Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 1

2 2

3 3

4

5

6 4

7 Antti Ahlava Harry Edelman (toim.) UDM UURBAN DESIGN MANAGEMENT Opas käytäntöön 5

8 6

9 SISÄLTÖ Lukijalle 12 0 JOHDANTO 23 Antti Ahlava Harry Edelman Trevor Harris 0.1 Kenelle tämä kirja on tarkoitettu ja miten sitä on tarkoitus käyttää? 24 Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.2 Keskeisten termien määrittelyä 26 Harry Edelman 0.3 Urban Design Management: 32 Integroivan hankekehityksen tuottamista Tommi Mäkynen 0.4 Kaupunkisuunnittelusta Urban Design Managementiin 36 Panu Lehtovuori Olli Maijala 0.5 Strateginen suunnittelu: Hierarkisesta kaavajärjes- 38 telmästä kohti kaupunkistrategian ja sitä konkreti soivien hankkeiden vuorovaikutusta Tommi Mäkynen 0.6 Arvonluontia yhdyskuntasuunnittelun ja 44 kiinteistökehityksen välimaastossa Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.7 Itseohjautuvuuteen 46 Olli Maijala 0.8 Yksityishankkeet kunnan strategisessa maankäytön suunnittelussa 52 7

10 1 TÄYDELLINEN 57 YHTEENSOPIVUUS 2 YHTEISYYS 75 Leena Soudunsaari 1.1 Yhteistyötä valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen tason välillä Harry Edelman 1.2 Integroivan hankekehityksen periaate ja osapuolet Tommi Mäkynen 2.1 Mitä arvo on? Kumppanuusyhteistyö alkaa arvon ymmärtämisestä Harry Edelman 2.2 Yhteisten lähtökohtien löytäminen toimintamallina Leena Soudunsaari 2.3 Joustoa ja luottamusta Tommi Mäkynen 1.3 Arvoa kenelle? Asiakkaan ymmärtäminen 69 Esa Hakkola 2.4 Osapuolten intressit hankkeeseen 90 Leena Soudunsaari 2.5 Horisontaalia yhteistyötä 92 Kaisu Närhi Terttu Pakarinen 2.6 Suunnittelun osapuolten yhteisyyden nykyiset muodot taustoineen ja niiden laajentaminen 95 Esa Hakkola 2.7 Hankintalainsäädäntö ja kaavoituksesta sopiminen 100 Olli Maijala 2.8 Hankeryhmä, jatkuvuus ja luottamus 103 8

11 3 HOUKUTTELUN LUOMINEN KONTEKSTIN ASETTUMINEN 143 Antti Ahlava, Meri Louekari Tommi Mäkynen 3.1 Vastineista houkutteluun Tilanneherkkyys 144 Harry Edelman 3.2 Intresseistä ratkaisuihin tehokkaasti Leena Soudunsaari Paikan merkitys suunnitteluprosessissa 146 Tommi Mäkynen Harry Edelman 3.3 Arvosuunnittelu Paikallisuus ja kulttuuri mahdollisuuksina 150 Antti Ahlava 3.4 Luovan brainstormingin edut Leena Soudunsaari, Helka-Liisa Hentilä 3.5 Laatu varmistetaan kaavasta toteutukseen Leena Soudunsaari 4.4 Arkkitehtuurikilpailut laadukkaan asuinympäristön lähtökohtana 152 Panu Lehtovuori Olli Maijala Anssi Joutsiniemi Jenni Partanen Terttu Pakarinen 3.6 Kehitysimpulsseja synnyttävä kaupunkikonteksti Paikalliset erot hankkeen urbaaneina resursseina 156 Meri Louekari 3.7 Tilanneherkkä väliaikaiskäyttö vetovoimaisuuden kasvattajana 136 9

12 5 HANKEKEHITYK- SEEN VALMISTAU- TUMINEN NEUVOTTELUN APUVÄLINEET 195 Harry Edelman 5.1 Aloitteesta intressien kartoitukseen Tommi Mäkynen 5.2 Suunnittelukatsaus Tommi Mäkynen 6.1 Integrointia, yhteistyötä ja iterointia Integroiva suunnittelu 196 Leena Soudunsaari 5.3 Kaavoitus on kommunikaatiota 170 Timo Metsälä 6.2 Konseptisuunnittelun kaaviot apuvälineenä hankesuunnittelussa 200 Leena Soudunsaari 5.4 Kaavoitus on kumppanuutta Esa Hakkola 5.5 Hankkeen käynnistämiseen liittyvät sopimukset Jenni Partanen, Anssi Joutsiniemi 6.3 Monimuotoisuuden ja kompleksisuuden mallintaminen 206 Olli Maijala 5.6 Kriittinen aloitusvaihe 178 Antti Ahlava 5.7 Suunnitteluprosessin alun vaiheistaminen

13 7 KOHTI YHTEISTYÖTÄ URBAN DESIGN MANAGEMENT 231 Terttu Pakarinen Kaisu Närhi Harry Edelman 7.1 Hankkeen istuttaminen kaavajärjestelmään ja vuorovaikutuksen edistäminen 8.1 UDM:n vaiheet integroivassa hankekehityksessä Tommi Mäkynen 232 Tommi Mäkynen 7.2 Mahdollisuuksien luominen yhdessä Kestävää hankekehitystä UDM:n avulla Antti Ahlava 8.3 Hankkeen markkinointi Meri Louekari 7.3 Strategiakonsultit kaupunkikehityksen apuna Esa Hakkola 7.5 Kunta yhteistyökumppanina kunnan suunnittelumonopolin merkitys 220 Meri Louekari 8.4 Kaupungin ja alueiden imagon houkuttelevuus, erottuminen ja markkinointi Berliinissä Esa Hakkola 7.6 Kunnan maapolitiikka strategisena valintana

14 Lukijalle Tämä kirja esittelee Urban Design Managementin (UDM) saloja. UDM on oppiala ja näkökulma arkkitehtuurin, kiinteistökehityksen sekä kaupunkija yhdyskuntasuunnittelun välimaastoon. Kirja sisältää käytäntöä kehittävien monialaisten kaupunkisuunnitteluprosessien hallinnan työkaluja. Esittelemme prosessien laatuun, nopeuteen ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä erityisesti suunnittelun näkökulmasta. Eri tahojen yhteistyömalliin perustuvat konseptit täydennysrakentamiseen. Toteutusesimerkki Helsingin Keski-Vuosaaresta. TRM: Arkkitehdit MOD (pääsuunnittelja Antti Ahlava) ja työryhmä: Täydennysrakentamismallit Helsingin kerrostaloesikaupunkialueille (2007). Tavoitteena UDM:ssä on kaupunkisuunnittelun prosessien johtaminen ja ohjaaminen hankelähtöisesti. Hankkeet toteuttavat toimijoiden tavoitteita osana rakennetun ympäristön muutosta, joka tapahtuu eri mittakaavoissa ja aikajänteillä. Hankelähtöisyys ei siis välttämättä tarkoita eri osapuolien lyhytnäköistä etujen tavoittelua määrätyssä rajatussa paikassa. Hankelähtöisyys on ymmärrettävä pitkän aikavälin näkökulmana jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Tarkoituksena on kehittää uusia projektilähtöisiä erotuksena normilähtöisyyteen hankekehitysmenetelmiä mahdollisimman käytännönläheisesti, mutta samalla tieteellistä käsitteellistämistä ja innovaatiomahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Teoksemme tavoitteena on ollut uusi ohjeistus hankeprosesseille, jotka tähtäävät laadukkaaseen kaupunkiympäristöön avoimessa ja verkottuneessa toimijakulttuurissa. Kehitettävät menetelmät parantavat yhteistyön mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistökehityshankkeiden eri osapuolten välillä. Kirjallamme on historiallista taustaa. Jo 1920-luvun avantgardistiset liikkeet, kuten Bauhaus, ottivat tavoitteekseen kaupunkiarkkitehtuurin ratkai- 12

15 13?

16 14

17 semisen yhdessä teollisen tuotannon kanssa. Tuolloin teollisen tuotannon (erityisesti sarjatuotannon) menetelmät olivat vielä idean asteella, mutta vallitsevana oli luja luottamus yhteistyön hedelmällisyyteen. Toisen maailmansodan aiheuttama katkos johti siihen, että sen jälkeisellä voimakkaan kasvun kaudella integraatiopyrkimykset raukesivat. Arkkitehtuurin ja teollisen tuotannon välille kehittyi pikemminkin ristiriita kuin toisiaan tukeva yhteistyö. Ratkaiseva muutos nykyisissä yhteistyöpyrkimyksissä on se, että enää ei niinkään fokusoida tuotteeseen kuin tuotantoprosessiin ja sen organisointiin. Siellä täällä, joskin harvakseltaan, puheenvuoroja yhteistyön kehittämiseksi on esitetty. Tässä kirjassa tavoitellaan kunnianhimoisesti menetelmän kehittämistä. Kirjamme on myös loppuraportti DECOMB (Design Concepts and Management of the Built Environment) -tutkimushankeesta. Hanke kesti vuodesta 2005 vuoteen 2007 ja sen tekemiseen osallistuivat kaikki Suomen arkkitehtikoulut ensimmäistä kertaa yhteisessä tutkimusprojektissa. Lisäksi Helsingin yliopisto oli hankkeessa tutkimuskumppanina. Teoksen kirjoittajat ovat Decomb-tutkimuksen työnimikkeineen Teknillisestä korkeakoulusta (TKK) Arkkitehtiosaston Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelusta projektin johtaja, arkkit. SAFA RIBA Trevor Harris, tutkimuspäällikkö, arkkit. SAFA, TaT Antti Ahlava, projektipäällikkö ja tutkija, arkkit. SAFA Harry Edelman, tutkija, arkkit. SAFA Meri Louekari, tutkija, arkkit. SAFA Tommi Mäkynen ja tutkimusassistentti, arkkit. yo Timo Metsälä; TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta tutkija, arkkit. SAFA, TkT Panu Lehtovuori ja tutkija, arkkit. SAFA Olli Maijala; Tampereen Teknillisen yliopiston Arkkitehtiosaston Yhdyskuntasuunnittelusta osatutkimuksen vastuullinen johtaja, arkkitehti, TkT Terttu Pakarinen, tutkija, arkkitehti Anssi Joutsiniemi, tutkija, arkkitehti SAFA Jenni Partanen ja tutkimusassistentti, arkkit. yo Kaisu Närhi; Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Yhdyskuntasuunnittelun laboratoriosta osatutkimuksen vastuullinen johtaja, professori, TkT, arkkitehti SAFA Helka-Liisa Hentilä ja tutkija, arkkitehti SAFA Leena Soudunsaari. Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan Yksityisoikeuden laitoksen osatutkimusta johti OTT Vesa Majamaa ja tutkijana toimi OTK, VT Esa Hakkola. Tutkimus- ja kehitystyön kohteina ovat hankkeessamme olleet Urban Design Management -konsepti ja sen käytännön sovellukset. Urban Design Management sisältää rakennetun ympäristön muutosprosesseissa Kuva vasemmalla: DECOMBIN johtoryhmämatkalta (2006): tutustuminen Paddington Watersiden alueen kehityshankkeeseen. Keskellä hankkeen vastuullinen johtaja Trevor Harris. Kuva AA. 15

18 mukana olevien osapuolien intressien ja strategioiden yhteensovittamisen innovatiivisten suunnitteluratkaisujen avulla. Konseptissa esiintyvä Urban viittaa siihen, että tutkimus- ja kehitystyössä keskitytään tarkastelemaan taajamien ja kaupunkien maankäytön muutoshankkeita. Se viittaa myös rakennetun ympäristön kehittämisen systemaattiseen luonteeseen: kaavojen ja normien muodostamaan ohjausvälineiden järjestelmään. Urban Design eli kaupunkisuunnittelu sijaitsee suunnittelukategoriana arkkitehtuurin ja kaavoituksen välissä, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskuntien kehittämisessä. Konseptin design-käsite painottaa suunnittelun ja arkkitehtonisten lisäarvojen mahdollisuuksia eriävien strategioiden yhteensovittamisessa ja mahdollisten suunnittelun sisäisten konfliktien ratkaisemisessa, esimerkiksi synergiaetujen muodossa. Lisäksi designkäsitteeseen voi liittyä tietoisia pitkän aikavälin pyrkimyksiä laadukkaan ympäristötuotannon tuomien kilpailuetujen kautta. Management-käsite määrittelee ennakoitavissa ja opittavissa olevaa toimintamallia, jossa hankekehitykseen liittyvä vuorovaikutus tapahtuu tutkimusprojektissa kehitetyillä työkaluilla ja menetelmillä. Käytännön menetelmien kehittämiseksi toimijaverkoston dynamiikan ja vuorovaikutuksen tutkiminen edellyttää hankkeen toimijoiden lähtökohtien ja tavoitteiden tutkimista. Urban Design Management -menetelmien ja työkalujen kehittämiseksi toimijaverkkoa tarkastellaan osapuolien strategioiden näkökulmasta, mikä tarjoaa yhteisen tutkimuskäsitteen rinnakkaisiin määrittelyihin. Seuraava teksti on jäsennöity kysymysten tai oleellisten teemojen ja niiden vastausten eli uusien perustellusti kiinnostavien havaintojen mukaan. Lukujen sisältö muodostuu alaotsikoineen projektin havaintoihin liittyvien teemojen mukaisesti. Luvut koostuvat lyhyistä kappaleista, joilla on omat kirjoittansa ja otsikkonsa. Nämä otsikot sisältävät kirjan keskeiset löydöt tai havainnot. Halutessaan lukija voi lukea kappaleita niiden painetussa järjestyksessä, tai vaikkapa seurata yhden kirjoittajan tekstejä. Kappaleiden painettu järjestys noudattaa seuraavaa logiikkaa. Ensin kerromme, kenelle kirja on tarkoitettu ja mitkä ovat sen keskeiset havainnot ja peruskäsitteet. Luvussa 1 käymme läpi sen, keistä koostuu hyvä hanketyöryhmä. Toisessa luvussa mietitään, miten hankeryhmä saadaan toimimaan yhdessä. Kol- 16

19 mannessa luvussa esittelemme hankelähtöisen suunnittelun tarkoitusta ja hyötyjä. Luvussa 4 kerromme, kuinka paikallisia ominaisuuksia kannattaisi ottaa huomioon hankelähtöisessä suunnittelussa. Viidennessä luvussa tutkaillaan sitä, miten yhteistyönä toteutettavaan suunnitteluprosessiin kannattaa lähteä mukaan sekä kuinka lähtötietoja kerätään ja käytetään. Luku 6 keskittyy siihen, kuinka hankkeen sisältö määritellään ja kuinka hanke jäsennetään. Tässä luvussa käsitellään myös hankkeen rajautumista sekä projektin visualisoimista ja kaavioiden käyttöä hankkeen apuvälineinä. Luvussa 7 kerrotaan osapuolikohtaisista strategioista sekä intressien ja rakennuspaikan liittymisestä toisiinsa. Tässä tarkastellaan myös kuntaa poikkeuksellisena sopimuskumppanina ja kunnan maapolitiikan vaikutusta hankesuunnitteluun. Kahdeksannen luvun nimi on Urban Design Management ja siinä kerrotaan yleisratkaisuista kiinteistökehityksen, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin välimaastossa. Teos sisältää lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä. Kirja ei siis pelkästään liity nykyiseen Suomen tilanteeseen. Vaikka hankesuunnittelun toimintamallit ovat lainsäädännöstä ja kulttuurista riippuvaisia, tarkoituksenamme on ollut kehittää suuntaviivoja sovellettavuudesta myös muihin kulttuuri- ja toimintaympäristöihin. Tämä edellyttää kulttuurien ja lainsäädännön mekanismien tunnistamista toimintamalleissa sekä erilaisten uusien kaupunkitilojen tuottamisen välineiden, kuten maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön sekä vallitsevien hankekäytäntöjen innovatiivista kehittämistä. UDM on prosessi, joka jatkuu suunnittelusta ja rakentamisesta lopputuloksesta oppimiseen ja seuraavan kehittämissyklin ennakointiin. Koska se ei nojaa kiinteisiin normeihin, vaan pyrkii kohti kokeilevaa ja erityistä, toteutuneen suunnitteluprosessin auditointi metatason analyysi on onnistuneen lopputuloksen välttämätön edellytys ja UDM:n orgaaninen osa. Hankettamme ovat rahoittaneet teknologian kehittämiskeskus Tekes sekä monenlaiset kiinteistöalan vaikuttajat valtion laitoksista kaupunkeihin, ja yrityksistä yhdistyksiin: ympäristöministeriö, Tiehallinto, Jyväskylän kaupunki, Oulun kaupunki, Vaasan kaupunki, Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Kesko Oyj, Senaatti-kiinteistöt, Sponda Oyj, VVO Rakennuttaja Oy, Rakennusteollisuus RT ja RAKLI (Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry). Kiitos heille! Seuraava aukeama: DECOMB-hankkeen tekemiseen osallistuivat kaikki Suomen arkkitehtikoulut ensimmäistä kertaa yhteisessä tutkimusprojektissa. DECOMBIN johtoryhmämatkalta (2006): tutustuminen King s Crossin aseman alueen kehityshankkeeseen. Keskellä: Tunnelmaa eurooppalaisen kaupunkisuunnittelun toimintakulttuurien eroja pohtineesta konferenssista From the Capital City to the Global Hyper-City (Rooma 2007). Kuvat: AA 17

20 18

21 19

22 20

23 21

24 22

25 0 Antti Ahlava Harry Edelman Trevor Harris 0.1 Kenelle tämä kirja on tarkoitettu ja miten sitä on tarkoitus käyttää? Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.2 Keskeisten termien määrittelyä Harry Edelman 0.3 Urban Design Management: Integroivan hankekehityksen tuottamista Tommi Mäkynen 0.4 Kaupunkisuunnittelusta Urban Design Managementiin Panu Lehtovuori, Olli Maijala 0.5 Strateginen suunnittelu: Hierarkisesta kaavajärjestelmästä kohti kaupunkistrategian ja sitä konkretisoivien hankkeiden vuorovaikutusta Tommi Mäkynen 0.6 Arvonluontia yhdyskuntasuunnittelun ja kiinteistökehityksen välimaastossa Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.7 Itseohjautuvuuteen Olli Maijala 0.8 Yksityishankkeet kunnan strategisessa maankäytön suunnittelussa JOHDANTO Maankäyttökysymyksissä virkamiehet ja yksityiset tahot luulevat usein vallan olevan toisella osapuolella. Mahti ei ole ehkä kuitenkaan aina kenenkään hallussa. Kirjamme sisältää neuvoja yhteistyöhön muiden tahojen kanssa hankkeiden parantamiseksi, kaikkien näkökulmasta. UDM-opas on tarkoitettu hankesuunnitteluosapuolille, joita ovat kunnan eri tahot, maanomistajat, asukkaat ja suunnittelijat ja rakennusliikkeet. Se kertoo, kuinka asennoidutaan ryhmätyöhön kilpailun sijaan. Kerromme tässä Johdanto-kappaleessa, miten UDM-opasta käytetään. Lisäksi käymme läpi peruskäsitteet, keskeiset havainnot ja ohjeet. Nostamme esille ongelmakohtia maankäyttöhankkeissa eri osapuolien näkökulmista ja esittelemme karkeasti alustavia vastauksia näihin haasteisiin. Lähteet 23

26 0 Johdanto 0.1 Kenelle tämä kirja on tarkoitettu ja miten sitä on tarkoitus käyttää? Antti Ahlava Harry Edelman Trevor Harris Vaikka kaupunkien kehitys on usein nähty erillisinä, päällekkäisinä ja muuttuvina prosesseina, tarvitsemme uusia kokonaisvaltaisia asenteita ja työskentelymenetelmiä kaupunkien ymmärtämisen, suunnittelun, ohjelmoinnin, kehittämisen ja ylläpidon vastuullisille tahoille. Aivan liian usein viranomaiset ja maanomistajat syyttelevät toisiaan ja sälyttävät syyn käytännön pettymyksistä muiden niskoille. Tuttu on myös usein toisteltu valitusvirsi, jonka mukaan vallitsevat maankäyttöprosessit ovat liian joustamattomia, aikaa vieviä ja rutiininomaisia, ja että rakennetun ympäristön lopullinen laatu ei ole suhteessa käytettyjen inhimillisten ja aineellisten resurssien määrään. Kuinka jäykistä ja dogmaattisista maankäyttöskenaarioista voitaisiin päästä sujuvampaan urbaaniin uudistusprosessiin, joka hyödyntäisi alueen näkyvän ja piilevän potentiaalin sekä jättäisi tilaa muutoksille ja yllättäville kehityskuluille? Kuinka kaikki asianosaiset saataisiin mukaan rakentavammalla tavalla? Millä tavalla mahdolliset kumppanit saataisiin koottua yhteistyöhön, joka olisi tuloksekkaampaa ja tehokkaampaa kuin se, jossa kukin ponnistelee erikseen omalla sarallaan? Kuinka monimutkaisia aluekehitys- ja toimintaohjelmia voitaisiin luoda ja hallita tuottavammin ja mielikuvituksekkaammin monialaisuutta hyväksi käyttäen? Miten aluerakennushankkeille voitaisiin luoda tiukemmat puitteet, joiden avulla voitaisiin varmistaa tärkeimpien osapuolten jatkuva mukanaolo? Jos jokin yllä olevista kysymyksistä kiinnostaa sinua, tämä kirja on ehdottomasti sinulle. Se on tarkoitettu kaikille olemassa olevien ja tulevien rakennettujen ympäristöjen tutkimuksesta, suunnittelusta ja hallinnoinnista kiinnostuneille: niin ammattilaisille, päätöksentekijöille, maanomistajille, kunnan virastoille, rakennuttajille kuin maallikoillekin. 24

27 0 Johdanto Tämä kirja sisältää ohjeita siitä, miten asianosaiset voivat tehdä yhteistyötä yhdyskuntasuunnitteluhankkeissa. Keskeistä on suuntautuminen ryhmätyöhön kilpailun sijasta. Tämä koituu sekä yksilön että kokonaisuuden eduksi. Kirjamme lähtökohtana on olettamus, että kaupunkikehitykseen käytettyjen lähestymistapojen määrää on tarpeen voimakkaasti lisätä sen sijaan, että pitäydyttäisiin ainoastaan olemassa olevissa kunnallisissa ja valtiollisissa maankäytön suunnittelun ohjausjärjestelmissä. On toisin sanoen vahvat perusteet uskoa, että alueiden hahmottamis-, suunnittelu- ja rakentamistapoja tulisi monipuolistaa. Tässä kirjassa todetaan, että suunnittelussa tarvitaan urban design manageria. Tämän tehtävään sisältyy kokonaisvastuu uudisrakennuskohteen alullepanosta, suunnittelusta, toteutuksesta ja muuttuvasta käytöstä. Kaikki ei kuitenkaan ole urban design managerin omien taitojen ja tietojen varassa, vaan hän kokoaa yhteen kykyjä ja voimavaroja. Kirjan keskeisenä teesinä on, että maankäyttö- ja uudisrakennusprosessien nykyistä katkonaista vastuusuhteiden ja neuvottelujen ketjua varten on laadittava ohjeita, jos halutaan tehokasta ja kestävää kehitystä. Ilman tällaista elokuvaohjaajan tapaista toimijaa maankäytön inhimillisiä resursseja ja ponnisteluja menee todennäköisesti hukkaan ja näitä kohdistuu vääriin kohteisiin. Tässä kirjassa esitetyt tapaukset ovat Urban Design Managementin pilottihankkeita. Tapaustutkimukset tuovat tekstiin havainnollisuutta. Osa näistä on jo toteutuneita hankkeita, osa vasta suunnitteluvaiheessa. Monet tapaustutkimuksista ovat peräisin Suomesta, Sveitsistä ja Hollannista, mutta tuomme esiin myös Itävallassa, Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Turkissa ja Japanissa kehitettyjä käytäntöjä. Kirjassa esitellään myös Teknillisessä korkeakoulussa, Kööpenhaminan taideakatemiassa ja Yalen arkkitehtuurikoulussa tehtyjä kokeellisia oppilastöitä. Nämä opiskelijaprojektit perustuvat yhteistyönä pidettyihin workshoppeihin, joihin osallistui asukkaita, valtion viranomaisia, maanomistajia, rakennuttajia ja kuntien edustajia. Kaikki tapaustutkimukset ovat sidoksissa paikallisiin lähtökohtiinsa, eikä niiden tuloksia sellaisenaan voi soveltaa muualle. Pyrimme kuitenkin seuraavilla sivuilla selvittämään missä määrin niitä voidaan yleistää. 25

28 0 Johdanto 0.2 Keskeisten termien määrittelyä Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen Hankelähtöisessä suunnittelussa arkkitehtien työskentelymetodit ja taidot yhdistetään yksityisten ja julkisten hankeosapuolien intresseihin sekä ulkoisten asiantuntijoiden tietotaitoon. Yleensä ottaen julkisen ja yksityisen tahon kumppanuushankkeet eivät ole uusi ilmiö kaupunkisuunnittelussa. Korostuneesti yksityisten tahojen aloittamia hankkeita tukevia hankemenetelmä on ollut jo 1960-luvulla. Ongelmana nähtiin kuitenkin jo tuolloin yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen (Jauhiainen Niemenmaa 2006, Fainstein 2002). Myöhemmin yksityisvetoisen suunnittelun uhkana on nähty myös kaupunkitilan laadun huononeminen (Boyer 1994). Useiden osallistujien hankkeissa onkin tarkasteltava samanaikaisesti hankeosapuolien oikeuksia ja projektin laadullisia tavoitteita. 26

29 Laadullisia tavoitteita on perinteisesti pyritty säätelemään normeilla (kuten rakentamismääräyksillä) ja kaavamääräyksillä. Tällainen normilähtöinen suunnittelu (rajoitukset ja reunaehdot) ovat juridisia välttämättömyyksiä, kun kyse on osaltaan myös taloudellisesta toiminnasta. Valitettavan usein suunnittelu on rajoittunut tähän pakolliseen minimiinsä. Hankelähtöisessä suunnittelussa uuden luominen ja mahdollistaminen ovat lähtökohtia, joissa reunaehdoista ei ole juuri apua. Hankkeet syntyvät osapuolten vuorovaikutuksessa ja ne suuntautuvat tulevaisuuteen. Tässä yhteydessä arkkitehtuurisuunnittelu, mukaan lukien kaupunkisuunnittelu, muodostaa sosiaalisia suhteita, eikä ainoastaan määritä fyysistä ympäristöä. 27

30 Kaupunkisuunnitteluprosessi Projektilähtöinen suunnittelu kolmannen prosessin variaationa. Hankelähtöisen suunnittelun periaatteet kaupunkisuunnitteluprosessina ja variaationa kumppanuushankkeesta, jossa sovelletaan erityisjärjestelyitä. 28

31 29

32 0 Johdanto Konfliktit kaupunkisuunitteluprosesseissa: Näitä voidaan sietää, kun yritetään nähdä mahdollisuuksia huonoilta vaikuttavissa tilanteissa. Hanketta voidaan jatkaa neuvottelemalla ja etsimällä uusia ratkaisuja itse konfliktista. Prosessissa konflikteja ja niistä syntyviä vanhoja ennakkoluuloja ja rutiineita haastavia ratkaisuja voi tulla useita peräkkäin, jolloin kaaviosta tulee iteroituva. Hankelähtöisyydessä onkin kyse hankeorganisaation luovuudesta ja hankeosapuolien välisistä neuvotteluista. Hankelähtöinen suunnittelu eroaa kaavalähtöisyydestä, joka on tyypillisesti viranomaisten käynnistämää toimintaa. Kaavalähtöinen suunnittelu on juridisiin määräyksiin ja viranomaispohjustukseen perustuvaa. Tämä korostui entisestään aikana, jolloin pääsääntönä oli kaavoittaminen kunnan omalle maalle nyttemmin myös yksityisten maiden kaavoittaminen on yleistymässä. Hankelähtöinen suunnittelu sen sijaan ei lähde liikkeelle maankäytöstä, vaan jostakin toiminnallistaloudellisesta intressistä, jota pyritään toteuttamaan määrätyissä hankkeissa. Nämä voivat olla sekä vahvistettujen kaavojen mukaisia tai niistä poikkeavia, jolloin ne yleensä johtavat kaavojen tarkistamiseen. Silloin, kun hankkeet eivät ole yhdyskuntarakenteen kehittämisen keskeisten periaatteiden kanssa ristiriidassa, tapana on ollut mukauttaa kaavat niihin varsin joustavasti. Keskustelua on tällöin käyty yksityisen ja julkisen osapuolen kanssa lähinnä prosessin kestosta, joka lain säätämine vaiheineen aina kestää tietyn ajan. Hankesuunnittelu käynnistyy yleensä jonkin yksittäisen tahon kiinteistöön kohdistuvan intressin laukaisemana. Nykyisissä käytännöissä suunnittelua on voitu viedä huomattavasti eteenpäin ratkaisujen tasolle ennen sen tuomista viralliseen kaavaprosessiin. Tähän verrattuna kaavalähtöinen suunnittelu sisältää yleensä useampia käynnistäviä intressejä. Tarkan analyysin kannalta kaavoitus voitaisiin esimerkiksi purkaa normatiiviseen 30

33 0 Johdanto ja design-komponenttiinsa. Tämä siksi, jotta voidaan puhua säätelystä ja suunnittelusta, joista yhtenä muuttujana on design. Toisaalta tällä tavalla saadaan määriteltyä myös kaavoitusprojektin luonne hankkeena ja sen mahdolliset hankelähtöisen suunnittelun piirteet. Hankelähtöisessä suunnittelussa on projektiivisen toiminnan (Projective Practice; Somol Whiting 2002, Shamiyeh 2007) piirteitä tulevaisuuteen katsovana strategiana: innovatiivisuus, itseorganisoituvuus, spontaanisuus, paikallisten ominaispiirteiden huomioiminen, tuntemattomien mahdollisuuksien esiin nostaminen, korostunut pragmatismi, vakioratkaisujen välttäminen ja hankkeen vetäjän kuraattorimainen toimintatapa ovat ominaisia hankelähtöiselle suunnittelulle. Hankelähtöisyyden kontekstissa suunnittelussa ei olekaan pelkästään kyse ongelmanratkaisusta, vaan luovasta toiminnasta; muutoksesta, joka antaa mahdollisuudet projektin luovaan itseorganisoitumiseen. Toisaalta ongelmanratkaisussa luovuus on eduksi projektiivisen toiminnan yllättävienkin piirteiden hyödyntämisessä, jotta eri osapuolien intressejä voidaan täyttää mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelun normatiivinen kehys on passiivinen. Se ei generoi kehitystä. Hankesuunnittelu on aktiivinen elementti, joka synnyttää erilaisia impulsseja. Näiden kahden, sinänsä välttämättömän elementin yhteensovittamisessa on ongelmia. Näitä kirjamme tarkastelee painotetusti dynaamisen hankesuunnittelun näkökulmasta. 31

34 0 Johdanto 0.3 Urban Design Management: integroivan hankekehityksen tuottamista Harry Edelman Rakennettua ympäristöä suunnittelevat ja tuottavat erilaiset toimijat. Kuvittele itsesi vaikkapa kaupunginjohtajan tai kiinteistökehitystä tekevän yrityksen johtajan asemaan. Kaupunginjohtaja huolehtii osaltaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa asuntotuotannon tehokkuudesta ja laadusta. Yritysjohtaja puolestaan etsii jatkuvasti uusia hankekehitysmahdollisuuksia. Molempien työlle yhteistä ovat rakennetun ympäristön tuotannon eri osapuolien kanssa käytävät neuvottelut, joissa tärkeäksi koettuja asioita, intressejä, pyritään edistämään. Suunnittelu- ja hankekehitysprojekteihin ryhtyvillä aloitteellisilla osapuolilla, kuten kaupungeilla ja kiinteistökehittäjillä on erilaisia intressejä. Osapuolien on toisaalta mahdollista löytää yhteisiäkin lähtökohtia. Rakennettua ympäristöä tuotetaan pitkäkestoisissa ja monimutkaisissa neuvotteluprosesseissa eri mittakaavoissa ja konteksteissa. Neuvottelut koostuvat tapahtumien sarjoista, joiden tuloksena rakennettua ympäristöä syntyy myös varsinaisten neuvottelutilanteiden ulkopuolisten tapahtumien tuloksena. Neuvotteluja voidaan käydä esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä prosessissa tai osana luovaa suunnitteluprosessia, jossa etsitään ratkaisuja. 32

35 0 Johdanto Urban Design Management: Integroivien neuvottelujen avulla tapahtuvaa arvonluontia yhdyskuntasuunnittelun, kaupunkisuunnittelun ja kiinteistökehityksen leikkauspisteessä. Tapaustutkimusten valossa nykyiset hankekehitys- ja kaupunkisuunnittelukäytännöt ovat jättäneet osapuolille, kuten kaupungeille ja kiinteistökehittäjille, jaettavissa olevaa arvoa hyödyntämättä. Keskittyminen ratkaisuihin ja saavutettuihin asemiin intressien sijaan on usein estänyt arvoa lisäävien ja eri osapuolia hyödyttävien ratkaisujen löytämisen. Kaupunkisuunnittelun ja hankekehityksen osapuolien tyytyväisyyttä sekä hankeprosessiin että sen sisältöön voidaan lisätä integroivalla hankekehityksellä. Urban Design Management (UDM) on integroivaan neuvotteluteoriaan pohjautuva lähestymistapa. Se yhdistää yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun ja kiinteistökehityksen näkökulmat tuottaen osapuolien intressit integroivia hankkeita. 33

36 0 Johdanto Integroivan neuvotteluteorian soveltamisessa rakennetun ympäristön tuotantoon on kaksi pääkäsitettä. UDM tarkoittaa integroivien hankkeiden tuottamista, tai hankekehitystä ja kaupunkisuunnittelua tekevien aloitteellisten osapuolien avustamista kohti integroivia ratkaisuja. Integroiva hankekehitys on aloitteellisten osapuolien, kuten kiinteistökehittäjän tai kaupunkien, tietoisesti omaksuma lähestymistapa suunnitella ja tuottaa rakennettua ympäristöä. UDM:n ja integroivan hankekehityksen määritelmät liittyvät toisiinsa. Urban Design Management tarkoittaa rakennetun ympäristön tuotannon eri osapuolien intressien yhteensovittamista avustaen osapuolia yhteisesti hyödyttävien ratkaisujen etsimisessä, eli integroivassa hankekehityksessä. Integroiva hankekehitys yhdistää osapuolien intressejä eri mittakaavoissa ja erilaisissa hankekehitys- ja suunnittelutilanteissa. Integroiva hankekehitys pyrkii tuottamaan kestävämmän kehityksen mukaisia ratkaisuja keskittymällä osapuolien tyytyväisyyden lisäämiseen sekä hankkeiden prosessiin että sisältöön liittyvien intressien suhteen. UDM:n avulla hankeosapuolet voivat kouluttautua harjoittamaan integroivaa hankekehitystä. Vaihtoehtona on toimia win lose periaatteen mukaisesti, jossa neuvottelun tuloksena osapuolet jakautuvat voittajiin ja häviäjiin jättäen useammin tyytymättömiä osapuolia. Integroiva hankekehitys on organisaatiolle strateginen valinta keskittyä intresseihin, eli asioihin, jotka organisaatio kokee toimintansa menestyksellisyyden kannalta tärkeiksi. Integroivan hankekehityksen avulla yksittäiset hankekehitys- tai kaupunkisuunnitteluprojektit kytkeytyvät näkyvästi ja yhteisesti arvioitavalla tavalla osaksi kaupunkien ja yritysten strategioita, kuten maapolitiikan tai ydinliiketoiminnan tavoitteita. UDM:n tavoitteena ei ole edistää kaupunkisuunnitteluun ja hankekehitykseen liittyvää demokratiaa itseisarvona. Se ei myöskään pyri jakamaan valtaa uudella tavalla, vaan tarkoituksena on auttaa eri osapuolia neu- 34

37 0 Johdanto vottelemaan paremmin ja tehokkaampia sopimuksia edistäen osapuolien omia valistuneita intressejä. Tavoitteena on tuottaa osapuolien hyväksyttävissä olevia ratkaisuja, jotka täyttävät mahdollisimman monia intressejä perusteellisella ongelmanratkaisuprosessilla. Vaikka tavoitteena on yksimielisyys, sitä ei kuitenkaan voida aina saavuttaa. Pääasia on, että mahdollisimman monien intressit täyttämiseksi on etsitty sekä sisältöön että prosessiin liittyviä ratkaisuja mahdollisimman perusteellisesti. Neuvottelujen tavoitteena ei kuitenkaan ole kompromissi, joka jakaa olemassa olevaa, vaan arvoa tuottavat ja jakavat ratkaisut ohjeistettavissa ja opittavissa olevalla menettelyllä. UDM tarjoaa lähestymistavan kaupunkisuunnittelun ja hankekehityksen osapuolien välisten neuvottelujen järjestämiseen ja ohjaamiseen. Tätä viitekehystä voi käyttää rakennetun ympäristön toteuttamiseen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. UDM:n avulla sovitaan vaiheistetusta neuvotteluprosessista, jolla toteutetaan osapuolien intresseihin pohjautuva hankekehitys. Tehokkaan ja arvoa tuottavan osallistumisen toteuttaminen pelkästään virkamiesvoimin on osoittautunut käytännössä liian vaativaksi johtaen sekä virkamiesten että muiden osapuolien turhautumiseen. Lisäksi virkamiehet edustavat kaupungin moninaisia intressejä suunnittelu- ja hankekehitysprosessissa vastaten samalla prosessin neutraaliudesta. Yhteistoimintamallit tarjoavat mahdollisuuden neutraaliin prosessiin, jossa kaupunkisuunnittelua ja hankekehitystä avustaa kolmas osapuoli, prosessin suhteen puolueeton välittäjä. Neuvottelujen välittämiseen koulutuksen saanut arkkitehtikonsultti voi avustaa osapuolia hankekehityksen ja kaupunkisuunnittelun eteenpäin viemisessä sovitussa aikataulussa. Arkkitehdin koulutusta on mahdollista hyödyntää osapuolien intressejä täyttävien ratkaisujen yhteisessä etsimisessä. 35

Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu

Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu Neuvotteluihin pohjautuva lähestymistapa: Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu Me kaikki neuvottelemme joka päivä, pidimme siitä tai emme... (Fisher&Ury) Navigation 2006, 15.12.2006, Harry Edelman

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa

Lisätiedot

Kaupunkikehittämisen tulevaisuus

Kaupunkikehittämisen tulevaisuus Kaupunkikehittämisen tulevaisuus R&D-työ arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohtana Keskustakehittämisen tapauksia Antti Ahlava 11. tammikuuta 2012 Kouvolan keskustavisio 2030 Arkkitehtitoimisto helsinkizurich

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen lähtökohtia Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus

Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus Tulevaisuuden kaupunkiseudut, tulostyöpaja 14.6.2017 Hankeidean tausta ja tavoitteet Käynnissä tai valmistumassa projekteja,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

DECOMB. Design Concepts and Management of Built Environment Hankelähtöinen kaupunkisuunnittelu-management

DECOMB. Design Concepts and Management of Built Environment Hankelähtöinen kaupunkisuunnittelu-management Design Concepts and Management of Built Environment Hankelähtöinen kaupunkisuunnittelu-management From allowance to developmental planning Luvanvaraisesta kehittämissuunnitteluun www.decomb.fi Kestävä

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa. 9.10.2007 ASIAKASLÄHTÖISESTI TOIMIVIA YHDYSKUNTAKOKONAISUUKSIA 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelussa

Lisätiedot

Yhteisen yleiskaavan mahdollisuuksia. Ritva Laine

Yhteisen yleiskaavan mahdollisuuksia. Ritva Laine Yhteisen yleiskaavan mahdollisuuksia Ritva Laine 24.10.2012 Yhteinen yleiskaava - lähtökohtia Yleiskaavan tehtävänä seudun maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen Lain tarjoama

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

DECOMB Tutkimuksen lähtökohdat ja lähitulevaisuuden toiminta

DECOMB Tutkimuksen lähtökohdat ja lähitulevaisuuden toiminta DECOMB Tutkimuksen lähtökohdat ja lähitulevaisuuden toiminta Esityksen sisältö 15+15 min.: Harry Edelman, TKK -Organisaation esittely: ohjaus- ja johtoryhmä sekä työryhmät -Aikataulu -Tutkimusaineiston

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia täydennysrakentamiselle - millaisiin tulevaisuuden haasteisiin

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto Missä mennään liikuntakaavoituksessa? 1.9.2017 Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Liikuntakaavoitus Arki- ja terveysliikunnan olosuhteiden edistäminen Mitä on liikuntakaavoitus? Ajankohtainen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Keskustelutilaisuus kaupunkiseutujen tulevasta roolista pe 4.11.2016 Kauko Aronen, Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän sihteeri Kaavoitus

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA 14.3.2017 KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO Tutkimus kaupunkiviljelystä Mitä on uusi asukaslähtöinen kaupunkiviljely?

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoitusprosessin aikana

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoitusprosessin aikana Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoitusprosessin aikana Case Espoon Niittykumpu Pia Niemi 13.2.2017 Asemakaavoitus ristiriitojen hallintana Erilaisten ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen

Lisätiedot

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Prosessit ja strategiattyöryhmätapaaminen TKK KIINTEISTÖKEHITYS JA KAUPUNKISUUNNITTELU HANKEKEHITYS NEUVOTTELUPROSESSINA

Prosessit ja strategiattyöryhmätapaaminen TKK KIINTEISTÖKEHITYS JA KAUPUNKISUUNNITTELU HANKEKEHITYS NEUVOTTELUPROSESSINA Prosessit ja strategiattyöryhmätapaaminen 12.4.2006 TKK KIINTEISTÖKEHITYS JA KAUPUNKISUUNNITTELU HANKEKEHITYS NEUVOTTELUPROSESSINA Harry Edelman, hedelman@mit.edu copyright Harry Edelman Agenda Lyhyt katsaus

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot