Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento 2: Scheme-ohjelmointikieli ja mihin se on hyvä Riku Saikkonen

2 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3 Muutama Scheme-esimerkki 4 Funktionaalinen ohjelmointi 5 Scheme-kieli käytännössä 6 Lopuksi

3 Scheme-kielen suunnitteluperiaate Programming languages should be designed not by piling feature on top of feature, but by removing the weaknesses and restrictions that make additional features appear necessary. Scheme demonstrates that a very small number of rules for forming expressions, with no restrictions on how they are composed, suce to form a practical and ecient programming language that is exible enough to support most of the major programming paradigms in use today. R 5 RS (Scheme-kielen määrittely)

4 Scheme lyhyesti 1/2 muuttujien tyyppejä ei tarvitse kertoa: Scheme on dynaamisesti tyypitetty, kuten esim. Python ja Ruby tyypit tarkistetaan kun koodia suoritetaan tulkattavissa oleva kieli automaattinen muistinhallinta (roskankeruu) omalaatuinen prex-syntaksi: kielen rakenteet ovat muotoa ( operaattori operandi operandi...) esim. (* 2 (+ 3 4)), vrt. Javassa 2 * (3 + 4) vaatii hieman totuttelua ohjelmoijalta helpottaa mm. makrojen tekemistä ja kielen laajentamista koodi on dataa: Scheme-ohjelman käsittely toisella ohjelmalla on helppoa

5 Esimerkkejä syntaksista Scheme-koodinpätkiä (+ 5 (* x 2)) (/ (+ x y) 2) (define (average x y) (/ (+ x y) 2)) (if (< (average x y) 3.0) 3.0 (+ x y)) (let ((avg (average x y)) (sum (+ x y))) (if (and (>= avg 0) (< (* avg avg) sum)) (* sum sum sum) (+ avg sum)) Vastaava Java-koodi 5 + x*2 (x+y) / 2 static double average(double x, double y) { return (x+y) / 2; } if (average(x, y) < 3.0) { return 3.0; } else { return x+y; } { double avg = average(x, y); double sum = x+y; if (avg >= 0 && avg*avg < sum) { return sum * sum * sum; } else { return avg + sum; } }

6 Scheme lyhyesti 2/2 leksikaalinen skooppi (kuten Javassakin) paikalliset muuttujat näkyvät sen lohkon sisällä, jossa ne on määritelty ei eroa lauseilla ja lausekkeilla (melkein mitä tahansa voi laittaa minkä tahansa sisälle) jokaisella lausekkeella on (paluu)arvo puolifunktionaalinen kieli: tukee funktionaalista ohjelmointityyliä, mutta ei pakota siihen ensimmäisen luokan funktiot Schemessä funktiot ovat kuin mitä tahansa muuttujia esim. funktio voi tehdä ja palauttaa toisen funktion erikoisuuksia: laiskat arvot, makrot, kontinuaatiot näitä käsitteitä käsitellään kurssilla tarkemmin...

7 Silmukat ja häntärekursio (SICP 1.2) lausekielissä iteratiivista laskentaa tehdään usein silmukoilla (for, while, jne.) Schemessä tyypillisempää on tehdä apufunktio, joka kutsuu itseään häntärekursiivisesti eli niin, että funktiokutsun jälkeen ei tehdä mitään Schemessä tämä on tehokasta (esim. Javassa pino kasvaisi) Kertoma häntärekursiolla (define (factorial n) (define (iter p c) (if (> c n) p (iter (* c p) (+ c 1)))) (iter 1 1)) Javalla tai C:llä: int factorial(int n) { int p = 1, c = 1; while (c <= n) { p = c * p; c++; } return p; }

8 Pieni esimerkki Schemen suunnitteluperiaatteesta edeltä: ei eroa lauseilla ja lausekkeilla (melkein mitä tahansa voi laittaa minkä tahansa sisälle) Javassa ja C:ssä on kaksi iä, lause ja lauseke: if (x == 3) b = 5; else b = 8; b = (x == 3)? 5 : 8; Schemessä sama if käy molempiin: (if (= x 3) (set! b 5) (set! b 8)) (set! b (if (= x 3) 5 8)) Miksei Javassa tai C:ssä voisi toimia esim: b = ({ if (x == 3) 5; else 8; }); (gcc:ssä melkein toimiikin, sen omalla C:n laajennuksella)

9 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3 Muutama Scheme-esimerkki 4 Funktionaalinen ohjelmointi 5 Scheme-kieli käytännössä 6 Lopuksi

10 Kurssin käyttämä Schemen versio syksyn kurssilla käytetään Scheme-kielen R 5 RS-nimistä versiota ei siis uudempaa R 6 RS-versiota käytämme Scheme-toteutusta nimeltä Gambit-C interaktiivinen tulkki ja tehokas kääntäjä hyvä debuggeri melko helppo liittää muihin ohjelmointikieliin kurssin käyttämä Scheme-toteutus löytyy Niksulasta lähiaikoina: use scheme; scheme laajan kurssin sivuille tulee ohje sen asentamisesta omalle koneelle

11 Miksi Scheme-kieltä käytetään kurssilla? Scheme on yksinkertainen kieli ja helppo oppia kurssi pyrkii keskittymään yleisiin periaatteisiin, jotka ovat yhteisiä lähes kaikille kielille, eikä yksittäisten kielten yksityiskohtien opetteluun tarpeeksi erilainen kuin Java, jotta saa laajemman kuvan ohjelmoinnista (esim. ei olioita) rekursiivinen ajattelutapa ja funktionaalisen ohjelmoinnin perusteet ovat hyödyllisiä muussakin ohjelmoinnissa ohjelmointikielen tulkin tekeminen ja kielen muokkaaminen on helpompaa Schemellä (erityisesti ei tarvitse keskittyä kielen syntaksin käsittelyyn) hyvä kurssikirja

12 Kurssikirja SICP: alkuosa Abelson, H., Sussman, G. J., Sussman, J.: Structure and Interpretation of Computer Programs, 2nd edition, MIT Press tai McGraw-Hill 1996 käyttää Schemen R 5 RS-versiota ohjelmoinnin perusoppikirja, oli pitkään käytössä MIT:n ensimmäisellä ohjelmointikurssilla esittelee myös lyhyesti tietotekniikan osa-alueita miksi ohjelmointikielet ovat sellaisia kuin ovat? kantava teema: abstraktioiden tekeminen eri tavoilla menee asioihin syvemmälle kuin useimmat muut perusoppikirjat

13 Kurssikirja SICP: loppuosa kurssikirjan tulkkiosio (luku 4) opettaa: pienen ohjelmointikielen tulkin tekeminen ei ole vaikeaa kokeilemaan ja miettimään mitä tapahtuisi jos kielessä olisi... ja antaa esimerkkejä harvinaisemmista ohjelmointiparadigmoista (esim. logiikkaohjelmointi) kääntäjäosio (luku 5) esittelee pienen assembler-kielen ja kääntäjän perustoiminnot sekä käsittelee muistinhallintaa kurssilla jatketaan tulkeista hieman eri suuntaan kuin kirjassa, mm. katsotaan miten oliot voi toteuttaa

14 Miksi tulkkeja? Schemen ja tulkkien avulla on helpompi ymmärtää muiden ohjelmointikielten toimintaa tulkki antaa konkreettisen ja tarkan kuvan siitä, miten ohjelmointikieli toimii (vaikka oikea kielen toteutus tekeekin enemmän optimointeja) Schemessä monien kielten perusominaisuudet ovat mahdollisimman siistissä muodossa yksinkertaistettuna: moni kieli = Scheme + yksityiskohtia + rajoituksia + muutama isompi lisäys kuten oliot lisäksi tulkilla voi kokeilla ohjelmointikielen muokkaamista ja oman kielen suunnittelua tulkin rakennetta voi käyttää pohjana muunlaiseen kielen käsittelyyn, esim. monimutkaisen asetustiedoston lukemiseen

15 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3 Muutama Scheme-esimerkki 4 Funktionaalinen ohjelmointi 5 Scheme-kieli käytännössä 6 Lopuksi

16 Ehtolauseita Schemessä on if:n lisäksi toinen ehtolause cond, jolle voi antaa useamman ehdon (kuten ifelse-if -ketju Javassa) Rekursiivinen kertomafunktio ifllä (define (fact n) (if (= n 0) 1 (* n (fact (- n 1))))) Sama condin avulla (define (fact n) (cond ((= n 0) 1) (else (* n (fact (- n 1))))))

17 Linkitetyt listat (SICP 2.2.1) funktionaalinen ohjelmointitapa perustuu usein laskemiseen linkitettyjen listojen käsittelyfunktioilla Schemessä (cons a b) tekee parin, jonka avulla muodostetaan listoja (car p) palauttaa parin ensimmäisen alkion (cdr p) toisen (eli loppulistan) linkitetty lista on jono pareja, joka päättyy tyhjään listaan nil (tai '()): (cons 1 (cons 2 (cons 3 nil))) (1 2 3) myös: (list 1 2 3) ja '(1 2 3)

18 Listaoperaatioita (SICP 2.2.1, 2.2.3) (length l) alkioiden määrä (list-ref l i) tietty alkio (map f l) tekee (a b c):sta (f (a) f (b) f (c)):n (filter p l) palauttaa listan, jossa on l:stä vain alkiot x, joille (p x) on tosi muitakin on, erityisesti funktionaalisessa ohjelmoinnissa... Esimerkkejä (length (list 1 2 3)) 3 (filter odd? (list )) (1 3 5) (map length (list (list 1 2) (list 3) (list 4 5 6))) (2 1 3)

19 Koodi on dataa: sulkulausekkeet ja quote (SICP 2.3) sulkulauseke (S-expression, symbolic expression): Lisp-syntaksin mukainen lauseke tai siitä tehty listarakenne esim. (+ (* 3 x) y) voi tulkita joko Scheme-koodina tai listana, joka sisältää symboleita, numeroita ja alilistan symboli: Schemen tietotyyppi, joka käyttäytyy suunnilleen samoin kuin merkkijono Scheme-koodissa '(+ (* 3 x) y) tai pidemmin (quote (+ (* 3 x) y)) tuottaa listarakenteen koodi (if (= 2 1) 4 3) palauttaa kokonaisluvun 3, '(if (= 2 1) 4 3) palauttaa linkitetyn listan, jonka ensimmäinen alkio on symboli if 'x palauttaa symbolin x, pelkkä x hakee muuttujan x arvon Scheme-koodin näköisiä lausekkeita on helppo käsitellä ohjelmallisesti, koska niistä saa tavallisia listoja

20 Symbolinen derivoija (SICP 2.3.2) Miten tekisit ohjelman, joka ottaa aritmeettisen lausekkeen (esim. 2x + 3 eli (+ (* 2 x) 3)) ja muuttujan (x) ja palauttaa derivaatan (2)? Riittää osata summan ja tulon derivointisäännöt: D(x + y) = Dx + Dy Dxy = xy + x y Ja vakion sekä muuttujan derivointisäännöt: d D vakio = 0 x = 1 d y = 0 dx dx Eikä tarvitse sieventää Kuinka paljon työtä tällaisen ohjelman tekemisessä olisi?

21 Ratkaisu (kokonaan!) (SICP 2.3.2) (define (deriv exp var) (cond ((number? exp) 0) ((symbol? exp) (if (eq? exp var) 1 0)) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) '+)) (list '+ (deriv (cadr exp) var) (deriv (caddr exp) var))) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) '*)) (list '+ (list '* (cadr exp) (deriv (caddr exp) var)) (list '* (deriv (cadr exp) var) (caddr exp)))) (else (error "unknown expression type -- DERIV" exp)))) Ajoesimerkkejä: (deriv 15 'x) 0 (deriv 'x 'x) 1 (deriv 'y 'x) 0 (deriv '(+ x 3) 'x) (+ 1 0) (deriv '(* x y) 'x) (+ (* x 0) (* 1 y)) (deriv '((+ (* 2 x) 3) 'x) (+ (+ (* 2 1) (* 0 x)) 0)

22 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3 Muutama Scheme-esimerkki 4 Funktionaalinen ohjelmointi 5 Scheme-kieli käytännössä 6 Lopuksi

23 Ohjelmointiparadigmat yleisimmät ohjelmointiparadigmat: imperatiivinen eli lausekielinen ohjelmointi (imperatiivinen) olio-ohjelmointi funktionaalinen ohjelmointi logiikkaohjelmointi määritelmät eivät ole kovin tarkkarajaisia, ja muitakin paradigmoja on jotkin ohjelmointikielet tukevat lähinnä yhtä paradigmoista, esim. C, Java, Haskell, Prolog toiset (uudemmat?) tukevat useampaa, esim. Python, Ruby, Scala, JavaScript paradigmoja käytetään osin myös kielissä, jotka eivät tue niitä kunnolla (esim. olio-ohjelmointia C:ssä)

24 Miksi eri paradigmoja kannattaa opetella? erilaisten paradigmojen tunteminen antaa enemmän vaihtoehtoja ohjelman suunnitteluun (vaikkei käyttäisikään erikoisempia kieliä) jokainen paradigma on paras tunnettu työkalu johonkin asiaan uuden kielen opettelu on helpompaa, jos on nähnyt paljon erilaisia kieliä varsinkin jos paradigma on tuttu eri paradigmojen kieletkin lainaavat usein ominaisuuksia toisiltaan auttaa ymmärtämään myös abstraktioita esim. Javan String-luokka on funktionaalinen: merkkijonoja ei voi muuttaa (eikä niistä siksi tarvitse tehdä kopioita)

25 Funktionaalinen ohjelmointi funktionaalinen ohjelmointi tarjoaa uusia tapoja jakaa ohjelma osiin abstraktioita, joilla ohjelman voi koota pienistä helposti ymmärrettävistä paloista usein pyritään siihen, että lopullinen koodi kertoo, mitä pitää tehdä eikä miten se tehdään (eli deklaratiiviseen ohjelmointiin), ja yksityiskohdat piilotetaan abstraktioihin perustuvat usein funktioiden käyttöön argumentteina ja paluuarvoina toisaalta funktionaalisuus on erilainen tapa ajatella ohjelman tilaa imperatiivisessa ohjelmoinnissa ohjelman käskyt yleensä muuttavat ohjelman senhetkistä tilaa funktionaalisessa useammin luodaan uusi versio tilasta, jolloin sekä vanhaa että uutta voi käsitellä

26 Esimerkki funktioiden käytöstä (SICP ) Halutaan arvioida π:n arvoa kaavalla π 8 = Ratkaisu oman summa-abstraktion avulla { b 0, jos a > b f (n) = f (a) + b n=next(a) f (n) muuten. n=a (define (sum f a next b) (if (> a b) 0 (+ (f a) (sum f (next a) next b)))) (define (pi-f x) (/ 1.0 (* x (+ x 2)))) (define (pi-next x) (+ x 4)) (define (pi-sum a b) (sum pi-f a pi-next b)) Testiajo: (* 8 (pi-sum ))

27 Muita funktionaalisia ohjelmointikieliä Schemen lisäksi yleisiä funktionaalisia ohjelmointikieliä ovat mm. Haskell, Ocaml, Standard ML ja Erlang funktionaalinen ohjelmointitapa on viety näissä pidemmälle kuin Schemessä Schemen osaaminen helpottaa näiden kielten opettelua, vaikka kielet sinänsä eivät ole kovin lähellä Schemeä monet uudemmat ei-funktionaaliset kielet tukevat funktionaalista ohjelmointia jonkin verran: esim. Ruby, JavaScript, Scala, (Python)

28 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3 Muutama Scheme-esimerkki 4 Funktionaalinen ohjelmointi 5 Scheme-kieli käytännössä 6 Lopuksi

29 Mihin Schemeä käytetään oikeasti? laajennus- tai skriptikielenä muulla kielellä kirjoitettuun ohjelmaan esim. Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa voi laajentaa Schemellä pohjana omalle pienelle (tai isolle) ohjelmointikielelle, koska Scheme on siisti ja helposti laajennettava kieli esim. GNU R -tilasto-ohjelman ohjauskieli perustuu Schemeen esim. JavaScript on ottanut mallia Schemestä ohjelmointikielitutkimuksessa uusien ideoiden kokeilussa opetuskäytössä ja joskus myös Scheme-ohjelmiin (mm. SSH on tehnyt tuotteita Schemellä)

30 Gimp-esimerkkejä Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa voi laajentaa Schemellä, Perlillä tai Pythonilla (ja C:llä) Scheme oli ensimmäinen näistä, ja edelleen monet laajennuksista tehdään Schemellä muutama yksinkertainen esimerkki: Pencil drawing: Blue Sky & Clouds: laajennusten teko-ohje: scheme_plugin/scheme-sample.html Gimpin käyttämässä Scheme-toteutuksessa on muutama erikoisuus tavalliseen Schemeen verrattuna

31 Muita Lispin murteita Scheme kuuluu Lisp-nimiseen kieliperheeseen Common Lisp on paljon laajempi Lisp-kieli, jota on käytetty enemmän käytännössä esim. symbolinen matematiikkaohjelmisto Maxima on tehty Common Lispillä Emacs Lispillä on tehty paljon lisätoimintoja Emacs-tekstieditoriin (editoriominaisuuksien lisäksi esim. sähköposti- ja IRC-ohjelmat)

32 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3 Muutama Scheme-esimerkki 4 Funktionaalinen ohjelmointi 5 Scheme-kieli käytännössä 6 Lopuksi

33 Lopuksi tässä luennossa näkyi melko pieni osa Schemestä, ja vain muutama esimerkki Scheme-kieltä ehtii opetella rauhassa kurssin aikana samoin edellä olevia käsitteitä ja kirjan esimerkkejä käsitellään tarkemmin ja rauhallisemmin kurssilla myös funktionaalisesta ohjelmoinnista puhutaan myöhemmin lisää keväällä siirrytään opettelemaan Scalaa, jossa on piirteitä mm. Javasta ja Schemestä

34 Seuraavaksi laajalla kurssilla Laajassa oppimäärässä tulossa: Java-tehtävät tehtynä viimeistään hakemuksen viimeinen jättöpäivä tai aiemmin: tieto laajalle kurssille valituista opiskelijoista lähiviikkoina tulossa kotisivuille: kolmen harjoitustehtäväkierroksen deadlinet ensimmäisen kierroksen tehtävät (automaattinen tarkistusjärjestelmä vasta opiskelijavalintojen jälkeen) kurssin Scheme-tulkin asennusohjeet alustava luettelo kurssikirjasta käsiteltävistä kohdista ja muusta oppimateriaalista

Scheme-kesäkurssi luento 1

Scheme-kesäkurssi luento 1 Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento Riku Saikkonen 28. 9. 2012 Sisältö 1 Laaja oppimäärä lyhyesti 2 Scheme-kieli ja SICP-kirja 3 Funktionaalinen ohjelmointi 4 Esimerkki rajapintojen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 3

Scheme-kesäkurssi luento 3 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 5

Scheme-kesäkurssi luento 5 Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 2

Scheme-kesäkurssi luento 2 Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia

Lisätiedot

Funktionaalinen ohjelmointi

Funktionaalinen ohjelmointi Funktionaalinen ohjelmointi Aiemmin on käsitelty nykyohjelmoinnin suosituimpia ohjelmointiparadigmoja: imperatiivista ohjelmointia ja olio-ohjelmointia. Tässä osassa perehdytään funktionaaliseen ohjelmointiin

Lisätiedot

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A. Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta

Lisätiedot

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 4

Scheme-kesäkurssi luento 4 Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Koka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet

Koka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

Clojure, funktionaalinen Lisp murre

Clojure, funktionaalinen Lisp murre Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Funktionaalinen ohjelmointi

Funktionaalinen ohjelmointi Funktionaalinen ohjelmointi Aiemmin on käsitelty nykyohjelmoinnin suosituimpia ohjelmointiparadigmoja: imperatiivista ohjelmointia ja olio-ohjelmointia. Tässä osassa perehdytään funktionaaliseen ohjelmointiin

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

PERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki

PERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet

Lisätiedot

Tie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio

Tie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio Lua Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio Johdanto Lua on kevyt skriptikieli, joka on pääasiallisesti suunniteltu muiden kielien tueksi laitteistoläheiseen ohjelmointiin. Luan kehittäminen aloitettiin

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

TIE Principles of Programming Languages CEYLON

TIE Principles of Programming Languages CEYLON TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010 kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Groovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015

Groovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015 Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011

TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011 TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. helmikuuta 2011 Sisällys Sisällys Ohjelmointikieli? programming language n. a

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen. historia

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen. historia Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,

Lisätiedot

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Aloitusluento Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 7. tammikuuta 2008 Aikataulu Luennot salissa Ag C231.1: ma klo 10 12, to klo 14-16

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Laiska laskenta, korekursio ja äärettömyys. TIEA341 Funktio ohjelmointi Syksy 2005

Laiska laskenta, korekursio ja äärettömyys. TIEA341 Funktio ohjelmointi Syksy 2005 Laiska laskenta, korekursio ja äärettömyys TIEA341 Funktio ohjelmointi Syksy 2005 Muistatko graafinsievennyksen? DAG esitys ja graafinsievennys DAG esitys Lausekkeen rakennepuu, jossa yhteiset alilausekkeet

Lisätiedot

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 4 Ke 18.1.2017 Timo Männikkö Luento 4 Tietorakenteet Pino Pinon toteutus Jono Jonon toteutus Lista Listaoperaatiot Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 4 Ke 18.1.2017 2/29 Pino Pino, stack,

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 6

Scheme-kesäkurssi luento 6 Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen perusteet 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN 10 JAVA-KIELEN PERUSTEET 10 OPISKELUN ALOITTAMINEN

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Sisällys. 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. for-lause lyhemmin

Sisällys. 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. for-lause lyhemmin Sisällys 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa for-lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. if-else-lause vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

Tieto- ja tallennusrakenteet

Tieto- ja tallennusrakenteet Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Ohjelmointikielen määritelmä 2. Syitä tutkia ohjelmointikieliä 3. Ohjelmointiparadigmat 4. Suunnittelu- ja arviointikriteerit 5. Suunnitteluun

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 Sisällys For-lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. If-else-lause vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Harjoitus 3 (viikko 39)

Harjoitus 3 (viikko 39) Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida ja sisentää koodisi. Vältä liian pitkiä rivejä. Ohjelmointitehtävien

Lisätiedot