Rautatiekäytävät Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Sodankylään Mineraalipotentiaaliselvitys

Transkriptio

1 Rautatiekäytävät Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Sodankylään Mineraalipotentiaaliselvitys Suomenkielinen tiivistelmä LAPIN LIITTO Huhtikuu 2015

2

3 Sisällys 1. Johdanto Epävarmuudet ja vastuunvapaus Selvityksen ennakkoehdot ja työn laajuus Tutkimusalue Lähtötiedot Alueen geologia Pohjois-Suomen malmiesiintymät Ortomagmaattiset esiintymät Hydrotermiset esiintymät Rautaesiintymät Hippuesiintymät Teollisuusmineraalit Käsitteitä Malmiesiintymät, resurssit ja tuotantopotentiaali Tulokset suuralueittain Johtopäätökset... 16

4 2 1. Johdanto Lisääntyvä maailmanlaajuinen mineraalien kysyntä on viime vuosina johtanut nykyisten kaivosten toiminnan laajentamisen lisäksi myös kasvavaan kiinnostukseen perustaa uusia kaivoksia. Pitkällä aikavälillä lisääntyvä tuotanto olemassa olevilla kaivoksilla ja uusien kaivosten avaaminen asettaa kovia vaatimuksia nykyiselle ja uudelle infrastruktuurille. Tämä selvitys liittyy yhteistyöhankkeeseen Minerals in Barents -Partnership. Hankkeen rahoittivat Ruotsin, Norjan ja Suomen pohjoisten alueiden liikenne- ja kehittämisviranomaiset. Yksi hankkeessa toteutetussa raportissa tarkasteltu kysymys oli uusi rautatie Svappavaaran ja Kaunisvaaran välillä. Radan sijainti optimoitiin suhteessa alueen mineraaliesiintymiin. Mahdollinen jatko tälle reitille olisi Kaunisvaarasta Kolariin Hannukaisen alueelle ja sieltä edelleen mineraalivaroja seuraten kohti itää Sodankylään ja Sokliin. Tässä selvityksessä tarkastellaan vastaavalla tavalla eri ratayhteysvaihtoehtoja Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Sodankylään. Tämä selvitys on toteutettu Lapin ELY-keskuksen ja Lapin liiton tilauksesta. Selvityksen tavoitteena on arvioida potentiaalisia kaivostoiminnan aikaansaamia tulevaisuuden kuljetusvolyymeja Rovaniemi/Kemijärvi-Sodankylä -ratayhteyslinjauksien alueella. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa ratayhteyden linjaukseksi. Vaihtoehdot ovat nimeltään Aa, B ja C (kuva 1.). Selvityksen keskeinen tavoite on selvittää, palveleeko jokin vaihtoehdoista potentiaalista tulevaisuuden kaivostoimintaa paremmin kuin muut. Tulevaisuuden kuljetusvolyymien ennustaminen on tietysti erittäin vaikeaa. Lisäksi uusien kaivosten avaaminen riippuu niin monesta tekijästä että aiheen käsittely tässä työssä on mahdotonta. Selvitys sisältääkin monia yksinkertaistuksia, on luonteeltaan spekulatiivinen ja sisältää monia epävarmuustekijöitä (kuvattu tarkemmin luvussa 1.1). Tämä on suomeksi kirjoitettu tiivistelmä alkuperäisestä Geovista AB:n selvityksestä. Käännöksestä on vastannut Lapin liiton va. maakuntainsinööri Jaakko Raunio. Alkuperäinen selvitys on nähtävissä Lapin liiton internet-sivustolla Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa käsittelevällä sivulla. Lista selvityksessä hyödynnetyistä lähteistä löytyy alkuperäisestä selvityksestä.

5 Kuva 1. Tutkimusalue ja eri ratayhteysvaihtoehdot. Ratayhteysvaihtoehto Aa kulkee Rovaniemeltä Sodankylään ja vaihtoehdot B ja C Kemijärveltä Sodankylään. Vaihtoehto C kulkee Pyhätunturin kautta. 3

6 4 1.1 Epävarmuudet ja vastuunvapaus Prosessit jotka kontrolloivat mineraaliteollisuuden kehitystä sisältävät monia eriasteisia epävarmuustekijöitä. Siihen, milloin mahdollinen kaivostoiminta alueella alkaa, vaikuttavat lukuisat eri tekijät eikä niitä käsitellä tässä työssä. On mahdollista, että alueen mineraalipotentiaalista on olemassa lisää tietoa esimerkiksi sellaisissa raporteissa jotka eivät ole julkisesti saatavilla. Tietoja on myös rajallisesti saatavilla esimerkiksi teollisuusmineraaleista. Monilla alueilla tuotantovolyymit ovat suurimmat maa-ainesten otossa. Maa-ainesten ottoa ei käsitellä tässä raportissa, sillä kuljetusmatkat ovat usein lyhyitä. Tämänhetkisillä ja tulevilla kaivoksilla on kuitenkin potentiaalia hyödyntää sivukiveä maa-aineksena. Kun käytetään käsitettä raakamalmi, ja lasketaan tuotantopotentiaalia, kaivamisessa syntyvää jätettä ei pidetä malmin louhintana. Jokaiselle metallille tai metalliryhmälle on myös oletettu rikastepitoisuus. Esimerkiksi rautaesiintymille oletetaan 68 % pitoisuus. Oletus perustuu mahdollisuuksien mukaan esiintymän todelliseen malmimineralogiaan. Rikastusta ja hyödyntämistä ei käsitellä tässä työssä. 2. Selvityksen ennakkoehdot ja työn laajuus 2.1 Tutkimusalue Maantieteellisesti tutkimusalue koostuu Rovaniemen, Kemijärven ja Sodankylän keskustojen muodostamasta kolmiosta ja sitä ympäröivästä alueesta. Alue on jaettu kymmeneen suuralueeseen alueen geologian, mineraalipotentiaaliklusterien ja suunniteltujen ratalinjausten perusteella. Geologisesti samankaltaiset alueet Unari-Joutsijärvi ja Sodankylä-Pelkosenniemi on jaettu kahteen osaan asettamalla raja ratayhteysvaihtoehtojen keskelle (kuva 2.) Kittilä alue on otettu mukaan tarkasteluun sen sisältämän suuren mineraalipotentiaalin vuoksi vaikka alueella ei todennäköisesti ole ratkaisevaa merkitystä ratalinjausta valittaessa. Kymmenen suuraluetta ovat: Raajärvi Joutsijärvi Salla Unari Sodankylä Pelkosenniemi Jauratsi Sokli Kittilä Sattanen

7 5 Kuva 2. Tutkimusalue ja sen jako suuralueisiin. Peruskartta Maanmittauslaitos. 2.2 Lähtötiedot Selvityksessä on tarkasteltu alueen yleistä geologiaa ja tunnettuja malmiesiintymiä sekä arvioitu potentiaalista mineralisaatiota. Selvityksessä on tarkasteltu myös aiempaa malminetsintää sekä alueen valtaustilannetta. Työssä on hyödynnetty Fennoskandian malmiesiintymätietokantaa (FODD), johon sekä metalli- että teollisuusmineraaliesiintymät on päivitetty vuonna Lisäksi selvityksessä on käytetty GTK:n Hakku -tietokantaa. 2.3 Alueen geologia Pohjois-Suomen kallioperä koostuu arkeeisesta graniittigneissistä (yli 2500 milj. vuoden ikäistä), Karjalan vihreäkivi- ja liuskevyöhykkeestä (2500 milj milj. vuoden ikäistä), 1900 milj. vuoden ikäisestä granuliittivyöhykkeestä ja Svekofennisen orogenian aikana kiteytyneistä granitoideista ( milj. vuoden ikäisiä) milj milj. vuotta sitten Svekofennian orogenian useat metamorfiset tapahtumat ja deformaatio vaikuttivat Pohjois-Suomeen ja myös Keski-Lapin viherkivivyöhykkeeseen ja ympäröiviin alueisiin. 2.4 Pohjois-Suomen malmiesiintymät Pohjois-Suomelle tunnusomaisia ovat mafis-ultramafisten intruusioiden kromimalmit (Cr), Rauta-vanadiinititaanimalmit (Fe-V-Ti) ja nikkeli-kupari-platinaryhmän (Ni±Cu±PGE) malmit, VMS-esiintymät (Kupari-Sinkki,

8 6 Cu-Zn), epigeneettiset kupari-kultaesiintymät (Cu±Au) ja rautaesiintymät (Fe). Alueella on myös hippukultaesiintymiä ja Soklin karbonatiittikompleksi, jossa on merkittävä määrä apatiittia ja niobiumia. Kaivostoimintaa on hallinnut rauta (Fe), kupari (Cu), kulta (Au), nikkeli (Ni) ja platinaryhmän metallit (PGE). Tällä hetkellä toiminta on keskittynyt nikkeliin (Ni) ja jalometalleihin. Tässä raportissa malmiesiintymät on jaettu päätyyppeihin perustuen esiintymän luonteeseen sisältäen ortomagmaattiset (ultramafiset ja mafiset kivet), erilaiset hydrotermiset esiintymät (VMS, orogeeninen kulta ja porfyyri erityisinä alalajeina), rautaesiintymät (BIF ja karsikivi), hippuesiintymät ja teollisuusmineraalit kuten carbonatiittikompleksit, saviesiintymät (regoliitit) ja jalokivet Ortomagmaattiset esiintymät Pohjois-Suomi ja Kuolan niemimaa Venäjällä ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä mafisten intruusioiden magmaattisten malmien alueita sisältäen erilaisia malmiesiintymiä. Esiintymiä ovat kromia (Cr), platinaryhmän metalleja (PGE), titaania (Ti) ja vanadiinia (V) sisältävät mafis-ultramafiset intruusiot (Koitelainen, Akanvaara) sekä rautaa-titaania-vanadiinia (Fe-Ti-PGE) sisältävät mafis-ultramafiset kompleksit (Kylälampi) ja kuparia-nikkeliä ja platinaryhmän metalleja sisältävät mafis-ultramafiset kompleksit (Kevitsa). Myös Sakatin Nikkeli-kupari-platinaryhmäesiintymän (Ni-CU-PGE) voidaan katsoa kuuluvan tähän joukkoon Hydrotermiset esiintymät Pohjois-Suomesta löytyy useita erilaisia hydrotermisiä esiintymiä. Taloudellisesti tärkeimpiä ovat orogeeniset kultaesiintymät (Au) ja erilaiset epigeneettiset sulfidiesiintymät sisältäen erilaisessa suhteessa kuparia, kultaa, nikkeliä ja arseenia (Cu-Au-Ni-As). Tähän ryhmään kuuluu myös VMS-esiintymät ja porfyyrityypin kupari-kulta-hopea-molybdeeni-esiintymät (Cu-Au-Ag-Mo). Jälkimmäisestä tyypistä ei ole löydetty taloudellisesti hyödynnettävissä olevaa esiintymää mutta Haaparanta-sarjan esiintymillä voi olla taloudellista potentiaalia porfyyri-tyypin esiintymille alueen itäisissä ja keskisissä osissa. Vastaavanlainen on esimerkiksi Aitikin esiintymä Ruotsissa. Keski-Lapin viherkivivyöhykkeellä on myös joitain uraaniesiintymiä Rautaesiintymät Keski-Lapin viherkivivyöhykkeellä esiintyy kahdenlaisia rautaesiintymiä. Vain karsikivi-tyypin rautaesiintymiä on tähän mennessä hyödynnetty. Esiintymät sijaitsevat Misissä (Raajärven suuralue) ja Kolarin alueella. Suurin osa esiintymistä on varsin pieniä. Niiden rautapitoisuus on 35% - 40%. Misin alueella sulfidipitoisuus on vähäinen mutta vanadiumia vaikuttaa olevan hyvin Hippuesiintymät Hippukultaesiintymät esiintyvät Keski-Lapin viherkivivyöhykkeen koillispuolella Lapin granuliittivyöhykkeellä (tutkimusalueen ulkopuolella). Hippukultaa esiintyy etenkin Lemmenjoen, Ivalojoen ja Tankavaaran alueella. Kaarestunturin alueella (Sodankylän suuralue) ja Kumputunturin alueella (Kittilän suuralue) on huonolaatuista paleoplacer-tyyppistä kultamineralisaatiota Teollisuusmineraalit Pohjois-Suomen alueella on raportoitu ainoastaan muutamista teollisuusmineraaliesiintymistä. Tärkein esiintymä on Soklin karbonatiittikompleksi, joka sisältää apatiittia, niobiumia (Nb), tantaalia (Ta), rautaa (Fe), zirkoniumia (Zr), mangaania (Mn) ja maametalleja (REE). Mahdollinen taloudellista potentiaalia omaava esiintymä on myös liuske- ja karbonaattikiviesiintymä Keski-Lapin viherkivivyöhykkeellä. Sinermäpalossa Kittilän suuralueella on pieni mittakivilouhos (OK Graniitti Oy).

9 7 3. Käsitteitä Malmiaihe (mineral deposit): malmilöydös, joka on kooltaan ja pitoisuudeltaan siinä määrin merkittävä, että se voisi olla suotuisissa olosuhteissa taloudellisesti hyödynnettävissä. Tuntematon malmiaihe (undiscovered mineral deposit): malmiaihe, jonka uskotaan sijaitsevan alle kilometrin syvyydellä maanpinnasta, tai vain osittain tutkittu malmilöydös kyseisellä syvyysalueella joka voisi olla kooltaan ja pitoisuudeltaan riittävä tullakseen määritellyksi malmiaiheeksi. Malmilöydös (mineral occurrence): mitä tahansa malmia sisältävä rikastuma, jota voidaan pitää kiinnostavana tieteellisessä tai teknisessä mielessä. Mineraalivarat (mineral resource): luonnollisen, kiinteän, epäorgaanisen tai kivettyneen orgaanisen aineen keskittymä tai esiintymä maankuoren sisässä tai maankuoren pinnassa sellaisessa muodossa ja siinä määrin, sekä pitoisuudeltaan tai laadultaan sellaisena, että louhinnalle on olemassa taloudelliset edellytykset. Mineraalivarojen sijainti, määrä, pitoisuus, geologiset ominaisuudet ja riittävyys ovat tunnettuja tai arvioituja tai ne on tulkittu tietyn geologisen aineiston ja tietojen perusteella. Löytämättömät varannot (undiscovered resources): tuntemattomia malmiaiheita joiden oletettu olemassaolo perustuu epäsuoraan geologiseen näyttöön. Valtaus (Mineral prospect): malmilöydös, josta on niin vähän tietoa, ettei sen taloudellinen hyödyntäminen ole mahdollista. 4. Malmiesiintymät, resurssit ja tuotantopotentiaali Tärkeimpänä aineistona raportissa on hyödynnetty Fennoskandian malmiesiintymätietokantaa (FODD), metallogeeniset- ja teollisuusmalmiesiintymät sisältävää aineistoa, joka sisältää kaivokset, malmiesiintymät ja merkittävät malmilöydökset Fennoskandian alueella. Maantieteellisesti tietokanta kattaa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Kuolan niemimaan alueen. Taulukko 1. Tutkimusalueen malmiesiintymät. FODD Ei FODD Malmiaiheet Löydökset Valtaukset Löytämättömät Yht. Huomioita Perusmetallit Energiametallit Rautametallit Teollisuusmineraalit *Sokli Jalometallit Erityismetallit Yhteensä *Soklin esiintymät mukana kahdesti, kerran tämänhetkisenä fosfaattiesiintymänä (varanto) ja kerran Nb-Ta, Fe ja fosfaattiesiintymänä (tulevaisuuden potentiaali).

10 8 Kuva 3. Malmiaiheiden, malmilöydöksien ja valtauksien sijainti Muokattu Fennoskandian malmiesiintymätietokannan (FODD) ja GTK:n Hakku-tietokannan mukaan. Peruskartta Maanmittauslaitos.

11 9 4.1 Tulokset suuralueittain Seuraavassa esitetään tulokset suuralueittain. Tulokset esitetään ensin kartoissa (kuvat 4 ja 5) ja taulukossa 2. Tämän jälkeen esitetään sanallinen yhteenveto. Lopuksi esitetään varannot ja tuotantovolyymit rautatiekäytävittäin (taulukko 3). Taulukossa 3 on mukana itäisen käytävän ja läntisen käytävän lisäksi eteläinen Sallan käytävä ja pohjoinen rautatiekäytävien liittymäalue. Kuva 4. Varannot suuralueittain (Mt). Muokattu Fennoskandian malmiesiintymätietokannan (FODD) ja GTK:n Hakku-tietokannan mukaan. Peruskartta Maanmittauslaitos.

12 10 Kuva 5. Suuralueiden potentiaaliset tuotantovolyymit (Mt). Muokattu Fennoskandian malmiesiintymätietokannan (FODD) ja GTK:n Hakku-tietokannan mukaan. Peruskartta Maanmittauslaitos.

13 11 Taulukko 2. Suuralueiden varannot ja tuotantovolyymit. Varannot [Mt] Suuralue Laji Tämänhetk. Tämänhetk. + potent. Arvioitu tuotantovolyymi [Mt] Tämänhet Tämänhetk. + k. potent. Raajärvi Perusmetallit 0 1,04 0 0,064 Raajärvi Energiametallit Raajärvi Rautametallit 3,236 5,854 2,147 3,955 Raajärvi Teollisuusmineraalit Raajärvi Jalometallit Raajärvi Erikoismetallit Raajärvi Kaikki 3,236 6,894 2,147 4,019 Juotsijärvi Perusmetallit Juotsijärvi Energiametallit Juotsijärvi Rautametallit Juotsijärvi Teollisuusmineraalit Juotsijärvi Jalometallit Juotsijärvi Erikoismetallit Juotsijärvi Kaikki Salla Perusmetallit 0 0, ,004 Salla Energiametallit Salla Rautametallit Salla Teollisuusmineraalit Salla Jalometallit Salla Erikoismetallit Salla Kaikki 22 33, ,004 Unari Perusmetallit Unari Energiametallit Unari Rautametallit Unari Teollisuusmineraalit Unari Jalometallit Unari Erikoismetallit Unari Kaikki Sodankylä Perusmetallit 1,8 2,7 0,069 0,104 Sodankylä Energiametallit Sodankylä Rautametallit Sodankylä Teollisuusmineraalit 3 4,5 0,250 0,375 Sodankylä Jalometallit Sodankylä Erikoismetallit Sodankylä Kaikki 4,8 7,2 0,319 0,479

14 12 Varannot [Mt] Arvioitu tuotantovolyymi [Mt] Suuralue Laji Tämänhetk. Tämänhetk. Tämänhetk. Tämänhetk. + + potent. potent. Pelkosenniemi Perusmetallit Pelkosenniemi Energiametallit Pelkosenniemi Rautametallit Pelkosenniemi Teollisuusmineraalit Pelkosenniemi Jalometallit Pelkosenniemi Erikoismetallit Pelkosenniemi Kaikki Jauratsi Perusmetallit 1,8 3,416 0,029 0,090 Jauratsi Energiametallit Jauratsi Rautametallit 117,6 176,4 28,712 48,804 Jauratsi Teollisuusmineraalit Jauratsi Jalometallit ,623 Jauratsi Erikoismetallit Jauratsi Kaikki 119,4 179,5 28,741 48,876 Sokli Perusmetallit 0 8,05 0 0,254 Sokli Energiametallit Sokli Rautametallit Sokli Teollisuusmineraalit , ,266 Sokli Jalometallit Sokli Erikoismetallit 0,3 0,45 0,000 0,001 Sokli Kaikki 120,3 568,50 40, ,521 Sattanen Perusmetallit 325,26 503,11 11,886 18,497 Sattanen Energiametallit Sattanen Rautametallit ,950 49,425 Sattanen Teollisuusmineraalit Sattanen Jalometallit 2, ,634 0, , Sattanen Erikoismetallit Sattanen Kaikki 422, ,744 44,836 79,664 Kittilä Perusmetallit 42,77 83,77 1,110 2,640 Kittilä Energiametallit 0,14 0,21 0,002 0,003 Kittilä Rautametallit 49,8 74,7 21,979 32,968 Kittilä Teollisuusmineraalit Kittilä Jalometallit 52,562 80,093 0, , Kittilä Erikoismetallit Kittilä Kaikki 145, ,772 23,092 35,612 Raajärvi Alueella ei ole tämänhetkistä tai potentiaalista lähitulevaisuuden kaivostoimintaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaivoslupia. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 3,24 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 6,9 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 2,1 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 4,0 Mt.

15 13 Joutsijärvi Alueella ei ole tämänhetkistä tai potentiaalista lähitulevaisuuden kaivostoimintaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaivoslupia. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 0,0 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 0,0 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 0,0 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 0,0 Mt. Salla Alueella ei ole tällä hetkellä kaivostoimintaa eikä tällä hetkellä ole näkyvissä merkkejä potentiaalisesta lähitulevaisuuden kaivostoiminnasta. Alueella ei ole voimassa olevia kaivoslupia. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 22 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 33 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 4,0 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 6,0 Mt. Unari Alueella ei ole tämänhetkistä tai potentiaalista lähitulevaisuuden kaivostoimintaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaivoslupia. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 0,0 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 0,0 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 0,0 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 0,0 Mt. Sodankylä Tällä hetkellä alueella toimii Luoston ametistikaivos. Kaivoksen tuotantovolyymit eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Kaivoslupia alueella on voimassa koskien jalokiviä Lampivaarassa ja Yli-Luostolla. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 4,8 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 7,2 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen mahdollinen tuotantovolyymi alueella on 0,3 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 0,5 Mt. Pelkosenniemi Alueella ei ole tämänhetkistä tai potentiaalista lähitulevaisuuden kaivostoimintaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaivoslupia. Alueella ei ole tämänhetkisiä tai tulevaisuuden varantoja. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 0,0 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 0,0 Mt. Jauratsi Alueella ei ole tämänhetkistä tai potentiaalista lähitulevaisuuden kaivostoimintaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaivoslupia. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 119 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 259 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 28,7 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 49,5 Mt. Sokli Alueella on voimassa oleva kaivoslupa koskien apatiittia, rautaa, mangaania ja vermikuliittia (YARA Suomi OY). Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 120 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 560 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 40,6 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 162 Mt. Kittilä Alueella toimii tällä hetkellä Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (Agnico Eagle Finland Oy). Vuotuinen tuotanto (2015) tulee olemaan arviolta noin 1,5 Mtpa raakamalmia ja noin 5 tpa (0, Mtpa) raakakultaharkkoja.

16 14 Voimassaolevia kaivoslupia alueella on koskien kultaa Kutuvuomassa, Suurikuusikossa, Iso-Kuotkossa ja Sattaporassa (myös kupari), kuparille Pahtavuomassa (mahdollisesti myös sinkki) ja marmorille Sinermäpalossa. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 145 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 239 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 23 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 36 Mt. Sattanen Alueella sijaitsee tällä hetkellä kaksi kaivosta, Pahtavaaran kultakaivos ja Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos. Pahtavaaran kultakaivos (Lappland Goldminers Oy) asetettiin konkurssiin vuonna Kevitsan kaivos (First Quantum Minerals Ltd) on toiminnassa. Vuotuinen tuotanto on 3,4 Mtpa raakamalmia ja 0,1 Mtpa lopputuotetta. Mahdollinen tärkeä tulevaisuuden kaivos alueella on myös Sakatin kupari- ja nikkelikaivos (AA Sakatti Mining Oy). Kaivoslupia alueella on voimassa koskien nikkeliä, kuparia ja platinaryhmän metalleja Kevitsassa ja koskien kultaa Pahtavaarassa. Tämänhetkisiä varantoja alueella on yhteensä 422 Mt. Potentiaaliset varannot mukaan luettuna määrä on 2150 Mt. Tämän hetkisen arvion mukaan potentiaalinen tuotantovolyymi alueella on 45 Mt. Potentiaalinen tulevaisuuden tuotantovolyymi mukaan luettuna määrä on 80 Mt.

17 15 Taulukko 3. Varannot ja tuotantovolyymit rautatiekäytävittäin. Suuralue Laji Varannot [Mt] Tämänhetk. Tämänhetk. + potent. Arvioitu tuotantovolyymi [Mt] Tämänhet k. Tämänhetk. + potent. Läntinen käytävä Perusmetallit 1,8 2,7 0,069 0,104 Läntinen käytävä Energiametallit Läntinen käytävä Rautametallit Läntinen käytävä Teollisuusmineraalit 3 4,5 0,25 0,375 Läntinen käytävä Jalometallit Läntinen käytävä Erikoismetallit Läntinen käytävä Kaikki 4,8 7,2 0,319 0,479 Etelä (Sallan reitti) Perusmetallit 0 1, ,068 Etelä (Sallan reitti) Energiametallit Etelä (Sallan reitti) Rautametallit 3,236 5,854 2,147 3,955 Etelä (Sallan reitti) Teollisuusmineraalit Etelä (Sallan reitti) Jalometallit Etelä (Sallan reitti) Erikoismetallit Etelä (Sallan reitti) Kaikki 25,236 39,968 6,147 10,023 Itäinen käytävä Perusmetallit 1,8 11,466 0,029 0,344 Itäinen käytävä Energiametallit Itäinen käytävä Rautametallit 117,6 176,4 28,712 48,804 Itäinen käytävä *Teollisuusmineraalit , ,266 Itäinen käytävä Jalometallit ,623 Itäinen käytävä Erikoismetallit 0,3 0,45 0 0,001 Itäinen käytävä Kaikki 239,7 827,32 69, ,037 Pohjoinen liittymäalue Perusmetallit 325,26 503,11 11,886 18,497 Pohjoinen liittymäalue Energiametallit Pohjoinen liittymäalue Rautametallit ,95 49,425 Pohjoinen liittymäalue Teollisuusmineraalit Pohjoinen liittymäalue *Jalometallit 2, ,634 0, ,741 Pohjoinen liittymäalue Erikoismetallit Pohjoinen liittymäalue Kaikki 422, ,744 44,836 79,664 * Korkea tuotantopotentiaali Soklin suuralueella johtuu Niobiumista ja Tantaalista (Nb+Ta) ja matalan tason fosforista Soklissa jossa on myös merkittävästi rautaa. Tällä hetkellä nämä eivät sisälly YARA:n tuotantosuunnitelmaan. ** Koitelaisen intruusio. Potentiaaliset tulevaisuuden varannot ja tuotantovolyymit ovat peräisin 50 % lisäyksestä kromiresursseissa ja tuntemattomista PGE-esiintymistä joissa on eniten nikkeliä (Ni) ja kuparia (Cu).

18 16 5. Johtopäätökset Raportissa tarkastellun aineiston osalta yhteenvetona voidaan todeta, että itäinen rautatiekäytävä (Kemijärvi-Sodankylä) sijoittuu huomattavasti paremmin malmipotentiaalin suhteen kuin läntinen käytävä (Rovaniemi-Sodankylä). Kummallakin käytävällä malmipotentiaali radan läheisyydessä on vähäinen. Itäisen käytävän vaikutusalueella, kuten esimerkiksi Jauratsin ja Soklin alueella, on kuitenkin selvästi suurempi potentiaali kaivostoimintaan. Myös Sakatin esiintymän viimeaikaiset löydökset ovat lisänneet kiinnostusta lähistöllä sijaitseviin geologialtaan samankaltaisiin alueisiin. Pohjoisen rautatiekäytävän liittymäkohdan sijainti Sattasen suuralueella on monimutkaisempi kysymys. Tämän hetkiset ja potentiaaliset mineraalivarannot alueella ovat erittäin suuret. Keskeinen kysymys alueella on kuitenkin se, kuinka minimoida rautatiereitin aiheuttamat riskit teollisuuden kehittymiselle mahdollisen kaivoksen ympärillä. Tämän ongelman osalta tarvitaan tarkempia tutkimuksia. Voidaan kuitenkin todeta, että suurin osa tiedetyistä mineraalivarannoista sijaitsee suuralueen itäosassa. Täytyy huomioida, että tässä selvityksessä ei käsitellä sitä, käynnistyvätkö uudet kaivoshankkeet alueella ja jos käynnistyvät, milloin. Se on kuitenkin mahdollista todeta, että rautatien toteutuessa todennäköisyys toiminnan käynnistymiselle ympäröivillä alueilla kasvaa riippumatta valittavasta rautatiekäytävästä. Tämä pitää paikkaansa etenkin suuren tuotantovolyymien malmien, kuten rautamalmin, kromiittimalmin, mangaanimalmin, vanadiinimalmin, fosfaattimalmin ja teollisuusmineraalinen hyödyntämisen osalta.