Keski-Suomen maakuntatilaisuus Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus

Transkriptio

1 Keski-Suomen maakuntatilaisuus Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus varatoimitusjohtaja

2 Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Mrd euroa 1,73 2,02 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos, mrd. euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, ,02 7, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): ,74 8, ,62 8, ,30 9, ,83 1) 10, ,43 11, ,31 12, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa /hp

3 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (Investointimenot rahoitusosuudet investointeihin) Lähde: Tilastokeskus

4 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kaikki kunnat: 2012* * Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus

6 % Kuntien vuosikate % poistoista Koko maa Lähde: Tilastokeskus

7 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. yhteensä Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Jyväskylän seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. pl. Jyväskylän seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Rahavarat, Rahavarat, koko maa Lainakanta, Lainakanta, koko maa Lähde: Tilastokeskus

11 1 (2) Laskelma valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen eräistä keskeisistä vaikutuksista kuntien tuloihin vuonna 2014 sekä vuosien valtionosuusleikkaukset yhteensä Keski-Suomen kunnissa Kunta Perus- Jäteveron Kiinteistö- Edellä mainitut yhteensä Vuosien palvelujen tuotto vero- valtionosuusleikkaukset valtionosuuden kunnille uudistuksen Laskenn. Laskenn. leikkaus v vaikutus /as vaikutus vaikutus v /as. v tulovero- (-207 /as.) tulovero- /as. /as. prosenttiin prosenttiin %-yks. %-yks. Kaikki kunnat , , , ,4 Kuhmoinen , ,8 Luhanka , ,0 Joutsa , ,8 Konnevesi , ,8 Viitasaari , ,8 Toivakka , ,6 Multia , ,0 Kannonkoski , ,0 Kivijärvi , ,2 Jämsä , ,

12 2 (2) Laskelma valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen eräistä keskeisistä vaikutuksista kuntien tuloihin vuonna 2014 sekä vuosien valtionosuusleikkaukset yhteensä Keski-Suomen kunnissa Kunta Perus- Jäteveron Kiinteistö- Edellä mainitut yhteensä Vuosien palvelujen tuotto vero- valtionosuusleikkaukset valtionosuuden kunnille uudistuksen Laskenn. Laskenn. leikkaus v vaikutus /as vaikutus vaikutus v /as. v tulovero- (-207 /as.) tulovero- /as. /as. prosenttiin prosenttiin %-yks. %-yks. Petäjävesi , ,7 Hankasalmi , ,9 Jyväskylä , ,3 Keuruu , ,5 Kinnula , ,1 Saarijärvi , ,8 Kyyjärvi , ,9 Pihtipudas , ,0 Äänekoski , ,4 Karstula , ,8 Laukaa , ,4 Muurame , ,2 Uurainen , ,

13 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: * Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2012* Lähde: Tilastokeskus

14 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /as. Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus

15 Budjettiriihi ja kunnat Viime kevään kehysriihen linjaukset hyväksyttiin sellaisinaan ml. valtionosuuksien leikkaukset ja veropohjan laajennukset Budjettiesitys kiristää kuntataloutta ennakkoarvion mukaan vajaa 300 milj. (arvio tarkentuu) Kuntarakennelain 4d 3. mom (yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiset) alueille ml. suurimmat kaupunkiseudut pakkoliitokset seudullisine kansanäänestyksineen Metropolihallintolaki, metropolihallinnolle vaaleilla valittu valtuusto 1 mrd tehtävien ja velvoitteiden purku. Työryhmä valmistelee tänä syksynä. 1 mrd vähennys vähentää työvoiman tarvetta jopa mrd kuntien omin toimin ja veroratkaisuin Julkisten palveluiden tuottavuuden nousu ksm 0,5 %/v rajaa julkisrahoitteisten palvelujen henkilöstön kasvua 1000 henkilöön/v muuten 3000/v kuntahenkilöstön määrä väheni KT:n arv 2015: , 2012 lokak Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä: valtionosuusuudistus ja peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen

16 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/ = Kehysriihi 3/ Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa *mm. sote sekä esi- ja perusopetus, sen lisäksi mm. 2-asteen säästöt

17 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 Toimintamenot Verorahoitus 1) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuthanek. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan)

18 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeutustoimia) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuthanek ,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot

19 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,63 38,86 40,19 41,55 42,94 44,38 - Palkat 15,65 16,29 16,58 16,93 17,29 17,72 18,16 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,85 4,97 5,13 5,16 5,26 5,35 - Ostot 12,71 13,58 14,29 15,04 15,83 16,67 17,55 - Muut toimintamenot 2,63 2,91 3,02 3,09 3,27 3,29 3,32 Korkomenot 0,35 0,33 0,37 0,51 0,71 0,89 1,06 Investoinnit 4,31 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 Yhteensä 40,32 42,56 43,83 45,31 46,86 48,43 50,04 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. - Palkat 5,4 4,3 5,5 4,1 3,3 1,8 3,4 2,1 3,4 2,1 3,3 2,5 3,4 2,5 - Ostot 8,4 6,8 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Menot yhteensä 1,2 5,5 3,0 3,4 3,4 3,3 3,3 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuthanek

20 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,84 17,74 17,85 18,43 19,11 19,91 Yhteisövero 1,67 1,21 1,30 1,37 1,43 1,28 1,37 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,68 21,33 21,89 22,81 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 5,3 0,6 3,2 3,7 4,2 Yhteisövero 18,5-27,3 7,2 5,8 4,2-10,5 6,5 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,3 5,4 1,5 3,2 2,6 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,16 28,04 28,04 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuthanek

21 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. +400M kertaluonteista Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,26 19,07 (painelaskelman mukaan) 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0, * -25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, ** -26,71 20,37 8,31 0,13 2,11-2,65 0,25-0, ** -27,68 20,67 8,42 0,06 1,42-2,75 0,25-1, ** -28,68 21,33 8,61-0,16 1,10-2,85 0,25-1, ** -29,70 21,89 8,77-0,30 0,66-2,95 0,25-2, ** -30,77 22,81 8,89-0,48 0,45-3,05 0,25-2,35 Tulorah. korjauserät -0,46-0,54-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,50 1,91 1,22 0,90 0,46 0,25 Investoinnit, netto -3,33-3,48-3,50-3,50-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 1) -1,11-1,98-1,59-2,28-2,60-3,04-3,25 Lainakanta Rahavarat 12,30 4,54 13,81 4,20 15,41 4,10 17,71 4,02 20,31 3,92 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuthanek ) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 23,41 3,88 26,61 3,

22 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Tilikauden tulos Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuthanek ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa

23 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuthanek

24 Valtionosuusuudistus:» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikeansuuntainen. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin (jää ulkopuolelle) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista vai peruspalvelujen valtionosuudesta? Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä Työpaikkaomavaraisuuskriteeri sen osuus ns. valtionosuuksien 305 milj lisäosasta? Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Muutokset perusteltava avoimesti Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Lopullisia arvioita ehdotuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voi vielä tehdä (kuntakohtaiset laskelmat syys- lokakuussa 2013)

25 Kuntarakenneuudistuksesta Selvitysvelvollisuus Kunnan tulee selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset muiden selvitysalueen kuntien kanssa Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia Manner-Suomen kuntia» kunnilla, joihin soveltuu jokin selvitysperuste» Muidenkin kuntien, jos muuten ei ole saavutettavissa riittävää toiminnallista kokonaisuutta ja ulkopuolelle jäävät kunnat, jos muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden jonkin toisen kunnan kanssa Kunta voi osallistua selvitykseen useammalla selvitysalueella

26 Selvitysperusteet Selvitysperuste määrittää selvitysvelvollisuuden ja selvitysalueen» Palveluperuste eli väestöpohja» Työpaikkaomavaraisuusperuste» Työssäkäyntiperuste eli pendelöinti» Yhdyskuntarakenneperuste eli yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve» Talousperuste eli kunnan heikko taloudellinen tilanne» Helsingin metropolialueen 14 kunnasta säädetty erikseen selvitysalueen ja selvitysvelvollisuuden osalta

27 Selvitysalueesta poikkeaminen Mahdollista poiketa selvitysperusteiden osoittamasta alueesta, jos selvitysalueella on edellytykset vastata lakisääteisistä palveluista, sekä jokin seuraavista edellytyksistä täytyy: 1. Poikkeava alue täyttää kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset (2, 4 ), 2. Erityisen harvaan asuttu seutu, 3. Poikkeaminen tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, 4. Poikkeaminen tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi VM päättää poikkeamisesta

28 Ilmoitus selvitysalueesta ja selvitysten määräaika Kuntien ilmoitettava , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä» VM toteuttaa kyselyn» Ilmoitus ei sido kuntaa, selvitysalue voi muuttua myöhemmin Selvityksen määräaika riippuu SOTE-järjestämislain hyväksymisestä» Järjestämislain tultua voimaan kunnilla on mahdollisuus arvioida sen vaikutuksia selvitykseen ja esityksiin» Määräajasta säädettävä vielä erikseen sote-järjestämislain yhteydessä» Vähintään 6 kk sote-järjestämislain hyväksymisestä (PeVL 20/2013 v p)» Todennäköisesti 2014 lopussa» VM voi pidentää hakemuksesta

29 Yhdistymisselvityksen sisältö Selvityksen tulee sisältää vähintään 1. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä 2. Suunnitelma palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 3. Selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 4. Selvityksen taloudellisesta tilanteesta 5. Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä 6. Yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista 7. Kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Laadittava muodostuvan kunnan näkökulmasta Laajempien selvitysten tekeminen mm. yhteistyön tiivistämisestä mahdollista kunhan liitosvaihtoehto vain myös selvitetään

30 Toimivalta kuntajaon muuttamisessa Mikä ei muutu? Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto» Yhdistyvien kuntien valtuustojen esityksestä» Valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen kuntajakoselvittäjän yhdistymisehdotus on hyväksytty vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä Mikä muuttuu? VN:n toimivalta kuntarakennelain 4d alueilla budjettiriihen päätösten perusteella (erillinen dia) VN:n toimivalta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa (kriisikunta) olevan kunnan liittämisestä» Voi päättää liitoksesta liitettävän kunnan tai muiden kuntien vastustuksesta huolimatta Muutoksen oltava välttämätön erityisen vaikeassa asemassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi Kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät

31 Yhdistymisen taloudellinen tuki Yhdistymisavustus viimeistään 2017 voimaan tulevissa liitoksissa» Kuntien lukumäärästä ja asukasmäärästä riippuen 2 10 miljoonaa euroa Avustukset selvityksiin enintään /selvitys (VM myöntää hakemuksesta, tarkempi ohjeistus tulee VM:ltä) Valtionosuuskompensaatio vuoden 2019 loppuun saakka» Jos muodostuvan uuden kunnan valtionosuus olisi pienempi kuin yhdistyvien kuntien valtionosuuksien summa

32 Kuntauudistuksen aikataulua vuosille Kuntien ilmoitukset selvitysalueista (4 h 1 mom.) Kuntarakennelaki voimaan, selvitysvelvollisuus alkaa Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Esitykset kuntajaon muutoksiksi 6 kk eduskunnan erillisestä päätöksestä (4 h :n 3 mom. voimaantulo (2)) (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Yhteys sote-järjestämislain hyväksymiseen. Kun ratkaisu on tiedossa, kunnilla vähintään 6 kk aikaa

33 Budjettiriihi Kuntarakennelain täydennys Lisätään valtioneuvoston toimivaltaa 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. VN toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti

34 Kuntarakennelain 4 d :n 3 momentti (suuntaa-antava lista, ei virallinen) - Forssa, Jokioinen, Tammela - Hämeenlinna, Hattula, Janakkala - Joensuu, Kontiolahti, Liperi - Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka - Kemi, Keminmaa, Simo, Tornio - Kotka, Hamina, Pyhtää - Kuopio, Siilinjärvi - Lahti, Hollola, Nastola - Lappeenranta, Imatra, Lemi, Ruokolahti, Taipalsaari - Mikkeli, Hirvensalmi - Oulu, Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä - Pietarsaari, Luoto, Pedersöre - Pori, Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pomarkku, Ulvila - Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki - Rauma, Eurajoki, Pyhäranta - Savonlinna, Enonkoski - Seinäjoki, Ilmajoki - Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi - Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko - Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari - Varkaus, Joroinen, Leppävirta

35 Budjettiriihi/metropolihallinto Pääkaupunkiseudulla VM asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän Metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto Selvityshenkilöiden suositusten mukaisesti kilpailukyvyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaiseminen Muut metropolihallinnolle osoitetut tehtävät Metropolikaava, jonka toimeenpano-osa ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa Tehtävien sisältö ja laajuus yhteydessä kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen Päätökset 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta

36 Petteri Orpon sote-koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

37 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7 Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat

38 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin asukasta, voi järjestää sosiaalija terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Maakuntien keskuskaupungit ja nykyiset yli asukkaan kunnat on todettu seuraavalla kalvolla

39 Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille

40 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sotealueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja

41 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella

42 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Alle asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut

43 Sote-rahoitus Jäsenkunnat voivanevat sopia keskenään, miten kuntayhtymän toiminta rahoitetaan ja millä perusteella jäsenkunnat maksavat palveluista vastuukunnalle Järjestämislakiin kirjattaneen ns. perälauta, jonka mukaan toiminta rahoitetaan, jos sopimukseen ei päästä» ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli» Kapitaatioon siirtyminen usean vuoden siirtymäajalla

44 Aikataulu: Väliraportista pyydetään lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä, eräiltä valtion viranomaisilta ja muilta väliraportissa käsiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausuntoaika mennessä. Lain hyväksymisen jälkeen kuntia kuullaan» järjestämisvastuun toteuttamisesta» sote-alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostamiseksi annettava valtioneuvoston asetus, joka annetaan syksyllä 2014 Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittavat toimintansa viimeistään

45 Vuoden 2013 lisätalousarvio Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin 15 milj. euroa Oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa» Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 milj. euroa mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen.

46 Kunta elinvoimapolitiikan moottorina* Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen * Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen

47 Muita keskeisiä muutoksia kunnissa Kuntalain kokonaisuudistus etenee esillä mm:» Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml. riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne.» Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen uudistettu kunnallinen itsehallinto Kuntien henkilöstön eläköityminen: lähes 60 % kunta-alan henkilökunnasta eläkkeelle 2030 mennessä Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä

48 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: