Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, ) Riku Saikkonen

2 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if 2 Ympäristöt: miten paikalliset muuttujat toimivat (SICP 3.2) 3 Paikallisten muuttujien toteuttaminen tulkkiin 4 Kirjan tulkki valmiina kokonaisuutena 5 Kirjan tulkin muokkaaminen 6 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6)

3 Syntaksimuunnos cond->if (SICP 4.1.2) mikä tahansa cond-lauseke voidaan muuttaa jonoksi if-lausekkeita koodista tulee hieman pidempää, mutta samalla tavalla toimivaa (samat ehdot pitäisi käydä läpi jos cond toteutettaisiin suoraan) muunnosta tehdessä ei tarvitse tietää muun tulkin toiminnasta vain osata muokata tulkattavia lausekkeita Esimerkki muunnoksesta (cond ((> x 0) x) ((= x 0) (display 'zero) 0) (else (- x))) muuttuu muotoon (if (> x 0) x (if (= x 0) (begin (display 'zero) 0) (- x)))

4 Toteutus cond->if:lle 1/2 (SICP 4.1.2) jotta muunnoksen voisi tehdä säilyttäen syntaksiabstraktiot (eikä suoraan listarakennetta tuottamalla), tarvitaan apuproseduurit if- ja begin-lausekkeiden tekemiseen evalissa vain evaluoidaan syntaksimuunnoksen lopputulos Apuproseduureja ja eval-lisäys (define (make-if predicate consequent alternative) (list 'if predicate consequent alternative)) nelilaskin10.scm (define (make-begin seq) (cons 'begin seq)) (define (sequence->exp seq) ; ''optimoitu'' make-begin (cond ((null? seq) seq) ((last-exp? seq) (first-exp seq)) (else (make-begin seq)))) (define (eval exp env) (cond... ((cond? exp) (eval (cond->if exp) env))... ))

5 Toteutus cond->if:lle 2/2 (SICP 4.1.2) Itse cond->if-muunnos (define (cond? exp) (tagged-list? exp 'cond)) (define (cond-clauses exp) (cdr exp)) (define (cond-else-clause? clause) (eq? (cond-predicate clause) 'else)) (define (cond-predicate clause) (car clause)) (define (cond-actions clause) (cdr clause)) nelilaskin10.scm (define (cond->if exp) (expand-clauses (cond-clauses exp))) (define (expand-clauses clauses) (if (null? clauses) 'false ; tulkattavaa koodia, joka suoritetaan kun else:ä ei ole (let ((first (car clauses)) (rest (cdr clauses))) (if (cond-else-clause? first) (if (null? rest) (sequence->exp (cond-actions first)) (error "ELSE clause isn't last -- COND->IF" clauses)) (make-if (cond-predicate first) (sequence->exp (cond-actions first)) (expand-clauses rest))))))

6 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if 2 Ympäristöt: miten paikalliset muuttujat toimivat (SICP 3.2) 3 Paikallisten muuttujien toteuttaminen tulkkiin 4 Kirjan tulkki valmiina kokonaisuutena 5 Kirjan tulkin muokkaaminen 6 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6)

7 Mitä tässä tehdään? ympäristö on tapa (tulkin tietorakenne), jolla paikalliset muuttujat toteutetaan niiden avulla voi myös ymmärtää kielen toimintaa tarkemmin, erityisesti miten toistensa sisällä määritellyt proseduurit toimivat ympäristöt toimivat samalla tavalla useimmissa ohjelmointikielissä tarkemmin sanoen ne kertovat, miten leksikaalinen sidonta toimii mutta monissa kielissä ympäristöjä ei voi käyttää yhtä monipuolisesti kuin Schemessä (esim. monissa kielissä proseduureja ei voi määritellä sisäkkäin) ympäristö on eri asia kuin kutsupino: ympäristö kertoo, mistä nyt näkyvien muuttujien arvot haetaan kutsupino kertoo, mitä tehdään tämän funktion jälkeen alempana kutsupinossa on usein viittauksia toisiin ympäristöihin (joissa on usein yhteisiä osia) monissa kielissä (mm. C) kutsupinossa on myös muuttujien arvoja (silloin usein esim. palautettuja funktioita ei tueta)

8 Mikä on ympäristö? (SICP 3.2) Esimerkkikoodi (let ((x 1) (y 2)) (let ((a (+ x y)) (b (+ y y))) (* y a))) lauseketta (* y a) evaluoidessa sen muuttujat haetaan ympäristöstä, jossa on (ainakin) kolme kehystä: sisin kehys: a = 3, b = 4 toinen kehys: x = 1, y = 2 globaali ympäristö: * = kertolaskuprimitiivi,... muuttujan arvoa haettaessa sen nimeä etsitään ympäristöstä sisimmästä kehyksestä ulospäin nämä kehykset tulevat lauseketta ympäröivästä koodista ei siis niistä proseduureista, joista koodia on tällä kertaa kutsuttu (se olisi dynaamista eikä leksikaalista sidontaa) let:llä määritellyt paikalliset muuttujat ja proseduurien argumentit ovat ympäristöjen kannalta samanlaisia

9 Proseduurit ja ympäristöt: tallennus (SICP 3.2.3) Koodiesimerkki (define (make-counter val) (define f (make-counter 1)) (lambda (add) (define g (make-counter 2)) (set! val (+ val add)) (f 3) 4 val)) (g 4) 6 mitä muuttujien f ja g arvoissa pitää olla tallessa? proseduurin koodi (molemmissa sama (lambda (add)...)) ja ympäristö, jossa proseduuri on määritelty f:ssä on tallessa ympäristö, jossa on kaksi kehystä: sisin kehys F 1 : val = 1 globaali ympäristö F 0 : +, make-counter jne. g:ssä on viittaus samaan F 0 :aan, mutta eri sisin kehys: sisin kehys F 2 : val = 2 globaali ympäristö F 0 : +, make-counter jne.

10 Proseduurit ja ympäristöt: kutsuminen (SICP 3.2.2, 3.2.3) Koodiesimerkki (define (make-counter val) (define f (make-counter 1)) (lambda (add) (define g (make-counter 2)) (set! val (+ val add)) (f 3) 4 val)) (g 4) 6 f:ää kutsuttaessa siihen talletetun ympäristön eteen (sisemmäksi) tulee vielä yksi kehys, jossa on argumentti add ja sen arvo; esim. uusi sisin kehys F 3 : add = 3 (f 3): toinen kehys F 1 : val = 1 globaali ympäristö F 0 : +, make-counter jne. huom. proseduurikutsu tehdään siis käyttäen proseduurissa tallessa olevaa ympäristöä (eli sen määrittely-ympäristöä), ei kutsun tehneen koodin ympäristöä f:n koodin set! muuttaa kehyksessä F 1 olevaa val-muuttujan arvoa (sama kehys säilyy tallessa f:ssä)

11 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if 2 Ympäristöt: miten paikalliset muuttujat toimivat (SICP 3.2) 3 Paikallisten muuttujien toteuttaminen tulkkiin 4 Kirjan tulkki valmiina kokonaisuutena 5 Kirjan tulkin muokkaaminen 6 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6)

12 Ympäristöt kirjan tulkeissa (SICP 4.1.3) ympäristö on toteutettu listana kehyksiä sisimmästä uloimpaan; kehys on (cons lista muuttujien nimistä lista arvoista ) kirjassa määritellään proseduurit ympäristöjen käsittelyyn: lookup-variable-value, set-variable-value! ja define-variable! (extend-environment vars vals base-env ) laajentaa base-env iä uudella kehyksellä (ei muuta alkuperäistä) ja kehysten käsittelyyn mm: (add-binding-to-frame! var val frame ) lisää kehykseen uuden muuttujan nämä vain käsittelevät ympäristö-tietorakennetta: (list (cons '(a b) '(3 4)) ; sisin kehys (cons '(x y) '(1 2)) ; toinen kehys (cons '(*...) '(<primitiivi>...))) ; globaali ympäristö joka voitaisiin tehdä tähän tapaan: (extend-environment (list 'a 'b) (list 3 4) (extend-environment (list 'x 'y) (list 1 2) the-global-environment))

13 Ympäristöjen toteutus 1/3 (SICP 4.1.3) Apuproseduurit kehysten ja ympäristöjen käsittelyyn (define (make-frame variables values) (cons variables values)) (define (frame-variables frame) (car frame)) (define (frame-values frame) (cdr frame)) (define (add-binding-to-frame! var val frame) (set-car! frame (cons var (car frame))) (set-cdr! frame (cons val (cdr frame)))) ;; ympäristön sisin kehys ja ''loput kehykset'' eli ympäröivä ympäristö (define (first-frame env) (car env)) (define (enclosing-environment env) (cdr env)) ;; tekee uuden kehyksen sisimmäksi kehykseksi (define (extend-environment vars vals base-env) (if (= (length vars) (length vals)) (cons (make-frame vars vals) base-env) (if (< (length vars) (length vals)) (error "Too many arguments supplied" vars vals) (error "Too few arguments supplied" vars vals)))) m-eval.scm

14 Ympäristöjen toteutus 2/3 (SICP 4.1.3) Uuden muuttujan määritteleminen (define (define-variable! var val env) (let ((frame (first-frame env))) (define (scan vars vals) (cond ((null? vars) ; normaali tapaus: tee uusi muuttuja (add-binding-to-frame! var val frame)) ((eq? var (car vars)) (set-car! vals val)) (else (scan (cdr vars) (cdr vals))))) (scan (frame-variables frame) (frame-values frame)))) m-eval.scm normaalisti define-variable! lisää uuden muuttujasidonnan env:n sisimpään kehykseen (ei katso ulompia kehyksiä) jos muuttuja on jo olemassa sisimmässä kehyksessä, define-variable! muuttaakin sen arvoa eikä määrittele uutta Schemen define toimii näin (tosin tätä harvoin käytetään) ilman tätä sen voisi määritellä yksinkertaisesti: (define (define-variable! var val env) (add-binding-to-frame! var val (first-frame env)))

15 Ympäristöjen toteutus 3/3 (SICP 4.1.3) Olemassaolevien muuttujien käsittely m-eval.scm (define (lookup-variable-value var env) (define (env-loop env) (define (scan vars vals) (cond ((null? vars) (env-loop (enclosing-environment env))) ((eq? var (car vars)) (car vals)) (else (scan (cdr vars) (cdr vals))))) (if (eq? env the-empty-environment) (error "Unbound variable" var) (let ((frame (first-frame env))) (scan (frame-variables frame) (frame-values frame))))) (env-loop env)) (define (set-variable-value! var val env) (define (env-loop env) (define (scan vars vals) (cond ((null? vars) (env-loop (enclosing-environment env))) ((eq? var (car vars)) (set-car! vals val)) (else (scan (cdr vars) (cdr vals))))) (if (eq? env the-empty-environment) (error "Unbound variable -- SET!" var) (let ((frame (first-frame env))) (scan (frame-variables frame) (frame-values frame))))) (env-loop env))

16 Ympäristön alustus (SICP 4.1.4) tehdään vielä globaalin ympäristön alustaminen abstraktimmin eli extend-environment:lla eikä suoraan consilla Lopullinen setup-environment m-eval.scm (define the-empty-environment '()) (define (setup-environment) (let ((initial-env ;; oli: (cons (primitive-procedure-names) ;; (primitive-procedure-objects)) (extend-environment (primitive-procedure-names) (primitive-procedure-objects) the-empty-environment))) (define-variable! 'true true initial-env) (define-variable! 'false false initial-env) initial-env)) (define the-global-environment (setup-environment))

17 Proseduurit ja lambda ympäristöillä (SICP 4.1.2, 4.1.3) Apufunktiot proseduurien ja lambdan käsittelyyn (define (lambda? exp) (tagged-list? exp 'lambda)) (define (lambda-parameters exp) (cadr exp)) (define (lambda-body exp) (cddr exp)) (define (make-lambda parameters body) (cons 'lambda (cons parameters body))) m-eval.scm (define (compound-procedure? p) (tagged-list? p 'procedure)) (define (procedure-parameters p) (cadr p)) (define (procedure-body p) (caddr p)) (define (procedure-environment p) (cadddr p)) (define (make-procedure parameters body env) (list 'procedure parameters body env)) lambda-lausekkeen argumentteihin pääsee nyt käsiksi tulkkiin määriteltyyn proseduuriin talletetaan argumenttien nimet ja proseduurin määrittely-ympäristö

18 Ympäristöt evaliin ja applyyn (SICP 4.1.1) Muutokset evalissa ja applyssä m-eval.scm (define (eval exp env) (cond... ((lambda? exp) (make-procedure (lambda-parameters exp) (lambda-body exp) env))... ((application? exp) (apply (eval (operator exp) env) (list-of-values (operands exp) env) ;; ei enää env-argumenttia applylle ))... )) (define apply-in-underlying-scheme apply) (define (apply procedure arguments) ; ei env-argumenttia (cond ((primitive-procedure? procedure) (apply-primitive-procedure procedure arguments)) ((compound-procedure? procedure) (eval-sequence (procedure-body procedure) (extend-environment (procedure-parameters procedure) arguments (procedure-environment procedure)))) (else (error "Unknown procedure type -- APPLY" procedure))))

19 Parannus proseduurien tulostamiseen (SICP 4.1.4) Lopulliset käyttöliittymäproseduurit (define input-prompt ";;; M-Eval input:") (define output-prompt ";;; M-Eval value:") (define (prompt-for-input string) (newline) (newline) (display string) (newline)) (define (announce-output string) (newline) (display string) (newline)) m-eval.scm (define (driver-loop) (prompt-for-input input-prompt) (let ((input (read))) (let ((output (eval input the-global-environment))) (announce-output output-prompt) (user-print output))) ; oli display (driver-loop)) (define (user-print object) (if (compound-procedure? object) (display (list 'compound-procedure (procedure-parameters object) (procedure-body object) '<procedure-env>)) (display object)))

20 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if 2 Ympäristöt: miten paikalliset muuttujat toimivat (SICP 3.2) 3 Paikallisten muuttujien toteuttaminen tulkkiin 4 Kirjan tulkki valmiina kokonaisuutena 5 Kirjan tulkin muokkaaminen 6 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6)

21 Mitä kirjan tulkki tukee? kirjan kohtien tulkki tukee Schemestä: proseduureja, muuttujia, argumentteja (yhtä monta kuin alla oleva), rekursiota, häntärekursiota, jne. erikoismuotoja quote, set!, define, if, lambda, begin ja cond (ei condin erikoisempia syntakseja) primitiivejä car, cdr, cons, null?, +, -, *, /, =, display, newline (uusia on helppo lisätä primitive-procedures-listaan) yleisimmin käytetyistä Schemen erikoismuodoista puuttuu esim. let, and ja or (kirjassa harjoitustehtävinä) myös tulkin virheidenkäsittely on melko yksinkertaista kohdassa tehdään tästä tulkista hieman optimoidumpi versio, joka analysoi suoritettavan lausekkeen rakennetta etukäteen (ei käsitellä kurssilla)

22 Miten kirjan tulkkia käytetään? kirjan tulkin koodi löytyy kurssilaajennuksesta m-eval koodia kannattanee pitää esillä myös kirjaa lukiessa käyttö joko käyttöliittymällä: (driver-loop) tai suoraan evalia kutsumalla: (eval '(+ 1 2) the-global-environment) tai: (eval '(+ 1 2) (setup-environment)) globaalin ympäristön voi resetoida: (myös set! kävisi) (define the-global-environment (setup-environment)) kurssilaajennuksessa m-eval-display on versio, joka näyttää evalin ja applyn kutsut lyhyesti

23 Kirjan tulkin ajoesimerkki: (fact 0) (define (fact n) (if (= n 0) 1 (* n (fact (- n 1))))) ;;; M-Eval input: (fact 0) eval (fact 0) ; evalin haara ((application? exp) (apply...)) eval fact ; siinä kutsuttu list-of-values aiheuttaa tämän eval 0 ; ja tämän apply <procedure fact> 0 ; tästä (eval-sequence (procedure-body...)...) eval (if (= n 0) 1 (* n (fact (- n 1)))) eval (= n 0) ; (if (true? (eval (if-predicate exp) env))...) eval = ; taas application?-haara, joka tulee (= n 0):sta eval n eval 0 apply <primitive => 0 0 eval 1 ;;; M-Eval value: 1 ; (eval (if-consequent exp) env) ; ja 1 on self-evaluating?

24 Kirjan tulkin ajoesimerkki: (fact 1) eval (fact 1) eval fact ; arvo eli proseduuri haetaan lookup-variable-valuella eval 1 ; tämä taas on self-evaluating? apply <procedure fact> 1 eval (if (= n 0) 1 (* n (fact (- n 1)))) eval (= n 0) ; if-predicate eval = eval n eval 0 apply <primitive => 1 0 ; tässä välissä true? katsoo paluuarvoa #f eval (* n (fact (- n 1))) ; joten (eval (if-alternative exp) env) eval * eval n eval (fact (- n 1)) ; application?-haara: eval fact ; list-of-values aiheuttaa tämän eval (- n 1) ; ja tämän, jossa uusi application? eval - ; joka aiheuttaa nämä kolme eval n eval 1 apply <primitive -> 1 1 apply <procedure fact> 0... samoin kuin edellisessä esimerkissä 1 apply <primitive *> 1 1 ;; ei enempää evalin eikä applyn kutsuja, paluuarvo 1

25 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if 2 Ympäristöt: miten paikalliset muuttujat toimivat (SICP 3.2) 3 Paikallisten muuttujien toteuttaminen tulkkiin 4 Kirjan tulkki valmiina kokonaisuutena 5 Kirjan tulkin muokkaaminen 6 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6)

26 Tulkin muokkaaminen tulkkiin lisätään ominaisuuksia yleensä muokkaamalla sitä jollain näistä tavoista: 1 lisätään uusia primitiiviproseduureja 2 lisätään uusia johdettuja lausekkeita (kuten cond tehtiin) 3 lisätään uusia erikoismuotoja (kuten esim. if tehtiin) tässä(kään) ei ole mitään erityisen Scheme-spesistä: samat kolme vaihtoehtoa olisi esim. Python-tulkin muokkaamisessa primitiiviproseduuri riittää, jos uusi lauseke voi evaluoida kaikki argumenttinsa ennen kuin proseduuriin päästään (esim. if ei voi) uusia johdettuja lausekkeita voi tehdä myös tulkkia muuttamatta, jos kieli tukee makroja (lähinnä Lisp-kielet tukevat) ihan kaikkia ominaisuuksia ei voi toteuttaa näin: joskus tulkin rakennetta pitää muuttaa enemmän esim. poikkeusten (try, catch ja throw) toteuttaminen vaatisi enemmän muutoksia, jos alla olevassa kielessä ei olisi vastaavaa ominaisuutta (Schemessä on)

27 Tulkin muokkaaminen: uusi primitiivi primitiiviproseduureja on helppo lisätä: lisätään vain niiden toteutus primitive-procedures-listaan hankalampaa, jos primiivi ottaa argumentiksi tai palauttaa proseduureja (kuten map) tai uuden primitiivin voisi määritellä tulkin sisällä: esim. kutsua setup-environmentista evalia omalla define-lausekkeella Esimerkki uusien primitiivien lisäämisestä (muutokset punaisella) (define (average x y) (/ (+ x y) 2)) (define primitive-procedures (list... (list 'length length) (list 'average average) (list 'print display)...)) ; Schemen primitiivi ; itse toteutettu primitiivi ; uudelleennimetty Schemen primitiivi

28 Tulkin muokkaaminen: uusi johdettu lauseke 1 tehdään apuproseduurit, jotka tunnistavat uuden lausekkeen ja jakavat sen osiin 2 tehdään muunnosproseduuri, joka muuntaa uuden lausekkeen koodiksi, jota tulkki ennestään tukee 3 lisätään evaliin haara, joka kutsuu muunnosproseduuria Esimerkki uuden johdetun lausekkeen lisäämisestä ;; käyttöesimerkki: (let ((a 2)) (unless (= a 0) (/ 1 a) 0)) 1/2 (define (unless? exp) (tagged-list? exp 'unless)) (define (unless-predicate exp) (cadr exp)) (define (unless-alternative exp) (caddr exp)) (define (unless-consequent exp) (cadddr exp)) (define (unless->if exp) ; muunnos (unless a b c) (if a c b) (make-if (unless-predicate exp) (unless-consequent exp) (unless-alternative exp))) (define (eval exp env) (cond... ((unless? exp) (eval (unless->if exp) env))... ))

29 (define (eval exp env) (cond... ((prog? exp) (eval-prog (prog-n exp) (prog-exps exp) env #f))... )) Tulkin muokkaaminen: uusi erikoismuoto 1 tehdään apuproseduurit, jotka tunnistavat uuden lausekkeen ja jakavat sen osiin 2 tehdään proseduuri, joka suorittaa (tulkitsee) uuden lausekkeen 3 lisätään evaliin haara uudelle lausekkeelle Esimerkki uuden erikoismuodon lisäämisestä m-eval-prog.scm ;; (prog n lauseke...): kuten begin, mutta saa valita minkä lausekkeen ;; arvo palautetaan; esim. (let ((x 5)) (prog 1 x (set! x (+ x 1))) 5 (define (prog? exp) (tagged-list? exp 'prog)) (define (prog-n exp) (cadr exp)) (define (prog-exps exp) (cddr exp)) (define (eval-prog n exps env saved) ; ei säilytä häntärekursiota! (if (null? exps) saved (let ((result (eval (car exps) env))) (eval-prog (- n 1) (cdr exps) env (if (= n 1) result saved)))))

30 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if 2 Ympäristöt: miten paikalliset muuttujat toimivat (SICP 3.2) 3 Paikallisten muuttujien toteuttaminen tulkkiin 4 Kirjan tulkki valmiina kokonaisuutena 5 Kirjan tulkin muokkaaminen 6 Yksityiskohta: sisäiset määrittelyt (SICP ja 4.1.6)

31 Sisäiset määrittelyt (SICP 3.2.4, 4.1.6) tulkkien ja ympäristöjen yhteydessä ei vielä käsitelty pientä yksityiskohtaa: paikallisten (eli toisen proseduurin sisäisten) proseduurien määrittelyä miten paikallisten proseduurien määrittely definellä vaikuttaa ympäristöihin? define lisää muuttujan sen evaluointiympäristön sisimpään kehykseen (ei siis tee uutta kehystä kuten let) joten sisäiset määrittelyt lisätään proseduuria kutsuttessa luotuun kehykseen (samaan kuin proseduurin argumentit) myös kohdan 4.1 tulkki toimii näin (define-variablessa) entä jos paikalliset proseduurit viittaavat toisiinsa? define lisää ne samaan kehykseen, joten kaikki samalla tasolla määritellyt näkevät toisensa kaikki siis toimii loogisesti, jos defineä käyttää kuten kirjassa on tapana (ensin definet, sitten muu koodi)

32 Sisäiset määrittelyt: define ja letrec (SICP 3.2.4, 4.1.6) sisäisellä definellä määriteltyjen muuttujien arvoja saa käyttää vasta kun kaikki definet on suoritettu käytännössä proseduurin rungossa on ensin definet paikallisille proseduureille ja sitten vasta muu koodi definellä ei pitäisi määritellä tavallisia muuttujia (vaan letillä) toinen tapa paikallisten proseduurien tekemiseen on letrec kuten let, mutta määritelmien sisällä voi viitata samassa letrecissä määriteltäviin muuttujiin käsitteellisesti siistimpi kuin sisäinen define: paikalliset määrittelyt ja proseduurin varsinainen koodi erottuvat toisistaan define- ja letrec-esimerkki (define (my-odd-1? x) (define (even? n) (if (= n 0) true (odd? (- n 1)))) (define (odd? n) (if (= n 0) false (even? (- n 1)))) (odd? x)) (define (my-odd-2? x) ; sama letrecillä (letrec ((even? (lambda (n) (if (= n 0) true (odd? (- n 1))))) (odd? (lambda (n) (if (= n 0) false (even? (- n 1)))))) (odd? x)))

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 3

Scheme-kesäkurssi luento 3 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 5

Scheme-kesäkurssi luento 5 Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 4

Scheme-kesäkurssi luento 4 Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 2

Scheme-kesäkurssi luento 2 Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 1

Scheme-kesäkurssi luento 1 Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 6

Scheme-kesäkurssi luento 6 Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento 2: Scheme-ohjelmointikieli ja mihin se on hyvä Riku Saikkonen 5. 10. 2010 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 Kierros 6, 22. 26. helmikuuta Huom: arviointiviikolla 15. 19.2. ei ole laskuharjoituksia! Demonstraatiotehtävien ratkaisut D1: (a) Osoita, että seuraava yhteydetön

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti

Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti ITKP102 Ohjelmointi 1 C# 15.5.2013 1 / 6 Ohjelmointi 1 C#, kevät 2013, 2. tentti Tentaattori Antti-Jussi Lakanen Tässä tentissä saa olla mukana omia muistiinpanoja yhden arkin verran. Tentin valvojalla

Lisätiedot

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A. Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Tieto- ja tallennusrakenteet

Tieto- ja tallennusrakenteet Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)

Lisätiedot

Hohde Consulting 2004

Hohde Consulting 2004 Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 TIEA34 Funktio-ohjelmointi, kevät 2008 Luento 3 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 2. tammikuuta 2008 Ydin-Haskell: Syntaksi Lausekkeita (e) ovat: nimettömät funktiot: \x

Lisätiedot

Sisällys. 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. for-lause lyhemmin

Sisällys. 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. for-lause lyhemmin Sisällys 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa for-lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. if-else-lause vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002 JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia

Lisätiedot

Racket ohjelmointia osa 2. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014

Racket ohjelmointia osa 2. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014 Racket ohjelmointia osa 2 Tiina Partanen Lielahden koulu 2014 Sisältö 1) Funktiot ja muuttujat (kertaus) 2) Animaatiot & pelit (big-bang) 3) Vertailuoperaattorit sekä boolean arvot 4) Tietorakenteet (struct)

Lisätiedot

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet Jaana Holvikivi Metropolia HTML - sivun rakenne ja osiot HTML HEAD STYLE SCRIPT STYLEsheet Javascript file BODY Javascript

Lisätiedot

Geneeriset tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

Geneeriset tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Geneeriset tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 6. maaliskuuta 2007 Kysymys Mitä yhteistä on seuraavilla funktioilla?

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.3.2011 1 / 42 Listan alkiona viiteitä olioihin Halutaan tehdä ohjelma ohjelmointikurssien opiskelijoiden käsittelyyn.

Lisätiedot

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 Sisällys For-lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. If-else-lause vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 22.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 22.3.2010 1 / 49 Lista luokan kenttänä Luokan kenttä voi olla myös esimerkiksi lista, sanakirja tai oliomuuttuja.

Lisätiedot

Jatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006

Jatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Jatkeet TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Havainto: häntäkutsu (1) Funktiokutsun yleinen toimintaperiaate: (koskee vain täysiä kutsuja, ts. jotka eivät palauta funktiota) kutsuja kirjaa pinoon paluuosoitteen

Lisätiedot

Taas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006

Taas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Taas laskin TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Rakennepuutyyppi data Term = C Rational T F V String Term :+: Term Term : : Term Term :*: Term Term :/: Term Term :==: Term Term :/=: Term Term :

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 9 Kombinaattoreista Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Currying Haskell-funktio ottaa aina vain yhden

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.3.2010 1 / 49 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla

Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla Laura Leppänen Pro gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 30. lokakuuta 2016

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Luku 3. Listankäsittelyä. 3.1 Listat

Luku 3. Listankäsittelyä. 3.1 Listat Luku 3 Listankäsittelyä Funktio-ohjelmoinnin tärkein yksittäinen tietorakenne on lista. Listankäsittely on paitsi käytännöllisesti oleellinen aihe, se myös valaisee funktio-ohjelmoinnin ideaa. 3.1 Listat

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Dynaamista ja joustavaa ohjelmointia - maukasta makrokielellä www.turkuamk.fi

Dynaamista ja joustavaa ohjelmointia - maukasta makrokielellä www.turkuamk.fi Markku Suni Turun ammattikorkeakoulu Dynaamista ja joustavaa ohjelmointia - maukasta makrokielellä SAS Makrokieli SAS Makrokieli on kieli SAS-kielen laajennus datavaihetta muistuttavia lauseita ja funktioita

Lisätiedot

5/20: Algoritmirakenteita III

5/20: Algoritmirakenteita III Ohjelmointi 1 / syksy 2007 5/20: Algoritmirakenteita III Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/17 Tämän

Lisätiedot

Java UI-komponentit (JTable) Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007

Java UI-komponentit (JTable) Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Java UI-komponentit (JTable) Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 JTable Datan esittäminen taulukkomuodossa Datan valitseminen taulukosta Datan muokkaaminen (lisääminen, muokkaaminen, poistaminen)

Lisätiedot