Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
|
|
- Pia Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, ) Riku Saikkonen
2 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6) 3 Makrot 4 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 5 Kierroksen 3 tehtävien ratkaisut
3 Tulkin muokkaaminen tulkkiin lisätään ominaisuuksia yleensä muokkaamalla sitä jollain näistä tavoista: 1 lisätään uusia primitiiviproseduureja 2 lisätään uusia johdettuja lausekkeita (kuten cond tehtiin) 3 lisätään uusia erikoismuotoja (kuten esim. if tehtiin) tässä(kään) ei ole mitään erityisen Scheme-spesistä: samat kolme vaihtoehtoa olisi esim. Python-tulkin muokkaamisessa primitiiviproseduuri riittää, jos uusi lauseke voi evaluoida kaikki argumenttinsa ennen kuin proseduuriin päästään (esim. if ei voi) uusia johdettuja lausekkeita voi tehdä myös tulkkia muuttamatta, jos kieli tukee makroja (lähinnä Lisp-kielet tukevat) ihan kaikkia ominaisuuksia ei voi toteuttaa näin: joskus tulkin rakennetta pitää muuttaa enemmän esim. poikkeusten (try, catch ja throw) toteuttaminen vaatisi enemmän muutoksia, jos alla olevassa kielessä ei olisi vastaavaa ominaisuutta (Schemessä on)
4 Tulkin muokkaaminen: uusi primitiivi primitiiviproseduureja on helppo lisätä: lisätään vain niiden toteutus primitive-procedures-listaan hankalampaa, jos primiivi ottaa argumentiksi tai palauttaa proseduureja (kuten map) tai uuden primitiivin voisi määritellä tulkin sisällä: esim. kutsua setup-environmentista evalia omalla define-lausekkeella Esimerkki uusien primitiivien lisäämisestä (muutokset punaisella) (define (average x y) (/ (+ x y) 2)) (define primitive-procedures (list... (list 'length length) (list 'average average) (list 'print display)...)) ; Schemen primitiivi ; itse toteutettu primitiivi ; uudelleennimetty Schemen primitiivi
5 Tulkin muokkaaminen: uusi johdettu lauseke 1 tehdään apuproseduurit, jotka tunnistavat uuden lausekkeen ja jakavat sen osiin 2 tehdään muunnosproseduuri, joka muuntaa uuden lausekkeen koodiksi, jota tulkki ennestään tukee 3 lisätään evaliin haara, joka kutsuu muunnosproseduuria Esimerkki uuden johdetun lausekkeen lisäämisestä ;; käyttöesimerkki: (let ((a 2)) (unless (= a 0) (/ 1 a) 0)) 1/2 (define (unless? exp) (tagged-list? exp 'unless)) (define (unless-predicate exp) (cadr exp)) (define (unless-alternative exp) (caddr exp)) (define (unless-consequent exp) (cadddr exp)) (define (unless->if exp) ; muunnos (unless a b c) (if a c b) (make-if (unless-predicate exp) (unless-consequent exp) (unless-alternative exp))) (define (eval exp env) (cond... ((unless? exp) (eval (unless->if exp) env))... ))
6 Tulkin muokkaaminen: uusi erikoismuoto 1 tehdään apuproseduurit, jotka tunnistavat uuden lausekkeen ja jakavat sen osiin 2 tehdään proseduuri, joka suorittaa (tulkitsee) uuden lausekkeen 3 lisätään evaliin haara uudelle lausekkeelle Esimerkki uuden erikoismuodon lisäämisestä m-eval-prog.scm ;; (prog n lauseke...): kuten begin, mutta saa valita minkä lausekkeen ;; arvo palautetaan; esim. (let ((x 5)) (prog 1 x (set! x (+ x 1))) 5 (define (prog? exp) (tagged-list? exp 'prog)) (define (prog-n exp) (cadr exp)) (define (prog-exps exp) (cddr exp)) (define (eval-prog n exps env saved) ; ei säilytä häntärekursiota! (if (null? exps) saved (let ((result (eval (car exps) env))) (eval-prog (- n 1) (cdr exps) env (if (= n 1) result saved))))) (define (eval exp env) (cond... ((prog? exp) (eval-prog (prog-n exp) (prog-exps exp) env #f))... ))
7 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6) 3 Makrot 4 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 5 Kierroksen 3 tehtävien ratkaisut
8 Sisäiset määrittelyt (SICP 3.2.4, 4.1.6) tulkkien ja ympäristöjen yhteydessä ei vielä käsitelty pientä yksityiskohtaa: paikallisten (eli toisen proseduurin sisäisten) proseduurien määrittelyä miten paikallisten proseduurien määrittely definellä vaikuttaa ympäristöihin? define lisää muuttujan sen evaluointiympäristön sisimpään kehykseen (ei siis tee uutta kehystä kuten let) joten sisäiset määrittelyt lisätään proseduuria kutsuttessa luotuun kehykseen (samaan kuin proseduurin argumentit) myös kohdan 4.1 tulkki toimii näin (define-variablessa) entä jos paikalliset proseduurit viittaavat toisiinsa? define lisää ne samaan kehykseen, joten kaikki samalla tasolla määritellyt näkevät toisensa kaikki siis toimii loogisesti, jos defineä käyttää kuten kirjassa on tapana (ensin definet, sitten muu koodi)
9 Sisäiset määrittelyt: define ja letrec (SICP 3.2.4, 4.1.6) sisäisellä definellä määriteltyjen muuttujien arvoja saa käyttää vasta kun kaikki definet on suoritettu käytännössä proseduurin rungossa on ensin definet paikallisille proseduureille ja sitten vasta muu koodi definellä ei pitäisi määritellä tavallisia muuttujia (vaan letillä) toinen tapa paikallisten proseduurien tekemiseen on letrec kuten let, mutta määritelmien sisällä voi viitata samassa letrecissä määriteltäviin muuttujiin käsitteellisesti siistimpi kuin sisäinen define: paikalliset määrittelyt ja proseduurin varsinainen koodi erottuvat toisistaan define- ja letrec-esimerkki (define (my-odd-1? x) (define (even? n) (if (= n 0) true (odd? (- n 1)))) (define (odd? n) (if (= n 0) false (even? (- n 1)))) (odd? x)) (define (my-odd-2? x) ; sama letrecillä (letrec ((even? (lambda (n) (if (= n 0) true (odd? (- n 1))))) (odd? (lambda (n) (if (= n 0) false (even? (- n 1)))))) (odd? x)))
10 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6) 3 Makrot 4 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 5 Kierroksen 3 tehtävien ratkaisut
11 Mikä on makro? makroilla ohjelmoija voi määritellä kieleen uutta syntaksia (uusia johdettuja lausekkeita) makron määritelmä kertoo, miten makroja sisältävää ohjelmakoodia muokataan ennen kuin se suoritetaan koodia muutetaan makron käyttöpaikan eli kutsun kohdalta Lispissä makro on käännösaikainen proseduuri, joka saa argumenteiksi lausekkeita ja palauttaa uuden lausekkeen, joka varsinaisesti ajon aikana suoritetaan esim. kirjan tulkin cond->if-muunnosproseduuri toimisi sellaisenaan makrona: cond->if saa argumentiksi listan lausekkeita (condin ehdot ja niiden koodin) ja tuottaa lausekkeen, jossa on sisäkkäisiä iffejä lauseke muunnetaan eli makro lavennetaan joko käännösaikana tai (tulkissa) juuri ennen koodin suoritusta makroja käytetään varsinkin sellaisten abstraktioiden tekemiseen, joihin proseduurit eivät riitä
12 Makrot Lisp-kielissä: define-macro useimmille Lisp-kielille yhteinen tapa määritellä makroja on define-macro (joissain kielissä nimenä on defmacro) (define-macro ( makron nimi argumentit... ) koodi ) määrittelee uuden makron koodi saa argumenteikseen makron kutsussa olevat lausekkeet, ja sen pitäisi palauttaa lauseke, johon makro lavenee koodi on siis tavallista kielen koodia, joka käsittelee kielen lausekkeita (ja joka voidaan suorittaa käännösaikana) Scheme-esimerkkejä (define-macro (unless predicate alternative consequent) (list 'if predicate consequent alternative)) (unless (< 1 2) 3 4) 4 (define-macro (ind n. exprs) (if (null? exprs) 0 (list 'if (car exprs) n (cons 'ind (cons (+ n 1) (cdr exprs)))))) (ind 1 (< 2 1) (< 3 4)) (if (< 2 1) 1 (if (< 3 4) 2 0)) 2
13 quasiquote quasiquote eli ` on apusyntaksi sellaisten listojen rakentamiseen, joista osa pysyy vakiona ja osa lasketaan ajon aikana quasiquotea voi käyttää ilmankin makroja sen voisi aina kirjoittaa auki mm. quoten ja consin avulla quasiquote toimii kuten quote, paitsi: jos listassa on, eli unquote, sen jälkeen oleva lauseke evaluoidaan normaalisti ja sen paluuarvo tulee listan alkioksi,@ eli unquote-splicing on kuten,, mutta evaluoitavan lausekkeen palauttaman listan alkiot liitetään listan tähän kohtaan sisäkkäiset quasiquotet ovat vähän monimutkaisempia Esimerkkejä quasiquotesta `(a (+ 5 2) c) (a (+ 5 2) c) `(a,(+ 5 2) c) (a 7 c) `(a,(filter odd '(1 2 3)) c) (a (1 3) c) `(a,@(filter odd '(1 2 3)) c) (a 1 3 c) (define-macro (ind n. exprs) (if (null? exprs) 0 `(if,(car exprs),n (ind,(+ n 1),@(cdr exprs)))))
14 Tapa tehdä uusia muuttujannimiä: gensym Viallinen esimerkki or-makrosta or-macro.scm (define-macro (my-or. exprs) (cond ((null? exprs) #f) ((null? (cdr exprs)) (car exprs)) (else `(let ((x,(car exprs))) (if x x (my-or,@(cdr exprs))))))) (my-or (= 1 2) (= 3 4)) #f ; tämä vielä toimii (let ((x 2)) (my-or (= x 3) (= x 2))) ; tästä tulee virheilmoitus! vika tulee siitä, että makro määrittelee muuttujan x, jota käytetään sen argumentissa eri merkityksessä korjaus: primitiivi (gensym) tuottaa nimeksi uuden symbolin Korjattu esimerkki or-macro.scm (define-macro (my-or. exprs) (cond ((null? exprs) #f) ((null? (cdr exprs)) (car exprs)) (else (let ((name (gensym))) `(let ((,name,(car exprs))) (if,name,name (my-or,@(cdr exprs))))))))
15 R 5 RS-Schemen hygieeniset makrot standardi-schemessä ei ole define-macroa vaan oma makrojärjestelmä Schemen makrot ovat hygieenisiä eli nimeävät makron paikalliset muuttujat uudelleen automaattisesti koodi ei ole Scheme-koodia, vaan vain lauseke, johon makro laventuu (kylläkin rekursiivisesti) R 6 RS-Schemessä monipuolisempi makrokielessä on hahmonsovitus, jota ei kuitenkaan voi käyttää muussa Schemessä käytännössä Scheme-makroja käytetään melko vähän Scheme-makroesimerkkejä ;; or Scheme-standardista ;;... on makrokielen koodia! (define-syntax or (syntax-rules () ((or) #f) ((or test) test) ((or test1 test2...) (let ((x test1)) (if x x (or test2...)))))) ;; let Scheme-standardista ;; (osa: nimetty let puuttuu) (define-syntax let (syntax-rules () ((let ((name val)...) body1 body2...) ((lambda (name...) body1 body2...) val...))))
16 Entä C:n makrot? C- ja C++-kielissä makrot muokkaavat merkkijonoja eivätkä varsinaisia kielen lausekkeita merkkijonosta tehdään lauseke (eli se jäsennetään, parse) vasta makrolavennuksen jälkeen poikkeuksena makroja määrittelevä yms. koodi (# rivin alussa) C:n makroilla voi tehdä lähinnä vakiolavennuksia ja yksinkertaisia ehtolauseita (#if), Lispin/Schemen makroissa voi käyttää koko ohjelmointikieltä joten Lisp-kääntäjän pitää itse suorittaa kääntämäänsä kieltä yleensä Lispeissä on erillinen tapa suorittaa koodia käännösaikana muutenkin kuin makron sisällä näistä syistä Lispin makroilla tehdään monimutkaisempia asioita kuin esim. C:n makroilla mm. Common Lispin oliojärjestelmän voi toteuttaa makroilla
17 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6) 3 Makrot 4 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 5 Kierroksen 3 tehtävien ratkaisut
18 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat kirjan tulkit suorittavat annettua Scheme- tms. ohjelmaa samaan tapaan voi myös muuttaa annettua ohjelmaa muunnosproseduuri ottaa ohjelman eli lausekkeen argumentiksi ja palauttaa muokatun version siitä jaetaan käsittely osiin lauseketyypin (set!, if jne.) mukaan samoin kuin tulkissa mutta lausekkeen suorittamisen sijaan palautetaan lauseke joko sellaisenaan tai muunnettuna alilausekkeet muunnetaan rekursiivisesti tai tutkia sitä: esimerkiksi tarkistaa osia koodin toiminnasta staattisesti eli suorittamatta sitä esim. Scheme-koodista voi tarkistaa, käytetäänkö siinä muuttujia, joita ei ole määritelty tai koodista voisi optimointeja varten etsiä muuttujia, joiden arvoja ei koskaan muuteta, tai sivuvaikutuksettomia proseduureja tai kääntää sen toiselle (yleensä matalamman tason) kielelle
19 Ohjelman muokkauksen käyttötarkoituksia mitä ohjelmaa muokkaamalla sitten voi tehdä? kääntää koodia yksinkertaisempaan muotoon, esim. poistaa cond-lausekkeet erilaisia optimointeja lisätä koodiin dynaamisia eli ajonaikaisia tarkistuksia muuttaa koodin toimintaa (esim. tehdä kaikkien tulostuskomentojen tilalla jotain muuta) lisätä toiminnallisuutta, esim. kerätä tietoja siitä, mitä koodia suoritetaan eniten kääntäjät tekevät usein tällaisia muunnoksia ennen varsinaista kääntämistä, joskus sen jälkeenkin
20 Scheme-ohjelman muokkausproseduurin (eräs) runko Kopioi lausekkeen ja cond->if-muuntaa sen syntax-process.scm ;; käyttää kirjan tulkin apuproseduureja tagged-list? ja cond->if (define (process exp) (cond ((tagged-list? exp 'quote) exp) ((tagged-list? exp 'set!) (list 'set! (cadr exp) (process (caddr exp)))) ((tagged-list? exp 'define) (cons 'define (cons (cadr exp) (map process (cddr exp))))) ((tagged-list? exp 'if) (cons 'if (map process (cdr exp)))) ((tagged-list? exp 'lambda) (cons 'lambda (cons (cadr exp) (map process (cddr exp))))) ((tagged-list? exp 'begin) (cons 'begin (map process (cdr exp)))) ((tagged-list? exp 'cond) (process (cond->if exp))) ((tagged-list? exp 'let) (cons 'let (cons (map (lambda (clause) (list (car clause) (process (cadr clause)))) (cadr exp)) (map process (cddr exp))))) ((pair? exp) (map process exp)) (else exp)))
21 Muunnosesimerkki: tilastoja if:ien ehdoista Muutokset edelliseen punaisella syntax-process.scm (define predicate-id 0) (define (process exp) (cond... ((tagged-list? exp 'if) (set! predicate-id (+ predicate-id 1)) (cons 'if (cons (list 'predicate-stat predicate-id (process (cadr exp))) (map process (cddr exp)))))...)) lisää jokaisen if-lausekkeen ehtoon tilastointiproseduurin kutsun esim. (if (< x 0) a b) (if (predicate-stat 1 (< x 0)) a b) muunnettua koodia ajettaessa predicate-stat voisi esim. kerätä tilastoja siitä, kuinka usein mitäkin haaraa suoritetaan (define (predicate-stat n branch) (add-to-statistics! n branch) branch)
22 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6) 3 Makrot 4 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 5 Kierroksen 3 tehtävien ratkaisut
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 3
Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 2
Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 5
Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 4
Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 1
Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotMakrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö
LisätiedotJReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002
JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento 2: Scheme-ohjelmointikieli ja mihin se on hyvä Riku Saikkonen 5. 10. 2010 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA34 Funktio-ohjelmointi, kevät 2008 Luento 3 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 2. tammikuuta 2008 Ydin-Haskell: Syntaksi Lausekkeita (e) ovat: nimettömät funktiot: \x
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2015 1 / 16 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 6
Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy
LisätiedotLuento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
LisätiedotAlgebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 5.10.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 5.10.2016 1 / 21 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotRacket ohjelmointia osa 2. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014
Racket ohjelmointia osa 2 Tiina Partanen Lielahden koulu 2014 Sisältö 1) Funktiot ja muuttujat (kertaus) 2) Animaatiot & pelit (big-bang) 3) Vertailuoperaattorit sekä boolean arvot 4) Tietorakenteet (struct)
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=
LisätiedotHohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet, syksy 2006
Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen
LisätiedotSe mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 10.10.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 10.10.2018 1 / 20 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten ohjelman toimintaa voi tutkia ja ohjelmassa
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet
C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura
LisätiedotMuistutus aikatauluista
Muistutus aikatauluista (Nämä eivät välttämättä koske avoimen yo:n opiskelijoita Erkki Kailan rinnakkaisella kurssilla) Luento 1: kotitehtävät sulkeutuvat 20.9 12:00, ennen tutoriaalia Tutoriaali 1 sulkeutuu
LisätiedotYhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]
Yhteydettömät kieliopit [ipser luku 2.1] Johdantoesimerkkinä tarkastelemme kieltä L = { a n b m a n n > 0, m > 0 }, joka on yhteydetön (mutta ei säännöllinen). Vastaavan kieliopin ytimenä on säännöt eli
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2018-2019 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus
LisätiedotSisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä
Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt
C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 3.10.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 3.10.2018 1 / 27 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten ohjelma voidaan jakaa pienempiin osiin käyttämällä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta
LisätiedotClojure, funktionaalinen Lisp murre
Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotHarjoitus 5 (viikko 48)
Moni tämän harjoituksen tehtävistä liittyy joko suoraan tai epäsuorasti kurssin toiseen harjoitustyöhön. Harjoitustyö edistyy sitä paremmin, mitä enemmän tehtäviä ratkaiset. Mikäli tehtävissä on jotain
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.3.2010 1 / 36 Monikko Monikko (engl. tuple) muistuttaa listaa, mutta monikon sisältöä ei voi muuttaa sen jälkeen,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen
LisätiedotGroovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015
Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja
Lisätiedot14. Poikkeukset 14.1
14. Poikkeukset 14.1 Sisällys Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotRuokahalu kasvaa syödessä lisää makrokielen herkkuja
Turun ammattikorkeakoulu Ruokahalu kasvaa syödessä lisää makrokielen herkkuja SAS Makrokieli - kertaus Makrokielen asiat tapahtuvat ohjelmaa käännettäessä makroprosessorin työn tulos näkyy kääntäjälle
LisätiedotJatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006
Jatkeet TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Havainto: häntäkutsu (1) Funktiokutsun yleinen toimintaperiaate: (koskee vain täysiä kutsuja, ts. jotka eivät palauta funktiota) kutsuja kirjaa pinoon paluuosoitteen
LisätiedotPython-ohjelmointi Harjoitus 2
Python-ohjelmointi Harjoitus 2 TAVOITTEET Kerrataan tulostuskomento ja lukumuotoisen muuttujan muuttaminen merkkijonoksi. Opitaan jakojäännös eli modulus, vertailuoperaattorit, ehtorakenne jos, input-komento
Lisätiedot