Jaakko Seppälä Elokuvan rakenne
|
|
- Otto Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jaakko Seppälä Elokuvan rakenne
2 Keskeisiä kysymyksiä Miten elokuvien tyyli ja kerronta ovat muuttuneet elokuvahistorian saatossa, entä näitä koskevat käsitykset? Mikä on elokuvallista ja miksi? Onko elokuvallisilla keinoilla ideologisia ulottuvuuksia?
3 Aluksi montaasiteorioista Leikkaus, editointi ja montaasi tarkoittavat tänä päivänä samaa asiaa Toimenpide, jossa kuvat ja äänet liitetään toisiinsa jälkituotannossa Leikkaus (käsitteistä vanhin) tarkoitti 1900-luvun alussa tarpeettoman materiaalin poistamista elokuvasta Leikkaamisen teoriaa ei vielä tuolloin ollut, vaikka leikkaamisesta käytiinkin useita keskusteluja Editoinnin käsite syntyi 1910-luvulla Yhdysvalloissa tarkoittamaan jatkuvuussääntöjen mukaista leikkaamista Keskeinen osa klassista Hollywood-tyyliä Editoinnin teoria oli tekemisen teoriaa, jota julkaistiin elokuvaoppaissa Montaasin käsite otettiin käyttöön 1920-luvulla Ranskassa ja Neuvostoliitossa; sillä tarkoitettiin sekä nopeasti leikattuja elokuvajaksoja että tiettyjen teorioiden mukaista leikkaamista Elokuvantekijät olivat teoreetikoita, jotka liikkuivat edestakaisin teorian ja elokuvanteon käytännön välillä Montaasi oli ongelma; jotakin mitä oli tutkittava ja selitettävä Keskeiset montaasiteoriat kehitettiin Neuvostoliitossa
4 It may sound like a paradox, but montage theory in the Soviet sense descends directly from the Hollywood continuity techniques minus the very thing they served: the fluent and unobtrusive rendering of the film story. (Yuri Tsivian)
5 Neuvostoliittolaiset montaasiteoriat Elokuva on välineenä ilmaisuvoimainen ja ei-mekanistinen Elokuva ei ole mikään ikkuna maailmaan Taidetta rakennetaan rationaalisesti (taitelija on kuin insinööri) Elokuva on ennen kaikkea yhdistelyn taidetta Montaasi tarkoittaa elokuvan otosten kokoonpanoa tiettyjen ehtojen vallitessa järjestyksen ja keston suhteen Laajemman määritelmän mukaan montaasi on periaate, joka hallitsee visuaalisten ja äänellisten elementtien kokoonpanoa tai yhdistelmiä Montaasin käsite juontaa ranskankielestä: koneen kokoaminen, osien järjestäminen kokonaisuudeksi Elokuvan vaikutus katsojiin perustuu otosten järjestämiseen Elokuvassa leikkaus on ensisijaista kuvattuun nähden Editoinnissa otos on pääyksikkö, montaasissa taas leikkaus Editointi piiloutuu tarinan taakse, mutta montaasi on aina esillä Katsoja on aktiivinen ja lopullinen elokuva syntyy vasta tämän päässä Kaikkea ei tarvitse yksittäisissä kohtauksissa näyttää, sillä katsoja täydentää mielessään loput Esimerkiksi yksittäiset otokset voivat olla tiiviisti rajattuja ja otosten väliltä voi poistaa tylsiä hetkiä Elokuvantekijä manipuloi ja johdattelee katsojan täydennysprosessia
6 Lev Kuleshov Valtion elokuvakoulu keskittyi paljon vanhojen elokuvien uudelleeneditointiin, koska kaikesta oli pulaa Kuleshovin efekti: yleisön reaktio riippuu vähemmän elokuvan yksittäisistä otoksista kuin otosten suhteesta toisiinsa Kuleshovin elokuvakokeilu ei ole säilynyt (koe voi olla pelkkä myytti, mutta kokeesta johdettu teesi on oikeansuuntainen) Elokuvantekijä rakentaa otoksista elokuvaa kuin muurari tiilimuuria Paloista syntyy eheä kokonaisuus Mekanistinen käsitys montaasista Elokuvassa kaiken on oltava montaasille alisteista Elokuva on verbaalisen kielen kaltaista ja elokuvantekijä vertautuu runoilijaan Elokuvantekijä rakentaa montaasilla lauseita yksittäisistä otoksista Otos vastaa kiinalaista ideogrammia eli monimutkaista kirjainta joka on samalla sana tai käsite
7 V. I. Pudovkin Montaasin pitää olla alisteista elokuvan kokonaisuudelle, erityisesti kerronnalle Sisältö on ensisijainen ja keinot valitaan sen mukaan Leikkaus on ohjaajan kieltä, jossa sanoja vastaavat otokset ja lauseet syntyvät otoksia yhdistelemällä Montaasin kielestä kehittyy kullekin ohjaajalle yksilöllinen tyyli Montaasi on maailman jäsentämistä elokuvan avulla ja siinä on kolme vaihetta Kuvattavien näkymien valinta Differentaatio eli valinta jo kuvatusta materiaalista Integraatio eli valitun materiaalin yhdistäminen orgaaniseksi kokonaisuudeksi Montaasi on katsojan ajatusten ja assosiaatioiden pakottavaa ja harkittua johdattelua Elokuva ohjaa katsojaa kuin kello Pavlovin koiria Elokuva jäljittelee ihmisen todellisuuden havainnoinnin prosessia Relationaalinen montaasi korostaa suhdetta otosten välillä Kontrasti, samanaikaisuus, parallelismi, toisto, symbolismi
8 Sergei Eisenstein Montaasin ideassa toteutuu Hegelin teesi-antiteesi-synteesi -oppi Montaasi ei perustu yhdistämiseen, vaan törmäykseen Montaasiteorian perustana on attraktion käsite Attraktio tarkoittaa niitä aggressiivisia hetkiä, jotka tuovat katsojassa esiin aistimuksia ja psykologisia reaktioita Attraktiomontaasin matematiikassa = 2,5 Konkreettisten objektien kuvia yhdistelemällä voidaan välittää abstrakteja käsitteitä ja tunteita Esimerkiksi veitsi + sydän = suru Otokset ovat raaka-aineita ja niiden yhdistelystä syntyy ohjaajan kieli Montaasi ei viittaa ainoastaan otosten välisiin suhteisiin Kuvansisäinen montaasi tarkoittaa konflikteja otosten sisällä Graafisia, kuvan tasojen, volyymien ja tilojen välisiä Montaasi vaikuttaa katsojaan kasvattaen tätä ideologisesti Tavoitteena ohjaajan luomisprosessin uudelleentuottaminen katsojassa Kyseessä on emotionaalisten tilojen kautta älyllisiin johtopäätöksiin etenevä dialektinen prosessi Elokuva etenee kuvasta tunteeseen ja tunteesta teesiin eli älylliseen johtopäätökseen
9 Kuvan sisäinen montaasi
10 Koska a) elokuvantekijällä tulee olla kollektiivisesta sosiaalisesta todellisuudesta kumpuava näkemys, b) hänen on elokuvan keinojen etenkin montaasin avulla kyettävä luomaan sellainen tunteen ja älyn synteesi, että c) se synnyttää katsojassa tuon saman alkuperäisen kuvan, joka alun pitäen leijui luovan taiteilijan silmien edessä ja d) tämä käy läpi saman dynaamisen luomisprosessin kuin tekijäkin. (Veijo Hietalan kiteytys Sergei Eisensteinin ajattelusta)
11 Metrinen montaasi Eisensteinin montaasiluokat Otosten pituuteen perustuva montaasityyppi Rytminen montaasi Otosten pituus rytmitetään niiden sisällön mukaan Tonaalinen montaasi Ei-fyysisiin tekijöihin perustuva montaasi, jota motivoivat otosten mieliala ja ilmapiiri Yläsävelmontaasi Polyfoninen montaasityyppi, jossa otetaan huomioon myös otosten ei-dominantit piirteet Intellektuaalinen montaasi Symbolinen ja käsitteellinen montaasityyppi, joka matkii Ihmisen ajatteluprosessia
12 In the thunder of the Potemkin s guns, a marble lion leaps up, in protest against the bloodshed on the Odessa steps. (Sergei Eisenstein) But that hardly fits the case. If we interpret the image in context, the lion has dozed contently throughout the massacre. It sits up and takes notice only after the Potemkin has begun to retaliate. (V. F. Perkins)
13 The problem is not that the symbol [awakening marble lion in Battleship Potemkin] carries such a wide range of potential meanings, but that so little exists by which we can define its significance. Each reading seems as good or weak as any other. The various interpretations are mutually exclusive, not mutually enriching. (V. F. Perkins) I claim only that there is no special merit attaching to the use of editing as such, and nothing more cinematic or creative about these usages than about achievements in the significant use of lighting, dialogue, décour, gesture or any other of the film-maker s resources. (V. F. Perkins)
14 Aluksi näyttämöllepanosta Elokuvan mekaaninen jäljennysluonne muuttui 1940-luvulla realistisen elokuvateorian ihanteeksi Aikaisemmin sitä oli pidetty esteettisenä ongelmana Mykkäelokuva oli kuitenkin puutteellista, koska siltä puuttui ääni Varhaisissa teorioissa puutteet käännettiin vahvuudeksi korostamalla elokuvallisina pidettyjä piirteitä, erityisesti montaasia Näyttämöllepanoa korostavat ajatukset juontavat käsityksestä, että elokuva on todellisuuden tutkimista/paljastamista Elokuvan tulee mukailla ihmisen tapaa hahmottaa todellisuutta Elokuvan tärkeimmät keinot: sekvenssiotos (kohtaus yhtenä otoksena), syvätarkka kuva ja näyttämöllepano Katsojan tulee olla vapaa siten, että merkityskokonaisuus syntyy hänen valintojensa lopputuloksena Elokuvantekijän ei tule manipuloida katsojaa, vaan katsojan katseen on saatava liikkua yksityiskohdasta toiseen Ohjaajan tulee uskoa todellisuuteen, ei kuvaan
15 Näyttämöllepano Näyttämöllepano tarkoittaa elokuvan rajauksen sisältöä ja sen systemaattista organisointia Kaikki mitä ohjaaja asemoi ja siirtelee kameran edessä Kyse on niistä elementeistä, jotka elokuva jakaa teatterin kanssa Näyttämöllepanon voi jakaa viiteen osa-alueeseen Lavastus, puvustus, maskeeraus, valaisu, näyttelijäntyö Näyttämöllepanon kautta ohjaaja ei hallitse vain sitä mitä katsojat näkevät vaan myös sitä milloin he sen näkevät Peittäminen ja paljastaminen (vrt. teatteri) Koska näyttämöllepano on aina luotu kameralle, se sisältää sen mitä katsojat voivat nähdä sekä sen miten heitä ohjataan se näkemään Viimekädessä tyyli on systeemi, jonka osa-alueet tukevat toisiaan Elokuvan arvon on usein väitetty perustuvan sen näyttämöllepanoon Näyttämöllepanon käsite on hyödyllinen, koska se kohdistaa huomion kuvien objektiivisiin piirteisiin Täsmällisempää kuin kokemuksista/tulkinnoista puhuminen
16 Särkyvä peili kuvaa päähenkilön psyykeen pirstoutumista elokuvassa Peilin takana. Kamera näyttää peilin katsojille tavalla, joka ei olisi teatterissa mahdollinen. Miksi tämä olisi vähemmän elokuvallista kuin editointi?
17 It was all in the script a disillusioned writer will tell you. But it was never all in the script. If it were, why make the movie? (Nicholas Ray) The disillusioned writer and the insensitive critic are alike in discounting the very thing for which one goes to the cinema: the extraordinary resonances which a director can provoke by his use of actors, décor, movement, shape, of all that can be seen and heard. (V. F. Perkins)
18 Näyttämöllepano estetiikka 1/2 Merkitys, tunteellinen tai älyllinen, juontaa elokuvan elementtien systemaattisista suhteista, eikä niinkään itsessään merkityksellisten asioiden esittämisestä Osat muodostavat kokonaisuuden ja kokonaisuus on ymmärrettävissä vain sen osien kautta Miten näytteleminen kytkeytyy lavastukseen, valaisu maskeeraukseen jne. Keskeinen kysymys: mitä nämä suhteet synnyttävät? Yhtenäisyys on merkityksen edellytys Kyse on siitä miten elokuvan lavastus, puvustus, maskeeraus, valaistus ja näyttelijäntyö tukevat toisiaan Viime kädessä näitä elementtejä ei voi tarkastella erillään kuvauksesta, editoinnista ja äänestä Keskeistä on, että editointi on vain yksi elokuvallinen keino muiden joukossa, eikä mikään esteettinen päämäärä Minkä takia editoiminen olisi elokuvallisempaa ja siten arvokkaampaa kuin muiden elokuvallisten keinojen käyttö?
19 Näyttämöllepano estetiikka 2/2 Mitä enemmän elokuva hyödyntää kuvien nopeaa vaihtumisesta, sitä vähemmän se voi hyödyntää kuvien ilmaisevia mahdollisuuksia Mitä suurempi kuvakoko, sitä enemmän tärkeiden yksityiskohtien huomaaminen vie aikaa Toisaalta otoksen pitkä kesto voi olla esteettinen tehokeino siinä missä lyhytkin Juuri tässä mielessä montaasin estetiikkaa voi pitää pitkille otoille ja näyttämöllepanon estetiikalle vastakkaisena Katsoja tulkitsee elokuvan elementtejä suhteessa toisiinsa Mitä enemmän elementit rikastuttavat teoksen merkitysverkostoa, sitä arvokkaampana luotua synteesiä voi pitää Mikäli joku elementti on epäyhtenevä muiden kanssa, elokuvassa on heikkous Metodi on hyvä useimpia elokuvia analysoitaessa (ja arvotettaessa), mutta vähemmän mielekäs esimerkiksi kokeellisten elokuvien kohdalla Niiden tekijät ovat tavoitelleet hyvin toisenlaisia päämääriä
20 Psykoanalyysin näkökulma Psykoanalyyttisessä elokuvateoriassa katsojan samastuminen kameraan on keskeisellä sijalla Mutta miten katsoja voi samastua kameraan kun hänelle tarjottava kuvamateriaali on fragmentaarista? Sutuurin käsite on lainattu lääketieteestä, jossa se tarkoitti alunperin haavan ompelemista leikkauksen jälkeen Elokuvateoriassa sutuuri on elementti, joka ompelee katsojan kiinni elokuvaan Sutuurin (suture) teoria on yritys selittää kuinka katsojan huomio kantaa leikkausten ja kameraliikkeiden ylitse Leikkaukset ja kameraliikkeet voisivat tuoda piilossa olevan elokuva-apparaatin katsojan nähtäville, mutta näin ei tapahdu Katsoja ei menetä yhteyttään elokuvan tarinaan Sutuuriteorian ymmärtämiseksi on tunnettava jatkuvuusleikkauksen periaatteet
21 Sutuuri prosessina 1. Elokuvan katsoja hukkuu lumoutuneena valkokankaan kuvavirtaan 2. Sitten jokin elokuvassa muistuttaa katsojaa representaation keinotekoisesta luonteesta Esimerkiksi uusi otos eli kuvakulman vaihtuminen 3. Elokuvan keinotekoisuuteen havahtuva katsoja on vain joku elokuvateatterissa joka katsoo kuvia, merkitsijöitä Hän kysyy, kuka elokuvassa puhuu Vaivaannuttava vastaus on: ei kukaan, poissaolo Katsoja kokee itsensä hylätyksi 4. Seuraavassa otoksessa tapahtuu jotakin, mikä imaisee katsojan takaisin elokuvaan Tämän tekevä elokuvallinen elementti on sutuuri, esimerkiksi jatkuvuusleikkaus Uusi otos onkin loogista jatkoa edeltävälle Jos edeltävä otos kysyi missä? uusi otos vastaa täällä tms. Jatkuvuusleikkaukset ompelevat katsojan elokuvaan 5. Nyt katsoja taas samastuu kameran katseeseen ja kokee, että joku kertoo elokuvaa Katsojan pelko hylätyksi tulemisesta sitookin hänet elokuvaan
22 Historiallinen poetiikka: kerronnan logiikka 1/2 Historiallinen poetiikka on sen tutkimista miten elokuvan tyyli ja kerronta ohjaavat (ja ovat eri aikoina ohjanneet) katsojan elokuvakokemusta Neoformalismi on käytännössä sama asia, joskin käsite painottaa teoreettisia lähtökohtia venäläisessä formalismissa, eikä niiden pohjalta tapahtuvaa historiallista tutkimusta Sutuuri kuvailee vain joitakin niiden skeemojen aspekteja, joihin katsoja tukeutuu hahmottaessaan elokuvan tilaa ja aikaa Sutuuri ei selitä katsojan kytkeytymistä elokuvaan Historiallisessa poetiikassa kytkeytyminen selitetään kerronnan käsitteellä Kerrontaa on kahden tai useamman peräkkäisen tapahtuman esittämistä jostakin näkökulmasta käsin kausaalisesti toisiinsa liittyvinä Mieli organisoi havaintoja odotusten ja tietojen kautta tehden niistä relevantteja Katsoja rakentaa mielessään elokuvan tarinamaailman sen kaikkine aspekteineen teoksen kuva- ja äänimateriaalista Havainnointi tapahtuu alhaalta ylös ja ylhäältä alas Skeemat jäsentävät havaintodatan ymmärtämistä Monet elokuvalliset keinot mukailevat tapaamme hahmottaa maailmaa
23 Historiallinen poetiikka: kerronnan logiikka 2/2 Kerronnan seuraaminen on katsojan osalta jatkuvaa hypoteesien tekemistä ja tarkistamista Kerronta ja tyyli synnyttävät yhä uusia odotuksia ja kysymyksiä tulevan suhteen Vastaavasti katsoja tarkastaa hypoteesejaan tarinan ja tyylin valossa Mikäli hypoteesi osoittautuu vääräksi, katsoja tekee uuden Hypoteesien avulla katsoja täydentää kerronnan aukkoja, esimerkiksi ellipsejä Mahdollisuus hypoteesien tekemiseen pienenee kaiken aikaa elokuvan edetessä Elokuvan lopussa kaikki on selvää Kerronnan logiikan kognitiivinen malli olettaa kompetentin katsojan Käytännössä kuka tahansa elokuvia elokuvia tunteva
24 Tyyli ongelmien ratkomisena Elokuvan osatekijät ovat motivoituja, tarkoituksellisia osia taideteoksen ykseydessä Niiden toiminta on löydettävissä elokuvan tarkalla lähiluvulla Tyyli on elokuvan keinojen merkityksellistä ja systemaattista käyttöä Yksilön tyyli (esim. Otto Preminger, Alfred Hitchcock) Ryhmätyyli (esim. klassinen Hollywood-elokuva, montaasielokuva) Elokuvien sisältö välittyy katsojille tyylin kautta Tyyli ohjaa katsojien huomiota tärkeisiin seikkoihin oikeilla hetkillä Ongelma/ratkaisu-malli Elokuvantekijällä on tavoitteita Elokuvanteko on jatkuvaa ongelmien ratkaisemista Tyylikeinot ovat ratkaisuja ongelmiin Tavanomaisesti ratkaisut tuovat mukanaan uusia ongelmia Elokuvantekijöille on tarjolla valmiita ratkaisuja (skeemoja), joita he ovat oppineet näkemistään elokuvista Innovatiiviset ohjaajat keksivät uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin Kun innovatiivinen ratkaisu yleistyy käytössä, syntyy uusi skeema
25 Outouttaminen Havaintomme maailmasta automatisoituvat kaiken aikaa Emme kiinnitä juurikaan huomiota tuttuun, turvalliseen ja oletustemme mukaiseen Taiteen tehtävä on outouttaminen Elokuva outouttaa tavanomaiset havaintomme niin maailmasta kuin taideteoksistakin Elokuvat saavat meidät näkemään asiat uudella tavalla Elokuvat lainaavat maailmasta materiaalia ja muuntavat sen toisenlaiseksi Uusi konteksti Uusi muoto Mikäli samaa outouttamisen kaavaa toistetaan riittävästi, sen outous katoaa Toisaalta käytöstä poistuneet konventiot voivat taas jonkin ajan kuluttua tuntua tuoreilta Koska havaitseminen automatisoituu kaiken aikaa, elokuvantekijät esittämään yhä uusia tapoja esittää tuttuja asioita
26 Aki Kaurismäen elokuvien Helsinki on sijoiltaan. Kaupunki on samanaikaises6 sekä tu7u e7ä outo. Elokuvassa Kauas pilvet karkaavat päähenkilöt o7avat koiran mukaansa niin elokuviin kuin ravintolaankin.
27 Ylijäämä (Excess) Elokuva ei tekstuaalisena systeeminä pysty kesyttämään kaikkia ristiriitaisia elementtejä sekä yhdistämään niitä loogisesti toisiinsa Elokuvaan tarttuu jotakin odottamatonta ja turhaa Tällaiset elementit jäävät vaikeasti kokonaisuuden kautta ymmärrettäviksi Elementin läsnäolon ja sen elokuvallisen tarkoituksen välillä on kuilu Tällainen elementti vetää huomiota itseensä kokonaisuuden kustannuksella Esimerkiksi auringon heijastus kameran linssissä Elokuvallisen ylijäämän käsite viittaa näihin elementteihin Ylijäämää voi käyttää tyylikeinona Esimerkiksi Jacques Tatin elokuvissa on vaikea sanoa, mikä on hauskaa, mikä potentiaalisesti hauskaa ja mikä taas neutraalia Kun elokuvissa on tarkoituksella ylijäämää, se hämmentää katsojia
28 Luennon pohjana käytettyä kirjallisuutta 1/2 Jacques Aumont et al. Montaasi teoksessa Elokuvan estetiikka (Helsinki: Edita, 1994), Henry Bacon, Audiovisuaalisen kerronnan teoria (Helsinki: SKS & Suomen elokuva-arkisto, 2000), Aki Kaurismäen sijoiltaan olon poetiikka teoksessa Kimmo Ahonen, Janne Rosenqvist, Juha Rosenqvist & Päivi Valotie (toim.) Taju kankaalle: Uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa (Turku: Kirja- Aurora, 2003), David Bordwell, Narration in the Fiction Film (London: Routledge, 1985), David Bordwell, On the History of Film Style (Cambridge et al.: Harvard University Press, 1997). David Bordwell & Kristin Thompson, The Shot: Mise-en-Scène ja The Relation of Shot to Shot: Editing teoksessa Film Art: An Introduction (New York et al.: McGraw-Hill, 1997), ja David Bordwell, Figures Traced in Light: On Cinematic Staging (Berkeley et al.: University of California Press, 2005).
29 Luennon pohjana käytettyä kirjallisuutta 2/2 Sean Cubitt, Suture teoksessa Edward Branigan & Warren Buckland (toim.) The Routledge Encyclopedia of Film Theory (London et al.: Routledge, 2014), John Gibbs, Mise-en-Scène: Film Style and Interpretation (Lontoo & New York: WallFlower). Veijo Hietala, Formatiivinen teoriaperinne ja Realistinen teoriaperinne teoksessa Tunteesta teesiin: Johdatusta klassiseen ja uuteen elokuvateoriaan (Helsinki: Kirjastopalvelu, 1994), V. F. Perkins, Film as Film: Understanding and Judging Movies (Lontoo: Da Capo Press, 1993). Kristin Thompson, Breaking the Glass Armor: Neoformalist Film Analysis (Princeton: Princeton University Press, 1988). Yuri Tsivian, Montage Theory I (Hollywood Continuity) ja Montage Theory II (Soviet Avant-Garde) teoksessa Edward Branigan & Warren Buckland (toim.) The Routledge Encyclopedia of Film Theory (Lontoo et al.: Routledge, 2014),
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa
LisätiedotEDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi TARINANKERRONNAN RAKENNE ELOKUVASSA Elokuvakerronnan määrittelyä Elokuvakerronnan kehitys ja muutokset
LisätiedotDigitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo
Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi
LisätiedotMontaasista Jean-Luc Godardin silmin Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne
Montaasista Jean-Luc Godardin silmin 16.3.2017 Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne Jean-Luc Godard (1930-) - Ranskalainen uusi aalto, tekijänpolitiikka - elokuvakriitikko/elokuvantekijä
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotJaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Näkökulman käsite elokuvassa
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Näkökulman käsite elokuvassa Aluksi Koska näkemisen käsite metaforisine ulottuvuuksineen on laaja, myös näkökulman käsite on moniulotteinen Käsitettä on käytetty
LisätiedotVoiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotJaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa Aluksi Elokuvan ilmiömäinen kyky imitoida todellisuutta on nostanut realismin elokuvakeskusteluiden keskiöön Tarkkojen kuvien
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotLapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa
Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotFRAME INNOVATION WORKSHOP Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen
FRAME INNOVATION WORKSHOP 16.12.2017 Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen archeaology ARKEOLOGIA listaaminen 60 minuuttia + keskustelu 15 minuuttia MIKÄ ONGELMA ON? MITEN SITÄ ON AIEMMIN KOETETTU/YRITETTY RATKAISTA?
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotVOIMAUTTAVA VALOKUVA
VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
LisätiedotLIIKKUVA KUVA VERKOSSA
LIIKKUVA KUVA VERKOSSA TAKU KASKELA/MLAB takukaskela@gmail.com HYVÄ VERKKOVIDEO HYVÄ VERKKOVIDEO TOIMII HALUTULLA TAVALLA HYVÄ VERKKOVIDEO OIKEALLE KOHDERYHMÄLLE HYVÄ VERKKOVIDEO SAA TOIVOTUN REAKTION
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotVieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien
Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotDigitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com
+ Digitaalinen tarinankerronta Satu Nurmela www.satujatarina.com + "Digital Stories are short, personal, multimedia tales, told from the heart. Anyone can make them and publish them on screens anywhere.
LisätiedotOPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ
OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa
LisätiedotMitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015
Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotMuuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken
Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotRoolipeliharjoitus. - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit
Peda-forum 2017, Vaasa Kokemuksia digitaalisen opettamisen kehittämisestä Roolipeliharjoitus - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit Anne-Maria Holma, Yliopistonlehtori,
LisätiedotVideoista voimaa! Parempia videoita mobiilisti. Jonne Hirvonen.
Videoista voimaa! Parempia videoita mobiilisti Jonne Hirvonen Miksi video? Herättää huomiota Kertoo tarinoita Synnyttää tunteita Jää mieleen Videoita mobiilisti? Älypuhelin = tietokone + kamera = kaikki
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotCover letter and responses to reviewers
Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotKaikenlaisiin kohtaamisiin
Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Arvokas johtaminen Technopolis Business Breakfast Tampere: JOHTAMISEN KIEHTOVUUS 3.9.2013 Paulina Ahokas, Toimitusjohtaja
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotTIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN
TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN PÄIVÄN TAVOITTEET Mitä tiedon visualisointi on? Mitä visualisoinnilla voidaan saavuttaa? Miten hahmotamme
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotHARJOITUS- PAKETTI A
Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotElävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus
Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä
Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotINNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul
INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
LisätiedotCC0-lisenssi: case Finna
CC0-lisenssi: case Finna Avoin data levällään? STKS:n seminaari 22.1.2014 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Missä ollaan nyt? Finnan lähtökohtana on ollut metatiedon avoimuus ja yhteiskäyttöisyys. Nykyisen
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotIhmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
LisätiedotKestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti
Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First Impression Manager?
LisätiedotSelkoilmaisun uudet muodot
Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset
LisätiedotUni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?
Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotKylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne
Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen
LisätiedotVoice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotBoard Game Lab. 4 Teema. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
Board Game Lab 4 Teema Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Mikä on teema? 2. Teeman suunnittelu ja kehittäminen Työskentelyä Keskustelua Teeman suunnittelua Mikä on teema? Peli = mekaniikka
LisätiedotOperatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39
Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotDia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu
Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
Lisätiedot