PELASTUSTOIMEN LANGATON TIEDONSIIRTO VIRANOMAISVERKOSSA. Antti Rissanen, Lasse Jaakkola, Hannu Rantanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELASTUSTOIMEN LANGATON TIEDONSIIRTO VIRANOMAISVERKOSSA. Antti Rissanen, Lasse Jaakkola, Hannu Rantanen"

Transkriptio

1 PELASTUSOPISTO RÄDDNINGSINSTITUTET EMERGENCY SERVICES COLLEGE PELASTUSTOIMEN LANGATON TIEDONSIIRTO VIRANOMAISVERKOSSA Antti Rissanen, Lasse Jaakkola, Hannu Rantanen ISBN Pelastusopiston julkaisu 2/2002 Copyright

2 Esipuhe Pelastustoimessa on meneillään kolme sen historian suurimpiin lukeutuvaa muutosta, jotka kaikki edellyttävät päätöksiä erilaisten tietojärjestelmien toteutuksen suhteen ja kietoutuvat myös tavallaan näin yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2004 alusta pelastustoimen palvelut tullaan järjestämään koko valtakunnassa uudelta pohjalta kuntien lakisääteisenä yhteistoimintana noin 20:llä valtioneuvoston päättämällä alueella pelastustoimen alueiden muodostamisesta säädetyn lain mukaan Pelastustoimen alueellistaminen laajentaa useimpien yksittäisten palokuntien toimintaaluetta ja edellyttää entistä määrämuotoisempaa ja yhtenäisempää suunnittelua ja toimintaa. Toinen mittava hanke on hätäkeskusuudistus, jossa korvataan erilliset poliisin hälytyskeskukset ja kuntien ylläpitämät hätäkeskukset nykyaikaisilla viranomaisia yhteisesti palvelevilla hätäkeskuksilla hätäkeskuskokeilussa toteutetun mallin pohjalta. Hätäkeskusuudistus tukeutuu voimakkaasti informaatiotekniikan hyödyntämiseen. Kumpikin edellä esitetty uudistus edellyttää, että kolmas suuri viranomaisten yhteinen TETRAstandardiin pohjautuva valtakunnallinen viestiverkko VIRVE pystyy vastaamaan sille esitettyihin vaatimuksiin viranomaisten yhteisenä siirtotienä nyt ja tulevaisuudessa. Jo pelkästään hätäkeskusalueiden tai alueellisen pelastustoimen palvelemien alueiden fyysinen koko asettaa vaatimuksia niissä hyödynnettävälle tiedolle ja sen ajantasaisuudelle. Myös ympäröivässä yhteiskunnassa tietoa on tarjolla entistä nopeammin ja enemmän. Viranomaisten yhteinen viestiverkko on varsinkin alussa kapasiteetiltaan rajallinen ja tiedon siirtäminen radiotiellä osin ongelmallista, joten sen hyödyntäminen vaatii suunnitelmallisuutta. Näistä lähtökohdista Sisäasiainministeriön pelastusosasto päätti selvittää mitä tietoa, kuinka ja missä muodossa pelastustoimessa on tarpeen ja mahdollista siirtää ilmarajapinnan yli. Selvityksen tekeminen koettiin tarpeelliseksi Virven resurssien sekä kustannusten optimoimiseksi. Toisena päämääränä oli antaa tuleville alueellisille pelastustoimille ja niiden yhteistyötahoille suuntaviivat tulevia tiedonsiirtohankkeita varten. Yhtenäiset toimintamallit paitsi helpottavat järjestelmien yhteensovittamista myös säästävät resursseja ja aikaa projektien alkuvaiheessa tuottavampaan käyttöön. Selvitystyö organisoitiin Pelastusopiston vetämäksi tutkimusprojektiksi, joka ajoittui maalislokakuuhun Projekti oli tiiviissä yhteistyössä sisäasiainministeriön VIRVE-yksikön datatyöryhmän ja siihen kuuluvien eri organisaatioiden kanssa, jotta tulokset olisivat linjassa koko viranomaisverkon tavoitteiden kanssa. Projektin tulokset on koottu tähän julkaisuun. Julkaisun ensimmäinen luku käsittelee pelastustoimen langattoman tiedonsiirron tarpeita lähtien siitä mitä, tietoja tehtävien suorittamisessa tarvitaan ja mitä niiden siirrossa on huomioitavaa. Toinen luku on teknisempi ja käsittelee tiedonsiirron toteuttamista viranomaisverkon avulla. Julkaisun pääkirjoittajien lisäksi työhön ovat osallistuneet ylitarkastaja Jouko Kilpeläinen sisäasiainministeriön pelastusosastolta, tietohallintopäällikkö Anssi Kuusela Helsingin pelastuslaitokselta, apulaispalopäällikkö Matti Kovanen Kotkan pelastuskeskuksesta, Virveasiantuntija Harri Virtanen sisäasianministeriön pelastusosaston Virve-projektista ja järjestelmäasiantuntija Petteri Elijoki Kaakkois-Suomen hätäkeskuksesta. Lisäksi työtä ovat kommentoineet ja ohjanneet eri alojen asiantuntijat, joista erityisesti Helsingin AHK:n tietohallintopäällikkö Kyösti Lehtosen ja Poliisin tietohallintokeskuksen järjestelmäasiantuntija Pekka Nurhosen sekä NOKIA:n TETRA-asiantuntijan Juha Tammelan palautteet ovat olleet arvokkaita. Projektin puolesta parhaat kiitokset kaikille työssä mukana olleille.

3 I. PELASTUSTOIMEN LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOTARPEIDEN MÄÄRITTELY JOHDANTO VARAUTUMINEN JA OPERATIIVINEN OSA-ALUE MÄÄRITELMIÄ OPERATIIVINEN TOIMINTA HÄTÄILMOITUS Kuvaus Tarvittava informaatio hätäilmoitusta käsiteltäessä Tuotettu tieto hätäilmoitusta käsiteltäessä Yhteenveto VASTEENMÄÄRITYS Kuvaus Vasteenmäärityksessä tarvittava tieto Vasteenmäärityksessä tuotettu tieto Yhteenveto HÄLYTTÄMINEN Kuvaus Hälyttämisessä tarvittava tieto Hälyttämisessä tuotettu tieto Yhteenveto MATKALLA OLEVA YKSIKKÖ Kuvaus Matkalla olevan yksikön tarvitsema tieto Matkalla olevan yksikön tuottama tieto Yhteenveto KOHTEESSA Kuvaus Kohteessa tarvittavat tiedot Kohteessa tuotetut tiedot Yhteenveto TEHTÄVÄN PÄÄTTÄMINEN Kuvaus Tehtävää päätettäessä tarvittava tieto Tehtävää päätettäessä tuotettu tieto Yhteenveto MUUT PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Kuvaus Onnettomuuksien ehkäisyssä tarvittava tieto Onnettomuuksien ehkäisyssä tuotettava tieto POIKKEUSOLOIHIN VALMISTAUTUMINEN Kuvaus Poikkeusoloihin valmistautumisessa tarvittava tieto Poikkeusoloihin valmistautumisessa tuotettava tieto HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Kuvaus Henkilöstösuunnittelussa tarvittava tieto Henkilöstösuunnittelussa tuotettava tieto YHTEENVETO DATASIIRRON NÄKÖKULMIA JA VAATIMUKSIA DATASIIRTOTARPEET Operatiivinen toiminta Muut pelastustoimen tehtävät RATKAISUJEN / SOVELLUSTEN VAATIMUKSET EHTOJEN PUITTEISSA Operatiivinen toiminta... 51

4 Muut pelastustoimen tehtävät II. LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTORATKAISUJEN TOTEUTTAMINEN VIRVE-DATASIIRRON YLEISKUVAUS MOBIILIDATAN YLEISKUVAUS NYKYPÄIVÄN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU VIRVE-DATASIIRTOYMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS DATASIIRTOPALVELUT VIRVESSÄ Statusviestien käyttö VIRVEssä Statusavaruus VIRVEssä SDS-Tekstiviestit Nokia TCS- ja Terminal SDSI-liityntä datasovellusten integroimiseen Pakettidata (IP-data) WAP (Wireless Application Protocol) VIRVE data ja puheliikennöintitapaukset TIEDONSIIRRON OHJEET JA HUOMIOT SOVELLUSKEHITYKSEN REUNAEHDOT Standardit ja protokollat Toimintologiikka eri sovelluskokonaisuuksille Käyttöliittymä ja käytettävyys Tietojen siirto eri järjestelmien välillä VIRVEn datakäyttö VIRVESSÄ TUETUT LYHYTSANOMATYYPIT KAPASITEETTILASKENTA KUSTANNUKSET VIRVE-DATASIIRTOHANKKEEN LÄPIVIENTI Tarve- ja ympäristökartoitus Alustava ratkaisun määrittely Toimittajan valinta ja toimitussopimus Toteutushankkeen organisointi Järjestelmän toteuttaminen Testaus ja laadunvarmistus Lupa-asiat ja yhteyden avaukset Koulutus Käyttöönotto Dokumentointi ja tiedotus Ylläpito LÄHTEET LIITTEET

5 I. Pelastustoimen langattomien tiedonsiirtotarpeiden määrittely 1. Johdanto 1.1. Varautuminen ja operatiivinen osa-alue Pelastustoimi jaetaan tässä tarkastelussa kahtia, operatiiviseen - ja varautumisen osa-alueisiin. Varautumisella tarkoitetaan tässä Pelastustoimilain 1 mukaista onnettomuuksien ennalta ehkäisyä, neuvontaa, valistusta, palotarkastuksia sekä poikkeusolojen toiminnan ja operatiivisen toiminnan suunnittelua normaalioloissa. Operatiivisella osa-alueella taas tarkoitetaan tapahtuneen onnettomuuden torjuntatoimia. Raportissa keskitytään pääosin viimeksi mainittuun osa-alueeseen, sillä pääosa välttämättömistä tiedonsiirtotarpeista syntyy tällä alueella. On kuitenkin hyvä muistaa varautumiseen liittyvien toimintojen tuottavan paljon tietoa operatiivisen toiminnan pohjaksi. Raportissa pitäydytään lähinnä normaaliolojen toiminnoissa. Poikkeusolojen tarpeet ovat tehtävän suorituksen aikana pitkälti samanlaiset paitsi, että vaativat tehtävät lisääntyvät ja tätä kautta kapasiteetin tarve kasvaa ja toisaalta käytettävissä oleva viestintä (tiedonsiirto) kapasiteetti luultavasti pienenee tai pysyy enintään ennallaan. Poikkeusolojen johtamisjärjestelmissä on ollut tätä kartoitusta tehtäessä niin paljon avoimia kysymyksiä, ettei niihin ole toistaiseksi puututtu. Johtamista tarkastellaan ajoittain omana osuutenaan, kuitenkin muistaen, että pelastustoimen toiminta-alueiden kasvaessa, muuttuu todennäköisesti myös johtamiskulttuuri. Nähtävissä on, että tällöin peruslähdön johtajia päivystää entistä harvemmissa paikoissa ja voidaankin olettaa näin siirryttävän kohti verkostomaisempaa toimintatapaa. Tämä ilmenee siten, että mitä laajempi ja harvempaan asuttu alue on, sitä useammat yksiköt saapuvat kohteeseen huomattavasti ennen varsinaisesti johtamisesta vastaavia tahoja ja näin johtamisessa tarvittavat tiedot tarvitaan käytännössä yhä useammissa pelastusyksiköissä. Käytännössä toiminnallisia päätöksiä joudutaan siis tulevaisuudessa tekemään tähän asti totuttua alemmilla tasoilla. Lääkinnällistä pelastustointa tarkastellaan tässä raportissa vain kiireelliseltä osin (ensihoito) osana pelastustointa, vaikka sen lopullinen asema pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välimaastossa onkin paljolti vielä selkiytymätön. 5

6 1.2. Määritelmiä Tapahtumien kuvaamista varten on jouduttu käyttämään termejä, joita ei tarkoin muualla ole määritelty tai joiden määrittelyt eivät pelastustoimessa perinteisellä tavalla ymmärrettynä sovi riittävän tarkasti kuvaamaan kyseistä tapahtumaa tai asiaa. Määritelmissä on myös pyritty yhdenmukaisuuteen Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmistä tehtyjen kuvausten kanssa /1/, /2/, joskin joitakin termejä on ollut pakko tarkentaa vielä tämän raportin tarkoituksiin. Raportin taulukoissa esiintyvät mittaustavat on selvitetty liitteessä 1. Tietomäärän arvioinnissa on perusteena käytetty pienintä mahdollista tietomäärää, jolla itse tiedon voidaan ajatella siirtyvän. Tämä edellyttää, että vastaanottavassa päässä tulee olla älykäs päätelaite, joka kykenee yhdistämään vastaanottamansa tiedon oikeaan alustaansa siten, ettei alustaa tarvitse siirtää. A-TILAAJA (NUMERO) AUTOMAATTI-ILMOITUS HOITOVALMIUS HÄLYTYSAIKA HÄLYTTÄMINEN HÄTÄKESKUS HÄTÄILMOITUS ILMOITUSAIKA Yhteyttä ottava henkilö tai laite (puhelinnumero). Ilmoituksensiirtojärjestelmästä tuleva ilmoitus. Yksikön kalustosta ja miehityksen koulutustasosta riippuva valmius ensihoitotehtäviin. Kellonaika, jolloin hälyttämispäätöksen edellyttämät toimet on suoritettu. Toimintayksiköille annettava tieto niiden toimintatarpeesta, toiminnan kiireellisyydestä, toimintapaikan sijainnista sekä muista toimintaan osallistuvista. Valtion tai kuntien, lainsäädännön nojalla, ylläpitämä viranomaisjohtoisen pelastus- tai suojelutoiminnan käynnistämiseen tarvittavien ilmoitusten vastaanottopaikka. Väestöä, omaisuutta tai ympäristöä koskeva avunpyyntö tai ilmoitus vaara-, onnettomuustai rikostilanteen johdosta. Kellonaika, jolloin ilmoitukseen on mahdollista vastata hätäkeskuksessa. 6

7 ILMOITUKSEN KÄSITTELYAIKA ILMOITUKSEN VASTAANOTTO- AIKA KOHTEESSA KÄYTTÖVALMIUS LÄHTÖVALMIUSAIKA MATKALLA OMINAISUUSTIETO PAIKALLA PAIKKATIETO PRONTO RISKINARVIO SIJAINTITIETO Hätäilmoituksen vastattavissa olosta, hälyttämispäätöksen edellyttämien toimenpiteiden loppuunsaattamiseen, kunkin yksikön kohdalta kuluva aika. Kellonaika, jolloin hätäilmoitukseen on vastattu. Toiminnallisen yksikön tehtävävaihe, jolloin suoritetaan vaaran torjumiseksi tarpeellisia tehtäviä. Yksikön käytettävyys (hälytysvalmius) henkilöstön hälytysvalmiuden perusteella. Aika, joka kuluu yksikön jäsenten saatua tiedon tehtävästä siihen, kun yksikkö ilmoittautuu tehtävään. Toiminnallisen yksikön suoritusvaihe, joka alkaa siitä, kun yksikkö ilmoittautuu tehtävään ja päättyy siihen, että yksikkö ilmoittaa olevansa paikalla (annetussa osoitteessa). Tieto toiminnallisen yksikön teknisistä tai koulutuksellisista kyvystä selviytyä eri tyyppisistä tehtävistä. Toiminnallisen yksikön suoritusvaihe, joka alkaa siitä, kun yksikkö on tehtävän edellyttämällä alueella ja päättyy siihen, kun yksikkö on paikantanut toiminnan kohteen ja ryhtyy toimiin vaaran torjumiseksi. Paikkaan liittyvä sijaintitieto yhdistettynä ominaisuustietoon, esim. rakennuksen koordinaatit ja valmistumisvuosi tai yksikön sijainti, miehitys ja ominaisuudet. Pelastustoimen käytössä oleva valtakunnallinen tietokantapohjainen onnettomuuksien seurantaja raportointi-järjestelmä (Pelastustoimen Resurssi- ja Onnettomuustietojärjestelmä). Hätäilmoitusta vastaanotettaessa kohteen tilasta ja sijainnista saatavilla tiedoilla tehty arvio toiminnassa tarvittavista voimavaroista. Kohteen (yksikön) sijainti koordinaatistossa 7

8 (kartalla). TEHTÄVÄN KIIREELLISYYS Tehtävät jaetaan kiireellisyysluokkiin esim. seuraavasti: A = suurella todennäköisyydellä korkeariskinen, B = tilanne tarkistettava välittömästi, C = riskit pienet, kestää pienen* odottelun ja D = vaatii tarkistuksen tai kestää pidempää* odottelua. (*Sopivat ajat on määritettävä) TILATIETO TOIMINTA-ALUE TOIMINNALLISET PALOMÄÄRÄYKSET VALVOTIETO VAPAA VAROTIETO VASTEENMÄÄRITYS YKSIKKÖ Tieto yksikön tilasta (tehtävän suoritusvaiheesta) sekä tehtävän kiireellisyydestä. Yhden erillisen onnettomuuden selvittämiseen tarvittava alue, joka käsittää onnettomuuskohteen ja sen fyysisen lähiympäristön, jossa toiminta tapahtuu. Rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukainen rakennustapa, jossa rakennuksen palotekniset ratkaisut suunnitellaan tapauskohtaisesti oletettuun (tilastoista todennettavaan) palonkehitykseen perustuen. Tehtävään, työturvallisuuteen tai työaikaan liittyvä valvot-tavasta asiasta oleva taikka saatava tieto. Hätäkeskuksen oletustiedoilla tai sitä korkeammalla val-miudella käytettävissä olevan yksikön tilatieto. Tietyn kohteen etukäteen vaaralliseksi tiedetty ominaisuus, joka on liitetty kohteen henkilö-, ajoneuvo- tai paikkatietoihin. Hätäilmoituksen kohteen riskinarvion sekä toimintayksiköiden sijainti- ja valmiustietojen perusteella muodostettu kokonaisnäkemys kyseisellä hetkellä tarkoituksenmukaisimmasta reagointitavasta tapahtumaan. Hätäkeskuksen hälytytettävissä oleva pienin toiminnallinen kokonaisuus (esim. ajoneuvo ja kuljettaja). 8

9 2. Operatiivinen toiminta Operatiivista toimintaa tarkastellaan tehtävän elinkaariajattelun mallilla, jolla tarkoitetaan tehtävän etenemistä aikajanalla, sen aiheuttaneen tapahtuman havaitsemisesta tehtävän päättämiseen ja raportointiin. Näin voidaan erotella eri vaiheissa tarvittavaa tietoa ja tarkastella sen kulkusuuntia. On kuitenkin hyvä yhtä aikaa muistaa pelastustoiminnan dynaaminen luonne. Vaatimukset saattavat poiketa paitsi tehtävän etenemisen perusteella, myös sen mukaan koska tapahtuma on havaittu. Yksittäisen toimintayksikön näkökulmasta etenevät tehtävät kuitenkin yhtäläisten periaatteiden mukaan. Tällöin elinkaari rakentuu toiminnoiltaan melko yhtäläisesti myös, vaikka kyseessä olisi alkuperäisen suuremman kehystehtävän osatehtävä. On kuitenkin muistettava, että ellei prosessia jatkuvasti tarkkailla saattaa toiminta puutteellisin tiedoin saattaa aiheuttaa sellaisia poikkeamia ja takaisinkytkentöjä tehtävän elinkaarella, ettei niiden vaikutusta tiedontarpeeseen voida etukäteen kunnolla huomioida Hätäilmoitus Kuvaus Hätäilmoitus on väestöä, omaisuutta tai ympäristöä koskeva avunpyyntö tai ilmoitus vaara-, onnettomuus- tai rikostilanteen johdosta. Hätäilmoitus ei aina johda hälyttämistoimenpiteisiin, vaan ne harkitaan hätäkeskuksessa tapauskohtaisesti. Hätäilmoitus voi saapua hätäkeskukseen monella eri tavalla, joista tavallisin on puhelimen kautta saatu ilmoitus. Muita tapoja voivat olla erilaiset laitteistot tai tapahtumapaikalle jo saapuneen yksikön antama tieto. Näkökulma: hätäilmoituksen vastaanottaja Tarvittava informaatio hätäilmoitusta käsiteltäessä Tapahtuman laatu Kuvaus tapahtumasta pyritään saamaan sillä tarkkuudella, kuin se on mahdollista. Selvitystyön tarkkuudella on kuitenkin rajansa, sillä liiallinen tapahtuman yleiskuvan 9

10 kartoitus saattaa viedä niin paljon aikaa, että avun hyödyllisyys vaarantuu. Tämä voidaan tosin välttää huolellisella vastesuunnittelulla, jolloin määritetään eri tehtäviin ensivasteet, jotka lähetetään joka tapauksessa jo ilmoituksen kuluessa. Puhelu sisältää yleensä ilmoittajan arvion tapahtumasta. Arvio on usein hyvin subjektiivinen ja sisältää vain ilmoittajan tärkeäksi mieltämiä seikkoja, jolloin tapahtumasta saatava yleiskuva voi jäädä hyvinkin vaillinaiseksi. Tämän takia hätäkeskuksissa on kehitetty erilaisia kyselytekniikoita, joilla kuvaa tapahtumasta voidaan tarkentaa ja selvittää myös seikkoja, joita ilmoittaja ei muuten huomaisi kertoa. Tästäkin huolimatta tätä vaihetta, voidaan pitää kokonaiskuvan muodostumisen kannalta riskialtteinpana, koska mitattavaa tietoa on harvoin saatavissa. Vaikka paloilmoittimista saadaan jo hyvin monipuolista tietoa, oleellisinta on kuitenkin identifioida ilmoitusta antava laite. Näin se voidaan kytkeä hätäkeskuksen ja yksiköiden tiedostoissa oleviin paikkatietoihin. Jotkin kohteet ovat niin kookkaita, että nopean toiminnan kannalta saattaa olla tarpeen myös tarkempi paloilmoittimen antama sijaintitieto esim. silmukka tai aluetieto. Joissain tapauksissa tämä on hoidettu jakamalla rakennus useamman paloilmoittimen kesken, siten että pelkkä id-tieto ohjaa riittävän lähelle tehokasta toiminnan aloituspaikkaa. Tarkempien tapahtumatietojen ja sijainnin tarkentamiseksi osa laitevalmistajia tutkii mahdollisuutta siirtää laitteistojen lähettämää tietoa laajemmassa määrin esim. internetistä haettavaksi sekä laitteistoja internetin kautta ohjattavaksi. Näin voitaisiin periaatteessa esittää esim. rakennuksen pohjakuvan päällä kaikkien ilmaisimien lämpötilat sekä pysäyttää ilmanvaihto tai katkaista virrat. Hätäilmoituksen osalta tämä on kuitenkin nähtävä eräänlaiseksi lisäarvopalveluksi, joka kyllä helpottaa johtamista ja tilanteen seurantaa, mutta ei moniselitteisyytensä vuoksi sellaisenaan voine toimia hätäilmoituksena. Hätäkeskuksen tehtäviin kuluu automaattisilla paloilmoittimella varustetussa kohteessa yleensä myös yhteyshenkilöille ilmoittaminen. Tällöin toimintaa voidaan nopeuttaa, jos automaattisen paloilmoituksen mukana saapuvat tarpeelliset, ajan tasalla olevat yhteystiedot kiinteistöstä. Turvapuhelimen tai jonkin muun sen korvaavan terveydentilan seurantajärjestelmän antamat hälytykset sisältävät toistaiseksi paljon erehdyksiä ja kokeiluja, joten ne on pääsääntöisesti ohjattu valvottaviksi muualla kuin hätäkeskuksissa. Näin näistä saatava tieto on usein verrattavissa puhelimitse saatuun toisen käden tietoon, joskin turvapuhelinhälytyksestä 10

11 ilmoittajalla on yleensä käytössään tiedot potilaan perusterveydentilasta. Erilaiset terveydentilaa kaukovalvovat laitteet on samasta syystä yleensä yhdistetty muualle kuin hätäkeskuksiin. Jatkossa näiden käyttövarmuus saattaa nousta niin paljon, että ainakin hengenvaaran aiheuttavat muutokset aiheuttaisivat sellaisenaan hätäilmoituksen automaattisten paloilmoitusten tapaan. Tällöin tulisi ilmoituksen käsittelijälle saada sijaintiedon lisäksi myös laitteen antamat tiedot peruselintoimintojen muutoksista, joiden perusteella laite hälyttää Tapahtuman paikannus Kerrottu sijainti on yleisin sijaintitiedon peruste. Tällöin on yleensä kyseessä osoitetieto tai osoitteeseen sidottu tieto. Joissain tapauksissa ilmoittaja saattaa tietää myös koordinaattitiedon. Jos ilmoittaja ei tiedä sijaintiaan joutuu hätäkeskus käyttämään aikaa sijainnin selvittämiseen joko erilaisilla kyselytekniikoilla ja hälyttämällä varmuuden vuoksi apua useasta suunnasta tai pyytämällä matkapuhelimen kyseessä ollessa matkapuhelinpaikannusta. Matkapuhelinpaikannus on nykyään mahdollista, mutta hidasta, koska se vaatii erillisen pyynnön operaattorilta. Tämä paikannus voidaan taajaan asutuilla alueilla suorittaa jo muutaman sadan metrin tarkkuudella. Matkapuhelimen käyttäjän itse operaattoriltaan maksullisena palveluna saama sijaintitieto on yleensä epätarkempi. Kohteen löytymiseen näillä tiedoilla saattaa kulua toistaiseksi runsaastikin aikaa. Helpoimmin paikannus saadaan kiinteän verkon puhelimen a - tilaajanumerosta. A-tilaajan numero kyetään hakemaan yleensä puhelun alkaessa. Tällöin a-tilaajanumeron paikkatiedot, osoite, kytkentäpaikka ym. ovat saatavissa joko puhelinyhtiöiden valtakunnallisesta tietokannasta, itse puhelinyhtiöltä tai joissakin tapauksissa palokuntien tai hätäkeskuksen näistä tiedoista päivittämistä tietokannoista. Näin saatavat tiedot ovat pääsääntöisesti oikeita, mutta päivitysviiveiden takia niitä ei voida pitää täysin luotettavina. Toinen ongelma on kiinteästä puhelimesta soitettujen hätäpuhelujen jatkuvasti pienenevä osuus hätäpuheluista. On myös muistettava, ettei kiinteästäkään verkosta tuleva ilmoitus välttämättä tule kohteesta vaan se voi tulla myös etäämpää, vaikkapa hätääntyneeltä sukulaiselta tai ohiajaneesta autosta, jossa on myöhemmin päädytty hälyttämään apua. Paloilmoittimen sijainti on saatavissa yleensä laitteen id-numeron perusteella osoite- ja / tai koordinaattitietona niin hätäkeskuksen kuin paikallisten palokuntien tietokannoistakin. 11

12 Ilmoittajan tunnistus Itse kerrottu nimitieto on yleisin keino tunnistaa ilmoittaja. Viestivälineen omistajaan sidottu tieto saadaan yleensä a-tilaajanumerosta. Muihin tunnistuskeinoihin ei yleensä turvauduta, ellei ilmoittajan kertomuksessa ole joitakin ristiriitaisuuksia. Toiminnan kannalta ilmoittajan tunnistus ei yleensä ole välttämätön, mutta se voi kuitenkin helpottaa kohteen paikantamista laajassa kohteessa esim. kauppakeskuksessa, jossa tapahtumaa ei vielä ole laajemmin havaittu. Joissain tapauksissa varotiedot on liitetty henkilöihin, jolloin tunnistamisesta on työsuojelullista hyötyä. Myös tapahtuman mahdollinen jälkikäsittely helpottuu, jos ilmoittaja on tunnistettu. Sähköinen tunnistus on kehitteillä olevia tekniikoita, mutta ei tuottane oleellista lisäarvoa hätäilmoituksen käsittelyyn. 12

13 Tuotettu tieto hätäilmoitusta käsiteltäessä Tapahtuman yleiskuvaus Ensimmäinen yleiskuva tapahtumasta muodostuu paljolti mentaalitasolla, hätäilmoituksen perusteella, ilmoituksen vastaanottajalle. Näin syntynyt kuva vaikuttaa hyvin pitkälle hälyttäjän - ja joskus sen oikeellisuudesta riippumatta kaikkeen sen jälkeiseen pelastustoimintaan, sillä tämä yleiskuva pyritään usein välittämään myös puhe- tai tekstiviestinä toimintaa johtavalle taholle. /4/ Arvio viranomaistahoista, joille tehtävä kuuluu Arvio viranomaistahoista, joille tehtävä kuuluu voi perustua ennalta laadittuun ohjeistukseen tai muuten vastaavanlaisista tapauksista muodostettuun mielikuvaan. Tämä arvio toimii kuitenkin eräänä kriteerinä riskinarviossa Arvio tarvittavista voimavaroista Arvio tarvittavista voimavaroista voi perustua ennalta laadittuun ohjeistukseen tai muuten vastaavanlaisista tapauksista muodostettuun mielikuvaan. Tämä arvio toimii myös osaltaan kriteerinä riskinarviossa Arvio tehtävään eri viranomaisilta kuluvasta ajasta Arvio tehtävään eri viranomaisilta kuluvasta ajasta vaikuttaa arvioon tarvittavista valvotiedoista esim. alueellisen toimintavalmiuden osalta. Tämä puolestaan vaikuttaa myös vasteenmääritykseen siltä osin, kuinka etäältä erilaisia yksiköitä on perusteltua hälyttää tai varata tehtävään Mahdollisimman tarkka sijaintitieto tapahtumasta Mahdollisimman tarkka sijaintitieto tapahtumasta toimii yleiskuvan ohella tärkeimpänä riskinarvion ja vasteenmäärityksen pohjana suhteuttaen tietokannoissa olevat paikka-, tila-, käyttövalmius- ja ominaisuustiedot tapahtuman sijaintiin. 13

14 Ilmoittajan tunnistus Ilmoittajan tunnistus vaikuttaa lähinnä varotietojen perusteella riskinarvioon. Joissain tapauksissa tunnistus voi vaikuttaa myös yleiskuvan luotettavuusarvioon. 14

15 Yhteenveto Yhteenveto hätäilmoituksen käsittelyn tiedoista (Taulukko 1). Takulukko 1 Tapahtuma/tilanne Tapahtuman laatu Välttämätön Tapahtuman paikannus Ilmoittajan tunnistus Viittaus Mistä siirretään Tapahtuman havaitsija / Laite Tapahtuman havaitsija/ Laite Tapahtuman havaitsija/ Laite Mihin siirretään Hätäkeskus Tapahtuman kuvaus - oletus Tapahtuman sijainti Id-numero Ilmoittajan tiedot Id-numero Tiedon muoto Puhe Data Puhe Data Puhe Data Tiedon määrä Suuri Pieni Hätäkeskus Keskinkertainen Pieni Pieni Pieni Taajuus Tiheä Tiheä Tiheä Mitä siirretään Vasteaika Reaaliaika Tarpeellisuus Nopea Välttämätön Hätäkeskus Nopea Hyödyllinen 2.2. Vasteenmääritys Kuvaus Vasteenmääritys jaetaan kahteen osa-alueeseen. Riskinarvioon ja varsinaiseen vasteenmääritykseen. Riskinarviolla tarkoitetaan hätäilmoituksessa kohteen tilasta ja sijainnista saatavilla tiedoilla tehtyä arviota toiminnassa tarvittavista voimavaroista. Tämän jälkeen riskinarvion perusteella määritetään tarkoituksenmukainen vaste, joka määritetään yksiköiden ilmoittamien käytettävyys-, ominaisuus-, tila- ja sijaintitietojen perusteella. Voimavarojen tehokas käyttö edellyttääkin näiden tietojen reaaliaikaista päivittämistä. Vasteenmääritys päättyy hälyttämispäätökseen. Tällöin päätös voi olla myös johtamatta hälyttämisen. Kaikki hälyttämistä koskevat päätökset kuitenkin kirjataan hätäkeskuksessa. Perusteen vasteenmääritykselle luo hätäilmoituksen käsittely. Näkökulma: Vasteenmäärittäjä 15

16 Vasteenmäärityksessä tarvittava tieto Riskinarvio Kohteen ennakkotiedot saadaan pääsääntöisesti alueilta tai kunnista hätäkeskuksen tietokantaan syötetyistä tiedoista, joskus käytössä ovat myös kyselyt rakennusvalvonnan tai Väestörekisterikeskuksen tietokantoihin. Kyseiset tiedot löytyvät siten yleensä myös paikallisesti ja joissakin palokunnissa ne on tallennettu myös ajoneuvojen työasemiin. Ennakkotiedot eivät yleensä ole päiväntarkkoja, joskin varautumisen puolella on käynnistetty projekteja, joilla pyritään siirtämään palotarkastuksilta saatava tieto reaaliaikaisesti myös operatiiviseen käyttöön. Potilaan perustietoja ei voida voimassa olevan lainsäädännön nojalla kuitenkaan pitää pelastustoimen tai hätäkeskuksen rekistereissä, vaikka sairaankuljetuksen kehittämishankkeissa paineita tähän suuntaan onkin, vaan ne on tarvittaessa haettava sosiaalija terveystoimen tietokannoista. Vallitsevat ympäristöolosuhteet (säätila) kohteen lähistössä vaikuttavat riskinarvioon niin sairaankuljetus, sammutus- kuin pelastustehtävissäkin. Lähinnä kyseeseen tulevat lämpötilan vaikutus potilaan saavutettavuusvaatimuksiin, kosteuden ja tuulen huomioiminen palon leviämistä arvioitaessa tai lämpötilan ja tuulen suunnan vaikutukset kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Säätila saattaa joskus myös oleellisesti vaikuttaa kohteen saavutettavuusaikoihin. Suunniteltu vaste saattaa vaihdella myös, lähinnä automaattisella paloilmoittimella varustetuissa kohteissa, vuorokaudenajan mukaan. Tällöin on kyseissä kunnassa tehty arvio siitä kuinka nopeasti kohteen henkilöstö pystyy reagoimaan mahdolliseen paloon ja vaste vaihtelee tiettyyn kohteeseen vaihtelee eri vuorokaudenaikoina tämän mukaan Yksiköiden sijaintitieto Yksiköiden sijaintitieto tarvitaan sen suhteessa tapahtuman paikkaan. Lisäksi sijaintitieto on pystyttävä yhdistämään tieverkkoon ja mikäli mahdollista, sen kapasiteettiin kyseisellä hetkellä. Vasta näin voidaan selvittää, mikä yksikkö on mahdollisesti nopeimmin kohteessa. Tarvittavan sijaintitarkkuuden voidaan katsoa riippuvan pitkälle siitä, millaiseen ympäristöön tieto esitetään. Laajoilla maaseutumaisesti asutuilla alueilla, joissa yksiköitä liikkuu vähän ja 16

17 toimintavalmiusajat ovat pitkiä, ei tarkkuudesta ole niin suurta hyötyä kuin taajoissa kaupunkikeskuksissa, joissa vasteet ovat niin lyhyet, että niillä on ratkaisevaa merkitystä tapahtuman haittavaikutusten pienentämisessä. Ajantasainen sijaintitieto tarvitaan aina viimeistään vasteenmäärittelyä tehtäessä ja on edellytyksenä tehokkaalle arvioinnille. Sijaintitiedoille tarvitaan kuitenkin myös päivityksen määräväli, jotta hätäkeskuksessa saadaan riittävä valvotieto alueen resurssien kehityksestä Yksiköiden käyttövalmiustiedot Yksiköiden käyttövalmiustiedot vaikuttavat riskinarvioon lähtövalmiuden osalta. Nopeimmin pystyvät vasteeseen liikkeellä olevat yksiköt, sitten asemalla päivystävät, jonka jälkeen ovat eriasteiset varallaolojärjestelmät. Hitaimmin lähtevät yleensä erilaiset vapaalta hälytettävät yksiköt. Esimerkiksi sopimuspalokuntien osalla ei voitane ajatella ainakaan oletusarvona sopimuksenmukaista korkeampaa käyttövalmiutta, ellei tietoa tapauskohtaisesti erikseen päivitetä hätäkeskukseen. On myös muistettava, että ammattipalokunnissa, joissa useammassa yksikössä käytetään samaa kuljettajaa, muiden käyttövalmius putoaa hälytettäessä yksi niistä tehtävään Yksiköiden tilatiedot Yksikön tilasta saadaan tiedot etukäteisolettamuksina yksikön päivittämän tehtävävaiheen ja hätäkeskuksen antaman tai yksikön päivittämän kiireellisyyden perusteella Yksiköiden ominaisuustiedot Yksikön toiminnalliset ominaisuudet voidaan jakaa neljään pääluokkaan, hoito, sammutus, pelastus (raivaus) ja johtaminen. Ominaisuudet voidaan määritellä vielä pääluokkien sisällä erillisiin valmiustasoihin. Vapaana tai asemalla olevien yksiköiden ominaisuustiedot perustuvat joko perusolettamuksena oleviin tai siitä tilapäisenä poikkeamana yksiköstä päin annettaviin tietoihin. Poikkeamat saattavat johtua esim. huollon tarpeesta jollakin osa-alueella tai työvuorojärjestelmästä johtuvasta tilapäisestä muutoksesta miehistön suorituskyvyssä. 17

18 Vasteenmäärityksessä tuotettu tieto Tarkoituksenmukaisin vaste hälyttämistä varten Vasteenmäärityksessä tuotetaan riskinarvion perusteella tarkoituksenmukaisin vaste kyseisellä hetkellä, jolloin kaikille yksiköille voidaan hälytyksen yhteydessä antaa seuraavat tiedot. Osoite (kohteen koordinaatit) Yksikkö tietää ajoreitin lisäksi kohteen voi selvittää mahdolliset kohteen ennakkotiedot. Tehtäväkoodi o Kiireellisyys Vaikuttaa hälytysajon tarpeellisuuteen ja sen riskinarviointiin. /4/s.23 o Tyyppi aikana. Tarpeelliset ennakkovalmistelut voidaan suorittaa matkan Hälytettävät yksiköt Ennakkoarviot voimien riittävyydestä sekä saapumisajoista ja järjestyksestä yksikön tulevat tehtävät Käsittelyhistoria Voidaan arvioida tapahtuman tai kohteen tilan kehittymistä siihen asti, että yksikkö saapuu kohteeseen. 18

19 Yhteenveto Yhteenveto vasteenmäärityksen tiedoista (Taulukko 2). Taulukko 2 Tapahtuma / tilanne Riskinarvio / ennakkotiedot Riskinarvio / ulkoiset olosuhteet Yksiköiden sijainti Yksiköiden käyttövalmius (oletettu) Yksiköiden käyttövalmius (tilapäinen) Yksiköiden tilatieto Yksiköiden oletukseen perustuva ominaisuustieto Yksiköiden oletuksesta poikkeava ominaisuustieto Viittaus Mistä siirretään Tiedon tuottaja Havaintoverkko Mihin siirretään Hätäkeskus / tietojärjestelmä Hätäkeskus Mitä siirretään Kohteesta koottu ennakkotieto Säätila kohteen läheisyydessä Sijainti Yksiköt Hätäkeskus Yksiköt Hätäkeskus asettava organisaatio Yksiköt Hätäkeskus tieto Käyttövalmiuden oletustieto Tilatieto Yksiköt Hätäkeskus Yksiköt Hätäkeskus asettava organisaatio Yksiköt Hätäkeskus Ominaisuustieto Ominaisuustieto Tiedon muoto Data Tiedon määrä Data Puhe Pieni Tiheä Puhe Data Pieni Reaaliaika Data Pieni Merkityksetön Harvinainen Tiheä Data Pieni Reaaliaika Puhe Data Pieni Merkityksetön Harvinainen Vasteaika Taajuus Tarpeellisuus Massasiirto Merkityksetön Ajoittainen Hyödyllinen Data Pieni Tausta Ajoittainen Hyödyllinen Välttämätön Välttämätön Käyttövalmiuden tilapäinen tieto Reaaliaika Tilapäinen Hyödyllinen Välttämätön Välttämätön Data Pieni Reaaliaika Tilapäinen Hyödyllinen 19

20 2.3. Hälyttäminen Kuvaus Hälyttämisen suorittaa yleensä hätäkeskus. Hälyttämisellä tarkoitetaan tässä toimintayksiköille annettavaa tietoa niiden toimintatarpeesta, toiminnan kiireellisyydestä sekä toimintapaikan sijainnista. Ajallisesti hälyttäminen jakautuu hälytyspäätöksen tekemiseen, yhteyksien avaamiseen ja tiedon välittämiseen. Hälyttämisen jälkeen tarvitaan valvotietoa hälytyksen onnistumisesta. Hälytystä voidaan pitää onnistuneena, kun kaikki hälytetyt yksiköt ovat ilmoittautuneet tehtävään oletetussa ajassa ilman hälytystoiminteiden uusimista. Näkökulma: Hälyttäjä Hälyttämisessä tarvittava tieto Yksiköiden hälytystapa Yksiköiden hälytystapa on suunniteltava etukäteen tapauskohtaisesti. Puheviestiä käytettäessä syntyy useita yksiköitä hälytettäessä aina jonkin verran viivettä. Erityisesti CCIR-koodilla avattavat ja kuitattavat hälytysyhteydet saattavat aiheuttaa jopa minuutin ylittäviä viiveitä hälyttämiseen, kun hälytetään yhtäaikaa yksiköitä useiden tukiasemien alueelta. Viiveitä voidaan pienentää avattaessa yhteydet digitaalisilla järjestelmillä nykyisten analogisten sijaan. Kuulutukset voidaan hoitaa esim. puhesyntetisaattorilla, joka lukee päivystäjän kirjaaman hälytyksen säästäen näin päivystäjän aikaa. Tiedon saaminen kullekin yksikön jäsenelle ilman puheviestiä on nopein vaihtoehto, mutta vaatisi jokaiselle jonkinlaisen jatkuvasti mukana pidettävän hälytyspäätelaitteen. Päätelaitteen ilmoittaessa toiminnan tarpeesta välittömästi teksti- tai kuvatiedolla ei puheella annettavaa viestiä välttämättä tarvita lainkaan Hälytysyhteyksien toimivuus Hälytysyhteyksien toimivuudesta ja kapasiteetista tarvitaan jatkuvaa valvotietoa, jotta ainakin osa mahdollisista vioista voitaisiin havaita ja korjata ennen, kuin kyseistä yhteyttä tarvitaan. 20

21 Tieto hälytyksen perillemenosta Tieto hälytyksen perillemenosta tarvitaan, jotta voidaan olettaa yksiköiden saaneen tehtävän, eikä lisätoimenpiteitä tarvita, ennen kuin jokin yksikkö jää oletetussa ajassa ilmoittautumatta tehtävään. Käytännössä tämä ei liene avainkysymys muutenkin pitkän toimintavalmiuden sopimuspalokuntien osalta, joskin näiltäkin kuittaustieto tulisi saada ainakin paloasemittain (paikallisen hälytysjärjestelmän tasolta). Tärkeämmässä roolissa tieto sen sijaan on silloin, kun kyseessä on välittömästi lähtövalmiudessa oleva yksikkö. Näiltä tieto tulisi saada oletusyhteyden tasolta, sillä lyhyen toimintavalmiuden edut menetetään nopeasti potilaan tilan heikentyessä tai tulipalon laajetessa. Kuittaukset hälytyspäätelaitteista ovat kuitenkin vain ensimmäinen indikaattori hälytyksen perillemenosta ja vasta yksiköiden lähtöilmoitukset varmentavat avun lähtemisen. Hätäkeskus joutuukin tarkkailemaan hälytyksen onnistumista järjestelmän tukena aina vähintään tähän pisteeseen asti Tieto hälytyksen vasteesta Hälytysprosessin jälkeen on niin johtovastuussa olevan, kuin hätäkeskuksenkin jatkuvasti tarkkailtava uusien ilmoitusten sisällöstä sekä saatavilla olevista muista tiedoista vastaavako, suoritetut hälytykset tehtävän edellyttämää vastetta. Vasteen täydentämisen tekee hätäkeskus kohteesta saatujen lisätietojen perusteella yhteistyössä pelastustoimintaa kohteessa johtavan ja / tai toiminnasta johtovastuussa olevien kanssa Hälyttämisessä tuotettu tieto Tieto toimintaan osallistuvista yksiköistä tarvitaan paitsi johtamiseen myös toisten yksiköiden valmistautumista varten. Taktiikkaa ja osin ajoreitin valintaa varten tieto tarvitaan kaikkiin osallistuviin yksiköihin. Hätäilmoituksen historiatiedoista on huomattavaa hyötyä toimintaan osallistuville yksiköille näiden arvioidessa tapahtumien kehitystä ja tältä pohjalta tarvittavia toimenpiteitä kohteessa. Lisäksi niitä tarvitaan öljyntorjunta- tai muiden mallisuunnitelmien valmisteluun ja käyttöön sekä raportointia ja jälkitarkastelua varten. Suuronnettomuustapauksissa saattaisi olla hyödyllistä, että kyseiset tiedot siirtyisivät edeltä käsin paikalliseen pelastuspalvelun johtokeskukseen, vaikkei sitä vielä olisi toiminnallisesti perustettukaan. 21

22 Valmiustilanne hälyttämisen jälkeen saattaa aiheuttaa tarvetta alueellisiin valmiussiirtoihin. Tietoa puutteellisista valmiuksista tulee jatkossa kertymään vain hätäkeskukseen, sillä yksiköiden tehokas käyttö yli alueellisten rajojen tai useiden yksiköiden yhtäaikainen käyttö pienempiin tehtäviin ei tule kantautumaan muualle. Edeltä käsin määrätyn kynnyksen ylittyessä tämä tieto on välitettävä alueellisesti toiminnasta vastaavalle tarvittavien päätösten tekoa varten Yhteenveto Yhteenveto hälyttämisen tiedoista (Taulukko 3). Taulukko 3 Tapahtuma/til anne Viittaus Mistä siirretään Hälytystapa Yksiköt Hätäkeskus Välttämätön Hälytysyhteyksien toimivuus Hälytysviesti Hätäkeskus Hälytyksen onnistuminen Hälytyksen onnistuminen Vasteen onnistuminen Sovittava Viestijärjestelmien ylläpitäjät Hätäkeskus rajapinta Yksiköt Hätäkeskus Yksiköt Hätäkeskus Mitä siirretään Tieto hälytysyhteydestä Tieto yhteyksien käytettävyydestä Tehtävän: Laatu Sijainti Vaste Historia Kuittaus hälytyksestä Voiko osallistua tehtävään Arviot tarvittavasta vasteen muutoksesta Tiedon muoto Tiedon määrä Data Puhe Data Puhe Pieni Suuri Mihin siirretään Vasteaika Taajuus Tarpeellisuus Data Status Nopea Ajoittain Nopea Tiheä Hyödyllinen Data Status Tiheä Tiheä Yksiköt Johtoyksiköt Johtokeskus Hätäkeskus Keskinkertainen Reaaliaika Välttämätön Data Status Reaaliaika Hyödyllinen Nopea Tiheä Hyödyllinen Puhe Pieni Puhe Suuri Reaaliaika Tilapäinen Hyödyllinen 22

23 2.4. Matkalla oleva yksikkö Kuvaus Matkalla on se toiminnallisen yksikön suoritusvaihe, joka alkaa yksikön saatua tiedon sille osoitetusta tehtävästä ja päättyy siihen, että yksikkö ilmoittaa olevansa paikalla. Tämän tehtävävaiheen aikana yksikön miehistö orientoituu ja valmistautuu edessä olevaan tehtävään sekä pyrkii hankkimaan mahdollisimman hyvän etukäteiskuvan niin itse tapahtumasta, sen laajuudesta kuin tarpeellisista torjuntatoimistakin. Näkökulma: Hälyttämiseen vastaava yksikkö Matkalla olevan yksikön tarvitsema tieto Tehtävän lisätiedot Ohikulkijoiden, ilmoittajan tai kohteen henkilöstön lisähavainnot täydentävät tilannekuvaa. Tiedot lisähavainnoista ovat hyödyllisiä kaikille kohteeseen matkalla oleville yksiköille, tärkeimpiä ne ovat ensin saapuville ja tilanteen johtajille. Hätäilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan tietäminen helpottaa kaikkien osallistuvien yksiköiden ennakkovalmistautumista, sillä näin voidaan arvioida tapahtuman etenemistä paikalle saapumiseen ja toiminnan aloittamiseen asti. Kohteeseen saapuneet yksiköt pystyvät jo tiedusteluun pelastustoiminnan edellyttämästä näkökulmasta. Näin ne voivat välittää valmistautumisessa tarvittavaa tietoa matkalla oleville yksiköille. Muiden yksiköiden sijaintitieto auttaa kutakin arvioimaan omaa roolia tulevassa tehtävässä sekä mahdollisesti valitsemaan ajoreitin siten, että tuleva sijoittuminen olisi optimoitu toiminnan kannalta. Laitteistojen antama tieto voi tässä vaiheessa auttaa toimintasuunnitelman tekoa. Tarkempien tapahtumatietojen ja sijainnin tarkentamiseksi osa paloilmoitinvalmistajia tutkii mahdollisuutta siirtää kiinteistövalvontalaitteistojen lähettämää tietoa laajemmassa määrin internetin kautta nähtäväksi. Tavoitteena on, että järjestelmä mahdollistaisi myöhemmin myös kiinteistötekniikan ohjaukset internetin yli. Näin periaatteessa esittää voidaan esim. rakennuksen pohjakuvan päällä lämpötilan ohella muitakin ilmaisintietoja sekä pysäyttää ilmanvaihto tai katkaista virrat. 23

24 Kohteen lisätiedot Rakenteelliset tiedot / kohdekortti Saatavissa oleva tieto kohteen rakenteesta ja rakennustavasta auttaa ennakkovalmistautumisessa sekä vasteen onnistumisen arvioinnissa. Tiedot saadaan joko haulla rakennustietokannasta tai ovat paikallisesti tallennettuna yksikköön. Hakukriteerinä on voitava käyttää ainakin sijaintitietoa, osoitetta tai kohteen nimeä. Vanhempien rakennusten osalta ei yleensä ole saatavissa kuin perustiedot kuten materiaalit ja pinta-alat, mutta yhä useammista rakennuksista voidaan saada tarvittaessa jopa rakennuspiirustukset kolmiulotteisina. Tämä tosin edellyttää vielä työtä pelastustoimen ja kuntien rakennusvalvonnan järjestelmien yhteensovittamisessa. Automaattisella paloilmoittimella tai sammutuslaitteistolla varustetuista kohteista on yleensä laadittu kohdekortti (joskus myös muista PPA 14 mukaisista kohteista), josta ilmenevät tärkeimmät palotekniset ratkaisut sekä vaaralliset aineet. Suuremmista kohteista laaditaan lisäksi usein tarkemmat toimintasuunnitelmat. Näiden tietojen käytön ongelmana ovat olleet niiden päivitysvaikeudet. Esim. kohteiden pelastus- ja sammutustyötä helpottavat laitteet kuten savunpoisto, kuivasyötöt, sammutuslaitteistot tai erikoisia poistumisjärjestelyjä koskevat tiedot on yleensä ollut päivitettävä ajoneuvo- ja toiminta-aluekohtaisesti. Erikoiskohteiden toimintasuunnitelmien tai kohdekorttien tehokas käyttö kuitenkin edellyttää niiden olevan vähintäänkin muutaman päivän tarkkuudella ajan tasalla. Tämä voidaan järjestää kytkemällä päivitykset varautumisen tietojärjestelmiin. Uudemmista paloilmoittimista on saatavissa ennakkoarvioinnissa hyödyllistä tietoa kohteessa vallitsevista olosuhteista sekä tarkoituksenmukaisimmasta reitistä kohteeseen. (kts. myös ) Kohteen ulkoiset olosuhteet Tieto säätilasta on tarpeellinen arvioitaessa palon tai vaarallisten aineiden leviämistä sekä potilaan selviytymismahdollisuuksia. Riittävän tarkkaa tietoa ei yleensä saada ennen kuin kohteessa, mutta havaintoverkon tiedot voivat antaa hyvän pohjan alustaville arvioille. Tieto luokse päästävyydestä eli siitä kuinka lähelle ajoneuvolla voidaan / kannattaa ajaa, säästää kalustoa ja nopeuttaa toimintaa laajemmissa kohteissa. Tieto tästä saattaa löytyä kohdekortista tai toimintasuunnitelmasta, joissain tapauksessa se on ollut jopa kohdekortin 24

25 laadinnan peruste. Muuten tieto on yleensä merkitty vain rakennusvalvonnassa sijaitseviin asemapiirroksiin, jotka usein ovat vallitsevaan tilanteeseen nähden vanhentuneita Vaaralliset aineet Jo ilmoitukseen saattaa sisältyä tieto vaarallisista aineista ja tällöin tarvitaan luotettavaa lisätietoa jostakin tiedostosta. Useita tietokantoja löytyy internetistä, mutta varmistukseksi tulisi olla käytettävissä jokin päivitetty järjestelmä joka yksikössä. Matkalla saatavat tiedot vaarallisista aineista tekevät toiminnasta kohteessa nopeampaa ja turvallisempaa, koska tarvittava suojaustaso voidaan valita valmiiksi ja ajoneuvot sijoittaa sopivasti. On kuitenkin muistettava, että lopullinen tunnistus ja toimintapäätös voidaan yleensä tehdä vasta kohteessa. Tiedot vaarallisista aineista saattavat sisältyä myös toimintasuunnitelmaan tai kohdekorttiin, tällöin kohteessa olevien vaarallisten aineiden tietojen tulisi olla saatavina samoissa tiedostoissa kuin kohdekortti Potilastiedot Potilastietojen tarpeellisuus on verrattavissa pitkälle muunlaisesta kohteesta saataviin ennakkotietoihin. Tässä suhteessa ongelman muodostaa lainsäädäntö, jossa on pitkälti rajoitettu muiden kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden tiedonsaantia potilasrekistereistä. Rekistereiden sijainti tulee näin todennäköisesti myös tulevaisuudessa olemaan sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalalla. Haluttaessa niitä pelastustoimen käyttöön tulee ratkaistavaksi lukuisia tietoturva-, käyttöoikeus- ja siirtotiekysymyksiä. Riskinarvion ja ennakkovalmistautumisen tueksi voisi olla ajateltavissa myös eräänlaisen ensihoito(historia)rekisterin perustaminen. Sitä ylläpitäisivät ensihoitajat ja se olisi myös hätäkeskuksen käytössä. Siitä ilmenisivät tiettyyn henkilöön tai osoitteeseen sidotusti esim. normaalisti tarvittava välineistö, ensihoitotehtävien määrä ja kuljetuskoodi, milloin ne ylittävät tietyn ennalta sovittavan frekvenssin. Näin voitaisiin sekä nopeuttaa hälyttämistä ja toimintaa kohteessa että lisätä työturvallisuutta Varotiedot Fyysisesti vaaralliset henkilöt ja osoitteet ovat tai tulevat pitkälti poliisin tietoon. Työsuojelumielessä tämän tiedon saantia matkalla oleviin sairaankuljetus- ja ensivasteyksiköihin voidaan pitää erityisen perusteltuna. Joissain tapauksissa varotiedoista 25

26 saattaa olla työsuojelullista hyötyä myös sammutustehtävissä. Näitä tietoja ei voida pitää jatkuvasti saatavana yksiköissä, vaan ne tarvitaan tehtäväkohtaisesti ja päivitettyinä asianomaisesta rekisteristä, johon hätäkeskuksilla on pääsy Muiden yksiköiden paikkatieto Muiden yksiköiden paikka- tai ainakin sijaintitietoa tarvitaan kunkin yksikön oman toimintasuunnitelman tekoon suhteessa muihin sekä yleisemmin ennakkosuunnitelmien soveltamiseen ja toimintasuunnitelmien tekemiseen johtamista varten. Näillä tiedoilla kyetään arvioimaan mm. toiminta-alueelle saapuvien yksiköiden saapumisaikoja, -järjestystä sekä toimintakykyä Matkalla olevan yksikön tuottama tieto Yksiköiden paikkatieto Tehtävään ilmoittautuvat yksiköt antavat yleensä lähtöilmoituksen. Ihanteellista olisi, jos tästä ilmoituksesta ilmenisivät sijaintitiedon (lähtöpaikka) ohella ainakin miehitys- ja ominaisuustiedot (suorituskyky kyseisellä hetkellä). Hätäkeskus pystyy tällä perusteella suorittamaan oma-aloitteista arviointia niin ohjeiden kuin muodostuneen mielikuvankin avulla siitä, onko vaste riittävä kyseiseen tehtävään. Toimintaa johtavalle nämä tiedot luovat perustan toiminnan suunnittelulle (vasteajat ja suorituskyky) sekä arviolle vasteen muutoksen tarpeesta. Alueellisen valmiuden ylläpito tulee pitkälti jäämään hätäkeskusten valvotiedon varaan, sillä hätäkeskukset ovat ainoita paikkoja, joissa tulee varmuudella voidaan seurata myös keskusten rajoilla naapurialueella tapahtuvia tehtäviä. Alueellinen tyhjiö voi syntyä paitsi yhdestä laajemmasta tehtävästä myös useista yhden yksikön tehtävistä, jotka yksiköt suorittavat itsenäisesti ja informaatio näistä tehtävistä ei näin tule ylempien johtoportaiden tietoon. Jos alueelliseen pelastustoimeen tullaan sijoittamaan jatkuvasti miehitettyjä valvonta-, viestitai johtokeskuksia, voidaan nämä toiminnat mahdollisesti hoitaa niissä edellyttäen, että yksiköiden paikkatiedot ovat saatavilla tai ne siirretään suoraan yksiköistä myös näihin pisteisiin. Tällainen tieto nopeuttaisi myös johtokeskusten toiminnan käynnistämistä. Toisaalta kyseinen menettely saattaa helposti johtaa monissa maissa huomattuun ilmiöön hälyttämisen porrastumisesta kaksivaiheiseksi, jossa ensinnä call center lajittelee puhelut 26

27 tapahtuman mukaan ja sitten kyseinen toimiala suorittaa tarkemman analyysin ja hälyttämisen Alustava arvio toimintasuunnitelmasta Alustava arvio toimintasuunnitelmasta laaditaan yleensä jossain muodossa jo matkalla. Kohteesta voi myös olla laadittu etukäteen toimintasuunnitelma, johon ilmoittautuvat yksiköt on sijoitettava. Suunnitelmasta ilmenevät ainakin ajateltu organisaatio johtovastuineen, yksiköiden likimääräiset fyysiset sijoituspaikat sekä ajateltu taktiikka. Selkeintä olisi, jos suunnitelma voitaisiin siirtää visuaalisena tehtävään ilmoittautuneiden yksiköiden näytöille (tähän tähtääviä johtamissovelluksia on tekeillä). Toistaiseksi kuitenkin suunnitelma joudutaan esittämään suusanallisesti, mikä aiheuttaa paitsi väärinymmärryksiä, myös turhaa viestitystä ja kuormitusta johtamiseen. /5/s Puheviestinnän johtamista kuormittava tekijä tulee lisääntymään, ellei osaa tiedoista voida jatkossa siirtää muulla tavalla. Siirryttäessä vähitellen lain edellyttämään lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteeseen, ovat ensimmäiset yksiköt hyvinkin pian tapahtumapaikalla. Johtajien ajomatkat ja tätä kautta vasteajat puolestaan tulevat alueellistamisen myötä pitenemään. Tämä edellyttää lisääntyvää tiedon hankintaa matkan aikana. Lähimmän yksikön periaatteeseen siirryttäessä ei myöskään enää ole ajateltavissa, että käytössä erikoiskohteissa olisivat aina yksiköt, jotka tuntevat kohteen ja ovat harjoitelleet siellä, vaan saapuvan yksikön miehistö saattaa ensimmäisen kerran nähdä koko kohteen ja olla täysin tietämätön siellä edellytettävistä varotoimista tai toimintamalleista. 27

28 Yhteenveto Yhteenveto matkalla olevan yksikön tiedoista (Taulukko 4). Taulukko 4 Tapahtuma/tilanne Tehtävän lisätiedot siviilit Tehtävän lisätiedot, laitteet Kohteen lisätiedot - kohdekortti Kohteen lisätiedot - ulkoiset olosuhteet Kohteen lisätiedot -vaaralliset aineet Kohteen lisätiedot - potilaan tiedot Kohteen lisätiedot Ensihoito-rekisteri Vastaus tehtävään osallistumisesta Tiedottaminen toimintasuunnitelmasta Vasteen onnistuminen Viittaus Mistä siirretään Hätäkeskus Mihin siirretään Yksiköt Kohde Yksiköt Laitteistotietoa Alueellineseen Yksiköt Kohtee- pelastustoimi sidottua tietoa Yksiköt Yksiköt Yksiköt Yksiköt Yksiköt Yksiköt Hätäkeskus Johtoyksikkö /-keskus Yksiköt Yksiköt Hätäkeskus Hätäkeskus Havaintoverkontietoa Potilaan tietoja Palveluntuottajat / Hätäkeskus Hätäkeskus / Soster hätäkeskus Osoitteeseen sidottua varotietoa Paikkatietoa Tiedon muoto Puhe Data Data Data Tiedon määrä Suuri Hidas Nopea Merkityksetön Mitä siirretään Kerättyä tehtävään liittyvää lisätietoa Vasteaika Taajuus Keskinkertainen Tilapäinen Massasiirto Massasiirto Ajoittainen Ajoittainen Data Pieni Tausta Harvinainen Puhe Data Data Hidas Hidas Toimintaohjeita Keskinkertainen Harvinainen Keskinkertainen Ajoittainen Data Pieni Nopea Ajoittainen Data Puhe Puhe Data Puhe Data Pieni Reaaliaika Nopea Tausta Tiheä Johtoyksikkö Paikkatietoa Massasiirto Suuri Suuri Ajoittainen Arviot tarvittavasta vasteen muutoksesta Keskinkertainen Ajoittainen Tarpeellisuus Hyödyllinen Hyödyllinen / Lisätieto Hyödyllinen / Lisätieto Lisätieto Hyödyllinen Lisätieto > Hyödyllinen Hyödyllinen Hyödyllinen Hyödyllinen 28

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko ICT kehitysnäkymät Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko 2 Mikä ICT? Digitaalisuus Kyber IoT LTE, MKR PRS.. Vaatii pohjalle yhteiset toimintatavat ja -ratkaisut 3 4 5 ICT:n

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Perusmaksu (sisältää 2h työtä) A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -

Lisätiedot

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS Terveydenhuollon ATK-päivät 13.5.2015 Tampere -talo Lasse Ilkka/STM/THL Markku Saarinen/STM Ensihoitokertomus on osa uutta viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää Turvallisuusviranomaisille

Lisätiedot

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT 12.11.2013 2 Hätäkeskustoiminta Suomessa EU-alueen yhteinen hätänumero auttaa

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

Sähköinen ensihoitokertomus. Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Sähköinen ensihoitokertomus. Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri Sähköinen ensihoitokertomus Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri Palvelumme Konsultointi ja koulutus Viestintä IT Strateginen kumppani kaikissa toimintaympäristön muutoksissa Kaikkea viestintää kaikkiin

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa

VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa VIRVE-päivä 2011 2.3.2011 Tampereen aluepelastuslaitos Jari Helsing Pelastustoimen toimintaympäristö Kunnat Erillisverkot Oy Tampere Johtokeskus

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tulosyksikköohje 4 03 15.01.2014

Tulosyksikköohje 4 03 15.01.2014 Vahvistus pvm 17.02.2006 Sivu 1(6) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat paloilmoitusjärjestelmän liittämisestä hätäkeskukseen annetut ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. PALOILMOITINLAITTEEN LIITTÄMINEN

Lisätiedot

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03.

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Esimerkki 1.0 09.03.2004 pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Tavoite pakkoetuisuusjärjestelmän avulla

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE

PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE 19.6.2007 1(10) PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE 19.6.2007 2(10) SISÄLLYS 1 Ohje ja sen tarkoitus...3 2 Satakunnan pelastustoimen operatiivinen johtamisjärjestelmä...3 2.1 Johtovastuun ottaminen ja siirtäminen...4

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK Kalevi Piira VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 2, 02150 Espoo Tiivistelmä PARK -hankkeen tavoitteena on pelastusautossa toimiva uusia ICT teknologioita

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma 1 YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitteluvelvoite perustuu valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/ 2011 3 ) ja pelastuslakiin (379/2011 16 ) Pelastuslaki

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010 Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010 Teleoperaattori osana vikavalvonnan palvelukokonaisuudessa Seppo Hietala 1 Hälytyksensiirron historiaa Sonerassa Soneralla

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti

LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti TAPAHTUMAT POIKKEAMAT REKLAMAATIOT LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti Log Master Oy 2007-2010 LmQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN / johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen on nopeaa

Lisätiedot

ÄÄNIEVAKUOINTIJÄRJESTELMIEN

ÄÄNIEVAKUOINTIJÄRJESTELMIEN ÄÄNIEVAKUOINTIJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ OSANA PALOILMOITINTA ERHE-hanke koulutuspäivä 1..010 Jarkko Häyrinen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos TOIMINNALLINEN PALON MITOITUS Toiminnallisessa palon mitoituksessa

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM

Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM Hallinta? Hallinta tarkoittaa ulkopuolisten havaittavissa olevaa määräämisvaltaa irtaimeen tai kiinteään esineeseen tai oikeuteen.

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES 13.6.2013 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi 19. Forssa Games -suunnistuskilpailu 1.2 Tilaisuuden järjestäjä Lounais-Hämeen Rasti 1.3

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/12/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt... 2 2 Tuliesityksessä tulee

Lisätiedot

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi TIEDÄ SIJAINTISI Koordinaattihaku satakunta.punainenristi.fi Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa Karttakoordinaattien avulla on mahdollista selvittää tarkka sijainti Koordinaatit on mahdollista

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta

KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta 1 12.2.2015 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISMALLI P2 Koko maakunta LänsiP30 Joki P3 Länsi P3 ItäP30 Itä P3 Toimintamallin pääperiaatteet maakunnan

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä Versio 4.3.2014 1 (4) ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ 1. Yleistä Merellä tapahtuvassa onnettomuudessa johto- ja toimintavastuu on meripelastusviranomaisilla. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelu vastaa

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta Sisältö Sivu 1. Tarkoitus 1 2. Ilmoituksen siirtolaitteet 1 3. Rakennuksen pelastussuunnitelma 1 4. Ilmoituksensiirtoyhteys ja sen valvonta 1 Tämä on Finanssialan Keskusliiton Vahingontorjunta ja turvallisuus

Lisätiedot

Koulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010. Mikael Siitonen

Koulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010. Mikael Siitonen Koulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010 Mikael Siitonen Paloilmoitin prosessi Helsingin pelastuslaitoksen ydinprosesseja Vähentää erheellisiä paloilmoituksia Säilyttää toimintavalmiusaika esim.

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ OULUN VPK:n HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 1.1 Hälytysosaston ensisijainen tarkoitus on huolehtia sammutus- ja pelastustehtävien hoitamisesta

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Nokia Kartat -käyttöohje

Nokia Kartat -käyttöohje Nokia Kartat -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Kartat -palvelusta 3 Tarkastele sijaintiasi ja selaa karttaa 3 Etsi paikka 4 Etsi lähialueen paikkoja 4 Lisää paikkaan valokuva 5 Tallenna

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta 1 Onko kiinteistöjesi hälytyksensiirto hallittua? Kulkeeko tieto kiinteistöjen hälytyksistä luotettavasti? Välittyvätkö hälytysilmoitukset oikeille vastaanottajille?

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän pääkäyttäjän OPAL ja ARVI -ohje

Koulutuksen järjestäjän pääkäyttäjän OPAL ja ARVI -ohje 21.11.2014 Koulutuksen järjestäjän pääkäyttäjän OPAL ja ARVI -ohje SISÄLLYS Johdanto... 1 Ohjeen käytöstä... 1 Koulutuksen järjestäjän pääkäyttäjän tehtävien ydinkohdat... 2 OPAL -tiedonvälitys... 2 OPAL

Lisätiedot

Verkkopalkan palvelukuvaus

Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 1 (6) Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkopalkka-palvelun toiminta palkanmaksajalle... 3 3 Verkkopalkan käyttöönotto... 4 4 Verkkopalkka-palvelun

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Valvottu ilmoituksensiirto

Valvottu ilmoituksensiirto Valvottu ilmoituksensiirto Hätäkeskusyhteys palveluna Sampo Jokinen 2.9.2009 Hälytyksensiirtojärjestelmät, ilmoituksensiirto -Tapa siirtää automaattisia hälytyksiä Hätäkeskuksiin -Tapa luoda valvotut hälytyksensiirtoyhteydet

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

PILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2

PILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2 PILETTI Tekninen vaatimusmäärittely v. 0.2 2 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Taustajärjestelmä... 4 3. Palvelupisteiden sovellus... 4 4. Korttisovellus ja turvaratkaisu... 4 5. Rajapinnat... 5

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot