SYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN SOSIAALITYÖSSÄ

Transkriptio

1 SYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN STRATEGIANA OPISKELIJAHUOLLON SOSIAALITYÖSSÄ Rauno Perttula Sosiaalityöntekijä YTT Jyväskylä

2 Riskipolitiikan hallinnan regiimi (Harrikari 2008) 1990-luvun alkupuolen talouslama käännekohtana, jonka jälkeen siirtymä riskipolitiikan suuntaan Lasten ja nuorten uudenlaiset asemoinnit riskipoliittisin käsitteistöin Julkisen talouden liikkeenjohdolliset rationaliteetit public management,npm New

3 Nuoria koskeva syrjäytymispuhe poliittisena hallintana Nuoria koskeva syrjäytymispuhe voimistui erityisesti 1990-luvun alkupuolen laman jälkeisenä aikana, jolloin koulutuksessa ilmenevistä ongelmista tai sen ulkopuolelle jäämisestä alettiin lisääntyvässä määrin puhua syrjäytymisuhkana Näkökulman fokus nuorten koulutukseen liittyvän syrjäytymispuheen retoriikassa ja argumentaatiossa miten syrjäytymispuhe kiinnittyy joustavasti erilaisiin työskentelykäytäntöihin ja ammatillisiin yhteyksiin asioiden problematisoinneissa ja niitä koskevissa ratkaisuissa

4 Toimijaverkostot ja kääntäminen (esim. Bruno Latour 1999, Michel Callon 1986) Totuuksien tuottamisen materiaaliset prosessit Kääntäminen viittaa toimijoiden järjestymisen ja kytkeytymisen prosessiin Tärkeää on se, miten uudet toimijat liittyvät verkostoon ja sovittavat uutta tietoa tapoihinsa merkityksellistää ja arvioida erilaisia asioita ja ilmiöitä

5 Moderni hallintavalta Viittaa monimutkaisiin valtiollisiin koneistoihin, strategioihin, tekniikoihin ja käytäntöihin, joiden tarkoituksena on kansalaisten toiminnan ja käyttäytymisen ohjaaminen, conduct of conduct (Foucault, 1991) Hallinta voidaan nähdä toimintoina, joissa erilaisilla vallan tekniikoilla ja tiedon muodoilla tarkkaillaan, muotoillaan ja kontrolloidaan yksilöiden käyttäytymistä (Foucault 1991, ). Hallinta kytkee toisiinsa mitä erilaisimpia toimijoita, pyrkimyksiä, instituutioita, tiedon muotoja ja käytänteitä

6 Koulutuksen politiikan dispositiivi ja nuorisoikäluokan biopoliittinen hallinta Dispositiivi (dispositif, ymmärrettävyyden verkosto) hallinnan apparaatti vallan ja Tiettyyn rationaliteettiin kiinnittyvät ja siitä juontuvat jatkuvassa muotoutumisen tilassa olevat ammatilliset käytännöt ja toimijaverkostot

7 SUBJEKTI KOULUTTAUTUMIS- TAHTO Minä-tekniikat KOULUTUKSEN POLITIIKKA KOULUTTAUTUMIS- KURI Diskurssin tekniikat KOULUTTAUTUMIS- SUHDE Hallinnan tekniikat TIETO VALTA

8 Koulutuksen politiikan diskursiiviset siirtymät KASVATUS OPETTAMINEN OPPIMINEN VALMENNUS OHJAAMINEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KULTTUURITRADITIOSTA JUONTUVAT ARVOT JA NORMIT YHTEISÖLLISYYS MARKKINOIDEN DYNAMIIKKAAN SOPEUTUVA YKSILÖ INDIVIDUALISMI JA KILPAILU

9 Opiskelijahuollon sosiaalityö Managerialistisen hallintavallan ja sosiaalityön ammatillis-eettisen autonomian jännitteinen suhde sosiaalityö diskursiivisen vallan ja kääntämisen kohteena Sosiaalityön asiantuntijuuden keskeisenä kulmakivenä systeemiteoreettinen viitekehys yksilön elämisyhteyden ja siihen vaikuttavien sosiaalisten voimatekijöiden kokonaisvaltainen näkeminen

10 OPISKELIJAHUOLLON SOSIAALITYÖN DISKURSIIVISET KONTEKSTIT OPPIMISDISKURSSI - Institutionaalisten rakenteiden vastaamattomuus - Ohjaukselliset käytännöt työvaltaisen opiskelun tukemisessa KASVATUSDISKURSSI - Nuoren sosiaalisen tuen puute ja lastensuojelutarpeen arviointi - Perhetyö - Verkostotyö MORAALIDISKURSSI - Sopeutumattomuus ja normien rikkominen - Yhteistyöhön suostuttelu, ymmärryksen ja syiden löytäminen - Riskinuoren tunnistaminen ja arviointi - Kurinpidolliset kontrollitoimenpiteet PATOLOGIADISKURSSI -Arvioitu tai diagnostisoitu terveydellinen ongelma - Laaja verkostoyhteistyö perheiden, nuorisopsykiatrian poliklinikan ja nuorten päihdeyksikön kanssa

11 Koulutuksen politiikan aktivoinnin kehä? Valinnat, päätökset, suunnitelmat

12 Kriittinen reflektiivisyys opiskelijahuollon sosiaalityössä objektivoivan tiedon tavoittelusta irtautuminen epävarmuuden sietäminen, ei-tietäminen tiedon muotona asioiden ja ilmiöiden sekä niiden välisten yhteyksien vaihtoehtoiset käsitteellistämisen tavat ja mahdollisuudet

13 Yhteisen ymmärryksen muodostaminen - Onko yhteisen ymmärryksen muodostaminen mahdollista, onko sille edellytyksiä? - Tuleeko nuori riittävästi kuulluksi? - Minkälaiseen suunnitelmaan päädytään? Ratkaisuilla taipumus palautua kouluttautumissuhteen mahdollisimman nopeaan normalisointiin riippumatta siitä, onko se nuoren tilanteen kannalta lainkaan realistista

14 Realismi ja luottavaisuus peruspilareina Míkä on realistinen tavoiteltava tilanne ja miten sitä kohti on mahdollista edetä? Luottavaisuus ja sen vahvistuminen edellyttävät aitoa ja välittävää kohtaamista sekä pitkäjänteistä ja sitoutunutta työskentelyä

15 Työelämäsuhde ja elämän merkityksellistymisen horisontit - Mitä on lupa odottaa? - Mikä on tärkeää ja arvokasta? - Kuinka päästä osalliseksi ja saavuttaa yhteys muihin?

16 Kiitos mielenkiinnosta!