PELASTUSTOIMEN LANGATON TIEDONSIIRTO VIRANOMAISVERKOSSA. Antti Rissanen, Lasse Jaakkola, Hannu Rantanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELASTUSTOIMEN LANGATON TIEDONSIIRTO VIRANOMAISVERKOSSA. Antti Rissanen, Lasse Jaakkola, Hannu Rantanen"

Transkriptio

1 PELASTUSOPISTO RÄDDNINGSINSTITUTET EMERGENCY SERVICES COLLEGE PELASTUSTOIMEN LANGATON TIEDONSIIRTO VIRANOMAISVERKOSSA Antti Rissanen, Lasse Jaakkola, Hannu Rantanen ISBN Pelastusopiston julkaisu 2/2002 Copyright

2 Esipuhe Pelastustoimessa on meneillään kolme sen historian suurimpiin lukeutuvaa muutosta, jotka kaikki edellyttävät päätöksiä erilaisten tietojärjestelmien toteutuksen suhteen ja kietoutuvat myös tavallaan näin yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2004 alusta pelastustoimen palvelut tullaan järjestämään koko valtakunnassa uudelta pohjalta kuntien lakisääteisenä yhteistoimintana noin 20:llä valtioneuvoston päättämällä alueella pelastustoimen alueiden muodostamisesta säädetyn lain mukaan Pelastustoimen alueellistaminen laajentaa useimpien yksittäisten palokuntien toimintaaluetta ja edellyttää entistä määrämuotoisempaa ja yhtenäisempää suunnittelua ja toimintaa. Toinen mittava hanke on hätäkeskusuudistus, jossa korvataan erilliset poliisin hälytyskeskukset ja kuntien ylläpitämät hätäkeskukset nykyaikaisilla viranomaisia yhteisesti palvelevilla hätäkeskuksilla hätäkeskuskokeilussa toteutetun mallin pohjalta. Hätäkeskusuudistus tukeutuu voimakkaasti informaatiotekniikan hyödyntämiseen. Kumpikin edellä esitetty uudistus edellyttää, että kolmas suuri viranomaisten yhteinen TETRAstandardiin pohjautuva valtakunnallinen viestiverkko VIRVE pystyy vastaamaan sille esitettyihin vaatimuksiin viranomaisten yhteisenä siirtotienä nyt ja tulevaisuudessa. Jo pelkästään hätäkeskusalueiden tai alueellisen pelastustoimen palvelemien alueiden fyysinen koko asettaa vaatimuksia niissä hyödynnettävälle tiedolle ja sen ajantasaisuudelle. Myös ympäröivässä yhteiskunnassa tietoa on tarjolla entistä nopeammin ja enemmän. Viranomaisten yhteinen viestiverkko on varsinkin alussa kapasiteetiltaan rajallinen ja tiedon siirtäminen radiotiellä osin ongelmallista, joten sen hyödyntäminen vaatii suunnitelmallisuutta. Näistä lähtökohdista Sisäasiainministeriön pelastusosasto päätti selvittää mitä tietoa, kuinka ja missä muodossa pelastustoimessa on tarpeen ja mahdollista siirtää ilmarajapinnan yli. Selvityksen tekeminen koettiin tarpeelliseksi Virven resurssien sekä kustannusten optimoimiseksi. Toisena päämääränä oli antaa tuleville alueellisille pelastustoimille ja niiden yhteistyötahoille suuntaviivat tulevia tiedonsiirtohankkeita varten. Yhtenäiset toimintamallit paitsi helpottavat järjestelmien yhteensovittamista myös säästävät resursseja ja aikaa projektien alkuvaiheessa tuottavampaan käyttöön. Selvitystyö organisoitiin Pelastusopiston vetämäksi tutkimusprojektiksi, joka ajoittui maalislokakuuhun Projekti oli tiiviissä yhteistyössä sisäasiainministeriön VIRVE-yksikön datatyöryhmän ja siihen kuuluvien eri organisaatioiden kanssa, jotta tulokset olisivat linjassa koko viranomaisverkon tavoitteiden kanssa. Projektin tulokset on koottu tähän julkaisuun. Julkaisun ensimmäinen luku käsittelee pelastustoimen langattoman tiedonsiirron tarpeita lähtien siitä mitä, tietoja tehtävien suorittamisessa tarvitaan ja mitä niiden siirrossa on huomioitavaa. Toinen luku on teknisempi ja käsittelee tiedonsiirron toteuttamista viranomaisverkon avulla. Julkaisun pääkirjoittajien lisäksi työhön ovat osallistuneet ylitarkastaja Jouko Kilpeläinen sisäasiainministeriön pelastusosastolta, tietohallintopäällikkö Anssi Kuusela Helsingin pelastuslaitokselta, apulaispalopäällikkö Matti Kovanen Kotkan pelastuskeskuksesta, Virveasiantuntija Harri Virtanen sisäasianministeriön pelastusosaston Virve-projektista ja järjestelmäasiantuntija Petteri Elijoki Kaakkois-Suomen hätäkeskuksesta. Lisäksi työtä ovat kommentoineet ja ohjanneet eri alojen asiantuntijat, joista erityisesti Helsingin AHK:n tietohallintopäällikkö Kyösti Lehtosen ja Poliisin tietohallintokeskuksen järjestelmäasiantuntija Pekka Nurhosen sekä NOKIA:n TETRA-asiantuntijan Juha Tammelan palautteet ovat olleet arvokkaita. Projektin puolesta parhaat kiitokset kaikille työssä mukana olleille.

3 I. PELASTUSTOIMEN LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOTARPEIDEN MÄÄRITTELY JOHDANTO VARAUTUMINEN JA OPERATIIVINEN OSA-ALUE MÄÄRITELMIÄ OPERATIIVINEN TOIMINTA HÄTÄILMOITUS Kuvaus Tarvittava informaatio hätäilmoitusta käsiteltäessä Tuotettu tieto hätäilmoitusta käsiteltäessä Yhteenveto VASTEENMÄÄRITYS Kuvaus Vasteenmäärityksessä tarvittava tieto Vasteenmäärityksessä tuotettu tieto Yhteenveto HÄLYTTÄMINEN Kuvaus Hälyttämisessä tarvittava tieto Hälyttämisessä tuotettu tieto Yhteenveto MATKALLA OLEVA YKSIKKÖ Kuvaus Matkalla olevan yksikön tarvitsema tieto Matkalla olevan yksikön tuottama tieto Yhteenveto KOHTEESSA Kuvaus Kohteessa tarvittavat tiedot Kohteessa tuotetut tiedot Yhteenveto TEHTÄVÄN PÄÄTTÄMINEN Kuvaus Tehtävää päätettäessä tarvittava tieto Tehtävää päätettäessä tuotettu tieto Yhteenveto MUUT PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Kuvaus Onnettomuuksien ehkäisyssä tarvittava tieto Onnettomuuksien ehkäisyssä tuotettava tieto POIKKEUSOLOIHIN VALMISTAUTUMINEN Kuvaus Poikkeusoloihin valmistautumisessa tarvittava tieto Poikkeusoloihin valmistautumisessa tuotettava tieto HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Kuvaus Henkilöstösuunnittelussa tarvittava tieto Henkilöstösuunnittelussa tuotettava tieto YHTEENVETO DATASIIRRON NÄKÖKULMIA JA VAATIMUKSIA DATASIIRTOTARPEET Operatiivinen toiminta Muut pelastustoimen tehtävät RATKAISUJEN / SOVELLUSTEN VAATIMUKSET EHTOJEN PUITTEISSA Operatiivinen toiminta... 51

4 Muut pelastustoimen tehtävät II. LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTORATKAISUJEN TOTEUTTAMINEN VIRVE-DATASIIRRON YLEISKUVAUS MOBIILIDATAN YLEISKUVAUS NYKYPÄIVÄN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU VIRVE-DATASIIRTOYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS DATASIIRTOPALVELUT VIRVESSÄ Statusviestien käyttö VIRVEssä Statusavaruus VIRVEssä SDS-Tekstiviestit Nokia TCS- ja Terminal SDSI-liityntä datasovellusten integroimiseen Pakettidata (IP-data) WAP (Wireless Application Protocol) VIRVE data ja puheliikennöintitapaukset TIEDONSIIRRON OHJEET JA HUOMIOT SOVELLUSKEHITYKSEN REUNAEHDOT Standardit ja protokollat Toimintologiikka eri sovelluskokonaisuuksille Käyttöliittymä ja käytettävyys Tietojen siirto eri järjestelmien välillä VIRVEn datakäyttö VIRVESSÄ TUETUT LYHYTSANOMATYYPIT KAPASITEETTILASKENTA KUSTANNUKSET VIRVE-DATASIIRTOHANKKEEN LÄPIVIENTI Tarve- ja ympäristökartoitus Alustava ratkaisun määrittely Toimittajan valinta ja toimitussopimus Toteutushankkeen organisointi Järjestelmän toteuttaminen Testaus ja laadunvarmistus Lupa-asiat ja yhteyden avaukset Koulutus Käyttöönotto Dokumentointi ja tiedotus Ylläpito LÄHTEET LIITTEET

5 I. Pelastustoimen langattomien tiedonsiirtotarpeiden määrittely 1. Johdanto 1.1. Varautuminen ja operatiivinen osa-alue Pelastustoimi jaetaan tässä tarkastelussa kahtia, operatiiviseen - ja varautumisen osa-alueisiin. Varautumisella tarkoitetaan tässä Pelastustoimilain 1 mukaista onnettomuuksien ennalta ehkäisyä, neuvontaa, valistusta, palotarkastuksia sekä poikkeusolojen toiminnan ja operatiivisen toiminnan suunnittelua normaalioloissa. Operatiivisella osa-alueella taas tarkoitetaan tapahtuneen onnettomuuden torjuntatoimia. Raportissa keskitytään pääosin viimeksi mainittuun osa-alueeseen, sillä pääosa välttämättömistä tiedonsiirtotarpeista syntyy tällä alueella. On kuitenkin hyvä muistaa varautumiseen liittyvien toimintojen tuottavan paljon tietoa operatiivisen toiminnan pohjaksi. Raportissa pitäydytään lähinnä normaaliolojen toiminnoissa. Poikkeusolojen tarpeet ovat tehtävän suorituksen aikana pitkälti samanlaiset paitsi, että vaativat tehtävät lisääntyvät ja tätä kautta kapasiteetin tarve kasvaa ja toisaalta käytettävissä oleva viestintä (tiedonsiirto) kapasiteetti luultavasti pienenee tai pysyy enintään ennallaan. Poikkeusolojen johtamisjärjestelmissä on ollut tätä kartoitusta tehtäessä niin paljon avoimia kysymyksiä, ettei niihin ole toistaiseksi puututtu. Johtamista tarkastellaan ajoittain omana osuutenaan, kuitenkin muistaen, että pelastustoimen toiminta-alueiden kasvaessa, muuttuu todennäköisesti myös johtamiskulttuuri. Nähtävissä on, että tällöin peruslähdön johtajia päivystää entistä harvemmissa paikoissa ja voidaankin olettaa näin siirryttävän kohti verkostomaisempaa toimintatapaa. Tämä ilmenee siten, että mitä laajempi ja harvempaan asuttu alue on, sitä useammat yksiköt saapuvat kohteeseen huomattavasti ennen varsinaisesti johtamisesta vastaavia tahoja ja näin johtamisessa tarvittavat tiedot tarvitaan käytännössä yhä useammissa pelastusyksiköissä. Käytännössä toiminnallisia päätöksiä joudutaan siis tulevaisuudessa tekemään tähän asti totuttua alemmilla tasoilla. Lääkinnällistä pelastustointa tarkastellaan tässä raportissa vain kiireelliseltä osin (ensihoito) osana pelastustointa, vaikka sen lopullinen asema pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välimaastossa onkin paljolti vielä selkiytymätön. 5

6 1.2. Määritelmiä Tapahtumien kuvaamista varten on jouduttu käyttämään termejä, joita ei tarkoin muualla ole määritelty tai joiden määrittelyt eivät pelastustoimessa perinteisellä tavalla ymmärrettynä sovi riittävän tarkasti kuvaamaan kyseistä tapahtumaa tai asiaa. Määritelmissä on myös pyritty yhdenmukaisuuteen Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmistä tehtyjen kuvausten kanssa /1/, /2/, joskin joitakin termejä on ollut pakko tarkentaa vielä tämän raportin tarkoituksiin. Raportin taulukoissa esiintyvät mittaustavat on selvitetty liitteessä 1. Tietomäärän arvioinnissa on perusteena käytetty pienintä mahdollista tietomäärää, jolla itse tiedon voidaan ajatella siirtyvän. Tämä edellyttää, että vastaanottavassa päässä tulee olla älykäs päätelaite, joka kykenee yhdistämään vastaanottamansa tiedon oikeaan alustaansa siten, ettei alustaa tarvitse siirtää. A-TILAAJA (NUMERO) AUTOMAATTI-ILMOITUS HOITOVALMIUS HÄLYTYSAIKA HÄLYTTÄMINEN HÄTÄKESKUS HÄTÄILMOITUS ILMOITUSAIKA Yhteyttä ottava henkilö tai laite (puhelinnumero). Ilmoituksensiirtojärjestelmästä tuleva ilmoitus. Yksikön kalustosta ja miehityksen koulutustasosta riippuva valmius ensihoitotehtäviin. Kellonaika, jolloin hälyttämispäätöksen edellyttämät toimet on suoritettu. Toimintayksiköille annettava tieto niiden toimintatarpeesta, toiminnan kiireellisyydestä, toimintapaikan sijainnista sekä muista toimintaan osallistuvista. Valtion tai kuntien, lainsäädännön nojalla, ylläpitämä viranomaisjohtoisen pelastus- tai suojelutoiminnan käynnistämiseen tarvittavien ilmoitusten vastaanottopaikka. Väestöä, omaisuutta tai ympäristöä koskeva avunpyyntö tai ilmoitus vaara-, onnettomuustai rikostilanteen johdosta. Kellonaika, jolloin ilmoitukseen on mahdollista vastata hätäkeskuksessa. 6

7 ILMOITUKSEN KÄSITTELYAIKA ILMOITUKSEN VASTAANOTTO- AIKA KOHTEESSA KÄYTTÖVALMIUS LÄHTÖVALMIUSAIKA MATKALLA OMINAISUUSTIETO PAIKALLA PAIKKATIETO PRONTO RISKINARVIO SIJAINTITIETO Hätäilmoituksen vastattavissa olosta, hälyttämispäätöksen edellyttämien toimenpiteiden loppuunsaattamiseen, kunkin yksikön kohdalta kuluva aika. Kellonaika, jolloin hätäilmoitukseen on vastattu. Toiminnallisen yksikön tehtävävaihe, jolloin suoritetaan vaaran torjumiseksi tarpeellisia tehtäviä. Yksikön käytettävyys (hälytysvalmius) henkilöstön hälytysvalmiuden perusteella. Aika, joka kuluu yksikön jäsenten saatua tiedon tehtävästä siihen, kun yksikkö ilmoittautuu tehtävään. Toiminnallisen yksikön suoritusvaihe, joka alkaa siitä, kun yksikkö ilmoittautuu tehtävään ja päättyy siihen, että yksikkö ilmoittaa olevansa paikalla (annetussa osoitteessa). Tieto toiminnallisen yksikön teknisistä tai koulutuksellisista kyvystä selviytyä eri tyyppisistä tehtävistä. Toiminnallisen yksikön suoritusvaihe, joka alkaa siitä, kun yksikkö on tehtävän edellyttämällä alueella ja päättyy siihen, kun yksikkö on paikantanut toiminnan kohteen ja ryhtyy toimiin vaaran torjumiseksi. Paikkaan liittyvä sijaintitieto yhdistettynä ominaisuustietoon, esim. rakennuksen koordinaatit ja valmistumisvuosi tai yksikön sijainti, miehitys ja ominaisuudet. Pelastustoimen käytössä oleva valtakunnallinen tietokantapohjainen onnettomuuksien seurantaja raportointi-järjestelmä (Pelastustoimen Resurssi- ja Onnettomuustietojärjestelmä). Hätäilmoitusta vastaanotettaessa kohteen tilasta ja sijainnista saatavilla tiedoilla tehty arvio toiminnassa tarvittavista voimavaroista. Kohteen (yksikön) sijainti koordinaatistossa 7

8 (kartalla). TEHTÄVÄN KIIREELLISYYS Tehtävät jaetaan kiireellisyysluokkiin esim. seuraavasti: A = suurella todennäköisyydellä korkeariskinen, B = tilanne tarkistettava välittömästi, C = riskit pienet, kestää pienen* odottelun ja D = vaatii tarkistuksen tai kestää pidempää* odottelua. (*Sopivat ajat on määritettävä) TILATIETO TOIMINTA-ALUE TOIMINNALLISET PALOMÄÄRÄYKSET VALVOTIETO VAPAA VAROTIETO VASTEENMÄÄRITYS YKSIKKÖ Tieto yksikön tilasta (tehtävän suoritusvaiheesta) sekä tehtävän kiireellisyydestä. Yhden erillisen onnettomuuden selvittämiseen tarvittava alue, joka käsittää onnettomuuskohteen ja sen fyysisen lähiympäristön, jossa toiminta tapahtuu. Rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukainen rakennustapa, jossa rakennuksen palotekniset ratkaisut suunnitellaan tapauskohtaisesti oletettuun (tilastoista todennettavaan) palonkehitykseen perustuen. Tehtävään, työturvallisuuteen tai työaikaan liittyvä valvot-tavasta asiasta oleva taikka saatava tieto. Hätäkeskuksen oletustiedoilla tai sitä korkeammalla val-miudella käytettävissä olevan yksikön tilatieto. Tietyn kohteen etukäteen vaaralliseksi tiedetty ominaisuus, joka on liitetty kohteen henkilö-, ajoneuvo- tai paikkatietoihin. Hätäilmoituksen kohteen riskinarvion sekä toimintayksiköiden sijainti- ja valmiustietojen perusteella muodostettu kokonaisnäkemys kyseisellä hetkellä tarkoituksenmukaisimmasta reagointitavasta tapahtumaan. Hätäkeskuksen hälytytettävissä oleva pienin toiminnallinen kokonaisuus (esim. ajoneuvo ja kuljettaja). 8

9 2. Operatiivinen toiminta Operatiivista toimintaa tarkastellaan tehtävän elinkaariajattelun mallilla, jolla tarkoitetaan tehtävän etenemistä aikajanalla, sen aiheuttaneen tapahtuman havaitsemisesta tehtävän päättämiseen ja raportointiin. Näin voidaan erotella eri vaiheissa tarvittavaa tietoa ja tarkastella sen kulkusuuntia. On kuitenkin hyvä yhtä aikaa muistaa pelastustoiminnan dynaaminen luonne. Vaatimukset saattavat poiketa paitsi tehtävän etenemisen perusteella, myös sen mukaan koska tapahtuma on havaittu. Yksittäisen toimintayksikön näkökulmasta etenevät tehtävät kuitenkin yhtäläisten periaatteiden mukaan. Tällöin elinkaari rakentuu toiminnoiltaan melko yhtäläisesti myös, vaikka kyseessä olisi alkuperäisen suuremman kehystehtävän osatehtävä. On kuitenkin muistettava, että ellei prosessia jatkuvasti tarkkailla saattaa toiminta puutteellisin tiedoin saattaa aiheuttaa sellaisia poikkeamia ja takaisinkytkentöjä tehtävän elinkaarella, ettei niiden vaikutusta tiedontarpeeseen voida etukäteen kunnolla huomioida Hätäilmoitus Kuvaus Hätäilmoitus on väestöä, omaisuutta tai ympäristöä koskeva avunpyyntö tai ilmoitus vaara-, onnettomuus- tai rikostilanteen johdosta. Hätäilmoitus ei aina johda hälyttämistoimenpiteisiin, vaan ne harkitaan hätäkeskuksessa tapauskohtaisesti. Hätäilmoitus voi saapua hätäkeskukseen monella eri tavalla, joista tavallisin on puhelimen kautta saatu ilmoitus. Muita tapoja voivat olla erilaiset laitteistot tai tapahtumapaikalle jo saapuneen yksikön antama tieto. Näkökulma: hätäilmoituksen vastaanottaja Tarvittava informaatio hätäilmoitusta käsiteltäessä Tapahtuman laatu Kuvaus tapahtumasta pyritään saamaan sillä tarkkuudella, kuin se on mahdollista. Selvitystyön tarkkuudella on kuitenkin rajansa, sillä liiallinen tapahtuman yleiskuvan 9

10 kartoitus saattaa viedä niin paljon aikaa, että avun hyödyllisyys vaarantuu. Tämä voidaan tosin välttää huolellisella vastesuunnittelulla, jolloin määritetään eri tehtäviin ensivasteet, jotka lähetetään joka tapauksessa jo ilmoituksen kuluessa. Puhelu sisältää yleensä ilmoittajan arvion tapahtumasta. Arvio on usein hyvin subjektiivinen ja sisältää vain ilmoittajan tärkeäksi mieltämiä seikkoja, jolloin tapahtumasta saatava yleiskuva voi jäädä hyvinkin vaillinaiseksi. Tämän takia hätäkeskuksissa on kehitetty erilaisia kyselytekniikoita, joilla kuvaa tapahtumasta voidaan tarkentaa ja selvittää myös seikkoja, joita ilmoittaja ei muuten huomaisi kertoa. Tästäkin huolimatta tätä vaihetta, voidaan pitää kokonaiskuvan muodostumisen kannalta riskialtteinpana, koska mitattavaa tietoa on harvoin saatavissa. Vaikka paloilmoittimista saadaan jo hyvin monipuolista tietoa, oleellisinta on kuitenkin identifioida ilmoitusta antava laite. Näin se voidaan kytkeä hätäkeskuksen ja yksiköiden tiedostoissa oleviin paikkatietoihin. Jotkin kohteet ovat niin kookkaita, että nopean toiminnan kannalta saattaa olla tarpeen myös tarkempi paloilmoittimen antama sijaintitieto esim. silmukka tai aluetieto. Joissain tapauksissa tämä on hoidettu jakamalla rakennus useamman paloilmoittimen kesken, siten että pelkkä id-tieto ohjaa riittävän lähelle tehokasta toiminnan aloituspaikkaa. Tarkempien tapahtumatietojen ja sijainnin tarkentamiseksi osa laitevalmistajia tutkii mahdollisuutta siirtää laitteistojen lähettämää tietoa laajemmassa määrin esim. internetistä haettavaksi sekä laitteistoja internetin kautta ohjattavaksi. Näin voitaisiin periaatteessa esittää esim. rakennuksen pohjakuvan päällä kaikkien ilmaisimien lämpötilat sekä pysäyttää ilmanvaihto tai katkaista virrat. Hätäilmoituksen osalta tämä on kuitenkin nähtävä eräänlaiseksi lisäarvopalveluksi, joka kyllä helpottaa johtamista ja tilanteen seurantaa, mutta ei moniselitteisyytensä vuoksi sellaisenaan voine toimia hätäilmoituksena. Hätäkeskuksen tehtäviin kuluu automaattisilla paloilmoittimella varustetussa kohteessa yleensä myös yhteyshenkilöille ilmoittaminen. Tällöin toimintaa voidaan nopeuttaa, jos automaattisen paloilmoituksen mukana saapuvat tarpeelliset, ajan tasalla olevat yhteystiedot kiinteistöstä. Turvapuhelimen tai jonkin muun sen korvaavan terveydentilan seurantajärjestelmän antamat hälytykset sisältävät toistaiseksi paljon erehdyksiä ja kokeiluja, joten ne on pääsääntöisesti ohjattu valvottaviksi muualla kuin hätäkeskuksissa. Näin näistä saatava tieto on usein verrattavissa puhelimitse saatuun toisen käden tietoon, joskin turvapuhelinhälytyksestä 10

11 ilmoittajalla on yleensä käytössään tiedot potilaan perusterveydentilasta. Erilaiset terveydentilaa kaukovalvovat laitteet on samasta syystä yleensä yhdistetty muualle kuin hätäkeskuksiin. Jatkossa näiden käyttövarmuus saattaa nousta niin paljon, että ainakin hengenvaaran aiheuttavat muutokset aiheuttaisivat sellaisenaan hätäilmoituksen automaattisten paloilmoitusten tapaan. Tällöin tulisi ilmoituksen käsittelijälle saada sijaintiedon lisäksi myös laitteen antamat tiedot peruselintoimintojen muutoksista, joiden perusteella laite hälyttää Tapahtuman paikannus Kerrottu sijainti on yleisin sijaintitiedon peruste. Tällöin on yleensä kyseessä osoitetieto tai osoitteeseen sidottu tieto. Joissain tapauksissa ilmoittaja saattaa tietää myös koordinaattitiedon. Jos ilmoittaja ei tiedä sijaintiaan joutuu hätäkeskus käyttämään aikaa sijainnin selvittämiseen joko erilaisilla kyselytekniikoilla ja hälyttämällä varmuuden vuoksi apua useasta suunnasta tai pyytämällä matkapuhelimen kyseessä ollessa matkapuhelinpaikannusta. Matkapuhelinpaikannus on nykyään mahdollista, mutta hidasta, koska se vaatii erillisen pyynnön operaattorilta. Tämä paikannus voidaan taajaan asutuilla alueilla suorittaa jo muutaman sadan metrin tarkkuudella. Matkapuhelimen käyttäjän itse operaattoriltaan maksullisena palveluna saama sijaintitieto on yleensä epätarkempi. Kohteen löytymiseen näillä tiedoilla saattaa kulua toistaiseksi runsaastikin aikaa. Helpoimmin paikannus saadaan kiinteän verkon puhelimen a - tilaajanumerosta. A-tilaajan numero kyetään hakemaan yleensä puhelun alkaessa. Tällöin a-tilaajanumeron paikkatiedot, osoite, kytkentäpaikka ym. ovat saatavissa joko puhelinyhtiöiden valtakunnallisesta tietokannasta, itse puhelinyhtiöltä tai joissakin tapauksissa palokuntien tai hätäkeskuksen näistä tiedoista päivittämistä tietokannoista. Näin saatavat tiedot ovat pääsääntöisesti oikeita, mutta päivitysviiveiden takia niitä ei voida pitää täysin luotettavina. Toinen ongelma on kiinteästä puhelimesta soitettujen hätäpuhelujen jatkuvasti pienenevä osuus hätäpuheluista. On myös muistettava, ettei kiinteästäkään verkosta tuleva ilmoitus välttämättä tule kohteesta vaan se voi tulla myös etäämpää, vaikkapa hätääntyneeltä sukulaiselta tai ohiajaneesta autosta, jossa on myöhemmin päädytty hälyttämään apua. Paloilmoittimen sijainti on saatavissa yleensä laitteen id-numeron perusteella osoite- ja / tai koordinaattitietona niin hätäkeskuksen kuin paikallisten palokuntien tietokannoistakin. 11

12 Ilmoittajan tunnistus Itse kerrottu nimitieto on yleisin keino tunnistaa ilmoittaja. Viestivälineen omistajaan sidottu tieto saadaan yleensä a-tilaajanumerosta. Muihin tunnistuskeinoihin ei yleensä turvauduta, ellei ilmoittajan kertomuksessa ole joitakin ristiriitaisuuksia. Toiminnan kannalta ilmoittajan tunnistus ei yleensä ole välttämätön, mutta se voi kuitenkin helpottaa kohteen paikantamista laajassa kohteessa esim. kauppakeskuksessa, jossa tapahtumaa ei vielä ole laajemmin havaittu. Joissain tapauksissa varotiedot on liitetty henkilöihin, jolloin tunnistamisesta on työsuojelullista hyötyä. Myös tapahtuman mahdollinen jälkikäsittely helpottuu, jos ilmoittaja on tunnistettu. Sähköinen tunnistus on kehitteillä olevia tekniikoita, mutta ei tuottane oleellista lisäarvoa hätäilmoituksen käsittelyyn. 12

13 Tuotettu tieto hätäilmoitusta käsiteltäessä Tapahtuman yleiskuvaus Ensimmäinen yleiskuva tapahtumasta muodostuu paljolti mentaalitasolla, hätäilmoituksen perusteella, ilmoituksen vastaanottajalle. Näin syntynyt kuva vaikuttaa hyvin pitkälle hälyttäjän - ja joskus sen oikeellisuudesta riippumatta kaikkeen sen jälkeiseen pelastustoimintaan, sillä tämä yleiskuva pyritään usein välittämään myös puhe- tai tekstiviestinä toimintaa johtavalle taholle. /4/ Arvio viranomaistahoista, joille tehtävä kuuluu Arvio viranomaistahoista, joille tehtävä kuuluu voi perustua ennalta laadittuun ohjeistukseen tai muuten vastaavanlaisista tapauksista muodostettuun mielikuvaan. Tämä arvio toimii kuitenkin eräänä kriteerinä riskinarviossa Arvio tarvittavista voimavaroista Arvio tarvittavista voimavaroista voi perustua ennalta laadittuun ohjeistukseen tai muuten vastaavanlaisista tapauksista muodostettuun mielikuvaan. Tämä arvio toimii myös osaltaan kriteerinä riskinarviossa Arvio tehtävään eri viranomaisilta kuluvasta ajasta Arvio tehtävään eri viranomaisilta kuluvasta ajasta vaikuttaa arvioon tarvittavista valvotiedoista esim. alueellisen toimintavalmiuden osalta. Tämä puolestaan vaikuttaa myös vasteenmääritykseen siltä osin, kuinka etäältä erilaisia yksiköitä on perusteltua hälyttää tai varata tehtävään Mahdollisimman tarkka sijaintitieto tapahtumasta Mahdollisimman tarkka sijaintitieto tapahtumasta toimii yleiskuvan ohella tärkeimpänä riskinarvion ja vasteenmäärityksen pohjana suhteuttaen tietokannoissa olevat paikka-, tila-, käyttövalmius- ja ominaisuustiedot tapahtuman sijaintiin. 13

14 Ilmoittajan tunnistus Ilmoittajan tunnistus vaikuttaa lähinnä varotietojen perusteella riskinarvioon. Joissain tapauksissa tunnistus voi vaikuttaa myös yleiskuvan luotettavuusarvioon. 14

15 Yhteenveto Yhteenveto hätäilmoituksen käsittelyn tiedoista (Taulukko 1). Takulukko 1 Tapahtuma/tilanne Tapahtuman laatu Välttämätön Tapahtuman paikannus Ilmoittajan tunnistus Viittaus Mistä siirretään Tapahtuman havaitsija / Laite Tapahtuman havaitsija/ Laite Tapahtuman havaitsija/ Laite Mihin siirretään Hätäkeskus Tapahtuman kuvaus - oletus Tapahtuman sijainti Id-numero Ilmoittajan tiedot Id-numero Tiedon muoto Puhe Data Puhe Data Puhe Data Tiedon määrä Suuri Pieni Hätäkeskus Keskinkertainen Pieni Pieni Pieni Taajuus Tiheä Tiheä Tiheä Mitä siirretään Vasteaika Reaaliaika Tarpeellisuus Nopea Välttämätön Hätäkeskus Nopea Hyödyllinen 2.2. Vasteenmääritys Kuvaus Vasteenmääritys jaetaan kahteen osa-alueeseen. Riskinarvioon ja varsinaiseen vasteenmääritykseen. Riskinarviolla tarkoitetaan hätäilmoituksessa kohteen tilasta ja sijainnista saatavilla tiedoilla tehtyä arviota toiminnassa tarvittavista voimavaroista. Tämän jälkeen riskinarvion perusteella määritetään tarkoituksenmukainen vaste, joka määritetään yksiköiden ilmoittamien käytettävyys-, ominaisuus-, tila- ja sijaintitietojen perusteella. Voimavarojen tehokas käyttö edellyttääkin näiden tietojen reaaliaikaista päivittämistä. Vasteenmääritys päättyy hälyttämispäätökseen. Tällöin päätös voi olla myös johtamatta hälyttämisen. Kaikki hälyttämistä koskevat päätökset kuitenkin kirjataan hätäkeskuksessa. Perusteen vasteenmääritykselle luo hätäilmoituksen käsittely. Näkökulma: Vasteenmäärittäjä 15

16 Vasteenmäärityksessä tarvittava tieto Riskinarvio Kohteen ennakkotiedot saadaan pääsääntöisesti alueilta tai kunnista hätäkeskuksen tietokantaan syötetyistä tiedoista, joskus käytössä ovat myös kyselyt rakennusvalvonnan tai Väestörekisterikeskuksen tietokantoihin. Kyseiset tiedot löytyvät siten yleensä myös paikallisesti ja joissakin palokunnissa ne on tallennettu myös ajoneuvojen työasemiin. Ennakkotiedot eivät yleensä ole päiväntarkkoja, joskin varautumisen puolella on käynnistetty projekteja, joilla pyritään siirtämään palotarkastuksilta saatava tieto reaaliaikaisesti myös operatiiviseen käyttöön. Potilaan perustietoja ei voida voimassa olevan lainsäädännön nojalla kuitenkaan pitää pelastustoimen tai hätäkeskuksen rekistereissä, vaikka sairaankuljetuksen kehittämishankkeissa paineita tähän suuntaan onkin, vaan ne on tarvittaessa haettava sosiaalija terveystoimen tietokannoista. Vallitsevat ympäristöolosuhteet (säätila) kohteen lähistössä vaikuttavat riskinarvioon niin sairaankuljetus, sammutus- kuin pelastustehtävissäkin. Lähinnä kyseeseen tulevat lämpötilan vaikutus potilaan saavutettavuusvaatimuksiin, kosteuden ja tuulen huomioiminen palon leviämistä arvioitaessa tai lämpötilan ja tuulen suunnan vaikutukset kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Säätila saattaa joskus myös oleellisesti vaikuttaa kohteen saavutettavuusaikoihin. Suunniteltu vaste saattaa vaihdella myös, lähinnä automaattisella paloilmoittimella varustetuissa kohteissa, vuorokaudenajan mukaan. Tällöin on kyseissä kunnassa tehty arvio siitä kuinka nopeasti kohteen henkilöstö pystyy reagoimaan mahdolliseen paloon ja vaste vaihtelee tiettyyn kohteeseen vaihtelee eri vuorokaudenaikoina tämän mukaan Yksiköiden sijaintitieto Yksiköiden sijaintitieto tarvitaan sen suhteessa tapahtuman paikkaan. Lisäksi sijaintitieto on pystyttävä yhdistämään tieverkkoon ja mikäli mahdollista, sen kapasiteettiin kyseisellä hetkellä. Vasta näin voidaan selvittää, mikä yksikkö on mahdollisesti nopeimmin kohteessa. Tarvittavan sijaintitarkkuuden voidaan katsoa riippuvan pitkälle siitä, millaiseen ympäristöön tieto esitetään. Laajoilla maaseutumaisesti asutuilla alueilla, joissa yksiköitä liikkuu vähän ja 16

17 toimintavalmiusajat ovat pitkiä, ei tarkkuudesta ole niin suurta hyötyä kuin taajoissa kaupunkikeskuksissa, joissa vasteet ovat niin lyhyet, että niillä on ratkaisevaa merkitystä tapahtuman haittavaikutusten pienentämisessä. Ajantasainen sijaintitieto tarvitaan aina viimeistään vasteenmäärittelyä tehtäessä ja on edellytyksenä tehokkaalle arvioinnille. Sijaintitiedoille tarvitaan kuitenkin myös päivityksen määräväli, jotta hätäkeskuksessa saadaan riittävä valvotieto alueen resurssien kehityksestä Yksiköiden käyttövalmiustiedot Yksiköiden käyttövalmiustiedot vaikuttavat riskinarvioon lähtövalmiuden osalta. Nopeimmin pystyvät vasteeseen liikkeellä olevat yksiköt, sitten asemalla päivystävät, jonka jälkeen ovat eriasteiset varallaolojärjestelmät. Hitaimmin lähtevät yleensä erilaiset vapaalta hälytettävät yksiköt. Esimerkiksi sopimuspalokuntien osalla ei voitane ajatella ainakaan oletusarvona sopimuksenmukaista korkeampaa käyttövalmiutta, ellei tietoa tapauskohtaisesti erikseen päivitetä hätäkeskukseen. On myös muistettava, että ammattipalokunnissa, joissa useammassa yksikössä käytetään samaa kuljettajaa, muiden käyttövalmius putoaa hälytettäessä yksi niistä tehtävään Yksiköiden tilatiedot Yksikön tilasta saadaan tiedot etukäteisolettamuksina yksikön päivittämän tehtävävaiheen ja hätäkeskuksen antaman tai yksikön päivittämän kiireellisyyden perusteella Yksiköiden ominaisuustiedot Yksikön toiminnalliset ominaisuudet voidaan jakaa neljään pääluokkaan, hoito, sammutus, pelastus (raivaus) ja johtaminen. Ominaisuudet voidaan määritellä vielä pääluokkien sisällä erillisiin valmiustasoihin. Vapaana tai asemalla olevien yksiköiden ominaisuustiedot perustuvat joko perusolettamuksena oleviin tai siitä tilapäisenä poikkeamana yksiköstä päin annettaviin tietoihin. Poikkeamat saattavat johtua esim. huollon tarpeesta jollakin osa-alueella tai työvuorojärjestelmästä johtuvasta tilapäisestä muutoksesta miehistön suorituskyvyssä. 17

18 Vasteenmäärityksessä tuotettu tieto Tarkoituksenmukaisin vaste hälyttämistä varten Vasteenmäärityksessä tuotetaan riskinarvion perusteella tarkoituksenmukaisin vaste kyseisellä hetkellä, jolloin kaikille yksiköille voidaan hälytyksen yhteydessä antaa seuraavat tiedot. Osoite (kohteen koordinaatit) Yksikkö tietää ajoreitin lisäksi kohteen voi selvittää mahdolliset kohteen ennakkotiedot. Tehtäväkoodi o Kiireellisyys Vaikuttaa hälytysajon tarpeellisuuteen ja sen riskinarviointiin. /4/s.23 o Tyyppi aikana. Tarpeelliset ennakkovalmistelut voidaan suorittaa matkan Hälytettävät yksiköt Ennakkoarviot voimien riittävyydestä sekä saapumisajoista ja järjestyksestä yksikön tulevat tehtävät Käsittelyhistoria Voidaan arvioida tapahtuman tai kohteen tilan kehittymistä siihen asti, että yksikkö saapuu kohteeseen. 18

19 Yhteenveto Yhteenveto vasteenmäärityksen tiedoista (Taulukko 2). Taulukko 2 Tapahtuma / tilanne Riskinarvio / ennakkotiedot Riskinarvio / ulkoiset olosuhteet Yksiköiden sijainti Yksiköiden käyttövalmius (oletettu) Yksiköiden käyttövalmius (tilapäinen) Yksiköiden tilatieto Yksiköiden oletukseen perustuva ominaisuustieto Yksiköiden oletuksesta poikkeava ominaisuustieto Viittaus Mistä siirretään Tiedon tuottaja Havaintoverkko Mihin siirretään Hätäkeskus / tietojärjestelmä Hätäkeskus Mitä siirretään Kohteesta koottu ennakkotieto Säätila kohteen läheisyydessä Sijainti Yksiköt Hätäkeskus Yksiköt Hätäkeskus asettava organisaatio Yksiköt Hätäkeskus tieto Käyttövalmiuden oletustieto Tilatieto Yksiköt Hätäkeskus Yksiköt Hätäkeskus asettava organisaatio Yksiköt Hätäkeskus Ominaisuustieto Ominaisuustieto Tiedon muoto Data Tiedon määrä Data Puhe Pieni Tiheä Puhe Data Pieni Reaaliaika Data Pieni Merkityksetön Harvinainen Tiheä Data Pieni Reaaliaika Puhe Data Pieni Merkityksetön Harvinainen Vasteaika Taajuus Tarpeellisuus Massasiirto Merkityksetön Ajoittainen Hyödyllinen Data Pieni Tausta Ajoittainen Hyödyllinen Välttämätön Välttämätön Käyttövalmiuden tilapäinen tieto Reaaliaika Tilapäinen Hyödyllinen Välttämätön Välttämätön Data Pieni Reaaliaika Tilapäinen Hyödyllinen 19

20 2.3. Hälyttäminen Kuvaus Hälyttämisen suorittaa yleensä hätäkeskus. Hälyttämisellä tarkoitetaan tässä toimintayksiköille annettavaa tietoa niiden toimintatarpeesta, toiminnan kiireellisyydestä sekä toimintapaikan sijainnista. Ajallisesti hälyttäminen jakautuu hälytyspäätöksen tekemiseen, yhteyksien avaamiseen ja tiedon välittämiseen. Hälyttämisen jälkeen tarvitaan valvotietoa hälytyksen onnistumisesta. Hälytystä voidaan pitää onnistuneena, kun kaikki hälytetyt yksiköt ovat ilmoittautuneet tehtävään oletetussa ajassa ilman hälytystoiminteiden uusimista. Näkökulma: Hälyttäjä Hälyttämisessä tarvittava tieto Yksiköiden hälytystapa Yksiköiden hälytystapa on suunniteltava etukäteen tapauskohtaisesti. Puheviestiä käytettäessä syntyy useita yksiköitä hälytettäessä aina jonkin verran viivettä. Erityisesti CCIR-koodilla avattavat ja kuitattavat hälytysyhteydet saattavat aiheuttaa jopa minuutin ylittäviä viiveitä hälyttämiseen, kun hälytetään yhtäaikaa yksiköitä useiden tukiasemien alueelta. Viiveitä voidaan pienentää avattaessa yhteydet digitaalisilla järjestelmillä nykyisten analogisten sijaan. Kuulutukset voidaan hoitaa esim. puhesyntetisaattorilla, joka lukee päivystäjän kirjaaman hälytyksen säästäen näin päivystäjän aikaa. Tiedon saaminen kullekin yksikön jäsenelle ilman puheviestiä on nopein vaihtoehto, mutta vaatisi jokaiselle jonkinlaisen jatkuvasti mukana pidettävän hälytyspäätelaitteen. Päätelaitteen ilmoittaessa toiminnan tarpeesta välittömästi teksti- tai kuvatiedolla ei puheella annettavaa viestiä välttämättä tarvita lainkaan Hälytysyhteyksien toimivuus Hälytysyhteyksien toimivuudesta ja kapasiteetista tarvitaan jatkuvaa valvotietoa, jotta ainakin osa mahdollisista vioista voitaisiin havaita ja korjata ennen, kuin kyseistä yhteyttä tarvitaan. 20

21 Tieto hälytyksen perillemenosta Tieto hälytyksen perillemenosta tarvitaan, jotta voidaan olettaa yksiköiden saaneen tehtävän, eikä lisätoimenpiteitä tarvita, ennen kuin jokin yksikkö jää oletetussa ajassa ilmoittautumatta tehtävään. Käytännössä tämä ei liene avainkysymys muutenkin pitkän toimintavalmiuden sopimuspalokuntien osalta, joskin näiltäkin kuittaustieto tulisi saada ainakin paloasemittain (paikallisen hälytysjärjestelmän tasolta). Tärkeämmässä roolissa tieto sen sijaan on silloin, kun kyseessä on välittömästi lähtövalmiudessa oleva yksikkö. Näiltä tieto tulisi saada oletusyhteyden tasolta, sillä lyhyen toimintavalmiuden edut menetetään nopeasti potilaan tilan heikentyessä tai tulipalon laajetessa. Kuittaukset hälytyspäätelaitteista ovat kuitenkin vain ensimmäinen indikaattori hälytyksen perillemenosta ja vasta yksiköiden lähtöilmoitukset varmentavat avun lähtemisen. Hätäkeskus joutuukin tarkkailemaan hälytyksen onnistumista järjestelmän tukena aina vähintään tähän pisteeseen asti Tieto hälytyksen vasteesta Hälytysprosessin jälkeen on niin johtovastuussa olevan, kuin hätäkeskuksenkin jatkuvasti tarkkailtava uusien ilmoitusten sisällöstä sekä saatavilla olevista muista tiedoista vastaavako, suoritetut hälytykset tehtävän edellyttämää vastetta. Vasteen täydentämisen tekee hätäkeskus kohteesta saatujen lisätietojen perusteella yhteistyössä pelastustoimintaa kohteessa johtavan ja / tai toiminnasta johtovastuussa olevien kanssa Hälyttämisessä tuotettu tieto Tieto toimintaan osallistuvista yksiköistä tarvitaan paitsi johtamiseen myös toisten yksiköiden valmistautumista varten. Taktiikkaa ja osin ajoreitin valintaa varten tieto tarvitaan kaikkiin osallistuviin yksiköihin. Hätäilmoituksen historiatiedoista on huomattavaa hyötyä toimintaan osallistuville yksiköille näiden arvioidessa tapahtumien kehitystä ja tältä pohjalta tarvittavia toimenpiteitä kohteessa. Lisäksi niitä tarvitaan öljyntorjunta- tai muiden mallisuunnitelmien valmisteluun ja käyttöön sekä raportointia ja jälkitarkastelua varten. Suuronnettomuustapauksissa saattaisi olla hyödyllistä, että kyseiset tiedot siirtyisivät edeltä käsin paikalliseen pelastuspalvelun johtokeskukseen, vaikkei sitä vielä olisi toiminnallisesti perustettukaan. 21

22 Valmiustilanne hälyttämisen jälkeen saattaa aiheuttaa tarvetta alueellisiin valmiussiirtoihin. Tietoa puutteellisista valmiuksista tulee jatkossa kertymään vain hätäkeskukseen, sillä yksiköiden tehokas käyttö yli alueellisten rajojen tai useiden yksiköiden yhtäaikainen käyttö pienempiin tehtäviin ei tule kantautumaan muualle. Edeltä käsin määrätyn kynnyksen ylittyessä tämä tieto on välitettävä alueellisesti toiminnasta vastaavalle tarvittavien päätösten tekoa varten Yhteenveto Yhteenveto hälyttämisen tiedoista (Taulukko 3). Taulukko 3 Tapahtuma/til anne Viittaus Mistä siirretään Hälytystapa Yksiköt Hätäkeskus Välttämätön Hälytysyhteyksien toimivuus Hälytysviesti Hätäkeskus Hälytyksen onnistuminen Hälytyksen onnistuminen Vasteen onnistuminen Sovittava Viestijärjestelmien ylläpitäjät Hätäkeskus rajapinta Yksiköt Hätäkeskus Yksiköt Hätäkeskus Mitä siirretään Tieto hälytysyhteydestä Tieto yhteyksien käytettävyydestä Tehtävän: Laatu Sijainti Vaste Historia Kuittaus hälytyksestä Voiko osallistua tehtävään Arviot tarvittavasta vasteen muutoksesta Tiedon muoto Tiedon määrä Data Puhe Data Puhe Pieni Suuri Mihin siirretään Vasteaika Taajuus Tarpeellisuus Data Status Nopea Ajoittain Nopea Tiheä Hyödyllinen Data Status Tiheä Tiheä Yksiköt Johtoyksiköt Johtokeskus Hätäkeskus Keskinkertainen Reaaliaika Välttämätön Data Status Reaaliaika Hyödyllinen Nopea Tiheä Hyödyllinen Puhe Pieni Puhe Suuri Reaaliaika Tilapäinen Hyödyllinen 22

23 2.4. Matkalla oleva yksikkö Kuvaus Matkalla on se toiminnallisen yksikön suoritusvaihe, joka alkaa yksikön saatua tiedon sille osoitetusta tehtävästä ja päättyy siihen, että yksikkö ilmoittaa olevansa paikalla. Tämän tehtävävaiheen aikana yksikön miehistö orientoituu ja valmistautuu edessä olevaan tehtävään sekä pyrkii hankkimaan mahdollisimman hyvän etukäteiskuvan niin itse tapahtumasta, sen laajuudesta kuin tarpeellisista torjuntatoimistakin. Näkökulma: Hälyttämiseen vastaava yksikkö Matkalla olevan yksikön tarvitsema tieto Tehtävän lisätiedot Ohikulkijoiden, ilmoittajan tai kohteen henkilöstön lisähavainnot täydentävät tilannekuvaa. Tiedot lisähavainnoista ovat hyödyllisiä kaikille kohteeseen matkalla oleville yksiköille, tärkeimpiä ne ovat ensin saapuville ja tilanteen johtajille. Hätäilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan tietäminen helpottaa kaikkien osallistuvien yksiköiden ennakkovalmistautumista, sillä näin voidaan arvioida tapahtuman etenemistä paikalle saapumiseen ja toiminnan aloittamiseen asti. Kohteeseen saapuneet yksiköt pystyvät jo tiedusteluun pelastustoiminnan edellyttämästä näkökulmasta. Näin ne voivat välittää valmistautumisessa tarvittavaa tietoa matkalla oleville yksiköille. Muiden yksiköiden sijaintitieto auttaa kutakin arvioimaan omaa roolia tulevassa tehtävässä sekä mahdollisesti valitsemaan ajoreitin siten, että tuleva sijoittuminen olisi optimoitu toiminnan kannalta. Laitteistojen antama tieto voi tässä vaiheessa auttaa toimintasuunnitelman tekoa. Tarkempien tapahtumatietojen ja sijainnin tarkentamiseksi osa paloilmoitinvalmistajia tutkii mahdollisuutta siirtää kiinteistövalvontalaitteistojen lähettämää tietoa laajemmassa määrin internetin kautta nähtäväksi. Tavoitteena on, että järjestelmä mahdollistaisi myöhemmin myös kiinteistötekniikan ohjaukset internetin yli. Näin periaatteessa esittää voidaan esim. rakennuksen pohjakuvan päällä lämpötilan ohella muitakin ilmaisintietoja sekä pysäyttää ilmanvaihto tai katkaista virrat. 23

24 Kohteen lisätiedot Rakenteelliset tiedot / kohdekortti Saatavissa oleva tieto kohteen rakenteesta ja rakennustavasta auttaa ennakkovalmistautumisessa sekä vasteen onnistumisen arvioinnissa. Tiedot saadaan joko haulla rakennustietokannasta tai ovat paikallisesti tallennettuna yksikköön. Hakukriteerinä on voitava käyttää ainakin sijaintitietoa, osoitetta tai kohteen nimeä. Vanhempien rakennusten osalta ei yleensä ole saatavissa kuin perustiedot kuten materiaalit ja pinta-alat, mutta yhä useammista rakennuksista voidaan saada tarvittaessa jopa rakennuspiirustukset kolmiulotteisina. Tämä tosin edellyttää vielä työtä pelastustoimen ja kuntien rakennusvalvonnan järjestelmien yhteensovittamisessa. Automaattisella paloilmoittimella tai sammutuslaitteistolla varustetuista kohteista on yleensä laadittu kohdekortti (joskus myös muista PPA 14 mukaisista kohteista), josta ilmenevät tärkeimmät palotekniset ratkaisut sekä vaaralliset aineet. Suuremmista kohteista laaditaan lisäksi usein tarkemmat toimintasuunnitelmat. Näiden tietojen käytön ongelmana ovat olleet niiden päivitysvaikeudet. Esim. kohteiden pelastus- ja sammutustyötä helpottavat laitteet kuten savunpoisto, kuivasyötöt, sammutuslaitteistot tai erikoisia poistumisjärjestelyjä koskevat tiedot on yleensä ollut päivitettävä ajoneuvo- ja toiminta-aluekohtaisesti. Erikoiskohteiden toimintasuunnitelmien tai kohdekorttien tehokas käyttö kuitenkin edellyttää niiden olevan vähintäänkin muutaman päivän tarkkuudella ajan tasalla. Tämä voidaan järjestää kytkemällä päivitykset varautumisen tietojärjestelmiin. Uudemmista paloilmoittimista on saatavissa ennakkoarvioinnissa hyödyllistä tietoa kohteessa vallitsevista olosuhteista sekä tarkoituksenmukaisimmasta reitistä kohteeseen. (kts. myös ) Kohteen ulkoiset olosuhteet Tieto säätilasta on tarpeellinen arvioitaessa palon tai vaarallisten aineiden leviämistä sekä potilaan selviytymismahdollisuuksia. Riittävän tarkkaa tietoa ei yleensä saada ennen kuin kohteessa, mutta havaintoverkon tiedot voivat antaa hyvän pohjan alustaville arvioille. Tieto luokse päästävyydestä eli siitä kuinka lähelle ajoneuvolla voidaan / kannattaa ajaa, säästää kalustoa ja nopeuttaa toimintaa laajemmissa kohteissa. Tieto tästä saattaa löytyä kohdekortista tai toimintasuunnitelmasta, joissain tapauksessa se on ollut jopa kohdekortin 24

25 laadinnan peruste. Muuten tieto on yleensä merkitty vain rakennusvalvonnassa sijaitseviin asemapiirroksiin, jotka usein ovat vallitsevaan tilanteeseen nähden vanhentuneita Vaaralliset aineet Jo ilmoitukseen saattaa sisältyä tieto vaarallisista aineista ja tällöin tarvitaan luotettavaa lisätietoa jostakin tiedostosta. Useita tietokantoja löytyy internetistä, mutta varmistukseksi tulisi olla käytettävissä jokin päivitetty järjestelmä joka yksikössä. Matkalla saatavat tiedot vaarallisista aineista tekevät toiminnasta kohteessa nopeampaa ja turvallisempaa, koska tarvittava suojaustaso voidaan valita valmiiksi ja ajoneuvot sijoittaa sopivasti. On kuitenkin muistettava, että lopullinen tunnistus ja toimintapäätös voidaan yleensä tehdä vasta kohteessa. Tiedot vaarallisista aineista saattavat sisältyä myös toimintasuunnitelmaan tai kohdekorttiin, tällöin kohteessa olevien vaarallisten aineiden tietojen tulisi olla saatavina samoissa tiedostoissa kuin kohdekortti Potilastiedot Potilastietojen tarpeellisuus on verrattavissa pitkälle muunlaisesta kohteesta saataviin ennakkotietoihin. Tässä suhteessa ongelman muodostaa lainsäädäntö, jossa on pitkälti rajoitettu muiden kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden tiedonsaantia potilasrekistereistä. Rekistereiden sijainti tulee näin todennäköisesti myös tulevaisuudessa olemaan sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalalla. Haluttaessa niitä pelastustoimen käyttöön tulee ratkaistavaksi lukuisia tietoturva-, käyttöoikeus- ja siirtotiekysymyksiä. Riskinarvion ja ennakkovalmistautumisen tueksi voisi olla ajateltavissa myös eräänlaisen ensihoito(historia)rekisterin perustaminen. Sitä ylläpitäisivät ensihoitajat ja se olisi myös hätäkeskuksen käytössä. Siitä ilmenisivät tiettyyn henkilöön tai osoitteeseen sidotusti esim. normaalisti tarvittava välineistö, ensihoitotehtävien määrä ja kuljetuskoodi, milloin ne ylittävät tietyn ennalta sovittavan frekvenssin. Näin voitaisiin sekä nopeuttaa hälyttämistä ja toimintaa kohteessa että lisätä työturvallisuutta Varotiedot Fyysisesti vaaralliset henkilöt ja osoitteet ovat tai tulevat pitkälti poliisin tietoon. Työsuojelumielessä tämän tiedon saantia matkalla oleviin sairaankuljetus- ja ensivasteyksiköihin voidaan pitää erityisen perusteltuna. Joissain tapauksissa varotiedoista 25

26 saattaa olla työsuojelullista hyötyä myös sammutustehtävissä. Näitä tietoja ei voida pitää jatkuvasti saatavana yksiköissä, vaan ne tarvitaan tehtäväkohtaisesti ja päivitettyinä asianomaisesta rekisteristä, johon hätäkeskuksilla on pääsy Muiden yksiköiden paikkatieto Muiden yksiköiden paikka- tai ainakin sijaintitietoa tarvitaan kunkin yksikön oman toimintasuunnitelman tekoon suhteessa muihin sekä yleisemmin ennakkosuunnitelmien soveltamiseen ja toimintasuunnitelmien tekemiseen johtamista varten. Näillä tiedoilla kyetään arvioimaan mm. toiminta-alueelle saapuvien yksiköiden saapumisaikoja, -järjestystä sekä toimintakykyä Matkalla olevan yksikön tuottama tieto Yksiköiden paikkatieto Tehtävään ilmoittautuvat yksiköt antavat yleensä lähtöilmoituksen. Ihanteellista olisi, jos tästä ilmoituksesta ilmenisivät sijaintitiedon (lähtöpaikka) ohella ainakin miehitys- ja ominaisuustiedot (suorituskyky kyseisellä hetkellä). Hätäkeskus pystyy tällä perusteella suorittamaan oma-aloitteista arviointia niin ohjeiden kuin muodostuneen mielikuvankin avulla siitä, onko vaste riittävä kyseiseen tehtävään. Toimintaa johtavalle nämä tiedot luovat perustan toiminnan suunnittelulle (vasteajat ja suorituskyky) sekä arviolle vasteen muutoksen tarpeesta. Alueellisen valmiuden ylläpito tulee pitkälti jäämään hätäkeskusten valvotiedon varaan, sillä hätäkeskukset ovat ainoita paikkoja, joissa tulee varmuudella voidaan seurata myös keskusten rajoilla naapurialueella tapahtuvia tehtäviä. Alueellinen tyhjiö voi syntyä paitsi yhdestä laajemmasta tehtävästä myös useista yhden yksikön tehtävistä, jotka yksiköt suorittavat itsenäisesti ja informaatio näistä tehtävistä ei näin tule ylempien johtoportaiden tietoon. Jos alueelliseen pelastustoimeen tullaan sijoittamaan jatkuvasti miehitettyjä valvonta-, viestitai johtokeskuksia, voidaan nämä toiminnat mahdollisesti hoitaa niissä edellyttäen, että yksiköiden paikkatiedot ovat saatavilla tai ne siirretään suoraan yksiköistä myös näihin pisteisiin. Tällainen tieto nopeuttaisi myös johtokeskusten toiminnan käynnistämistä. Toisaalta kyseinen menettely saattaa helposti johtaa monissa maissa huomattuun ilmiöön hälyttämisen porrastumisesta kaksivaiheiseksi, jossa ensinnä call center lajittelee puhelut 26

27 tapahtuman mukaan ja sitten kyseinen toimiala suorittaa tarkemman analyysin ja hälyttämisen Alustava arvio toimintasuunnitelmasta Alustava arvio toimintasuunnitelmasta laaditaan yleensä jossain muodossa jo matkalla. Kohteesta voi myös olla laadittu etukäteen toimintasuunnitelma, johon ilmoittautuvat yksiköt on sijoitettava. Suunnitelmasta ilmenevät ainakin ajateltu organisaatio johtovastuineen, yksiköiden likimääräiset fyysiset sijoituspaikat sekä ajateltu taktiikka. Selkeintä olisi, jos suunnitelma voitaisiin siirtää visuaalisena tehtävään ilmoittautuneiden yksiköiden näytöille (tähän tähtääviä johtamissovelluksia on tekeillä). Toistaiseksi kuitenkin suunnitelma joudutaan esittämään suusanallisesti, mikä aiheuttaa paitsi väärinymmärryksiä, myös turhaa viestitystä ja kuormitusta johtamiseen. /5/s Puheviestinnän johtamista kuormittava tekijä tulee lisääntymään, ellei osaa tiedoista voida jatkossa siirtää muulla tavalla. Siirryttäessä vähitellen lain edellyttämään lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteeseen, ovat ensimmäiset yksiköt hyvinkin pian tapahtumapaikalla. Johtajien ajomatkat ja tätä kautta vasteajat puolestaan tulevat alueellistamisen myötä pitenemään. Tämä edellyttää lisääntyvää tiedon hankintaa matkan aikana. Lähimmän yksikön periaatteeseen siirryttäessä ei myöskään enää ole ajateltavissa, että käytössä erikoiskohteissa olisivat aina yksiköt, jotka tuntevat kohteen ja ovat harjoitelleet siellä, vaan saapuvan yksikön miehistö saattaa ensimmäisen kerran nähdä koko kohteen ja olla täysin tietämätön siellä edellytettävistä varotoimista tai toimintamalleista. 27

28 Yhteenveto Yhteenveto matkalla olevan yksikön tiedoista (Taulukko 4). Taulukko 4 Tapahtuma/tilanne Tehtävän lisätiedot siviilit Tehtävän lisätiedot, laitteet Kohteen lisätiedot - kohdekortti Kohteen lisätiedot - ulkoiset olosuhteet Kohteen lisätiedot -vaaralliset aineet Kohteen lisätiedot - potilaan tiedot Kohteen lisätiedot Ensihoito-rekisteri Vastaus tehtävään osallistumisesta Tiedottaminen toimintasuunnitelmasta Vasteen onnistuminen Viittaus Mistä siirretään Hätäkeskus Mihin siirretään Yksiköt Kohde Yksiköt Laitteistotietoa Alueellineseen Yksiköt Kohtee- pelastustoimi sidottua tietoa Yksiköt Yksiköt Yksiköt Yksiköt Yksiköt Yksiköt Hätäkeskus Johtoyksikkö /-keskus Yksiköt Yksiköt Hätäkeskus Hätäkeskus Havaintoverkontietoa Potilaan tietoja Palveluntuottajat / Hätäkeskus Hätäkeskus / Soster hätäkeskus Osoitteeseen sidottua varotietoa Paikkatietoa Tiedon muoto Puhe Data Data Data Tiedon määrä Suuri Hidas Nopea Merkityksetön Mitä siirretään Kerättyä tehtävään liittyvää lisätietoa Vasteaika Taajuus Keskinkertainen Tilapäinen Massasiirto Massasiirto Ajoittainen Ajoittainen Data Pieni Tausta Harvinainen Puhe Data Data Hidas Hidas Toimintaohjeita Keskinkertainen Harvinainen Keskinkertainen Ajoittainen Data Pieni Nopea Ajoittainen Data Puhe Puhe Data Puhe Data Pieni Reaaliaika Nopea Tausta Tiheä Johtoyksikkö Paikkatietoa Massasiirto Suuri Suuri Ajoittainen Arviot tarvittavasta vasteen muutoksesta Keskinkertainen Ajoittainen Tarpeellisuus Hyödyllinen Hyödyllinen / Lisätieto Hyödyllinen / Lisätieto Lisätieto Hyödyllinen Lisätieto > Hyödyllinen Hyödyllinen Hyödyllinen Hyödyllinen 28

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Pelastusalan neuvottelupäivät 2015 Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Pekka Ronkainen Korkean rakentamisen paloturvallisuusriskejä Korkea rakentamisen paloturvallisuusriskejä Haasteita tänä päivänä:

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä www.pelastusopisto.fi/suomi/pronto https://prontonet.fi 9.10.2014 Esa Kokki tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto esa.kokki@pelastusopisto.fi

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä www.pelastusopisto.fi/suomi/pronto https://prontonet.fi 27.7.2012 Johannes Ketola Suunnittelija Pelastusopisto johannes.ketola@pelastusopisto.fi

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitusta kirjallisesta selvityksestä vastineen.

Kantelija on antanut hankitusta kirjallisesta selvityksestä vastineen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 16.10.2015 Dnro OKV/2106/1/2014 1/5 ASIA Hätäilmoitusten käsittely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 5.12.2014 osoittamassaan kantelussa hätäkeskuksen menettelyä tehtävän

Lisätiedot

XDW-projektissa rakennetut palvelut

XDW-projektissa rakennetut palvelut XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Opintopolku-info vastuukäyttäjille Opintopolku.fi

Opintopolku-info vastuukäyttäjille Opintopolku.fi Opintopolku-info vastuukäyttäjille Sisältö Perustietojen siirrot vuoden 2017 hakuja varten Kielikoetulos suoritusrekisteriin Muutoksia virkailijan työpöydällä Kevään 2017 hakujen lomakemuutokset 2 Perustietojen

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Asiointi sähköistymässä

Asiointi sähköistymässä Asiointi sähköistymässä Johtava asiantuntija Esa Pitkänen Tilaisuuden tavoitteet Antaa alustavaa tietoa Fivan tulevasta sähköisestä asioinnista Kuulla, mitä ajatuksia ja kysymyksiä asia herättää Testata

Lisätiedot

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet Versio 19.11.2012 1 (5) Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet 1. Yleistä Meripelastustoimessa pyritään valtakunnallisiin toimintamalleihin, jotka on huomioitava alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa.

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Lausunto Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta

Lausunto Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta Yhdyskuntalautakunta 133 15.10.2013 Kaupunginhallitus 278 23.10.2013 Lausunto Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta 2014-2017 235/991/2013 YLK 133 Pelastuslain 29 mukaan alueen pelastustoimi

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET www.112.fi Esitys 1. Yleistä 2. Oikeustapaukset 3. Virkamiehen velvollisuuksista 4. Virkarikokset Suomessa 5. Johtopäätökset www.112.fi 1. Yleistä Hätäkeskuslaitoksen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET JOHDANTO Apteekin tulee varautua sähköisen reseptin toiminnassa mahdollisesti ilmeneviin häiriötilanteisiin. Koko apteekin henkilökunnan

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu 26.5.2016 Lasse Ilkka Ensihoitopalvelun toimintaympäristön muutokset Potilasjakauman muutokset Hätäkeskustoiminnan muutokset Sosiaali-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto TOR Arkkitehtuuri - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto Opintopolun palveluiden hyödyntäminen TOR hyödyntää vähintään organisaatiopalvelua,

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

Palontutkinta Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO.

Palontutkinta Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO. Palontutkinta 2020 11.11.2015 Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi Palontutkinta 2020 työryhmä Työryhmän tehtävänä on kehittää ja yhdenmukaistaa pelastuslaitoksien palontutkintaan

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 1 PALVELUSOPIMUS KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tilaaja: Mikkelin kaupunki (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan

Lisätiedot

VIRVE-liittymähinnasto

VIRVE-liittymähinnasto VIRVE-liittymähinnasto Voimassa 1.7.2016 alkaen toistaiseksi 2 Liittymät/Sisältö Sopimusorganisaation liittymämäärä laskutetaan laskua edeltävän kuukauden suurimman liittymämäärän mukaan. Liittymämäärän

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 14.2.2013 25.11.2011 3 Palvelualueiden keskinäinen toiminta Onnettomuuksien ehkäisy Ensihoito Pelastustoiminta

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

1

1 raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Vapepan uusi toiminnanohjaus- ja hälytysjärjestelmä OHTO. Lähimmäisen apuna viranomaisen tukena

Vapepan uusi toiminnanohjaus- ja hälytysjärjestelmä OHTO. Lähimmäisen apuna viranomaisen tukena Vapepan uusi toiminnanohjaus- ja hälytysjärjestelmä OHTO Lähimmäisen apuna viranomaisen tukena OHTON TOIMINTOKOKONAISUUDET Vapaaehtoiset Hälytysryhmät ja toimikunnat Hälytysjärjestelmä Käydyt koulutukset

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi

Doro Secure 580IUP. Käyttöopas. Suomi Doro Secure 580IUP Käyttöopas Suomi 3 2 1 4 5 6 7 8 9 14 13 12 11 10 15 16 Huomaa! Kaikki kuvat ovat vain viitteellisiä, eivätkä ne välttämättä täysin vastaa todellista tuotetta. Suomi 1. Virta päälle/pois

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA

PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA 23.2.2016 Pelastuslaitosten tietoverkkoprojekti II Pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä Työsuunnitelma Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Teemaryhmän yleiset tehtävät 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas Dia 1

Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas Dia 1 Dia 1 KEMIKAALIRISKIT Kohteet ja reitit Kohteet TS 8 + 2 TPA 7 Lupa 20 Reitit VT4, VT22, (VT20) Päärata, Kainuun rata Laivaväylä Dia 2 OKPela YHTEENSÄ 10 KOHDETTA, 5 SUUNNITELMAA Vihreäsaari NEOT Oy Teboil

Lisätiedot

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli-Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Palvelusetelikokeilun tietojärjestelmäratkaisut

Palvelusetelikokeilun tietojärjestelmäratkaisut Palvelusetelikokeilun tietojärjestelmäratkaisut Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tehnyt: Johtava konsultti Timo Siira, Salivirta & Partners Tietojärjestelmien valmiuksien kartoitus Eri järjestelmien

Lisätiedot

SA / Opiskelijat / Korvaavuus

SA / Opiskelijat / Korvaavuus SA / Opiskelijat / Korvaavuus Korvaavuudella tarkoitetaan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista vastaavilla korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Korvaavuuden yhteydessä sinun

Lisätiedot