Kurssin tehtävät. Mediakulttuurin teorioita. 1. Ornitologiaa linnuille? Mediakulttuurin teoriat ja analyysi 6 op
|
|
- Kirsti Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mediakulttuurin teorioita Antti Pönni / LV Kurssin tehtävät Kuva-analyysi Elokuvan (tai muun av-esityksen) analyysi Henkilökohtainenen essee / analyysi (4-5 s.) Deadline (syksy) 2.5. (kevät) Mediakulttuurin teoriat ja analyysi 6 op Ydinsisältö Mediakasvatuksen periaatteet Audiovisuaalisen kerronnan ja ilmaisun teoriat Vastaanoton ja merkityksen synnyn teoriat Teoreettisen tietämyksen soveltaminen mediatuotteiden analyysiin 1. Ornitologiaa linnuille? Onko teoriasta mitään hyötyä käytännössä? Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee audiovisuaalisen ilmaisun keskeisiä teorioita ja osaa soveltaa niitä mediatuotteiden analyysiin. Hän ymmärtää miten mediateoksen kerronnalliset ja audiovisuaaliset rakenteet vaikuttavat sen merkitysten muotoutumiseen. Hän osaa soveltaa mediateorioita, jotka selittävät sitä, miten erilaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät (esim. sukupuoli, rotu, seksuaalisuus) jäsentävät eri medioiden tuotantoa, levitystä ja vastaanottoa. Hän osaa soveltaa hankittua analyyttistä ja mediateoreettista osaamista omiin tuotantoihinsa.
2 Lintuja ja ornitologeja? Toteamus: elokuvantekijä tarvitsee elokuvateoriaa yhtä paljon kuin lintu ornitologiaa (lintutiedettä) Pointti: teoriasta ei käytännön toiminnassa ole mitään hyötyä elokuvia pystyy tekemään ilman teorioiden tuntemusta (ja teoriat voivat jopa haitata käytännön työtä) On totta, että (hyviä ja huonoja) elokuvia voi mainiosti tehdä ilman teorioihin tutustumista Onko elokuvateorialla (tai laajemmin mediateorialla) siis mitään käytännön merkitystä? Elokuvantekijä lintuna Elokuvantekijän vertaaminen lintuun viittaa siihen, että hän tekee elokuviaan vaistomaisesti tai intuitiivisesti, ilman teorian ohjeita Jokaisella elokuvantekijällä on kuitenkin aina jokin enemmän tai vähemmän intuitiivinen näkemys hyvästä elokuvasta tai oikeasta tavasta tehdä elokuvaa, jonka mukaan hän toimii siis jokin teoria elokuvasta. Elokuvantekijä voi esimerkiksi noudattaa sisäistämäänsä alan vallitsevaa käytäntöä (elokuvassa pitää esim. olla tietynlaiset henkilöt, toiminnan pitää jakaantua tietyllä tavalla, leikkaus on tehtävä tiettyjen sääntöjen mukaan, jne.) Elokuvantekijä lintuna Elokuvateoria ornitologiana Elokuvantekijällä voi olla myös oma poikkeava näkemys, jota hän ei kuitenkaan ole lausunut julki (mutta jonka teoria on nähtävissä hänen elokuvissaan) Jokainen elokuvantekijä myös ilmentää elokuvissaan oman ympäristönsä, kulttuurinsa ja yhteiskuntansa piirteitä ja arvoja joko tietoisesti tai tiedostamatta Jotkut elokuvantekijät ovat myös pyrkineet lausumaan oman elokuvantekonsa taustalla vaikuttavan näkemyksensä tai teoreettisen lähtökohtansa julki (esim. Sergei Eisenstein, Robert Bresson, Andrei Tarkovski, Pier Paolo Pasolini) On totta, että (akateemiset) elokuvateoriat eivät (välttämättä) anna ohjeita elokuvan tekemiseen, mutta niiden tarkoitus onkin toisaalla: ne auttavat ymmärtämään elokuvan merkitystä ihmisten maailmassa, ts. yhteiskunnassa ja kulttuurissa Ornitologiaa (ts. elokuva- ja mediateorioita) ei siis ole tarkoitettu linnuille (ts. vaistomaisille elokuvantekijöille), vaan lintujen maailmasta (elokuvista ja mediailmiöitä) kiinnostuneille ihmisille, ts. elokuvien ja muiden median ilmentymien katsojille, käyttäjille ja kuluttajille (jotka voivat olla tai olla olematta elokuvantekijöitä ja nykyään rajat ovat muuttuneet yhä häilyvämmiksi).
3 Lintuja vai ihmisiä? Siis Elokuvateoriat (ja muut mediakulttuurin teoriat) ovat toisin sanoen ihmistieteellisiä tai kulttuurintutkimuksellisia teorioita: tietyn kulttuuri-ilmiön (kuten elokuvan) kautta ne tarkastelevat inhimillistä toimintaa ja sen merkityksiä : elokuvateoriat tutkivat siis yhtä lailla ihmistä kuin elokuvaa Oleellinen kysymys on se, miten elokuva (tai muut media-ilmiöt) ilmentävät ja määrittävät meidän kaikkien (elokuvantekijöiden ja muiden elokuvia katsovien) kulttuuria ja sen merkityksiä Vaikka elokuvantekijä voikin tehdä elokuviaan linnun tavoin (ts. vaistomaisesti ) hän on kuitenkin myös ihmisyhteisön ja kulttuurin edustaja, jonka elämässä erilaiset kulttuuriset merkitysrakenteet vaikuttavat Myös elokuvantekijä voi käyttää erilaisia esteettisiä ja muita teorioita hyväkseen pohtiessaan elokuvan merkitystä ilmaisumuotona ja kulttuurin ilmentymänä Vaikka nämä teoriat eivät ohjaisikaan hänen tapaansa tehdä elokuvia (ja vaikka hän olisi täysin eri mieltä niiden kanssa), voivat ne silti auttaa häntä tiedostamaan ja pohtimaan elokuvan erilaisia merkitysrakenteita, rikastuttaa hänen ajatteluaan ja näkemystään elokuvasta, maailmasta ja ihmisenä olemisesta. 2. Teorioiden luokittelusta Minkä tyyppisiä teorioita on? Mitä elokuvateoria on? pyrkimys löytää viitekehys, josta käsin elokuvaa voidaan ymmärtää karkeasti ottaen teoria pyrkii tarkastelemaan elokuvaa yleisellä tasolla, siis periaatteessa löytämään näkökulmia, jotka olisivat päteviä puhuttaessa kaikista elokuvista, ei vain jostain yksittäisestä elokuvasta tai elokuvien ryhmästä
4 Klassinen vs. uusi teoria Klassinen teoria vs. uusi teoria Yksi tapa jakaa elokuvateoriat on erottelu ns. klassisen ja uuden elokuvateorian välillä erottelu viittaa n luvun alussa tapahtuneeseen muutokseen, jossa elokuvateoria muuttui "tieteellisemmäksi" ja "ammattimaisemmaksi". Teoria siirtyi kriitikko-teoreetikoilta ja elokuvantekijä-teoreetikoilta yliopistoihin. Keskeinen tapahtuma semioottisen lähestymistavan esiinnousu KLASSINEN TEORIA Taide Preskriptiivinen (ohjeellinen) Korkeakulttuuri (taide-elokuva) Kiinnostuksen kohteena pääasiassa kertova fiktioelokuva Teoreetikot pääasiassa elokuvantekijöitä ja kriitikkoja UUSI TEORIA Merkitys Deskriptiivinen (kuvaileva) Matala kulttuuri (populaarielokuva) Kaikki elokuvan muodot kiinnostavia, myöhemmin huomio myös muuhun avkulttuuriin kuin elokuvaan (tv, video, kotielokuvat, mainokset, jne.) Teoreetikot pääasiassa akateemisia tutkijoita Klassinen teoria: formatiivisuus vs. realismi Formatiivinen perinne: Korostaa elokuvan konstruoitua luonnetta kuva / kuvien jatkumo ei ole kohteen jäljennös, vaan tekijän aktiivinen luomus Ekspressiivisyys, tekijän itseilmaisu Mykkäelokuva Rudolf Arnheim, Sergei Eisenstein, ym. Realistinen perinne: Korostaa elokuvan erityissuhdetta näkyvään todellisuuteen elokuva [näkyvän] todellisuuden kopio Ilmaiseva asia ei tekijä (subjekti) vaan objekti, eli kohteena oleva [näkyvän] todellisuuden alue Äänielokuva Siegfried Kracauer, André Bazin, ym. HUOM! Realismilla voidaan (kirjallisuudessa) tarkoittaa 1) tyylilajia [objektiivinen kerronta] 2) ohjelmallista realismia [yhteiskunnan epäkohtien paljastaminen]; Elokuvassa tärkeä myös 'optinen' tai 'visuaalinen' realismi: elokuva näyttää [ja kuulostaa] hyvin samanlaiselta kuin näkyvä todellisuus. Elokuvateoriassa realismi tarkoittaa juuri optista realismia Uusi teoria: generatiiviset, tekstuaaliset ja reseption teoriat Uuden elokuvateorian sisällä voidaan erotella kolme lähestymistapaa: 1. Generatiivinen (teoksen tekemistä painottava) 2. Tekstuaalinen (teosta itseään painottava) 3. Reseptio (teoksen vastaanottoa painottava)
5 1. Generatiiviset teoriat tekijän ja teoksen välinen suhde elokuvantekijän elämänvaiheet / näkemykset / tietoinen tai tiedostamaton tarkoitus (auteurismi) perinteinen näkemys; taiteilijan "sanoma Tekijyyden tarkastelu tietyn yhteiskunnallisen tai kulttuurisen aseman kautta (esim. rotu, sukupuoli, historiallinen tilanne) myös elokuvan kerrontatavan historiallista taustaa tai tyylisuuntausta tutkivat teoriat (vrt. tekstuaaliset teoriat) Elokuvan tarkastelu tekemisen (taloudellisten) tuotanto-olosuhteiden näkökulmasta 2. Tekstuaaliset teoriat "teksti", ts. elokuvat itse miten (konkreettinen, nähtävillä oleva) elokuva muodostaa merkityksiä tai manipuloi katsojia Estetiikka, poetiikka myös historiallinen näkökulma mahdollinen; elokuvan syntyajan huomioon ottaminen (neoformalismi; 'historiallinen poetiikka') 3. Reseption (vastaanoton) teoriat elokuvan ja katsojan välinen suhde suosioon 1970-l lähtien perusajatus: kulttuurituote (esim. elokuva) "syntyy" lopullisesti vasta vastaanottotilanteessa, kokijan "päässä". [tai kehossa! vrt. kiemurtelu jännittävissä elokuvan tilanteissa] psykoanalyysi tai muut psykologiset mallit, sosiologia, fenomenologia, kulttuurintutkimus (sukupuoli, rotu, etnisyys, luokka) Faniuden tutkimus, mediakulttuurin ilmentymien käyttö 3. Mediateorioista ja mediakasvatuksesta
6 Erilaisia teoriaperinteitä ja -käytäntöjä Tekijänteoriat (Brittiläinen) kulttuurintutkimus (Amerikkalainen) uusformalismi / kognitivismi (Ranskalainen) (elokuva)filosofia (Gilles Deleuze, ym.) Uusi elokuvahistoria Tekijänteoriat Eivät (yleensä) akateemisia teorioita; jäävät usein paitsioon akateemisessa keskustelussa Tekijä-teoreetikon pohdintoja omasta työstään ja elokuvan luonteesta Klassinen teoria: Eisenstein, Pudovkin, Vertov, Epstein Myös uudemmat tekstit klassisen teorian tapaan usein esteettispainotteisia ja tyyliltään esseistisiä (Bresson:, Tarkovski: ) Joskus epäsuorasti esitettyjä (esim. haastattelut; Truffautin ) Joskus lähenevät akateemisia kysymyksenasetteluja (Godard, Pasolini) Kulttuurintutkimus Kulttuurintutkimus nimityksenä juontaa juurensa jamaikalaissyntyisen Stuart Hallin 1960-luvulla Birminghamissa Englannissa perustamaan Nykykulttuurin tutkimuskeskukseen (Centre for Contemporary Cultural Studies) ja siellä alkaneeseen kriittiseen tutkimukseen Nykyään laajentunut tarkoittamaan humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusperinnettä, jonka juuret juontavat lukujen ranskalaiseen ja brittiläiseen keskusteluun Osa ranskalaisesta keskustelusta vahvasti mukana kulttuurintutkimuksen perinteessä, osa vähemmän Kulttuurintutkimus: lähtökohtia Ranskalainen semiotiikka ja strukturalismi (Ferdinand de Saussure) Amerikkalainen semiotiikkaperinne (C.S. Peirce) Ranskalainen jälkistrukturalismi / psykoanalyysi / marxilainen ideologiakritiikki (Roland Barthes, Michel Foucault, Jacques Lacan, Louis Althusser) Ranskalainen psykoanalyyttis-ideologiakriittinen elokuvateoria luvun vaihteessa (mm. lehti; J.-L. Baudry, J.-P. Oudart, J.-L. Comolli, P. Bonitzer) Brittiläinen elokuvatutkimus (ns. Screen-teoria; mm. Peter Wollen, Laura Mulvey, Colin McCabe; Stephen Heath) Varsinainen kulttuurintutkimus tai kulturalismi (Stuart Hall, Richard Dyer, ym.) Marxilaisuus, feminismi, myöhemmin queer-teoria Painopiste vastaanotossa ja kulttuurikritiikissä katsojan ideologinen määräytyminen, vastarinnan strategiat, toisenlainen katsominen, erilaiset rodun sukupuolen, luokan ja seksuaalisen suuntautumisen mukaan määräytyvät yleisöt, representaatiot ja valta Painotus populaarikulttuurissa (esim. tähtitutkimus)
7 Screen-teoria vs. kulturalismi Uusformalismi / kognitivismi Molempien tausta marxilaisessa / vasemmistolaisessa kulttuurinäkemyksessä Screen-teoria = ns. subjektipositioteoria Katsoja passiivinen subjekti, jonka elokuva-apparaatti asettaa tiettyyn ideologiseen asemaan Vaatimuksena vastaelokuva ( mielihyvän tuhoaminen poliittisena aseena ) Psykoanalyysi (Freud, Lacan) Kulturalismi Katsojalla mahdollisuus itse muodostaa omat merkityksensä, lukea vastakarvaan Representaation käsite Sisäänkoodaus / uloskoodaus (Stuart Hall) Neuvottelu Hegemonia (Gramsci) kulttuuri ideologisen taistelun kenttä, jossa kyse siitä, kuka voi määrittää asioiden merkitykset Lähtökohtina venäläinen formalismi ( luku) ja kognitivistinen psykologia Kritiikki ns. suurta teoriaa kohtaan ( SLAB-teoria = Saussure, Lacan, Althusser, Barthes) Ranskalaiseen teoriaan perustuva kritiikki käyttää elokuvia vain esimerkkinä teoriasta, ei tarkastele niitä sellaisina kuin ne ovat Historiallinen poetiikka Osateoriat ( Piecemeal theory ) Elokuvakerronta, tyyli, kerronnan seuraaminen David Bordwell, Kristin Thompson, Janet Steiger (reseptioestetiikka); Torben Grodal (kognitivismi) Bordwell & Thompson: ; Bordwell, Thompson & Steiger: Mediakasvatuksen painopisteet ( heimot ) Mediakasvatuksen käsitteitä Mediataju Teknologinen tekninen intressi Tekniikan haltuunotto kiinnostus tieto- ja informaatioteknologioiden, verkkopedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen käyttöön Suojelullinen Lastensuojelun näkökulma Mediavaikutusten, mediaväkivallan tutkimus Kulttuurintutkimuksellinen hermeneuttinen intressi Ymmärtäminen Mediakulttuurin ilmiöt, mediasuhteet Kriitiinen emansipatorinen intressi Valtakysymykset vastarinnan strategiat mediaosallistuminen Medialukutaito Mediataito Mediakompetenssi Mediasivistys Mediaosaaminen
8 KUVA Kuva ja todellisuus, kuva merkkinä Merkitys Kieli KUVA Todellisuus Taide Valokuva ja todellisuus Tallentaako valokuva todellisuutta? Miten valokuvan suhde todellisuuteen tulisi ymmärtää? Valokuva = todellisuus itse? Valokuva täysin rakennettu merkki? Valokuva ideologian väline? Kerronta Representaatio
9 André Bazin ( ) ja valokuvan ontologia Bazin: Valokuvan ontologia Bazinin perusväite : Valokuvauksen omaleimaisuus maalaustaiteeseen verrattuna on sen olemuksellisessa objektiivisuudessa. [--] Ensimmäistä kertaa alkuperäisen objektin ja sen jäljitelmän välillä ei ole muuta kuin toinen esine. Ensimmäistä kertaa ulkomaailman kuva muodostuu automaattisesti ja ankaran determinismin mukaisesti ilman ihmisen luovaa väliintuloa. Bazin: Valokuvan ontologia Valokuva on siis kiinni todellisuudessa: sen kuvaama objekti on ollut todella olemassa. Kohteen todellisuus siirtyy valokuvaan. Valokuvan ontologia SIIS: Valokuva mekaaninen tallenne tietystä todellisesta tapahtumasta Tärkeää ei viime kädessä edes se, että kuva näyttää todelliselta, vaan se, että se on todellisen tapahtuman jälki. Todellisuuden jälki valokuvalla erityissuhde todellisuuteen Mitä seurauksia tällä ajatuksella on?
10 Todellisuus ja valokuvan psykologia Valokuvan "psykologia": usko kohteen todellisuuteen valokuva = objekti itse (ts. valokuvan uskotaan olevan objekti itse) "luonnollinen" ilmiö (ts. koetaan sellaisena; kuin kukka tai lumikide ) Valokuvassa todellinen kohde, ts. todellisuus itse tulee psykologisesti uudelleen läsnäolevaksi jälkensä välityksellä ( representaatio ) Todellisuus ja valokuvan tehtävät Valokuvan esteettinen tehtävä: todellisen paljastaminen ( ) Illuusionälän tyydyttäminen todellisuusilluusion vahvistaminen Bazin korosti muissa yhteyksissä todellisuusvaikutelmaa elokuvan estetiikan perustana Valokuva ja estetiikka V Valokuvan ontologia (1948) Muumiokompleksi Valokuva ja aika: muumiokompleksi halu joka määritti jo egyptiläisten muumioiden balsamointi pyrkimys pysäyttää aika, rappeutuminen ja kuolema valokuva "balsamoi aikaa, on "muutoksen muumio ja "kuolinnaamio" valokuvan suosio perustuu siis haluun voittaa kuolema
11 Kritiikkiä (Peter Brunette & David Wills) Bazinin realismilla kaksi periaatetta: 1. Valokuvallinen toisintaminen (valokuva todellisen jälkenä) 2. Todellisuusvaikutelma (kuvattu kohde näyttää samalta kuin kohde todellisuudessa) tämä toinen periaate, vaikka kenties vahvistaakin ensimmäistä, uhkaa myös tehdä sen tarpeettomaksi. On selvää, että todellisuusvaikutelman toteutumiseksi ei todellisuuden täydellinen toistaminen (mitä se sitten olisikaan) ole tarpeen. (...) Se, että mitään inhimillistä ei ole objektin ja sen representaation välissä on tarpeetonta sen väitteen kannalta, että katsoja havaitsee elokuvallisen kuvan aivan kuin hän havainnoisi todellisuutta (, 70.) Robert Bresson: Robert Bresson ( ) (1975) Kahdenlaista todellista ( ): 1) Kameran sellaisenaan tallentama raaka todellinen; 2) Se mitä nimitämme todelliseksi ja minkä näemme muistimme ja virhearviointien vääristämänä. Mieleen asti yltänyt todellinen ei ole enää todellista. Silmämme on liian ajatteleva, liian älykäs. Sen mitä yksikään ihmissilmä ei pysty tavoittamaan, yksikään kynä eikä sivellin vangitsemaan, sen kamerasi tavoittaa tietämättä mitä se on ja vangitsee sen koneen säntillisellä välinpitämättömyydellä. Kamera ei ajattele, se on silmä, lehmänsilmä kuten Cocteau sanoi. Se sieppaa todellisen lennosta. Se antaa välittömästi sen mitä kirjailija, maalari tai kuvanveistäjä eivät kykene tavoittamaan. Se tallentaa sen, mitä mielemme ei mitenkään kykenisi pitämään hallussaan. (Haastattelu, 1967) Bresson: raaka todellinen vs. älykäs silmä Bresson erottaa toisistaan todellisen sellaisenaan ( raaka todellinen ) ja todellisen nähtynä ja ymmärrettynä ( todellisuus ) Kamera kykenee tallentamaan sellaisen raa an todellisen jäljen, jota inhimillinen katse ei kykene havaitsemaan Silmä on liian älykäs, ts. ihminen näkee todellisuuden aina jo merkityksellisenä, merkityksellistää näkemänsä eikä kykene näkemään ei-merkityksellistä todellista Sen sijaan että valokuvallinen toisintaminen vahvistaisi todellisuusvaikutelmaa, se purkaa sen Kamera kyllä paljastaa todellisen, mutta rikkomalla silmän muovaaman käsityksen todellisuudesta Bressonin näkemyksen merkitys Todellinen EI SAMA KUIN todellisuus Todellinen = se mikä on, asiat itsessään Todellisuus = se, miten asiat tulkitaan, ymmärretään, nähdään Tärkeää on todellisen jälkiluonne, ei sen (mahdollisesti) synnyttämä todellisuusvaikutelma Semioottisin termein: Valokuva jälkenä (indeksisyys) on eri asia kuin valokuva kaltaisuutena / imitaationa (ikonisuus)
12 John Berger: Mitä tässä kuvassa tapahtuu? Valokuva "todistusaineistona kiistämätön, mutta merkitykseltään heikko Kertoo kohteen olleen olemassa Ei kerro mitään kohteen merkityksestä Epäjatkuvuuden shokki Irti ajallisesta jatkumosta; vain nykyhetki, ei menneisyyttä tai tulevaisuutta Kun pidämme valokuvaa merkityksellisenä, lainaamme sille menneisyyden ja tulevaisuuden Piirros tulkitsee ilmentymiä, valokuva siteeraa niitä piirroksessa omena tehdään pyöreäksi, valokuvassa pyöreys on annettua John Berger (s. 1926) Bergerin analyysi Mikä edellä nähdyn kuvan merkitys? Kuvassa joukko hymyileviä nuoria miehiä paperinippuja käsissään (varmuus olemassaolosta) Kuva kuvana ei kuitenkaan kerro vielä mitään (irrallisuus ajasta) Kuvateksti: Natsit polttamassa kirjoja kuva sijoittuu historialliseen kontekstiin Kuvatekstin merkityksen ymmärtäminen edellyttää kuitenkin historiallista tietoisuutta (Keitä olivat natsit? Miksi kirjoja poltettiin?) Berger: valokuvan kaksoisluonne Valokuvalla kahtalainen luonne: Todistuskappale, jälki: ilmaisee kohteen olleen olemassa Kulttuurinen tuote: valokuvaajan valinta: rajaus, hetken valinta, kohteen valinta, jne.; kuvan esitystapa, konteksti (valokuvaajan näkemykset, kirja/lehti/näyttely, jossa esitetään, jne.) Valokuvan todistusvoima perustuu näiden sekoittamiseen Valokuvan kiistämättömyys ikään kuin tekee myös sille (usein tekstin avulla) annetusta kiistämättömän Teksti lainaa valokuvalle merkityksen, valokuva tekstille todistusvoiman Valokuva ei voi valehdella, mutta se ei voi myöskään kertoa totuutta Totuus, jota valokuva voi itse puolustaa, on rajallinen (maalikamera, röntgenkuva todistusaineisto)
13 SEMIOTIIKKA JA KUVAN ANALYYSI Saussuren ja Peircen semiotiikan pääpiirteet Semiotiikka Semiotiikka = yleinen merkkioppi Kaksi perustajaa : 1. Ferdinand de Saussure ( ) Sveitsiläinen kielitieteilijä, perusti strukturaalisen kielitieteen 2. Charles Sanders Peirce ( ) Amerikkalainen pragmatistinen filosofi Saussuren semiotiikka ( semiologia ) TAUSTAA: Saussure 1916: kielitiede malli yleiselle merkkiopille, semiologialle 1950-luvulta lähtien Saussuren ajatuksia alkoi soveltaa ns. strukturalismi (antropologi Claude Lévi-Strauss) luvulla ns. jälkistrukturalismi loi Saussuren teorian pohjalta uuden radikaalin filosofisen lähestymistavan Semiotiikka: kuvat merkkejä suhteiden verkossa Semiotiikan (yleisen merkkiopin) lähtökohta: 1. sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt (kuten kuvat) merkityksellisiä - siis. 2. Merkeillä ei pysyvää olemusta: niiden merkitys riippuu niiden suhteista toisiin merkkeihin 3. Kulttuuri-ilmiöitä voidaan siis tarkastella merkkien muodostamana, jonka merkitykset syntyvät merkkien suhteiden muodostamassa Siis: kuvan merkitys riippuu sen kontekstista, sitä ympäröivistä tekijöistä (sanat, toiset kuvat, jne.)
14 Suhteet ja merkitys: montaasi Kulešovin koe Elokuvan montaasiteoria syntyi Neuvostoliitossa 20-luvulla: Lev Kuleshov, Sergei Eisenstein Montaasiperiaate: 1+1 = 3 Kahden kuvan yhdistelmä synnyttää merkityksen, joka ei palaudu kumpaankaan sellaisenaan Kuleshovin koe : kuvaan ilmeettömän näyttelijän kasvoista yhdistettiin erilaisia muita kuvia (leikkivä lapsi, ruumisarkussa makaava nainen, keittolautanen) ja yleisö tulkitsi näyttelijän ilmeen eri tavoin (ilo, suru, mietteliäisyys) Kulešovin koe Kulešovin koe
15 Tulkintaa ohjaavia konteksteja Saussuren merkkikäsitys Graafiset kuvat Kommunismi Kuvataide Brändit Muotokuvat MERKKI jakaantuu kahteen osaan: 1. MERKITSIJÄ (ilmaisu) Se mitä havaitaan, esim. kuultu äänne [hai] tai nähty (kirjoitettu) sana tie Ilmeiden merkitys Latinalainen Amerikka Vastakulttuuri Pyhimyskuvat Valokuvat 2. MERKITTY (sisältö) Havaitun synnyttämä mielikuva tai käsitys Esim. tervehdyksestä ( Hi! ) / solmiosta (englanti) tai meripedosta ( Hai ) / kulkuväylästä (suomi) Saussure: syntagma ja paradigma Kieli /merkkijärjestelmä organisoi merkkejä kahden periaatteen mukaan Syntagmaattiset suhteet (yhdistäminen) Sanojen järjestäminen lauseiksi Myös esim. vaatetus: päähine, paita, housut, kengät Elokuvassa esim. erillisistä otoksista rakennettu kohtaus Paradigmaattiset suhteet (valinta) (Rajatusta) vaihtoehtojen joukosta valittu sana (suuri / iso / kookas / valtava) Lierihattu / lippalakki / pipo / huivi Elokuvassa esim. kuvakoot (yleiskuva / kokokuva / lähikuva) Tunnettuja Saussuren soveltajia valokuvan ja elokuvan alueella Roland Barthes Valokuvan semiotiikkaa (Valokuvan sanoma, Kolmas merkitys, Valoisa huone) Christian Metz Elokuvan semiotiikkaa; elokuvan kielen ongelma Pier Paolo Pasolini Elokuva todellisuuden kielenä
16 Peircen semiotiikka Lähtökohtana ei kielitiede, vaan filosofia Jo alun alkaen yleistä semiotiikkaa: pohtii sitä millä tavoin ja missä tilanteissa mitkä tahansa asiat (eivät vain kielelliset ilmaisut) voivat toimia merkkeinä Peirce: merkin kolmijakoisuus Saussuren merkki on kaksiosainen, Peirce jakaa merkin aspektit kolmeen osaan: Ilmaisu (representamen, representantti) Mikä tahansa asia, joka voidaan tulkita merkiksi Merkin näkyvä ilmaisu, esim. punainen liikennevalo Vastaa jossain määrin Saussuren merkitsijää Tulkinta (interpretantti) Merkin tulkinta, on pysähdyttävä Vastaa kutakuinkin Saussuren merkittyä, joskin Peircellä interpretantti voi myös olla uusi itsenäinen merkki (ei merkin osa) päättymätön semiosis Kohde (referentti) Ulkoinen kohde, johon merkki viittaa (pysähtynyt liikenne) Saussure rajaa merkin mielen sisäiseksi asiaksi, ei pohdi sen viittaussuhdetta ulkomaailmaan Peirce: ikoni, indeksi, symboli IKONI: kaltaisuus ; merkki on ilmaisemansa asian kaltainen tai näköinen (esim. passikuva, pohjapiirros, pienoismalli) INDEKSI: viittaaminen; osoitin, joka ei ilmaise asiaa suoraan, mutta jolla on siihen kiinteä yhteys (savu tulen merkki; jalanjälki hiekassa; valokuva todellisen objektin jälkenä myös indeksi) SYMBOLI: sopimus; sopimuksenvarainen merkki, jolla ei suoraa yhteyttä ilmaisemaansa asiaan (kielen sanat; risti kristinuskon merkkinä) Ikonisuus, indeksisyys ja symbolisuus samassa kuvassa Ikoni: palavat tornit ja lähestyvä lentokone Indeksi: torneissa ja lentokoneessa olevat ihmiset uhreina Symboli: hyökkäys (taloudellista) valtaa vastaan
17 Semiotiikka ja Roland Barthesin valokuvakäsitys Denotaatiosta ja konnotaatiosta signifianssiin Denotaatio ja konnotaatio Tanskalainen semiootikko Louis Hjelmslev ( ) täydensi Saussuren mallia termeillä denotaatio ja konnotaatio Denotaatio = päämerkitys, ilmaisun suora merkitys (merkitsijä + merkitty) Konnotaatio = sivumerkitys ; denotoiva merkki muuttuu merkitsijäksi uudelle merkitylle Christian Metzin määritelmä: Denotaatio ja konnotaatio Konnotaation merkitsijä: koko denotoitu materiaali (eli denotaation merkitsijä ja merkitty yhdessä) dm+dm' = km Esimerkki: amerikkalainen film noir: tietyllä lavastuksella, valaistuksella, jne. (dm) rakennettu hämärästi valaistu autio katu (dm'), muodostavat konnotaation merkitsijän (km), joka synnyttää vaikutelman ahdistuksesta ja kovuudesta (km') Denotaation merkitsijä (dm) Denotaation merkitty (dm ) Denotaatio = dm+dm = km (konnotaation merkitsijä) Konnotaatio = km+km km (konnotaation merkitty)
18 Roland Barthes ja valokuva STRUKTURALISTIS- SEMIOOTTINEN VAIHE 1950-l: : denotaatio / konnotaatio myytti 1960-l Sanoma valokuvassa, Kuvan retoriikka Denotaatio/konnotaatioerottelun kehittelyä JÄLKISTRUKTURALISTINEN VAIHE (henkilökohtaisuus) 1970-l : Kolmas merkitys : signifianssi ( merkitsevyys ) 1970-l loppu: : valokuvan fenomenologia; studium ja punctum Barthes: (1957) Olen parturissa ja minulle ojennetaan irtonumero. Kannessa nuori musta mies ranskalaisessa sotilaspuvussa tekee kunniaa katse koholla, silmät suunnattuna epäilemättä kohti liehuvaa trikoloria. Se on kuvan. Mutta naiivia tai ei, näen selvästi, mitä se minulle merkitsee: Ranska on mahtava suurvalta, jonka kaikki poikalapset väriin katsomatta palvelevat uskollisesti sen lipun alla, ja paras vastaus oletetun siirtomaavallan panettelijoille on mustan innokas halu palvella oletettuja sortajiaan., s. 179 Myytti Myytti = 2. asteen semiologinen järjestelmä KIELEN TASO (denotaatio): vs. MYYTIN TASO (konnotaatio) 1. asteen merkitys (denotaatio; musta tekee kunniaa ranskalaisittain ) = myytin MUOTO Myytin KÄSITE: Ranska on mahtava suurvalta, jonka kaikki poikalapset väriin katsomatta palvelevat uskollisesti sen lipun alla Myytin MERKITYKSENANTO ( ) = Ranskan kolonialistinen suurvalta on hyvä ja oikeutettu asia.
19 Barthes: myytti Barthes: myytti 1.Merkitsijä 2.Merkitty Merkitsijä Merkitty kieli 3. Merkki kieli Merkitys I MERKITSIJÄ II MERKITTY MUOTO KÄSITE myytti III MERKKI myytti MERKITYKSENANTO (Signification) Barthes ja kolmas merkitys 3. merkitys Kuva : kaksi hovimiestä, kaksi palvelijaa, kaksi sivuhenkilöä (vähät siitä, vaikka en muistakaan tätä historian yksityiskohtaa) kaatavat kultasateen nuoren tsaarin päälle.
20 3 merkityksen tasoa 1. Kommunikaation taso Informaatio; tieto lavasteista, puvuista henkilöhahmoista 2. Signifikaatio (merkityksenanto) Symbolinen taso; kulta = rikkaus 3. Signifianssi ( merkitsevyys ) Signifianssi ( merkitsevyys ) Luen, otan vastaan (luultavasti jopa ensimmäiseksi) liikkuvan ja itsepäisen kolmannen merkityksen. En tiedä, mikä sen merkitty on, ainakaan en onnistu nimeämään sitä, mutta näen hyvin ne piirteet, merkitsevät tapaukset, joista tämä alun alkujaan epätäydellinen merkki koostuu: hovimiesten ihomaalin tiiviydestä (toisaalla paksu ja korostettu, toisaalla sileä ja huomaamaton); toisen hovimiehen typerästä nenästä, toisen kulmakarvojen hienostuneesta kaaresta, hänen väljähtäneestä vaaleudestaan, hänen teennäisestä, latteasta kampauksestaaan, jonka heti huomaa tekotukaksi, peruukin ja kipsinvalkean ihon liittymäkohdasta riisipuutereineen. [ ] Vastakohtana kahdelle ensimmäiselle, kommunikaation ja signifikaation tasolle, tämä kolmas on taso [ ]. Sanalla signifianssi on se etu, että se viittaa merkitsijän kenttään [ ] Signifianssi Liittyy merkitsijän erottamiseen merkitystä merkin hajoaminen Merkitsevyys : merkitsijä alkaa tuottaa merkitsevyyttä tai merkityksellisyyttä, jota ei voida määritellä tietyksi selkeäksi merkitykseksi Sens obvie (ilmeinen merkitys) vs. sens obtus (lattea, tylsä, typerä merkitys) Kuvan merkityksen eksessi, ylijäämä Valoisa huone (1980) Studium & punctum tylsä merkitys on muuttunut teräväksi : kuvan ylijäämä on pistävä, henkilökohtainen
21 Katso seuraavia kuvia ja pohdi Onko kuva tosi? Esittääkö se todellisuutta? Onko kuvalla joku selkeä merkitys? Mistä se tulee? Miltä kuva näyttää? Onko se kuvana kiinnostava?
22
23
MITÄ MEDIAKASVATUS ON?
MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,
LisätiedotMontaasista Jean-Luc Godardin silmin Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne
Montaasista Jean-Luc Godardin silmin 16.3.2017 Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne Jean-Luc Godard (1930-) - Ranskalainen uusi aalto, tekijänpolitiikka - elokuvakriitikko/elokuvantekijä
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotIlmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit
Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Semioottinen analyysi Semiotiikka tutkii ja tulkitsee merkkien muodostumisprosesseja ja esiintymistä yhteiskunnassa. Merkit voivat olla tunnusmerkkejä,
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotKirjoittavat mediat. Analyysi Friedrich Kittlerin artikkeliin Gramophone, Film, Typewriter
Kirjoittavat mediat Analyysi Friedrich Kittlerin artikkeliin Gramophone, Film, Typewriter Petri Fills 29.11.2015 Johdanto Artikkelissa Gramophone, Film, Typewriter Friedrich Kittler kirjoittaa, että ajassamme
LisätiedotSkitsofrenia ja C.S. Peirce
Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotSemioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotTentittävä kirjallisuus: Herkman: Audiovisuaalinen mediakulttuuri
ELOKUVATUTKIMUKSEN KURSSIKIRJALLISUUS Perusopinnot 25 op 687514P Johdatus mediakulttuurin tutkimukseen 5 op Toteutustavat: Luennot ja kirjallisuus. Osallistuminen luennoille on suositeltavaa, mutta mikäli
LisätiedotTarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi
Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän
LisätiedotT&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ
T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotPsykoanalyysi subjektitieteenä
Psykoanalyysi subjektitieteenä Jussi Silvonen Itä-Suomen yliopisto Psykoanalyysi, yhteiskunta, politiikka Lacan -seminaari. Tampere 13. 14.4. 2012 Dispositio Klassikon ikuinen paluu? Freudomarxilaista
LisätiedotELOKUVATUTKIMUKSEN KURSSIKIRJALLISUUS 2015 2016
ELOKUVATUTKIMUKSEN KURSSIKIRJALLISUUS 2015 2016 Perusopinnot 25 op 687514P Johdatus mediakulttuurin tutkimukseen 5 op Toteutustavat: Luennot ja kirjallisuus. Osallistuminen luennoille on suositeltavaa,
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012
ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotTET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.
TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa Juha Herkman, 12.3.2013 Helsingin yliopisto: osiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Audiovisuaalinen Audio (lat.)
LisätiedotPeliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2
May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotFeminismit. Syksy 2012.
Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.
LisätiedotTIEDOTUSOPIN VALINTAKOE
TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä
LisätiedotEDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen
LisätiedotTulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016
Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016 1. TIINA ARPPE: Uskonto ja vã kivalta â Durkheimin perilliset Teos pureutuu yhteen uskonnon sosiologisen tutkimuksen keskeiseen ongelmaan, uskonnon ja vã
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu Narratologia ja sen semioottinen perusta
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Narratologia ja sen semioottinen perusta Veijo Hietala Julkaisija: Julkaisu: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turku 1997 Kanavat auki! Televisiotutkimuksen
LisätiedotEi kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotTET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta. Feministinen kritiikki. Toiseus ja sukupuoli. Juha Herkman, 16.4.
TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta Juha Herkman, 16.4.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän oppiaine Feministinen kritiikki naisasialiike osana
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTekijät: Kyösti Grönstrand, Janika Kaartinen, Keerthisana Gobikrishna, Konsta Pääkkönen, Veera Juntunen, Juho Jokelainen.
lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 ERILAISET UNELMAT Elokuvan esittely: Erilaiset unelmat on DOKKINO-dokumenttielokuvaverstaassa Kajaanissa Nakertajan koululla syksyllä
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotVOIMAUTTAVA VALOKUVA
VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien
LisätiedotLiikemerkin tehtävät, funktiot
Liikemerkki Liikemerkki on työyhteisöä edustava kuvallinen symboli, jota voidaan käyttää logon tai logotypin ohessa tai sen sijasta Logo tai logotyyppi on työyhteisön nimen tietty tarkoin määritelty graafinen
LisätiedotHelsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella
Helsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella 2016 2018 5.1.2019 Tutkimukseen osallistuminen Tutkimukseen osallistuneet (prosenttia) Ei vastannut puhelimeen (n=1513) 49,2 Vastasi, ei osallistunut
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotTuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema. Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010
Tuulivoima-alueiden suunnittelu ja maisema Satakunnan tuulet - tuulivoimaseminaari Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 3.11.2010 Tuulivoima ja maisema Energiantuotanto keskeinen maiseman muokkaaja lähitulevaisuudessa
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotUusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe
Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotKuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.
Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
Lisätiedot7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä
7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai
LisätiedotVideo ja sisällöntuotanto
Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotMaanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma
AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotJÄLJET. Aika, esineet, muisti
JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään
LisätiedotTYÖSKENTELYMENETELMÄT
Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,
LisätiedotMitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori
Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotLAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotIhmisen chakrajärjestelmä
Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;
Lisätiedot