Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 1

2 2

3 3

4

5

6 4

7 Antti Ahlava Harry Edelman (toim.) UDM UURBAN DESIGN MANAGEMENT Opas käytäntöön 5

8 6

9 SISÄLTÖ Lukijalle 12 0 JOHDANTO 23 Antti Ahlava Harry Edelman Trevor Harris 0.1 Kenelle tämä kirja on tarkoitettu ja miten sitä on tarkoitus käyttää? 24 Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.2 Keskeisten termien määrittelyä 26 Harry Edelman 0.3 Urban Design Management: 32 Integroivan hankekehityksen tuottamista Tommi Mäkynen 0.4 Kaupunkisuunnittelusta Urban Design Managementiin 36 Panu Lehtovuori Olli Maijala 0.5 Strateginen suunnittelu: Hierarkisesta kaavajärjes- 38 telmästä kohti kaupunkistrategian ja sitä konkreti soivien hankkeiden vuorovaikutusta Tommi Mäkynen 0.6 Arvonluontia yhdyskuntasuunnittelun ja 44 kiinteistökehityksen välimaastossa Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.7 Itseohjautuvuuteen 46 Olli Maijala 0.8 Yksityishankkeet kunnan strategisessa maankäytön suunnittelussa 52 7

10 1 TÄYDELLINEN 57 YHTEENSOPIVUUS 2 YHTEISYYS 75 Leena Soudunsaari 1.1 Yhteistyötä valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen tason välillä Harry Edelman 1.2 Integroivan hankekehityksen periaate ja osapuolet Tommi Mäkynen 2.1 Mitä arvo on? Kumppanuusyhteistyö alkaa arvon ymmärtämisestä Harry Edelman 2.2 Yhteisten lähtökohtien löytäminen toimintamallina Leena Soudunsaari 2.3 Joustoa ja luottamusta Tommi Mäkynen 1.3 Arvoa kenelle? Asiakkaan ymmärtäminen 69 Esa Hakkola 2.4 Osapuolten intressit hankkeeseen 90 Leena Soudunsaari 2.5 Horisontaalia yhteistyötä 92 Kaisu Närhi Terttu Pakarinen 2.6 Suunnittelun osapuolten yhteisyyden nykyiset muodot taustoineen ja niiden laajentaminen 95 Esa Hakkola 2.7 Hankintalainsäädäntö ja kaavoituksesta sopiminen 100 Olli Maijala 2.8 Hankeryhmä, jatkuvuus ja luottamus 103 8

11 3 HOUKUTTELUN LUOMINEN KONTEKSTIN ASETTUMINEN 143 Antti Ahlava, Meri Louekari Tommi Mäkynen 3.1 Vastineista houkutteluun Tilanneherkkyys 144 Harry Edelman 3.2 Intresseistä ratkaisuihin tehokkaasti Leena Soudunsaari Paikan merkitys suunnitteluprosessissa 146 Tommi Mäkynen Harry Edelman 3.3 Arvosuunnittelu Paikallisuus ja kulttuuri mahdollisuuksina 150 Antti Ahlava 3.4 Luovan brainstormingin edut Leena Soudunsaari, Helka-Liisa Hentilä 3.5 Laatu varmistetaan kaavasta toteutukseen Leena Soudunsaari 4.4 Arkkitehtuurikilpailut laadukkaan asuinympäristön lähtökohtana 152 Panu Lehtovuori Olli Maijala Anssi Joutsiniemi Jenni Partanen Terttu Pakarinen 3.6 Kehitysimpulsseja synnyttävä kaupunkikonteksti Paikalliset erot hankkeen urbaaneina resursseina 156 Meri Louekari 3.7 Tilanneherkkä väliaikaiskäyttö vetovoimaisuuden kasvattajana 136 9

12 5 HANKEKEHITYK- SEEN VALMISTAU- TUMINEN NEUVOTTELUN APUVÄLINEET 195 Harry Edelman 5.1 Aloitteesta intressien kartoitukseen Tommi Mäkynen 5.2 Suunnittelukatsaus Tommi Mäkynen 6.1 Integrointia, yhteistyötä ja iterointia Integroiva suunnittelu 196 Leena Soudunsaari 5.3 Kaavoitus on kommunikaatiota 170 Timo Metsälä 6.2 Konseptisuunnittelun kaaviot apuvälineenä hankesuunnittelussa 200 Leena Soudunsaari 5.4 Kaavoitus on kumppanuutta Esa Hakkola 5.5 Hankkeen käynnistämiseen liittyvät sopimukset Jenni Partanen, Anssi Joutsiniemi 6.3 Monimuotoisuuden ja kompleksisuuden mallintaminen 206 Olli Maijala 5.6 Kriittinen aloitusvaihe 178 Antti Ahlava 5.7 Suunnitteluprosessin alun vaiheistaminen

13 7 KOHTI YHTEISTYÖTÄ URBAN DESIGN MANAGEMENT 231 Terttu Pakarinen Kaisu Närhi Harry Edelman 7.1 Hankkeen istuttaminen kaavajärjestelmään ja vuorovaikutuksen edistäminen 8.1 UDM:n vaiheet integroivassa hankekehityksessä Tommi Mäkynen 232 Tommi Mäkynen 7.2 Mahdollisuuksien luominen yhdessä Kestävää hankekehitystä UDM:n avulla Antti Ahlava 8.3 Hankkeen markkinointi Meri Louekari 7.3 Strategiakonsultit kaupunkikehityksen apuna Esa Hakkola 7.5 Kunta yhteistyökumppanina kunnan suunnittelumonopolin merkitys 220 Meri Louekari 8.4 Kaupungin ja alueiden imagon houkuttelevuus, erottuminen ja markkinointi Berliinissä Esa Hakkola 7.6 Kunnan maapolitiikka strategisena valintana

14 Lukijalle Tämä kirja esittelee Urban Design Managementin (UDM) saloja. UDM on oppiala ja näkökulma arkkitehtuurin, kiinteistökehityksen sekä kaupunkija yhdyskuntasuunnittelun välimaastoon. Kirja sisältää käytäntöä kehittävien monialaisten kaupunkisuunnitteluprosessien hallinnan työkaluja. Esittelemme prosessien laatuun, nopeuteen ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä erityisesti suunnittelun näkökulmasta. Eri tahojen yhteistyömalliin perustuvat konseptit täydennysrakentamiseen. Toteutusesimerkki Helsingin Keski-Vuosaaresta. TRM: Arkkitehdit MOD (pääsuunnittelja Antti Ahlava) ja työryhmä: Täydennysrakentamismallit Helsingin kerrostaloesikaupunkialueille (2007). Tavoitteena UDM:ssä on kaupunkisuunnittelun prosessien johtaminen ja ohjaaminen hankelähtöisesti. Hankkeet toteuttavat toimijoiden tavoitteita osana rakennetun ympäristön muutosta, joka tapahtuu eri mittakaavoissa ja aikajänteillä. Hankelähtöisyys ei siis välttämättä tarkoita eri osapuolien lyhytnäköistä etujen tavoittelua määrätyssä rajatussa paikassa. Hankelähtöisyys on ymmärrettävä pitkän aikavälin näkökulmana jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Tarkoituksena on kehittää uusia projektilähtöisiä erotuksena normilähtöisyyteen hankekehitysmenetelmiä mahdollisimman käytännönläheisesti, mutta samalla tieteellistä käsitteellistämistä ja innovaatiomahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Teoksemme tavoitteena on ollut uusi ohjeistus hankeprosesseille, jotka tähtäävät laadukkaaseen kaupunkiympäristöön avoimessa ja verkottuneessa toimijakulttuurissa. Kehitettävät menetelmät parantavat yhteistyön mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistökehityshankkeiden eri osapuolten välillä. Kirjallamme on historiallista taustaa. Jo 1920-luvun avantgardistiset liikkeet, kuten Bauhaus, ottivat tavoitteekseen kaupunkiarkkitehtuurin ratkai- 12

15 13?

16 14

17 semisen yhdessä teollisen tuotannon kanssa. Tuolloin teollisen tuotannon (erityisesti sarjatuotannon) menetelmät olivat vielä idean asteella, mutta vallitsevana oli luja luottamus yhteistyön hedelmällisyyteen. Toisen maailmansodan aiheuttama katkos johti siihen, että sen jälkeisellä voimakkaan kasvun kaudella integraatiopyrkimykset raukesivat. Arkkitehtuurin ja teollisen tuotannon välille kehittyi pikemminkin ristiriita kuin toisiaan tukeva yhteistyö. Ratkaiseva muutos nykyisissä yhteistyöpyrkimyksissä on se, että enää ei niinkään fokusoida tuotteeseen kuin tuotantoprosessiin ja sen organisointiin. Siellä täällä, joskin harvakseltaan, puheenvuoroja yhteistyön kehittämiseksi on esitetty. Tässä kirjassa tavoitellaan kunnianhimoisesti menetelmän kehittämistä. Kirjamme on myös loppuraportti DECOMB (Design Concepts and Management of the Built Environment) -tutkimushankeesta. Hanke kesti vuodesta 2005 vuoteen 2007 ja sen tekemiseen osallistuivat kaikki Suomen arkkitehtikoulut ensimmäistä kertaa yhteisessä tutkimusprojektissa. Lisäksi Helsingin yliopisto oli hankkeessa tutkimuskumppanina. Teoksen kirjoittajat ovat Decomb-tutkimuksen työnimikkeineen Teknillisestä korkeakoulusta (TKK) Arkkitehtiosaston Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelusta projektin johtaja, arkkit. SAFA RIBA Trevor Harris, tutkimuspäällikkö, arkkit. SAFA, TaT Antti Ahlava, projektipäällikkö ja tutkija, arkkit. SAFA Harry Edelman, tutkija, arkkit. SAFA Meri Louekari, tutkija, arkkit. SAFA Tommi Mäkynen ja tutkimusassistentti, arkkit. yo Timo Metsälä; TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta tutkija, arkkit. SAFA, TkT Panu Lehtovuori ja tutkija, arkkit. SAFA Olli Maijala; Tampereen Teknillisen yliopiston Arkkitehtiosaston Yhdyskuntasuunnittelusta osatutkimuksen vastuullinen johtaja, arkkitehti, TkT Terttu Pakarinen, tutkija, arkkitehti Anssi Joutsiniemi, tutkija, arkkitehti SAFA Jenni Partanen ja tutkimusassistentti, arkkit. yo Kaisu Närhi; Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Yhdyskuntasuunnittelun laboratoriosta osatutkimuksen vastuullinen johtaja, professori, TkT, arkkitehti SAFA Helka-Liisa Hentilä ja tutkija, arkkitehti SAFA Leena Soudunsaari. Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan Yksityisoikeuden laitoksen osatutkimusta johti OTT Vesa Majamaa ja tutkijana toimi OTK, VT Esa Hakkola. Tutkimus- ja kehitystyön kohteina ovat hankkeessamme olleet Urban Design Management -konsepti ja sen käytännön sovellukset. Urban Design Management sisältää rakennetun ympäristön muutosprosesseissa Kuva vasemmalla: DECOMBIN johtoryhmämatkalta (2006): tutustuminen Paddington Watersiden alueen kehityshankkeeseen. Keskellä hankkeen vastuullinen johtaja Trevor Harris. Kuva AA. 15

18 mukana olevien osapuolien intressien ja strategioiden yhteensovittamisen innovatiivisten suunnitteluratkaisujen avulla. Konseptissa esiintyvä Urban viittaa siihen, että tutkimus- ja kehitystyössä keskitytään tarkastelemaan taajamien ja kaupunkien maankäytön muutoshankkeita. Se viittaa myös rakennetun ympäristön kehittämisen systemaattiseen luonteeseen: kaavojen ja normien muodostamaan ohjausvälineiden järjestelmään. Urban Design eli kaupunkisuunnittelu sijaitsee suunnittelukategoriana arkkitehtuurin ja kaavoituksen välissä, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskuntien kehittämisessä. Konseptin design-käsite painottaa suunnittelun ja arkkitehtonisten lisäarvojen mahdollisuuksia eriävien strategioiden yhteensovittamisessa ja mahdollisten suunnittelun sisäisten konfliktien ratkaisemisessa, esimerkiksi synergiaetujen muodossa. Lisäksi designkäsitteeseen voi liittyä tietoisia pitkän aikavälin pyrkimyksiä laadukkaan ympäristötuotannon tuomien kilpailuetujen kautta. Management-käsite määrittelee ennakoitavissa ja opittavissa olevaa toimintamallia, jossa hankekehitykseen liittyvä vuorovaikutus tapahtuu tutkimusprojektissa kehitetyillä työkaluilla ja menetelmillä. Käytännön menetelmien kehittämiseksi toimijaverkoston dynamiikan ja vuorovaikutuksen tutkiminen edellyttää hankkeen toimijoiden lähtökohtien ja tavoitteiden tutkimista. Urban Design Management -menetelmien ja työkalujen kehittämiseksi toimijaverkkoa tarkastellaan osapuolien strategioiden näkökulmasta, mikä tarjoaa yhteisen tutkimuskäsitteen rinnakkaisiin määrittelyihin. Seuraava teksti on jäsennöity kysymysten tai oleellisten teemojen ja niiden vastausten eli uusien perustellusti kiinnostavien havaintojen mukaan. Lukujen sisältö muodostuu alaotsikoineen projektin havaintoihin liittyvien teemojen mukaisesti. Luvut koostuvat lyhyistä kappaleista, joilla on omat kirjoittansa ja otsikkonsa. Nämä otsikot sisältävät kirjan keskeiset löydöt tai havainnot. Halutessaan lukija voi lukea kappaleita niiden painetussa järjestyksessä, tai vaikkapa seurata yhden kirjoittajan tekstejä. Kappaleiden painettu järjestys noudattaa seuraavaa logiikkaa. Ensin kerromme, kenelle kirja on tarkoitettu ja mitkä ovat sen keskeiset havainnot ja peruskäsitteet. Luvussa 1 käymme läpi sen, keistä koostuu hyvä hanketyöryhmä. Toisessa luvussa mietitään, miten hankeryhmä saadaan toimimaan yhdessä. Kol- 16

19 mannessa luvussa esittelemme hankelähtöisen suunnittelun tarkoitusta ja hyötyjä. Luvussa 4 kerromme, kuinka paikallisia ominaisuuksia kannattaisi ottaa huomioon hankelähtöisessä suunnittelussa. Viidennessä luvussa tutkaillaan sitä, miten yhteistyönä toteutettavaan suunnitteluprosessiin kannattaa lähteä mukaan sekä kuinka lähtötietoja kerätään ja käytetään. Luku 6 keskittyy siihen, kuinka hankkeen sisältö määritellään ja kuinka hanke jäsennetään. Tässä luvussa käsitellään myös hankkeen rajautumista sekä projektin visualisoimista ja kaavioiden käyttöä hankkeen apuvälineinä. Luvussa 7 kerrotaan osapuolikohtaisista strategioista sekä intressien ja rakennuspaikan liittymisestä toisiinsa. Tässä tarkastellaan myös kuntaa poikkeuksellisena sopimuskumppanina ja kunnan maapolitiikan vaikutusta hankesuunnitteluun. Kahdeksannen luvun nimi on Urban Design Management ja siinä kerrotaan yleisratkaisuista kiinteistökehityksen, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin välimaastossa. Teos sisältää lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä. Kirja ei siis pelkästään liity nykyiseen Suomen tilanteeseen. Vaikka hankesuunnittelun toimintamallit ovat lainsäädännöstä ja kulttuurista riippuvaisia, tarkoituksenamme on ollut kehittää suuntaviivoja sovellettavuudesta myös muihin kulttuuri- ja toimintaympäristöihin. Tämä edellyttää kulttuurien ja lainsäädännön mekanismien tunnistamista toimintamalleissa sekä erilaisten uusien kaupunkitilojen tuottamisen välineiden, kuten maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön sekä vallitsevien hankekäytäntöjen innovatiivista kehittämistä. UDM on prosessi, joka jatkuu suunnittelusta ja rakentamisesta lopputuloksesta oppimiseen ja seuraavan kehittämissyklin ennakointiin. Koska se ei nojaa kiinteisiin normeihin, vaan pyrkii kohti kokeilevaa ja erityistä, toteutuneen suunnitteluprosessin auditointi metatason analyysi on onnistuneen lopputuloksen välttämätön edellytys ja UDM:n orgaaninen osa. Hankettamme ovat rahoittaneet teknologian kehittämiskeskus Tekes sekä monenlaiset kiinteistöalan vaikuttajat valtion laitoksista kaupunkeihin, ja yrityksistä yhdistyksiin: ympäristöministeriö, Tiehallinto, Jyväskylän kaupunki, Oulun kaupunki, Vaasan kaupunki, Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Kesko Oyj, Senaatti-kiinteistöt, Sponda Oyj, VVO Rakennuttaja Oy, Rakennusteollisuus RT ja RAKLI (Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry). Kiitos heille! Seuraava aukeama: DECOMB-hankkeen tekemiseen osallistuivat kaikki Suomen arkkitehtikoulut ensimmäistä kertaa yhteisessä tutkimusprojektissa. DECOMBIN johtoryhmämatkalta (2006): tutustuminen King s Crossin aseman alueen kehityshankkeeseen. Keskellä: Tunnelmaa eurooppalaisen kaupunkisuunnittelun toimintakulttuurien eroja pohtineesta konferenssista From the Capital City to the Global Hyper-City (Rooma 2007). Kuvat: AA 17

20 18

21 19

22 20

23 21

24 22

25 0 Antti Ahlava Harry Edelman Trevor Harris 0.1 Kenelle tämä kirja on tarkoitettu ja miten sitä on tarkoitus käyttää? Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.2 Keskeisten termien määrittelyä Harry Edelman 0.3 Urban Design Management: Integroivan hankekehityksen tuottamista Tommi Mäkynen 0.4 Kaupunkisuunnittelusta Urban Design Managementiin Panu Lehtovuori, Olli Maijala 0.5 Strateginen suunnittelu: Hierarkisesta kaavajärjestelmästä kohti kaupunkistrategian ja sitä konkretisoivien hankkeiden vuorovaikutusta Tommi Mäkynen 0.6 Arvonluontia yhdyskuntasuunnittelun ja kiinteistökehityksen välimaastossa Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen 0.7 Itseohjautuvuuteen Olli Maijala 0.8 Yksityishankkeet kunnan strategisessa maankäytön suunnittelussa JOHDANTO Maankäyttökysymyksissä virkamiehet ja yksityiset tahot luulevat usein vallan olevan toisella osapuolella. Mahti ei ole ehkä kuitenkaan aina kenenkään hallussa. Kirjamme sisältää neuvoja yhteistyöhön muiden tahojen kanssa hankkeiden parantamiseksi, kaikkien näkökulmasta. UDM-opas on tarkoitettu hankesuunnitteluosapuolille, joita ovat kunnan eri tahot, maanomistajat, asukkaat ja suunnittelijat ja rakennusliikkeet. Se kertoo, kuinka asennoidutaan ryhmätyöhön kilpailun sijaan. Kerromme tässä Johdanto-kappaleessa, miten UDM-opasta käytetään. Lisäksi käymme läpi peruskäsitteet, keskeiset havainnot ja ohjeet. Nostamme esille ongelmakohtia maankäyttöhankkeissa eri osapuolien näkökulmista ja esittelemme karkeasti alustavia vastauksia näihin haasteisiin. Lähteet 23

26 0 Johdanto 0.1 Kenelle tämä kirja on tarkoitettu ja miten sitä on tarkoitus käyttää? Antti Ahlava Harry Edelman Trevor Harris Vaikka kaupunkien kehitys on usein nähty erillisinä, päällekkäisinä ja muuttuvina prosesseina, tarvitsemme uusia kokonaisvaltaisia asenteita ja työskentelymenetelmiä kaupunkien ymmärtämisen, suunnittelun, ohjelmoinnin, kehittämisen ja ylläpidon vastuullisille tahoille. Aivan liian usein viranomaiset ja maanomistajat syyttelevät toisiaan ja sälyttävät syyn käytännön pettymyksistä muiden niskoille. Tuttu on myös usein toisteltu valitusvirsi, jonka mukaan vallitsevat maankäyttöprosessit ovat liian joustamattomia, aikaa vieviä ja rutiininomaisia, ja että rakennetun ympäristön lopullinen laatu ei ole suhteessa käytettyjen inhimillisten ja aineellisten resurssien määrään. Kuinka jäykistä ja dogmaattisista maankäyttöskenaarioista voitaisiin päästä sujuvampaan urbaaniin uudistusprosessiin, joka hyödyntäisi alueen näkyvän ja piilevän potentiaalin sekä jättäisi tilaa muutoksille ja yllättäville kehityskuluille? Kuinka kaikki asianosaiset saataisiin mukaan rakentavammalla tavalla? Millä tavalla mahdolliset kumppanit saataisiin koottua yhteistyöhön, joka olisi tuloksekkaampaa ja tehokkaampaa kuin se, jossa kukin ponnistelee erikseen omalla sarallaan? Kuinka monimutkaisia aluekehitys- ja toimintaohjelmia voitaisiin luoda ja hallita tuottavammin ja mielikuvituksekkaammin monialaisuutta hyväksi käyttäen? Miten aluerakennushankkeille voitaisiin luoda tiukemmat puitteet, joiden avulla voitaisiin varmistaa tärkeimpien osapuolten jatkuva mukanaolo? Jos jokin yllä olevista kysymyksistä kiinnostaa sinua, tämä kirja on ehdottomasti sinulle. Se on tarkoitettu kaikille olemassa olevien ja tulevien rakennettujen ympäristöjen tutkimuksesta, suunnittelusta ja hallinnoinnista kiinnostuneille: niin ammattilaisille, päätöksentekijöille, maanomistajille, kunnan virastoille, rakennuttajille kuin maallikoillekin. 24

27 0 Johdanto Tämä kirja sisältää ohjeita siitä, miten asianosaiset voivat tehdä yhteistyötä yhdyskuntasuunnitteluhankkeissa. Keskeistä on suuntautuminen ryhmätyöhön kilpailun sijasta. Tämä koituu sekä yksilön että kokonaisuuden eduksi. Kirjamme lähtökohtana on olettamus, että kaupunkikehitykseen käytettyjen lähestymistapojen määrää on tarpeen voimakkaasti lisätä sen sijaan, että pitäydyttäisiin ainoastaan olemassa olevissa kunnallisissa ja valtiollisissa maankäytön suunnittelun ohjausjärjestelmissä. On toisin sanoen vahvat perusteet uskoa, että alueiden hahmottamis-, suunnittelu- ja rakentamistapoja tulisi monipuolistaa. Tässä kirjassa todetaan, että suunnittelussa tarvitaan urban design manageria. Tämän tehtävään sisältyy kokonaisvastuu uudisrakennuskohteen alullepanosta, suunnittelusta, toteutuksesta ja muuttuvasta käytöstä. Kaikki ei kuitenkaan ole urban design managerin omien taitojen ja tietojen varassa, vaan hän kokoaa yhteen kykyjä ja voimavaroja. Kirjan keskeisenä teesinä on, että maankäyttö- ja uudisrakennusprosessien nykyistä katkonaista vastuusuhteiden ja neuvottelujen ketjua varten on laadittava ohjeita, jos halutaan tehokasta ja kestävää kehitystä. Ilman tällaista elokuvaohjaajan tapaista toimijaa maankäytön inhimillisiä resursseja ja ponnisteluja menee todennäköisesti hukkaan ja näitä kohdistuu vääriin kohteisiin. Tässä kirjassa esitetyt tapaukset ovat Urban Design Managementin pilottihankkeita. Tapaustutkimukset tuovat tekstiin havainnollisuutta. Osa näistä on jo toteutuneita hankkeita, osa vasta suunnitteluvaiheessa. Monet tapaustutkimuksista ovat peräisin Suomesta, Sveitsistä ja Hollannista, mutta tuomme esiin myös Itävallassa, Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Turkissa ja Japanissa kehitettyjä käytäntöjä. Kirjassa esitellään myös Teknillisessä korkeakoulussa, Kööpenhaminan taideakatemiassa ja Yalen arkkitehtuurikoulussa tehtyjä kokeellisia oppilastöitä. Nämä opiskelijaprojektit perustuvat yhteistyönä pidettyihin workshoppeihin, joihin osallistui asukkaita, valtion viranomaisia, maanomistajia, rakennuttajia ja kuntien edustajia. Kaikki tapaustutkimukset ovat sidoksissa paikallisiin lähtökohtiinsa, eikä niiden tuloksia sellaisenaan voi soveltaa muualle. Pyrimme kuitenkin seuraavilla sivuilla selvittämään missä määrin niitä voidaan yleistää. 25

28 0 Johdanto 0.2 Keskeisten termien määrittelyä Antti Ahlava Anssi Joutsiniemi Terttu Pakarinen Hankelähtöisessä suunnittelussa arkkitehtien työskentelymetodit ja taidot yhdistetään yksityisten ja julkisten hankeosapuolien intresseihin sekä ulkoisten asiantuntijoiden tietotaitoon. Yleensä ottaen julkisen ja yksityisen tahon kumppanuushankkeet eivät ole uusi ilmiö kaupunkisuunnittelussa. Korostuneesti yksityisten tahojen aloittamia hankkeita tukevia hankemenetelmä on ollut jo 1960-luvulla. Ongelmana nähtiin kuitenkin jo tuolloin yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen (Jauhiainen Niemenmaa 2006, Fainstein 2002). Myöhemmin yksityisvetoisen suunnittelun uhkana on nähty myös kaupunkitilan laadun huononeminen (Boyer 1994). Useiden osallistujien hankkeissa onkin tarkasteltava samanaikaisesti hankeosapuolien oikeuksia ja projektin laadullisia tavoitteita. 26

29 Laadullisia tavoitteita on perinteisesti pyritty säätelemään normeilla (kuten rakentamismääräyksillä) ja kaavamääräyksillä. Tällainen normilähtöinen suunnittelu (rajoitukset ja reunaehdot) ovat juridisia välttämättömyyksiä, kun kyse on osaltaan myös taloudellisesta toiminnasta. Valitettavan usein suunnittelu on rajoittunut tähän pakolliseen minimiinsä. Hankelähtöisessä suunnittelussa uuden luominen ja mahdollistaminen ovat lähtökohtia, joissa reunaehdoista ei ole juuri apua. Hankkeet syntyvät osapuolten vuorovaikutuksessa ja ne suuntautuvat tulevaisuuteen. Tässä yhteydessä arkkitehtuurisuunnittelu, mukaan lukien kaupunkisuunnittelu, muodostaa sosiaalisia suhteita, eikä ainoastaan määritä fyysistä ympäristöä. 27

30 Kaupunkisuunnitteluprosessi Projektilähtöinen suunnittelu kolmannen prosessin variaationa. Hankelähtöisen suunnittelun periaatteet kaupunkisuunnitteluprosessina ja variaationa kumppanuushankkeesta, jossa sovelletaan erityisjärjestelyitä. 28

31 29

32 0 Johdanto Konfliktit kaupunkisuunitteluprosesseissa: Näitä voidaan sietää, kun yritetään nähdä mahdollisuuksia huonoilta vaikuttavissa tilanteissa. Hanketta voidaan jatkaa neuvottelemalla ja etsimällä uusia ratkaisuja itse konfliktista. Prosessissa konflikteja ja niistä syntyviä vanhoja ennakkoluuloja ja rutiineita haastavia ratkaisuja voi tulla useita peräkkäin, jolloin kaaviosta tulee iteroituva. Hankelähtöisyydessä onkin kyse hankeorganisaation luovuudesta ja hankeosapuolien välisistä neuvotteluista. Hankelähtöinen suunnittelu eroaa kaavalähtöisyydestä, joka on tyypillisesti viranomaisten käynnistämää toimintaa. Kaavalähtöinen suunnittelu on juridisiin määräyksiin ja viranomaispohjustukseen perustuvaa. Tämä korostui entisestään aikana, jolloin pääsääntönä oli kaavoittaminen kunnan omalle maalle nyttemmin myös yksityisten maiden kaavoittaminen on yleistymässä. Hankelähtöinen suunnittelu sen sijaan ei lähde liikkeelle maankäytöstä, vaan jostakin toiminnallistaloudellisesta intressistä, jota pyritään toteuttamaan määrätyissä hankkeissa. Nämä voivat olla sekä vahvistettujen kaavojen mukaisia tai niistä poikkeavia, jolloin ne yleensä johtavat kaavojen tarkistamiseen. Silloin, kun hankkeet eivät ole yhdyskuntarakenteen kehittämisen keskeisten periaatteiden kanssa ristiriidassa, tapana on ollut mukauttaa kaavat niihin varsin joustavasti. Keskustelua on tällöin käyty yksityisen ja julkisen osapuolen kanssa lähinnä prosessin kestosta, joka lain säätämine vaiheineen aina kestää tietyn ajan. Hankesuunnittelu käynnistyy yleensä jonkin yksittäisen tahon kiinteistöön kohdistuvan intressin laukaisemana. Nykyisissä käytännöissä suunnittelua on voitu viedä huomattavasti eteenpäin ratkaisujen tasolle ennen sen tuomista viralliseen kaavaprosessiin. Tähän verrattuna kaavalähtöinen suunnittelu sisältää yleensä useampia käynnistäviä intressejä. Tarkan analyysin kannalta kaavoitus voitaisiin esimerkiksi purkaa normatiiviseen 30

33 0 Johdanto ja design-komponenttiinsa. Tämä siksi, jotta voidaan puhua säätelystä ja suunnittelusta, joista yhtenä muuttujana on design. Toisaalta tällä tavalla saadaan määriteltyä myös kaavoitusprojektin luonne hankkeena ja sen mahdolliset hankelähtöisen suunnittelun piirteet. Hankelähtöisessä suunnittelussa on projektiivisen toiminnan (Projective Practice; Somol Whiting 2002, Shamiyeh 2007) piirteitä tulevaisuuteen katsovana strategiana: innovatiivisuus, itseorganisoituvuus, spontaanisuus, paikallisten ominaispiirteiden huomioiminen, tuntemattomien mahdollisuuksien esiin nostaminen, korostunut pragmatismi, vakioratkaisujen välttäminen ja hankkeen vetäjän kuraattorimainen toimintatapa ovat ominaisia hankelähtöiselle suunnittelulle. Hankelähtöisyyden kontekstissa suunnittelussa ei olekaan pelkästään kyse ongelmanratkaisusta, vaan luovasta toiminnasta; muutoksesta, joka antaa mahdollisuudet projektin luovaan itseorganisoitumiseen. Toisaalta ongelmanratkaisussa luovuus on eduksi projektiivisen toiminnan yllättävienkin piirteiden hyödyntämisessä, jotta eri osapuolien intressejä voidaan täyttää mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelun normatiivinen kehys on passiivinen. Se ei generoi kehitystä. Hankesuunnittelu on aktiivinen elementti, joka synnyttää erilaisia impulsseja. Näiden kahden, sinänsä välttämättömän elementin yhteensovittamisessa on ongelmia. Näitä kirjamme tarkastelee painotetusti dynaamisen hankesuunnittelun näkökulmasta. 31

34 0 Johdanto 0.3 Urban Design Management: integroivan hankekehityksen tuottamista Harry Edelman Rakennettua ympäristöä suunnittelevat ja tuottavat erilaiset toimijat. Kuvittele itsesi vaikkapa kaupunginjohtajan tai kiinteistökehitystä tekevän yrityksen johtajan asemaan. Kaupunginjohtaja huolehtii osaltaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa asuntotuotannon tehokkuudesta ja laadusta. Yritysjohtaja puolestaan etsii jatkuvasti uusia hankekehitysmahdollisuuksia. Molempien työlle yhteistä ovat rakennetun ympäristön tuotannon eri osapuolien kanssa käytävät neuvottelut, joissa tärkeäksi koettuja asioita, intressejä, pyritään edistämään. Suunnittelu- ja hankekehitysprojekteihin ryhtyvillä aloitteellisilla osapuolilla, kuten kaupungeilla ja kiinteistökehittäjillä on erilaisia intressejä. Osapuolien on toisaalta mahdollista löytää yhteisiäkin lähtökohtia. Rakennettua ympäristöä tuotetaan pitkäkestoisissa ja monimutkaisissa neuvotteluprosesseissa eri mittakaavoissa ja konteksteissa. Neuvottelut koostuvat tapahtumien sarjoista, joiden tuloksena rakennettua ympäristöä syntyy myös varsinaisten neuvottelutilanteiden ulkopuolisten tapahtumien tuloksena. Neuvotteluja voidaan käydä esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä prosessissa tai osana luovaa suunnitteluprosessia, jossa etsitään ratkaisuja. 32

35 0 Johdanto Urban Design Management: Integroivien neuvottelujen avulla tapahtuvaa arvonluontia yhdyskuntasuunnittelun, kaupunkisuunnittelun ja kiinteistökehityksen leikkauspisteessä. Tapaustutkimusten valossa nykyiset hankekehitys- ja kaupunkisuunnittelukäytännöt ovat jättäneet osapuolille, kuten kaupungeille ja kiinteistökehittäjille, jaettavissa olevaa arvoa hyödyntämättä. Keskittyminen ratkaisuihin ja saavutettuihin asemiin intressien sijaan on usein estänyt arvoa lisäävien ja eri osapuolia hyödyttävien ratkaisujen löytämisen. Kaupunkisuunnittelun ja hankekehityksen osapuolien tyytyväisyyttä sekä hankeprosessiin että sen sisältöön voidaan lisätä integroivalla hankekehityksellä. Urban Design Management (UDM) on integroivaan neuvotteluteoriaan pohjautuva lähestymistapa. Se yhdistää yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun ja kiinteistökehityksen näkökulmat tuottaen osapuolien intressit integroivia hankkeita. 33

36 0 Johdanto Integroivan neuvotteluteorian soveltamisessa rakennetun ympäristön tuotantoon on kaksi pääkäsitettä. UDM tarkoittaa integroivien hankkeiden tuottamista, tai hankekehitystä ja kaupunkisuunnittelua tekevien aloitteellisten osapuolien avustamista kohti integroivia ratkaisuja. Integroiva hankekehitys on aloitteellisten osapuolien, kuten kiinteistökehittäjän tai kaupunkien, tietoisesti omaksuma lähestymistapa suunnitella ja tuottaa rakennettua ympäristöä. UDM:n ja integroivan hankekehityksen määritelmät liittyvät toisiinsa. Urban Design Management tarkoittaa rakennetun ympäristön tuotannon eri osapuolien intressien yhteensovittamista avustaen osapuolia yhteisesti hyödyttävien ratkaisujen etsimisessä, eli integroivassa hankekehityksessä. Integroiva hankekehitys yhdistää osapuolien intressejä eri mittakaavoissa ja erilaisissa hankekehitys- ja suunnittelutilanteissa. Integroiva hankekehitys pyrkii tuottamaan kestävämmän kehityksen mukaisia ratkaisuja keskittymällä osapuolien tyytyväisyyden lisäämiseen sekä hankkeiden prosessiin että sisältöön liittyvien intressien suhteen. UDM:n avulla hankeosapuolet voivat kouluttautua harjoittamaan integroivaa hankekehitystä. Vaihtoehtona on toimia win lose periaatteen mukaisesti, jossa neuvottelun tuloksena osapuolet jakautuvat voittajiin ja häviäjiin jättäen useammin tyytymättömiä osapuolia. Integroiva hankekehitys on organisaatiolle strateginen valinta keskittyä intresseihin, eli asioihin, jotka organisaatio kokee toimintansa menestyksellisyyden kannalta tärkeiksi. Integroivan hankekehityksen avulla yksittäiset hankekehitys- tai kaupunkisuunnitteluprojektit kytkeytyvät näkyvästi ja yhteisesti arvioitavalla tavalla osaksi kaupunkien ja yritysten strategioita, kuten maapolitiikan tai ydinliiketoiminnan tavoitteita. UDM:n tavoitteena ei ole edistää kaupunkisuunnitteluun ja hankekehitykseen liittyvää demokratiaa itseisarvona. Se ei myöskään pyri jakamaan valtaa uudella tavalla, vaan tarkoituksena on auttaa eri osapuolia neu- 34

37 0 Johdanto vottelemaan paremmin ja tehokkaampia sopimuksia edistäen osapuolien omia valistuneita intressejä. Tavoitteena on tuottaa osapuolien hyväksyttävissä olevia ratkaisuja, jotka täyttävät mahdollisimman monia intressejä perusteellisella ongelmanratkaisuprosessilla. Vaikka tavoitteena on yksimielisyys, sitä ei kuitenkaan voida aina saavuttaa. Pääasia on, että mahdollisimman monien intressit täyttämiseksi on etsitty sekä sisältöön että prosessiin liittyviä ratkaisuja mahdollisimman perusteellisesti. Neuvottelujen tavoitteena ei kuitenkaan ole kompromissi, joka jakaa olemassa olevaa, vaan arvoa tuottavat ja jakavat ratkaisut ohjeistettavissa ja opittavissa olevalla menettelyllä. UDM tarjoaa lähestymistavan kaupunkisuunnittelun ja hankekehityksen osapuolien välisten neuvottelujen järjestämiseen ja ohjaamiseen. Tätä viitekehystä voi käyttää rakennetun ympäristön toteuttamiseen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. UDM:n avulla sovitaan vaiheistetusta neuvotteluprosessista, jolla toteutetaan osapuolien intresseihin pohjautuva hankekehitys. Tehokkaan ja arvoa tuottavan osallistumisen toteuttaminen pelkästään virkamiesvoimin on osoittautunut käytännössä liian vaativaksi johtaen sekä virkamiesten että muiden osapuolien turhautumiseen. Lisäksi virkamiehet edustavat kaupungin moninaisia intressejä suunnittelu- ja hankekehitysprosessissa vastaten samalla prosessin neutraaliudesta. Yhteistoimintamallit tarjoavat mahdollisuuden neutraaliin prosessiin, jossa kaupunkisuunnittelua ja hankekehitystä avustaa kolmas osapuoli, prosessin suhteen puolueeton välittäjä. Neuvottelujen välittämiseen koulutuksen saanut arkkitehtikonsultti voi avustaa osapuolia hankekehityksen ja kaupunkisuunnittelun eteenpäin viemisessä sovitussa aikataulussa. Arkkitehdin koulutusta on mahdollista hyödyntää osapuolien intressejä täyttävien ratkaisujen yhteisessä etsimisessä. 35

Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu

Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu Neuvotteluihin pohjautuva lähestymistapa: Integroiva hankekehitys ja kaupunkisuunnittelu Me kaikki neuvottelemme joka päivä, pidimme siitä tai emme... (Fisher&Ury) Navigation 2006, 15.12.2006, Harry Edelman

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa. 9.10.2007 ASIAKASLÄHTÖISESTI TOIMIVIA YHDYSKUNTAKOKONAISUUKSIA 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelussa

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Keskustelutilaisuus kaupunkiseutujen tulevasta roolista pe 4.11.2016 Kauko Aronen, Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän sihteeri Kaavoitus

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Sidosryhmät Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityössä

Sidosryhmät Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityössä Sidosryhmät Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityössä Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) S posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh. 050 5749704 Rikastavia

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen

Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen Uusi Oulu kaupunkisuunnittelun seminaari 28.9.2011 Oulu Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi vuoden

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot