Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen

2 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa laskentaa: delay ja force

3 Mikä dynaaminen sidonta? Scheme ja kirjan tulkit, kuten useimmat ohjelmointikielet, ovat leksikaalisesti sidottuja (lexical/static scoping/binding) eli saatavilla olevat muuttujat näkee lauseketta ympäröivästä koodista (staattisesti tai leksikaalisesti) harvinaisempi vaihtoehto on dynaaminen sidonta: tietynnimisen muuttujan arvo on se arvo, joka tälle nimelle viimeksi ajon aikana asetettiin siis muuttujasidonta on dynaaminen eli ajon aikainen käytössä kokonaan lähinnä joissain vanhoissa kielissä, mm. Emacs Lisp, Logo ja APL vähän useammin dynaamista sidontaa käytetään osittain (tietynlaisille muuttujille tai tietyllä tavalla tehdylle koodille), mm. Perlissä, Common Lispissä ja monissa Scheme-toteutuksissa

4 Eräs tapa ymmärtää dynaamista sidontaa jos kaikki muuttujat ovat dynaamisesti sidottuja, kieli käyttäytyy kuten se toimisi näin: kaikki muuttujat ovat globaaleja muuttujia let-lauseke (tai vastaava) ottaa globaalin muuttujan arvon talteen, asettaa sille uuden arvon ja palauttaa talletetun arvon, kun let-lausekkeen suoritus loppuu samoin esimerkiksi proseduurikutsu asettaa argumenttimuuttujalle uuden arvon kutsun ajaksi ja palauttaa entisen arvon kutsun jälkeen todellisuudessa dynaaminen sidonta toteutetaan usein enemmän leksikaalista muistuttavalla tavalla (seuraava kalvo) dynaaminen sidonta on siis leksikaalista helpompi toteuttaa: ympäristö-tietorakenne voi olla yksinkertaisempi talletetun proseduurin ei tarvitse sisältää ympäristöä (joten proseduurista on tallessa pelkkä koodi eli ajon aikana ei tarvitse varata muistia sitä varten)

5 Dynaamisen sidonnan toteutus kirjan tulkkiin Muutokset tulkkiin dynaamista sidontaa varten (define (eval exp env) (cond... m-eval-dynamic.scm ; envistä voisi nyt tehdä globaalin muuttujan ; sen sijaan että sitä kuljettaa mukana evalissa ((lambda? exp) (make-procedure (lambda-parameters exp) (lambda-body exp) env)) ; envin voisi nyt jättää tästä pois... ((application? exp) (apply (eval (operator exp) env) (list-of-values (operands exp) env) env))... )) (define (apply procedure arguments env) (cond... ((compound-procedure? procedure) (eval-sequence (procedure-body procedure) (extend-environment (procedure-parameters procedure) arguments env))) ; oli (procedure-environment...)... ))

6 Esimerkki dynaamisesta sidonnasta Pieni koodiesimerkki (define (f a) (define (add x) (+ x a)) (let ((a 5)) (* a (add 2)))) tavallisella Schemellä eli leksikaalisella sidonnalla (f 3) 25 dynaamisella sidonnalla (f 3) 35 Hyödyllisempi (osittainen) esimerkki show-list.scm (define sl-columns 5) ; näin monta arvoa samalle riville (define sl-column-width 8) ; varataan tilaa näin monta merkkiä/arvo (define (show-list l) ; tulostaa listan l alkiot em. asetusten mukaan... ) (define (show-data)... (show-list foo)... ) (define (display-report) ; tulostaa tietoja kapeaan ikkunaan... (show-data)...) (define (print-report) ; tulostaa samoja tietoja leveälle paperille... (let ((sl-columns 10)) (show-data))...)

7 Makrot ovat dynaamisesti sidottuja! jos Lisp- tai C-makrosta laventuvassa koodissa on muuttujannimiä, joita ei ole siinä määritelty, ne käyttäytyvät kuin sidonta olisi dynaamista esim. jos makro lavenee koodiksi, joka käyttää muuttujaa x, tämä x viittaa siihen muuttujaan, joka makron käyttöpaikassa on vrt. jos proseduurin koodissa käyttää muuttujaa x, se haetaan leksikaalisen sidonnan mukaan proseduurin määritelmää eikä kutsua ympäröivästä koodista Schemen omat hygieeniset makrot (define-syntax) ovat kuitenkin leksikaalisesti sidottuja myös poikkeuksien käsittelijät ovat dynaamisesti sidottuja esim. Javassa poikkeuksen käsittelijä valitaan niistä try-lauseista, joiden sisällä ollaan poikkeuksen aiheuttavaa koodia suoritettaessa ei siis niistä, jotka ovat staattisesti koodin ympärillä

8 Dynaaminen sidonta Schemessä: parametrit Schemen with-output-to-file vaihtaa sen tiedoston, johon mm. display kirjoittaa: (define (myprint) (display "The answer is: ") (display 42) (newline)) (myprint) (with-output-to-file "foo.txt" myprint) eli nykyinen tiedosto on kuin dynaamisesti sidottu muuttuja, jota display käyttää monessa Scheme-toteutuksessa tällaiset asetukset on abstrahoitu parametreiksi, jotka ovat dynaamisesti sidottuja muuttujia, joilla voi muokata primitiivien toimintaa niiden arvoja voi asettaa letiä muistuttavalla lauseella, esim. (parameterize ((radix 2))...) ohjelmoija voi tehdä myös uusia parametreja ja käyttää niitä itse joissain Schemeissä ja Lispeissä myös tavallisen (esim. globaalin) muuttujan arvon voi vaihtaa hetkeksi fluid-let-rakenteella, esim. (fluid-let ((x 2))...)

9 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa laskentaa: delay ja force

10 Muista Lisp-kielistä kuin Scheme Lisp-kielten yhteisiä piirteitä: sulkusyntaksi (poikkeus: esim. Dylan-kielessä tavallinen syntaksi) monia asioita voi itse määritellä uudelleen (esim. primitiivit) koodin käsittely on helppoa, esim. makroilla tai read:lla muunkin sulkusyntaksin käsittely helppoa (listarakenteena) muut Lispit eivät yritä olla yhtä minimaalisia kuin Scheme mutta useimmat Schemen rakenteet (esim. let ja cond) löytyvät samanlaisina muista: Lisp-kielet ovat keskenään melko samankaltaisia Common Lisp yhdisti oman aikansa Lispejä yhdeksi isoksi kieleksi (noin ) nykyään yleisimmät Lispit lienevät Scheme ja Common Lisp ja ohjelmien sisäiset Lispit, esim. Emacsissa ja Autocadissa

11 Scheme vs. muut Lispit Schemeen verrattuna muut Lispit: eivät yritä olla minimaalisia eivät ole niin siistejä kielinä ovat yleensä vähemmän funktionaalisia käyttävät enemmän makroja ja erikoisia kontrollirakenteita pohjalla on paljon samaa, mutta muissa Lispeissä: yleensä muuttujilla ja funktioilla on omat nimiavaruudet (ja Schemeen verrattuna ylimääräistä syntaksia niiden käsittelyyn) useimmissa ei ole häntärekursio-optimointia, vaan iso joukko silmukkarakenteita

12 Esimerkkejä Common Lisp -koodista ks. Maxima-matematiikkaohjelmistosta esim. src/factor.lisp src/plot.lisp muutama Common Lispin rakenne: declare: kertoo muuttujien tyypeistä yms. kääntäjälle (eli koodissa voi antaa vinkkejä optimointia varten) tapa dokumentoida proseduurit koodin sisällä (docstring) on lainattu Lispistä suoraan mm. Pythoniin funktioilla voi olla monta paluuarvoa (myös Schemessä) Common Lispin oliojärjestelmä CLOS on monipuolinen ja melko erilainen kuin muissa kielissä (opettavaisella tavalla erilainen?) loop: hyvin monipuolinen silmukkarakenne ( yhdistelmä silmukoista ja list comprehensionista) tagbody ja prog: yhdistelmiä Schemen letistä ja gotosta

13 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa laskentaa: delay ja force

14 DSL-kielistä DSL-kieli (domain specic language) on tiettyyn sovellusalueeseen tehty ohjelmointikieli usein se on periaatteessa yleiskäyttöinen ohjelmointikieli seuraavassa esimerkkinä DSL-kielestä Emacs-tekstieditorin oma Lispin murre se tehtiin Emacsin kongurointiin ja laajentamiseen (muuten pitäisi esim. muuttaa Emacsin C-koodia ja kääntää se uudelleen) kielessä on valmiina paljon tekstieditoriin liittyvää toiminnallisuutta monissa muissakin ohjelmissa on sisällä jonkin kielen tulkki nykyään se on usein tavallinen (skripti)kieli, johon on valmiiksi ladattu ohjelmaan liittyviä funktioita, makroja tms. esim. Python, Lua, Perl, Scheme tai Javascript usein sillä voi laajentaa ohjelmaa vain tietystä kohdasta (esim. Gnomen Hearts-korttipeliin voi tehdä tekoälyjä Pythonilla) yksinkertaisempi variaatio on ohjelmaa varten tehty kieli esim. konguraatiotiedostoille, jossa on jotain ohjelmointikielen ominaisuuksia mutta ei välttämättä esim. silmukoita tai funktioita

15 Emacs Lisp Emacs-tekstieditori ja Emacs Lisp ovat melko vanhoja ensimmäinen Emacs n. 1974, Lispillä n editoria kehitetään edelleen aktiivisesti välillä mietitään kielen vaihtamista esim. Schemeksi, mutta se lienee liian työlästä... Schemeen verrattuna Emacs Lispissä: muuttujissa dynaaminen eikä leksikaalinen sidonta eri nimiavaruudet funktioiden ja muuttujien nimille ei häntärekursio-optimointia paljon laajempi kieli, mm. paljon makroja iso valmis kirjasto erityisesti tekstieditoriin liittyvistä asioista myös mm. oma GUI-kirjasto Emacs Lispiä käytetään sekä pienten asetusten ja lisätoimintojen tekemiseen että alisoftien tekemiseen (mm. sähköpostin lukuohjema, IRC-asiakas, pieni WWW-selain) jokainen Emacsin tehokäyttäjä tekee joskus jotain omaa?

16 Emacsin Lisp-koodista koodia on paljon: noin 1,2 miljoonaa koodiriviä (GNU Emacs 22.2) hyvin Lisp-mäistä koodia (paljon vanhoja muista Lispeistä lainattuja ohjelmointitapoja) koodi ei ole kovin monimutkaista, abstraktiot yksinkertaisia yleensä hyvin dokumentoitua (docstring-ominaisuudella) kielessä ei ole näkyvyyksiä, ja monia sisäisiäkin funktioita voi käyttää suoraan editorista ja käytetään muualta laajennettavuuden kannalta vähän haurasta: rakenteellisissa muutoksissa pitäisi muuttaa paljon koodia Emacsissa mukana olevien lisäksi netistä löytyy satoja irrallisia lisäpaketteja

17 Muutamia Emacs Lispin kontrollirakenteita (save-excursion koodia ): tallentaa kursorin yms. paikan ja palauttaa sen koodin suorituksen jälkeen imperatiivisempi rakenne olisi tallettaa vanhat arvot paikalliseen muuttujaan ja asettaa ne takaisin lopuksi (save-window-excursion koodia ): tallentaa myös ikkunoiden sijainnit ja koot (with-current-buffer puskuri koodia ) ajaa koodin niin, että sen ajaksi nykyinen editoitava puskuri vaihdetaan annetuksi muitakin with--alkuisia funktioita tai makroja on paljon myös Schemessä on esim. with-output-to-file defadvice: tapa lisätä olemassaolevan funktion alkuun ja/tai loppuun koodia pienissä paloissa, joita voi myöhemmin yksitellen kytkeä päälle ja pois

18 Emacs Lisp -koodiesimerkkejä lisp/paren.el (260 riviä): show-paren-mode: yksi suoraviivainen funktio ja asetuksia lisp/calendar/cal-mayan.el (380 riviä): monta pientä funktiota, jotka käyttävät calendarin kirjastoa lisp/progmodes/gud.el (3 400 riviä): enimmäkseen tukea erilaisille debuggereille; lähettää tekstikomentoja aliprosessille lisp/font-lock.el (2 300 riviä): sekavahkoa Lispiä, säännöllisten lausekkeiden käyttöä lisp/comint.el (3 600 riviä): aliprosesseihin liittyviä apufunktioita muille, major moden runko lisp/xml.el (900 riviä): yksinkertainen recursive descent -tyyppinen XML-jäsennin

19 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa laskentaa: delay ja force

20 Schemen delay ja force laiska laskenta (lazy evaluation tai non-strict): lauseke lasketaan vasta sitten kun (ja jos) sen arvoa tarvitaan tavallisessa Schemessä laiskaa laskentaa voi tehdä delay- ja force-primitiiveillä (delay lauseke ) palauttaa erikoisarvon, joka kuvaa vielä laskematta olevaa lausekketta (force jonkin delayn paluuarvo ) pakottaa lausekkeen laskemisen ja palauttaa sen arvon lauseke evaluoidaan vain kerran: jos forcelle antaa jo kerran lasketun lausekkeen, se palauttaa saman arvon uudelleen aiemmalla luennolla mainitut virrat on toteutettu delayn ja forcen avulla: (cons-stream a b ) (cons a (delay b )) samantapainen rakenne on muutamissa muissakin kielissä (mm. Scala ja jotkut ML-toteutukset), ja moniin se on helppo toteuttaa itse (esim. Ruby ja Common Lisp)

21 delayn ja forcen toteuttaminen Schemessä (SICP 3.5.1) jos Schemessä ei olisi delaytä ja forcea, ne voisi toteuttaa muun Schemen avulla: (delay a ):n sijaan sanotaan (memo-proc (lambda () a )) tällöin forcen voi toteuttaa (define (force a) (a)) delayn voi tehdä makrona alla olevalla koodilla delayn ja forcen toteuttaminen (define (memo-proc proc) (let ((already-run? false) (result false)) (lambda () (if (not already-run?) (begin (set! result (proc)) (set! already-run? true) result) result)))) (define-macro (delay a) `(memo-proc (lambda (),a))) ; Lisp-makro (define (force a) (a))

22 delay ja force tulkkia muokkaamalla 1/2 tehdään delay ja force kirjan kohdan 4.1 Scheme-tulkkiin lisätään force uutena primitiiviproseduurina lisätään delay erikoismuotona, joka kutsuu tulkin apuproseduuria delay-it, jolle se antaa talletettavan lausekkeen apuproseduurit seuraavalla kalvolla Muutokset tulkkiin punaisella (define (delay? exp) (tagged-list? exp 'delay)) (define (delay-expression exp) (cadr exp)) m-eval-delay.scm (define (eval-delay exp env) (delay-it exp env)) (define (eval exp env) (cond... ((delay? exp) (eval-delay (delay-expression exp) env))... )) (define primitive-procedures (list... (list 'force force-it)...))

23 delay ja force tulkkia muokkaamalla 2/2 (osin SICP 4.2.2) Apuproseduureja (samoja käytetään kohdassa 4.2) m-eval-delay.scm (define (delay-it exp env) (list 'thunk exp env)) ; tallettaa exp-lausekkeeen ;; thunk: talletettu lauseke; evaluated-thunk: talletettu ja jo laskettu lauseke (define (thunk? obj) (tagged-list? obj 'thunk)) (define (thunk-exp thunk) (cadr thunk)) (define (thunk-env thunk) (caddr thunk)) (define (evaluated-thunk? obj) (tagged-list? obj 'evaluated-thunk)) (define (thunk-value evaluated-thunk) (cadr evaluated-thunk)) ;; primitiiviproseduuri, joka palauttaa talletetun lausekkeen arvon (define (force-it obj) (cond ((thunk? obj) ; laskematon talletettu lauseke? (let ((result (eval (thunk-exp obj) (thunk-env obj)))) (set-car! obj 'evaluated-thunk) (set-car! (cdr obj) result) ; korvaa lauseke arvolla (set-cdr! (cdr obj) '()) ; poista thunk-env result)) ((evaluated-thunk? obj) ; jo laskettu talletettu lauseke? (thunk-value obj)) (else obj))) ; jos ei ole talletettu lauseke, palauta se

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 3

Scheme-kesäkurssi luento 3 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 4

Scheme-kesäkurssi luento 4 Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 5

Scheme-kesäkurssi luento 5 Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 2

Scheme-kesäkurssi luento 2 Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 1

Scheme-kesäkurssi luento 1 Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento 2: Scheme-ohjelmointikieli ja mihin se on hyvä Riku Saikkonen 5. 10. 2010 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 6

Scheme-kesäkurssi luento 6 Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.3.2010 1 / 36 Monikko Monikko (engl. tuple) muistuttaa listaa, mutta monikon sisältöä ei voi muuttaa sen jälkeen,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia

Lisätiedot

Hohde Consulting 2004

Hohde Consulting 2004 Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A. Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento Riku Saikkonen 28. 9. 2012 Sisältö 1 Laaja oppimäärä lyhyesti 2 Scheme-kieli ja SICP-kirja 3 Funktionaalinen ohjelmointi 4 Esimerkki rajapintojen

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Groovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015

Groovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015 Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi

4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi 4.2. ALIOHJELMAT 71 sisältyä kaikki tarvittavat kontrollia ohjaavat rakenteet. Jos se on lause (yleensä lohko), niin on ratkaistava, miten paluuarvo ilmaistaan. Joissakin kielissä (esimerkiksi Pascal)

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010 kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Dekoraattorit Listaoperaatiot Prolointi Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Suorituskyvyn mittaaminen, Pythonin ominaisuuksia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Jatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006

Jatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Jatkeet TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Havainto: häntäkutsu (1) Funktiokutsun yleinen toimintaperiaate: (koskee vain täysiä kutsuja, ts. jotka eivät palauta funktiota) kutsuja kirjaa pinoon paluuosoitteen

Lisätiedot

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined Ohjelmointitekniikka Tyyppiturvallisuuden tavoittelua Javascriptissa muuttujat ovat tyypittömiä, mutta arvoilla on tyyppi. Muuttuja esitellään var -avainsanalla ja muuttujan tyypin arvoa ei erikseen määritellä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus. Harri Antikainen

GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus. Harri Antikainen GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus Harri Antikainen Mistä nyt puhutaan? Automatisointi: Mikä tahansa tapa teettää tietokoneella asioita ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä muuta kuin laittaa

Lisätiedot

Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla

Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla Laura Leppänen Pro gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 30. lokakuuta 2016

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen

Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Pelissä kentän (Level) voi luoda tekstitiedostoon "piirretyn" mallin mukaisesti. Tällöin puhutaan, että tehdään ns. ruutukenttä, sillä tekstitiedostossa jokainen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.3.2010 1 / 44 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot