiin Leningradin ydinvoimalaitoksessa tapahtuneen onnettomuuden jälkitilanteessa. Harjoitus alkoi hälytysyhteyksien testaamisella muihin maihin. Varsinainen työskentely keskittyi päästöpilven vaikutusten selvittämiseen ja väestön suojaamisen arviointiin. 3.6 EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset ECURIE on lyhenne sanoista European Community Urgent Radiological Information Exchange. EU järjesti jäsenmailleen kaksi tiedonvaihtoa koskevaa ECURIE-harjoitusta, 23. toukokuuta ja 17. lokakuuta. Harjoituksissa testattiin jäsenvaltioiden valmiutta vastaanottaa ja lähettää informaatiota sekä komission kykyä välittää edelleen tietoa jäsenvaltioille. Suomessa kontaktipiste on Säteilyturvakeskus. ECURIE-harjoituksissa lähetetään Luxemburgissa sijaitsevasta EU:n hälytyskeskuksesta kaikille jäsenmaille hälytys telexviestinä, jossa koodatussa muodossa kerrotaan tiedot kuvitteellisesta onnettomuudesta. Kunkin maan tulee

9 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS purkaa viesti ja valmistella annettuun tilanteeseen liittyvä, oman maan tilannetta koskeva ilmoitus ja tarkempi tilannekuvaus ja lähettää ne koodatussa muodossa EU:n hälytyskeskukseen. Tilannekuvauksen tulee sisältää oman maan kuvitteellinen säteilytilanne, suojelutoimet joihin on ryhdytty tai joita on suunnitteilla ja annosarviot. EU:n hälytyskeskus välittää kaikki saamansa tilannekuvaa käsittelevät viestit kaikille jäsenmailleen. Toukokuun harjoitus jouduttiin keskeyttämään Luxemburgin tietoliikenteessä esiintyneiden häiriöiden vuoksi. Lokakuun harjoituksessa Säteilyturvakeskukseen saapui 46 koodattua hälytyssanomaa, jotka kirjattiin ja purettiin välittömästi niiden saavuttua. Omat sanomat valmisteltiin ja lähetettiin harjoitusohjeen mukaisesti. Harjoitusten kulusta tehtiin yhteenveto komissiolle. YHTEYSKOKEILUT Kiireellisten sanomien vastaanottamiseksi Säteilyturvakeskuksessa on valmiuskäyttöön tarkoitetut puhelin-, telex- ja telefaxyhteydet. Erityisesti virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa nopeutettiin kertomusvuonna uudella teletekniikalla. Nyt päivystysvuorossa oleva voi kannettavan tietokoneen avulla lukea kotona kaikki hälytysnumeroihin tulleet sanomat, lähettää sanomia ja seurata reaaliajassa säteilytilannetta valtakunnallisella säteilyvalvontaohjelmistolla. Viestiyhteyksien toimivuutta ja asiantuntijoiden tavoitettavuutta testataan säännöllisesti. Taulukossa I on Säteilyturvakeskukseen tulevat, säännöllisesti tehtävät viestiyhteyksien toimivuustestaukset. Taulukossa II on Säteilyturvakeskukseen ennalta ilmoittamattomana ajankohtana tulevat yhteyskokeilut, joissa testataan asiantuntijoiden tavoitettavuutta ja reagointiaikaa sekä viestiyhteyksien toimivuutta.

10 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Taulukko I. Säännöllisesti tehtävät viestiyhteyksien toimivuustestaukset. Viestin lähettäjä Testattava viestiyhteys Viesti tapa (reagointi) Testitiheys Ajankohta Loviisan voimalaitos TVO:n voimalaitos voimalaitoksen valvomon ja STUK:n välinen erillinen puhelinlinja puhelu valvomosta STUK:een (takaisinsoitto) 1 / viikko / lähettäjä maanantaisin virka-aikana Loviisan voimalaitos TVO:n voimalaitos voimalaitoksen valvomon tietokoneen ja STUK:n välinen datansiirtolinja datansiirto voimalaitokselta STUK:een kirjoittimelle (seuranta) 1 / viikko 1 / viikko Loviisa maanantaisin TVO tiistaisin Leningradin voimalaitos Kuolan voimalaitos Murmanskin laivastotukikohta satelliittivälitteiset valmiiksi ohjelmoidut telex-yhteydet viesti STUKrn hälytystelexiin (seuranta) viesti STUK:n ydinturvallisuusosaston telexiin (seuranta) 1 /kk/ lähettäjä 1 / viikko / lähettäjä kuukauden ensimmäinen maanantai tiistaisin Taulukko IL Viestin lähettäjä Ennalta ilmoittamattomana ajankohtana tehtävät yhteyskokeilut. Yhteyskokeiluun reagoi Viestitapa ja viestiväline (reagointi) Testitiheys Ajankohta Pohjoismaat vuorotellen STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö sanoma STUK:n hälytystelefaxiin (kirjallinen vastaus) 6 / vuosi virka-aikana EU STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö koodattu sanoma STUK:n hälytystelexiin (koodattu vastaus) 8 / vuosi virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella IAEA STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö sanoma STUK:n hälytystelexiin (kirjallinen vastaus) 1-2/ vuosi virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella

11 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 5 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA 5.1 Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ulkoista säteilyä mitataan sisäasiainministeriön, puolustusvoimien ja Säteilyturvakeskuksen mittausasemilla, joita on yhteensä noin 500. Näistä noin 300 on automatisoitu. Automaattisesta mittausverkosta (Kuva 1) saadaan reaaliaikainen tieto mittauspisteissä vallitsevasta ulkoisesta annosnopeudesta. Mittaustiedot päivittyvät automaattisesti säteilyvalvontaviranomaisten tietojärjestelmään, SVO+:aan, jossa ne ovat ao. viranomaisten käytettävissä. SVO+ -järjestelmä on käytössä myös lääninhallituksissa. Mittausasemille on asetettu hälytysraja, jonka ylittyminen aiheuttaa hälytyksen ja käynnistää välittömät tarkistukset. Hälytysraja on yleensä 0,4 mikrosievertiä tunnissa. Venäjän ydinenergiaministeriö antoi Leningradin voimalaitokselle luvan reaaliaikaisen mittaustiedon siirtämiseen Suomen viranomaisille. Suomi toimitti ydinvoimalaitoksen lähiympäristöön automaattisen säteilyvalvontajärjestelman, joka käsittää kuusi kiinteää ja yhden siirrettävän aseman. Mittaustiedot saadaan automaattisesti satelliitin välityksellä SVO+ - säteilyvalvontaj ärj estelmään. Kuvassa 2 on ulkoisen säteilyn annosnopeudet Keravan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna Normaali taustasäteily vaihtelee välillä 0,04-0,20 /xsv/h mittauspaikasta riippuen. Samassakin mittauspisteessä voi esiintyä kymmenien prosenttien suuruista vaihtelua, joka johtuu sateiden tai lumi- ja jääkerroksen vaikutuksesta. Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon annosnopeuksissa talven aikana nähdään lumen ja jään vaimentava vaikutus maaperästä tulevaan säteilyyn. Vaimenemiseen ei vaikuta varsinaisesti lumikerroksen paksuus vaan sen sisältämä vesimäärä (kevyt pakkaslumi edustaa paksunakin kerroksena pientä vesimäärää). Noin 30 cm:n lumikerros pienentää annosnopeutta % lumen vesiarvosta riippuen. 11

12 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Kuva 1. Automaattinen ulkoisen säteilyn mittausverkko. 12

13 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS O.2O O.15: KERAVA 0.^ O.Oöi TAM MAA TOU HEI SYY MAR O.2O O.15 JYVASKVOA O.I Oi O.O5 O.OO^r TAM MAA TOU HE SYY MAR 0.20 ROVANIEMI O.OSi TAM MAA TOU SYY MAR O.2O O.15: IVALO O.1O: O.15- O.O5- O.OO^T TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 2. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Keravan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna

14 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK Ilman radioaktiivisuusvalvonta Ilmanäytteiden avulla määritetään radioaktiivisten aineiden pitoisuudet pintailmassa. Ilmassa olevat hiukkaset saadaan pumpulla varustetun ilmankerääjän avulla suodattimelle ja suodatin analysoidaan laboratoriossa. Menetelmällä voidaan havaita erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa. Näytteenkeräysasemat ja näytteenkerääjät Säteilyturvakeskuksella on ilmanäytteenkerääjä seitsemällä paikkakunnalla. Keräyspaikkakunnat on merkitty kuvaan 3. Lisäksi keskus analysoi ydinvoimalaitosten läheisyydessä Eurajoella ja Loviisassa olevien kerääjien suodattimet. Kerääjiä on kahta tyyppiä: Helsingin, Kotkan ja Rovaniemen kerääjien virtausnopeus on 900 m 3 /h eli pumpun avulla imetään tunnin aikana 900 m 3 ilmaa suodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kiinnittyvät erikoissuodattimeen. Kerääjissä on myös anturi, joka mittaa jatkuvasti annosnopeutta suodattimen yläpuolella ja hälyttää nopeasti, jos ilmassa on keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Imatran, Viitasaaren, Karhutunturin ja Ivalon kerääjien virtausnopeus on 150 mvh. \ / Karhutunturi ( # RovaniemiN Helsinki Kotka Imatra Viitasaari Rovaniemi Karhutunturi Ivalo N, N, N, N, N, N, N, E E E E E E E / r S\ 'i? Viitasaari \ \ J X / \ & Tampere / yolkiluoto ^/ f 7 Imatra -' fa»^^ Loviisa Kuva 3. Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemat. 14

15 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Näytteen valmistus ja analyysi Suurtehokerääjiin vaihdetaan lasikuitusuodattimet kerran viikossa ja muihin kaksi kertaa viikossa. Kaikille näytteille tehdään nopea tarkistusmittaus heti niiden saavuttua laboratorioon. Jos tarkistusmittauksissa ei havaita poikkeuksellisia määriä keinotekoisia radioaktiivisia aineita, näytteille tehdään lopullinen analyysi muutaman päivän kuluttua, jolloin näytteissä olevat lyhytikäiset luonnon radioaktiiviset aineet ovat puoliintuneet ja havaitsemisraja näin mataloitunut. Tulokset Erittäin pieniä määriä radioaktiivista jodia ( 13) I) havaittiin usealla viikon pituisella keräysjaksolla Helsingissä, Kotkassa ja Imatralla. Havainnot on esitetty kuvassa 4. Jodin lisäksi havaittiin kolmen viikon aikana radioaktiivista kobolttia (^Co) Helsingissä ja Kotkassa sekä yhden viikon aikana sinkkiä ("Zn) Helsingissä ja rautaa ( 59 Fe) Kotkassa. Mittaustulokset on esitetty taulukossa III. Vastaavanlaisia havaintoja tehdään yleensäkin toistakymmentä kertaa vuodessa. Näin pienten määrien alkuperää on usein vaikea osoittaa. Tshernobylista keväällä 1986 Suomeen tulleesta laskeumasta havaitaan edelleen cesiumit, 137 Cs ja 134 Cs. Kuvassa 5 on 137 Cs -pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemilla vuonna Kuvassa tulos puuttuu niiltä keräysjaksoilta jolloin 137 Cs -pitoisuus on ollut alle havaitsemisrajan tai näyte puuttuu. Kuvassa 6 on 137 Cs-pitoisuus Helsingin seudulla pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ydinasekokeista. Havaittujen radioaktiivisten aineiden määrät ovat pieniä, eikä niistä aiheudu terveyshaittoja. Näin pienet määrät ovat havaittavissa vain ilmanäytteiden laboratorioanalyyseissä. Säteilyturvakeskus tekee kuukausittain yhteenvedon havainnoistaan palvelupuhelimen Säteilyuutisiin ja Teksti-TV:n säteilyturvasivuille. Taulukko III. m l:n lisäksi tehdyt tuoreen laskeuman havainnot Säteilyturvakeskuksen näytteenkeräysasemillä vuonna Virhearvio suluissa (%). Keräysjakso Paikkakunta * Co 0*Bq/m 3 ) «Zn (jibq/m 3 ) ^e OtBq/m 3 ) Kotka Helsinki Kotka Helsinki Helsinki Kotka Kotka 0,11 0,24 0,19 0,15 0,57 0,17 (13) (13) (13) (14) (8) (16) ,20 (26) - 0,23 (17)

16 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 ubq/m3 * HELSINKI 1O 1 n 1CT 1 n TAM MAA TOU HEI SYY MAR /u.bci/m3 KOTKA 1O 1 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR 1O" IMATRA 1 i-i 1 - i icr 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 4. Jodihavainnot ( m I) Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysaserrdlla vuonna

17 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS ubq/m3» HELSINKI 1O 1 /u.bq/nr»3 * 1O' TAM MAA TOU HEI KOTKA SYY MAR 1CT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Bq/r * IMATRA 1O 1 icr 1 n TAM r i r MAA TOU n r HEI i r SYY MAR yu.bg/m3 * VIITASAARI 1O' icr 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR /ubq/rtö IVALO KT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 5. Cs-pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysas emillä vuonna

18 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 s 1 5 HELSINKI 1 ^ o - -1! i i i i s i i i i r i i i r Kuva Cs-pitoisuus Helsingin seudun pintailmassa vuosina Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille Suomea tulleista radioaktiivisista aineista. Säteilytilannetiedon lisäksi määritykset tukevat radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä koskevaa tutkimusta. Näytteenkeräysasemat Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti 13 paikkakunnalta. Keräysjakso on tavallisesti yksi kuukausi, mutta sitä voidaan tarvittaessa myös lyhentää. Kerääjän pinta-ala on 0,05 tai 0,07 m 2. Helsingissä on lisäksi kerääjä, jonka ala on 0,5 m 2 ja joka kerää erikseen märän ja kuivan laskeuman. Kahdella asemalla (Helsinki ja Rovaniemi) on lisäksi erillinen kerääjä, jonka näytteestä analysoidaan tritium ( 3 H). Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat on merkitty kuvaan 7. Näytteiden käsittely ja analyysit Laskeumanäytteet konsentroidaan haihduttamalla ennen analysointia. Kaikista näytteistä analysoidaan gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet. Näytteenottoa tihennetään jos esimerkiksi ulkoisen säteilyn tai ilmanäytemittausten perusteella on epäiltävissä, että laskeumatilanne on jotenkin poikkeava. Tällaisessa tilanteessa näytteet analysoidaan gammaspektrometrisesti ilman esikäsittelyä, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. Gammaspektrometrisen analyysin jälkeen näytteistä voidaan määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia radioaktiivisia aineita, kuten strontiumia ( 89 Sr, '"Sr) ja plutoniumia (^' ""Pu). Tritium-määrityksiä varten otetut näytteet tislataan epäpuhtauksien poistamiseksi. 18

19 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Tritium määritetään nestetuikespektrometrisellä mittauksella joko suoraan tislatusta näytteestä tai elektrolyyttisen rikastuksen jälkeen. Tulokset Ennen vuotta 1986 havaittu laskeuma on peräisin ydinasekokeista. Tälle laskeumalle on tyypillistä vuodenaikaisvaihtelu, mikä näkyy kuvista 8 ja 9. Kuvassa 8 on 137 Cs-laskeuma ja kuvassa 9 ^Sr-laskeuma Helsingin seudulla vuodesta 1961 alkaen. Vuoden 1986 jälkeen laskeumanäytteissä havaitut 137 Cs ja ^Sr ovat peräisin Tshernobylin onnettomuudesta. Vuonna 1995 havaitut I37 Cs:n kuukausilaskeumat eri paikkakunnilla olivat pienet, muutamilla asemilla alle havaitsemisrajan (Kuva ). Käytetyillä mittausajoilla havaitsemisraja on noin 0,2 Bq/m 2 /kk. Sääolosuhteista riippuen kuukausilaskeumat vaihtelevat huomattavasti samallakin paikkakunnalla. ""Sr -laskeumat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta alle 0,1 Bq/m 2 kuukaudessa (Kuva 11). Sadeveden tritium-pitoisuudet ( 3 H) Helsingissä ja Rovaniemellä olivat välillä 0,3-2,4 Bq/l vuonna 1995 (Kuva 12). n > 1.2 \ 1. Helsinki 2. Maarianhamina 3. Jokioinen 4. Niinisalo 5. Imatra 6. Jyväskylä 7. Joensuu 8. Vaasa 9. Kajaani. Taivalkoski 11. Rovaniemi 12. Sodankylä 13. Ivalo 2 f )1 4 ' Jr. J S») y \ 7 / / Kuva 7. Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat vuonna

20 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Bq/m2 1CT o i I I I i I I -i I i I I I i 1 i i I r I ' I Kuva Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla Bq/m2 4 " 2- i ' ~ i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' ~ i ' i ' i ' i ' i ' i [ r Kuva 9. x Sr:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla

21 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS vf HELSINKI Bqftn2 MATRA JOENSUU vf JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1Q 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Bq/W» JOWCHNEN JYVÄSKYLÄ fa2 KAJAANI 1 /j2 Itf -l I i i i I i i I i r JAN MAR MAY JUL SEP NOV MAARIANHAMINA HT 1 Bq/tn2 JAN MAR MAY JUL SEP NOV NlfJISALC Itf JAN MAR MAY JUL SEP NOV SODANKYLÄ 1tf KT' JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAD MAY JUL SEP NOV BqfrnS TAIVALKOSKI Bq/m2 1f VAASA JAN MAR MW JUL SS> NOV W 1 JAN MAR MW JUL SEP NOV Kuva. J37 Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) eri asemilla vuonna

22 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Bd/rm HELSINKI IMATRA BqArfi vf r JOENSUU V) " ' 1ff' KT* i i i JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SS» NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1tf JOKIOINEN? JYVÄSKYLÄ Bq/m2 KAJAANI 1CP vf " 1ff' Iff' Iff' 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1ff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV BqArt! MAARIANHAMINA Bq/m2 NIMBALO Bq/m2 1 1 SODANKYLÄ 1 P 1ff 1 K»' Iff* JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff* JAN MAR MAY JUL SEP NOV BqAn2 1 TAIVALKOSKI Bq/m2 VAASA Vt 1ff' 1ff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV Kuva 11. ^Srm laskeumat (Bq/m 2 ) eri asemilla vuonna Asemien näytteet on analysoitu neljännes- tai puolivuosittain yhdistettynä. 22

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI9700086 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUKBVYK 5 TOUKOKUU 1997 FI9700084 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1996 Suvi Ristonmaa (toim.) Valmiusyksikkö SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 00881 HELSINKI Puh. (09) 759

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto

Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto Juhani Lahtinen Erikoistutkija, vs. laboratorionjohtaja Kenttä ja valmius Ympäristön säteilyvalvonta Säteilyturvakeskus Teollisuuden 10. säteilyturvallisuuspäivät

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille

Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille Sivu 1/7 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL 1.2 19.6.2001 Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille 1 Johdanto 2 Valtakunnallinen säteilyvalvonta 2.1 Säteilyvalvonnan sisältö 2.2 Säteilyhälytykset 2.3

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilyturvakeskus Turvateknologia Tarja Ilander tarja.ilander@stuk.fi 4.11.2009 3-4.11.2009 Organisaatio Luvut kuvaavat henkilöstön määrää vuoden 2008

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 209 / MARRASKUU 2016 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1 2/2016 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto... 1 3 Yhteydenotot

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Ari Venäläinen Antti Aarva Pentti Pirinen Ilmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013 IIlmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE

ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Suomen koulupalot

Suomen koulupalot Suomen koulupalot 2005 2009 Brita Somerkoski, erikoistutkija, Pelastusopisto 1 25.8.2011 Koulupalot: ilmiön taustaa koulu edustaa nuorelle sekä auktoriteettia että sosiaalisten tapahtumien näyttämöä koulujen

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / JOULUKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2012 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2011 406/2011 Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN 9 SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN Kyllikki Aakko ja Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Säteilyvaaran aiheuttajat ja vaikutukset... 352 9.2 Säteilyvaaratilanteen turvallisuusarviointi... 360 9.3

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen / HUHTIKUU 2008 B Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen Vuosiraportti 2008 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Histopatologisen tutkimuksen virhelähteet. Heikki Aho Laaduntarkkailupäivät 9.2.2005

Histopatologisen tutkimuksen virhelähteet. Heikki Aho Laaduntarkkailupäivät 9.2.2005 Histopatologisen tutkimuksen virhelähteet Heikki Aho Laaduntarkkailupäivät 9.2.2005 Mittausepävarmuus Mittausepävarmuus on arvio ilmoitetun mittaustuloksen siitä osasta, joka kuvaa aluetta, jonka sisällä

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

JVT-ja kuivauspäivät Tellervonkatu opetti ja muuttaa käytäntöjä JVT- ja kuivauspäivät 2016 Paloesimies Jarkke Lahti

JVT-ja kuivauspäivät Tellervonkatu opetti ja muuttaa käytäntöjä JVT- ja kuivauspäivät 2016 Paloesimies Jarkke Lahti JVT-ja kuivauspäivät 9-10.3.2016 Tellervonkatu opetti ja muuttaa käytäntöjä JVT- ja kuivauspäivät 2016 Paloesimies Jarkke Lahti Toimenpiteet tulipalon jälkeen Huollot keskeytettiin ensimmäisten oireiden

Lisätiedot