Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät

Transkriptio

1 Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Reijo Vuorento, apulaisjohtaja

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus * Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista 1, , , , , , , Vuosikate %:a poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, -0,16 6, Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): -0,05 7, ,02 7, ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot, vuodesta 2010 arvioluku. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa /hp

3 Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain Koko maa: * 2010* Lähde: Tilastokeskus /hp

4 Kuntien vuosikatteet , /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus /hp

5 Taustaa kuntatalouden ennakoitua paremmalle kehitykselle vuonna 2010 Talous- ja työllisyyskehitys arvioitua vahvempia, mistä johtuen kunnallisveron veropohjan (palkkasumman) kehitys ennakoitua parempi Yhteisöveron kasvu ennakoitua nopeampaa Suuri osa kunnista on saanut hidastettua toimintamenojensa kasvua HSY:n perustamisesta johtuva pääkaupunkiseudun kuntien saama kirjanpidollinen myyntivoitto noin 950 milj. euroa sisältyy tilinpäätöksiin Valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut (yhteisövero-osuuden korotus, Kela-maksun poisto, kiinteistöverorajojen korotus) vaikutus täysimääräisenä kuntien talouteen vuonna 2010 noin 800 milj Timo Kietäväinen

6 Kuntatalouden tulorahoitusvaje 1) Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tämä määritelmä tulorahoituksen riittävyydestä pitää paikkansa edellyttäen, että tuloslaskelmaan merkityt suunnitelmapoistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista poistonalaisten investointien tasoa. Näin ei kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten kohdalla ole kuitenkaan pääsääntöisesti ollut, vaan suunnitelmapoistot ovat jääneet olennaisesti alle poistonalaisten investointien tason. Kunta-alalla sovellettava kirjanpidon poistokäytäntö on osin peittänyt sen tosiseikan, että kuntatalous kokonaisuudessaan on heikentynyt jyrkästi. Tätä kuvaa myös kuntatalouden viime vuosien nopea velkaantuminen. 1) Tulorahoitusjäämä = vuosikate miinus poistonalaisten investointien omahankintamenot. Koska kuntasektorin vuosikate ei ole riittänyt omahankintamenojen rahoittamiseen, puhutaan tulorahoitusvajeesta J. Turkkila/my

7 Kuntatalouden tulorahoitusvaje (2) Poistojen tekemisen tarkoituksena on varautua palvelurakenteen uusimiseen. Kuluvia, poistonalaisia tuotantovälineitä ovat päiväkodit, koulut, sairaalat, vanhusten hoitolaitokset ja muut rakennukset sekä katu- ja johtoverkostot ja muut kiinteät rakenteet sekä koneet ja laitteet. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä 9 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 7,5 miljardia euroa J. Turkkila/my

8 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2 Kuntasektorin tilikauden tulos , mrd * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla * Vuoden 2010 tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten /hp investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan.

9 600 Keski-Suomen kuntien tilikauden tulos , /as * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, mrd. 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, * Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 10 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot /hp Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan.

11 Keski-Suomen kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Keski-Suomi Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Keski-Suomi Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus

12 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Jyväskylän seutukunta * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus 0

13 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Suomi pl. Jyväskylän seutukunta * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Kristina Wikberg Lähde: Tilastokeskus 0

14 Kataisen hallituksen painopistealueet 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden vakauttaminen 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen R. Vuorento

15 Hallitusohjelmasta poimittua

16 KESTÄVÄ KUNTATALOUS VAHVA PERUSKUNTA - MITÄ SE VOISI TARKOITTAA? a) Kansantalouden kestävyyden näkökulmasta? b) Yksittäisen kunnan kannalta? Lähtökohta: Pohjoismaissa paikallishallinnon osuus BKT: sta ja työllisyydestä on suuri Suomessa n. 20 % - Ruotsissa n. 25 %. Periaatteita: - vakaus ja monipuolisuus - kannustaa talous kasvuun ja työllisyyteen - heijastuu ympäröivään aluetalouteen ja koko kansantalouteen - paikallisuus - demokratia / toiminnan läpinäkyvyys Erityispiirre: - Pitkät etäisyydet ja suuret alueelliset erot

17 Kansantalouden kannalta kestävä kuntarahoitus : - kannustaa aktiiviseen elinkeino ja työllisyyspolitiikkaan - turvaa vakaan rahoituspohjan - on kuntalaisen ja päättäjien kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä - on valtio / kuntasuhteen kannalta vakaa ja ennakoitava - on oikeudenmukainen ja alueellisia tulopohja ja olosuhde eroja tasaava Vahva peruskunta : - alueellinen elinvoima monipuolinen elinkeinorakenne - riittävä asukaspohja - verorahoituksesta pääosa omista verotuloista - palvelujen ostojen merkitys ei ole liian suuri - investoinnit tulevaisuus suuntautuneita - investointikyky - riittävät talouden puskurit riskien hallinta Vahva / taloudellisesti hyvin toimiva kunta? - kunnan talous voi olla hyvin hoidettu ja kunnossa, vaikka se ei olisikaan ns. vahva peruskunta.

18 KUNTAPOLITIIKKA Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle.

19 Kunnallisveroprosentti % 20,0 Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) 17,0 Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13, ** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) M Enberg

20 % Kuntien tilinpäätösten mukaisten valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2009, % (verorahoitus = verotulot + valtionosuudet) 94 kunnalla osuus yli 50 % Maksimi: Ranua 67,4 % kunnalla osuus alle 50 % Keskimäärin Manner-Suomessa 28,1 % Mediaaniarvo Manner-Suomessa 43,5 % 0-10 Minimi: Espoo -0,3 % Kunnat valtionosuuksien ja verorahoituksen suhteen mukaisessa suuruusjärjestyksessä 332 Kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus 20

21 Kunnan laskennallinen tuloveroprosentti, kun kunnan valtionosuudet korvataan tuloveroprosenttia korottamalla Kuntakohtaiset ääripäät Kunnan koko Tulovero-% 2011 Valtionosuudet Tulovero-%, jolla saadaan valtionos. 2010, /as. vastaava tuotto Laskennallinen tulovero-% Ranua Rautavaara Puolanka Kivijärvi Utsjoki Manner-Suomi Kerava Helsinki Kauniainen Kaskinen Espoo 19, ,09 70,34 20, ,49 64,49 20, ,65 62,65 19, ,64 62,14 20, ,21 61,96 19, ,02 28,20 18, ,04 21,79 18, ,14 20,64 16, ,96 17,46 20, ,66 20,66 17, ,44 18, /hp

22 Kuntaliiton talouslinjauksia valtion kuntapolitiikkaan Kuntien tehtävät ja tulorahoitus saatettava tasapainoon: kuntien tehtävien lisäykset ja samanaikaiset tulojen leikkaukset kohtuuton yhdistelmä ja kiristää kuntaverojen korotuspaineita. Myönteistä hallituksen linjaukset maksaa valtionosuuksien indeksitarkistus ja kustannusten jaon tarkistus sekä verovähennysten kompensaatio täytenä. Valtionosuuksien leikkaus (631 milj. ) kohtuuton. Tehtävien lisäyksestä kunnille 100 % valtionosuus. Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta otettava kuntien rahoitusja valtionosuusuudistuksen osaksi. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on: Kuntien veropohjaa vahvistettava: uudet verolähteet ja nykyisten kehittäminen erit. kiinteistövero, verovähennysten kompensointi (sovittu hallitusohjelmassa) Järjestelmää rukattava tuloksellisuuteen kannustavaksi ja kuntaliitosneutraaliksi Uudistus valmisteltava huolella ja laaja-alaisesti. Taustaselvitykset käynnistettävä pikaisesti

23 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 %-yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2000 as as as as as as. Yli as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Reijo Vuorento / hp

24 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 %-yksikön nosto 1) Reijo Vuorento / hp Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %)

25 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Keski-Suomen kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Dia 1. Kunta Kuhmoinen Luhanka Kivijärvi Kannonkoski Viitasaari Joutsa Multia Jyväskylä Karstula Jämsä Keuruu Kyyjärvi Konnevesi Muurame Toivakka Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kristina Wikberg

26 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Keski-Suomen kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Dia 2. Kunta Saarijärvi Pihtipudas Kinnula Äänekoski Hankasalmi Laukaa Uurainen Petäjävesi Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Keski-Suomi Koko maa ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kristina Wikberg

27 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2015 Lähde: Peruspalvelubudjetti 2012, sekä Kuntaliiton laskelmat

28

29

30

31

32

33 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 33,79 35,17 36,59 38,07 39,64 41,29 - Palkat 14,60 15,01 15,46 15,92 16,46 17,03 17,62 - Muut henkilöstömenot 4,46 4,47 4,61 4,74 4,91 5,07 5,25 - Ostot 10,92 11,67 12,45 13,23 14,03 14,87 15,76 - Muut toimintamenot 2,50 2,64 2,65 2,70 2,67 2,67 2,66 Korkomenot 0,29 0,30 0,32 0,39 0,50 0,54 0,58 Investoinnit 3,99 5,74 1) 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 Yhteensä 36,76 39,83 1) 39,90 41,38 42,97 44,58 46,27 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 4,2 3,1 4,0 2,8 4,1 3,0 4,0 3,0 4,0 3,4 4,1 3,5 4,2 3,5 -Ostot 6,9 6,9 6,7 6,3 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 2,9 8,4 1) 0,1 3,7 3,8 3,7 3,8 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali /hp

34 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 4, * 11e 12e 13e 14e 15e 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,0 4,1 4,0 4,0 4,1 4,2 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa /hp

35 Kunta-alan palkkasumman kehitys Muutoksen vaikutus käyttötalouden palkkasummaan, % Erä * 2010* 2011** 2012** Ansiotasoindeksi 4,2 3,0 3,7 5,5 3,5 3,4 3,0 3,2 Muut tekijät 1) -0,2 0,3 0,4 0,8-0,4-0,6 0,5 0,3 YHTEENSÄ 4,0 3,3 4,1 6,3 3,1 2,8 3,5 3,5 1) Mm. paikalliset sopimukset, lomautukset ja irtisanomiset, työpanoksen muutoksen sekä rakennemuutosten vaikutukset *) Ennakkotieto **) Ennuste J. Turkkila/my

36 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,56 17,16 17,77 18,41 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,49 1,49 1,33 1,38 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,28 19,90 20,38 21,11 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,4 3,6 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-8,0 0,0-10,7 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,6 3,2 2,4 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 27,87 27,87 22,87 22,87 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti /hp

37 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintakate -22,41-22,94-23,89-24,85-25,85-26,92-28,04 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,16 7,71 0,17 3,15-2,22 0,25 19,28 8,06 0,15 2,64-2,32 0,25 19,90 8,47 0,08 2,60-2,43 0,25 20,38 8,93 0,06 2,45-2,54 0,25 21,11 9,45 0,04 2,56-2,65 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,93 1,18 0,56 0,42 0,16 0,15 Tulorah. korjauserät -0,39-1,38-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,70 2,95 2,44 2,40 2,25 2,36 Investoinnit, netto -3,08-3,07-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,37-0,45-0,96-1,00-1,15-1,04 Lainakanta 10,88 11,67 12,22 13,22 14,27 15,47 16,57 Rahavarat 4,22 4,75 4,71 4,65 4,60 4,55 4,51 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp

38 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. 1)Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot - rahoitusosuudet /hp Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella

39 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot /hp Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella

40 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan,%: 4,0 4,0 4,1 4,2 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,6 3,2 2,4 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina , minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti sekä Kuntaliiton laskelmat /hp

41 Kunta Keski-Suomen kuntien taloudellisia tunnuslukuja Asukasluku Tulovero-% 2011 Vuosikate %:a poistoista 2010 Lainakanta 2010 /as. Kertynyt yli-/alijäämä 2010, /as. Dia 1. Kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 2009, /as. Koko maa , Keski-Suomi , minimi , maksimi , Jyväskylä , Jämsä , Äänekoski , Laukaa , Keuruu , Saarijärvi , Muurame , Viitasaari , Hankasalmi , Joutsa , ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosilta

42 Kunta Keski-Suomen kuntien taloudellisia tunnuslukuja Asukasluku Tulovero-% 2011 Vuosikate %:a poistoista 2010 Lainakanta 2010 /as. Kertynyt yli-/alijäämä 2010, /as. Dia 2. Kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 2009, /as. Pihtipudas , Karstula , Petäjävesi , Uurainen , Konnevesi , Kuhmoinen , Toivakka , Multia , Kinnula , Kannonkoski , Kyyjärvi , Kivijärvi , Luhanka , ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosilta