Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä)

2 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista (kalvot luennoilta 7 ja 8) 2 Olioiden toteuttamisesta (edelliseltä luennolta) 3 Oliot Scheme-tulkkiin 4 Abstraktit luokat, final, instanceof, tyyppipakotus

3 Mitä kirjan tulkki tukee? kirjan kohtien tulkki tukee Schemestä: proseduureja, muuttujia, argumentteja (yhtä monta kuin alla oleva), rekursiota, häntärekursiota, jne. erikoismuotoja quote, set!, define, if, lambda, begin ja cond (ei condin erikoisempia syntakseja) primitiivejä car, cdr, cons, null?, +, -, *, /, =, display, newline (uusia on helppo lisätä primitive-procedures-listaan) yleisimmin käytetyistä Schemen erikoismuodoista puuttuu esim. let, and ja or (harjoitustehtävinä) myös tulkin virheidenkäsittely on melko yksinkertaista kohdassa tehdään tästä tulkista hieman optimoidumpi versio, joka analysoi suoritettavan lausekkeen rakennetta etukäteen (ei käsitellä kurssilla)

4 Vielä abstraktimpi eval 1/3 (SICP 4.1.1) Koko eval ja siitä irrotettu apply nelilaskin9.scm (define (eval exp env) (cond ((self-evaluating? exp) exp) ((variable? exp) (lookup-variable-value exp env)) ((assignment? exp) (eval-assignment exp env)) ((definition? exp) (eval-definition exp env)) ((if? exp) (eval-if exp env)) ((lambda? exp) (make-procedure (lambda-body exp))) ((begin? exp) (eval-sequence (begin-actions exp) env)) ((application? exp) (apply (eval (operator exp) env) ; ei Schemen apply! (list-of-values (operands exp) env) env)) (else (error "Unknown expression type -- EVAL" exp)))) (define apply-in-underlying-scheme apply) ; Schemen apply talteen (define (apply procedure arguments env) ; uusi määritelmä applylle (cond ((primitive-procedure? procedure) (apply-primitive-procedure procedure arguments)) ((compound-procedure? procedure) (eval-sequence (procedure-body procedure) env)) (else (error "Unknown procedure type -- APPLY" procedure))))

5 Ympäristöt kirjan tulkeissa (SICP 4.1.3) ympäristö on toteutettu listana kehyksiä sisimmästä uloimpaan; kehys on (cons lista muuttujien nimistä lista arvoista ) kirjassa määritellään proseduurit ympäristöjen käsittelyyn: lookup-variable-value, set-variable-value! ja define-variable! (extend-environment vars vals base-env ) laajentaa (ei muuta) base-env iä uudella kehyksellä ja kehysten käsittelyyn mm: (add-binding-to-frame! var val frame ) lisää kehykseen uuden muuttujan nämä vain käsittelevät ympäristö-tietorakennetta: (list (cons '(a b) '(3 4)) ; sisin kehys (cons '(x y) '(1 2)) ; toinen kehys (cons '(*...) '(<primitiivi>...))) ; globaali ympäristö joka voitaisiin tehdä tähän tapaan: (extend-environment (list 'a 'b) (list 3 4) (extend-environment (list 'x 'y) (list 1 2) the-global-environment))

6 Ympäristöt evaliin ja applyyn (SICP 4.1.1) Muutokset evalissa ja applyssä m-eval.scm (define (eval exp env) (cond... ((lambda? exp) (make-procedure (lambda-parameters exp) (lambda-body exp) env))... ((application? exp) (apply (eval (operator exp) env) (list-of-values (operands exp) env) ;; ei enää env-argumenttia applylle ))... )) (define apply-in-underlying-scheme apply) (define (apply procedure arguments) ; ei env-argumenttia (cond ((primitive-procedure? procedure) (apply-primitive-procedure procedure arguments)) ((compound-procedure? procedure) (eval-sequence (procedure-body procedure) (extend-environment (procedure-parameters procedure) arguments (procedure-environment procedure)))) (else (error "Unknown procedure type -- APPLY" procedure))))

7 Kirjan tulkin ajoesimerkki: (fact 0) (define (fact n) (if (= n 0) 1 (* n (fact (- n 1))))) ;;; M-Eval input: (fact 0) eval (fact 0) ; evalin haara ((application? exp) (apply...)) eval fact ; siinä kutsuttu list-of-values aiheuttaa tämän eval 0 ; ja tämän apply <procedure fact> 0 ; tästä (eval-sequence (procedure-body...)...) eval (if (= n 0) 1 (* n (fact (- n 1)))) eval (= n 0) ; (if (true? (eval (if-predicate exp) env))...) eval = ; taas application?-haara, joka tulee (= n 0):sta eval n eval 0 apply <primitive => 0 0 eval 1 ;;; M-Eval value: 1 ; (eval (if-consequent exp) env) ; ja 1 on self-evaluating?

8 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista (kalvot luennoilta 7 ja 8) 2 Olioiden toteuttamisesta (edelliseltä luennolta) 3 Oliot Scheme-tulkkiin 4 Abstraktit luokat, final, instanceof, tyyppipakotus

9 Dynaaminen vs. staattinen metodikutsu kutsuttava metodi valitaan siis dynaamisesti eli ajon aikana (dynamic dispatch, dynamic method lookup) eli ajon aikana joudutaan tekemään hiukan ylimääräistä työtä proseduurikutsuun verrattuna (nykyään merkityksetöntä) pohjimmiltaan juuri tämä ominaisuus määrittelee, mikä on olio-ohjelmointikieli tarkemmin: kieli tukee olio-ohjelmointia, jos se tarjoaa mahdollisuuden tehdä dynaamista metodinvalintaa toinen vaihtoehto olisi valita metodi olion käännösaikaisen tyypin mukaan eli staattisesti monet moduulijärjestelmät toimivat periaatteessa näin (esim. ML) koska metodi on tiedossa käännösaikana, tämän voisi toteuttaa esikäsittelemällä koodia (automaattisesti tai käsin) mm. C++-kielessä on molemmat vaihtoehdot

10 Mitä oliosta on tallessa muistissa? ajon aikana luokat ja metodit ovat tiedossa (käännösaikana luotuja vakioita) sen sijaan kenttien arvot ovat jokaiselle oliolle yksilöllisiä ajon aikana jokaisesta oliosta on tallessa: kenttien arvot viittaus luokkaa ja metodeita kuvaaviin vakioihin mikä sitten on metodi? proseduuri, joka saa ylimääräisenä implisiittisenä argumenttina olion, jonka kautta metodia kutsuttiin (tästä tulee this) Python-kielessä tämä argumentti näkyy koodissa eksplisiittisesti metodista on siis muistissa vain koodi vrt. proseduuri Scheme-tulkissa: koodi ja määrittely-ympäristö (sisäkkäisten metodien tukemiseen tarvitsisi myös määrittely-ympäristöä)

11 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista (kalvot luennoilta 7 ja 8) 2 Olioiden toteuttamisesta (edelliseltä luennolta) 3 Oliot Scheme-tulkkiin 4 Abstraktit luokat, final, instanceof, tyyppipakotus

12 Tee se itse: oliokieli! lisätään SICP-kirjan metasirkulaariseen Scheme-tulkkiin yksinkertainen oliojärjestelmä tavoitteen saada selville: millaista uutta syntaksia olioihin tarvitaan? kuinka paljon koodia olioiden toteuttaminen vaatii? miten oliot käytännössä toimivat (esim. miten metodikutsu toteutetaan)? järjestelmä tukee: luokkia: kenttiä ja metodeita perintää ja dynaamista metodinvalintaa (ei moniperintää) oliot rakennetaan Schemen päälle eli olioita voi käyttää sekaisin muun koodin kanssa kaikkea ei tehdä niin hienosti kuin voisi (mm. ei proseduurien sisäisiä luokkia) kalvoissa vain osa toteutuksesta (mm. syntaksin ja tietorakenteiden käsittelyssä on melko paljon yksinkertaisia yksityiskohtia)

13 Oliojärjestelmämme syntaksi Koodiesimerkki tässä tulkattavasta koodista (define-class point object (define-field x 0) (define-field y 0) (define-method (dist point) (define (square x) (* x x)) (sqrt (+ (square (- (this get-x) (point get-x))) (square (- (this get-x) (point get-x)))))) (define-method (print) (display "Point at ") (display (this get-x)) (display ", ") (display (this get-y)) (newline))) (define-class colored-point point (define-field color 'black) (define-method (print) (display "Colored point at ") (display (this get-x)) (display ", ") (display (this get-y)) (display " colored ") (display (this get-color)) (newline))) (define p1 (new point 5 8)) (p1 set-x! 5) (p1 set-y! 8) (define p2 (new colored-point 2 3 "blue")) (p2 set-x! 2) (p2 set-y! 3) (p2 set-color! "blue") (p1 print) (p2 print) (p1 dist p2) (p2 dist p1)

14 Olioiden toteutus 1/5 Muutokset tulkkiin: tulkin tietorakenteita (define (make-method body parameters environment) (list 'method body parameters environment)) (define (method-body method) (cadr method)) ; jne. m-eval-object (define (make-class name parent method-alist field-names field-value-exps) (list 'class name parent method-alist field-names field-value-exps)) (define (class-name class) (cadr class)) ; jne. (define (make-object class field-values) (cons 'object (cons class field-values))) (define (object? val) (tagged-list? val 'object)) (define (object-class object) (cadr object)) (define (object-field-value-get object field-index) (list-ref (cddr object) field-index)) (define (object-field-value-set! object field-index value) (set-car! (list-tail (cddr object) field-index) value))

15 Olioiden toteutus 2/5 Muutokset tulkkiin: globaali luokkalista m-eval-object (define (make-initial-class-list) (list (list 'object (make-class 'object #f '() '() '())))) (define the-class-list (make-initial-class-list)) (define (find-class class-name) (let ((result (assq class-name the-class-list))) (if result (cadr result) (error "Unknown class name -- FIND-CLASS" class-name)))) (define (add-to-class-list! class-name class) (set! the-class-list (cons (list class-name class) the-class-list))) globaalin listan sijaan luokat voisi periaatteessa myös yhdistää jollain tavalla ympäristöihin

16 Olioiden toteutus 3/5 Muutokset tulkkiin: uusi eval m-eval-object (define (eval exp env) (cond... ((define-class? exp) (eval-class-definition exp env)) ((new? exp) (eval-new (new-class-name exp) (list-of-values (new-arguments exp) env) env)) ((application? exp) (let ((evaled-op (eval (car exp) env))) (if (object? evaled-op) ; onko tämä metodikutsu? (apply-method evaled-op (cadr exp) ; metodin nimi (list-of-values (cddr exp) env)) (apply evaled-op (list-of-values (cdr exp) env)))))... ))

17 Olioiden toteutus 4/5 Muutokset tulkkiin: uuden olion tekeminen m-eval-object (define (eval-new class-name constructor-arguments env) (let* ((class (find-class class-name)) (field-values (list-of-values (class-field-value-exps class) env)) (obj (make-object class field-values))) ;; käyttäjän määrittelemää konstruktoria pitäisi kutsua tässä ;; (ei vielä toteutettu) obj))

18 Olioiden toteutus 5/5 Muutokset tulkkiin: metodikutsu (define (apply-method object method-name arguments) (let ((method (find-method object method-name))) (eval-sequence (method-body method) (extend-environment (cons 'this (method-parameters method)) (cons object arguments) (method-environment method))))) m-eval-object (define (find-method object method-name) (define (find-in-class class) (assq method-name (class-method-alist class))) (define (find-in-parents class) (and class (or (find-in-class class) (find-in-parents (class-parent class))))) (let ((result (find-in-parents (object-class object)))) (if result (cadr result) (error "Unknown method name -- FIND-METHOD" method-name))))

19 Mihin pääsimme? yksinkertaisten olioiden toteuttaminen oli melko helppoa enimmäkseen uuden syntaksin ja luokkatietorakenteen käsittelyä tosin koodia tuli yhteensä aika paljon järjestelmämme muistuttaa Javan ja Pythonin (dynaamisesti tyypitetty) oliojärjestelmiä yksinkertaistettuna jotta se järjestelmä olisi kokonainen, siihen pitäisi lisätä ainakin omat konstruktorit ja super (melko yksinkertaisia toteuttaa) muuta mahdollista lisättävää: moniperintä (voisi kokeilla eri toteutusvaihtoehtoja) abstraktit luokat instanceof, final yms. yksittäisiä ominaisuuksia näkyvyydet (vähän työläämpää)

20 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista (kalvot luennoilta 7 ja 8) 2 Olioiden toteuttamisesta (edelliseltä luennolta) 3 Oliot Scheme-tulkkiin 4 Abstraktit luokat, final, instanceof, tyyppipakotus

21 Abstrakti luokka Abstrakti luokka on osittainen luokan toteutus Edellisen esimerkin LibraryItem on malliesimerkki luokasta jonka olioita ei koskaan ohjelmassa ole tarkoitus syntyä. Aliluokan olioita sensijaan syntyy paljonkin. Tällainen luokka määritellään yleensä abstraktina luokkana Luokan määrittely abstraktiksi estää olioiden luomisen Luokassa voidaan toteuttaa aliluokille yhteisiä osia Luokassa voidaan vaatia aliluokkia toteuttamaan osia 02:10 (ei-laajan kurssin kalvo)

22 Abstrakti luokka Abstrakti luokka on luokkamäärittely jossa osan metodeista toteutus on siirretty aliluokkien tehtäväksi Toteutuksettomat metodit ovat ns. Abstrakteja metodeja public abstract void destroyproperly(); Tälläisen metodin toteutus voi olla erilainen kaikissa aliluokissa, mutta se on välttämätön olla olemassa Jos metodia ei toteuta aliluokassa, täytyy aliluokankin olla abstrakti Abstraktilla metodilla ei ole abstraktissa luokassa toteutusta, joten metodin puumerkin jälkeen tulee vain puolipiste. 02:10 (ei-laajan kurssin kalvo)

23 Abstrakti luokka Abstrakti Metodi Abstraktin metodin tehtävä on kuvata jokin toiminto, joka aliluokilla väistämättä on, mutta jolla ei itse abstraktin luokan tasolla ole järkevää toteutusta Esim abstraktissa luokassa Kuvio voi olla abstrakti metodi piirrä() Kuitenkin vasta aliluokissa Soikio ja Suorakulmio metodille on olemassa mahdolliset toteutukset Koska metodi on luokassa Kuvio, voidaan kuvioille kuitenkin kutsua metodia piirrä. Lopullinen toiminta riippuu aliluokasta. 02:10 (ei-laajan kurssin kalvo)

24 Abstrakti luokka Instantiointi Abstraktista luokasta ei voi muodostaa olioita Jos voisi, ja tällaisen vajaan olion abstraktia metodia kutsuttaisiin ei tiedettäisi mitä tehdä koska toteutukset ovat vasta aliluokissa Konstruktorit Abstraktilla luokalla voi olla (ja on) kuitenkin konstruktoreita. Näiden tehtävä on alustaa abstraktin luokan kuvaama osa olion tilasta. Esim kirjastoesimerkin teoksen ISBN, joka oli kaikille luokille yhteinen. Abstrakti luokka aliluokkana Abstrakti luokka voi hyvin olla ei-abstraktin luokan aliluokka. Kaikki abstraktit luokat ovat mm. ei-abstraktin luokan Object aliluokkia. 02:10 (ei-laajan kurssin kalvo)

25 Abstrakti luokka (esimerkki) LibraryItem abstraktina luokkana Luokka AudioItem ei toteuta LibaryItemin metodia destroyproperly, joten tämänkin luokan täytyy olla abstrakti. Luokka Magazine toteuttaa abstraktit metodit, joten sen ei tarvitse olla abstrakti public abstract class LibraryItem { public String getisbn(){... } public String[] getauthors(){... } public abstract void destroyproperly(); } public abstract class AudioItem extends LibraryItem { public int getplaytime(){... } } public class Magazine extends LibraryItem { public String getissn(){... } public void destroyproperly() { // Burn the magazine } } 02:10 (ei-laajan kurssin kalvo)

26 final final-määreellä voidaan haluttaessa estää aliluokkien määrittäminen tai metodien korvaaminen aliluokissa. public final boolean validatepassword() Tässä final estää korvaamasta metodia validatepassword() aliluokassa public final class Esimerkki { Tässä final estää kirjoittamasta luokalle Esimerkki aliluokkia. Tällä voidaan saavuttaa etuja tehokkuudessa ja varmistaa joissain tilanteissa ettei jonkin koodin toimintaa mm. voi muuttaa luomalla uusia aliluokkia. Final-määreen käyttö voi rajoittaa jatkokehitystä, joten turhaan sitä ei kannata viljellä Muuttujien yhteydessä final ei liity perintään: public final int luku. 02:10 Tällöin final määrää että muuttujaan voi tallentaa arvon vain kerran. (ei-laajan kurssin kalvo)

27 InstanceOf instanceof-operaattori Joskus tulee tilanteita, jolloin ohjelman täytyy selvittää yliluokan muuttujaan tallennetun olion tyyppi Tämän voi tehdä käyttämällä instanceof-operattoria Syntaksiesimerkki if (olio instanceof String) {... Tämä on suhteellisen harvinainen tilanne, joten jos se tulee koodatessa eteen, pohdi ensin hoituisiko asia jotenkin polymorfisen kutsun kautta tms. 02:10 (ei-laajan kurssin kalvo)

28 Onko instanceof olio-ohjelmointia? joskus kuulee: instanceof on huonoa tyyliä, älä käytä sitä! mitä tässä on takana? instanceof ei ole puhdasta olio-ohjelmointia: sen sijaan että olion tyyppiä kysyy koodissa, pitäisi asia hoitaa perinnällä siis aliluokkiin metodi, joka tekee sen, mitä instanceof-tyypin perusteella yritettiin tehdä instanceofin ongelma on, että uutta aliluokkaa tehdessä instanceofia käyttävää koodia voi joutua muokkaamaan aina perinnän käyttö ei kuitenkaan ole järkevää eräs yleinen käyttö instanceofille on, että yritetään pitää tietty toiminto yhtenäisessä kohdassa koodia puhtaaseen oliotyyliin kuuluisi, että kunkin toiminnon koodi jaettaisiin osiin käsiteltävän asian (luokan) mukaan jolloin uuden käsiteltävän asian voi lisätä tekemällä aliluokan mutta uutta toimintoa lisätessä pitää muuttaa kaikkia luokkia tai tehdä metodi, jonka instanceofin avulla tekee koko toiminnon

29 Tyyppipakotus (Casting) Tyyppipakotus ja perintä Jos viittaus olioon on tallennettu yliluokan tyyppiseen muuttujaan ja halutaan kutsua jonkin aliluokan metodia täytyy viittaus tyyppipakottaa tuon aliluokan tyyppiin. Spesifi ilmaisu on downcast Kerrotaan kääntäjälle, että yliluokan muuttujan osoittama olio on todella aliluokan olio. Kun tämä menee pieleen saadaan poikkeus: ClassCastException 02:10 (ei-laajan kurssin kalvo)

30 Mitä tyyppipakotus tekee? tyyppipakotus muuttaa käännösaikaista tyyppiä olio sinänsä ei muutu (eikä se, mitä korvattuja metodeja kutsutaan) tyyppipakotusta käytetään, kun kääntäjä ei osaa päätellä olion todellista tyyppiä tyyppipakotus tuottaa ajon aikaisen tyyppitarkistuksen käytännössä tyyppipakotusta tarvitaan melko harvoin lähinnä instanceofin käytön yhteydessä ja toisia olioita sisältävissä säilytysolioissa, jotka eivät käytä genericsejä (tästä myöhemmin)

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 3

Scheme-kesäkurssi luento 3 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 5

Scheme-kesäkurssi luento 5 Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 4

Scheme-kesäkurssi luento 4 Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 4. 2. 2012 Sisältö 1 Yksinkertainen esimerkki perinnästä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 1. 2. 2012 Sisältö 1 Esimerkki perinnästä 2 Pohdintaa perinnän

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys. Luokkahierarkia. Periytyminen (inheritance)

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys. Luokkahierarkia. Periytyminen (inheritance) Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys Periytyminen (inheritance) Näkyvyys (visibility) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E. Hyvönen: Java Osa

Lisätiedot

Perintä (inheritance)

Perintä (inheritance) Perintä (inheritance) Perintä on menetelmä, jonka avulla jostakin olemassaolevasta luokasta voidaan johtaa uusi luokka, joka saa automaattisesti käyttöönsä perimänsä luokan ominaisuuksia. Perittävää luokkaa

Lisätiedot

12. Monimuotoisuus 12.1

12. Monimuotoisuus 12.1 12. Monimuotoisuus 12.1 Sisällys Johdanto. Periytymismekanismi määrittää alityypityksen. Viitteiden sijoitus ja vertailu. Staattinen ja dynaaminen luokka. Parametrinvälitys eräs monimuotoisuuden sovellus.

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Pakkaukset ja määreet Toisiinsa liittyvät luokkatiedostot voidaan koota pakkauksiksi. Luo hierarkiaa ja järjestystä ohjelmistotuotteeseen.

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 1

Scheme-kesäkurssi luento 1 Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,

Lisätiedot

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä

Lisätiedot

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int

Lisätiedot

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä Sisällys 9. Periytyminen Javassa Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten

Lisätiedot

A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka. = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys)

A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka. = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys) 1(37) PERIYTYMINEN (inheritance) YLILUOKKA (superclass) ALILUOKKA (subclass) A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys) B) on käsitteiden

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 6

Scheme-kesäkurssi luento 6 Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Taulukot: Array Taulukko Javassa pitää aina perustaa (new) Yksinkertaisessa tilanteessa taulukon koko tiedetään etukäteen ja

Lisätiedot

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä muuttujia ja vakioita. Esittely

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

9. Periytyminen Javassa 9.1

9. Periytyminen Javassa 9.1 9. Periytyminen Javassa 9.1 Sisällys Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 27. lokakuuta 2009

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 27. lokakuuta 2009 TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 27. lokakuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe D tiistai 10.11. klo 10 välikielen generointi Kääntäjän rakenne

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Luokan sisällä on lista

Luokan sisällä on lista 1 Luokan sisällä on lista Luokan sisällä lista Listan sisältävä luokka Konstruktorit get-metodi Lista muissa metodeissa addxx-metodi Yksinkertainen pääohjelma Kertauksen List-luokan metodeja 1 Luokan sisällä

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1. Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa

Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1. Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1 Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa Vesa Laakso 22.9.2012 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Johdanto... 2 1. Luokka... 2 2. Olio... 2 3. Luokan

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 2

Scheme-kesäkurssi luento 2 Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori

Lisätiedot

16. Javan omat luokat 16.1

16. Javan omat luokat 16.1 16. Javan omat luokat 16.1 Sisällys Johdanto. Object-luokka: tostring-, equals-, clone- ja getclass-metodit. Comparable-rajapinta: compareto-metodi. Vector- ja ArrayList-luokat. 16.2 Javan omat luokat

Lisätiedot

Luento 2. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 2. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 2 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Abstrakti luokka Abstrakti

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

Periytyminen (inheritance)

Periytyminen (inheritance) 1 Periytyminen (inheritance) Mitä periytyminen on? Yli- ja aliluokka Konstruktorit Get- ja set-metodi Muut metodit tostring Yksinkertainen pääohjelma 1 Mitä periytyminen on? Periytymisen avulla olemassa

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Common Lisp Object System

Common Lisp Object System Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 14: Johdanto Scala-kieleen Riku Saikkonen 9. 2. 2011 Sisältö 1 Kieli ja työkalut 2 Scala-esimerkkejä 3 Olioista ja tyypeistä Lyhyesti Scalasta kielenä

Lisätiedot

Mikä yhteyssuhde on?

Mikä yhteyssuhde on? 1 Yhteyssuhde Mikä yhteyssuhde on? Yhteyssuhde Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä yhteyssuhde on? Tili - : String - : double * 1 Asiakas - hetu: String - : String

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined Ohjelmointitekniikka Tyyppiturvallisuuden tavoittelua Javascriptissa muuttujat ovat tyypittömiä, mutta arvoilla on tyyppi. Muuttuja esitellään var -avainsanalla ja muuttujan tyypin arvoa ei erikseen määritellä.

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 12. Periytyminen Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa 812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää

Lisätiedot

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen Sisällys 6. Metodit Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit).. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.1 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Oliot viestivät

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.

Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut. T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.fi Kirjoittajat

Lisätiedot

Java-API, rajapinnat, poikkeukset, UML,...

Java-API, rajapinnat, poikkeukset, UML,... Java-API, rajapinnat, r poikkeukset, UML,... Janne Käki 12.10.2006 Keskeisimmät Java-API:n pakkaukset API = Application Programming Interface eli sovellusohjelmointirajapinta (!) pakkaus (engl. package)

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi

4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi 4.2. ALIOHJELMAT 71 sisältyä kaikki tarvittavat kontrollia ohjaavat rakenteet. Jos se on lause (yleensä lohko), niin on ratkaistava, miten paluuarvo ilmaistaan. Joissakin kielissä (esimerkiksi Pascal)

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli

Lisätiedot