DECOMB-TUTKIMUKSEN YHTEISET SISÄLTÖPERIAATTEET AA

Transkriptio

1 DECOMB-TUTKIMUKSEN YHTEISET SISÄLTÖPERIAATTEET AA Tämän tekstin tarkoituksena on saattaa kaikkien hankkeen tutkimuslaitosten tietoon yhteiset tutkimuksen lähtökohdat, jotta vältettäisiin yhteensovittamattomat tutkimusiot ja liiat päällekkäisyydet. Tutkimuksen osa-alueissa sovellettavat yhteiset periaatteet on määritelty Projektisuunnitelmassa ja tämän tekstin tarkoitus on edelleen selventää näitä lähtökohtia. Nyt on tärkeää ymmärtää, mitä tutkimuksessa EI tutkita ja mitkä EIVÄT ole sen lähtökohtina. Projektisuunnitelmasta : 0. TIIVISTELMÄ Tutkimuksen aiheena on kaupunkisuunnittelun prosessien johtaminen ja ohjaaminen hankelähtöisesti, Urban Design Management (UDM). - Tutkimuskohde on siis erillinen, uniikki hanke omine osanottajineen ja muine erityisine lähtökohtineen, ei ylhäältä alaspäin saneltavan järjestelmän tuotos. Tutkimme prosessien laatuun, nopeuteen ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä erityisesti suunnittelun näkökulmasta. - Pyrimme tukemaan nimenomaan suunnittelua (sekä designia että planningia) kehittävää tutkimusta, emme niinkään yhteiskuntateoreettista tai luonnontieteellistä analyysiä tai ohjelmaa tms. 1

2 Kehitettävät menetelmät parantavat yhteistyön mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistökehityshankkeiden eri osapuolten välillä. - Tutkimuslähtökohtaan sisältyy siis näkemys suunnitteluprosessista ja suunnittelijasta ryhmätyönä, ei esim. yhden ylivertaisen yksilön aikaansaannoksena. 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA PERUSKYSYMYKSET Urban Design Management sisältää yhdyskuntien rakennetun ympäristön muutosprosesseissa mukana olevien osapuolien intressien ja strategioiden yhteensovittamisen innovatiivisten suunnitteluratkaisujen avulla. - Suunnittelun nähdään siis alkavan kaikkien hankeosapuolien lähtökohtien ja tavoitteiden analyysillä. Tästä seuraa väistämättömästi eri osapuolien lähtökohtien arvottaminen ja vallankäytön pelisäännöistä sopiminen. Tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: 1) Urban Design Managementin teoreettinen tutkimus ja mallintaminen, alusta jatkolle - Tässä tutkimusosiossa päävastuu on TKK:n Arkkitehtiosastolla 2) Käytännön toimijakohtainen sisällön tuotanto, menetelmäkehitys ja työkalut - Päävastuu TKK:n Arkkitehtiosastolla 3) ICT- (Tieto- ja viestintäteknologian) työkalujen tarveselvitys ja sisältökehitys tulosten pohjalta - Päävastuu TTY:n Arkkitehtiosastolla 2

3 Hanke keskittyy prosessin metodologisen kehittelyn jälkeen tarkastelemaan maantieteellisesti rajattuja uudis- tai täydentämisrakentamisen alueita tai aluetta. - Case studyt tehdään yhteistyössä amerikkalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, organisointivastuu on TKK:n Arkkitehtiosastolla. Tarkoitus on kehittää suuntaviivoja sovellettavuudesta myös muihin kulttuuri- ja toimintaympäristöihin. Tämä edellyttää kulttuurien ja lainsäädännön mekanismien tunnistamista toimintamalleissa. Samalla luodaan edellytykset hankkeiden taustalla vaikuttavien yhteiskunnallisten muutosten hallintaan: talouden ja arvojen heilahteluiden sekä erilaisten uusien kaupunkitilojen tuottamisen välineiden, kuten maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön sekä vallitsevien hankekäytäntöjen innovatiiviseen hallintaan. - Päävastuu: a) Teoria yleisistä kulttuurisista reunaehdoista kaupunkisuunnittelussa: Tommi Mäkynen, TKK, A- os. b) Sovellutukset kulttuurisista reunaehdoista Hollannissa: Paula Vellonen, OY, A-os. Mäkysen ja Vellosen toivotaan tekevän kiinteää yhteistyötä! UDM on prosessi, joka jatkuu suunnittelusta ja rakentamisesta lopputuloksesta oppimiseen ja seuraavan kehittämissyklin ennakointiin. Koska se ei nojaa kiinteisiin normeihin, vaan pyrkii kohti kokeilevaa ja erityistä, toteutuneen suunnitteluprosessin auditointi (metatason analyysi) on onnistuneen lopputuloksen välttämätön edellytys ja UDM:n orgaaninen osa. - Päävastuu: TKK, YTK. Tarkoituksena on siis kehittää arviointikriteerit UDM-prosessien arviointikriteereille. 3

4 3. TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT Tutkimuksen hypoteesina toimii DECOMB-hankkeen esiselvitysvaiheessa kehitetty SUPERTOOLS-menetelmä alueja hankekehitysprojekteille. Työhypoteesina hankkeet jaetaan kahteen eri vaiheeseen omine pelisääntöineen: erilliset analyysija suunnitteluvaihe, joista analyysivaiheeseen kuuluu tietojen ja mielipiteiden keruu erotuksena suunnittelusta, joka on olemukseltaan synteettistä ja valikoivaa. -Tässä pyritään välttämään ongelmia ja toteutumattomia mahdollisuuksia, jotka suunnittelussa seuraavat usein mitätöntä analyysiä. Toimitamme kaikille SUPERTOOLS-tekstin luettavaksi. Voi olla kuitenkin, että SUPERTOOLS osoittautuu työn kuluessa aivan huonoksi malliksi, saa nähdä. 5. TUTKIMUSMETODIT JA TULOKSET Teoreettisen tarkastelun tavoitteena on määrittää edellytykset partikulaariselle, singulaariselle ja uniikille projektityöskentelylle, tähtäimessä vastaavanlaisen fyysisen ympäristön tuottaminen. - Lähtökohta on siis lievästi paradoksaalinen: millainen metodi tukisi tapauskohtaisuutta ja uniikkeja kulttuurisia lähtökohtia? Ehdottomien ja avoimien hankeparametrien eriyttäminen toimii edellytyksenä kvalitatiiviselle suunnittelulle. -Nimenomaan ehdottomien lähtökohtien kovistelu on tässä ehdotettu ryhmätyöskentelyn lähtökohdaksi. Moni itsestäänselvyys voi lähemmässä tarkastelussa osoittautua mielivaltaisuudeksi ja innovaation esteeksi. 4

5 8. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN JA SEN JAKAUTUMINEN ERI TEKIJÖILLE Tutkimuksen rakenne ja työtehtävät 8.1. Kokoava tutkimussuunnitelma ja osatutkimuksen valmistelu, lähtötietojen kerääminen, kirjallisuusselvitys ( ) TKK/Arkkitehtiosasto (A-os)/Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun laitos (YKS)/ Antti Ahlava, Trevor Harris: - Tutkimussuunnitelman rakenne ja sisältö - Tutkimuksen osa-alueiden kytkeytyminen toisiinsa - Tiedon jakaminen tutkimuksen yhteisistä lähtökohdista Tutkimuksen johdonmukaisuuden varmistamiseksi sen kaikissa osa-alueissa noudatetaan seuraavia yhteisiä periaatteita: Tieteelliset välineet ja taustateoriat tukeutuvat mahdollisimman läheisesti tutkimusaiheeseen liittyvään tutkimukseen: kaupunkisuunnittelun prosessien ja edellytysten sovellettuun tutkimukseen. Tutkimuksen perusasenne on pragmatistiseen suunnittelutraditioon liittyvä, ei ideologisesti sävyttynyt. - Tuonnempana lisää pragmatismista. Tutkimuksessa painotetaan laadullisia tekijöitä määrällisten sijaan. Suunnittelu- ja hallintaprosessien teoriat ovat työssä keskeisiä: peliteoria, poliittinen talousteoria, sotateoria, johtamiskulttuurit, työpsykologia jne. - Pääpaino ei siis ole siinä, miten nopeutamme kaupunkisuunnitteluprosesseja, vaan nopeus voi olla laadullisen metodikehittelyn tulos esim. vähentämällä erillisten osapuolien välisten neuvottelujen määrää. - Huom! Projektissa tutkimuksen kohteena ovat hankkeet, joihin osallistuu useita osapuolia ja jotka saattavat kestää pitkiä aikoja. Tästä syystä tutkimuksessa olisi otettava selkeästi huomioon 5

6 tällaisten hankkeiden vaarat ja niiden ennaltaehkäisy ja konfliktien ratkaisumenettelyt: riidat, väärinymmärrykset, viivästykset, osapuolen edustajien vaihtuminen yms. Metodi pohjautuu voimakkaasti case study-tutkimukseen. Tutkimuksen muodon on tarkoituksenmukaista perustua mahdollisimman paljon havainnollisiin kaavioihin ja projektiesittelyihin, jotka toimivat tapausesimerkkeinä. Tekstin osuus pyritään tiivistämään mahdollisimman yleistajuiseen ja kompaktiin muotoon. - Tutkimusprojektin tavoitteena on näkyvyys ja vaikutukset laajalla yhteiskunnassa, ei pelkästään akateemisten tutkijoiden keskuudessa Ideaaliprosessin kehittäminen ( ) - Osatutkimuksissa on erittäin tärkeää välttää liiallista päällekkäisyyttä. Esimerkiksi väitöskirjojen tutkimusaiheet tulisi olla varmasti keskenään erilaiset Hankesuunnittelun osanottajat, prosessit ja informaatiotyökalut TKK/A-os/YKS/ Tommi Mäkynen, Antti Ahlava, Trevor Harris: Yhteiskunnalliset reunaehdot - Teoreettinen konteksti: pragmatismi ja designteoriat. - Lähtökohta voimakkaasti arkkitehtuurissa ja luovan suunnittelun edellytyksissä verrattuna esim. Edelmanin lähtökohtaan ryhmätyöskentelymenetelmissä ja prosesseissa. Mäkysen osatutkimus painottaa arkkitehdin roolia suunnittelijana, Edelmanin osuus painottuu muiden osapuolien asemaan ja ryhmätyöskentelyprosessin hallintaan. - Varsinkin Mäkysen osa-alueen kysymyksenasettelut ovat hyvin laajat. Kuitenkin painopisteen tulisi olla siinä, millaisia suuntaviivoja omaksuttu tutkimuskonteksti vastauksille antaa: MITEN MEIDÄN TULISI SUHTAUTUA näihin kysymyksiin, jos lähtökohtana ovat koko DECOMB- 6

7 tutkimuksen lähtökohdat, design-teoria ja pragmatistinen teoria. Nämä kolme kontekstia sitoutuvat perustellusti toisiinsa. - Millä edellytyksillä suunnitteluosaamista hyödynnetään tehokkaammin maankäytön kehittämishankkeissa? - Yhteiskunnallisten ja ajallisten reunaehtojen epistemologinen tutkimus: taloudellis-poliittis-ideologiset rakennetussa ympäristössä omaksutut ajatteluprosessit ja kattoverkot, joissa materialisoituvat muuttuvat elämäntyylit, kulutustottumukset, individualismi vs. kollektiivisuus, uus-liberalismi ja vaikutukset rakentamiseen. - Suhtautuminen tarpeisiin rakentamisessa (pragmatismin näkökulmasta); toimijaverkon intentionaalisuuden ja rakennetuin ympäristön emergenttien piirteiden voimien vertailu nykyisen sosiologisen ja taloudellisen teorian valossa. - Epäoleellisten eettisten, tottumuksellisten ja ideologisten rajoitteiden tunnistaminen ja käsittely ympäristön analyysissä. - Säännöstely ja innovaatio: Yksittäisten toimijoiden mahdollisuudet kulutusyhteiskunnassa ja globaalitaloudessa. - Suunnittelijan suostuttelutaidot nousevat tässä esille. - Rakennetun ympäristön säännöstelyn purkamisen ja puuttumisen vaikutukset sekä säännöstelyyn liittyvät innovatiiviset mahdollisuudet tilannekohtaiseen estetiikkaan, etiikkaan ja ideologioihin - Suunnittelun joustavuustutkimukset: muunneltavuus kaupunkisuunnittelussa OY/A-os/YKS/ Paula Vellonen, Helka-Liisa Hentilä: Kansainvälinen vertailu hankekehitys- ja kaavoitusjärjestelmistä: - Suomalaisen ja alankomaalaisen kaavoituskäytännön vertailu, erityisesti asemakaavoitusvaihe asuntorakentamisessa: paino hankelähtöisyyden suhteessa julkiseen sääntelyyn. - Vaikka kyseessä on viranomaiskäytäntöjen vertailu, painopiste voisi olla myös kaupunkisuunnittelussa ja yhteistyömenetelmissä yleensä. - Viranomaisohjauksen ja suunnittelijakonsulttien yhteistyö, kilpailuinstrumentin sovittaminen yhdyskuntasuunnittelun tehtäviin. 7

8 - Täydennysrakentamisalueiden monimuotoiset prosessit - Alankomaalaisten asuntorakentamiskohteiden hanke-esimerkkien kartoitus ja analyysi - Yleistetty opetus paikallisuuden merkityksestä prosessien kehittämisessä - Vellosen osio on siis Mäkysen työtä yksityiskohtaisempi tarkastelu säännöstelyn ja suunnitteluorganisaatioiden paikallisista edellytyksistä. TKK, A-os/YKS/ Harry Edelman: Strategiatutkimus: - Prosessitoimijoiden tavoitteiden ja etiikan rajojen kuvaaminen tieteellisin keinoin: arvojen, intressien ja strategioiden kartoittamisen teoriat. - Tässä on päällekkäisyyttä ja yhteistyötä Mäkysen kanssa. Sopikaa! - Strategiatutkimus, strategiat toimijoiden välisessä verkostossa, valtapiirien tutkimus: Minkälaiset ovat osapuolien strategiset lähtökohdat suunnittelun näkökulmasta? - Mitkä ovat innovatiivisen kaupunki- ja maankäytönsuunnittelun mahdollisuudet osana toimijoiden erillisiä omia strategioita? - Vrt Mäkysen näkökulma toisesta suunnasta (arkkitehdista käsin). - Miten hankkeet käynnistyvät ja miten niiden pitäisi käynnistyä? Miten asiantuntijoiden osaamista kytketään tehokkaasti hankekehitykseen? - Miten toimijaverkot muotoutuvat ja miten niitä voidaan ohjata? - Teoreettiset organisaatiomallit; verkottuminen/verkostoituminen organisaatioinnovaatioissa, vrt. hierarkiset organisaatiorakenteet Synergia TKK:n Tuotantotalouden Strategisen johtamisen kanssa - Kommunikatiivisten prosessien laadun tutkimus: luovuustutkimus ja innovatiiviset organisaatiot kaupunkisuunnittelussa ja tutkimuksessa. - Kulttuurien ymmärtämisen tutkimus; hermeneutiikka ja osallistumisprosessit rakentamisessa - Keskinäisen luottamuksen ja kuuntelun edellytykset 8

9 TTY/A-os/ Kimmo Kurunmäki, Anssi Joutsiniemi, Terttu Pakarinen ja työryhmä: Konfliktit hankkeissa: - Konflikteihin johtaneiden hankkeiden ulkoiset arviointimenettelyt ja ennakointi - Hankkeiden sisäiset konfliktit - Minkälaisia pelisääntöjä sovelletaan public-private yhteistyössä ja miten niitä voitaisiin selkeyttää? - Tamperelaisten kannattaa tehdä yhteistyötä tässä Edelmanin kanssa, joka tutkii luottamuksen ja yhteistyön edellytyksiä. TKK/A-os/YKS /tutkimus- tai opiskelija-assistentti: Tapahtumien ja kokousten järjestely- ja koordinointityö TKK/A-os/YKS/ Trevor Harris, Antti Ahlava: Workshoppien sisältö ATL, johtaja, arkkit. SAFA Vesa Juola yhteistyössä arkkitehtitoimistojen kanssa hankkeen eri vaiheissa mm. osana pienryhmätyöskentelyä - Tutkimusta tukevan lähtötiedon tuottaminen - Käytännön soveltaminen palvelutoimintaprosessissa; tiedonkeruu, analysointi, tulkinta, havainnollistaminen, yhteenveto, ehdotuksen laadinta. - Juola tuo hankkeeseen oleellisen näkökulman arkkitehtitoimistojen uuden palvelutoiminnan näkökulmasta. Yhteistyö Mäkysen ja Edelmanin kanssa on välttämätöntä. 9

10 2.2 Kommunikaation edellytykset hankkeiden osapuolien välillä TTY/A-os/ Anssi Joutsiniemi, Kimmo Kurunmäki, Terttu Pakarinen ja työryhmä: Informatiivisten analyysija suunnittelutyökalujen mahdollisuudet ennen tavoiteltavan lopputuloksen määrittelyä: - Dokumentointi / lähtötiedon keruu ja tilallisten vaatimusten kartoittaminen hankkeissa: Mikä on analyysija suunnitteluprosessien ero? Minkälainen on analyysija suunnittelutyökalujen välinen suhde ja tiedonsiirron muodot? - Vaihtoehtoisten prosessivaiheiden kehittäminen. Minkälaisia analyysityökaluja tarvitaan ja miten ne tukevat prosesseja ja strategioita? Mitä mahdollisesti sovelluskäyttöön kehitettäviä tiedonkeruun ICT-apuvälineitä on olemassa? - Kommunikaation edellytykset: Osapuolten tasa-arvoisuuden reunaehdot suunnittelussa. - Samalla on luonnollisesti tutkittava osapuolisen epätasa-arvoisuuden ehtoja. - Mitä vaatimuksia asetetaan tiedonvaihdolle ja kommunikoinnille osapuolien välillä? - Tavoitteena on siis ICT-työkalujen ideaalihahmotelma, ei varsinainen toimiva sovellus kolmen vuoden sisällä. TKK, A-os/YKS/ Harry Edelman: Toimijoiden strategioiden välinen kommunikaatio: - Miten strategiatutkimuksen koulukuntia sovelletaan ympäristötuotannon osapuolien väliseen toimintaan? - Projektilähtöiset menettelyt ja pelisäännöt toimijoiden strategioiden hallintaan: Miten vastakkaisia strategialähtökohtia voidaan käsitellä rinnan samassa hankkeessa ja löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja? - Tässä näkökulma on siis toimijakohtainen hyödyllisyys. 10

11 3. Työhypoteesina olevan prosessityöskentelymetodin kokoaminen (2006) TKK, A-os/YKS/ Tommi Mäkynen, Antti Ahlava, Trevor Harris: Kokonaisprosessin metodin kehittäminen: - Kokonaisprosessin ja päätöksenteon dynamiikan mallintaminen ja ideaaliprosessin kehittäminen, pohjana SUPERTOOLS-hypoteesi - Arkkitehtoninen kehittäminen kaupallisissa hankkeissa - Paikkakuntien ominaispiirteet suunnitteluprosesseissa - Maankäyttöprosessien sujuvuuden kehittäminen - Tässä on siis kyse yhteenvedonomaisesta osiosta edeltävään työhön perustuen. TKK, A-os/YKS/ Harry Edelman, Antti Ahlava, Trevor Harris: UDM (Urban Design Management) - Koko prosessin kattavat apuvälineet: strategioiden tunnistamisen ja toteuttamisen apuvälineet (menetelmäkehitys). - UDM tähän asti: teoriahistoriallinen katsaus: Design Management, Architectural Design Management ja Urban Management: julkinen kuva ja urbaanien muutosten hallinnointi. Maankäytön muutosprosessien johtamisen tutkimus sekä kiinteistökehitys - Markkinointiosaaminen: retoriikan, suostuttelun ja imagon merkitys kaupunkisuunnittelussa. - Urban Design Management konseptin tarkentunut määrittely - UDM on siis uudentyyppinen ala, kyseessä on kaupunkisuunnitteluhankkeiden tuottaminen ja tuottajan rooli. 11

12 TKK/YTK/ Panu Lehtovuori, Olli Maijala, Hilkka Lehtonen: Auditointi - Kaupunkisuunnittelun simulaatiohankkeen ja koehankkeen dokumentointi - Prosessin kriittisten pisteiden havaitseminen dokumentointimateriaalista ja tältä pohjalta hankelähtöisen suunnittelun sisäisen arvioinnin menettelytapojen määrittely - Rakennetun lopputuloksen arviointien (esim. rakennustaiteellinen asiantuntija-arvio, POE-menetelmät, määrälliset vaikutusten arvioinnit) tunnistaminen osaksi UDM-ideaaliprosessia sekä UDM:n ja lopputuloksen arviointien kontaktipintojen määrittely (mutta ei po. arviointien kehittely) - Hankelähtöisten arviointikriteerien edellytykset - Painopiste tässä osiossa on siis tapauskohtaisten UDM-prosessien arviointikriteerien kehittämisessä, ei niinkään yhden simuloidun tai toteutuneen UDM-hankkeen arvioinnissa. Kaikki osapuolet yhdessä: Kaupunkisuunnittelun simulaatiohanke - Kansainvälinen muutaman päivän pituinen intensiivinen workshop-tilaisuus - Suunnittelukohteena teoreettinen projekti - Välitulosten arviointi - Teoreettinen projekti tarkoittaa tässä tapauksessa hanketta, jota ei pyritä toteuttamaan rakentamalla. 12

13 4. Kokonaisvaltaiset strategiset suunnittelutyökalut ( ) 4.1 Päätöksenteko ja suunnittelu ryhmätyöskentelyssä: Yhteisen strategisen vision muodostaminen TTY/A-os/YKS/ Kimmo Kurunmäki, Anssi Joutsiniemi, Terttu Pakarinen, yhteistyössä VTT/Multimedian kanssa: Yhteisen strategian määrittely ja muodostaminen suunnitteluhankkeessa, ICT-työkalujen edellytykset - Yhteisten suunnittelutavoitteiden määrittely: Miten yhteisiä strategioita määritellään ja mitataan osapuolien näkökulmista? - Tätä asiaa on tutkittu jo edeltäneissä vaiheissa, joten painopisteen tulisi tässä olla nimenomaan tietotekniikkasovellusten käytössä näitä asioita mitattaessa ja mallinnettaessa. - Miten visioita ja visualisointeja käytetään apuvälineinä yhteisen strategian määrittelyssä - Tiedonhallinta, strategisten konseptien, tilaohjelmien, skenaarioiden, simulaatiomallien ja typologisten vaihtoehtojen monialaiseen suunnitteluun soveltuvat tietojärjestelmät ja ohjelmistonkehitys, nimenomaan kolmiulotteisessa muodossa - Simulaatioympäristön luonti ja testaaminen TKK/A-os/YKS/ Harry Edelman, Antti Ahlava, Trevor Harris: UDM Hankkeen erillisille toimijoille räätälöidyt omat strategiset työkalut Kaikki osapuolet yhdessä: Kaupunkisuunnittelun todellinen hanke Jyväskylässä / Espoossa 4.2 Mahdollisuudet maankäytön sopimuksissa a. Selvityksen tavoitteena on luoda sellainen läpinäkyvä malli sopimusmenettelylle, jossa kunnan kanssa maankäytön järjestämisestä neuvottelevan tahon perustellut intressit tulevat otetuiksi huomioon samalla kun turvataan suunnittelun eteneminen ja toteutuminen MRL:n edellyttämällä tavalla. 13

14 b. Oikeudellisen selvityksen tehtävänä on, sen ohella että se tuottaa sopimusmallin, tuottaa oikeudellista selvitystä, joka on apuna siinä vaiheessa, kun maankäyttösopimusten pohjalta laadituista kaavoista periaatteellisista syistä mahdollisesti valitetaan. Helsingin Yliopisto/Yksityisoikeuden laitos/ Vesa Majamaa, yhteistyössä TKK/Maanmittausosasto/Ympäristöoikeus/ Ari Ekroosin kanssa: Maankäytön sopimusmenettelyjen tutkimus: - Mitkä ovat nykyisen maankäytön sopimusmenettelyjen ominaispiirteet ja ongelmakohdat sekä kehitystarpeet? - MRL:n sekä muiden lakien ja asetusten sekä mm. kiinteistöveron vaikutus maankäytön sopimuksiin ja mahdollisuuksiin hankkeessa osoitetulla tavalla: esim. kerroksellisten asemakaavamääräysten mahdollisuudet. - Miten sopimuksiin sisältyviä työsuoritteita arvioidaan hankintalain kannalta? Miten määritellään sopimusten luonne: yksityisoikeudellinen / hallintosopimuksellinen? - Miten sopimusmenettelyjä voidaan hyödyntää prosessien yhteisesti hyväksyttyinä kiinnekohtina, jotka toimivat siltana käytäntöön ja hanketta eteenpäin kuljettavana voimana? 5. Yhteenveto (2007) TKK, A-os/YKS/ Harry Edelman, Tommi Mäkynen, Antti Ahlava, Trevor Harris: Osapuolikohtaiset apuvälineet hanketyöskentelyyn: ensin teoreettisina ja myöhemmin tuotteistettuna konsulttien ja työryhmien käyttöön: analyysityökalut skenaariotyökalut simulaatiotyökalut ohjeet ja mallit Uusi määritelmä Urban Design Managementille Määritelmiin päätyminen (eikä siitä alkaminen) korostaa tutkimusasenteen pragmatistiseen tieteentraditioon perustuvaa pohjaa. 14

15 LISÄTIETOA PRAGMATISMISTA Pragmatismin filosofiset perusteet: -skeptisyyttä perusteita, perusteluja, absoluutteja, objektiivisuutta kohtaan -partikulaarisuuden, singulaarisuuden puolesta -tutkii itsestäänselvinä pidettyjä tottumuksia, uskomuksia ja myyttejä -kannustaa kokeellisuuteen -arkipäivän estetiikka js käytännöt mielenkiinnon kohteena -yhteisöllinen lähtökohta: vasta kokemus ja keskustelu luo teoksen -praktisesti orientoitunut: mitään ei kritisoida, ennekuin lopputulokset ovat käsillä Pragmatismin klassikoita: Henri Bergson -ei absoluuttisia totuuksia -totuus on aina keksitty, ei löydetty -intuition merkitys -relativismi: todellisuus muodostuu tendensseistä, ei pysyvistä ilmiöistä William James Charles Peirce John Dewey Jamesin ja Piercen oppilas Richard Rorty 15

16 Pragmatismi, arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu: John Forester (1993) Critical Theory, Public Policy and Planning: Towards a Critical Pragmatism. (1989) Planning in the Face of Power - vallankäyttö ja suunnittelu - kommunikaation vääristymät rationaalisuuden rajoina - ymmärryksen, luottamuksen, yksimielisyyden ja tiedon hallinta Philip Allmendinger (2002) Planning Theory. - kommunikatiivinen rationaalisuus - suunnittelu kommunikaationa (2001) Planning in postmodern times. - Tutkimuksemme kohteena on kysymys siitä, millainen olisi hyvä monialainen kaupunkisuunnitteluprosessi. Tällöin on kuitenkin samalla hyväksyttävä arviointikriteerien relativismi. - Keskeinen kysymys ei ole siten miten kaavoituskäytäntöjä tulisi kehittää, vaan tämä on tutkimuksen sivutuote: hyvää kaupunkisuunnittelua voidaan siten tehdä UDM:n mukaan muuallakin kuin kuntien organisaatioissa. 16