Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista)

2 Sisältö 1 Suunnittelua: top-down- ja bottom-up-menetelmät 2 Suunnittelua: Model-View-Controller -malli 3 Miten oliot ja metodikutsut toimivat?

3 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 4) Top-Down Top-down toteutuksessa ja suunnittelussa aloitetaan koko järjestelmän suunnittelusta Tämä määrittely on hyvin suurpiirteinen Määrittely jakaa järjestelmän alijärjestelmiin ja kertoo järjestelmän tasolla kuinka se käyttää alijärjestelmiä joiden kuvitellaan olevan olemassa Yllämainittu toistetaan alijärjestelmän tasolla Alijärjestelmä kuvataan käyttäen apuna pienempiä osasia Lopulta päästään alimmalle tasolle Yksittäiset luokat, metodit Todennäköisesti suunnitelmaa pitää tarkentaa useaan kertaan ennenkuin se on toteutettavissa 11:31

4 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 5) Top-Down Suunnittelussa määritellään järjestelmien ulkoiset rajapinnat ennen niiden toteutusta Toteutusvaiheessa koodi rakennetaan käyttämään osia joita ei vielä ole olemassa Voidaan kirjoittaa tynkiä jotta päästään testaamaan...ja kääntämään Kirjoita ensimmäinen versio pseudokoodilla Älä kiinnitä alussa lainkaan huomiota syntaksiin tms. Kun runko on kasassa on suunnittelua helppo tarkentaa 11:31

5 Top-down-menetelmän ongelmia top-down-menetelmällä voi päätyä suunnittelemaan pitkäänkin ennen kuin kokeilee suunnitelman toimivuutta käytännössä usein vasta ohjelmoidessa huomaa, ettei suunniteltu rajapinta toimikaan hyvin jos suuri osa muusta ohjelmasta on jo valmiiksi suunniteltu, rajapintojen muuttaminen voi olla työlästä suunnitelmasta saattaa unohtua ominaisuus, jota on hankala lisätä siihen jälkeenpäin tai siihen voi tulla turhaa monimutkaisuutta esim. suunnitellaan (ehkä tehdäänkin) monipuolinen apukirjasto, josta loppujen lopuksi tarvitaankin vain yksinkertaista erikoistapausta

6 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 6) Bottom-up Bottom-up strategia taas lähtee liikkeelle yksittäisistä osasista ja yhdistää niitä kierros kerrallaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi Ohjelmointi ja testaus voidaan aloittaa heti Osasten yhdistely myöhemmin voi olla hankalaa koska ne on suunniteltu itsenäisesti Bottom-up tukee koodin uudelleenkäyttöä Vanhat osat saadaan sellaisenaan käyttöön Top-down suunnittelussa syntyvät rajapinnat eivät välttämättä sovi sellaisenaan vanhalle koodille 11:31

7 Bottom-up-menetelmän ongelmia bottom-up-menetelmässä ohjelmoidaan yksittäisiä palasia miettimättä kovin paljon sitä, miten ne sopivat yhteen rajapinnat voivat olla sekavia moduulijako voi olla huono: eri moduulit eivät ole itsenäisiä tai riippuvat toisistaan syklisesti yleinen tapa, jonka ongelmat muistuttavat bottom-upia: tehdään aluksi nopeasti pieni prototyyppi ai niin, siihen pitää vielä lisätä... ja lopulta suunnittelematta tehty prototyyppi jääkin käyttöön, koska se tekee jo niin paljon, ettei sitä ehditä toteuttaa uudelleen oikein

8 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 7) Top-Down + Bottom-Up Design Top-Down, Implement Bottom-Up Paras lopputulos saadaan yhdistämällä Top-down suunnittelulla vältetään moduulien yhteensopivuusongelmia ja saadaan kokonaiskuva projektista Yhdistettynä Bottom-up toteutukseen koodin uudelleenkäyttö helpottuu Bottom-up toteutuksella päästään (yksikkö)testaamaan koodin osaset heti niiden valmistuessa 11:31

9 Entä käytännössä? sopiva yhdistelmä top-down- ja bottom-up-menetelmiä riippuu tilanteesta ja ohjelmoijista jotkut ohjelmat vaativat enemmän suunnittelua kuin toiset jotkut vähemmän

10 Entä käytännössä? sopiva yhdistelmä top-down- ja bottom-up-menetelmiä riippuu tilanteesta ja ohjelmoijista jotkut ohjelmat vaativat enemmän suunnittelua kuin toiset esim. ohjelma tekee monimutkaisia asioita tai on iso tai sen toimivuus tai turvallisuus on tavallista tärkeämpää jotkut vähemmän ohjelman rakenne voi olla etukäteen pitkälle tiedossa (esim. edellisestä versiosta tai muista samanlaisista ohjelmista) tai se on yksinkertainen (onkohan tosiaan?) joskus tätä ei tiedä etukäteen esim. tekee jotain niin uutta, ettei etukäteen tiedä, mitä ohjelman pitäisi tehdä tai miten se kannattaa tehdä usein (melkein aina?) ohjelman tavoitteet muuttuvat sitä tehdessä

11 Sisältö 1 Suunnittelua: top-down- ja bottom-up-menetelmät 2 Suunnittelua: Model-View-Controller -malli 3 Miten oliot ja metodikutsut toimivat?

12 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 8) Sunnittelu Suunnittelussa ohjelma kannattaa jakaa jonkinlaisiin alijärjestelmiin Tarpeettomia riippuvuuksia näiden välillä vältettävä Sykliset riippuvuudet voivat aiheuttaa ongelmia Esimerkki : Käyttöliittymän ja logiikan erottaminen Logiikka (pelin logiikka, numeroilla tehtävä simulointi, tietokanta jne) kirjoitetaan itsenäiseksi osaksi joka ei tiedä millaisella käyttöliittymällä sitä käytetään. Pohdi millaisia metodeja luokkien julkiseen rajapintaan tarvitaan että eri käyttöliittymät voivat ohjata logiikkaa ja hekea tietoa Käyttöliittymä (GUI) on oma osionsa. Käyttäjän toimet kutsuvat GUI:n kautta logiikan metodeita. Käyttöliittymä hakee logiikalta ruudulla näyttämänsä tavaran. GUI ohjaa, pyytää tietoa Aivot 11:31

13 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 10) Suunnittelu Model-View-Controller Tämä suunnittelumalli menee vielä askeleen pidemmälle, erottaen GUI:n (Controller) osat jotka muuttavat mallia (Model) ja osat jotka vain esittävät mallin sisältämää tietoa(view) Controller Tiedot päivittyivät ohjaus muutoskäskyt View Esitettävän datan kysely Tiedot päivittyivät, käy kysymässä Model 11:31

14 Lisää ModelViewControllerista Model, malli: sisältää ohjelman tallettaman datan ja tavat kysellä ja muuttaa sitä usein myös lähettää tietoja muutoksista niitä pyytäneille datan esitysmuotoa voisi vaihtaa pelkkää mallia muuttamalla joskus osa mallista on tietokannassa View, näkymä: käyttöliittymä tai erityisesti sen osa, joka näyttää asioita sillä voi olla omaa tilaa, jota esim. ei talleteta (mikä kohta datasta on tällä hetkellä näkyvissä?) perusideaan kuuluu, että näkymiä voisi olla yhtäaikaisesti monta erilaista (joskus onkin) Controller, ohjain: mallia muuttavat osat ohjelmasta (sekä käyttöliittymästä että automaattisesti esim. laskemalla) ei kerro näkymälle datasta (näkymä hakee ne mallilta) käytännössä MVC:tä käytetään harvoin täsmälleen näin: useimmiten jollain tilanteeseen sopivalla tavalla muokattuna

15 Käytännön esimerkki ConvertAll on pieni GUI-ohjelma yksikkömuunnoksiin katsotaan sen asetuksien muokkaamista (Options-ikkunaa) voit ensiksi miettiä top-down-tyyliin miten tekisit tämän osan ohjelmasta: noin 10 yksinkertaista asetusta (esim. taustaväri, luvuissa näytettävien desimaalien määrä) käyttöliittymä niiden näyttämiseen ja muuttamiseen yksi kerrallaan kaikki talletetaan automaattisesti tekstitiedostoon

16 Käytännön esimerkki ConvertAll on pieni GUI-ohjelma yksikkömuunnoksiin katsotaan sen asetuksien muokkaamista (Options-ikkunaa) voit ensiksi miettiä top-down-tyyliin miten tekisit tämän osan ohjelmasta: noin 10 yksinkertaista asetusta (esim. taustaväri, luvuissa näytettävien desimaalien määrä) käyttöliittymä niiden näyttämiseen ja muuttamiseen yksi kerrallaan kaikki talletetaan automaattisesti tekstitiedostoon MVC-malli sopii tähän esimerkkiin osittain: Model: source/option.py luokka Option (sekä oletusarvot source/optiondefaults.py) View: lähinnä source/optiondlg.py sekä source/convertdlg.py metodi changeoptions Controller: lähinnä source/optiondlg.py:n updatedata-metodit (toteutus olisi todennäköisesti lähempänä puhdasta MVC:tä, jos olisi tarpeen olla useita eri View-näkymiä samaan dataan)

17 Sisältö 1 Suunnittelua: top-down- ja bottom-up-menetelmät 2 Suunnittelua: Model-View-Controller -malli 3 Miten oliot ja metodikutsut toimivat?

18 Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki import math class Point(object): def init (self, x, y): self.x = x self.y = y def dist(self, point): def square(x): return x*x return math.sqrt(square(self.x - point.x) + square(self.x - point.x)) def pprint(self): print 'Point at '+str(self.x)+', '+str(self.y) class ColoredPoint(Point): def init (self, x, y, color): Point. init (self, x, y) # tai: super(coloredpoint, self). init (x, y) self.color = color def pprint(self): print 'Colored point at '+str(self.x)+', '+str(self.y)+\ ' colored '+self.color p1 = Point(5, 8) p2 = ColoredPoint(2, 3, 'black') p1.pprint() # "Point at 5, 8" p2.pprint() # "Colored point at 2, 3 colored black" print p1.dist(p2) # print p2.dist(p1) # point.py

19 Dynaaminen metodinvalinta Jatkoa edelliseen esimerkkiin def printpoint(p): print "The point is:" p.pprint() printpoint(p1) printpoint(p2) printpoint(p2) kutsuu aliluokan ColoredPoint metodia koska p2-muuttuja osoittaa tämän luokan olioon mutta printpoint-funktio ei etukäteen tiedä, mitä metodia p.pprint() kutsuu (riippuu p:n arvosta) kutsuttava metodi valitaan siis dynaamisesti eli vasta ajon aikana (dynamic dispatch, dynamic method lookup) eli ajon aikana joudutaan tekemään hiukan ylimääräistä työtä proseduurikutsuun verrattuna pohjimmiltaan juuri tämä ominaisuus määrittelee, mikä on olio-ohjelmointikieli kieli tukee olio-ohjelmointia, jos se tarjoaa mahdollisuuden tehdä dynaamista metodinvalintaa

20 Staattinen metodinvalinta toinen vaihtoehto olisi valita metodi staattisesti esim. olion käännösaikaisen tyypin tai jonkun muun koodissa esiintyvän tyyppinimen mukaan Pythonissa esim. yliluokan konstruktorin kutsu Point. init (self, x, y) (luokan nimi annetaan koodissa) samoin Javan ja Pythonin super tekee staattisen metodinvalinnan (super-kutsun sisältävän luokan isäluokka) ja C++:n ei-virtuaaliset metodit (joita kutsutaan muuttujan käännösaikaisen tyypin mukaan) entä jos metodi valittaisiin aina staattisesti? kieli ei tukisi olio-ohjelmointia (vrt. edellinen kalvo) monet moduulijärjestelmät toimivat periaatteessa näin (esim. ML) koska metodi on tiedossa käännösaikana, metodinvalinnan voisi toteuttaa esikäsittelemällä koodia (automaattisesti tai käsin): staattisesti kutsuttava metodi käyttäytyy kuten globaali funktio monissa kielissä on molemmat metodikutsutavat (esim. C++:ssa tapa valitaan metodia määriteltäessä, Pythonissa kutsussa)

21 Mitä oliosta on tallessa muistissa? ajon aikana luokat ja metodit ovat jo tiedossa: ne on luotu käännösaikana tai luokkia määritellessä sen sijaan kenttien arvot ovat jokaiselle oliolle yksilöllisiä ajon aikana jokaisesta oliosta on tallessa: kenttien arvot viittaus luokan tiedot (mm. metodit) sisältävään tietorakenteeseen mikä sitten on metodi? proseduuri, joka saa implisiittisenä argumenttina olion, jonka kautta metodia kutsuttiin (Javassa tästä tulee this; Pythonin self näkyy eksplisiittisesti metodin määritelmässä, muttei näy kutsussa) metodista on siis (esim. Javassa) muistissa vain koodi vrt. proseduuri Scheme-tulkissa: koodi ja määrittely-ympäristö (sisäkkäisten luokkien tukemiseen voisi tarvita myös määrittely-ympäristöä) monissa kielissä metodia ei kuitenkaan voi käyttää esim. funktioargumenttina (Pythonissa voi)

22 Miksi perintä on tärkeää? miksi olio-ohjelmoinnissa puhutaan niin paljon juuri perinnästä? sen käyttäminen on monimutkaista... vaikka olio-ohjelmoinnissa on paljon muutakin, perinnän tuki erottaa olio-ohjelmointikielet muista kielistä usein monimutkaisemmat olio-ohjelmoinnin rakenteet (esim. suunnittelumallit) tarvitsevat perintää ilmankin perintää voi tehdä paljon olio-ohjelmointia esim. SICPin message passing -olioesimerkit moduuli joka käsittelee tiettyä tietorakennetta olio joten olioihin pohjautuvaa suunnittelua voi tehdä myös muissa kuin oliokielissä oliosuunnittelun perusidea: mallinnetaan ratkaistava ongelma itsenäisinä olioina, jotka kommunikoivat viesteillä toteutuksen ei tarvitse olla oikea olio näin vältetään perinnän aiheuttamia ongelmia, mutta menetetään osa abstraktiomahdollisuuksista jotkut eivät kuitenkaan pidä tätä varsinaisena olio-ohjelmointina

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Isomman ohjelman suunnittelusta, suunnittelumalleja Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 3. 2. 2011 Sisältö 1 Top-down-

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Serialisointi, lisää ohjelmien suunnittelusta, GUI-ohjelmointia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 22. 2. 2012 Sisältö

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 1: Testaus, ohjelman suunnittelutapoja Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 14. 1. 2013 Sisältö 1 Ohjelmien testaustapoja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Lisää suunnittelumalleja, suorituskyvystä ja laadusta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 3. 2012 Sisältö 1 Suunnittelumalleja:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: UML, suunnittelumalleja Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 2. 2012 Sisältö 1 Lisää ohjelmien suunnittelusta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 1. 2. 2012 Sisältö 1 Esimerkki perinnästä 2 Pohdintaa perinnän

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 4. 2. 2012 Sisältö 1 Yksinkertainen esimerkki perinnästä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.3.2010 1 / 49 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Lisää suunnittelumalleja, laadusta, säännölliset lausekkeet Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 11. 3. 2013 Sisältö

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

Luento 3. T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 3. T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 3 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Kertausta Suorittaminen Kurssilla

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Luento 17: Perintä. self.points = 0 self.status = 'Student'

Luento 17: Perintä. self.points = 0 self.status = 'Student' Luento 17: Perintä class Staff(object): def init (self, name, salary): self.salary = salary self.status = 'Staff' def set_name(self, new_name): self.name = new_name def get_status(self): return self.status

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012 Ohjelmistotuotanto Luento 9 23.4.2012 Lisää suunnittelumalleja Olion rikastaminen dekoraattorilla Joskus eteen tulee tarve lisätä olioon jotain ekstraominaisuuksia, pitäen kuitenkin olio sellaisena että

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java) Tavoite Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin problematiikan. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää itse

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1. Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa

Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1. Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1 Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa Vesa Laakso 22.9.2012 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Johdanto... 2 1. Luokka... 2 2. Olio... 2 3. Luokan

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 8 Suunnittelumallit käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Yleistä Suunnittelumalli on

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 14: Johdanto Scala-kieleen Riku Saikkonen 9. 2. 2011 Sisältö 1 Kieli ja työkalut 2 Scala-esimerkkejä 3 Olioista ja tyypeistä Lyhyesti Scalasta kielenä

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton 2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

8/20: Luokat, oliot ja APIt

8/20: Luokat, oliot ja APIt Ohjelmointi 1 / syksy 2007 8/20: Luokat, oliot ja APIt Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Kohti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.10.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Muusta kuin vesisioista

Muusta kuin vesisioista Muusta kuin vesisioista Janne Käki 8.12.2006 Metodin kuormittaminen (overloading) Samannimisestä metodista on määritelty samassa luokassa (tai samassa yli- ja aliluokkien jatkumossa) useita versioita,

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python 15. helmikuuta 2009 Merkkijonot Yleistä Käsittely Muotoiltu tulostus Tiedostot Käsittely Lukeminen Kirjoittaminen Modulit Käyttö Seuraava luento

Lisätiedot

Perintä (inheritance)

Perintä (inheritance) Perintä (inheritance) Perintä on menetelmä, jonka avulla jostakin olemassaolevasta luokasta voidaan johtaa uusi luokka, joka saa automaattisesti käyttöönsä perimänsä luokan ominaisuuksia. Perittävää luokkaa

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 2.11.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 2.11.2016 1 / 36 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Olio-ohjelmointia: UML ja suunnittelumallit Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 14. 3. 2012 Sisältö 1 UML-luokkakaaviot

Lisätiedot

2) Aliohjelma, jonka toiminta perustuu sivuvaikutuksiin: aliohjelma muuttaa parametrejaan tai globaaleja muuttujia, tulostaa jotakin jne.

2) Aliohjelma, jonka toiminta perustuu sivuvaikutuksiin: aliohjelma muuttaa parametrejaan tai globaaleja muuttujia, tulostaa jotakin jne. Proseduurit Proseduuri voi olla 1) Funktio, joka palauttaa jonkin arvon: real function sinc(x) real x sinc = sin(x)/x... y = sinc(1.5) 2) Aliohjelma, jonka toiminta perustuu sivuvaikutuksiin: aliohjelma

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 8..9: moniperintä

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 8..9: moniperintä TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 8..9: moniperintä 1 Ajankohtaista Harjoitustyön suunnittelusessiot pidetty, työt jatkuvat, välivaiheen esittely seuraavana Viimeinen viikkoharjoituskerta, palataan

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa 812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi olioperustainen sokkeloseikkailu peli Javakielellä. Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Tehtävä 1 Tehtävässä 1 mallinnettiin Monopolipeliä. Alla olevassa esimerkissä peliin liittyy aina 2 noppaa, peliä pelataan pelilaudalla,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Kompositio Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä kompositio on? Tili - : String - : double 1 1 Kayttoraja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2009 1 / 43 Funktiot Tähän asti esitetyt ohjelmat ovat oleet hyvin lyhyitä. Todellisessa elämässä tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite 2015 syksy 2. vsk VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite Sisältö 1. Johdanto rakennemalleihin 2. Adapter (Sovitin) 3. Composite (Rekursiokooste) Suunnittelumallit Adapter ja Composite 2 VII.1 Johdanto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot

Lisätiedot

Sukupuu -ohjelma. Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641)

Sukupuu -ohjelma. Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641) Sukupuu -ohjelma Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641) 7.11.2011 1 Johdanto Toteutimme C -kielellä sukupuuohjelman, johon käyttäjä voi lisätä ja poistaa henkilöitä ja määrittää henkilöiden välisiä

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja

Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja 1 Suunnittelumallit (design patterns) Kuvaus sellaisesta luokkarakenteesta & olioiden vuorovaikutuksesta, joka ratkaisee tietyn yleisen ongelman

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Graasten käyttöliittymien ohjelmointia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 29. 2. 2012 Sisältö 1 GUI-ohjelmointia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.3.2011 1 / 42 Listan alkiona viiteitä olioihin Halutaan tehdä ohjelma ohjelmointikurssien opiskelijoiden käsittelyyn.

Lisätiedot