Maakuntien rahoituksen muodostuminen sekä kustannustason tarkistus

Transkriptio

1 Maakuntien rahoituksen muodostuminen sekä kustannustason tarkistus Tanja Rantanen ja Ville-Veikko Ahonen, VM Maakuntauudistuksen projektiryhmä,

2 Tausta ja maakuntien rahoituslakiluonnos

3 Hallituksen linjaus, Pääperiaatteena on, että maakuntien valtionrahoitus osoitetaan yleiskatteellisena yleisenä valtionosuutena, mikä osaltaan turvaa maakunnan asukkaiden valtaa päättää itse maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon opetus-, tutkimus-, ja kehittämistoimintaan sekä muihin valtakunnallisiin erityistehtäviin voi kohdistua lisäksi erillistä rahoitusta. Seuraavilla kalvoilla on esitetty vaihtoehtoisia lähtökohtia rahoitusmallin viimeistelyyn eli kuinka MaKu-tehtävät sisällytetään maakuntien rahoitusmalliin. Kaikissa malleissa on lopputuloksena erilainen tasapainotila. Tasapainoa on kuvattu /as muutoksella kustannusperusteisesta mallista (vuosi 2019) siirtymäajan jälkeiseen laskennalliseen malliin (vuosi 2024). 3

4 Maakuntien rahoitus (sote ja pelastustoimi 17,6 mrd. e ja muut tehtävät n. 1,5 mrd. e) Kunnilta siirtyvien tehtävien kustannukset: Sote, pelastustoimi, ymp. th Valtion talousarviosta kokonaan siirtyvät momentit Valtion talousarviosta osittain siirtyvät momentit Maakunnan yleiskatteinen rahoitus 19,1 mrd. e Erillisrahoitus valtion talousarviosta, x mrd. euroa 4

5 Yleiskatteiseen rahoitukseen siirtyvät momentit, milj. euroa (tässä vain kokonaan / lähes kokonaan siirtyvät momentit, ehdotuksen mukaisena) Mom. no. Mom. nimi * * * * * Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 2,3 2,3 2,3 2,4 2,5 2,9 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v.) 19,2 20,2 17,1 12,1 13,6 12,7 7,1 7,1 7,6 4,6 4,6 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v.) 2,0 2,7 2,3 1,0 1,0 2,3 1,2 1,0 1,0 1,0 1,0 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v.) 23,0 23,0 13,0 9,0 8,0 5,0 8,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v.) 8,7 9,4 11,0 12,7 10,7 12,2 12,5 13,0 12,7 12,7 12,7 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v.) 0,0 0,0 0,0 0,0 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 ELY-keskusten toimintamenot 221,5 210,6 212,7 215,2 215,1 214,4 193,1 179,6 178,8 176,4 176,0 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 20,4 20,8 19,5 16,0 14,4 11,1 8,0 5,3 0,1 0,0 0,0 Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3v.) 10,0 10,0 5,0 4,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3v.) 0,0 16,0 17,1 26,1 13,2 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TE-toimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) 166,9 164,1 158,7 161,0 159,6 153,5 165,1 173,1 148,1 147,6 147,7 Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v.) 5,0 5,0 6,0 5,0 5,1 5,0 5,0 5,0 0,0 0,0 0,0 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 25,6 30,0 25,1 24,2 26,3 24,4 30,2 20,1 8,2 1,2 0,7 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v.) 538,1 563,3 513,9 579,3 504,5 588,3 585,4 422,2 314,8 418,1 412,6 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 21,2 12,8 18,5 14,3 7,3 5,7 6,0 5,0 1,7 1,0 1,0 Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 1,1 1,6 1,6 2,0 2,1 2,5 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 11,1 12,2 13,2 16,3 19,8 22,9 31,8 26,8 26,8 26,8 26,8 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 194,1 208,4 206,7 189,6 181,8 166,0 168,6 159,3 143,5 137,9 129,9 Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2,6 2,6 2,6 2,6 1,7 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 0,3 0,3 0,3 0,0 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v.) 2,0 2,0 11,8 14,9 12,3 10,2 11,1 6,0 5,2 3,0 3,0 Yhteensä: TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys

6 Laskelmien taustaa Sote-HE:n laskelmissa on käytetty vuoden 2014 toteutumatietoja, jotka on korotettu vuoden 2016 tasolle. Vuoden 2015 toteutumatiedot ovat pian käytettävissä. Laskelmat päivitetään näiden perusteella, mutta laskelmat tehdään edelleen vuoden 2016 tasossa. Vuonna 2018 tehdään silloin käytettävissä olevien tietojen perusteella päivitetty laskelma, joiden perusteella siirto toteutetaan v Maakunnille siirtyvien muiden tehtävien osalta laskelmat on tehty vuoden 2015/2016 tasossa (viimeisin valtion tilinpäätöksen toteumatieto) Muiden tehtävien rahoitus alenee vuodesta 2015 vuoteen 2019 noin neljänneksellä. Siirtyminen vuoden 2019 tasoon voi aiheuttaa myös maakuntakohtaisia muutoksia laskelmissa. Maakunnittainen rahoituksen nykytila on osittain laskennallinen. Elykeskuksia on 15, ja kaikki ely-keskukset eivät hoida kaikkia tehtäviä. Laskelmat ovat vielä alustavia ja muuttuvat valmistelun edetessä. 6

7 Maakuntien rahoituslakiluonnos 2 luku Valtion rahoituksen periaatteet 3 Valtion rahoitus maakunnille Maakunnille myönnetään valtion rahoitusta asukaskohtaisesti suoritettavan osuuden ja palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Asukaskohtaisesti suoritettavan osuuden painoarvo valtion rahoituksessa on 10 prosenttia, palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden osuuden painoarvo on 89 prosenttia ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painoarvo on 1 prosentti. Kullekin maakunnalle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen 8 :ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 14 :ssä tarkoitetut muiden tehtävien laskennalliset kustannukset. Valtio voi myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia siten kuin siitä erikseen säädetään.

8 Mitä laskelmiin tällä hetkellä sisältyy?

9 Laskelmiin sisältyvät tehtävät (tilanne, ) Tehtävä Lähde Vuosi Muita huomioita Sote-tehtävät * Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatilastot Ympäristöterveydenhuolto * Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatilastot Pelastustoimi * Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatilastot 2014/ / / 2016 Sisältyy lausuntokierroksella oleviin laskelmiin Sisältyy lausuntokierroksella oleviin laskelmiin Sisältyy lausuntokierroksella oleviin laskelmiin ELY:jen toimintamenot maakuntiin siirtyviltä osin TEM / KEHA-keskus 2015 Sisältää kaikkien vastuualueiden tiedot maakuntiin siirtyviltä osin. KEHA-keskus jyvitetty kustannuksiin ELY:jen osalta. Huom. tehty muunnos as. luvun mukaan TEM:in yleiskatteelliselle momentille siirtyvät momentit TEM 2015 Huom. tehty muunnos as. luvun mukaan Maakuntaliittojen kuntaosuudet Kuntaliiton ylläpitämä vuositilasto sekä erilliskysely maakuntaliitoille 2015 Luvut koottu myös vuoden 2016 tasossa (talousarviotieto). Lukuihin tehty joitain tarkentavia pyyntöjä esim. kesäyliopistotoiminnan ja erilaisten säätiöiden suhteen Kuntien maaseutuhallinto Maaseutuviraston erilliskysely yt-alueille, kesä Lomitus STM / MELA 2016 Tehty jonkin verran muunnoksia, koska yt-alueet menevät osittain yli maakuntarajojen. Tiedon kokoaminen jatkossa? Maakunnittainen tieto koottu paikallisyksikön sijainnin mukaan. Sisältää sekä hallintomenot että varsinaiset lomituskorvaukset. YM:n yleiskatteelliselle momentille siirtyvät määrärahat YM 2016 Momenttien kohdistumisesta ei ole maakunnittaista tietoa, joten /as jako nykytilassa. MMM:n yleiskatteelliseen momenttiin siirtyvät määrärahat - MMM - Tieto puuttuu vielä osittain. Seutu- ja yhdysteiden rahoitus LVM / LiVi 2016 Tehty muunnos 9 ELY:ä 18 maakuntaa tiekilometrien ja suoritteiden perusteella. AVI:eista siirtyvät tehtävät Tieto puuttuu tällä hetkellä. Arvio on noin 100 htv:tä. Yhteensä * huom. sote-laskelmassa näihin kohdistunut hyte-vähennys, 28 m Huom. laskelmiin sisältyvät kustannustiedot ovat osittain eri vuosien tietoa. Tietopohja tulee jatkossa yhtenäistää. 9

10 Vaihtoehdot maakuntien yleiskatteellisen rahoituksen jakoperusteiksi

11 Rahoitusmalli 1: Yleiskatteellinen rahoitus lakiluonnoksen kriteereillä ja niiden painoarvoilla 10% 1% A) Yleiskatteellisen rahoitus Tasapaino ( /as muutos) 1. Tarvetekijät 2. Asukasperuste 3. Hyte 89% B) Erillismomentit: esim. EU:n kautta tulevat rahoituserät (maataloustuet ja rakennerahastot) (alustava) Nykyiseen laskentapohjaan lisätään muiden tehtävien rahoitus. Rahoitus jaetaan yllä olevilla kriteereillä ja niiden painoarvoilla. Teoriassa muiden tehtävien ml. pelastustoimen sekä maakunnan muiden tehtävien laskentaan sisältyvän 10 % osuuteen, vaikka rahoitus kaikkien tehtävien osalta menee yllä mainitulla jaolla.

12 Rahoitusmalli 2: Yleiskatteellinen rahoitus, joissa kapitaation osuuden painoarvoa tarkistetaan muiden Maku-tehtävien vuoksi 1,0 % 16,9 % A) Yleiskatteellisen rahoitus Tasapaino ( /as muutos) 1. Tarvetekijät 2. Asukasperuste 3. Hyte 82,1 % B) Erillismomentit: esim. EU:n kautta tulevat rahoituserät (maataloustuet ja rakennerahastot) (alustava) Rahoituksessa asukasperusteen osuus kasvatetaan vastaamaan muiden tehtävien suhdetta sote-tehtäviin. Tämän hetken laskelman perusteella asukasperusteinen osuus olisi 16,9 prosenttia. Huom. euromääräisesti tarvetekijöiden ja hyte-kriteerin mukainen rahoitus pysyy tässä mallissa vakiona.

13 Rahoitusmalli 3: Yleiskatteellinen rahoitus, mutta lisäksi maakunnan muiden tehtävien osalta otetaan mukaan rahoituksen määräytymistä ohjaavia tekijöitä 10,3 % Muihin tehtäviin liittyvät kriteerit (1,9 mrd ) 9 % 9 % 39 % A) Yleiskatteellinen rahoitus Tasapaino ( /as muutos) 43 % SOTE-tekijät (17,2 mrd )* - Tarvetekijät - Kapitaatio ( /as) - Hyte Pelastustoimi ja muu kapitaatio Maataloustekijät Työllisyys- ja kasvutekijät Tienpitoon liittyvät tekijät SOTE-tekijät 89,7 % Muut tehtävät Huom. maakunnan muihin tehtäviin on tässä mallissa siirretty pelastustoimen sekä ympäristöterveydenhuollon kustannukset * ns. hyte-vähennys muutettu koskemaan vain sote-tehtäviä B) Erillismomentit: esim. EU:n kautta tulevat rahoituserät (maataloustuet ja rakennerahastot) (alustava) 13

14 Rahoitusmalli 3: Jakotekijät ja kriteerit muiden kuin sote-tehtävien osalta Määräytymistekijä Laskennan pohjana olevat tehtävät Osuus Kriteerit Pelastustoimi- ja muu kapitaatio Pelastustoimi sekä ELY-keskusten toimintamenot, Maakuntaliittojen kustannukset, kuntien maaseutuhallinto, ympäristöterveydenhuolto ja YM:n momentit 38,92 % / As Työllisyys- ja kasvutekijät TEM:in hallinnonalalta siirtyvät substanssimomentit 43,23 % Työvoiman määrä, 60% Työllisyysaste, 10% Kasvuyritysten määrä, 20% Kuntasij.paikkojen määrä, 10% Maataloustekijät Maatalouden lomituspalvelut 8,45 % Kotieläintaloutta harjoittavien maatalousyritysten määrä (Mela ja vuoden 2019 jälkeen maakunnat) Tienpitoon liittyvät tekijät Alemman tieverkon siirtyvät kustannukset momentilta ,40 % Tiepituudet (km) Suoritetieto (milj. ajon. km) 100,00 % Huom. tässä mallissa pelastustoimen ja ympäristöterveyshuollon kustannukset on siirretty muiden tehtävien laskentaan.

15 Huomioita laskelmiin liittyen Nykytilaa koskevat laskelmat ovat osin arvioihin perustuvia laskelmia siirtyvien tehtävien rahoituksen maakunnittaisesta nykytilanteesta. Laskelmiin sisältyy oletuksia ja muunnoksia. Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja toimivat tukimateriaalina maakuntien rahoituslain valmisteluun. Maakunnittainen nykytilatieto puuttuu vielä osasta siirtyvistä tehtävistä. Näillä ei oleteta olevan kuitenkaan merkittävää vaikutusta maakunnittaiseen rahoitustasapainoon. Maakuntien laskennalliseen rahoitukseen siirtymäajan jälkeen sisältyy tekijöitä, joita ei ole huomioitu nykyisissä laskelmissa. Rahoitustasoon vaikuttaa mm. maakuntien oma päätöksenteko sekä mahdolliset tehtäviin liittyvät muutokset. Rahoitusmallissa 3 on pääsääntöisesti huomioitu ministeriöistä saadut esitykset rahoituksen jakoperusteiksi ja niiden painoarvoiksi. Pelastustoimen osalta laskelmaan ei ole sisällytetty yhtenä vaihtoehtona esitettyä 2 % asukastiheysosuutta. Laskentaryhmän näkemys on, että tällä ei olisi merkittävää vaikututusta laskelmien lopputulokseen. Oletuksena laskelmissa on, että maakuntien rahoituslakiluonnokseen sisältyvät neljän vuoden siirtymäaika koskisi myös maakunnan muita tehtäviä. 15

16 Yhteenvetolaskelma ja esitys jatkovalmistelusta

17 Yhteenveto mallit 1 3, alustavat laskelmat Maakunta Väkiluku Sote-laskelma, elokuu Versio 1: ei muutoksia kriteereihin tai niiden painotuksiin Versio 2: laskennallisesti /as nostetaan 16,9 prosenttiin Versio 3: Jakotekijät myös ns. MaKu-tehtävissä Muutos, / as Muutos, / as Muutos, / as Muutos, / as Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Heikkenevä tasapaino Min Max Punaisella merkitty muuttuva laskennallinen tasapaino suhteessa alkuperäiseen sote-laskelmaan (elokuu 2016) 17

18 Esitys jatkovalmistelusta Ohjaus- ja rahoitusryhmän esitys jatkovalmisteltavaksi rahoitusmalliksi on vaihtoehto 3. Rahoituslain säännökset valmistellaan vasta sitten, kun on linjattu 1) mitä yleiskatteiseen maakuntarahoitukseen sisältyy, ja 2) mitkä määräytymistekijät otetaan mukaan. 18

19 Kustannustason muutoksen ja toteutuneiden kustannusten ottaminen huomioon maakunnan rahoituksessa 19

20 Maakuntalain rahoituslain 6 Rahoitusta tarkistetaan maakuntaindeksin ennustetulla muutoksella. Toteutuneet kustannukset huomioidaan siihen määrään asti, että lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Tällä säännöksellä on tarkoitus hillitä sote-kustannusten nousua. Väestön ikärakenteen muutos lisää palvelutarvetta, ja sote-menojen arvioidaan kasvavan vuosina nimellisesti 4,4 % vuodessa ilman sote-uudistusta. Soteuudistuksen myötä menokasvun tulisi hidastua alle kolmeen prosenttiin. Maakunnille siirtyvissä muissa tehtävissä ei ole vastaavaa palvelutarpeen kasvua kuin sotessa. Mikäli 6 pykälää sovellettaisiin muihin tehtäviin, se merkitsisi rahoituksen / menojen lisäystä suhteessa nykytilaan. 20

21 Ohjaus- ja rahoitusryhmän ehdotus: Maakuntien rahoituslain 6 :n mukainen kustannuskehityksen rajoitin koskee vain sosiaalija terveyspalvelujen rahoitusta. Muiden tehtävien osalta laskennallisia kustannuksia ei tarkisteta toteutuneiden kustannusten mukaisiksi. Tämä ohjaisi maakuntia mitoittamaan muiden tehtävien menot käytettävissä olevaan rahoitukseen. 21

22 Tehdäänkö maakunnan rahoitukseen kustannustason muutosta vastaava tarkistus? Ohjaus- ja rahoitusryhmän ehdotus: Maakuntien menot jaettaisiin kahteen ryhmään: indeksisidonnaiset (sote-menot ja osa muista menoista, esim. hallintomenot) ja harkinnanvaraiset. Kustannustason nousua vastaava tarkistus tehtäisiin vain indeksisidonnaisiin menoihin. Tämä ehdotus säilyttäisi nykytilan. 22

23 Pohdintaa: Muiden tehtävien kuin soten järjestämiseen käytettävissä oleva laskennallinen rahoitus supistuisi reaalisesti. Kannustaa maakuntia tehostamaan toimintaansa ja tekemään yhteistyötä Muut tehtävät ovat luonteeltaan pääosin erilaisia kuin sotetehtävät eikä niissä ole vastaavaa kytkentää perusoikeuksien toteutumiseen Rahoituksen riittävyyttä maakuntien tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja maakunnittain (rahoitusperiaate) tarkastellaan vuosittain julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Mikäli koko rahoitukseen tehtäisiin säännönmukainen indeksitarkistus, rahoitus ja menot kasvaisivat nykytilaan verrattuna. Tämä olisi uudistuksen tavoitteiden vastaista. 23

24 Yleiskatteisen rahoituksen toimivuus, kun osalla maakunnista on erityisiä tarpeita Osalla maakunnista saattaa olla pysyvästi erityisiä velvoitteita, kuten saamelaiskysymykset tai tulvasuojelu, tai poikkeuksellisia kertaluonteisia tarpeita. Tällaisia tarpeita voisivat olla edellisessä kohdassa mainittujen lisäksi yksittäisten maakuntien elinkeinoelämän tarpeet (äkillinen rakennemuutos, yhdessä tai korkeintaan muutamassa maakunnassa olevat erityistarpeet) Lähtökohtaisesti maakunnat ovat niin isoja yksiköitä, että pienet erityisvelvoitteet tulisi olla hoidettavissa yleiskatteisen rahoituksen sisällä. Yleiskatteisen järjestelmän kautta rahoitusta ei voi kohdentaa yhden maakunnan erityistarpeisiin. Maakuntien kokonais-/ muiden tehtävien rahoituksesta irrotetaan pieni osa, joka varataan käytettäväksi yksittäisten maakuntien erityisiin, perusteltuihin tarpeisiin tai harkinnanvaraisiin avustuksiin heikon talouden maakunnille. Vaarana on budjettirajoitteen pehmentyminen. 24