Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta"

Transkriptio

1 STUKBVYK 5 TOUKOKUU 1997 FI Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1996 Suvi Ristonmaa (toim.) Valmiusyksikkö SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, HELSINKI Puh. (09) L SSEXT PA@E(S) I left BLAMK I

2 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS RISTONMAA, Suvi (toim). Valmiustapahtumat ja vahakxtnna.lu.nen säteilyvalvonta. Vuosiraportti STUKBVYK 5 Helsinki 1997, 24 s. + liitt. 3 s. ISBN ISSN Avainsanat: valmiustapahtuma, valmiusharjoitus, ulkoinen säteily, ilman radioaktiivisuusvalvonta, laskeuman radioaktiivisuusvalvonta TIIVISTELMÄ Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan vuosiraportissa selostetaan tapahtumat, joiden yhteydessä keskuksen valmiutta on kohotettu. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolta sekä tietoja päivystyksestä ja valmiusharjoituksista. Sellaisia tilanteita, jotka olisivat vaarantaneet väestön tai ympäristön säteilyturvallisuutta ja jotka olisivat antaneet aihetta ryhtyä suojelutoimenpiteisiin, ei vuonna 1996 ollut. Ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän kautta tuli 30 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Kaikki ilmoitetut tapaukset tarkastettiin. Suurin osa tapauksista koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Kolmessa tapauksessa kuljetus palautettiin lähtömaahan. Muut rajavalvonnan havainnot eivät aiheuttaneet asiakirja ja mittaustarkastusten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Päivystysjärjestelmän kautta tulleiden ilmoitusten lisäksi Säteilyturvakeskus sai kotija ulkomaisilta yhteistyötahoilta sekä tiedotusvälineiden kautta ilmoituksia tapahtumista ulkomaisissa ydinlaitoksissa. Tapahtumien luonne ja merkitys selvitettiin ja niistä tiedotettiin kotija ulkomaisille yhteistyötahoille, tiedotusvälineille ja kansalaisille. Lisäksi Säteilyturvakeskuksesta pyydettiin asiantuntijaapua mm. kahdessa radioaktiivisia aineita sisältäneen kuljetusauton anastustapauksessa. Ulkoista säteilyä seurataan 296 automatisoitua mittausasemaa käsittävän valvontaverkon avulla. Ulkoisen säteilyn annosnopeus oli vuonna 1996 normaali. Säteilyturvakeskuksen analysoimissa ilmanäytteissä havaittiin kahdellatoista viikon pituisella havaintojaksolla merkkejä lyhytikäisistä radioaktiivisista aineista. Pitoisuudet olivat erittäin pieniä, ainoastaan laboratorioolosuhteissa havaittavia, eikä niillä ole terveydellistä merkitystä. Säteilyturvakeskus osallistui oman toimintavalmiutensa ja yhteistoimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhteen kotimaiseen ja yhteen kansainväliseen valmiusharjoitukseen sekä kahteen EU:n jäsenmailleen järjestämään tiedonvaihtoa koskevaan harjoitukseen.

3 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 SISÄLLYS Sivu JOHDANTO 5 VALMIUSTAPAHTUMAT Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Säteilylähteiden anastus Tapahtumat ulkomaisilla ydinlaitoksilla Turpiinihäiriö Dimitrovgradin tutkimuskeskuksessa Tshernobylin ydinvoimalaitoksen lähialueen tulipalot Radioaktiivisia aineita Tshernobylin ydinvoimalaitoksen sisätiloihin Neutronivuon nousu Tshernobylin ydinvoimalaitoksen nelosyksikön sargofagin sisällä Huhu Leningradin ydinvoimalaitoksen päästöstä Suomenlahteen 8 VALMIUSHARJOITUKSET EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIEharjoitukset Sveitsin valmiusharjoitus INEX2CH Loviisan ydinvoimalaitoksen valmiusharjoitus 9 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ilman radioaktiivisuusvalvonta Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta 20 Liite 1: Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko 25 Liite 2: Käsitteitä ja lyhenteitä 27

4 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS 1 JOHDANTO Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan tärkein tavoite on ylläpitää jatkuvaa valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta siten, että keskus voi koota ja käsitellä säteilytilannetiedot, ja antaa niiden perusteella säteilysuojelutoimenpiteitä koskevat suositukset. Säteilyturvakeskuksen valmiustoimintaan kuuluu selvittää ja raportoida kaikki sellaiset maamme rajojen ulkopuolelta tulleet tiedot ja epäilyt, jotka saattavat vaikuttaa säteilyhavaintoihin Suomen alueella selvittää ja raportoida pienetkin Suomen alueella tehdyt poikkeamahavainnot ja niiden syyt. Valmiustilanteiden, joilla voi olla merkitystä väestön tai ympäristön säteilyturvallisuudelle, todennäköisyys on erittäin pieni. Vuonna 1996 ei ollut yhtään tilannetta, joissa olisi ollut aihetta ryhtyä erityistoimiin väestön tai ympäristön suojelemiseksi. Varsinaisista valmiustilanteista on erotettava ns. valmiustapahtumat, joihin liittyy tehostettu tiedonhankinta, tiedottaminen yleisölle sekä tietojen välittäminen kotimaisille ja mahdollisesti ulkomaisille yhteistyötahoille. Tässä valmiustoiminnan raportissa selostetaan vuoden 1996 valmiustapahtumat sekä ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän kautta tulleet ilmoitukset. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolla ja kerrotaan vuonna 1996 pidetyistä valmiusharjoituksista. Valmiusharjoituksissa varaudutaan säteilyvaaratilanteisiin. Kuvitellun onnettomuuden avulla ylläpidetään, testataan ja kehitetään keskuksen sisäistä toimintaa sekä viranomaisten yhteistyötä. Saatujen kokemusten perusteella kehitetään valmiussuunnitelmaa, yksityiskohtaisia toimintaohjeita sekä päätöksenteon tueksi tarkoitettua taustamateriaalia ja apuvälineitä. Kotimaisia ydinvoimaloita koskevat tapahtumat kootaan ydinturvallisuusosaston Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskeviin neljännesvuosiraportteihin ja vuosiyhteenvetoon STUKB YTO. Säteilyn käyttöön liittyvät tapahtumat raportoidaan säteilyturvallisuusosaston vuosiraportissa STUKBSTO.

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 2 VALMIUSTAPAHTUMAT 2.1 Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Säteilyturvakeskuksen päivystäjä on tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Hän on velvollinen käynnistämään STUK:n valmiustoiminnan 15 minuutin kuluessa kiireellisen viestin saapumisesta. Vuonna 1996 päivystysjärjestelmän kautta tuli 30 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Ilmoituksista 21 koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Kolmessa tapauksessa kuljetus palautettiin takaisin lähtömaahan. Muut havainnot eivät aiheuttaneet asiakirja ja mittaustarkistusten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Automaattinen ulkoisen säteilyn valvontaverkko hälytti viisi kertaa. Tarkastuksissa todettiin hälytyksien syiksi joko vialliset mittalaitteet tai laitteistojen rutiinista poikkeava testaus. Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti kolmesta seismisestä tapahtumasta. Ranska teki ydinkokeen Mururoalla 27. tammikuuta ja Kiina Xinjiangin ydinkoealueella 8. kesäkuuta ja 29. heinäkuuta. Norjan säteilyturvallisuusinstituutin päivystäjä ilmoitti STUK:n päivystäjälle 17. marraskuuta, että edellisenä päivänä avaruuteen laukaistussa kansainvälisessä Mars96 avaruusluotaimessa on mahdollisesti plutoniumenergialähde. Luotain ei laukaisun jälkeen päässyt suunnitellulle lentoradalleen vaan jäi maata kiertävälle radalle ja syöksyi maahan vuorokauden parin kuluttua laukaisuhetkestään. Tapahtuma ei aiheuttanut STUK:ssa valmiuden kohottamista, sillä luotaimen rata ei kulkenut Pohjoismaiden yli. Varsinaisten tapahtumailmoituksien lisäksi ulkomaat ja EU ottivat yhteyttä Säteilyturvakeskukseen 15 kertaa vuoden aikana testatessaan viestiyhteyksien toimivuutta ja STUK:n päivystäjän tavoitettavuutta. Lisäksi Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitokset ja ydinkäyttöisten laivojen huoltotelakka Murmanskissa testasivat satelliittivälitteisiä viestiyhteyksiä kerran kuussa. 2.2 Säteilylähteiden anastus Säteilyturvakeskus antoi asiantuntijaapua kahden radioaktiivisia aineita sisältäneen kuljetusauton anastuksen tutkinnassa. Kuljetusauto, jonka lastina oli sairaalakäyttöön tarkoitettuja radioaktiivisia aineita, varastettiin Helsingissä toukokuuta välisenä yönä. Lastina oli kolme 10 GBq:n teknetiumgeneraattoria, kaksi 370 MBq:n 131 Ihoitokapselia ja muita radioaktiivisuudeltaan pieniä säteilylähteitä. Säteilyturvakeskus sai maahantuojalta tiedon tapahtuneesta 20. toukokuuta. STUK otti yhteyttä poliisiin. Varastettu auto oli löydetty, mutta sen lasti oli edelleen kateissa. Säteilyturvakeskuksesta lähetettiin auton löytöpaikalle kaksi mittauspartiota. Partiot eivät havainneet autosta eivätkä sen ympäristöstä radioaktiivisuutta. Säteilyturvakeskus laati Yleisradiossa luettavan viranomaistiedotteen, jossa varoitettiin väestöä koskemasta säteilyvaaramerkillä varustettuihin paketteihin. Lisäksi tapahtumasta tehtiin lehdistötiedote ja kerrottiin Säteilyuutisissa ja teksti TV:n säteilyturvasivulla. Poliisi laati oman tiedotteensa. Säteilyturvakeskus ilmoitti tapahtumasta pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille ja Euroopan Unionin Komissiolle. Säteilylähteet löytyivät 22. toukokuuta varkaudesta epäillyn henkilön hallusta. Pakkauksia ei oltu avattu ja ne palautettiin omistajilleen. Autossa kiinni ollut peräkärry varastettiin yleiseltä parkkipaikalta Virroilla 18. heinäkuuta. Peräkärryssä olleiden mittalaitteiden joukossa oli tiheysmittari, jonka yhteydessä oli 110 MBq

6 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS (3 mci) 137 Cssäteilylähde. Kadoksissa ollut peräkärry lasteineen löytyi samana päivänä. Säteilylähteen sisältävä mittalaite oli vahingoittumaton eikä lyijysuojassa olleesta säteilylähteestä aiheutunut vaaraa. Tapahtumasta kerrottiin Säteilyuutisissa ja tekstitv:n säteilyturvasivulla Tapahtumat ulkomaisilla ydinlaitoksilla Turpiinihäiriö Dimitrovgradin tutkimuskeskuksessa Moskovasta noin 750 km itään sijaitsevan Dimitrovgradin tutkimuskeskuksen tutkimusreaktorista vuoti lähiympäristöön radioaktiivista höyryä 31. tammikuuta. Turpiinihäiriö aiheutti kiehutusreaktorin ylipaineistumisen, mitä seurasi höyryn päästö (noin 1 m 3 ) varaventtiilin kautta ulos. Kaasuvuoto rajoittui tutkimuslaitoksen sellaiselle alueelle, jossa ei tavallisesti oleskella. Laitosalueen puhdistamiseksi poistettiin lunta noin 200 m 2 alueelta. Säteilyturvakeskuksen saamien tietojen mukaan säteilytaso muualla tutkimuslaitoksen läheisyydessä oli niin alhainen, että siellä voitiin oleskella normaalisti. Tapahtuman luokka on yksi ydinlaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla. Varmuustoimenpiteenä tehostettiin Säteilyturvakeskuksen säteilyvalvontaa. Tapahtumasta tiedotettiin koti ja ulkomaisille yhteistyöviranomaisille sekä tiedotusvälineille. Lisäksi tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ( ) ja tekstitv:n säteilyturvasivulla Tshernobylin ydinvoimalaitoksen lähialueen tulipalot Tshernobylin ydinvoimalaitoksen lähialueiden evakuoiduilla asutusalueilla syttyi 23. huhtikuuta useita tulipaloja. Tulipalojen epäiltiin nostattavan ilmaan vuoden 1986 ydinvoimalaitosturmassa vapautuneita radioaktiivisia aineita. Paikalliset pelastuspalveluviranomaiset eivät kuitenkaan havainneet muutosta säteilytilanteessa laitosta ympäröivällä 30 kilometrin vyöhykkeellä. Tulipalot saatiin hallintaan seuraavana päivänä. Säteilyturvakeskus seurasi tilannetta ja oli yhteydessä mm. Kansainväliseen atomienergiajärjestöön Wieniin. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille yhteistyöviranomaisille ja tiedotusvälineille. Lisäksi tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja tekstitv:n säteilyturvasivulla Radioaktiivisia aineita Tshernobylin ydinvoimalaitoksen sisätiloihin Tshernobylin ydinvoimalaitoksella käytettyjen ilmansuodattimien kuljetuksen yhteydessä vapautui radioaktiivisia aineita laitoksen sisätiloihin 24. huhtikuuta. Kuljetussäiliö ei ollut tiivis ja voimalaitoksen kolmosyksikön konehuoneen lattialle pääsi jonkin verran radioaktiivisia aineita. Tapaus huomattiin hyvissä ajoin ja lattia puhdistettiin. Kukaan laitoksen henkilökunnasta ei saanut rajaarvoja ylittävää säteilyannosta eikä tapahtumalla ollut vaikutusta ympäristön säteilytilanteeseen. Tapahtuma on kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien vakavuusasteikolla luokkaa yksi. Säteilyturvakeskus sai tiedon tapahtumasta tiedotusvälineiden kautta. Säteilyturvakeskus oli yhteydessä Ukrainan ydinturvallisuusviranomaisiin sekä tiedotti tapahtuneesta kotimaisille yhteistyöviranomaisille ja tiedotusvälineille. Lisäksi tapahtumasta kerrottiin Säteilyuutisissa ja tekstitv:n säteilyturvasivulla Neutronivuon nousu Tshernobylin ydinvoimalaitoksen nelosyksikön sargofagin sisällä Tshernobylin ydinvoimalaitoksen nelosyksikön sargofagin sisällä neutronisäteilyä mittaavat anturit osoittivat säteilytason hetkellistä nousua 12. ja 16. syyskuuta. Neutroneita vapautuu reaktorijäänteistä spontaanien fissioiden seurauksena. Myös voimakas gammasäteily irrottaa neutroneita atomiytimistä. Reaktoria ympäröivä betoninen suojarakennelma on huonokuntoinen ja karkearakenteisena aineksena olevan jäänteen

7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 sekaan voi kulkeutua sadevettä. Olosuhteiden muutoksen seurauksena saattaa fissioiden ja siten myös neutroneiden määrä hieman kasvaa vaikka olisikin kyse syvässä alikriittisessä tilassa olevasta jäänteestä. Neutronisäteilyä mittaavat instrumentit ovat tyypiltään fissiokammioita. Ne reagoivat hidastuneisiin neutroneihin herkemmin kuin nopeisiin neutroneihin. Vaikka neutronilähde on vakio, on mittausjärjestelmän näkemä neutroneitten määrä kosteassa ympäristössä suurempi kuin kuivassa. Säteilyturvakeskus sai tiedon tapahtumasta tiedotusvälineiden kautta 17. syyskuuta. Tapahtumaan ei liittynyt radioaktiivisten aineiden päästöjä ympäristöön. Säteilyturvakeskus seurasi tilannetta ja oli yhteydessä Ukrainan ydinturvallisuusviranomaisiin. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille viranomaisille, tiedotusvälineille sekä Pohjoismaiden ja Viron yhteistyöviranomaisille. Asiasta kerrottiin myös Säteilyuutisissa ja tekstitv:n säteilyturvasivulla Huhu Leningradin ydinvoimalaitoksen päästöstä Suomenlahteen Marraskuun 26. STUK sai tiedotusvälineiden kautta tiedon, että 200 m 3 radioaktiivista vettä oli päässyt Suomenlahteen Leningradin ydinvoimalaitoksen kolmosyksiköstä. Tapaus oli uutisen mukaan tapahtunut viikkoa aikaisemmin. Säteilyturvakeskus oli asian selvittämiseksi yhteydessä Venäjän ydinturvallisuusviranomaiseen, joka kumosi huhun. Viranomaiselta saadun tiedon mukaan pitkäaikaisessa huoltoseisokissa olevan kolmosyksikön turpiinisalin katolta oli töiden yhteydessä valunut sadevettä turpiinisaliin. Vesi kerättiin säiliöön, koska siinä oli mahdollisesti turpiinisalin laitteista ja rakenteista huuhtoutuneita radioaktiivisia aineita. Vesi käsitellään laitoksen radioaktiivisten vesien käsittelyjärjestelmässä. Tapahtumasta tehtiin lehdistötiedote ja asiasta kerrottiin Säteilyuutisissa ja tekstitv:n säteilyturvasivulla.

8 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS VALMIUSHARJOITUKSET 3.1 EU:n jäsenmailleen järjestätämät ECURIEharjoitukset ECURIE on lyhenne sanoista European Community Urgent Radiological Information Exchange. ECURIEtiedonvaihtojärjestelmä perustuu EU:n vuodelta 1987 olevaan päätökseen, jolla halutaan varmistaa tiedonsaanti ydintai säteilyonnettomuuksissa. Suomen ECURIEtiedonvaihdon yhteyspaikka on Säteilyturvakeskus. EU testaa komission hälytyskeskuksen ja jäsenmaiden yhteyspaikkojen välisiä viestiyhteyksiä sekä päivystäjien tavoitettavuutta noin 67 viikon välein järjestämissään tason 1 ja 2 ECURIEharjoituksissa. Vuonna 1996 EU järjesti jäsenmailleen seitsemän tason 1 tai 2 harjoitusta. Lisäksi EU järjesti kaksi laajamittaista, yhden päivän kestävää, tiedonvaihtoa koskevaa tason 3 ECURIEharjoitusta. Ensimmäinen pidettiin 4. kesäkuuta ja toinen oli Sveitsin valmiusharjoituksen yhteydessä 7. marraskuuta. 3.2 Sveitsin valmiusharjoitus INEX2CH INEX2 koostuu OECD:n ydinenergiayksikön organisoimasta neljästä alueellisesta harjoituksesta, jotka pidetään vuosina Marraskuun 7. pidetty Sveitsin harjoitus oli näistä ensimmäinen. INEX2 harjoituksissa arviointikohteena on tiedonkulku eri valtioiden kesken ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi arvioidaan eri maissa tehtyjä johtopäätöksiä onnettomuudesta ja yleisölle tiedottamista. Sveitsin harjoituksessa onnettomuuslaitoksena oli PohjoisSveitsissä, Saksan rajalla sijaitseva Leibstadtin ydinvoimalaitos. Kuvitteellisessa tilanteessa ympäristöön pääsi pieni määrä radioaktiivisia aineita. Harjoitukseen osallistui 30 maata sekä kansainvälistä järjestöistä mm. Euroopan Unionin valmiusasioita käsittelevä yksikkö ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA. Kotimaisista viranomaisista harjoitukseen osallistuivat STUK ja Ilmatieteen laitos. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 88 henkilöä. Harjoitukseen osallistuneet maat ja järjestöt tekevät raportit harjoituksesta ja raporteista kootaan harjoituskertomus. Harjoituskertomus julkaistaan vuoden 1997 loppupuolella. 3.3 Loviisan ydinvoimalaitoksen valmiusharj oitus Loviisan ydinvoimalaitos järjesti valmiusharjoituksen virkaaikana 10. joulukuuta. Kuvitteellisessa tilanteessa ympäristöön pääsi pieni määrä radioaktiivisia aineita. Säteilyturvakeskus teki suosituksen voimalaitoksen lähiympäristön väestön suojelemiseksi ja välitti tilannekuvaa kotimaisille ja ulkomaisille yhteistyöviranomaisille. Harjoitukseen osallistui Loviisan ydinvoimalaitos, paikallinen viranomaisen edustaja, IVO/Myyrmäki, STUK, Ilmatieteen laitos ja EU, joka vastaanotti STUK:n sanomat. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 57 henkilöä.

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 4 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA 4.1 Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ulkoista säteilyä mitataan Säteilyturvakeskuksen, puolustusvoimien ja Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla, joita on yhteensä noin 500. Näistä 296 on automatisoitu. Automaattiasemien mittaus verkosta (Kuva 1) saadaan lähes reaaliaikainen tieto mittauspisteissä vallitsevasta ulkoisen säteilyn annosnopeudesta. Valtakunnallinen säteilyvalvontajärjestelmä (SVO+) välittää tietoa tilanteesta säteilyvalvonnan osapuolille. Lisäksi järjestelmä on käytössä lääninhallituksissa. SVO+ järjestelmään saadaan ulkoisen säteilyn mittaustiedot myös Pohjoismaista ja Leningradin ydinvoimalaitoksen ympäristössä olevilta asemilta. Leningradin ydinvoimalaitoksen ympäristössä on Suomen toimittama automaattinen säteilyvalvontajärjestelmä, joka käsittää kuusi kiinteää ja yhden siirrettävän aseman. Mittaustiedot kyseisiltä asemilta saadaan SVO+ järjestelmään automaattisesti satelliitin välityksellä. Kuolan niemimaalla on kahdeksan säteilyvalvontaasemaa, mutta venäläisestä osapuolesta johtuen yhteys näihin asemiin on ollut poikki vuoden 1996 helmikuusta lähtien. Aikaisemmin sisäasiainministeriön vastuulla olleet valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon ylläpitotehtävät siirrettiin Säteilyturvakeskukselle alkaen. Kuvissa 2a ja 2b on ulkoisen säteilyn annosnopeudet Helsingin, Loviisan, Kotkan, Imatran, Rauman, Kuopion, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna Kotkassa ja Rovaniemellä syyskuussa, Imatralla elokuussa ja Ivalossa lokakuussa havaitut äkilliset muutokset mittaustuloksissa johtuvat uusien geigerputkien asentamisesta. Uusien putkien tehdaskalibrointi hieman poikkeaa aikaisempien putkien kalibroinnista. Normaali taustasäteily vaihtelee välillä 0,04 0,30 fisv/h mittauspaikasta riippuen. Vuonna 1996 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu ulkoisen säteilyn annosnopeus Suomessa oli lyhytaikaisesti 5 /isv/h. Jos ulkoisen säteilyn annosnopeus on yli 100 on aiheellista suojautua sisätiloihin. Mittauspisteessä voi esiintyä kymmenien prosenttien suuruista vaihtelua, joka johtuu sateiden tai lumi ja jääkerroksen vaikutuksesta. Kuvan annosnopeuksista nähdään lumen ja jään vaimentava vaikutus maaperästä tulevaan säteilyyn. Lumen sulaminen huhtitoukokuussa nostaa annosnopeustasoja. Vaimenemiseen ei vaikuta varsinaisesti lumikerroksen paksuus vaan sen sisältämä vesimäärä. Kevyt pakkaslumi edustaa paksunakin kerroksena pientä vesimäärää. Noin 30 cm: n lumikerros pienentää annosnopeutta % lumen vesiarvosta riippuen. 10

10 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS Kuva 1. Automaattinen ulkoisen säteilyn mittausverkko. 11

11 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK O.25 O.2O HELSINKI O.15 i O.1O O.O5 O.OO i TAM MAA TOU HEI SYY MAR O.3O O.25^ O.2Oi O.15 O.1O O.O5 LOVIISA O.1O ~>V^J O.OOn TAM MAA TOU Hi SYY MAR O.OO TAM MAA TOU HEI SYY MAR O.2O IMATRA O.3O O.3O O.O5 o.oov TAM MAA TOU Hi SYY MAR Kuva 2a. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Helsingin, Loviisan, Kotkan ja Imatran mittausasemilla vuonna

12 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS O.3O O.25 O.2O RAUMA O.15 O.1O O.O5 O.OO TAM MAA TOU SYY MAR O.3O O.25 O.2O: KUOPIO O.OO TAU MAA TOU HEI SYY MAR O.3O T O.25 ROVANIEMI O.OO TAM MAA O.3O O.25 4 O.2OH IVALO O.15i O.OO TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 2b. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Rauman, Kuopion, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK Ilman radioaktiivisuusvalvonta Ilmanäytteiden avulla määritetään radioaktiivisten aineiden pitoisuudet pintailmassa. Ilmassa olevat hiukkaset kerätään suodattimelle ja suodatin analysoidaan laboratoriossa. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa. Näytteenkeräysasemat ja näytteenkerääjät Säteilyturvakeskuksella on ilmanäytteenkerääjä seitsemällä paikkakunnalla. Keräyspaikkakunnat on merkitty kuvaan 3. Säteilyturvakeskus analysoi myös ydinvoimalaitosten läheisyydessä Eurajoella ja Loviisassa olevien kerääjien suodattimet. Kerääjiä on kahta tyyppiä: Helsingin, Kotkan ja Rovaniemen suurtehokerääjien virtausnopeus on 900 m 3 /h eli pumpun avulla imetään tunnin aikana 900 m 3 ilmaa suodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kiinnittyvät erikoissuodattimeen. Kerääjissä on myös anturi, joka mittaa jatkuvasti annosnopeutta suodattimen yläpuolella ja hälyttää nopeasti, jos ilmassa on keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Imatran, Viitasaaren, Karhutunturin ja Ivalon kerääjien virtausnopeus on 150 mvh. Karhutunturi Helsinki Kotka Imatra Viitasaari Rovaniemi Karhutunturi Ivalo N, N, N, N, N, E E E E E N, E N, E Imatra Kuva 3. Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemat. 14

14 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS Näytteen valmistus ja analyysi Suurtehokerääjiin vaihdetaan Iasikuitusuodattimet kerran viikossa ja muihin kaksi kertaa viikossa. Kaikille näytteille tehdään nopea parin tunnin tarkistusmittaus heti niiden saavuttua laboratorioon. Jos tarkistusmittauksissa ei havaita keinotekoisia radioaktiivisia aineita, Helsingin, Kotkan, Imatran, Viitasaaren ja Ivalon näytteille tehdään lopullinen analyysi muutaman päivän kuluttua, jolloin näytteissä olevat lyhytikäiset luonnon radioaktiiviset aineet ovat puoliintuneet ja havaitsemisraja mataloitunut. Rovaniemen ja Karhutunturin näytteille tehdään pitkäaikaismittaus mikäli tarkistusmittauksissa havaitaan cesiumin lisäksi muita keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Kahden tunnin pikamittauksessa havaitsemisrajat lähes kaikille radioaktiivisille aineille ovat alle 3 10 Tulokset Tshernobylista keväällä 1986 Suomeen tulleesta laskeumasta havaitaan edelleen cesiumit, 137 Cs ja 134 Cs. Kuvassa 4 on 137 Cspitoisuus viidellä Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemalla raportointijaksolla. Tulos puuttuu niiltä keräysjaksoilta jolloin 137 Cspitoisuus on ollut alle havaitsemisrajan tai näyte puuttuu. Rovaniemen ja Karhutunturin näytteiden tarkistusmittauksissa havaittiin ainoastaan yhden keräysjakson näytteissä cesiumin lisäksi muita radioaktiivisia aineita. Tämän vuoksi 137 Cspitoisuudet määritettiin pitkäaikaismittauksin vain yhdestä Rovaniemen ja yhdestä Karhutunturin näytteestä. Havaintoja ei ole esitetty kuvana. Kuvassa 5 on 137 Cspitoisuus Helsingin seudulla pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ydinasekokeista. Erittäin pieniä määriä radioaktiivista jodia ( 131 I) havaittiin usealla viikon pituisella keräysjaksolla. Viiden keräysaseman havainnot on kuvassa 6. Lisäksi jodia havaittiin Rovaniemen asemalla keräysjaksolla 2,95 fibq/m 3 (5 %) ja Karhutunturin asemalla keräysjaksolla 4,6 /ibq/m 3 (14 %). Suluissa on tuloksen virhearvio. Jodin ( 131 I) lisäksi muutamissa näytteissä havaittiin muita radionuklideja. Näytteiden keräyspaikkakunnat, keräysjaksot ja havaitut radionuklidit ovat taulukossa I. Vastaavanlaisia havaintoja tehdään yleensä toistakymmentä kertaa vuodessa. Näin pienten määrien alkuperää on usein vaikea osoittaa. Havaittujen radioaktiivisten aineiden määrät ovat niin vähäisiä, että niistä ei aiheudu terveyshaittoja. Näin pieniä määriä pystytään havaitsemaan ainoastaan tehokkailla näytteiden keräysmenetelmillä ja tarkoilla mittauksilla. Joditablettien nauttimista suositellaan jos l31 Ipitoisuus on tuhansia becquereleja kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ) eli miljardikertainen ilmanäytteiden laboratorioanalyyseissä vuonna 1996 havaittuihin määriin nähden. Nykyisen käytännön mukaan pienistä poikkeavista radioaktiivisten aineiden havainnoista tehdään kuukausittain yhteenvedot STUKrn palvelupuhelimen Säteilyuutisiin ja tekstitv.n säteilyturvasivuille. 15

15 i SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 1 rn3 \ HELSINKI 1O 1 1O C I \^ "ULJ 1 ' "1 Jl ^Jl_ n icr TAM MAA TOU HEI SYY MAR 1 1O 1! KOTKA II 1 1 f~ r T 'LJt.TTJ 1CT 1 TAM MAA ' i i TOU 1 1 HEI 1! SYY MAR O 1 IMATRA u 1CT TAM : 1 MAA m3 VIITASAARI TOU HEI SYY MAR 1O 1 i_n_*i icr 1 TAM i 1 MAA TOU I HEI 1 SYY MAR m3 1 IVALO 10 1 = u~i 1CT TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 4. li7 Cspitoisuus viidellä Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemalla vuonna

16 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS /i.bq/m3 5 i H i L S I KK 0*1 1 C 3 ] O 2 o 4 1 o 4 o ö / S2 8^ Kuva Cspitoisuus Helsingin seudun pintailmassa vuosina

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK i HELSINKI 1O 1 ;: HJ h n TAM MAA TOU HEI SYY,ci Bq/m3 KOTKA MAR CT 1 ^n n n n TAM MAA TOU HEI SYY (ubg/ms 10 IMATRA MAR 1O 1 icr T* n TAM MAA TOU HEI SYY /j.bg/m3 VIITASAARI MAR TAM MAA TOU HEI SYY MAR ibi! IVALO TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 6. Jodihavainnot ( I3 'I) viidellä Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemalla vuonna

18 131 Taulukko I I:n lisäksi tehdyt tuoreen laskeuman havainnot Säteilyturvakeskuksen näytteenkeräysasemiua vuonna Radionuklidien pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä fibq/m. Virhearvio on suluissa. Keräysjakso Paikkakunta l36 Cs Wm Tc/ 99 Mo u Na Wj 9s Zr 9! Nb»Co sl Cr Kotka 0,28 (22%) 3,3 (11%) Rovaniemi 0,22 (14%) 2,5 (9%) Viitasaari 1,8 (17%) 8,6 (9 %) Helsinki 10 (24%) Helsinki 0,57 (20%) 46 (9 %) 3,3 (27 %) Kotka 0,23 (17%) 0,46 (11%) Helsinki 1,4 (22%) 57 (4 %) 5,6 (13%) Kotka 2,4 (22 %) Helsinki 0,113 (16%)

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille Suomea tulleista radioaktiivisista aineista. Säteilytilannetiedon lisäksi määritykset tukevat radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa ja vesiympäristössä koskevaa tutkimusta. Näytteenkeräysasemat Ympäristön valvontaohjelman puitteissa laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti 13 paikkakunnalla. Näytteet analysoidaan tavallisesti yhden kuukauden jaksoissa. Laskeuman kerääjän pintaala on 0,05 tai 0,07 m 2. Helsingissä on lisäksi kerääjä (0,5 m 2 ), joka kerää erikseen märän ja kuivan laskeuman. Helsingissä ja Rovaniemellä on kerääjät tritiumin ( 3 H) analysoimista varten. Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat on merkitty kuvaan 7. Näytteiden käsittely ja analyysit Laskeumanäytteet konsentroidaan haihduttamalla ennen analysointia. Näytteistä analysoidaan gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet. Näytteenottoa tihennetään, jos esimerkiksi ulkoisen säteilyn tai ilmanäytemittausten perusteella on epäiltävissä, että laskeumatilanne on poikkeava. Tällaisessa tilanteessa näytteet analysoidaan gammaspektrometrisesti ilman esikäsittelyä, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. Analyysin jälkeen näytteistä voidaan määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia radioaktiivisia aineita, kuten strontiumia ( 89 Sr, ^Sr) ja plutoniumia (^Pu, «Pu). Tritiummäärityksiä varten otetut näytteet tislataan epäpuhtauksien poistamiseksi. Tritium ( 3 H) määritetään nestetuikemittauksella joko suoraan tislatusta näytteestä tai elektrolyyttisen rikastuksen jälkeen. 1. Helsinki 2. Maarianhamina 3. Jokioinen 4. Niinisalo 5. Imatra 6. Jyväskylä 7. Joensuu 8. Vaasa 9. Kajaani 10. Taivalkoski 11. Rovaniemi 12. Sodankylä 13. Ivalo J.% \. 4 \ > : ( V. 10 f < \ V y/ Kuva 7. Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat vuonna

20 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS Tulokset Kuvassa 8 on 137 Cs:n kuukausilaskeumat ja ^Snn neljännesvuosi tai puolivuosilaskeumat vuonna '"Srlaskeumat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta alle 0,1 Bq/m 2 neljännesvuodessa tai puolessa vuodessa. Havaitut 137 Cs:n kuukausilaskeumat eri paikkakunnilla olivat pienet, muutamilla asemilla alle havaitsemisrajan. Käytetyillä mittausajoilla havaitsemisraja on noin 0,4 Bq/m 2 /kk. Pohjoissuomen asemilla havaitsemisraja on pitemmistä mittausajoista johtuen noin 0,04 Bq/m 2 /kk. Sääolosuhteista riippuen kuukausilaskeumat vaihtelevat huomattavasti samallakin paikkakunnalla. Kuvassa 9 on 137 Cslaskeuma ja kuvassa 10 ^Srlaskeuma Helsingin seudulla vuodesta 1961 alkaen. Ennen vuotta 1986 havaittu laskeuma on peräisin ydinasekokeista. Tälle laskeumalle on tyypillistä kuvissa näkyvä vuodenaikaisvaihtelu. Vuoden 1986 jälkeen laskeumanäytteissä havaitut 137 Cs ja ^Sr ovat peräisin Tshernobylin onnettomuudesta. Kuvassa 11 on sadeveden tritiumpitoisuudet ( 3 H) Helsingissä ja Rovaniemellä vuonna Pitoisuudet olivat välillä 0,8 5,2 Bq/l. 21

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 w iolvtt Bqfrn2 W 2 JAN MAR UM JUL SB» NW JAN UAR UAY JUL SS> NOV JAN MAR UAY JUL SS> NOV 10' KT' MAAHANHAMINA F]... ^ 1O 2 10' 10» NSNISALO n n n Tn_r U U KT» JAN WAB IMf JUL SS» NCV JAN MAR UAY JUL SS> NOV Bq/m2 JAN HAH tlkf JUL SEP NOV JAN MAR UKf JUL SS> NOV JAN MAR UKT JUL 8S> NOV Cs:n (yhtenäinen viiva) kuukausilaskeumat ja ^Srm (katkoviiva) neljännesvuositai puolivuosilaskeumat (Bq/m 2 ) eri asemilla vuonna

22 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS Bq/m2 10 A I ' I ' I ' I ' I ' I ' I ' I ' I ' I ' I ' I ' I ' I Kuva Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla Kuva 10. ^Sr.n laskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla

23 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 Bg/1 fr n 5.0 O Apukka Roihupelto sm H lii» 5 < ' ' i 1 i l IS.! i^. H, helmi huhti kesä elo I rl loka joulu Kuva 11. Sadeveden 3 Hpitoisuus Rovaniemellä (Apukka) ja Helsingissä (Roihupelto) vuonna

24 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS LIITE 1 YDINLAITOSTAPAHTUMIEN KANSAINVÄLINEN VAKAVUUSASTEIKKO Ydinlaitostapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla havainnollistetaan tapahtumien ydinja säteilyturvallisuusmerkitystä. Vakavuusasteikolla on seitsemän luokkaa, joista alimmilla 13 luokilla kuvataan turvallisuutta heikentäneitä tapahtumia ja ylimmillä 4 7 onnettomuuksia. Lisäksi asteikolla on luokka 0, joka osoittaa, että tapahtumalla ei ole ydin eikä säteilyturvallisuusmerkitystä. Seuraavassa on tapahtumien luokitteluperusteet. TAPAHTUMAT Poikkeuksellinen tapahtuma 0 Poikkeuksellinen tapahtuma Tapahtumalla ei ole merkitystä ydin eikä säteilyturvallisuuden kannalta. Tapahtuma hallitaan asianmukaisesti käytettävissä oleviin ohjeisiin ja suunnitelmiin tukeutuen. Turvallisuutta heikentänyt tapahtuma 1 Poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Olennaisesti normaalista poikkeava tapahtuma tai laitoksen käyttötila, joka voi olla seurausta laiteviasta, käyttövirheestä tai puutteellisista menettelytavoista. 2 Merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Tapahtumat, joissa on merkittävä puute turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä, mutta joissa turvallisuus on edelleen varmistettu mahdollisesta lisäviasta huolimatta. Tapahtuma, josta aiheutuu työntekijälle annosrajan ylittävä säteilyannos tai tapahtuma, joka johtaa radioaktiivisten aineiden merkittävään vapautumiseen laitoksen sisätiloissa alueille, joihin niiden ei ole suunniteltu pääsevän. Saastuneet tilat vaativat puhdistuksen ennen käyttöönottoa. 3 Vakava turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön ylittävät viranomaisten hyväksymät päästörajat. Päästöt ympäristöön aiheuttavat laitoksen ympäristössä asuvalle, eniten altistuvalle henkilölle vajaan millisievertin säteilyannoksen. Laitoksen ulkopuolisia vastatoimenpiteitä ei tarvita. Tapahtuma, josta seuraa työntekijöille välittömiä terveyshaittoja aiheuttavia säteilyannoksia tai tapahtuman seurauksena huomattava määrä radioaktiivisia aineita (aktiivisuus muutamia tuhansia terabecquereleja) leviää laitoksen sisätiloihin siten, että ne voidaan ottaa talteen ja varastoida jätteenä. Tapahtumat, joissa yksittäinen turvajärjestelmän lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen tai tarvittavat turvajärjestelmät olisivat häiriötilanteen seurauksena toimintakyvyttömiä estämään onnettomuuden. Radioaktiivisten aineiden leviämisesteet ovat heikentyneet merkittävästi. 25

25 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 ONNETTOMUUDET 4 Laitosonnettomuus Radioaktiivisten aineiden päästö ympäristöön aiheuttaa laitoksen ympäristössä asuvalle, eniten altistuneelle henkilölle yli millisievertin suuruusluokkaa olevan säteilyannoksen. Tällainen päästö saattaa aiheuttaa tarvetta joihinkin laitoksen ulkopuolisiin vastatoimenpiteisiin kuten paikallisten elintarvikkeiden valvontaan. Merkittäviä vaurioita ydinlaitoksessa. Esimerkki tällaisesta onnettomuudesta on ydinvoimalaitoksen reaktorin osittainen sulaminen tai vastaava tapahtuma muilla ydinlaitoksilla. Onnettomuus saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen keskeytyksen laitoksen käyttöön. Yhden tai useamman laitoksen työntekijän saamat säteilyannokset, jotka mitä todennäköisemmin johtavat nopeaan kuolemaan. 5 Ympäristölle vaaraa aiheuttava onnettomuus Radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön (jodi 131 ekvivalentteina 1 suuruusluokkaa sadoista tuhansiin terabecquereleihin). Tällainen päästö johtaisi vastatoimenpiteiden osittaiseen käynnistämiseen terveyshaittojen todennäköisyyden välttämiseksi. Vakavia vaurioita ydinlaitoksessa. Kysymykseen voi tulla ydinvoimalaitoksen reaktorin laaja vaurio, suuri kriittisyysonnettomuus, tulipalo tai räjähdys, jonka seurauksena merkittävä määrä radioaktiivisia aineita leviää laitoksen tiloihin. 6 Vakava onnettomuus Radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön (jodi 131 ekvivalentteina suuruusluokkaa tuhansista kymmeniin tuhansiin terabecquereleihin). Tällainen päästö johtaa todennäköisesti vastatoimenpiteiden käynnistämiseen täydessä laajuudessaan vakavien terveyshaittojen rajoittamiseksi. 7 Erittäin vakava onnettomuus Suuressa ydinvoimalaitoksessa olevien radioaktiivisten aineiden merkittävä vapautuminen ympäristöön. Tyypillistä tällaiselle päästölle on, että se sisältää sekä lyhyt että pitkäikäisiä fissiotuotteita (jodi 131 ekvivalentteina suuruusluokkaa yli kymmeniä tuhansia terabecquereleja). Tällainen päästö saattaa aiheuttaa välittömiä terveyshaittoja, myöhemmin ilmeneviä terveyshaittoja laajoilla alueilla, jopa useissa maissa, sekä pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia. 1) Jodi 131ekvivalentilla tarkoitetaan jodiisotooppien laskennallista painotettua summaa, jossa jodi 131 :n kerroin on 1 ja muiden isotooppien kerroin määräytyy niiden suhteellisen haitallisuuden mukaan. 26

26 STUKBVYK 5 SÄTEILYTURVAKESKUS LUTE 2 KÄSITTEITÄ JA LYHENTEITÄ Aktiivisuus Säteilyannos Annosnopeus Säteily Taustasäteily Hajoamistuotteet Aktiivisuus kertoo radioaktiivisen aineen lähettämän säteilyn määrän. Sen yksikkö on becquerel (Bq). Yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi hajoaminen sekunnissa. Säteilyannos kuvaa säteilyn haitallisia vaikutuksia ihmiseen. Sen yksikkö on sievert (Sv). Sievert on hyvin suuri yksikkö, yleensä käytetään millisievertiä (1 Sv = 1000 millisievertiä) tai mikrosievertiä (1 Sv = mikrosievertiä). Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tiettynä aikana. Sen yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h), yleensä käytetään yksikköä mikrosievertiä tunnissa (/isv/h). Radioaktiiviset aineet säteilevät ionisoivaa säteilyä. Eri säteilylajeja ovat alfa, beeta ja gammasäteily. * Alfasäteily on hiukkassäteilyä. Atomin hajoamisessa ytimestä lähtee alfahiukkanen, joka muodostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfahiukkanen ei kulje kovin pitkälle eikä läpäise edes paperia. Alfasäteily on vaarallista, jos sitä lähettäviä radioaktiivisia aineita joutuu elimistöön esim. hengitysilman mukana. * Beetasäteily on hiukkassäteilyä. Atomin hajoamisessa ytimestä lähtee beetahiukkanen eli elektroni. Beetahiukkaset ovat kevyempiä kuin alfahiukkaset ja näin nopeampia ja läpäisykykyisempiä. Beetasäteilyä lähettävät aineet ovat vaarallisia iholla tai päästessään elimistöön. * Gammasäteily on aineetonta sähkömagneettista säteilyä. Gammasäteily on hyvin läpitunkevaa ja se kantaa kauas. Gammasäteilyn vaimentamiseksi tarvitaan paksu betoniseinä, terästä, lyijyä tai hyvin suuri etäisyys säteilylähteestä. Taustasäteily koostuu luonnon radioaktiivisista aineista peräisin olevasta säteilystä ja kosmisesta säteilystä. Normaali taustasäteily Suomessa vaihtelee välillä 0,04 0,3 /zsv/h. Atomiytimen halkeamisessa eli fissiossa syntyviä atomiytimiä sanotaan hajoamistuotteiksi. Yksiköiden etuliitteitä n H m k M nano mikro milli kilo mega KT 9 KT 6 io , , , G T giga terä

27 SÄTEILYTURVAKESKUS STUKBVYK 5 ASIANTUNTIJAT Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Kyllikki Aakko Hannele Aaltonen Tapani Honkamaa KaisaLeena Hutri Heikki Lemmelä Arto Leppänen Pertti Niskala Ritva Saxen Taina Uus (kuvat 2, 4, 5, 6) Ulla Koskelainen (kuvat 8, 9, 10) 28

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI9700086 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA FI9800100 STUK-B-VYK 7 Huhtikuu 1998 VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Vuosiraportti 1997 Suvi Ristonmaa (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E NTR A LE N RADIATION AND

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 4 MAALISKUU 1996 FI9700085 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1995 Kyllikki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 228 / KESÄKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 228 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 220 / LOKAKUU 2017 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2017 toim Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 220 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK-B 230 / LOKAKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 230 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B-231/ HELMIKUU 2019 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B-231 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.7 Ohjeluonnos L4 31.5.2016 YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 YMPÄRISTÖN PERUSTILASELVITYS... 4 4 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA...

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen

Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen / HUHTIKUU 2008 B Säteilytilanteisiin ja poikkeaviin tapahtumiin varautuminen Vuosiraportti 2008 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / LOKAKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat B STUK-B 238 / KESÄKUU 2019 toim. Sari Julin Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2019 ISBN 978-952-309-440-6 (pdf) ISSN 2243-1896 2 STUK-B 238 / kesäkuu 2019

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / JOULUKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2012 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Ari Venäläinen Antti Aarva Pentti Pirinen Ilmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013 IIlmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 216 / KESÄKUU 2017 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2017 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 216 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / KESÄKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2010 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat 2013

Poikkeavat tapahtumat 2013 Poikkeavat tapahtumat 2013 Jussi Aromaa Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä, Paviljonki 9.-10.4.2014 Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Säteilyturvakeskus Jorma Kuusisto Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 7. 8.10.2015 Helsingissä Lukumäärä Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä MÄÄRÄYS Y/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä Annettu Helsingissä 10.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään ydinenergialain (990/1987) 7

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN 9 SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN Kyllikki Aakko ja Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Säteilyvaaran aiheuttajat ja vaikutukset... 352 9.2 Säteilyvaaratilanteen turvallisuusarviointi... 360 9.3

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2015 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta 1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HELMIKUU 2015 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2014 Sari Julin (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat STUK B 221 / HELMIKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2017 toim Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 221 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...

Lisätiedot

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET 4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto

Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto Juhani Lahtinen Erikoistutkija, vs. laboratorionjohtaja Kenttä ja valmius Ympäristön säteilyvalvonta Säteilyturvakeskus Teollisuuden 10. säteilyturvallisuuspäivät

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet STUK-B-YTO 207 Huhtikuu 2001 YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2000 Kirsti Tossavainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Torniosta löytyneen Cs-137 säteilylähteen tarina

Torniosta löytyneen Cs-137 säteilylähteen tarina Torniosta löytyneen Cs-137 säteilylähteen tarina Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Taustaa Tiedotteesta: Tornion terästehtaan säteilynilmaisimet havaitsivat

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO

RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO 6 RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO Ritva Saxén, Riitta Hänninen, Erkki Ilus, Kirsti-Liisa Sjöblom, Aino Rantavaara, Kristina Rissanen SISÄLLYSLUETTELO 6.1 Radioaktiivisia aineita kulkeutuu ravintoon...

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ 1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ Roy Pöllänen SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 7.2.218] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Joulukuu 217 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Joulukuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä.

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä. LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALTAKUNNALLINEN VALINTAKOE 8.6.2004 Viestinnän ja tiedonhankinnan osuus Nimi Henkilötunnus Etukäteismateriaalina on maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarastrategia, MMM:n

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

LASKUTOIMITUKSET. Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos:

LASKUTOIMITUKSET. Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: LASKUTOIMITUKSET Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Nimi: 1 Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Jos laskit ötökät yksitellen, harjoittele ja mieti, miten voit tehdä laskun

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT YLE Uutiset Syyskuu 2018 (10.09.2018-02.10.2018) Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 10.9.-2.10.2018 Kohde Tiedonkeruumenetelmä

Lisätiedot