Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta"

Transkriptio

1 STUK-B-VYK 4 MAALISKUU 1996 FI Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1995 Kyllikki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele Aaltonen Matti Asikainen Tapani Honkamaa Heikki Lemmelä Arto Leppänen Pertti Niskala Risto Paltemaa Ritva Saxen SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, HELSINKI Puh. (90) ci Ns ; S 3

2 ISBN ISSN Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Säteilyturvakeskus Julkaisumyynti PL 14, HELSINKI Puh. (90)

3 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Aakko Kyllikki (toim.). Valmiustapahtumatja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuosiraportti STUK-B-VYK 4. Helsinki 1995, 23 s. + liitt. 3 s. ISBN ISSN Avainsanat: valmiustapahtuma, valmiusharjoitus, ulkoinen säteily, ilman radioaktiivisuusvalvonta, laskeuman radioaktiivisuusvalvonta TIIVISTELMÄ Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan vuosiraportissa selostetaan tapahtumat, joiden yhteydessä keskuksen valmiutta on kohotettu. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolta sekä tietoja päivystyksestä ja valmiusharjoituksista. Päivystysjärjestelmän kautta tuli 23 ilmoitusta poikkeuksellisesta havainnoista tai tapahtumista. Kymmenen ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusmittausten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Viisi ilmoitusta koski säteilymittaushavaintoja ulkoisessa annosnopeudessa. Tarkistusmittauksissa havainnot osoittautuivat mittarivirheiksi. Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti kahdeksasta seismisestä tapahtumasta. Säteilyturvakeskuksen analysoimissa ilmanäytteissä havaittiin viidellätoista viikon pituisella havaintojaksolla erittäin pieniä, ainoastaan laboratorio-olosuhteissa havaittavia, määriä lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita. Ulkoisen säteilyn annosnopeus oli normaali. Säteilyturvakeskus osallistui oman toimintavalmiutensa ja yhteistoimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kahteen kotimaiseen ja viiteen kansainväliseen valmiusharjoitukseen. Kuhunkin harjoitukseen Säteilyturvakeskuksesta osallistui noin 25 henkilöä siten, että noin joka kolmas Säteilyturvakeskuksen työntekijä osallistui ainakin yhteen pidetyistä harjoituksista. Viestiyhteyksien toimivuutta kotimaisiin ydinvoimalaitoksiin sekä Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitoksiin ja Murmanskin laivastotukikohtaan testattiin viikottain. Muita ulkomailta tulevia yhteyskokeiluja (IAEA, EU, Pohjoismaat) oli noin kaksi kertaa kuukaudessa.

4 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ Sivu JOHDANTO 5 PÄIVYSTYS- JA MUUT TAPAHTUMAT Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Reaktorin pysäytys Leningradin ydinvoimalaitoksella Virheellinen ilmoitus Leningradin ydinvoimalaitokselta Rajojen valvontaan liittyvät tapahtumat Seismologian laitoksen ilmoitukset 7 VALMIUSHARJOITUKSET Loviisan voimalaitoksen valmiusharjoitus Olkiluodon voimalaitoksen valmiusharjoitus Kansainvälinen säteilymittausharjoitus Suomessa Kuolan voimalaitoksen valmiusharjoitus Kansainvälinen valmiusharjoitus Pietarissa EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset 8 YHTEYSKOKEILUT 9 VALTAKUNNALUNEN SÄTEILYVALVONTA Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ilman radioaktiivisuusvalvonta Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta 18 Liite 1: Liite 2: Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko Käsitteitä ja lyhenteitä

5 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 1 JOHDANTO Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan tärkein tavoite on pitää yllä jatkuvaa valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta. Keskus kokoaa ja käsittelee säteilytilannetiedot, ja antaa niiden perusteella säteilysuojelutoimenpiteitä koskevat suositukset. Säteilyturvakeskuksen valmiustoimintaan kuuluu selvittää ja raportoida kaikki sellaiset maamme rajojen ulkopuolelta tulleet tiedot ja epäilyt, jotka saattavat vaikuttaa säteilyhavaintoihin Suomen alueella selvittää ja raportoida pienetkin Suomen alueella tehdyt poikkeamahavainnot ja niiden syyt. Normaalista poikkeavista säteilytilanteista on erotettava ns. valmiustapahtumat, jotka eivät yleensä johda säteilysuojelutoimenpiteisiin maassamme. Lähes kaikkiin valmiustapahtumiin, ellei kyse ole mittarivirheestä tai heti aiheettomaksi todetusta epäilystä, liittyy varmuustoimenpiteenä säteilyvalvonnan tehostaminen Suomen alueella. Varsinaisia valmiustapahtumia ei raportointivuoden aikana ollut. Tässä valmiustoiminnan vuosivuosiraportissa esitetään tietoja päivystystapahrumista, valmiusharjoituksista sekä tiedonsiirto- ja hälytysyhteyksien testauksista. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointi) aksolta. Säteilyturvakeskus osallistuu vuosittain useisiin valmiusharjoituksiin. Harjoituksissa varaudutaan säteilyvaaratilanteisiin. Kuvitellun onnettomuuden avulla ylläpidetään, testataan ja kehitetään keskuksen sisäistä toimintaa sekä viranomaisten yhteistyötä. Saatujen kokemusten perusteella kehitetään valmiussuunnitelmaa, yksityiskohtaisia toimintaohjeita sekä päätöksenteon tueksi tarkoitettua taustamateriaalia ja apuvälineitä. Loviisan ja Olkiluodon voimalaitokset järjestävät vuosittain toimintaharjoituksia, joissa testataan ja harjoitellaan onnettomuuden varalta laadittuja suunnitelmia. Säteilyturvakeskus osallistuu molempien voimalaitosten harjoituksiin. STUK myös valvoo voimalaitosten harjoituksia. Lisäksi Säteilyturvakeskus osallistuu yhteispohjoismaisiin ja kansainvälisiin harjoituksiin. Yhteispohjoismaisissa toimintaharjoituksissa keskitytään mm. leviämismallien, suojelutoimenpiteiden ja annosarvioiden vertailuun ja yhtenäistämiseen. Kansainvälisiä harjoituksia järjestävät OECD: n ydinenergiajärjestö NE A ja Kansainvälinen Atomienergiajärjestö (IAEA) sekä Euroopan Unioni. Kahdenkeskisiä harjoituksia pidetään naapurimaiden kanssa. Kotimaisia ydinvoimaloita koskevat tapahtumat kootaan ydinturvallisuusosaston Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskeviin neljännesvuosiraportteihin ja vuosiyhteenvetoon STUK- B-YTO. Säteilyn käyttöön liittyvät tapahtumat raportoidaan säteilyturvallisuusosaston vuosiraportissa STUK-B-STO.

6 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 2 PÄIVYSTYS- JA MUUT TAPAHTUMAT 2.1 Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Säteilyturvakeskus pitää yllä päivystysjärjestelmää. Päivystysryhmään kuuluu 12 säteilyasiantuntijaa, joista kukin on päivystysvuorossa viikon kerrallaan. Viikonloppuisin ja arkipyhinä valmiutta lisätään valmius- ja tiedotusyksikön päivystäjillä. Päivystäjä on tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa ja hän on velvollinen käynnistämään STUK:n valmiustoiminnan 15 minuutin kuluessa hälytyssignaalin saapumisesta. Päivystysryhmän kautta tuli 23 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Kymmenen ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Viisi ilmoitusta koski säteilymittaushavaintoja ulkoisessa annosnopeudessa. Tarkistuksissa tapaukset osoittautuivat mittarivirheiksi. 2.2 Reaktorin pysäytys Leningradin ydinvoimalaitoksella Leningradin ydinvoimalaitoksen automaattinen suojausjärjestelmä pysäytti kakkosyksikön pikasululla 4. tammikuuta. Laitoksen ulkopuolisessa sähköverkossa sattuneen muuntajavaurion aiheuttama oikosulku lamautti valvontajärjestelmän ja aiheutti pikasulun. Tapahtumalla ei ollut vaikutusta laitoksen turvallisuuteen. Säteilyturvakeskukseen saatiin tieto tapahtumasta laitoksen ydinturvallisuusviranomaisilta. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille sekä kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa (3,40 mk/min + ppm) ja teksti-tv:n säteilyturvasivuilla (s ). 2.3 Virheellinen ilmoitus Leningradin ydinvoimalaitokselta Säteilyturvakeskus sai Leningradin ydinvoimalaitokselta 17. toukokuuta satelliitin välityksellä kiireellisen viestin ykkösyksiköllä tapahtuneista häiriöistä. Viestin saivat samanaikaisesti Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa ja Venäjä. Puhelinyhteydessä laitoksen turvallisuusviranomaisiin selvisi, että viesti oli aiheeton ja lähti laitoksen päätteeltä suoritetun yhteyskokeilun yhteydessä. Kyseinen yksikkö on ollut seisokissa joulukuusta 1994 lähtien. Ilmoitus hälytysviestin virheellisyydestä lähetettiin viestin saaneille ulkomaisille säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisille 20 minuutin kuluttua sen saapumisesta. Suomessa tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja Teksti-TV:n säteilyturvasivuilla. 2.4 Rajojen valvontaan liittyneet tapahtumat Kazakstanista tuodusta lentokoneromusta löytyi radioaktiivista radium (^Ra) -valoväriä sisältäviä mittareita ja kylttejä. Radioaktiivisuutensa vuoksi suuri osa romusta oli vientiin ja metalliteollisuuden raaka-aineeksi kelpaamatonta. Romun haltijan järjestämä puhdistustyö radioaktiivisten osien poistamiseksi ja Kazakstaniin palauttamiseksi on kesken ja romu edelleen Kotkan tullialueella jatkotoimenpiteitä varten.

7 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 2.5 Seismologian laitoksen ilmoitukset Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti kahdeksasta seismisestä tapahtumasta, joista kaksi koski Kiinan tekemiä ydinkokeita Sinkiangin ydinkoealueella ja viisi Ranskan tekemiä ydinkokeita Mururoalla. Yksi ilmoitus koski maanjäristystä Ruotsissa lähellä Ringhalsin ydinvoimalaitosta. Ilmoitukset eivät aiheuttaneet lisätoimenpiteitä. VALMIUSHARJOITUKSET 3.1 Loviisan voimalaitoksen valmiusharjoitus Loviisan voimalaitos järjesti 20. huhtikuuta valmiusharjoituksen. Kuvitteellisten tapahtumien seurauksena suojarakennukseen vapautui vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita. Harjoituksessa testattiin yhteyksiä ja yhteistoimintaa STUK:n ja voimalaitoksen välillä. STUK:n omassa toiminnassa harjoitettiin ja arvioitiin erityisesti toiminnan käynnistämistä sekä ilmoitusten ja tilannetiedotusten tekemistä koti- ja ulkomaisille viranomaisille. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 30 henkilöä. 3.2 Olkiluodon voimalaitoksen valmiusharjoitus Olkiluodon ydinvoimalaitos järjesti virka-ajan ulkopuolisen palo- ja valmiusharjoituksen 6. marraskuuta. Kuvitteellisessa harjoitustilanteessa laitoksen turpiinihallissa syttynyt tulipalo aiheutti reaktorin normaalin jäähdytyksen menetyksen. Harjoitukseen osallistuivat Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Turun ja Porin lääninhallitus, TVO:n valmiusorganisaatio ja palokunta, Rauman pelastuslaitos ja aluehälytyskeskus sekä Rauman, Eurajoen ja Luvian palokunnat. Harjoituksen painopisteenä oli voimalaitoksen valmiusorganisaation ja ulkopuolisten palo- ja pelastusyksiköiden yhteistyö. Harjoituksessa testattiin myös ympäristöriskin arviointia todellisen säätilanteen mukaisesti. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 23 henkilöä. 3.3 Kansainvälinen säteilymittausharjoitus Suomessa Padasjoella Lahden lähellä järjestettiin elokuuta kansainvälinen säteilymittausharjoitus RESUME 95 (Rapid Environmental Surveying Using Mobile Equipment). Harjoituksen tarkoituksena oli kehittää säteilymittauslentojen tekniikkaa ja taktiikkaa. Harjoituksessa testattiin autojen, lentokoneiden ja helikopterien käyttöä säteilymittauksissa ja kokeiltiin erilaisten mittausjärjestelmien kykyä löytää radioaktiivisia kappaleita maastosta. Harjoitukseen osallistui kahdeksan maata: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Skotlanti ja Kanada. Harjoituspaikaksi valittiin Vesivehmaan lentokenttä ja Padasjoella sijaitseva Auttoisten kylä, koska Tshernobylin laskeuma vaihtelee Auttoisissa mittauksiin sopivalla tavalla. Auttoisissa mitattiin Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamaa laskeumaa. Lisäksi lähialueen metsiin oli kätketty säteilylähteitä, jotka joukkueiden piti löytää lentomittauksilla. STUK huolehti lähteiden turvallisuudesta ja valvonnasta.

8 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Suomesta harjoituksen suunnitteluun osallistuivat Säteilyturvakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja sisäasiainministeriö. Kenttämittauksiin osallistuivat Säteilyturvakeskus yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa, puolustusvoimat ja Geologian tutkimuskeskus. Säteilyturvakeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun joukkue teki mittauksia sekä autolla että rajavartiolaitoksen helikopterilla. Sekä suomalaiset että ulkomaiset joukkueet saivat harjoituksesta arvokasta kokemusta. Harjoitus paransi selvästi valmiutta tehdä mittauksia liikkuvalla kalustolla; harjoituksen jälkeen mm. kehitettiin tehokas mittausohjelmisto säteilykartoitusta varten. Lisäksi harjoitus osoitti, että kansainvälinen yhteistyö toimisi hyvin, jos mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa tarvittaisiin säteilymittauskalustoa ja -asiantuntemusta ulkomailta. 3.4 Kuolan voimalaitoksen valmiusharjoitus Kuolassa järjestettiin ydinvoimalaitosonnettomuutta koskeva harjoitus Harjoitus oli Venäjän siviilipuolustusministeriön (EMERCOM) ja YK:n Humanitaaristen asioiden osaston DHA:n (Department of Humanitarian Affairs) järjestämä. Harjoituksessa testattiin ydinvoimalaitoksen henkilökuntaa ja ympäristön väestöä koskevia suojelutoimenpiteitä. Lisäksi testattim kansainvälistä yhteistyötä sekä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten yhteistoimintaa. Kuvitteellinen onnettomuus tapahtui Kuolan voimalaitoksessa ja siitä aiheutunut 15 minuuttia kestänyt päästö suuntautui Suomeen päin. Ensimmäisenä harjoituspäivänä peliaika eteni kolme vuorokautta. Toisena harjoituspäivänä oli onnettomuudesta kulunut kaksi viikkoa ja kolmantena harjoituspäivänä kuukausi. Säteilyturvakeskus analysoi Suomen osalta harjoitukseen liittyvää säteilytilannetta ja niitä suojelutoimenpiteitä, joita tilanteen johdosta olisi jouduttu käynnistämään. Ulkomaisia tarkkailijoita ja osallistujia oli useasta Euroopan maasta sekä Japanista, USA:sta ja Kanadasta. Suomesta harjoitukseen Kuolan alueella osallistui asiantuntijoina ja tarkkailijoina viisi henkilöä sekä kenttätoimintaan kahdeksan henkilön Finnrescueforce-ryhmä. Suomessa harjoitus kesti kolme vuorokautta. Harjoitukseen osallistuivat sisäasiainministeriö, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Lapin lääninhallitus ja Sallan kunta. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 25 henkilöä. 3.5 Kansainvälinen valmiusharjoitus Pietarissa Venäjän atomienergiaministeriö MINATOM järjesti alueellisen ydinvoimalaitosonnettomuutta koskevan valmiusharjoituksen, joka pidettiin Pietarissa ja Sosnovyi Borissa joulukuuta. Useiden venäläisten organisaatioiden lisäksi harjoitukseen osallistui edustajia kaikista Itämeren maista sekä Norjasta ja Ranskasta. Suomen kaksi osallistujaa olivat Säteilyturvakeskuksesta. Kuvitteellisessa harjoitustilanteessa toimittiin Leningradin ydinvoimalaitoksessa tapahtuneen onnettomuuden jälkitilanteessa. Harjoitus alkoi hälytysyhteyksien testaamisella muihin maihin. Varsinainen työskentely keskittyi päästöpilven vaikutusten selvittämiseen ja väestön suojaamisen arviointiin. 3.6 EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset ECURIE on lyhenne sanoista European Community Urgent Radiological Information Exchange. EU järjesti jäsenmailleen kaksi tiedonvaihtoa koskevaa ECURIE-harjoitusta, 23. toukokuuta ja 17. lokakuuta. Harjoituksissa testattiin jäsenvaltioiden valmiutta vastaanottaa ja lähettää informaatiota sekä komission kykyä välittää edelleen tietoa jäsenvaltioille. Suomessa kontaktipiste on Säteilyturvakeskus. ECURIE-harjoituksissa lähetetään Luxemburgissa sijaitsevasta EU:n hälytyskeskuksesta kaikille jäsenmaille hälytys telexviestinä, jossa koodatussa muodossa kerrotaan tiedot kuvitteellisesta onnettomuudesta. Kunkin maan tulee

9 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS purkaa viesti ja valmistella annettuun tilanteeseen liittyvä, oman maan tilannetta koskeva ilmoitus ja tarkempi tilannekuvaus ja lähettää ne koodatussa muodossa EU:n hälytyskeskukseen. Tilannekuvauksen tulee sisältää oman maan kuvitteellinen säteilytilanne, suojelutoimet joihin on ryhdytty tai joita on suunnitteilla ja annosarviot. EU:n hälytyskeskus välittää kaikki saamansa tilannekuvaa käsittelevät viestit kaikille jäsenmailleen. Toukokuun harjoitus jouduttiin keskeyttämään Luxemburgin tietoliikenteessä esiintyneiden häiriöiden vuoksi. Lokakuun harjoituksessa Säteilyturvakeskukseen saapui 46 koodattua hälytyssanomaa, jotka kirjattiin ja purettiin välittömästi niiden saavuttua. Omat sanomat valmisteltiin ja lähetettiin harjoitusohjeen mukaisesti. Harjoitusten kulusta tehtiin yhteenveto komissiolle. YHTEYSKOKEILUT Kiireellisten sanomien vastaanottamiseksi Säteilyturvakeskuksessa on valmiuskäyttöön tarkoitetut puhelin-, telex- ja telefaxyhteydet. Erityisesti virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa nopeutettiin kertomusvuonna uudella teletekniikalla. Nyt päivystysvuorossa oleva voi kannettavan tietokoneen avulla lukea kotona kaikki hälytysnumeroihin tulleet sanomat, lähettää sanomia ja seurata reaaliajassa säteilytilannetta valtakunnallisella säteilyvalvontaohjelmistolla. Viestiyhteyksien toimivuutta ja asiantuntijoiden tavoitettavuutta testataan säännöllisesti. Taulukossa I on Säteilyturvakeskukseen tulevat, säännöllisesti tehtävät viestiyhteyksien toimivuustestaukset. Taulukossa II on Säteilyturvakeskukseen ennalta ilmoittamattomana ajankohtana tulevat yhteyskokeilut, joissa testataan asiantuntijoiden tavoitettavuutta ja reagointiaikaa sekä viestiyhteyksien toimivuutta.

10 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Taulukko I. Säännöllisesti tehtävät viestiyhteyksien toimivuustestaukset. Viestin lähettäjä Testattava viestiyhteys Viesti tapa (reagointi) Testitiheys Ajankohta Loviisan voimalaitos TVO:n voimalaitos voimalaitoksen valvomon ja STUK:n välinen erillinen puhelinlinja puhelu valvomosta STUK:een (takaisinsoitto) 1 / viikko / lähettäjä maanantaisin virka-aikana Loviisan voimalaitos TVO:n voimalaitos voimalaitoksen valvomon tietokoneen ja STUK:n välinen datansiirtolinja datansiirto voimalaitokselta STUK:een kirjoittimelle (seuranta) 1 / viikko 1 / viikko Loviisa maanantaisin TVO tiistaisin Leningradin voimalaitos Kuolan voimalaitos Murmanskin laivastotukikohta satelliittivälitteiset valmiiksi ohjelmoidut telex-yhteydet viesti STUKrn hälytystelexiin (seuranta) viesti STUK:n ydinturvallisuusosaston telexiin (seuranta) 1 /kk/ lähettäjä 1 / viikko / lähettäjä kuukauden ensimmäinen maanantai tiistaisin Taulukko IL Viestin lähettäjä Ennalta ilmoittamattomana ajankohtana tehtävät yhteyskokeilut. Yhteyskokeiluun reagoi Viestitapa ja viestiväline (reagointi) Testitiheys Ajankohta Pohjoismaat vuorotellen STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö sanoma STUK:n hälytystelefaxiin (kirjallinen vastaus) 6 / vuosi virka-aikana EU STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö koodattu sanoma STUK:n hälytystelexiin (koodattu vastaus) 8 / vuosi virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella IAEA STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö sanoma STUK:n hälytystelexiin (kirjallinen vastaus) 1-2/ vuosi virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella

11 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 5 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA 5.1 Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ulkoista säteilyä mitataan sisäasiainministeriön, puolustusvoimien ja Säteilyturvakeskuksen mittausasemilla, joita on yhteensä noin 500. Näistä noin 300 on automatisoitu. Automaattisesta mittausverkosta (Kuva 1) saadaan reaaliaikainen tieto mittauspisteissä vallitsevasta ulkoisesta annosnopeudesta. Mittaustiedot päivittyvät automaattisesti säteilyvalvontaviranomaisten tietojärjestelmään, SVO+:aan, jossa ne ovat ao. viranomaisten käytettävissä. SVO+ -järjestelmä on käytössä myös lääninhallituksissa. Mittausasemille on asetettu hälytysraja, jonka ylittyminen aiheuttaa hälytyksen ja käynnistää välittömät tarkistukset. Hälytysraja on yleensä 0,4 mikrosievertiä tunnissa. Venäjän ydinenergiaministeriö antoi Leningradin voimalaitokselle luvan reaaliaikaisen mittaustiedon siirtämiseen Suomen viranomaisille. Suomi toimitti ydinvoimalaitoksen lähiympäristöön automaattisen säteilyvalvontajärjestelman, joka käsittää kuusi kiinteää ja yhden siirrettävän aseman. Mittaustiedot saadaan automaattisesti satelliitin välityksellä SVO+ - säteilyvalvontaj ärj estelmään. Kuvassa 2 on ulkoisen säteilyn annosnopeudet Keravan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna Normaali taustasäteily vaihtelee välillä 0,04-0,20 /xsv/h mittauspaikasta riippuen. Samassakin mittauspisteessä voi esiintyä kymmenien prosenttien suuruista vaihtelua, joka johtuu sateiden tai lumi- ja jääkerroksen vaikutuksesta. Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon annosnopeuksissa talven aikana nähdään lumen ja jään vaimentava vaikutus maaperästä tulevaan säteilyyn. Vaimenemiseen ei vaikuta varsinaisesti lumikerroksen paksuus vaan sen sisältämä vesimäärä (kevyt pakkaslumi edustaa paksunakin kerroksena pientä vesimäärää). Noin 30 cm:n lumikerros pienentää annosnopeutta % lumen vesiarvosta riippuen. 11

12 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Kuva 1. Automaattinen ulkoisen säteilyn mittausverkko. 12

13 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS O.2O O.15: KERAVA 0.^ O.Oöi TAM MAA TOU HEI SYY MAR O.2O O.15 JYVASKVOA O.I Oi O.O5 O.OO^r TAM MAA TOU HE SYY MAR 0.20 ROVANIEMI O.OSi TAM MAA TOU SYY MAR O.2O O.15: IVALO O.1O: O.15- O.O5- O.OO^T TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 2. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Keravan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna

14 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK Ilman radioaktiivisuusvalvonta Ilmanäytteiden avulla määritetään radioaktiivisten aineiden pitoisuudet pintailmassa. Ilmassa olevat hiukkaset saadaan pumpulla varustetun ilmankerääjän avulla suodattimelle ja suodatin analysoidaan laboratoriossa. Menetelmällä voidaan havaita erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa. Näytteenkeräysasemat ja näytteenkerääjät Säteilyturvakeskuksella on ilmanäytteenkerääjä seitsemällä paikkakunnalla. Keräyspaikkakunnat on merkitty kuvaan 3. Lisäksi keskus analysoi ydinvoimalaitosten läheisyydessä Eurajoella ja Loviisassa olevien kerääjien suodattimet. Kerääjiä on kahta tyyppiä: Helsingin, Kotkan ja Rovaniemen kerääjien virtausnopeus on 900 m 3 /h eli pumpun avulla imetään tunnin aikana 900 m 3 ilmaa suodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kiinnittyvät erikoissuodattimeen. Kerääjissä on myös anturi, joka mittaa jatkuvasti annosnopeutta suodattimen yläpuolella ja hälyttää nopeasti, jos ilmassa on keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Imatran, Viitasaaren, Karhutunturin ja Ivalon kerääjien virtausnopeus on 150 mvh. \ / Karhutunturi ( # RovaniemiN Helsinki Kotka Imatra Viitasaari Rovaniemi Karhutunturi Ivalo N, N, N, N, N, N, N, E E E E E E E / r S\ 'i? Viitasaari \ \ J X / \ & Tampere / yolkiluoto ^/ f 7 Imatra -' fa»^^ Loviisa Kuva 3. Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemat. 14

15 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Näytteen valmistus ja analyysi Suurtehokerääjiin vaihdetaan lasikuitusuodattimet kerran viikossa ja muihin kaksi kertaa viikossa. Kaikille näytteille tehdään nopea tarkistusmittaus heti niiden saavuttua laboratorioon. Jos tarkistusmittauksissa ei havaita poikkeuksellisia määriä keinotekoisia radioaktiivisia aineita, näytteille tehdään lopullinen analyysi muutaman päivän kuluttua, jolloin näytteissä olevat lyhytikäiset luonnon radioaktiiviset aineet ovat puoliintuneet ja havaitsemisraja näin mataloitunut. Tulokset Erittäin pieniä määriä radioaktiivista jodia ( 13) I) havaittiin usealla viikon pituisella keräysjaksolla Helsingissä, Kotkassa ja Imatralla. Havainnot on esitetty kuvassa 4. Jodin lisäksi havaittiin kolmen viikon aikana radioaktiivista kobolttia (^Co) Helsingissä ja Kotkassa sekä yhden viikon aikana sinkkiä ("Zn) Helsingissä ja rautaa ( 59 Fe) Kotkassa. Mittaustulokset on esitetty taulukossa III. Vastaavanlaisia havaintoja tehdään yleensäkin toistakymmentä kertaa vuodessa. Näin pienten määrien alkuperää on usein vaikea osoittaa. Tshernobylista keväällä 1986 Suomeen tulleesta laskeumasta havaitaan edelleen cesiumit, 137 Cs ja 134 Cs. Kuvassa 5 on 137 Cs -pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemilla vuonna Kuvassa tulos puuttuu niiltä keräysjaksoilta jolloin 137 Cs -pitoisuus on ollut alle havaitsemisrajan tai näyte puuttuu. Kuvassa 6 on 137 Cs-pitoisuus Helsingin seudulla pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ydinasekokeista. Havaittujen radioaktiivisten aineiden määrät ovat pieniä, eikä niistä aiheudu terveyshaittoja. Näin pienet määrät ovat havaittavissa vain ilmanäytteiden laboratorioanalyyseissä. Säteilyturvakeskus tekee kuukausittain yhteenvedon havainnoistaan palvelupuhelimen Säteilyuutisiin ja Teksti-TV:n säteilyturvasivuille. Taulukko III. m l:n lisäksi tehdyt tuoreen laskeuman havainnot Säteilyturvakeskuksen näytteenkeräysasemillä vuonna Virhearvio suluissa (%). Keräysjakso Paikkakunta * Co 0*Bq/m 3 ) «Zn (jibq/m 3 ) ^e OtBq/m 3 ) Kotka Helsinki Kotka Helsinki Helsinki Kotka Kotka 0,11 0,24 0,19 0,15 0,57 0,17 (13) (13) (13) (14) (8) (16) ,20 (26) - 0,23 (17)

16 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 ubq/m3 * HELSINKI 1O 1 n 1CT 1 n TAM MAA TOU HEI SYY MAR /u.bci/m3 KOTKA 1O 1 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR 1O" IMATRA 1 i-i 1 - i icr 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 4. Jodihavainnot ( m I) Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysaserrdlla vuonna

17 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS ubq/m3» HELSINKI 1O 1 /u.bq/nr»3 * 1O' TAM MAA TOU HEI KOTKA SYY MAR 1CT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Bq/r * IMATRA 1O 1 icr 1 n TAM r i r MAA TOU n r HEI i r SYY MAR yu.bg/m3 * VIITASAARI 1O' icr 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR /ubq/rtö IVALO KT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 5. Cs-pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysas emillä vuonna

18 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 s 1 5 HELSINKI 1 ^ o - -1! i i i i s i i i i r i i i r Kuva Cs-pitoisuus Helsingin seudun pintailmassa vuosina Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille Suomea tulleista radioaktiivisista aineista. Säteilytilannetiedon lisäksi määritykset tukevat radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä koskevaa tutkimusta. Näytteenkeräysasemat Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti 13 paikkakunnalta. Keräysjakso on tavallisesti yksi kuukausi, mutta sitä voidaan tarvittaessa myös lyhentää. Kerääjän pinta-ala on 0,05 tai 0,07 m 2. Helsingissä on lisäksi kerääjä, jonka ala on 0,5 m 2 ja joka kerää erikseen märän ja kuivan laskeuman. Kahdella asemalla (Helsinki ja Rovaniemi) on lisäksi erillinen kerääjä, jonka näytteestä analysoidaan tritium ( 3 H). Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat on merkitty kuvaan 7. Näytteiden käsittely ja analyysit Laskeumanäytteet konsentroidaan haihduttamalla ennen analysointia. Kaikista näytteistä analysoidaan gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet. Näytteenottoa tihennetään jos esimerkiksi ulkoisen säteilyn tai ilmanäytemittausten perusteella on epäiltävissä, että laskeumatilanne on jotenkin poikkeava. Tällaisessa tilanteessa näytteet analysoidaan gammaspektrometrisesti ilman esikäsittelyä, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. Gammaspektrometrisen analyysin jälkeen näytteistä voidaan määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia radioaktiivisia aineita, kuten strontiumia ( 89 Sr, '"Sr) ja plutoniumia (^' ""Pu). Tritium-määrityksiä varten otetut näytteet tislataan epäpuhtauksien poistamiseksi. 18

19 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Tritium määritetään nestetuikespektrometrisellä mittauksella joko suoraan tislatusta näytteestä tai elektrolyyttisen rikastuksen jälkeen. Tulokset Ennen vuotta 1986 havaittu laskeuma on peräisin ydinasekokeista. Tälle laskeumalle on tyypillistä vuodenaikaisvaihtelu, mikä näkyy kuvista 8 ja 9. Kuvassa 8 on 137 Cs-laskeuma ja kuvassa 9 ^Sr-laskeuma Helsingin seudulla vuodesta 1961 alkaen. Vuoden 1986 jälkeen laskeumanäytteissä havaitut 137 Cs ja ^Sr ovat peräisin Tshernobylin onnettomuudesta. Vuonna 1995 havaitut I37 Cs:n kuukausilaskeumat eri paikkakunnilla olivat pienet, muutamilla asemilla alle havaitsemisrajan (Kuva ). Käytetyillä mittausajoilla havaitsemisraja on noin 0,2 Bq/m 2 /kk. Sääolosuhteista riippuen kuukausilaskeumat vaihtelevat huomattavasti samallakin paikkakunnalla. ""Sr -laskeumat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta alle 0,1 Bq/m 2 kuukaudessa (Kuva 11). Sadeveden tritium-pitoisuudet ( 3 H) Helsingissä ja Rovaniemellä olivat välillä 0,3-2,4 Bq/l vuonna 1995 (Kuva 12). n > 1.2 \ 1. Helsinki 2. Maarianhamina 3. Jokioinen 4. Niinisalo 5. Imatra 6. Jyväskylä 7. Joensuu 8. Vaasa 9. Kajaani. Taivalkoski 11. Rovaniemi 12. Sodankylä 13. Ivalo 2 f )1 4 ' Jr. J S») y \ 7 / / Kuva 7. Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat vuonna

20 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Bq/m2 1CT o i I I I i I I -i I i I I I i 1 i i I r I ' I Kuva Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla Bq/m2 4 " 2- i ' ~ i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' ~ i ' i ' i ' i ' i ' i [ r Kuva 9. x Sr:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla

21 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS vf HELSINKI Bqftn2 MATRA JOENSUU vf JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1Q 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Bq/W» JOWCHNEN JYVÄSKYLÄ fa2 KAJAANI 1 /j2 Itf -l I i i i I i i I i r JAN MAR MAY JUL SEP NOV MAARIANHAMINA HT 1 Bq/tn2 JAN MAR MAY JUL SEP NOV NlfJISALC Itf JAN MAR MAY JUL SEP NOV SODANKYLÄ 1tf KT' JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAD MAY JUL SEP NOV BqfrnS TAIVALKOSKI Bq/m2 1f VAASA JAN MAR MW JUL SS> NOV W 1 JAN MAR MW JUL SEP NOV Kuva. J37 Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) eri asemilla vuonna

22 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Bd/rm HELSINKI IMATRA BqArfi vf r JOENSUU V) " ' 1ff' KT* i i i JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SS» NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1tf JOKIOINEN? JYVÄSKYLÄ Bq/m2 KAJAANI 1CP vf " 1ff' Iff' Iff' 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1ff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV BqArt! MAARIANHAMINA Bq/m2 NIMBALO Bq/m2 1 1 SODANKYLÄ 1 P 1ff 1 K»' Iff* JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff* JAN MAR MAY JUL SEP NOV BqAn2 1 TAIVALKOSKI Bq/m2 VAASA Vt 1ff' 1ff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV Kuva 11. ^Srm laskeumat (Bq/m 2 ) eri asemilla vuonna Asemien näytteet on analysoitu neljännes- tai puolivuosittain yhdistettynä. 22

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA FI9800100 STUK-B-VYK 7 Huhtikuu 1998 VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Vuosiraportti 1997 Suvi Ristonmaa (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E NTR A LE N RADIATION AND

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI9700086 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUKBVYK 5 TOUKOKUU 1997 FI9700084 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1996 Suvi Ristonmaa (toim.) Valmiusyksikkö SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 00881 HELSINKI Puh. (09) 759

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / LOKAKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HELMIKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2014 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2010 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2010 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet STUK-B-YTO 207 Huhtikuu 2001 YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2000 Kirsti Tossavainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

3.1 Ulkoisen säteilyn valvontajärjestelmä 6 3.2 Automaattiset mittausasemat 6 3.3 Manuaalimittaukset 6 3.4 USVA-järjestelmä 6

3.1 Ulkoisen säteilyn valvontajärjestelmä 6 3.2 Automaattiset mittausasemat 6 3.3 Manuaalimittaukset 6 3.4 USVA-järjestelmä 6 OHJE VAL 3 / 5.7.2011 Ulkoisen säteilyn valvontaohje pelastusviranomaisille 1 Jo h d a n t o 5 2 Ulkoisen säteilyn valvonta 5 2.1 Tiedon saaminen ulkoisen säteilyn annosnopeuden noususta 5 2.2 Ulkoisen

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / LOKAKUU 2010 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2010 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2012 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2013 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2013 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen / TOUKOKUU 2010 B Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen Vuosiraportti 2009 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Säteilyvaara ja suojautuminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Säteilyvaara ja suojautuminen Suojautumista edellyttävän

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001 STUK-B-YTO 214 / MAALISKUU 2002 YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001 Kirsti Tossavainen (toim.) ISBN 951-712-536-4 (nid.) ISBN 951-712-537-2 (pdf) ISBN 951-712-538-0 (html)

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / JOULUKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2012 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa Sivu 1/10 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL 1.1 15.6.2001 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 2.1 Peruskäsitteitä 2.2 Suureita ja yksiköitä 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1/5.10.2012 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA 1 Yleistä 3 2 Käsitteitä ja määritelmiä 3 3 Säteilyn terveyshaitat 5 4 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet 5 5 Väestöä koskevat

Lisätiedot

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen / HUHTIKUU 2008 B Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen Vuosiraportti 2008 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN 9 SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN Kyllikki Aakko ja Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Säteilyvaaran aiheuttajat ja vaikutukset... 352 9.2 Säteilyvaaratilanteen turvallisuusarviointi... 360 9.3

Lisätiedot

Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa

Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Seppo Klemola Säteilyturvakeskus Ympäristön säteilyvalvonta - Nuklidianalytiikka Sisältö STUKin mittauspalvelut Palvelumittausten

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinrakennus käyntiosoite Gustaf Hällströmin katu 2a Pietari Kalmin katu 2 (Helsinki 56)

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Hyvä tietää säteilystä

Hyvä tietää säteilystä Hyvä tietää säteilystä Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määritelmiä 5 3 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet jälkivaiheessa 8 3.1 Jälkivaiheen suojelutoimien valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

VARAUTUMINEN SÄTEILYVAARATILANTEISIIN. Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys) Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

VARAUTUMINEN SÄTEILYVAARATILANTEISIIN. Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys) Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset) Perustelumuistio 1 (7) VARAUTUMINEN SÄTEILYVAARATILANTEISIIN Teema 5: Ympäristö terveyden ja hyvinvoinnin voimavaraksi Sisältö 2: Terveyden ja turvallisuuden varmistaminen, Varautuminen ympäristöterveyden

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HELMIKUU 2013 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2012 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2010 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Lannoitteiden radioaktiivisuus

Lannoitteiden radioaktiivisuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka

Lisätiedot

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.7 Ohjeluonnos L4 31.5.2016 YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 YMPÄRISTÖN PERUSTILASELVITYS... 4 4 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA...

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Luentorunko a. Normaali tilanne eli kun laboratoriossa todetaan laatuvaatimusten

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2 1 (23) 25.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2: SIJAINTIPAIKAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO... 2 2 SIJAINTIPAIKKAA JA SEN TURVALLISUUSPIIRTEITÄ

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 3/2005

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 3/2005 / JOULUK U U 2005 YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 3/2005 Erja Kainulainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address

Lisätiedot

Torniosta löytyneen Cs-137 säteilylähteen tarina

Torniosta löytyneen Cs-137 säteilylähteen tarina Torniosta löytyneen Cs-137 säteilylähteen tarina Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Taustaa Tiedotteesta: Tornion terästehtaan säteilynilmaisimet havaitsivat

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Uudet ST ohjeet ja päätökset Numero Aihe Julkaisupäivä ST 1.8 Säteilyn

Lisätiedot

ELINTARVIKETEOLLISUUSLAITOSTEN JA NIIDEN YMPÄRISTÖN PUHDISTUSTOIMENPITEET SÄTEILYTILANTEESSA

ELINTARVIKETEOLLISUUSLAITOSTEN JA NIIDEN YMPÄRISTÖN PUHDISTUSTOIMENPITEET SÄTEILYTILANTEESSA / SYYSKUU 2005 ELINTARVIKETEOLLISUUSLAITOSTEN JA NIIDEN YMPÄRISTÖN PUHDISTUSTOIMENPITEET SÄTEILYTILANTEESSA T. Kantala STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET 4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot