KAIVANNAISALASTA KASVUVETURI Kaivostoiminta kaksinkertaistuu

Transkriptio

1 KAIVANNAISALASTA KASVUVETURI Kaivostoiminta kaksinkertaistuu Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi, Etlatieto Oy Maanrakennuspäivät 2011 Helsinki, Finlandia-talo,

2 Esityksen sisältö Kaivannaisalat eli Mineraaliklusteri Suomessa Kaivosalan kehitys, vaikuttavuus ja kilpailukykytekijät Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia maarakennusalalle

3 Suomen mineraaliklusterin rakenne Erikoispanokset Sijainti ja infra Mineraalivarat Geologiset aineistot Teknologia Kaivoskoneet Rikastusteknologia Kivenjalostuskoneet Tietotekniikka Ympäristöosaaminen Liitännäispalvelut Malminetsintä ja junioriyhtiöt Tutkimus- ja koulutus Rahoitus Avaintuotteet Malmit ja rikasteet Teollisuusmineraalit Kiviainekset Luonnonkivet ja kivituotteet Lähi- ja tukialat Louhintaurakointi Kuljetukset Kalliorakentaminen Design ja arkkitehtuuri Energian tuotanto Asuminen Asiakkaat Metallinjalostajat Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Rakentaminen

4 Mineraaliklusterin kokoa kuvaavia tunnuslukuja

5 Mineraaliklusterin koko Mineraaliklusteri Suomessa työllistää henkeä Kokonaisuudessaan maailmanlaajuisesti noin henkeä Suurin toimiala työllisyydeltään on teknologiavalmistus Voimakkainta työllisyyden kasvu on kaivostoiminnassa Työllisyysvaikutukset jakautuvat ympäri maan Mahdollistava ala: Suomessa mineraaleja pääasiallisena raaka-aineena käyttävät alat työllistävät noin henkilöä

6 Kiviainesten käyttö asukasta kohti vuonna 2009, tonnia Kypros Norja Suomi Itävalata Ruotsi Irlanti Belgia Alankomaat Saksa Kreikka Kroatia Tsekki Sveitsi Ranska Italia Unkari Slovakia Puola Espanja Tanska Portugali Turkki Bulgaria Iso-Britannia Serbia Romania

7 Luonnonkivien viennin arvo, milj. euroja 100 Lopputuotteet 80 Blokit E

8 Suurimpia teknologiayrityksiä Tilinpäätös Liikevaihto milj. euroa Henkilöstö lkm Metso-konserni, Mineral and Construction 2010/ Outotec-konserni 2010/ Sandvik * Sandvik Mining and Construction Oy 2009/ * Sandvik Mining and Construction Finland Oy 2009/ Kemira-konserni, Oil and Mining 2010/ Normet-konserni 2010/ Forcit-konserni 2010/ Paakkola Conveyors Oy 2010/ Atlas Copco Louhintatekniikka Oy / Oy Robit Roctools 2009/ Yhteensä

9 Paakkola Conveyors Oy tarjoaa korkealaatuista ja asiantuntevaa osaamistaan kuljetinjärjestelmien ja kuljetintoimitusten suunnitteluun ja toteutukseen. Yhtiö voitti Talvivaaran ison kuljetinurakan kovassa kilpailussa alan kansainvälisen huippujen kanssa. Kuvan kuljetin, usealla tela-alustalla ja kokonaispituus yli 500 metriä, hyödyntää tietotekniikkaa ja GPSpaikannusta. EHP-Tekniikka Oy toimittaa ja kehittää automaattisia ympärivuotisia mittausjärjestelmiä ulko-olosuhteisiin. Yhtiön keihäänkärkiosaamista on veden määrän ja laadun sekä sääparametrien automaattinen, jatkuvatoiminen mittaaminen ja mittausasemien tuottaman tiedon siirtäminen internetiin, automaatiojärjestelmään tai pc:lle. Ei tarvita kalliita patoja ja pitkällisiä laboratoriokokeita. Esimerkkejä uusista teknologiayrityksistä

10 Kehittyvien maiden elintason nousu 500 kasvattaa metallien kysyntää Värimetallien supersyklit, Grilli & Yang indeksi, 2000 =

11 Raaka-aineiden hinnat OECD:n vauraus OECD:n kasvu auto Mallorca jääkaappi televisio Jälleenrakennus Tietokone kännykkä Uusittiin: televisio jääkaappi auto Kiinan ja Intian kausi II maailmansota Lähde: Etlatieto Oy, Hernesniemi

12 Kaivokset ja kaivosprojektit syyskuussa 2010

13 Suomen tunnetut ja otaksutut mineraalivarannot, tonnia Fe Cr Ti Zn Mn Cu Ni V Nb Co Mo U Ta Ag Pd Au Pt

14 Suomen tunnettujen ja otaksuttujen mineraalivarantojen nimellisarvo, milj. euroa Ni Cr Cu V Co Fe Zn Nb Au Pd Pt U Mn Ti Ag Mo Ta

15 Kaivostoiminta kaksinkertaistuu vuosina Louhintamäärät nousevat 71 miljoonasta tonnista 155 miljoonaan tonniin. Malminlouhinta kasvaa 37 miljoonasta tonnista jopa 68 miljoonaan tonniin. Kaivosten henkilöstömäärä kasvaa henkilöstä henkilöön. Lisäksi kaivosten rakentaminen työllistää. Kaivostoiminnan liikevaihto kasvaa vuoden 2010 vajaasta 800 miljoonasta eurosta arviolta 2,5 miljardiin euroon.

16 Kaivosten henkilöstön kehitys vuosina

17 Kaivosalan kilpailukykytekijät 1/2 Vahvuuksia: Stabiili yhteiskunta Hyvä infrastruktuuri (kuljetukset, asutuskeskukset, jopa rikastamot) GTK:n hyvät mineraalivarojen kartoitusaineistot ja GTK:n mineraalitekniikan laboratorio ja koetehdas Outokummussa Suomen ja Ruotsin mineraaliteknologian osaaminen ja alan kilpailukyinen, kansainvälinen teknologiateollisuus Vahva jatkojalostus Työvoiman saanti ja synergiat ammatillisen koulutuksen järjestämisessä muiden toimialojen kanssa Ulkomaisten yritysten halukkuus sijoittua Suomeen Heikkouksia: Riskipääomien ja rahoitusosaamisen puute kotimaassa, vrt. Lontoo, Ruotsi, mikä haittaa erityisesti kotimaisia kaivosyrityksiä Kansainvälisen kaivosbusineksen osaamisen ohuus, vrt. Kanada ja Australia Alan yliopisto- ja korkeakulutuksen uuskehittymättömyys ja aliresursointi Uuden kaivoslain korkeat korvaustasot ja lain puutteet Lupabyrokratia ja pitkät lupien käsittelyajat, vrt. Ruotsi

18 Kaivosalan kilpailukykytekijät 2/2 Uhkia: Uuden kaivoslain korvaustasot, investoinnit etsintään ja kaivoskehitykseen pienenevät ja junioriyhtiöt poistuvat Vanha Outokumpu-sukupolvi poistuu rivistä Ulkomaiset yritykset vievät jalokivet paremmilla resursseillaan Ympäristöongelmat, Natura, kahnaukset poronhoidon kanssa, uraanipelko jne. Itämeren rikkirajoitukset nostavat omia ja asiakasalojen kuljetuskustannuksia Mineraalien hinnat romahtavat Mahdollisuuksia: Malminetsintäosaamisen kehittyminen Urakoitsijoiden ja muiden partnereiden kehitys ja kansainvälistyminen Teknologiayhtiöille taas kehityskenttä lähellä, uusia teknologiayrityksiä syntyy Jatkojalostuksella uusia kasvumahdollisuuksia: uudet kaivokset ja mineraalit Jäämeren rata ja kuljetusyhteydet Koillisväylän kautta Aasiaan Kasvava ja tulevaisuudessa kansainvälistyvä kaivosyrittäjäkunta Korkea hintataso ja vahva kysyntä

19 Kehityshaasteita Työvoiman koulutus, ammattikorkeakoulutusuudistus Kaivosala: etsintä- ja kaivoslupien hinnat korkeat, lupien haussa paljon byrokratiaa ja käsittelyajat liian pitkät Kiviainesten ottopaikoille ja luonnonkivilouhimoille tarvitaan pitkä-aikaisempia lupia, kiviaineksille ottopaikkoja käyttökohteiden läheltä Rahoitusta kaivosten kehitysvaiheeseen ja kaivosyrittäjyydelle Tarvitaan edullisia, tehokkaita, ympäristöystävällisiä kuljetuksia Ympäristöhaasteet toiminnan laajentuessa

20 Kaivostoiminnasta tulee johtava ympäristönsuojelun investoija tilastotietoa vuodelta 2009 Teollisuuden investoinnit ympäristönsuojeluun olivat yhteensä 227 miljoonaa euroa vuonna 2009, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna (229 milj. euroa). Eniten ympäristönsuojeluun investoitiin kaivosteollisuudessa, jossa investoinnit moninkertaistuivat nousten 66 miljoonaan euroon. Noin 85 prosenttia kaivosteollisuuden ympäristöinvestoinneista kohdistui jätehuoltoon sekä maaperän ja pohjavesien suojeluun. Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden ympäristönsuojelumenot [verkkojulkaisu ].

21 Kuljetusten kehityshaasteet Kaivosten lähi-infran rakentaminen - Vähintään jälkirahoitusmalli Rautateiden päälinjojen kunto ja kapasiteetti Vientikuljetukset tehokkaiksi ja ympäristöystävällisiksi

22 Jäämerenväylä, Euroopan pohjoinen satama ja Itämeren rata Lähde: Etlatieto, Hernesniemi, Google

23 Rikastekuljetus Jäämerellä Kirkkoniemestä Kiinaan syksyllä 2010 Lähde: Tschudi Shipping, RosAtom

24 NORILSK NICKEL kuljetti jäätämurtavalla aluksella kuparipuolituotelastin Dudincan satamasta Kiinaan syksyllä Tänä vuonna yhtiö tekee 4-5 koepurjehdusta. Norilsk Nikkelin alukset on suunnitellut Aker Arctic Technology Oy ja ensimmäinen 5:n sarjasta rakennettiin Helsingin telkalla. Alus kulkee eteenpäin avovedessä ja jäissä perä edellä, jolloin se toimii jäänmurtajan tavoin. Ympärivuotisessa liikenteessä Jäämerellä uutta arktista teknologiaa, Aluksen hinta oli 80 milj. euroa Tavanomaiset alukset tarvitsevat jäänmurtaja-apua Lähde: Norilsk Nikel, Aker Arctic Technology Oy, Tschudi Shipping

25 Lähde: Lapin Kansa, Maria Savolainen Jäämeren rautatie

26 Tiukat rikkirajat voimaan vuonna 2015

27 Mineraali- ja metallikuljetusten tärkeimmät radat

28 Kaivostoiminnan kasvun heijastusvaikutuksia maarakennusalalle Kaivosten perustamisrakentaminen Kaivosten lähi-infran rakentaminen (tiet, rautatiet, energia- ja vesihuolto, ympäristönsuojelu) Uudet tehokkaat edulliset kuljetusreitit ja entisten perusparantaminen Urakointitoiminta kaivoksilla ja kansainvälistyminen Hyödyt teknologian kehityksen ja työvoiman koulutuksen kautta

29 Maarakennusalan haasteena on pitää nuoret alalla

30 Kiitoksia Esitelmän tiedot perustuvat kirjaan: Kalliosta kullaksi kummusta klusteriksi Kaivannaisalan vaikuttavuusselvitys, Etla B252, Helsinki 2011 tilaukset: Kalvojen lähteet käyvät ilmi kirjasta, muut lähteet mainittu erikseen Lisätiedot ja mahdolliset kysymykset Hannu Hernesniemi Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki Puhelin Matkapuhelin Fax Hannu.Hernesniemi@etla.fi