ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

Transkriptio

1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Sodankylä +358 (0) JOHDATUS ELOKUVAAN - elokuvan historiaa / elokuvateorian historiaa Veijo Hietala HISTORIAN VAIHEET elokuvan esihistoria ns. primitiivinen eli attraktioelokuva täysivaltainen kaupallinen taide (Hollywoodin syntyminen) kertovan elokuvan tuleminen mykkä elokuva Hollywoodin kulta-aika studio era suurten studioiden aikakausi alkaa Orson Welles: Citizen Kane, kansainvälistyminen ( New American Cinema : 60-luvun jälkeinen elokuva) television nousu jatkuvaa vuonna 1946 televisiota alettiin markkinoida joka kodin välineenä seuraukset: televisio mursi studiojärjestelmän ns. vertikaalinen studiosysteemi (monopoli) = sama studio valmisti ja markkinoi elokuvansa itse uusi aalto (myös Suomessa 60-luvulla) Suomessa seurattiin USA:n mallia (studiosysteemi ja sen romahtaminen) uudet ohjaajat ottivat vaikutteita eurooppalaisilta ohjaajilta kansainvälinen mediakulttuuri satelliitti, kaapeli (kaapelitelevision suosio USA:ssa -> näyttää kaiken)

2 HAYSIN KOODIT nimetty William H. Haysin mukaan skandaalien seurauksena muodostui itsesensuurijärjestelmä: mitä saa näyttää ja mitä ei astui voimaan vuona 1934 kumottiin vuonna 1968 (heikkeni jo 50-luvulla television takia) katolisten sensuurijärjestelmä Legion of Decency The Kiss, 1896, ensimmäinen sensuuritapaus MIKSI ELOKUVA SYNTYI? 1. IDEALISTINEN TULKINTA (André Bazin) todellisuuden mahdollisimman kokonaisvaltainen tallentaminen, kuoleman esittäminen totaalisen elokuvan myytti -> maailma pitäisi pystyä tallentamaan kokonaan muumiokompleksi ikuistaa, kuolematon (valokuva) idealistinen suuntaus tutkii miksi elokuva kehitettiin yleensä 2. MATERIALISTINEN TULKINTA elokuvalle sosiaalinen tilaus - kaupungistuminen, massahuvien etsintä - vapaa-aika ongelma materialistinen suuntaus tutkii miksi elokuva kehitettiin tietyssä vaiheessa (ajankohta) ja kaupallisessa muodossa ELOKUVAN TYYLIKAUDET (KÄÄNNEKOHDAT) 1. Saksalainen ekspressionismi NL:n motaasielokuva 1920-luku 3. Italian neorealismi Ranskan uusi aalto Francois Truffaut - Jean-Luc Godard 5. USA:n film noir (musta elokuva) 1940-luku TYYLIEN HISTORIA (DAVID BORDWELL: NARRATION IN FICITON FILM) 1. Klassinen kerronta ( Hollywood-tyyli ) 2. Historiallis-materialistinen kerronta (NL:n montaasi) 3. Taide-elokuvan kerronta (uuden aallon eurooppalainen elokuva) maailmansodan jälkeen - art cinema house-liike, joissa mm. eurooppalaista ja japanilaista elokuvaa

3 4. Parametrinen kerronta puhtaasti tyylikeskeistä tyyli kaikki kaikessa, sisältö ei tärkeää formatiivinen traditio (todellisuuden tulkintaa) ELOKUVAN HISTORIAN AIKAKAUDET 1. ELOKUVAN ESIHISTORIA Kamera camera obscura hämärä huone (kammari) vuonna 1544 toimintaperiaate: pimeä huone, seinässä reikä, jonka läpi heijastettiin valo seinälle Joseph Niepze - sai aikaan kuvan pysyvyyden vuonna kiinnitti kuvan kuvalevylle - kopiointi Eadweard Muybridge - ensimmäinen elokuvallinen sarja laukkaava hevonen (12 kameraa) Jules Marey Etienne valokuvauspyssy (1 kamera) - ensimmäinen elokuvantekijä - ei esityssysteemiä Projektori laterna magica, taikalyhty - projektori - pyöritettävä levy 1600-luvulla Hollannissa panorama - suuri fresko, maalaus diorama - ääniefektit, valon ja savun käyttö tehosteena - pyörivä katsomo - draaman luonti stereoskooppi - joka kotiin, kuvien katselu - koko perheen laite 2. PRIMITIIVINEN / ATTRAKTIOELOKUVA Tom Gunning esitti, että kertova elokuva ei ollut tavoitteena ensimmäisten vuosikymmenten aikana tarkoituksena tarjota miellyttävää, katsetta vangitsevaa, jännittävää näkymää

4 Thomas Alva Edison W.K.L. Dickson (Edisonin kumppani) keskittyivät äänen kehittämiseen, elokuva syntyi siinä sivussa fonografi (äänilevysoitin) kinetoskooppi (katseluväline) 1893 kinetografi (tallennusväline) Louis & Auguste Lumière projektori ja kamera samassa välineessä , Pariisissa ensimmäinen maksullinen näytös kankaalle heijastettuna myös Suomessa dokumentaarisen elokuvan isät Georges Méliès illusionisti, taikuri trikit ja tehosteet kiinnostivat enemmän kuin tarina (vrt. nyky-hollywood) Matka kuuhun 1902, sci-fi fiktiivinen elokuva ensimmäisiä elokuvaleikkauksen hyödyntäjiä 3. KAUPALLINEN TAIDE / ELOKUVAKERTOMUKSEN TULO alettiin kuvata kirjafilmatisointeja 1900-luvun alussa Ranskassa Film d art, elokuva taidetta Edwin S. Porter otti oppia Mélièeltä The Great Train Robbery 1903 The Life of an American Fireman 1903 kertova elokuva ESITYSPERINNE Ranskalla hallitseva asema maailman markkinoilla 2. Elokuvateatteri-instituution synty 3. Monopoliyritykset è vuoteen 1905 mennessä kiinteät elokuvateatterit mm. Ranskassa (Charles Pathé organisoi ensimmäisen elokuvateatteriketjun) è USA:ssa nickelodeon è vertikaalinen monopoli (= tekeminen, levittäminen, esittäminen) - Pathé Euroopassa - Edison USA:ssa

5 Biograph + Edison Co. -> The Trust, 1908 Tuotannot keskittyivät Los Angelesiin Hollywood alkoi syntyä Trustisodat oikeudenkäynnit, joiden seurauksena Trust hajosi kilpailulain vastaisena Hollywood tuotti elokuvia tehdasmaisesti - liukuhihna: A- ja B-luokan elokuvat (B-elokuvat kuvattiin tauoilla samoissa lavasteissa kuin isommat elokuvat) Genret syntyivät yleisön tahdosta tähän vaikutti se, mikä meni kaupaksi D.W. Griffith: The Birth of a Nation, 1915 ja Intolerance, lähikuvien käyttö kuvallisessa kerronnassa Vuonna 1915 Hollywood iski markkinoille ja Ranskan valtakausi päättyi Eurooppa osallistui 1. maailmansotaan, jonka aikana USA veti etumatkaa elokuvarintamalla TEKNINEN HISTORIA 1. Ääni luvun lopulla 2. Väri - vakiintui lopullisesti 1950-luvun alussa, B-elokuva säilyi mustavalkoisena 3. 3-D ja laajakangas luvun alussa (Cinemascope ja Cinerama (kuvattiin kolmella kameralla ja esitettiin kolmella projektorilla), hajuelokuvakokeilut (odorama, aromarama) 4. Televisio luvulla ja vahvemmin vasta 2. maailmansodan jälkeen 5. Videotekniikka - vuonna 1956 televisioon, kotivideot vuodesta Hologrammi-elokuva luvun lopussa 7. Tietokoneet, digitaalinen kuvankäsittely luvulta alkaen 8. Teräväpiirtotekniikka luvulla (HDTV) SAKSALAISEN ELOKUVAN EKSPRESSIONISMI Paul Wegener: Prahan ylioppilas (Der Student von Prag), 1913 maailmansotaan saakka älymystö ei arvostanut saksalaista elokuvaa Max Reinhardt, teatterimies, joka kiinnostui elokuvasta -> älymystö alkoi kiinnostua saksalaisesta elokuvasta UFA-studiot (Universum Film A.G.), seikkailusarjoja 2. seksi ( valistuksen hengessä ) 3. historialliset spektaakkelit Robert Wiene: Tri Caligarin Kabinetti (Das Kabinett des Doktor Caligari), 1919 (Sigfried Kracauer: Caligarista Hitleriin (kirja), 1948) aloitti ekspressionismin tyylikauden mise-en-scenen (näyttämöllepano) äärimmäinen tyylittely - voimakas itseilmaisu - mittasuhteiden vääristely - valon ja varjon käyttö - ylimeikatut ihmiset, jotka liikkuvat nukkemaisesti - kauhutarinat

6 Fritz Lang: Väsynyt kuolema (1921), Tri Mabuse (1922), Niebelungen ( ) F.W. Murnau: Nosferatu (1922), Viimeinen mies (1924) Paul Leni: Vahakabinetti (1924) Karl Freund (kuvaaja), joka oli luomassa ekspressionismin ilmettä siirtyi USA:n televisioon Lucy-shown kuvaajaksi Fritz Lang siirtyi myös Amerikkaan ja oli luomassa filmnoiria 1940-luvulla NL:n MONTAASIELOKUVA Lev Kulesov V.I. Pudovkin Sergei Eisenstein è Formaatiivinen koulukunta luvuilla, vrt. Bazinin realistinen koulukunta luvulla è montaasi korostunut, itsetarkoitettu leikkaus, vastakohta USA:n jatkuvuusleikkaukselle (continuity editing) Kulesov - montaasin oppi-isä - otti vaikutteita USA:sta - Griffith esikuvana - kohtauksista tärkeimmät osat esiin leikkauksen avulla (katsoja täydentää) - Hra Westin ihmeelliset seikkailut bolsevikkien maassa (1924) kulesov-efekti - mikään otos ei ole itsenäinen vaan saa lisämerkityksiä ympäröivistä otoksista (kasvot, arkku, kasvot, lapsi, kasvot ) - yleisö hahmottaa irrallisetkin otokset väistämättä tarinana Eisenstein - vahvasti marxilainen (Stalin vastaan) - erosi Kulesovin ryhmästä - teesi-antiteesi-synteesi dialektisuus (Hegel) - elokuva mukailee ihmisen sisäistä tajunnanvirtaa ja ajatusprosessia / sisäinen puhe (Piaget) ajattelun ja puheen välimuoto - Lokakuu (1927), Panssarilaiva Potemkin (1925) - montaasi nykyään mainoksissa ja musiikkivideoissa ÄÄNIELOKUVA Alan Crosland: The Jazz Singer (1927) T.A. Edison - kinetophone (1895) - levy ja elokuva erillään (ei synkronia) Léon Gaumont (1902) - ääni synkronoitu kuvan kanssa - kallis menetelmä USA:ssa useita äänielokuvan malleja, mutta niistä ei tullut merkittäviä

7 - laitteiden puute - kallis menetelmä - ei vielä läpi elokuvan kestävää synkronia Lee de Forest, phonefilm - filmiääni, levykiekon sijasta Warner Bros - Vitaphone - sound on disc Fox - movietone - sound on film pieniä yhtiöitä, joilla ei ollut mitään menetettävää alkoivat kehitellä ääntä erityisesti musiikkiesitykset vitaphone omisti varieteetähdet Fox suuntasi uutisfilmeihin (newsreel) äänielokuvaan siirryttiin lopullisesti 30-luvulla (mykkäversiot maalle) Warner ja Fox siirtyivät suurten studioiden joukkoon äänen ansiosta - musikaalit - gangsterielokuva - puhekomediat (screwball-komedia 30-luvulla, tunnusmerkkejä: henkilöhahmojen välinen sanasota ja koheltava käyttäytyminen) - lännenelokuva (30-luvun lopulla lännenelokuvan läpimurto, John Ford The Stagecoach (1939) ITALIAN NEOREALISMI vähäosaisten kuvaaminen -> verismi luvulla spektaakkeli (1900-luvun alussa, laajoja joukkokohtauksia ja taistelukohtauksia) - Quo Vadis (1912) - Cabiria (1914) Vittorio Mussolini (elokuvatuotantojen johdossa, Mussolinin poika) valkoisten puhelimien kausi neorealismi alkoi varsinaisesti 2. maailmansodan jälkeen Umberto Barbero, määritteli neorealismin 1943 Luchino Visconti: Ossessione (1942) Roberto Rosselllini: Rooma avoin kaupunki (1945) neorealismin piirteitä: 1. neorealismi ottaa henkilönsä suoraan todellisuudesta (ei fiktion vakiotyyppejä) 2. kuvataan todella tapahtunutta 3. tyylillisesti pyritään valokuvamaiseen dokumentointiin (kikkailuja välttäen) 4. on location paikan päällä kuvaus 5. improvisaatio ei viimeisteltyä käsikirjoitusta

8 RANSKAN UUSI AALTO Cahiers du Cinema -elokuvalehti (perustajana Andre Bazin) auteur-lähtölaukaus 1954, mukana luomassa uutta aaltoa: - Francois Truffaut - Jean-Luc Godard - Eric Rohmer - Jaques Rivette auteur elokuvataiteilija, valvovat tuotannon kaikkia vaiheita ja usein kirjoittavat itse elokuvansa, teosten pohjalta auteur-hahmot mettour-en-scene näyttämöllepanija, muuttavat romaanit ja näytelmät kuviksi ilman omaa panosta Alexandre Astruc: camerastylo (kamerakynä), ohjaaja kirjoittaa elokuvaa 2. maailmansodan aikana amerikkalainen elokuva kiellettyä 1940-luvun lopussa USA ihannointi ja oppi - Alfred Hitchcock - Howard Hawks è auterismi amerikkaan (sitä ennen ainoastaan art house cinema) Jean-Luc Godard: Viimeiseen hengenvetoon (1959) Francois Truffaut: 400 kepposta (1959), Jules ja Jim (1961) Alain Resnais: Yö ja usva (1956), Hiroshima - rakastettuni (1959), Viime vuonna Marienbadissa (1961) ELOKUVATEORIAN HISTORIA 1. Klassinen elokuvateoria è elokuva taiteena formatiivinen traditio (todellisuuden tulkintaa) formatiivinen traditio (todellisuuden tulkintaa) realistinen traditio (todellisuuden paljastavaa) 2. Uusi elokuvateoria è elokuva viestintäjärjestelmänä è elokuva kulttuurisena ilmiönä è merkkien tarkoitus / merkkien tutkiminen semiotiikka psykoanalyysi (miksi elokuva kiinnostaa, tunteet) ideologiateoriat feminismi - gender studies (elokuvien nais- ja mieskuvat) kulttuurin tutkimus (cultural studies)

9 ELOKUVATEORIAN HISTORIAA Hugo Münsterberg - elokuvateoreetikko (tutki elokuvan psykologista puolta) - mykkä elokuva - Photoplay: A Psychological Study (1916, 2nd ed. 1970) - filosofi / gestalt-psykologi - uuskantilaisuus - elokuva oma itsenäinen kokonaisuus, joka synnyttää ja laukaisee tunteita - katsoja täydentää elokuvaa mielessään aktiivisesti - katharsisteoria (Aristoteles) katsoja tuntee puhdistuvansa näytelmän/elokuvan kautta (väkivalta) - elokuva ihmismielen jäljittelyä (ihmisen psyyke heijastetaan kankaalle) Münsterbergin teesit 1. huomion / katseen kohdistaminen (attention) - kamera objektisoi reaalimaailmaa - kameratyö ja kuvarajaus (katseen suunta) 2. ihmisen muisti ja kuvittelu - leikkaus, takautumat (flashback) ja ennakoinnit (flashforward) 3. tunteet elokuvan tarina ANRDÈ BAZIN realistinen lähtökohta valokuvassa puhuu todellisuus itse (elokuva myös) Bazinin realismit 1. eettinen realismi - ihannoi italialaista neorealismia (vähäosaisten kuvaaminen) - eettiset sekä ilmaisulliset puolet yhdistyvät 2. tekninen realismi - realistinen valokuva osa luontoa, luonto itsessään 3. myyttis-psykologinen realismi - muumiokompleksi - tarve pysäyttää aika - erityisesti elokuva elävä kuva 4. esteettinen realismi - elokuvallinen kikkailu kiellettyä - hyvä ohjaaja kunnioittaa todellisuutta - ohjaajat, jotka uskovat kuvaan - ohjaajat, jotka uskovat todellisuuteen 1. sekvenssiotos (mahdollisimman vähän leikkauksia (mielellään kohtaukset yhdellä otoksella) 2. syvätarkkakuva (katsoja voi kiinnittää huomion mihin haluaa) 3. mise-en-scene (kaikki mitä kuvassa näkyy puhuu puolestansa) è uskoi katsojan vapauteen - katsoja luo merkitykset itse - katsojaa ei saa manipuloida ihannoi Orson Wellesiä, Citizen Kane (1941) syvätarkkakuva William Wyler pitkiä syvätarkkoja otoksia

10 UUSI ELOKUVATEORIA 1. SEMIOTIIKKA lukujen vaihde Ferdinard de Saussure (semiologia): Course of general linquistics (1916) C.S. Peirce (semiotiikka) kulttuuri koostuu merkeistä todellisuus on aina valmiiksi merkistetty merkki = ilmaisu (merkitsijä) / tarkoitus (merkitty) kielen merkit sopimuksen varaisia Christian Metz: Language and Cinema, Film Language - elokuva jossain määrin kielen kaltainen - elokuvan kieli ilman kielisysteemiä - langue (kielisysteemi, struktuuri) -> parole (yhtenäinen kokonaisuus) - lännenelokuva genre (langue) -> Etsijät (parole) - elokuvassa ei ole olemassa yhtenäistä langueta, kielisysteemiä 2. JÄLKISTRUKTUAALINEN 1970-luku ideologiateoriat (uusmarksilaisuus) feminismi uuspsykoanalyysi è tekstualismi Louis Althusser I.S.A. ideologiset valtiokoneistot - kieli, media, koulu, kirkko - tehtävänä värvätä yksilöitä kapitalistiseen yhteiskuntaan - arki on ideologista (ideologinen järjestelmä) Jean-Louis Baudry: Ideological Effects of the Basic Cinematographic Apparatos (1970) - elokuva toimii (ideologisena) värväyskoneistona 1. Renesanssiperspektiiviteoria - renesanssiperspektiivin käyttö - katsojalla valmis paikka taulun edessä, positioteoria - luulemme tekevämme valintoja vapaasti - kameran kuva jonkun muun määräämä (ei omaa) 2. Klassinen realistinen teksti - Colin MacCabe, 1975

11 uuspsykoanalyysi - kolmannen persoonan kertoja kätkee puheensa diskurssin hierarkiaan - kertojan diskurssin kautta tulee, mitä katsojan/lukijan pitäisi uskoa - Closure -> yksi totuus (sisällöllä ei merkitystä) - elokuvassa kertojan äänen perii kamera - jos kuva ja ääni ovat ristiriidassa (kertovat erin) uskomme kuvaa (Alan Pakula: Klute, 1972) è scoptophilia = näkemisvietti Jacques Lacan Jacques Derrida (dekonstruktio) Michel Foucault Lacan - katseen psykoanalyysi - elokuvatutkijat soveltaneet Lacanin oppeja - imaginaarinen järjestys (jolle ominaista kaksinaissuhteet) - symbolinen järjestys (kielen oppiminen) - skeemat - peilivaihe (6-18kk), fallos (etsintä, paluu äidin luokse) minuuden jakaantuminen alitajunnan synty (kielen kaltainen) elokuvan katsomistilanteessa regressio eli taantuma lähelle unitilaan vaipumista - pimeä teatteri, pehmeät penkit vahvistavat tätä - valkokangas ainoa ärsykelähde - katsoja vaipuu peilivaiheeseen - imaginaarisen ja symbolisen rajalla ja vuorovaikutuksessa imaginaarinen: täydellistä ja täyttä symbolinen: puutteellinen, halu (lisää, lisää ) voyeurismi = tirkistely Christian Metz: - valkokangas avaimenreikänä - katsoja seuraa näyttelijöitä läheltä (lähikuva) feminismi Laura Mulvey: Visual Pleasure and Narrative Cinema (1975) kameran katse = miehen katse (miehinen katse) mies katseen ja vallan lähde (voyeuristi) nainen katseen ja vallan kohde (exhibitionisti) katseen kierrossa valta mukana, samastumisen kautta alistaminen 3. KULTTUURINTUTKIMUS 1980-luvulta eteenpäin katsojateoriat kansallisuusteoriat gender-teoriat

12 eettisyyden teoriat è kontekstualismi mitä kansakuntaa, rotua, etnistä ryhmää katsoja on katsomiskonteksti käänne Stuart Hall: Encoding/Decoding - Centre for Contemporary Cultural Studies tulkintojen kolmijako (tv-uutiset) - hallitseva/ensisijainen tulkinta (reading) -> tulkitsee sitä mikä on ohjelman sisässä - vastustava tulkinta -> ymmärtää sanoman mutta vastustaa sitä - soviteltu tulkinta -> osittain hyväksytään, osittain vastustetaan è viesti ymmärretään mutta ideologiaa ei välttämättä hyväksytä gender-teoriat gender (sosiaalinen sukupuoli) sex (biologinen sukupuoli) sosiaalinen sukupuoli kulttuurin tuottama monia sukupuolimalleja mahdollisuus valita sukupuolten väliset erot kulttuurin tuotetta tähtiteoria Richard Dyer: Stars (1978) tähtikuvat vastaavat tarpeeseen Hollywood (näyttelijät) 1910-luvulta alkaen luvuilla luodut tähtikuvat Rock Hudson 1950-luvulla all american boy John Wayne luvuilla Mr. America genreteoria lukujen vaihde populaarigenret pyrkivät hoitamaan kulttuurissa ilmeneviä ongelmia genret ohjaajia kiinnostavampia Claude Lèvi-Strauss Thomas Schatz - kaksi eri tyyppiä ratkaista ongelmat integraatiogenret naisten suosima

13 tunnegenre rakkaus arvojen ristiriita järjestysgenret miesten suosima räiskintägenre väkivalta Hollywood-kerronta (David Bordwellin Film Art mukaan) kuvaa psykologisesti, selvärajaisesti yksilöitä, jotka kamppailevat jonkin ongelman kimpussa tai pyrkivät saavuttamaan selvän päämäärän. Tässä kamppailussa he ajautuvat konfliktiin toisten henkilöiden tai ulkoisten olosuhteiden kanssa. Tarina päättyy selkeään voittoon tai tappioon, ongelman ratkaisuun tai päämäärän saavuttamiseen tai lopulliseen saavuttamattomuuteen romanssi mukana / toiminta, action-linja: kummallakin linjalla pitää olla esteitä ja jonkinlainen ratkaisu tai kliimaksi klassinen elokuva jakaantuu sekvensseihin - montaasisekvenssi (nopeita leikkauksia, esitellään ympäristö) - kohtaus henkilöt pyrkivät kohti päämääriä kohtauksen lopussa kysymys jää roikkumaan (dialogiheitto) syyseuraussuhteen päätyttävä (looginen lopputulos annetuista vaiheista) kaikkitietävää, mahdollisimman paljon tietoa välittävää, itsetietoista