Scheme-kesäkurssi luento 3
|
|
- Merja Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen
2 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS
3 Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa ymmärtämään, miten ohjelmointikielet toimivat ja miksi monissa kielissä on rajoituksia esim. ensimmäisen luokan funktioille tai sisäkkäisille määrittelyille useimmat tulkattavat ohjelmointikielet voi toteuttaa samalla tavalla kuin kirjassa esim. Python-tulkin voisi tehdä kirjan tulkin pohjalta lisäämällä (paljon) yksityiskohtia ja jäsentimen uusien ohjelmointikieliominaisuuksien kokeilemiseksi (esim. SICP ) isoissa ohjelmissa on usein pieni erikoistuneen kielen tulkki käsittelemässä esimerkiksi konguraatiotiedostoja
4 Nelilaskin: REPL tehdään aluksi laskinohjelma, joka osaa laskea esim. lausekkeen (+ 1 (- 20 (* 4 3))) tällainen ohjelma on hyvin yksinkertaisen kielen tulkki tulkkiproseduuri saa lausekkeen listana ja palauttaa arvon: (calc-eval '(+ 1 (- 20 (* 4 3)))) 9 tälle voi tehdä tekstikäyttöliittymän, joka saa lausekkeen Schemen read-primitiiviltä Käyttöliittymä tulkeille (read-eval-print loop, REPL) (define (driver-loop) (display ";;; Eval input:") (newline) (let ((input (read))) (let ((output (calc-eval input))) (display ";;; Eval output:") (newline) (write output) (newline))) (driver-loop))
5 Muutama Scheme-primitiivi avuksi (apply proc args) kutsuu proseduuria proc antaen sille argumentteina kaikki listan args alkiot (apply (lambda (x y) (+ x y)) (list 1 2)) 3 (apply + (list )) 10 assosiaatiolista: lista, jonka alkiot ovat pareja, joiden car on avain ja cdr on data esim. ((a 1) (b 2)) tai ((x 1 2) (y 3 4)) tai (((1 2) 8) ((2 3) 15)) Scheme-primitiivit assq, assv ja assoc etsivät annettua avainta tällaisesta listasta käyttäen avainvertailuun eq?:ta, eqv?:tä tai equalia esim. (assq 'b '((a 1) (b 2))) (b 2) käytännössä: assq jos avain on symboli, assoc jos lista tehottomia verrattuna esim. hajautustauluihin: käyvät listan läpi järjestyksessä
6 Nelilaskin: calc-eval Ensimmäinen nelilaskin (define (calc-eval exp) (cond ((number? exp) exp) ((pair? exp) (calc-apply (car exp) (cdr exp))) (else (error "Invalid input" exp)))) (define (calc-apply op-name args) (let ((arg-values (map calc-eval args))) (cond ((eq? op-name '+) (apply + arg-values)) ((eq? op-name '-) (apply - arg-values)) ((eq? op-name '*) (apply * arg-values)) ((eq? op-name '/) (apply / arg-values)) (else (error "Invalid operation" op-name)))))
7 Abstraktio: primitive-procedures Abstraktimpi calc-apply (define primitive-procedures (list (list '+ +) (list '- -) (list '* *) (list '/ /))) (define (calc-apply op-name args) (let ((op (assq op-name primitive-procedures))) (if op (apply (cadr op) (map calc-eval args)) (else (error "Invalid operation" op-name)))))
8 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS
9 Globaalit muuttujat Lisätään nelilaskimeen muuttujat, joiden arvoja voi käyttää laskuissa: Ajoesimerkki ;;; Eval input: ;;; Eval input: (define a 4) (set! b (+ 1 2)) ;;; Eval output: ;;; Eval output: #!void #!void ;;; Eval input: ;;; Eval input: (define b (+ 5 3)) (+ a (* b b)) ;;; Eval output: ;;; Eval output: #!void 13 ;;; Eval input: (+ a (* b b)) ;;; Eval output: 68
10 Globaalien muuttujien toteutus Toteutus ja muokattu tulkki (define env '()) (define (lookup-variable-value var) (cdr (assq var env))) (define (set-variable-value! var val) (set-cdr! (assq var env) val)) (define (define-variable! var val) (set! env (cons (cons var val) env))) (define (calc-eval exp) (cond ((number? exp) exp) ((symbol? exp) (lookup-variable-value exp)) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'define)) (define-variable! (cadr exp) (calc-eval (caddr exp)))) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'set!)) (set-variable-value! (cadr exp) (calc-eval (caddr exp)))) ((pair? exp) (calc-apply (car exp) (cdr exp))) (else (error "Invalid input" exp))))
11 Primitiivifunktioista globaaleja muuttujia calc-apply haki operaattoreiden nimiä primitive-procedures-listasta entä jos +, -, * ja / olisivatkin vain muuttujia, joiden arvo on operaattorin toteututtava Scheme-proseduuri? Tämän toteutus (muutokset tulkkiin) (define primitive-procedures (list (list '+ +) (list '- -) (list '* *) (list '/ /))) (define (setup-environment!) (set! env '()) (for-each (lambda (x) (define-variable! (car x) (cadr x))) primitive-procedures)) (define (calc-apply op-name args) (let ((op (calc-eval op-name)) (arg-values (map calc-eval args))) (apply op arg-values)))
12 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS
13 Paikalliset muuttujat: ympäristöt (SICP 3.2) Esimerkkikoodi (let ((x 1) (y 2)) (let ((a (+ x y)) (b (+ y y))) (* y a))) lauseketta (* y a) evaluoidessa sen muuttujat haetaan ympäristöstä, jossa on (ainakin) kolme kehystä: sisin kehys: a = 3, b = 4 toinen kehys: x = 1, y = 2 globaali ympäristö: * = kertolaskuprimitiivi,... tämä ympäristön käsite sopii useimpiin ohjelmointikieliin
14 Ympäristöt kirjan tulkeissa (SICP 4.1.3) kirjassa määritellään proseduurit ympäristöjen käsittelyyn: (lookup-variable-value var env) hakee muuttujan var arvon ympäristöstä env (set-variable-value! var val env) muuttaa muuttujan var arvon arvoksi val (define-variable! var val env) lisää uuden muuttujan ympäristön ensimmäiseen (sisimpään) kehykseen (extend-environment vars vals base-env) laajentaa (ei muuta) base-enviä uudella kehyksellä nämä vain käsittelevät ympäristö-tietorakennetta: (((a b). (3 4)) ; sisin kehys ((x y). (1 2)) ; toinen kehys ((*...). (<primitiivi>...))) ; globaali ympäristö
15 Proseduurit ja ympäristöt (SICP 3.2) Koodiesimerkki (define (make-counter val) (define f (make-counter 1)) (lambda (add) (define g (make-counter 2)) (set! val (+ val add)) (f 3) 4 val)) (g 4) 6 mitä muuttujan f arvossa pitää olla tallessa? proseduurin koodi ja ympäristö, jossa se on määritelty f:ssä on ympäristö, jossa on kaksi kehystä: sisin kehys F 1 : val = 1 globaali ympäristö F 0 : +, make-counter jne. g:ssä on viittaus samaan F 0 :aan, mutta eri sisin kehys: sisin kehys F 2 : val = 2 globaali ympäristö F 0 : +, make-counter jne. proseduuriolio (ns. closure) siis tarvitsee omaa muistia tästä syystä esim. C-kieli ei tue tällaisia funktioita
16 Tapa määritellä paikallisia muuttujia halutaan nelilaskimeen paikalliset muuttujat proseduurien argumentit ovat paikallisia muuttujia toteutetaan siis paikallisten muuttujien ohessa proseduurit (jotta nelilaskin lähestyisi SICP-kirjan tulkkia) tavallisemmat muuttujat voisi tehdä tämän jälkeen syntaksimuunnoksella: (let ((x 1)) (+ x 2)) ((lambda (x) (+ x 2)) 1)
17 Proseduurien toteutus nelilaskimeen 1/2 Uusi calc-eval (define (calc-eval exp env) (cond ((number? exp) exp) ((symbol? exp) (lookup-variable-value exp env)) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'define)) (define-variable! (cadr exp) (calc-eval (caddr exp) env) env)) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'set!)) (set-variable-value! (cadr exp) (calc-eval (caddr exp) env) env)) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'lambda)) (make-procedure (cadr exp) (caddr exp) env)) ((pair? exp) (calc-apply (calc-eval (car exp) env) (map (lambda (e) (calc-eval e env)) (cdr exp)))) (else (error "Invalid input" exp))))
18 Proseduurien toteutus nelilaskimeen 2/2 (SICP 4.1.3) Proseduurioliot ja uusi calc-apply (define (make-procedure arg-names body env) (list 'procedure arg-names body env)) (define (compound-procedure? v) (and (pair? v) (eq? (car v) 'procedure))) (define (primitive? v) (and (pair? v) (eq? (car v) 'primitive))) (define (calc-apply proc arg-vals) (cond ((compound-procedure? proc) (calc-eval (caddr proc) (extend-environment (cadr proc) arg-vals (cadddr proc)))) ((primitive? proc) (apply (cadr proc) arg-vals)) (else (error "Not a procedure -- APPLY" proc))))
19 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS
20 Nelilaskintulkki kirjan tyylillä 1/2 (SICP 4.1.2) Abstrakti syntaksi (muutoksia tulkkiin) (define (tagged-list? exp tag) (if (pair? exp) (eq? (car exp) tag) false)) (define (self-evaluating? exp) (number? exp)) (define (variable? exp) (symbol? exp)) (define (definition? exp) (tagged-list? exp 'define)) (define (assignment? exp) (tagged-list? exp 'set!)) (define (lambda? exp) (tagged-list? exp 'lambda)) (define (lambda-parameters exp) (cadr exp)) (define (lambda-body exp) (caddr exp)) ; kirjassa cddr (define (application? exp) (pair? exp)) (define (operator exp) (car exp)) (define (operands exp) (cdr exp))
21 Nelilaskintulkki kirjan tyylillä 2/2 (SICP 4.1.1) Abstraktimpi calc-eval (define (eval-definition exp env) (define-variable!...)) (define (eval-assignment exp env) (set-variable-value!...)) (define (list-of-values exps env) ; kirjassa kirjoitettu auki (map (lambda (e) (calc-eval e env)) exps)) (define (calc-eval exp env) (cond ((self-evaluating? exp) exp) ((variable? exp) (lookup-variable-value exp env)) ((definition? exp) (eval-definition exp env)) ((assignment? exp) (eval-assignment exp env)) ((lambda? exp) (make-procedure (lambda-parameters exp) (lambda-body exp) env)) ((application? exp) (calc-apply (calc-eval (operator exp) env) (list-of-values (operands exp) env))) (else (error "Invalid input" exp))))
22 Scheme-tulkki (SICP 4.1) nelilaskintulkista saa nyt tehtyä kokonaisen Scheme-tulkin vain lisäämällä siihen tukea uusille lauseille kirjan kohdan 4.1 tulkissa on lisätty erikoismuodot quote, if, begin ja cond ja definen toinen syntaksi (define (f x)...) ja primitive-procedures-listaan on lisätty mm. cons, car ja cdr kirjan tulkki on metasirkulaarinen eli Schemellä tehty Scheme-tulkki joten esimerkiksi primitiivit voi lainata alla olevasta Scheme-toteutuksesta
23 Esimerkki: if-lause (SICP 4.1.1) if-lauseen toteutus kirjan tulkkiin (muutokset) (define (true? x) (not (eq? x false))) (define (if? exp) (tagged-list? exp 'if)) (define (if-predicate exp) (cadr exp)) (define (if-consequent exp) (caddr exp)) (define (if-alternative exp) (if (not (null? (cdddr exp))) (cadddr exp) 'false)) (define (eval-if exp env) (if (true? (eval (if-predicate exp) env)) (eval (if-consequent exp) env) (eval (if-alternative exp) env))) (define (eval exp env) (cond... ((if? exp) (eval-if exp env))...)
24 Esimerkki: cond-lause (SICP 4.1.2) cond toteutetaan kirjassa niin, että cond-lause muutetaan if-lauseeksi syntaksimuunnoksella kirjassa määritelty proseduuri cond->if (s. 373) tekee alla olevan muunnoksen ja sen kutsuminen on lisätty tulkin evaliin jos tulkki tukisi makroja, condin voisi tehdä myös niillä: (define-macro (cond. clauses) (cond->if (cons 'cond clauses))) Esimerkki cond->if-muunnoksesta (cond->if '(cond ((> x 0) x) ((= x 0) (display 'zero) 0) (else (- x)))) (if (> x 0) x (if (= x 0) (begin (display 'zero) 0) (- x)))
25 Analysoiva Scheme-tulkki (SICP 4.1.7) optimointi koko tulkkiin: tehdään syntaktista analyysiä heti kun lauseke annetaan tulkille eikä vasta evaluoinnin aikana (esim. jokaisessa rekursiivisessa kutsussa) analyysimahdollisuuksia: syntaksimuunnokset, eval-proseduurin oikean haaran valinta ym. (kaikkea mitä voidaan tehdä ilman ajonaikaista ympäristöä) Analysoivan tulkin runko (define (eval exp env) ((analyze exp) env)) (define (analyze exp) (cond ((self-evaluating? exp) (analyze-self-evaluating exp))...)) (define (analyze-self-evaluating exp) (lambda (env) exp))
26 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS
27 Mikä on kontinuaatio? kontinuaatio eli jatko = laskennan tila kutsupino, muuttujien arvot paikka koodissa eli lauseke, jota parhaillaan evaluoidaan myös esim. jo evaluoidut alilausekkeet esimerkki: lausekkeen (let ((a 1)) (- (+ a a) (* a 2))) eräs kontinuaatio on kohdassa, jossa alilausekkeet - ja (+ a a) on jo evaluoitu ja lauseketta (* a 2) ollaan juuri evaluoimassa
28 Eksplisiittiset kontinuaatiot Schemessä Schemessä laskennan nykyisen kontinuaation voi ottaa talteen ja siihen voi myöhemmin hypätä takaisin, jopa useita kertoja sama lauseke voi siis palata monta kertaa esim. eri paluuarvoilla kontinuaation talletusmuoto on proseduuri, jota kutsumalla kontinuaatioon hypätään kutsu ei palaa sinne, mistä kutsu tehtiin kutsussa annetaan argumentti, josta tulee kontinuaation luoneen lausekkeen arvo (sitä oltiin evaluoimassa kun kontinuaatio luotiin)
29 Mihin kontinuaatioita käytetään? eksplisiittisillä kontinuaatioilla voi (ainakin periaatteessa) toteuttaa monia kontrollirakenteita: break silmukasta ja return funktiosta poikkeukset korutiinit generaattorit ja epädeterministinen laskenta (useita paluuarvoja, joita kokeillaan yksi kerrallaan) voi tallettaa laskennan tilan ja jatkaa siitä myöhemmin tätä käytetään joissain WWW-sovelluskehyksissä kun sovellus jää odottamaan käyttäjältä vastausta esim. lomakkeeseen, sen tila talletetaan kontinuaatioon jos/kun vastaus tulee, kontinuaatiota kutsutaan käyttäjältä saadulla syötteellä sovelluksen ohjelmoijalle tämä näyttää tavalliselta odottavalta (blocking, synchronous) I/O:lta
30 call-with-current-continuation Scheme-primitiivi call-with-current-continuation (lyh. call/cc) kutsuu argumenttinaan saamaansa proseduuria antaen kontinuaation sille argumentiksi käyttö yleensä: (call/cc (lambda (k)...)) tämän call/cc-lausekkeen arvo on normaalisti...-lausekkeen arvo jos k:ta kutsuu, koko call/cc-lausekkeen arvoksi tulee k:lle annettu argumentti, ja evaluointi etenee niin kuin call/cc-lauseke olisi juuri palannut k:ta voi kutsua joko lausekkeen sisältä (vrt. break tai poikkeukset muissa kielissä) tai myöhemmin (vrt. C:n longjmp)
31 Esimerkkejä Kontinuaatioesimerkkejä (call/cc (lambda (k) 1)) 1 (call/cc (lambda (k) k)) #<procedure> (define (copy-list-if-positive l) (call/cc (lambda (k) (define (loop l) (cond ((null? l) '()) ((<= (car l) 0) (k '())) (else (cons (car l) (loop (cdr l)))))) (loop l)))) (copy-list-if-positive '( )) ( ) (copy-list-if-positive '( )) ()
32 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS
33 Continuation-passing style ohjelmointityyli, jolla kontinuaatiot saa käyttöön, vaikka ohjelmointikieli ei tukisi eksplisiittisiä kontinuaatioita tarvitsee kuitenkin ensimmäisen luokan funktiot kirjan luvun 4.3 tulkki on kirjoitettu (noin) CPS-tyyliin myös käännöstekniikka: jotkut funktionaalisten kielten kääntäjät muuttavat koodin CPS-muotoon CPS:ssä kaikilla proseduureilla on ylimääräinen kontinuaatioargumentti (yleensä k) proseduurit palaavat aina kutsumalla k:ta paluuarvollaan (eivät siis koskaan palauta arvoa normaalisti) tällainen kutsu on häntäpaikassa k vastaa call/cc:n tuottamaa kontinuaatiota sovelluksesta riippuu, kuinka pitkälle CPS-muoto viedään
34 CPS-esimerkki Tavallinen kertoma (define (fact n) (if (= n 0) 1 (* n (fact (- n 1))))) Eräs CPS-kertoma (define (=k a b k) (k (= a b))) (define (-k a b k) (k (- a b))) (define (*k a b k) (k (* a b))) (define (fact n k) (=k n 0 (lambda (pred) (if pred (k 1) (-k n 1 (lambda (arg) (fact arg (lambda (res) (*k n res k))))))))) (fact 10 display) 10 ; ''primitiivi'', ei CPS ; ''primitiivi'', ei CPS ; ''primitiivi'', ei CPS
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan
Scheme-kesäkurssi luento 4
Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt
Scheme-kesäkurssi luento 5
Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin
Scheme-kesäkurssi luento 1
Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
Scheme-kesäkurssi luento 2
Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Moniperintä ja rajapinnat, poikkeukset, kontinuaatioista Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä ja Juha Sorva) 2. 2. 2011
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä
Jatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006
Jatkeet TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Havainto: häntäkutsu (1) Funktiokutsun yleinen toimintaperiaate: (koskee vain täysiä kutsuja, ts. jotka eivät palauta funktiota) kutsuja kirjaa pinoon paluuosoitteen
Hohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 Kierros 6, 22. 26. helmikuuta Huom: arviointiviikolla 15. 19.2. ei ole laskuharjoituksia! Demonstraatiotehtävien ratkaisut D1: (a) Osoita, että seuraava yhteydetön
815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia
Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio
Scheme-kesäkurssi luento 6
Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento 2: Scheme-ohjelmointikieli ja mihin se on hyvä Riku Saikkonen 5. 10. 2010 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
Luento 4 Aliohjelmien toteutus
Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
Tietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19
Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla
Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2018-2019 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen
JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia)
JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) Esim 5.1 laskujärjestys operaattorit var tulos = 5 + 4 * 12 / 4; document.write("5 + 4 * 12 / 4 laskutoimituksen tulos
Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
Tutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä
4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi
4.2. ALIOHJELMAT 71 sisältyä kaikki tarvittavat kontrollia ohjaavat rakenteet. Jos se on lause (yleensä lohko), niin on ratkaistava, miten paluuarvo ilmaistaan. Joissakin kielissä (esimerkiksi Pascal)
tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 26. lokakuuta 2009
TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 26. lokakuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe D tiistai 10.11. klo 10 välikielen generointi Kääntäjän rakenne
Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma
C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
Tietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
Olio-ohjelmointi Javalla
1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi
Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b
Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto
Geneeriset tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
Geneeriset tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 6. maaliskuuta 2007 Kysymys Mitä yhteistä on seuraavilla funktioilla?
Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA34 Funktio-ohjelmointi, kevät 2008 Luento 3 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 2. tammikuuta 2008 Ydin-Haskell: Syntaksi Lausekkeita (e) ovat: nimettömät funktiot: \x
Ohjelmien analysointi. ER-kaaviot
Ohjelmien analysointi Ohjelmien kuvaaminen kaavioilla ohjelmien ymmärtäminen kaavioiden avulla kaavioiden tuottaminen ohjelmasta Erilaisia kaaviotyyppejä: ER-kaaviot, tilakaaviot, UML-kaaviot tietohakemisto
Laiska laskenta, korekursio ja äärettömyys. TIEA341 Funktio ohjelmointi Syksy 2005
Laiska laskenta, korekursio ja äärettömyys TIEA341 Funktio ohjelmointi Syksy 2005 Muistatko graafinsievennyksen? DAG esitys ja graafinsievennys DAG esitys Lausekkeen rakennepuu, jossa yhteiset alilausekkeet
Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin
Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla
Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla Laura Leppänen Pro gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 30. lokakuuta 2016
Muistutus aikatauluista
Muistutus aikatauluista (Nämä eivät välttämättä koske avoimen yo:n opiskelijoita Erkki Kailan rinnakkaisella kurssilla) Luento 1: kotitehtävät sulkeutuvat 20.9 12:00, ennen tutoriaalia Tutoriaali 1 sulkeutuu
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti
Taas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006
Taas laskin TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Rakennepuutyyppi data Term = C Rational T F V String Term :+: Term Term : : Term Term :*: Term Term :/: Term Term :==: Term Term :/=: Term Term :
Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen
Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus
Ruokahalu kasvaa syödessä lisää makrokielen herkkuja
Turun ammattikorkeakoulu Ruokahalu kasvaa syödessä lisää makrokielen herkkuja SAS Makrokieli - kertaus Makrokielen asiat tapahtuvat ohjelmaa käännettäessä makroprosessorin työn tulos näkyy kääntäjälle
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen
Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,