Teologisen tiedekunnan tavoiteohjelma

Transkriptio

1 Tarkiste vuodelle Strateginen kehys Toimintaympäristö ja nykytilanteen arviointi Missio Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet Profiili ja painoalat Laadunhallinta Riskien arviointi ja hallinta Valtakunnalliset erityistehtävät, kansainväliset ja yliopistolliset erityisvastuut, verkostojen koordinointi Tavoiteohjelman toimeenpano Teologinen tiedekunta tekee huippututkimusta ja antaa laadukasta opetusta. Tiedekunta kuuluu alallaan maailman johtaviin tutkimusyksiköihin Teologinen tiedekunta kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana Teologinen tiedekunta on innostava ja hyvinvoiva yhteisö Teologinen tiedekunta rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle Resurssit Henkilöstösuunnitelma Tilasuunnitelma Talousarvio Määrälliset tavoitteet ja seuranta Opetuksen määrälliset tavoitteet Muut määrälliset seurantakohteet ja indikaattorit Seurannan ja raportoinnin vastuut ja roolit... 14

2 1. Strateginen kehys 1.1. Toimintaympäristö ja nykytilanteen arviointi Tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen korkea taso on todettu useissa kansainvälisissä arvioinneissa. Henkilöstö on sitoutunutta ja osaavaa. Tiedekunnan uudet rakenteet palvelevat toimintaa ja edesauttavat tavoitteiden saavuttamista. Tiivis ja toimiva opiskelu- ja työyhteisö antaa erinomaiset edellytykset onnistuneelle toiminnalle. Tiedekunnan haasteina ovat kansainvälisyyden vahvistaminen sekä hakijamäärien kasvattaminen. Tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstöllä on jo nyt laajat kansainväliset verkostot, mutta tiedekunnan tavoite on vahvistaa kansainvälistä toimintaympäristöä sekä tehdä henkilökunnan aktiivinen toiminta näkyväksi kansainvälisyyttä mittaavilla indikaattoreilla. Ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrää lisätään. Hakijamääriä kasvatetaan tehostamalla opiskelijamarkkinointia ja lisäämällä tiedekunnan myönteistä näkyvyyttä julkisuudessa Missio Teologisessa tiedekunnassa tutkitaan uskontoa ja sen eri ilmenemismuotoja sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tiedekunnassa tehdään kansainvälisesti arvostettua korkeatasoista tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa laadukasta opetusta. Tutkimus ja koulutus tuottavat laaja-alaista uskonnon ja teologian asiantuntijuutta yhteiskunnan eri aloille. Tiedekunta tekee aktiivista yhteistyötä korkeatasoisten tutkimus- ja koulutusyksiköiden kanssa ja osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet VISIO 2020: Huipulle ja yhteiskuntaan Teologinen tiedekunta tekee huippututkimusta ja antaa laadukasta opetusta. Tiedekunta kuuluu alallaan maailman johtaviin tutkimusyksiköihin. Aikaa tutkimukselle Kansainvälisyys ja monikielisyys näkyväksi ja kuuluvaksi Huippututkimuks en tunnistaminen ja tukeminen Aktiivinen rekrytointi parhaat opiskelijat ja työntekijät Tutkintojen ja opetuksen laatu sekä sitoutuneet opiskelijat kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana Tutkimustulokset ja osaaminen yhteiskunnan käyttöön on innostava ja hyvinvoiva yhteisö rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle Vuorovaikutteinen ja yhteisöllisyyttä tukeva johtaminen Toimivat rakenteet ja selkeät toimintatavat Taloudellisen liikkumavaran lisääminen ja kohdentaminen strategisiin kehittämiskohteisiin 2

3 1.4. Profiili ja painoalat Teologinen tiedekunta on kansainvälisesti arvostettu uskonnollisiin katsomuksiin sitoutumaton tieteellinen yksikkö. Tiedekunnassa työskentelee ja se kouluttaa uskonnon asiantuntijoita. Tiedekunnan antaman koulutuksen tavoitteena on tuottaa asiantuntijuutta seuraavilla alueilla: Kristinusko ja sen juuret sekä sen synnyttämä kulttuuriperintö Aatteet, ideologiat ja etiikka Uskonnot ja uskonnollinen ihminen eri aikakausina ja eri yhteiskunnallisissa konteksteissa. Tiedekunta on määritellyt seuraavat tutkimuksen painoalat: Länsimaisen uskonto- ja aateperinnön juuret Kristillisen aatehistorian kehitys ja sisältö Uskonto Suomessa ja lähialueilla Tiedekunnan tutkimuksen nousevia aloja ovat: Uskonto yhteiskunnan ja kulttuurin rakenteissa Etiikan ja arvokeskustelun uudet haasteet Uskonto Euroopassa sekä uskontojen globaalit kehitystrendit 1.5. Laadunhallinta Tiedekunnan toiminnan laatu ilmenee korkeatasoisina, kansainvälisen tiedeyhteisön arvostamina tutkimustuloksina, tasokkaana tutkimukseen perustuvana opetuksena, yhteisöllisenä ja kannustavana ilmapiirinä yhteiskunnan hyödyntämänä asiantuntijuutena, tiedekunnasta valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisena koulutusta vastaaviin tehtäviin sekä tutkimusta, opetusta ja opiskelua tukevassa organisaatiossa hyvänä johtamisena, selkeänä ja läpinäkyvänä päätöksentekona sekä toimivina hallinnollisina prosesseina. Tiedekunnan toiminnan järjestelmällinen kehittäminen ja tämän kehittämistyön tekeminen näkyväksi kaikissa toiminnoissa sekä jokaisen omassa työssä on tiedekunnan laatutyön keskeinen periaate. Tiedekunnan strategiset tavoitteet on kirjattu tavoiteohjelmaan, ja niiden toteutumista seurataan toiminnanohjausprosessissa vuosittaisen raportoinnin avulla. Yliopiston yhteisiin tutkimuksen ja koulutuksen arviointeihin osallistumisen lisäksi tiedekunta kerää jatkuvasti palautetta toiminnastaan ja ottaa palautteen huomioon toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Jokainen tiedekunnassa työskentelevä ja opiskeleva vastaa oman työnsä ja sen tulosten laadusta ja kehittämisestä. Tiedekunta valmistautuu vuonna 2014 toteutettavaan kansainväliseen laatujärjestelmän auditointiin. Laatujärjestelmä kattaa tiedekunnan kaikki toiminnot ja yksikkö kuvaa sen toimintakäsikirjassaan. Dekaani vastaa tiedekunnan toiminnan ja tulosten laadunhallinnasta. Dekaani sopii vastuunjaosta eri toimijoiden kesken. Tiedekuntaan on nimetty laatuyhdyshenkilö, jonka tehtävänä on koordinoida tiedekunnan laadunhallintaa. Tiedekunta valmistautuu vuonna 2014 toteutettavaan kansainväliseen laatujärjestelmän auditointiin. Laatujärjestelmä kattaa tiedekunnan kaikki toiminnot, jotka tiedekunta kuvaa toimintakäsikirjassaan. Toimintakäsikirja integroidaan osaksi Flammaa Riskien arviointi ja hallinta 1. Alan houkuttelevuuden väheneminen ja sen seurauksena hakijamäärien lasku Tiedekuntaan alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan hakevien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran vähentynyt. Tästä huolimatta tiedekunta on saanut hyviä opiskelijoita. Mikäli hakijamäärät vähenevät edelleen, eikä tiedekunta saa parhaita opiskelijoita, tämä voi johtaa opintojen ja tutkintojen viivästymiseen. Todennäköisyys:Keskisuuri Vaikutus toimintaan: Suuri Hallinnasta vastaava taho: Dekaani, valintatoimikunta Toimenpiteet: Riskiä hallitaan toimenpiteillä 3

4 - Parhaiden opiskelijoiden rekrytointi - Sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen - Tiedekunnan tutkimuksen ja asiantuntijuuden näkyväksi tekeminen 2. Epäonnistuminen henkilöstön rekrytoinnissa Parhaat osaajat jäävät valitsematta/siirtyvät muualle töihin ja opetuksen ja tutkimuksen laatu laskee. Todennäköisyys: Pieni Vaikutus toimintaan: Suuri Hallinnasta vastaava taho: Dekaani, henkilöstötoimikunta, valmisteluryhmät, OTT, tiedekuntaneuvosto Toimenpiteet: Riskiä hallitaan toimenpiteillä - Huippujen aktiivinen rekrytointi - Henkilöstösuunnitelma 3. Opintojen viivästyminen ja keskeyttäminen Opiskelijan opintojen viivästymisen tärkeimmät syyt: - opiskelija ei suorita opintoja suosituslukujärjestyksen mukaisesti - työssäkäynti, jo heti opintojen alkuvaiheessa. Viivästyminen voi johtaa opintojen keskeytymiseen kokonaan. Todennäköisyys: Suuri Vaikutus toimintaan: Suuri Hallinnasta vastaava taho:varadekaani (opintoasiat), OAT, oppiainevastaavat Toimenpiteet: Riskiä hallitaan toimenpiteillä - Opintojen sujuvuus ja osaamistavoitteet - Vuorovaikutteiset oppimisympäristöt ja kohtaamistilanteet 4. Alan työllisyysnäkymien heikentyminen Keskeisten työnantajien mahdollisuudet palkata teologian maisterin koulutuksen saaneita heikkenee. Tutkintojen tuomaa osaamista ei tunneta riittävästi. Tiedekunnan tutkintojen sisältö ei vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Todennäköisyys: Keskisuuri Vaikutus toimintaan: Suuri Hallinnasta vastaava taho: JORY, OAT, tiedekuntaneuvosto, YVV-vastuunkantajat Toimenpiteet: Riskiä hallitaan toimenpiteillä - Opintojen sujuvuus ja osaamistavoitteet - Vuorovaikutteiset oppimisympäristöt ja kohtaamistilanteet - Sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen - Tiedekunnan tutkimuksen ja asiantuntijuuden näkyväksi tekeminen 5. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen Laadukkaisiin tuloksiin ei päästä ilman riittäviä perusresursseja. Mikäli näin ei ole, opetuksen ja tutkimuksen tuloksellisuus heikkenee väistämättä. Todennäköisyys: Suuri Vaikutus toimintaan: Suuri Hallinnasta vastaava taho: Dekaani Toimenpiteet: Riskiä hallitaan toimenpiteillä - Perustoiminnan resursseista huolehtiminen - Säästökohteiden kartoittaminen ja taloudellisen liikkumavaran lisääminen 6. Henkilöstön työhön liittyvän henkisen kuormittumisen lisääntyminen Lisääntyvästä henkisestä työkuormasta seurauksena on työhyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden heikkeneminen. Todennäköisyys: Keskisuuri Vaikutus toimintaan: Suuri Hallinnasta vastaava taho: Dekaani, esimiehet Toimenpiteet: 4

5 Riskiä hallitaan toimenpitein - Kannustava johtaminen ja vuorovaikutuksen käytännöt - Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvointi - Toimintatapojen keventäminen 1.7. Valtakunnalliset erityistehtävät, kansainväliset ja yliopistolliset erityisvastuut, verkostojen koordinointi Teologia.fi Tiedekunta koordinoi teologia.fi-verkkopalvelua, jonka tehtävänä on esitellä teologista tutkimusta alumneille, opiskelijoille, alan potentiaalisille hakijoille, tiedotusvälineille ja muille teologiasta kiinnostuneille. Palvelu toteutetaan yhteistyössä Åbo Akademin ja Itä-Suomen yliopiston teologisten yksiköiden kanssa. Palveluun on saatu osarahoitusta ev.lut. kirkolta. Lisäksi Åbo Akademi ja Itä-Suomen yliopisto osallistuvat koordinaatiokustannuksiin. Valtaosa palvelun ylläpitokustannuksista on HY:n teologisen tiedekunnan vastuulla. 5

6 2. Tavoiteohjelman toimeenpano Vuoden 2015 tärkeimmät toimenpiteet 1. Perustutkintojen linjavaihtoehtojen selkiyttäminen (TP9) 2. Digitaalinen oppimisympäristö (TP10) 3. Kansainvälisen täydentävän rahoituksen haun tuen tehostaminen (erityisesti EU) (TP 1 ja 16) 4. Tohtoriohjelmien koulutustarjonta (TP 9) 2.1. Teologinen tiedekunta tekee huippututkimusta ja antaa laadukasta opetusta. Tiedekunta kuuluu alallaan maailman johtaviin tutkimusyksiköihin. Aikaa tutkimukselle Keskeisiä toimenpiteitä ovat tutkimuskausijärjestelmän käyttöönotto sekä täydentävän rahoituksen hankinnan ja hallinnoinnin tukikäytäntöjen tehostaminen. 1. Tutkimushallinnon ammattimainen hoitaminen Tehdään yliopiston tarjoamat tukipalvelut tunnetummiksi ja kannustetaan ja koulutetaan niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kehitetään tiedekunnan omia tutkimuksen tukipalveluja yhteistyössä projekti- ja tutkimuspalvelujen kanssa (Kartoitetaan tiedekunnan tutkimuksen tukipalvelujen erityistarpeet, sovitaan työnjaosta projekti- ja tutkimuspalvelujen kanssa sekä kohdennetaan omia tukipalveluja priorisoituihin tarpeisiin). Luodaan yhtenäiset rekrytointikäytännöt täydentävällä tutkimusrahoituksella toimiviin projekteihin. 2. Tutkimuskausijärjestelmä Otetaan käyttöön tutkimuskausijärjestelmä (ns. sapattivapaa). Tutkimuskausijärjestelmän mahdollistamiseksi ja tutkimusedellytysten turvaamiseksi välivuosina kehitetään opetuksesta vapaata periodijärjestelmää ja kehitetään ja mitoitetaan opetustarjontaa/opetettavien kurssien määrää tutkimuskausien mahdollistamiseksi. Hyödynnetään dosenttiopetuksen, määräaikaisen tutkimushenkilöstön opetuspanoksen ja kansainvälisen opettajavaihdon mahdollisuudet. Lisäksi luodaan periaatteet hallintotehtävien hoitamisesta ja aikatauluttamisesta tutkimuskausien aikana. Kansainvälisyys ja monikielisyys näkyväksi ja kuuluvaksi Keskeinen toimenpide on kansainvälisen henkilöstö- ja opiskelijamäärän sekä ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden lisääminen. 3. Kansainvälinen henkilöstö ja opiskelijat näkyvämmäksi osaksi yliopistoyhteisöä Käynnistetään uusi kansainvälinen maisteriohjelma vuonna 2014 ja jatketaan yhteistyötä pohjoismaisessa maisteriohjelmassa. Rekrytoidaan tutkimushankkeisiin ulkomaisia tutkijoita kaikilta tutkijanuran vaiheilta sekä vahvistetaan hankkeiden kansainvälisten verkostojen vuorovaikutusta ja näkyvyyttä (luodaan aidosti monikansallisia tutkimusryhmiä). Kehitetään monikielistä toimintaympäristöä, joka mahdollistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mielekkään ja tuloksekkaan työskentelyn tiedekunnassa. Hyödynnetään kesäkoulujärjestelmää tiedekunnan kansainvälistymisen edistämisessä. Jatketaan jatkokoulutusyhteistyötä Åbo Akademin ja Itä-Suomen yliopiston kanssa ja jatketaan valtakunnallisen tohtoriohjelman hyviä käytäntöjä uusissa tohtoriohjelmissa. 4. Kansainväliseen vaihtoon kannustaminen Etsitään ja kohdennetaan uusia täydentävän rahoituksen resursseja henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuteen; turvataan suunnitelmallinen tuki tärkeille matkoille. Kannustetaan opetus- ja tutkimushenkilöstöä opettajavaihtoon mahdollistamalla joustavat työjärjestelyt. Kehitetään tohtorikoulutettavien kv-liikkuvuuden tukea. Jatketaan opiskelijavaihdon markkinoinnin kehittämistä. Selvitetään, miten voidaan joustavoittaa ja sujuvoittaa ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukukäytäntöjä. 6

7 Huippututkimuksen tunnistaminen ja tukeminen Keskeisiä toimenpiteitä ovat tiedekunnan tutkimusprofiilin tarkentaminen ja tieteidenvälisyyden vahvistaminen sekä kansainvälisen rahoituksen lisääminen. 5. Painopisteet ja uudet avaukset Hyödynnetään tutkimuksen arvioinnista saatua palautetta määriteltäessä tutkimuksen painoaloja. Tuetaan tutkimuksen arvioinnissa korkeat pisteet saaneita. Kehitetään sekä tutkimustoimikunnan roolia uusien tutkimuksellisten avausten tunnistamisessa että tiedekunnan keinoja tukea tutkimusta uusilla aloilla. Kannustetaan erityisesti nousevien alojen tutkijoita rahoituksen hakuun. 6. Tutkimustoiminnan profilointi Vahvistetaan tutkimustoimikunnan roolia tutkimuspoliittisten käytäntöjen ja -periaatteiden linjaajana. Luodaan keinot lahjakkaiden tutkijoiden tunnistamiseen, kannustamiseen ja tukemiseen urapolun eri vaiheissa. Lisätään tiedekunnassa tutkimusryhmämäistä työskentelytapaa ja integroidaan opiskelijat työskentelyyn opintojen eri vaiheissa. Suunnitelmallistetaan ja tehostetaan täydentävän rahoituksen hakemista ja sisällytetään tutkimusrahoituksen haku kokonaistyöajan työsuunnitelmiin (esimiestyö, koulutus ja rohkaisu). Selkiytetään vastuullisten tutkijoiden (PI) roolia ja tuetaan heidän tutkimustoimintaansa. Aktiivinen rekrytointi - parhaat opiskelijat ja työntekijät Keskeisiä toimenpiteitä ovat hakijamäärien kasvattaminen ja kansainvälisen rekrytoinnin profiloiminen. 7. Huippujen aktiivinen rekrytointi Hyödynnetään aktiivisesti kansainvälisiä verkostoja hyvien hakijoiden saavuttamiseksi. Arvioidaan uudelleen opetusansioiden arviointikäytännöt kansainvälisissä rekrytoinneissa. Luodaan käytännöt ulkomaisten professoreiden rekrytoimiseksi osa-aikaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin. 8. Parhaiden opiskelijoiden rekrytointi Seurataan yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamista ja varmistetaan, että jatkossakin valintakokeen kautta saadaan valittua motivoituneet ja riittävät opiskeluvalmiudet omaavat opiskelijat. Kasvatetaan hakijamääriä kehittämällä koulutusohjelmia, tunnistamalla entistä paremmin eri hakijaryhmät, vahvistamalla yhteistyötä keskeisten työnantajien/yhteistyötahojen kanssa sekä tehostamalla opiskelijarekrytointia ("Faculty on the Road": tiedekunta tutuksi kouluvierailuilla ja keskeisten yhteistyötahojen tapaamisissa). Vahvistetaan kansainvälistä markkinointia ja kohdistetaan kansainvälinen opiskelijarekrytointi erityisesti Suomen lähialueille (Venäjä ja Baltia) sekä Kiinaan. Tutkintojen ja opetuksen laatu sekä sitoutuneet opiskelijat Keskeisiä toimenpiteitä ovat maisterivaiheen opintojen sujuvoittaminen, opintoaikojen lyhentäminen sekä koulutusohjelmien uudistaminen. 9. Opintojen sujuvuus ja osaamistavoitteet Selkiytetään perustutkintojen linjavaihtoehtoja - Tarkistetaan tutkintojen osaamistavoitteet ja sovitetaan ne opetussuunnitelmaan - Tarkistetaan tutkintorakenteet opintopolun sujuvoittamiseksi ja työelämätarpeisiin vastaamiseksi - Selkiytetään ja lisätään linjakohtaista kurssitarjontaa - Seurataan aineopintovaiheen uudistuksen tuloksia ja lisätään kontaktiopetusta sekä aine- että syventävissä opinnoissa. - Kiinnitetään maisterivaiheen opinnoissa erityisesti huomiota tutkielmaseminaarityöskentelyyn sekä suunnataan valmistumisvaiheen opiskelijoille tukipalveluja tutkinnon tavoiteajan saavuttamiseksi. - Otetaan huomioon monikulttuuristuvan yhteiskunnan muutokset uskonnon aineenopettajien opintosisältöjen kehittämisessä. - Lisätään poikkitieteellisiä, ilmiölähtöisiä kursseja Jatketaan korkeatasoisen tohtorikoulutusympäristön kehittämistä: Tiedekunta on mukana humanistisyhteiskuntatieteellisessä tutkijakoulussa. Tiedekunta vastaa teologian tohtoriohjelmasta ja on mukana neljässä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun ohjelmassa. Tohtoriohjelmien kehittämisessä hyödynnetään 2012 toimineen tiedekunnan tohtorikoulutuksen kehittämisryhmän suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia. Vuonna 2015 keskitytään tohtoriohjelmien kurssitarjonnan suunnitteluun. Vahvistetaan tutkimusperustaisen opetuksen kautta opiskelijoiden kykyä havainnoida yhteiskunnan ja aatteellisen ilmapiirin muutosta ja etsiä ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. 7

8 Integroidaan ruotsin kielen opetusta opintojaksoihin (esim. artikkelien hyödyntäminen, ruotsinkielinen luentokerta osana luentosarjaa). Tehdään teologitarveselvitys (Teotar 2) 10. Vuorovaikutteiset oppimisympäristöt ja kohtaamistilanteet Panostetaan alkuvaiheen opetukseen ja tuetaan uusien opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin. Hyödynnetään erilaisia vuorovaikutteisia oppimistilanteita sekä opiskelijoiden vertaistukea opintojen nopeuttamiseksi (esim. alkuvaiheen opinnot, pro- ja graduseminaarit). Integroidaan urasuunnittelu luontevaksi osaksi seminaarityyppistä opiskelua opintojen eri tasoilla. Edistetään perustutkinto-opiskelijoiden pääsyä tutkimusryhmätyöskentelyyn. Nostetaan opetuksen laatua kehittämällä ja yhtenäistämällä erityisesti uusien opettajien, dosenttien ja tuntiopettajien perehdytyskäytäntöjä ja sujuvaa yhteydenpitoa ja tiedonkulkua. Kannustetaan opettajia ja opiskelijoita tiedekuntarajat ylittävään opetukseen ja opiskeluun sekä luodaan tähän sujuvat käytännöt. Hyödynnetään opettajien akatemian kehityshankkeita Kehitetään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä: Kartoitetaan olemassa oleva osaaminen. Käynnistetään n. viiden opettajan joukolla, resursseja työaikaan ja konsultoivaan tukeen. Lukuvuodeksi suunnitellaan yksi monimuoto-opetusta sisältävä aineopintojakso/osasto Teologinen tiedekunta kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana Tutkimus ja osaaminen yhteiskunnan käyttöön Keskeisiä toimenpiteitä ovat alalle merkittävien yhteiskunnallisten kysymysten tunnistaminen ja niihin vastaaminen tutkimuksen kautta sekä koulutusohjelmien kehittäminen yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden näkökulmasta. 11. Sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen Käynnistetään alumnitoiminta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Huolehditaan riittävästä työelämäpalautteesta ja vuorovaikutuksesta keskeisten työnantajien kanssa koulutusohjelmien yhteiskunnallisen vastaavuuden varmistamiseksi. Tehdään yhteiskunnallista aktiivisuutta näkyvämmäksi kirjaamalla keskeiset yhteiskunnalliset tehtävät nykyistä paremmin työsuunnitelmiin. Tiedekunnassa kumppanuuksien hallinta systematisoidaan, jolloin tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet tunnistetaan, kumppanuustyölle asetetaan mitattavat tavoitteet ja sovitaan vastuut kumppanuuksien hoitamisesta. HY375-juhlavuosi otetaan huomioon yvv- ja kumppanuussuunnittelussa. Tiedekunta lisää aktiivisesti elinkeinoelämäyhteistyötä yliopiston vaikuttavuuden ja voimavarojen lisäämiseksi. 12. Tiedekunnan tutkimuksen ja asiantuntijuuden näkyväksi tekeminen Seurataan aktiivisesti Suomessa ja kansainvälisesti käytävää uskontodialogia. Tuodaan tutkimuksen kautta rakentavia välineitä uskontodialogin edistämiseen. Kehitetään tiedekunnan koulutusohjelmarakennetta ottaen huomioon yhteiskunnan ajankohtaiset tarpeet. Jatketaan yhteistyötä valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa sosiaalialan koulutuksen järjestämisessä. Edistetään keskustakampuksen tiedekuntien yhteistyötä soveltavan tutkimuksen ja täydennyskoulutuksen alalla. Edistetään tutkijoiden viestintävalmiuksia ja hyvää viestintäkulttuuria (esim. koulutusta tutkimuksesta tiedottamiseen). Tuetaan asiantuntijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuodaan tutkimus esiin huolehtimalla TUHAT-järjestelmän ja ulkoisten verkkosivujen ajantasaisuudesta, ja jatkamalla teologia.fi-palvelun kehittämistä käyttäjien tarpeita paremmin vastaavaksi. Sitoutetaan opetus- ja tutkimushenkilökunta Open Access-julkaisemiseen Teologinen tiedekunta on innostava ja hyvinvoiva yhteisö Vuorovaikutteinen ja yhteisöllisyyttä tukeva johtaminen Tiedekuntayhteisöön kuuluvat opiskelijat, opetus- ja tutkimushenkilöstö, tiedekunnassa tutkimustyötään tekevät apurahatutkijat ja vierailevat tutkijat sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö. Tiedekunnassa kaikki työskentelevät yhdessä yhteisen tavoitteen puolesta. 8

9 Keskeisiä toimenpiteitä ovat yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisen keskustelukulttuurin edistäminen sekä esimiestyön käytäntöjen kehittäminen. 13. Kannustava johtaminen ja vuorovaikutuksen käytännöt Huolehditaan uusien työntekijöiden perehdyttämisestä ja hiljaisen tiedon siirtämisestä. Tuetaan uuden dekaanin tehtävässä aloittamista ja esimiesten perehdytystä uuden toimintakauden alkaessa. Selkiytetään oppiainevastaavien roolia. Tuetaan esimiesten kouluttautumista ja kehitetään kehityskeskustelukäytäntöjä. Vahvistetaan rakentavan palautteen toimintamallia. 14. Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvointi Edistetään yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteista keskustelukulttuuria koko tiedekunnassa lisäämällä osallistavaa toimintaa. Lisätään innostavuutta ja kannustavuutta kehittämällä esimiestyötä sekä lisäämällä tiimimäistä työskentelytapaa, johon myös opiskelijat integroidaan. Etsitään keinoja työn kuormittavuuden vähentämiseksi (mm. tiimityön vahvistaminen ja uudet tekniset ratkaisut). Toimivat rakenteet ja selkeät toimintatavat Keskeisiä toimenpiteitä ovat toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja hallinnollisten prosessien keventäminen. 15. Toimintatapojen keventäminen Kehitetään hallinnon prosesseja ja toimintakulttuuria uudet tilat, käyttäjälähtöisyys ja kansainvälisyys huomioon ottaen. Tiedekunnan päätösten hallinnolliset vaikutukset otetaan huomioon jo valmisteluvaiheessa. Tiedonkulkua parannetaan. Flamman kehittämistyössä panostetaan tiedon löydettävyyteen, päätöksistä tiedottamista tehostetaan ja päätöksenteon valmistelun läpinäkyvyyttä lisätään. Jaetaan vastuuta yhteisten asioiden hoidossa. Lisätään ja kehitetään erityisesti opiskelijoiden sähköistä asiointia Teologinen tiedekunta rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle Taloudellisen liikkumavaran lisääminen ja kohdentaminen strategisiin kehittämiskohteisiin Tiedekunnan talouden näkökulmasta huolellinen henkilöstösuunnittelu on avainasemassa, sillä henkilöstömenot ovat lähes 90% tiedekunnan kokonaisbudjetista. Henkilöstösuunnittelun lisäksi keskeisiä toimenpiteitä ovat kevään 2013 muuton yhteydessä varmistaa, että tilakustannukset eivät kasva. Lisäksi tehostetaan täydentävän rahoituksen hakemista. 16. Perustoiminnan resursseista huolehtiminen Harkitaan huolella vapautuvien resurssien uudelleen kohdentaminen. Kartoitetaan uudet lahjoitusmahdollisuudet ja jatketaan yhteistyötä ev.lut. kirkon kanssa. Varataan työaikaa pysyvän opetus- ja tutkimushenkilöstön tutkimukseen sekä resursseja matkustamiseen tutkimuksen kansainvälisyyden turvaamiseksi. Tehostetaan tilankäyttöä (etätyö, opetuksen ja opetustilojen tehokas aikataulutus). Hyödynnetään täydentävän rahoituksen kokonaiskustannusmallia entistä paremmin. 17. Säästökohteiden kartoittaminen Nykytasoisen toiminnan säilyttäminen edellyttää tuloksellisuutta tutkimuksessa ja opetuksessa. Laadukkaisiin tuloksiin ei päästä ilman riittäviä perusresursseja. Mikäli tiedekunta ei saa rahoitusta nykytasoiseen toimintaansa, sen on välttämätöntä harkita seuraavia toimia riittävän taloudellisen liikkumavaran turvaamiseksi: Vähennetään henkilöstöä (mikä väistämättä johtaa toiminnan tuloksellisuuden ja laadun laskuun). Vähennetään tuntiopetuskustannuksia. Vähennetään perusrahoituksesta maksettavia matkakustannuksia ja hankitaan uusia resursseja matkustamiseen. 18. Tiedekunta 2020 Toimeenpannakseen tavoiteohjelmaan kirjatut kehittämiskohteet tiedekunnan tutkimusprofiilin tarkentamiseksi, 9

10 tutkintorakenteiden kehittämiseksi ja tutkintojen yhteiskunnallisen vastaavuuden varmistamiseksi tiedekunta käynnistää "Tiedekunta 2020" -kehittämishankkeen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan valtakunnallinen alan koulutustarveselvitys (Teotar 2), jonka jälkeen laaditaan suunnitelmat tiedekunnan tutkintorakenteiden sekä oppiaineja henkilöstörakenteen uudistamiseksi. 10

11 3. Resurssit 3.1. Henkilöstösuunnitelma 19. Huolellinen ja suunnitelmallinen henkilöstösuunnittelu Tiedekunta on laatinut erillisen henkilöstösuunnitelman (tavoiteohjelman liite). Suunnitelmassa tarkennetaan tavoiteohjelmaan kirjattuja henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä. Lisäksi siinä esitetään sellaisia keskeisiä henkilöstörakennetta ja/tai henkilöstöpolitiikkaa koskevia linjauksia ja toimenpiteitä, jotka eivät liity suoraan tiedekunnan kehittämiskohteisiin. Henkilöstösuunnitelmaan on kirjattu ne periaatteet, joita noudatetaan täytettäessä avoimeksi tulevia tehtäviä. Henkilöstösuunnitelma linjaa myös apurahatutkijoiden asemaa tiedekunnassa. Kauden aikana henkilöstörakennetta kehittämällä pyritään vastaamaan seuraaviin tarpeisiin Kohdistetaan yksi yliopistonlehtorin/professorin tehtävä islamin filosofian ja teologian tutkimukseen/opetukseen (mahdollisesti vakinaistamispolun tehtävä), mikäli alan osaamista ei muutoin voida turvata. Kohdistetaan tehtäviä vakinaistamispolulle silloin, kun se alan luonteen huomioiden on mielekästä. Varmistetaan kontekstuaalisen teologian tutkimuksen ja opetuksen kehitys ja jatkuvuus. Päätetään kirjahistorian pooliprofessorin tehtävän jatkosta kauden aikana (v. 2014/2015). Turvataan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön nykyinen määrä ja kehitetään tehtävänkuvia uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Rehtorin palautteen mukaisesti hallintohenkilöstön määrän kehittymiseen kiinnitetään huomiota. Uusien rekrytointien listalla professori on pastoraaliteologian professori, yliopistonlehtori uskontotieteen vapautuneen tehtävän täyttö ja tohtorikoulutettavista kaksi on tohtoriohjelmalle myönnettyjä paikkoja ja yksi tiedekunnan ylijäämistä kohdentama strateginen paikka Tilasuunnitelma Tiedekunta muutti maaliskuun 2013 alussa Vuorikatu 3: n ja Fabianinkatu 24:n kiinteistöihin. Työhuoneneliöt vähenivät muuton myötä jonkin verran, koska työhuoneet ovat keskimäärin pienempiä kuin vanhoissa tiloissa. Tiedekunnan henkilöstöstä n. 40 % on määräaikaisia tutkijoita. Osa heistä työskentelee kotona tai ulkomailla. Apurahatutkijoita tiedekunnan tiloissa työskentelee n. 20. He maksavat työtilastaan tilakorvauksen. Koska täydentävän rahoituksen määrää on tarkoitus edelleen kasvattaa, tutkijatilan tarve tuskin vähenee. Esimerkiksi kahden uuden huippuyksikön saaminen tiedekuntaan on lisännyt tiedekunnan tilantarvetta. Tiedekunta pitää tärkeänä työtilojen tarjoamista eri vaiheissa oleville tutkijoille, sillä määräaikaiset tutkijat tuottavat merkittävän osan tiedekunnan tutkimuksesta ja antavat panoksensa tiedekunnan opetukseen. Täydentävästä rahoituksesta saatava yleiskustannusosuus tai apurahatutkijoilta peritty tilakorvaus ei täysin kata tutkijatilojen tilakustannuksia. Tilanne parani Suomen Akatemian siirryttyä kokonaiskustannusmalliin, mutta rahoitusosuuden pieneneminen 70 %:iin palauttaa tilanteen lähelle lähtötasoa. Tiedekunnassa työskentelee myös tohtoriohjelmiin kuuluvia tohtorikoulutettavia ja yliopiston rahoittamia tutkijatohtoreita, joiden rahoitukseen ei sisälly lainkaan tilakorvausta. Muuton yhteydessä määräaikaiset tutkijat sijoitetaan erillisiin tutkijatiloihin, mikä joustavoittaa tilankäyttöä. Tutkijatiloja on myös tarkoitus käyttää yhdessä tutkijakollegiumin ja mahdollisesti muiden keskustakampuksen yksiköiden kanssa. Osastojen yhteisöllisyydelle uusi tilajärjestely asettaa haasteita, joihin kiinnitetään huomiota henkilöstösuunnitelmassa. Opetustilojen osalta suurin erityistarve on saada tiedekunnan klassisten kielten opetukseen tarkoituksenmukaiset tilat. Lisäksi tiedekunta haluaa varata opiskelijoille tilaa vapaamuotoiseen kokoontumiseen. Uusien tilojen yhteyteen sijoitetut opetustilat ovat yhteisen salivarauksen piirissä Talousarvio 2015 Perusrahoitus Täydentävä rahoitus Kokonaisrahoitus Avustustuotot

12 Suomen Akatemia Tekes EU-rahoitus HYR Muu täydentävä rahoitus Liiketoiminnan myyntituotot Muut tuotot Muut tuotot Yleiskustannustuotot Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut kulut Tilavuokrat Aineet ja tarvikkeet Koneet ja laitteet (alle 5000 e) Ostopalvelut ja muut menot Rehtorin yleiskustannus Poistot Kulut yhteensä Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset (OKM perusrahoitus) Tuloverot Tilikauden yli-/alijäämä Aikaisempien vuosien yli/alijäämä Suunniteltu ylijäämän käyttö Arvioitu ylijäämä vuoden lopussa

13 4. Määrälliset tavoitteet ja seuranta 4.1. Opetuksen määrälliset tavoitteet Toteuma Tavoite Tutkinnot kandidaatit maisterit tohtorit tohtoriohjelmittain Teologia Historia ja kulttuuriperintö 1 1 Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus Sosiaalitieteet 1 Koulu, kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Uusien opiskelijoiden enimmäismäärä vuosittain kaudella ylempi ja alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto 43 - tohtorin tutkinto (arvio) 20 Toteuma Tavoite Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat tohtorin tutkintoa suorittavat Toteuma Tavoite Kansainvälinen opiskelija-vaihto lähtevät saapuvat Tutkinnot opettajankoulutuksessa/vuosi 33 Opiskelupaikat opettajan pedagogisiin opintoihin vuosittain kaudella evankelisluterilainen uskonto 20 - aikuiskoulutus 10 Opettajan pedagogisten opintojen osalta tiedekunnan tavoitteena on saada 10 koulutuspaikkaa aikuiskoulutukseen. Tällöin evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajan koulutuspaikkoja voisi olla 20. Koska aikuiskoulutuksen koulutuspaikoista ei ole varmuutta, tiedekunta on esittänyt 30 paikkaa aineenopettajankoulutukseen Muut määrälliset seurantakohteet ja indikaattorit Toteuma Tavoite Opetus ja opinnot Opintopisteet (kaikki) Opiskelijoiden lukumäärä Henkilöstö Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön lukumäärä Työilmapiirikyselyn palaute: johtaminen 3,2 3,5 Työilmapiirikyselyn palaute: osaaminen 3,7 4,0 Työilmapiirikyselyn palaute: työyhteisö ja yhteistyö 3,7 4,0 13

14 Toteuma Tavoite Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomesta (väh.viikko) suhteessa 0,27 0,80 opetus- ja tutkimushenkilöstöön (htv)* Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomeen (väh.viikko) suhteessa 0,12 0,60 opetus- ja tutkimushenkilöstöön (htv) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista työvoimaan kuuluvista 0,960 YVV-julkaisujen määrä suhteessa opetus- ja tutkimushenkilöstöön 2,59 0,85 2,00 (htv) Alumniksi rekisteröityneiden määrä Tutkimus Tieteelliset julkaisut* Kansainväliset vertaisarvioidut artikkelit ja monografiat Kansainväliset vertaisarvioidut artikkelit ja monografiat suhteessa 0,95 0,69 1,5 opetus- ja tutkimushenkilöstön määrään (htv) Yliopiston tiedekuntien yhteinen julkaisutoiminta Kilpailtu ulkomainen tutkimusrahoitus suhteessa 0,03 0,04 0,06 kokonaisrahoitukseen Kilpailtu kansallinen tutkimusrahoitus suhteessa 0,21 0,21 0,30 kokonaisrahoitukseen Yksikön määrittelemät tavoitteet ja indikaattorit Vähintään 55 op suorittaneiden osuus (%) alempaa tai 0,21 0,30 ylempää kk-tutkintoa suorittavista / lukuvuosi* Ylemmät kk-tutkinnot * * priorisoitu indikaattori 4.3. Seurannan ja raportoinnin vastuut ja roolit Teologisessa tiedekunnassa toiminnan seurannasta ja raportoinnista vastaa dekaani. Kukin tiedekuntaneuvoston esittelijä seuraa tiedekunnan toimintaa ja asetettujen indikaattoreiden toteutumista omalla toimialallaan ja pitää dekaanin ja johtoryhmän, tiedekuntaneuvoston ja toimikunnat ajan tasalla. Raportoinnin koordinoinnista vastaa taloussuunnittelija. 14