Muistiinpanoja käsitteiden "plagiointi" ja "plagiaatti" määrittelyn taustapohdinnasta

Transkriptio

1 Muistiinpanoja käsitteiden "plagiointi" ja "plagiaatti" määrittelyn taustapohdinnasta Totin kommentteja (muistiinpanojen versioon): ==> Sivujen 5-6 kaaviota on hieman päivitetty kommenttien perusteella Nyt on erityisen tärkeätä (lisäarvoa tuottavaa) konkretisoida kohtaan 2 liittyviä tilanteita. Kohta 4 Plagiointivilppi on epästandardi käsite, joten meidän tulee luoda ja vahvistaa sille määritelmä. Käytännössä erittäin keskeinen tahallisuusarvostelun näkökulma tarvitsee avaamista. Asian jäsentämistä auttava käsitteistö vie pohdinnan niin lähelle rikoslain sisältöä, että pitää ehkä olla varovainen ja miettiä, onko "tuottamuksellisuudelle" jne. joitakin samansisältöisiä vastineita jotka eivät niin nopeasti veisi ajatuksia komissaario Palmuun ;) Kohta 6: Tätä on hyödyllistä havainnollistaa jollakin esimerkillä. Tärkeä tiedostamispointti. Kohta 8: Tässä tulee eteen käsitemäärittelijän peruskysymys: voisinko elää ilman tätä käsitettä - voidaanko asia kuvata jo olemassa olevilla käsitteillä? Kohta 9: Niin, miten me ylipäätään käsittelemme kysymystä duaalimallista? Jotkut ihan valistuneetkin rehtorit tekevät melkoisen pesäeron amkien ja yliopistojen "reaalimaailman" välillä näissä kysymyksissä. Keskeisiin näkulmiin sisältyviä osa-alueita: Kolmeen viimeiseen bullettiin liittynee esiehtona yhteinen neljäs näkökulma: tieteellisen tiedon tunnistaminen. Kaaviossa sivulla 4 askarruttaa, onko 'kontekstiriippumaton näkökulma' ylipäätään mahdollinen tai geneerisyydessään (kuten lainsäädäntö on) kovin toimiva. No, jossain mielessä se on aina kiistattomasti olemassa, mutta "katsojan silmästä" riippuen aina myös vinksallaan jonkin muun kategorian suuntaan. Se myös edustaa opetustyön ja tutkimustyön näkökulmien yhteistä osa-aluetta. Kokonaiskuvan funktionaalisen merkityksen kannalta nuolet 'Tekijänoikeuden oppiminen' ja 'Tutkimustyön oppiminen' ovat kaiken avain. Olet kirjoittanut sangen pitkälle viedyn pohjamäärittelyn. Dokumetti virittää niin ison tulvan ajatuksia, että heikkoa huimaa. Se voikin jossain vaiheessa olla myös ongelma ja vaatia problematisoinnin pelkistämistä... Elisabethin kommentteja (muistiinpanojen versioon): Voisiko tuohon kuvaan Suomen kontekstissa lisätä HTK-n kohdalle TENKin. Näin näkyisivät erilaiset ohjeistuksen tasot hierarkiana - laki - TENK - oppilaitos. Laittaisin nuo kursivoidut kohdat ( e.g. Opetuksen ja opiskelun sääntely, tekijänoikeuden säätely, jne) eri värillä kuin mustalla, jotta ne pomppaavat katsojan silmään. Ne ovat mainioita analyyttisiä kategorisointitapoja ja niiden olisi hyvä nousta kolmikkona tässä kuvassa huomion kohteeksi. Liittyisikö muihin keskeisiin näkökulmiin myös luovuus. Luovuus on vähissä, jos ei ajatella itse. 1

2 Taustaa käsitteiden "plagiointi" ja "plagiaatti" määrittelylle korkeakoulukontekstissa Haasteita 1. Kontekstisidonnaista termiä "plagiointi" käytetään useammassa toisistaan tavoitteiltaan eroavissa konteksteissa, joissa korostuvat erilaisten sidosryhmien omat näkökulmat 2. Kontekstisidonnaisten näkökulmien yhdistäminen on haastavaa tilanteessa jossa aiemmat käsitehierarkiat ovat ainakin jossain määrin keskenään yhteensopimattomia 3. Keskeisten käsitteiden alamääritelmien taustalle on tehtävä joukko valintoja asioiden luokittelemisesta: esimerkiksi plagiointi, anastaminen, kolluusio, vilppi, Työkäsite "plagiointivilppi" pitää sisällään käsitteen "vilppi" ominaisuuksia. Tässä yhteydessä korostuu myös tahallisuusarvostelun näkökulma (tahallinen / tuottamuksellinen / tahaton teko) 5. Lisähaastetta tuovat yleinen juridinen näkökulma (tekijänoikeuslaki, rikoslaki, ammttikorkeakoululaki ja yliopistolaki), tiedeyhteisön käsitys tekijyydestä (HTK-ohjeistus, kirjoittamattomat säännöt), korkeakoulun hallinnolliset tarpeet (HTK-ohjeistus, korkeakoulun omat säännöt ja ohjeet, ml. pt-järjestelmään liittyvät asiat) ja opetuksen näkökulma (keskiössä oppiminen ja opintosuoritusten arviointi). 6. "Sähköisen plagiaatintunnistuksen" kontekstin läpi suodattuvan käsitteen "plagiaatti" ala on sangen kapea verrattuna kaikki korkeakouluissa syntyvät plagiaatit kattavan käsitteen "plagiaatti" alaan. 7. Oppimisen näkökulmasta katsottuna käsitteen "plagiointi" ala on laajempi kuin sääntelyn näkökulmasta katsottuna 8. Suomenkielessä ei ole vakiintunutta vastinetta termille 'student plagiarism' sen erottamiseksi yleisestä plagioinnin käsitteestä. Termin "plagiointi" kohdalla korkeakoulukontekstin kielenkäyttö ei eroa riittävästi arkiajatteluun liittyvästä kielen käytöstä. 9. Kirjoittamisen merkitys ja kirjoittamisella oppimisen painoarvo ovat ammattikorkeakoulussa merkittävästi pienemmät kuin yliopistossa. 2

3 Käsitteiden "plagiointi" ja "plagiaatti" määrittelyn kannalta keskeisiä näkökulmia, esitettynä "ankaruuden asteen" mukaan laskevassa järjestyksessä 1. Opetuksen /oppimisen näkökulma (opinnäytteiden edustaessa tutkimustyön näkökulmaa) 2. Tutkimustyön näkökulma 3. Yleinen korkeakoulukontekstista riippumaton näkökulma Keskeisiin näkökulmiin sisältyviä osa-alueita (vapaassa järjestyksessä) Tekijyyden ja tekijänoikeuden kunnioittaminen Oppiminen Oppimisen ja osaamisen arviointi (diagnostinen / formatiivinen / summatiivinen) Informaatiolukutaito (information literacy) Hyvä kirjoittaminen (good writing, ethical writing) Tieteellinen kirjoittaminen (scientific writing) Tieteellisen tiedon tuottaminen (good scientific practice) Tieteellisen tiedon tunnistaminen Opetuksen/oppimisen ja tutkimustyön näkökulmat kokoava ylätason käsite Academic integrity (jossa plagiointi on vain yksi useista osa-alueista) Yliopistolaki Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Yliopistojen tehtävänä on -- kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Ammattikorkeakoululaki "Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on -- tukea yksilön ammatillista kasvua --". Eettisiä periaatteita, HTK:ta ym. ei mainita. 3

4 Tiedeyhteisön käsite "tekijyys" vs. tekijänoikeus juridisena käsitteenä Juridisessa mielessä määritelty tekijänoikeus ei ole kaikilta osin sama asia kuin tiedeyhteisön käsitys esimerkiksi tutkimusartikkelin tekijyyden luonteesta. Juridinen tekijänoikeus rajoittuu periaatteessa vain artikkelin tekstin tuottoon. Tiedeyhteisön tekijyyden käsitettä voidaan pitää vaatimuksiltaan ankarampana kuin juridista. Yllä esitetty kiteytys on lainattu lähes suoraan lähteestä Risteli, L Tekijyys tutkimuksessa. Tieteessä tapahtuu 2001/2. Viitattu Käsite "tekijyys" opetuksen näkökulmassa vs. tiedeyhteisön käsite "tekijyys" Tarkastelun keskiössä ovat tekijän oppiminen ja osaamisen arviointi Tarkastelussa korostuu erityisesti työn tekijyys (vrt. esim. tekstin tekijyys) Opetuksen näkökulmassa tarkastellaan opiskelijan tuotosten tekijyyttä myös mekaanisesti synnytettävissä olevien töiden/tuotosten tapauksessa (esim. laskutehtävät, vakiorakenteisiin ja nimeämisstandardeihin perustuvat tietokoneohjelmien koodit yms.) 4

5 tekijyyden kattavuus Kari Silpiö / Draft :00 YLEINEN NÄKÖKULMA Tekijyyden ja tekijänoikeuden kunnioittaminen "plagioida esittää toisen tekijän tekstiä, musiikkia tm. taiteellista t. tieteellistä tuotantoa omanaan, varastaa" (Kielitoimiston sanakirja 2006) Tekijänoikeuden sääntely Tekijänoikeuslaki Rikoslaki Opetuksen ja opiskelun sääntely Yliopistolaki Ammattikorkeakoululaki TENKin HTK-ohjeistus Oppilaitoksen omat kirjalliset säännöt (sis. plagiointi) PLAGIOINTI korkeakoulussa Tutkimuksen sääntely Yliopistolaki Ammattikorkeakoululaki Ala- ja aihekohtaiset lait ja säännöstöt Alakohtaiset eettiset ohjeistukset TENKin HTK-ohjeistus (sis. plagiointi) OPETUSTYÖN NÄKÖKULMA Oppiminen, oppimisen ja osaamisen arviointi, informaatiolukutaito ja hyvä kirjoittaminen Tutkimustyön oppiminen TUTKIMUSTYÖN NÄKÖKULMA Tieteellisen tiedon tuottaminen, tieteellinen kirjoittaminen "plagiointi opintosuorituksessa 1) toisen tekemän työn tahallinen tai tahaton esittäminen omanaan opintosuorituksen arvioijaa erehdyttävällä tavalla, 2) saman työn esittäminen arvioitavaksi useamman kuin yhden opintosuorituksen osana" (Silpiö 2012) "opiskeluvilppi epärehellinen keino tai teko opintosuorituksen arvioijan erehdyttämiseksi" (Silpiö 2012) American Library Associationin (2000) mukaan korkeakouluopetuksen tavoitteiden mukaisen informaatiolukutaidon omaava opiskelija -- osoittaa ymmärtävänsä tekijänoikeuden perusteet ja osaa käyttää tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia hyvän tavan mukaisesti osoittaa ymmärtävänsä, mikä on plagiointia, eikä hän esitä toisen tekemää työtä omanaan -- "Plagioinnilla (plagiarism) eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. Anastamisella (misappropriation) tarkoitetaan toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä." (TENK 2012) "Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä -- samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina (eli niin sanottu itsensä plagiointi) --" (TENK 2012) 5

6 HALLINNON NÄKÖKULMA Säännöt, käytännöt ja ohjeet plagiointia koskeva julkilausuma opiskeluvilpin ja plagioinnin määritelmät vakavuusasteviitekehys yhdenmukaisten seuraamusten määräämistä varten opiskeluvilppi- ja plagiointiepäilyjen käsittelyprosessi Operatiivinen toiminta koulutus, ohjaus ja neuvonta tapausten käsittely tapausten ja niiden käsittelyn seuranta sekä tilastointi Tavoitteina mm. prosessien ja ohjaustilanteiden hallinta kokonaisotteen saaminen opiskeluvilppiin ja plagiointiin proaktivisuuden lisääminen seurantatiedon keruun mahdollistaminen PLAGIOINTI korkeakoulussa JURIDINEN NÄKÖKULMA Säädäntö => rangaistusvastuu 79 Plagiointia torjuvien normien laadinta Soveltaminen Plagiointitapausten tunnistaminen Sopivien seuraamusten määrääminen (sis. tahallisuusarvostelun) Tekijänoikeuden sääntely Tekijänoikeuslaki Rikoslaki Tutkimuksen sääntely Yliopistolaki Ammattikorkeakoululaki Ala- ja aihekohtaiset lait ja säännöstöt TENKin HTK-ohjeistus (sis. plagiointi) Ohjetyyppejä/ohjeiden nimiä: Tutkintosääntö Eettiset ohjeet Eettiset säännöt (ja niiden rikkomusten käsittely) Opinnäytetyöohjeet Tutkimuseettiset ohjeet Vilppi- ja plagiontitapausten käsittelyohjeet Kurinpidollisten asioiden käsittelyohjeet... Joidenkin termien selityksiä löytyy seuraavalta sivulta... 6

7 Muutaman edellä käytetyn termin selitykset Plagiointia koskeva julkilausuma (plagiarism statement) on oppilaitoksen julkaisema kannanotto plagiointiin (ja mahdollisesti laajemmin opiskeluvilppiin). Kannanotossa voidaan esittää plagioinnin määritelmän lisäksi esimerkiksi plagioinnin muotoja, plagioinnin seuraamuksia, oppilaitoksen suhtautuminen plagiointiin, perustelut sille miksi plagiointi ei ole oikein sekä viittaukset oppilaitoksen ohjesääntöihin, käytäntöihin ja asiaan liittyviin oppaisiin. Vakavuusasteviitekehys (plagiarism reference tariff, penalty structure) on korkeakoulun systemaattisen laadunvarmistuksen ja opiskelijoiden tasapuolisen kohtelun edellyttämä kirjallinen ohje todennetun opiskeluvilpin ja plagioinnin seuraamusten päättämistä varten. Ohje ottaa kantaa korkeakoulun sääntöjen vastaisten tekojen vakavuusasteeseen ja vakavuusasteesta riippuviin seuraamuksiin. Ajattelun taustalle muutama muu koko kontekstiin liittyvä työkäsite Oppilaitostason lähestymistapa (institutional approach) on strategia, jossa opiskeluvilppiä ja plagiarismia tarkastellaan oppilaitostasolla tavoitteena luoda asiaan liittyvä oppilaitostason toimintapolitiikka. Oppilaitostason toimintapolitiikka (academic dishonesty policy) määrittelee opiskeluvilppiin ja plagiarismiin liittyvät koko oppilaitoksen kattavat tavoitteet, säännöt, ohjeet, käytännöt ja toimintatavat. Holistinen lähestymistapa (holistic approach to plagiarism) on käsikirjoissa korostettu näkökulma opiskeluvilpin ja plagiarismin tarkasteluun korkeakoulussa. Holistisessa näkökulmassa opiskeluvilpin ja plagiarismin katsotaan olevan niin moniulotteinen ja monimutkainen ongelma, että se edellyttää sellaista kokonaisvaltaista oppilaitostason toimintapolitiikkaa, jossa asiaa tarkastellaan teknisen ja hallinnollisen näkökulman sekä transmissiivisen opetuksen lisäksi myös transformatiivisen opetuksen näkökulmasta. Tekninen näkökulma painottaa teknisten keinojen merkitystä ja kehittämistä opiskeluvilpin ja plagiarismin vähentämiseksi (mm. plagiaatintunnistimien käyttämistä ja vilppimahdollisuuksien minimoimista tenttitilaisuuksiin liittyvillä käytännön järjestelyillä). Hallinnollinen näkökulma painottaa vilppi- ja plagiointitapausten käsittelyprosessin, käytäntöjen, ohjeistuksen ja vakavuusasteviitekehyksen merkitystä ja kehittämistä. (Carroll 2002; 2005; 2009a; Whitley & Keith-Spiegel 2002; Sutherland-Smith 2008.) Transformatiivinen opetus (transformative teaching) on käsitteellisen muutoksen aikaansaavaa, uudistavaa oppimista tavoittelevaa opetusta. Transmissiivinen opetus (transmissive teaching) on faktatiedon siirtämiseen pyrkivää opetusta. 7