Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen

2 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot

3 Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki import math class Point(object): def init (self, x, y): self.x = x self.y = y def dist(self, point): def square(x): return x*x return math.sqrt(square(self.x - point.x) + square(self.x - point.x)) def pprint(self): print 'Point at '+str(self.x)+', '+str(self.y) class ColoredPoint(Point): def init (self, x, y, color): Point. init (self, x, y) # tai: super(coloredpoint, self). init (x, y) self.color = color def pprint(self): print 'Colored point at '+str(self.x)+', '+str(self.y)+\ ' colored '+self.color p1 = Point(5, 8) p2 = ColoredPoint(2, 3, 'black') p1.pprint() # "Point at 5, 8" p2.pprint() # "Colored point at 2, 3 colored black" print p1.dist(p2) # print p2.dist(p1) # point.py

4 Dynaaminen metodinvalinta Jatkoa edelliseen esimerkkiin def printpoint(p): print "The point is:" p.pprint() printpoint(p1) printpoint(p2) printpoint(p2) kutsuu aliluokan ColoredPoint metodia koska p2-muuttuja osoittaa tämän luokan olioon mutta printpoint-funktio ei etukäteen tiedä, mitä metodia p.pprint() kutsuu (riippuu p:n arvosta) kutsuttava metodi valitaan siis dynaamisesti eli vasta ajon aikana (dynamic dispatch, dynamic method lookup) eli ajon aikana joudutaan tekemään hiukan ylimääräistä työtä proseduurikutsuun verrattuna pohjimmiltaan juuri tämä ominaisuus määrittelee, mikä on olio-ohjelmointikieli kieli tukee olio-ohjelmointia, jos se tarjoaa mahdollisuuden tehdä dynaamista metodinvalintaa

5 Staattinen metodinvalinta toinen vaihtoehto olisi valita metodi staattisesti esim. olion käännösaikaisen tyypin tai jonkun muun koodissa esiintyvän tyyppinimen mukaan Pythonissa esim. yliluokan konstruktorin kutsu Point. init (self, x, y) (luokan nimi annetaan koodissa) samoin Javan ja Pythonin super tekee staattisen metodinvalinnan (super-kutsun sisältävän luokan isäluokka) ja C++:n ei-virtuaaliset metodit (joita kutsutaan muuttujan käännösaikaisen tyypin mukaan) entä jos metodi valittaisiin aina staattisesti? kieli ei tukisi olio-ohjelmointia (vrt. edellinen kalvo) monet moduulijärjestelmät toimivat periaatteessa näin (esim. ML) koska metodi on tiedossa käännösaikana, metodinvalinnan voisi toteuttaa esikäsittelemällä koodia (automaattisesti tai käsin): staattisesti kutsuttava metodi käyttäytyy kuten globaali funktio monissa kielissä on molemmat metodikutsutavat (esim. C++:ssa tapa valitaan metodia määriteltäessä, Pythonissa kutsussa)

6 Mitä oliosta on tallessa muistissa? ajon aikana luokat ja metodit ovat jo tiedossa: ne on luotu käännösaikana tai luokkia määritellessä sen sijaan kenttien arvot ovat jokaiselle oliolle yksilöllisiä ajon aikana jokaisesta oliosta on tallessa: kenttien arvot viittaus luokan tiedot (mm. metodit) sisältävään tietorakenteeseen mikä sitten on metodi? proseduuri, joka saa implisiittisenä argumenttina olion, jonka kautta metodia kutsuttiin (Javassa tästä tulee this; Pythonin self näkyy eksplisiittisesti metodin määritelmässä, muttei näy kutsussa) metodista on siis (esim. Javassa) muistissa vain koodi vrt. proseduuri Scheme-tulkissa: koodi ja määrittely-ympäristö (sisäkkäisten luokkien tukemiseen voisi tarvita myös määrittely-ympäristöä)

7 Miksi perintä on tärkeää? miksi olio-ohjelmoinnissa puhutaan niin paljon juuri perinnästä? vaikka olio-ohjelmoinnissa on paljon muutakin, perinnän tuki erottaa olio-ohjelmointikielet muista kielistä usein monimutkaisemmat olio-ohjelmoinnin rakenteet (esim. suunnittelumallit) tarvitsevat perintää ilmankin perintää voi tehdä paljon olio-ohjelmointia esim. SICPin message passing -olioesimerkit moduuli joka käsittelee tiettyä tietorakennetta olio joten olioihin pohjautuvaa suunnittelua voi tehdä myös muissa kuin oliokielissä oliosuunnittelun perusidea: mallinnetaan ratkaistava ongelma itsenäisinä olioina, jotka kommunikoivat viesteillä toteutuksen ei tarvitse olla oikea olio näin vältetään perinnän aiheuttamia ongelmia, mutta menetetään osa abstraktiomahdollisuuksista jotkut eivät kuitenkaan pidä tätä varsinaisena olio-ohjelmointina

8 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot

9 Tee se itse: oliokieli lisätään SICP-kirjan metasirkulaariseen yksinkertainen oliojärjestelmä tavoitteen saada selville: millaista uutta syntaksia olioihin tarvitaan? kuinka paljon koodia olioiden toteuttaminen vaatii? miten oliot käytännössä toimivat (esim. miten metodikutsu toteutetaan)? järjestelmä tukee: luokkia: kenttiä ja metodeita perintää ja dynaamista metodinvalintaa (ei moniperintää) oliot rakennetaan Schemen päälle eli olioita voi käyttää sekaisin muun koodin kanssa kaikkea ei tehdä niin hienosti kuin voisi (mm. ei proseduurien sisäisiä luokkia) kalvoissa vain osa toteutuksesta (mm. syntaksin ja tietorakenteiden käsittelyssä on melko paljon yksinkertaisia yksityiskohtia)

10 Oliojärjestelmämme syntaksi Koodiesimerkki tässä tulkattavasta koodista (define-class point object (define-field x 0) (define-field y 0) (define-method (dist point) (define (square x) (* x x)) (sqrt (+ (square (- (this get-x) (point get-x))) (square (- (this get-x) (point get-x)))))) (define-method (print) (display "Point at ") (display (this get-x)) (display ", ") (display (this get-y)) (newline))) point.scm (define-class colored-point point (define-field color 'black) (define-method (print) (display "Colored point at ") (display (this get-x)) (display ", ") (display (this get-y)) (display " colored ") (display (this get-color)) (newline))) (define p1 (new point 5 8)) (p1 set-x! 5) (p1 set-y! 8) (define p2 (new colored-point 2 3 "blue")) (p2 set-x! 2) (p2 set-y! 3) (p2 set-color! "blue") (p1 print) (p2 print) (p1 dist p2) (p2 dist p1)

11 Olioiden toteutus 1/6 Muutokset tulkkiin: tulkin tietorakenteita (define (make-method body parameters environment) (list 'method body parameters environment)) (define (method-body method) (cadr method)) ; jne. m-eval-object (define (make-class name parent method-alist field-names field-value-exps) (list 'class name parent method-alist field-names field-value-exps)) (define (class-name class) (cadr class)) ; jne. (define (make-object class field-values) (cons 'object (cons class field-values))) (define (object? val) (tagged-list? val 'object)) (define (object-class object) (cadr object)) (define (object-field-value-get object field-index) (list-ref (cddr object) field-index)) (define (object-field-value-set! object field-index value) (set-car! (list-tail (cddr object) field-index) value)) metodissa on koodi, argumentit ja (globaali) ympäristö luokassa on isäluokka, metodit, kentät, kenttien alkuarvolausekkeet oliossa on tallessa viittaus luokkaan ja kenttien arvot

12 Olioiden toteutus 2/6 Muutokset tulkkiin: globaali luokkalista m-eval-object (define (make-initial-class-list) (list (list 'object (make-class 'object #f '() '() '())))) (define the-class-list (make-initial-class-list)) (define (find-class class-name) (let ((result (assq class-name the-class-list))) (if result (cadr result) (error "Unknown class name -- FIND-CLASS" class-name)))) (define (add-to-class-list! class-name class) (set! the-class-list (cons (list class-name class) the-class-list))) pidetään luokkien tietoja globaalissa listassa, josta find-class hakee luokan nimellä tämän vuoksi emme tue sisäkkäisiä luokkamäärittelyjä (ja metodiin talletettu ympäristö on aina globaali ympäristö, jos define-classia esiintyy vain tulkin päätasolla) globaalin listan sijaan luokat voisi periaatteessa myös yhdistää jollain tavalla ympäristöihin

13 Olioiden toteutus 3/6 Muutokset tulkkiin: uusi eval m-eval-object (define (eval exp env) (cond... ((define-class? exp) (eval-class-definition exp env)) ((new? exp) (eval-new (new-class-name exp) (list-of-values (new-arguments exp) env) env)) ((application? exp) (let ((evaled-op (eval (car exp) env))) (if (object? evaled-op) ; onko tämä metodikutsu? (apply-method evaled-op (cadr exp) ; metodin nimi (list-of-values (cddr exp) env)) (apply evaled-op (list-of-values (cdr exp) env)))))... )) evaliin tulee kolme uutta haaraa: 1 luokan määritteleminen (define-classin sisältä käsitellään samalla kenttiä ja metodeja määrittelevät lausekeet) 2 uuden olion tekeminen eli new 3 metodin kutsuminen (erilainen kuin proseduurikutsu)

14 Olioiden toteutus 4/6 Muutokset tulkkiin: uuden luokan luonti (osin) m-eval-object (define (eval-class-definition exp env) (let* ((new-class-name (class-definition-name exp)) (parent (find-class (class-definition-parent-name exp))) (field-names (map car (class-definition-fields exp))) (field-value-exps (map cadr (class-definition-fields exp))) (all-field-names (append (class-field-names parent) field-names)) (all-field-value-exps (append (class-field-value-exps parent) field-value-exps)) (user-methods (class-definition-make-method-alist exp env)) (get-set-methods (make-get-set-methods (length (class-field-names parent)) field-names env)) (the-new-class (make-class new-class-name parent (append user-methods get-set-methods) all-field-names all-field-value-exps))) (add-to-class-list! new-class-name the-new-class))) tämä lähinnä hakee define-class-lausekkeesta isäluokan, kentät ja metodit ja antaa ne lopulta make-class:lle make-get-set-methods tekee kentille get- ja set-metodit

15 Olioiden toteutus 5/6 Muutokset tulkkiin: uuden olion tekeminen m-eval-object (define (eval-new class-name constructor-arguments env) (let* ((class (find-class class-name)) (field-values (list-of-values (class-field-value-exps class) env)) (obj (make-object class field-values))) ;; käyttäjän määrittelemää konstruktoria pitäisi kutsua tässä ;; (ei vielä toteutettu) obj)) yksittäisessä oliossa on tallessa tieto sen luokasta (eli viittaus class-tietorakenteeseen) sekä kaikkien kenttien arvot yllä list-of-values suorittaa define-field:llä määritellyt lausekkeet, joista tulevat kenttien oletusarvot (toinen tapa olisi suorittaa ne vain kerran luokkaa määritellessä)

16 Olioiden toteutus 6/6 Muutokset tulkkiin: metodikutsu (define (apply-method object method-name arguments) (let ((method (find-method object method-name))) (eval-sequence (method-body method) (extend-environment (cons 'this (method-parameters method)) (cons object arguments) (method-environment method))))) m-eval-object (define (find-method object method-name) (define (find-in-class class) (assq method-name (class-method-alist class))) (define (find-in-parents class) (and class (or (find-in-class class) (find-in-parents (class-parent class))))) (let ((result (find-in-parents (object-class object)))) (if result (cadr result) (error "Unknown method name -- FIND-METHOD" method-name)))) kuten proseduurin kutsu, mutta ylimääräinen argumentti this metodia haetaan ensin olion luokasta ja sitten sen isistä

17 Mihin pääsimme? yksinkertaisten olioiden toteuttaminen oli melko helppoa enimmäkseen uuden syntaksin ja luokkatietorakenteen käsittelyä tosin koodia tuli yhteensä aika paljon järjestelmämme muistuttaa Javan ja Pythonin oliojärjestelmiä yksinkertaistettuna jotta se järjestelmä olisi kokonainen, siihen pitäisi lisätä ainakin omat konstruktorit ja super (harjoitustehtävinä) muuta mahdollista lisättävää: moniperintä (tässä voisi kokeilla eri toteutusvaihtoehtoja) abstraktit luokat luokkamuuttujat reektio (tapa nähdä kielen sisältä esim. mitä metodeita oliolla on) instanceof/isinstance, final yms. yksittäisiä ominaisuuksia Java-tyyliset näkyvyydet (vähän työläämpää)

18 Mitä voisi tehdä toisin? 1/2 automaattisia get- ja set-metodeja ei välttämättä tarvitsisi tehdä (Javassa ja C++:ssa ei ole) mutta silloin tarvittaisiin syntaksi kenttien käsittelyyn nyt niihin pääsee käsiksi vain näillä metodeilla metodien (ja proseduurien) argumenteilla voisi olla staattiset tyypit, ainakin silloin kun ne ovat olioita nyt olioargumentiksi kelpaa mikä tahansa olio, jolla on oikean nimiset metodit (ei siis välttämättä tietyn olion aliluokka) tätä tapaa kutsutaan duck typing:ksi, ja se on mm. Pythonissa, Rubyssä ja osin Common Lispissä vaihtoehto on ns. nimipohjainen tyyppijärjestelmä (nominal type system), kuten esim. Javassa ja C++:ssa tässä vaihtoehtoisessa tavassa voisi tukea myös useampaa samannimistä metodia, joilla on eri argumentit esimerkki: aiemmassa esimerkkikoodissa Point-olioksi kelpaa joko a) mikä tahansa olio jolla on mm. pprint-niminen metodi, tai b) vain Point-luokan aliluokan olio

19 Mitä voisi tehdä toisin? 2/2 metodien ei tarvitsisi kuulua yksittäisiin luokkiin: metodi on kuten proseduuri, jonka ensimmäinen argumentti (this/self) on erityisasemassa (ja jota kutsutaan olion kautta) mutta metodien sijaan (tai lisäksi) voisi olla vain funktioita, joiden kaikki argumentit ovat samanarvoisia C++ kutsuu tällaisia friend-funktioiksi, Common Lisp geneerisiksi funktioiksi periaatteessa luokka-käsitettä ei tarvittaisi, jos olioista voisi tehdä muutettuja kopioita esim. Javascriptissä luokan sijaan tehdään prototyyppiolio, josta varsinaiset oliot kopioidaan olioiden syntaksikin voisi tietysti olla eri...

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 3

Scheme-kesäkurssi luento 3 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 1. 2. 2012 Sisältö 1 Esimerkki perinnästä 2 Pohdintaa perinnän

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa

Lisätiedot

Mikä yhteyssuhde on?

Mikä yhteyssuhde on? 1 Yhteyssuhde Mikä yhteyssuhde on? Yhteyssuhde Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä yhteyssuhde on? Tili - : String - : double * 1 Asiakas - hetu: String - : String

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 5

Scheme-kesäkurssi luento 5 Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 4. 2. 2012 Sisältö 1 Yksinkertainen esimerkki perinnästä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Lisää suunnittelumalleja, suorituskyvystä ja laadusta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 3. 2012 Sisältö 1 Suunnittelumalleja:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 14: Johdanto Scala-kieleen Riku Saikkonen 9. 2. 2011 Sisältö 1 Kieli ja työkalut 2 Scala-esimerkkejä 3 Olioista ja tyypeistä Lyhyesti Scalasta kielenä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot

Lisätiedot

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Kompositio Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä kompositio on? Tili - : String - : double 1 1 Kayttoraja

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Pakkaukset ja määreet Toisiinsa liittyvät luokkatiedostot voidaan koota pakkauksiksi. Luo hierarkiaa ja järjestystä ohjelmistotuotteeseen.

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Lisää suunnittelumalleja, laadusta, säännölliset lausekkeet Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 11. 3. 2013 Sisältö

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 4

Scheme-kesäkurssi luento 4 Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 6

Scheme-kesäkurssi luento 6 Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

Luokan sisällä on lista

Luokan sisällä on lista 1 Luokan sisällä on lista Luokan sisällä lista Listan sisältävä luokka Konstruktorit get-metodi Lista muissa metodeissa addxx-metodi Yksinkertainen pääohjelma Kertauksen List-luokan metodeja 1 Luokan sisällä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: UML, suunnittelumalleja Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 2. 2012 Sisältö 1 Lisää ohjelmien suunnittelusta

Lisätiedot

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined Ohjelmointitekniikka Tyyppiturvallisuuden tavoittelua Javascriptissa muuttujat ovat tyypittömiä, mutta arvoilla on tyyppi. Muuttuja esitellään var -avainsanalla ja muuttujan tyypin arvoa ei erikseen määritellä.

Lisätiedot

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.

Lisätiedot

4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi

4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi 4.2. ALIOHJELMAT 71 sisältyä kaikki tarvittavat kontrollia ohjaavat rakenteet. Jos se on lause (yleensä lohko), niin on ratkaistava, miten paluuarvo ilmaistaan. Joissakin kielissä (esimerkiksi Pascal)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

Luento 17: Perintä. self.points = 0 self.status = 'Student'

Luento 17: Perintä. self.points = 0 self.status = 'Student' Luento 17: Perintä class Staff(object): def init (self, name, salary): self.salary = salary self.status = 'Staff' def set_name(self, new_name): self.name = new_name def get_status(self): return self.status

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Perintä (inheritance)

Perintä (inheritance) Perintä (inheritance) Perintä on menetelmä, jonka avulla jostakin olemassaolevasta luokasta voidaan johtaa uusi luokka, joka saa automaattisesti käyttöönsä perimänsä luokan ominaisuuksia. Perittävää luokkaa

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java) Tavoite Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin problematiikan. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää itse

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 12. Periytyminen Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen perusteet 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN 10 JAVA-KIELEN PERUSTEET 10 OPISKELUN ALOITTAMINEN

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Taulukot: Array Taulukko Javassa pitää aina perustaa (new) Yksinkertaisessa tilanteessa taulukon koko tiedetään etukäteen ja

Lisätiedot

Common Lisp Object System

Common Lisp Object System Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2

Lisätiedot

A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka. = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys)

A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka. = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys) 1(37) PERIYTYMINEN (inheritance) YLILUOKKA (superclass) ALILUOKKA (subclass) A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys) B) on käsitteiden

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Taas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006

Taas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Taas laskin TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Rakennepuutyyppi data Term = C Rational T F V String Term :+: Term Term : : Term Term :*: Term Term :/: Term Term :==: Term Term :/=: Term Term :

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävistä: Pankkitilit kotitehtävä 7 Toteuttakaa kotitehtävä 1:n kuvan mukaiset metodit open(), close(), deposit(), withdraw(), joilla voi Nostaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen. Jukka Juslin

Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen. Jukka Juslin Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen Jukka Juslin Luokkien kirjoittaminen Tähän mennessä on käytetty valmiiksi määritettyjä luokkia. Nyt opimme kirjoittamaan omia luokkia olioiden kuvaamiseksi Seuraavaksi

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 Sisällys Yleistä. Oliot ja luokat. Attribuutit. Olioiden esittely ja alustus. Rakentajat. Olion operaation kutsuminen. 2.2 Yleistä Olio-ohjelmointia käsitellään hyvin

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.3.2011 1 / 42 Listan alkiona viiteitä olioihin Halutaan tehdä ohjelma ohjelmointikurssien opiskelijoiden käsittelyyn.

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa 812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 2

Scheme-kesäkurssi luento 2 Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Dekoraattorit Listaoperaatiot Prolointi Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Suorituskyvyn mittaaminen, Pythonin ominaisuuksia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen jatkokurssi Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen jatkokurssi 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 8 JAVA-KIELEN JATKOKURSSI... 8 OPISKELUN

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.3.2010 1 / 49 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys. Luokkahierarkia. Periytyminen (inheritance)

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys. Luokkahierarkia. Periytyminen (inheritance) Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys Periytyminen (inheritance) Näkyvyys (visibility) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E. Hyvönen: Java Osa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 1

Scheme-kesäkurssi luento 1 Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,

Lisätiedot

Delegaatit ja tapahtumakäsittelijät

Delegaatit ja tapahtumakäsittelijät 14 Delegaatit ja tapahtumakäsittelijät Toinen käyttökelpoinen keksintö C#-kielessä ovat delegaatit. Periaatteessa ne palvelevat samaa tarkoitusta kuin C++:n funktio-osoittimet. Delegaatit ovat kuitenkin

Lisätiedot