Suomen arktisten vesien tila

Transkriptio

1 Suomen arktisten vesien tila Limnologi Sari Mitikka Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo Kuva Riku Lumiaro

2 Napapiirin pohjoispuoleinen Suomi Subarktinen alue rajautuu männyn metsärajan pohjoispuolelle. Vesien tilaa tarkastellaan tässä laajemmalta alueelta eli napapiirin pohjoispuolelta. Suomen arktisten vesien tila on pääosin erinomainen tai hyvä. Vesiensuojelulle asettaa haasteita alueella voimakkaasti kasvussa oleva kaivos- ja metsäteollisuus, kaukokulkeuma sekä ilmastonmuutos. Kansainvälisellä yhteistyöllä on alueella suuri merkitys. 2 Mitikka, Räinä, Puro-Tahvanainen ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

3 Ekologinen tila napapiirin pohjoispuolella, Suomen puoli Lukumäärällisesti Joet 49 % erinomainen 50 % hyvä alle 1 % tyydyttävä Järvet 55 % erinomainen 43 % hyvä 2 % tyydyttävä ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

4 Kuormitus Jokirakentaminen, säännöstely ja patoaminen vaikuttavat vesistöjen ekologiseen tilaan. Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet ovat muuten vähäisiä ja havaitut ongelmat vesien tilassa ovat lähinnä paikallisia. Kuormitusta aiheuttaa metsä- ja maatalouden sekä hajaasutuksen kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Lisäksi paikallisia vaikutuksia aiheuttavat taajamien jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto ja kaivostoiminta. 4

5 Ekologinen tila ja kuormitus Valuma-alueet FI, NO, SW, RU Ekologinen tila Jätevesipäästöt Suomessa Kokonaistyppi ja fosfori Nykyiset ja suunnitteilla olevat kaivokset Suomessa Viisi vedenlaadun havaintopaikkaa, joista esimerkit ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

6 Uhat vesiluonnolle 6

7 Suojeltavat vesiluontotyypit Napapiirin pohjoispuolella ja varsinkin subarktisella alueella on vesiluontotyyppien ja lajien suojelun kannalta merkittäviä laajoja Natura-alueita. Näillä alueilla on edustettuina tulvametsiä, tunturijokia ja - puroja, humuspitoisia lampia ja järviä sekä Fennoskandian luonnontilaisia jokireittejä. Alla esitetään alueen vesiluontoon kohdistuvia paineita. ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

8 Kaivostoiminta 1 Toiminnassa olevat kaivokset sijaitsevat Kemijoen vesistöalueella. Sodankylässä Kevitsan nikkeliä ja kuparia tuottavan kaivoksen sekä Pahtavaaran kultakaivoksen kuormitus päätyy Kitiseen. Euroopan suurimman kultakaivoksen, Kittilän Suurikuusikon, vesistövaikutukset kohdistuvat Ounasjoen vesistöön. Kolarin Hannukaiseen ja Rautuvaaraan on suunnitteilla rauta-kupari-kultakaivos, jolla toteutuessaan olisi kuormitusvaikutuksia ainakin lähivesiin. 8

9 Kaivostoiminta 2 Myös Ruotsin puolella on kaivoshankkeita suunnitteilla. Näillä olisi vaikutuksia Tornionjoen vedenlaatuun. Sakatin kaivoshankkeen kannattavuuden esiselvitys on käynnistetty vuoden 2016 lopussa. 150 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen sijaitseva Sakatin malmiesiintymä sijaitsee soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon kuuluvan Viiankiaavan alla. Savukosken Soklin luvitusvaiheessa oleva kaivoshanke hyödyntää fosfaattimalmeja ja rautamineraalivarantoja. Alue sijaitsee Tuulomajoen vesistöalueella, mutta vesistövaikutuksia kohdistuisi myös Kemijoen latvavesiin. 9

10 Kaukokulkeuma Vaikutus Suomen raskasmetallilaskeumaan on yleisesti ottaen vähentynyt sammalkartoituksen perusteella (Luke 2017). Kuolan kaivosteollisuuden päästöjen kulkeutuminen Venäjältä raja-alueen latvavesiin (Ylikörkkö ym. 2014) Rikkipäästöt vähenivät 1990-luvulla Järvien puskurikyvyn (alkaliniteetti) hidas nousu Elohopean kaukokulkeuma lähinnä Euroopasta ja Venäjältä aiheuttaa kalojen elohopeapitoisuuden nousua Suomessa erityisesti vesistöjen yläjuoksulla ruskeavetisissä järvissä. Marrasjärvi, elohopea kalassa ylitti hieman asetetun rajaarvon ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

11 Metsätalous Metsäteollisuustuotteiden tuotannon hienoinen kasvu vuonna 2015 nosti teollisuuspuun hakkuita (Luke 2015). Sekä Kemiin että Kemijärvelle on suunnitteilla biojalostamo. Niiden tarvitseman puun määrä lisää hakkuutarvetta myös Lapissa. Tällä on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia napapiirin alueen vesistöjen tilaan. Hakkuut lisäävät mm. ravinteiden- ja orgaanisen aineen huuhtoumia. Biojalostamoiden sekä ilmaan (rikkipitoiset kaasut, typenoksidit ja hiukkaset) että veteen johdettavat päästöt (ravinteet ja kiintoaineet) lisäävät vesistöjen kuormitusta. 11 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

12 Haitalliset aineet Suomen pohjoisella alueella suuret infrastuktuuri- ja teollisuushankkeet saattavat muuttaa haitallisten aineiden kiertokulkua ja niille altistumista. Ilmaston muuttuessa elohopean laskeuma voi lisääntyä esimerkiksi kulkeutumisreittien muuttuessa ja ikijään sulaessa. Myös maankäytön muuttuessa huuhtoutuminen ja metylaatio voivat lisääntyä, erityisesti jos maaperän kosteus ja liuenneen humuksen määrä kasvaa. Mannio J. ym Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla LAPCON. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2016 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

13 Ilmastonmuutos Valunnan ajallinen vaihtelu vaikuttaa oleellisesti vesien ekologiseen tilaan. Ilmastomuutoksen seurauksena vuosittaisen valunnan on arvioitu kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä Pohjois- Suomessa. Pohjoisten jokivesien kevättulvien odotetaan vielä pysyvän keskimäärin ennallaan muutaman vuosikymmenen aikana lisääntyneen lumisadannan takia, mutta pienenevän vuosisadan loppupuolella. Talviaikaisen vesistöjen ravinnekuormituksen arvioidaan nousevan. Tornionjoen, Kemijoen ja Tenon Näätämöjoen Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi

14 Vedenlaatu Kuva Aarno Torvinen 14

15 5 esimerkkijokea Turv la virtaavia jokia: Tornionjoki ja Ounasjoki Kangasmailla virtaavat: Tenojoki, Ivalojoki ja Paatsjoki Kemiallisen hapenkulutuksen, väriluvun, seurantatieto vuodesta 1962 Kokonaisfosfori- ja typpi samalla vertailukelpoiset analyysimenetelmät vuodesta 1975 Pitoisuustasot ovat korkeampia turv la virtaavilla joilla. 15

16 Trendejä Selkein trendi on Tornionjoen Ptotpitoisuuden lasku Ntot-pitoisuudet ovat laskeneet 1985 jälkeen kaikilla viidellä joella. COD Mn ja väri: pitoisuuden nousu viime vuosina ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

17 Virtaama ja kemiallinen hapenkulutus COD Mn- pitoisuus laski ensin neljällä jaksolla vuosina , nousi viimeisen kymmenen vuoden jaksolla ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

18 Orgaaninen kokonaishiili Orgaanisen kokonaishiilen (TOC) ja virtaaman suhteen kehitys noudattaa COD Mn :n ja virtaaman suhdetta, mutta korrelaatiokertoimet ovat TOC:illa heikommat. Räike ym. (2016) raportoi Lapin alueen TOC-huuhtouman kasvun vuosina ja on arvelee ilmiön liittyvän ainakin osittain ilmastonmuutokseen. Räike A. et al Long-term trends ( ) in the concentrations and export of carbon from Finnish rivers to the Baltic Sea: organic and inorganic components compared. Aquat Sci DOI /s

19 Yhteenveto Kuva Ilkka Heikkinen Lemmenjoen kansallispuisto 21

20 Yhteenveto Suomen arktisten vesien tila on pääosin erinomainen tai hyvä. Laaja-alaisimmin vesistöjen tilaa ovat muuttaneet vesistöjen säännöstely ja rakentaminen sekä suo- ja metsäojitukset. Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet ovat muuten kohtuullisia ja havaitut ongelmat vesien tilassa ovat lähinnä paikallisia. Kaivos- ja metsäteollisuus ovat alueella voimakkaassa kasvussa. Lisäksi ilmastonmuutoksen eteneminen asettaa haasteita vesiensuojelulle kaikilla sektoreilla. Jokivesien ravinnepitoisuudet ovat laskeneet, mutta orgaanisen aineksen huuhtouma on kasvussa. ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

21 Kiitos! Kuva Markus Sirkka 23