Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Transkriptio

1 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011

2 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 1 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 PUOLUEIDEN EHDOTUKSET... 2 ANSIOTULOVEROT... 2 KULUTUSVEROT... 3 TULONJAKOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 4 PUOLUEIDEN ESITYSTEN VAIKUTUKSET TULONJAKOON... 5 ANSIOTULOVEROTUS... 6 KULUTUSVEROTUS... 7 VEROMUUTOSTEN YHTEISVAIKUTUS OSTOVOIMAAN... 8 YHTEENVETO... 9

4 2 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan puolueiden ehdottamia veromalleja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa palkansaajan näkökulmasta. Mukaan otettiin gallupeiden kuuden suurimman puolueen ehdottamat muutokset palkansaajien verotukseen. Tarkasteluun otettiin siis vain ehdotetut muutokset ansiotuloverotukseen ja kulutusverotukseen. Omaisuus- ja yritysveroihin esitettyjä muutoksia ei tarkastella, koska ne eivät kohdistu työhön. Näin ollen esimerkiksi pääomatuloverotus, osinkoverotus, kiinteistöverotus ja perintöverotus jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Niilläkin on toki suuri merkitys tulonjaon ja valtiontalouden kannalta, mutta täysin kattava selvitys ei ole mahdollinen. Myöskään työnantajamaksut eivät ole mukana tarkastelussa. Lisäksi verotuet rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, koska esimerkiksi ehdotettu lapsivähennys olisi lähempänä sosiaaliturvamenoa kuin aitoa verotuksen muutosta. PUOLUEIDEN EHDOTUKSET Selvityksen pohja-aineistona olivat puolueiden julkaisemat vaali- tai veroohjelmat. Ohjelmista ei aina löytynyt aivan täsmällisiä ehdotuksia euromäärineen, joten joissain tapauksissa laskelmien tekeminen edellytti rohkeitakin oletuksia. Erityisesti euromäärien laittaminen vero-ohjelmiin oli harmillisen harvinaista. Olisi reilua äänestäjiä kohtaan kertoa, kuinka suuria muutoksia verotukseen suunnittelee. Ansiotuloverot Kokoomus ehdottaa 1000 miljoonan euron kevennystä ansiotuloverotukseen. Kevennyksen kohdistumista Kokoomus ei ohjelmassaan avaa. Nämä ostovoimalaskelmat perustuvat oletukseen, että Kokoomus haluaa keventää jokaisessa tulokymmenyksessä ansiotuloverotusta yhtä monta prosenttiyksikköä. Keskusta ei esitä muutoksia ansiotuloverotukseen. SDP esittää ansiotulojen verotuksen keventämistä 50 miljoonalla eurolla. Täsmällisenä toimena SDP esittää vain kunnallisveron perusvähennyksen korottamista. Näin ollen laskelmissa on oletettu perusvähennystä korotettavan 2400 euroon. 1 Perussuomalaiset haluavat korottaa ylimpien ansiotuloveroluokkien veroprosenttia nykyisestä. Laskelmia varten sen oletettiin tarkoittavan kaikkein ylimmän ansiotuloveroluokan veroprosentin korottamista nykyisestä 30 prosentista 32 prosenttiin. Se tarkoittaisi noin 70 miljoonan euron lisäystä verokertymään. 1 SDP esittää perusvähennyksen korottamista jopa 3000 euroon. Tämä maksaisi kuitenkin 260 miljoonaa euroa, eli vero-ohjelmassa ilmoitettuun 50 miljoonan nettokustannukseen ei päästä ilman kompensoivia veronkorotuksia. Koska näitä muita muutoksia ei ole esitelty, laskelmat perustuvat pienempään perusvähennyksen korotukseen.

5 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 3 Vasemmistoliitto ehdottaa ansiotuloverotuksen alarajan nostoa euroon sekä progression lisäystä veroasteikon yläpäässä. Tämä ehdotus vähentäisi verotuloja arviolta 1420 miljoonaa euroa 2. Vihreät esittävät pienten tulojen verotuksen keventämistä 500 miljoonalla eurolla. Täsmälliseksi toimeksi vihreiden mallissa esitettiin vain perusvähennyksen korottaminen, joten laskelmissa oletettiin, että perusvähennys korotetaan 3550 euroon 3. Kulutusverot Kokoomus esittää arvonlisäveroon kahden prosenttiyksikön eli 1200 miljoonan euron korotusta. Tämän lisäksi Kokoomus esittää ympäristöä ja terveyttä koskevien verojen korotusta 1000 miljoonalla eurolla. Keskusta esittää yleisen arvonlisäverokannan korottamista kahdella prosenttiyksiköllä, mutta alennettuihin kantoihin Keskusta ei esitä muutoksia. Tämän ehdotuksen tuotoksi voidaan arvioida 900 miljoonaa euroa. Lisäksi Keskusta korottaisi kansalaisten terveyttä edistäviä veroja, kuten makeis-, leivonnais-, ja alkoholiveroja. Tarkkaa summaa Keskusta ei ilmoita, joten oletamme korotuksen olevan 350 miljoonaa euroa 4. SDP ei korottaisi arvonlisäveroa. Sen sijaan se esittää yhteensä 550 miljoonan euron korotusta alkoholi-, tupakka-, jäte- ja pakkausveroon. Perussuomalaiset eivät muuttaisi arvonlisäveroa. Sen sijaan he korottaisivat alkoholiveroja ja kaikkein epäterveellisimpien elintarvikkeiden haittaveroja. Euromäärää Perussuomalaiset eivät esitä, joten oletamme näiden veronkorotusten olevan 200 miljoonaa 5. Tämän lisäksi Perussuomalaiset esittävät jo toteutettujen energiaverojen korotuksista luopumista. Kuluttajien osalta tämä tarkoittaisi noin 330 miljoonan euron kevennystä verotukseen. Yhteensä Perussuomalaisten esitykset siis keventäisivät kulutusveroja 130 miljoonaa euroa. Vasemmistoliittokaan ei koskisi arvonlisäveroon. Sen sijaan se korottaisi pakkaus- ja jäteveroa yhteensä 290 miljoonaa euroa. Vihreät korottaisi yleistä arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä, jolloin tuotto olisi noin 600 miljoonaa euroa. Sen lisäksi he korottaisivat erilaisia energia- ja ympäristöveroja yhteensä 1000 miljoonalla eurolla. 2 Vasemmistoliitto laski kustannukseksi 1500 miljoonaa euroa. 3 Vihreät esittävät korottavansa perusvähennystä vain 3000 euroon, mutta eivät erittele miten loppu korotusvara käytettäisiin, joten sekin oletetaan käytettävän perusvähennyksen suurentamiseen. 4 Tämä vastaa Hetemäen verotyöryhmän tulonjakovaikutuslaskelmissa kaavailtua korotusta näihin veroihin. 5 Tämäkin vastaa Hetemäen verotyöryhmän kaavailemia korotuksia näihin veroihin, erotuksena Keskustan ehdotukseen tässä oletetaan Perussuomalaisten haluavan korottaa vain alkoholi- ja makeisveroa.

6 4 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Puolueiden ehdottamat muutokset veroihin (milj. euroa) Kokoomus Vihreät Keskusta SDP Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Tuloverot ALV Valmisteverot TULONJAKOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Puolueiden veroehdotusten tulonjakovaikutusten arviointi perustuu kulutusverojen osalta Hetemäen verotyöryhmän tekemään selvitykseen kulutusverojen tulonjakovaikutuksista. Hetemäen työryhmä oli selvittänyt erilaisten kulutusverojen korotusten vaikutuksia ostovoimaan eri tulotasoilla. Skaalaamalla nämä vaikutukset vastaamaan puolueiden veroehdotuksia saadaan arvioitua puolueen kulutusverotukseen esittämien muutosten vaikutus ostovoimaan. Täysin tarkkaa vaikutusta näin ei voida laskea, koska puolueiden veroehdotukset eivät aina täysin vastaa Hetemäen ryhmän esittämiä muutoksia. Esimerkiksi jäte- ja pakkausveron vaikutuksia Hetemäen työryhmä ei tutkinut ollenkaan, jolloin joudumme olettamaan näiden verojen kohdistuvan samalla tapaa kuin muut kulutusverot. Puolueet eivät myöskään eritelleet täsmällisesti, miten esimerkiksi esitetty korotus terveysveroihin jakautuisi eri tuoteryhmien verojen välillä. Vaikka tiedettäisiin mitä veroja puolueet haluavat korottaa, täsmällisiä tulonjakovaikutuksia ei voida laskea, jos ei tiedetä miten veronkorotukset toteutetaan. Esimerkiksi alkoholiveron kohdalla tulonjakovaikutukset riippuvat siitä, missä suhteessa mietoja ja väkeviä alkoholijuomia verotetaan. Samaten auton oston ja käytön verottaminen on verotuksen kohtaannon kannalta eri asia. Näin ollen tulonjakovaikutuksiin sisältyy väistämättä paljon epävarmuutta. Tästä huolimatta tällä menetelmällä saadaan ainakin suuntaaantavia tuloksia. Tuloverotuksen osalta tulonjakovaikutukset perustuvat JUTTAmikrosimulaatiomalliin. Malli simuloitiin kunkin puolueen ehdottamilla muutoksilla verolainsäädäntöön. Näin saatuja tuloksia verrattiin nykylainsäädännön mukaiseen tulonjakoon. Näin saadaan laskettua puolueiden ehdottamien verolainsäädäntömuutosten vaikutukset tulonjakoon. Kokoomus ei ole kertonut, miten se keventäisi ansiotuloverotusta, jolloin simulointi ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan Kokoomuksen ehdotuksen tulonjakovaikutukset perustuvat oletukseen, että Kokoomus haluaa keventää jokaisessa tulokymmenyksessä ansiotuloverotusta yhtä monta prosenttiyksikköä. Koska kokoomus ei ole avannut tarkemmin miten he tuloverotusta keventäisivät, tämä tulonjakovaikutusarvio on hyvin epävarma. Siitä näkyy kuitenkin verokevennyksen suuruusluokka, jolloin sitä on mahdollista vertailla muiden puolueiden ehdotuksiin.

7 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 5 Puolueiden esitysten vaikutukset tulonjakoon Puolueiden esitysten vaikutukset tulonjakoon on esitetty tässä selvityksessä tulokymmenyksittäin. Tulokymmenykset muodostetaan laittamalla kaikki henkilöt järjestykseen kotitalouden kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevien tulojen mukaan ja jakamalla ne kymmeneen yhtä suureen joukkoon. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat köyhimmät 10 prosenttia väestöstä ja ylimpään tulokymmenykseen rikkaimmat 10 prosenttia. Alla olevasta kuvasta näkyy, että valtaosa työntekijöistä sijoittuu kymmenyksiin 4 7.

8 6 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Ansiotuloverotus Selvästi suurimpia muutoksia ansiotuloverotukseen haluaa tehdä Vasemmistoliitto, joka esittää suuria kevennyksiä pienituloisille ja veronkorotusta rikkaimmalle kymmenykselle. Myös Vihreät lupaavat suurta kevennystä pienituloisten palkansaajien ansiotulojen verotukseen. SDP:n esittämä kevennys pienituloisten verotukseen on Vasemmistoliiton ja Vihreiden esityksiin verrattuna pieni. Perussuomalaiset ovat ainoana puolueena kiristämässä ansiotuloverotusta, tosin hekin vain rikkaimman kymmenyksen osalta. Näiden kolmen puolueen ehdotukset lisäisivät siis tuloverotuksen progressiota. Kokoomuksen kaavailemat veronkevennykset suosivat lievästi keskituloisia. Keskusta ei ehdota muutoksia ansiotuloverotukseen, jolloin heidän ehdotuksessaan tulonjakokaan ei muuttuisi.

9 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 7 Kulutusverotus Useimmat puolueet esittävät korotuksia kulutusverotukseen. Vain Perussuomalaisten kaavailema energiaverojen peruminen lisäisi palkansaajien ostovoimaa. Kokoomus, Keskusta ja Vihreät erottuvat selvästi esittämällä suuria veronkorotuksia. SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdottamat kulutusverojen kiristykset ovat selvästi pienempiä. Ehdotettujen muutosten vaikutukset ostovoimaan osoittavat, että kulutusverot ovat regressiivisiä veroja: ehdotetut kiristykset kohdistuvat rankimmin alimpiin tuloluokkiin.

10 8 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Veromuutosten yhteisvaikutus ostovoimaan Yhdistämällä ehdotetut muutokset kulutus- ja ansiotuloverotukseen nähdään puolueiden veromallien yhteisvaikutus palkansaajien ostovoimaan. Kokonaisuutena Vasemmistoliitto erottuu selvästi muista suurella pienituloisiin painottuvalla veronkevennysehdotuksellaan. Tästä kuvasta näkyy lisäksi, että Vihreiden ehdottamat progressiiviset muutokset ansiotuloverotukseen kompensoisivat kulutusverojen regressiivisen korotuksen niin, että kokonaisuus suosisi pienituloisia. SDP:n ja Perussuomalaisten ehdotukset kohtelisivat kaikkia tuloluokkia melko tasapuolisesti. Sen sijaan Keskustan ja Kokoomuksen kulutusverojen korotuksiin keskittyvät ehdotukset heikentäisivät erityisesti pienituloisten ostovoimaa.

11 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 9 YHTEENVETO Puolueiden verolinjauksissa on selvästi eroa. Keskustan ja Kokoomuksen kulutusverojen korotuksiin painottuvat veromallit lisäisivät tuloeroja, koska pienituloisten ostovoima pienenisi suhteessa enemmän kuin suurituloisten. Vasemmistoliiton, Vihreiden ja SDP:n ehdottamat veromallit sen sijaan lisäisivät verotuksen progressiota. Niissä ansiotuloverotuksen progressiota lisäämällä kompensoidaan regressiivisen kulutusverotuksen kiristymistä. Tämä selvitys koski vain puolueiden ehdottamia muutoksia työn ja kulutuksen verotukseen. On selvää, että myös muut puolueiden linjaukset ovat merkityksellisiä tulonjaon kannalta. Myös esimerkiksi pääomatuloverotus, omaisuusverotus ja tulonsiirrot ovat tulonjaon kannalta tärkeitä. Tässä tarkasteltiin ainoastaan puolueiden vero-ohjelmien vaikutuksia tulonjakoon yhteiskunnassamme. Näin suppea näkökulma ei tietenkään anna kattavaa kuvaa vero-ohjelmista. Myös toteuttamiskelpoisuus, käyttäytymisvaikutukset ja vaikutukset valtion tuloihin ovat tärkeitä kriteereitä arvioitaessa veroehdotuksia. Tässä taloustilanteessa on selvää, että valtio tarvitsee enemmän verotuloja.

12