Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton kuntaseminaari Mikkelissä Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista

Transkriptio

1 Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton kuntaseminaari Mikkelissä Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista 1, , , , , , TPA 1, Vuosikate %:a poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 Asukasta kohti, Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): 0,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, ,42 10, ,31 12, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi tilinpäätösarvioiden mukaan.

3 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 0 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet 3 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.

4 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2012* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 4

5 Kuntien vuosikate %:a poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku (ennakkotieto) * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 5

6 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Etelä-Savo yhteensä * 6 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

7 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Mikkelin seutukunta * 7 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Savonlinnan seutukunta * 8 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pieksämäen seutukunta * 9 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

10 KEHYSRIIHEN VAIKUTUKSET RAHOITUSASEMAAN (kaikki tekijät eivät mukana, lopulliset kokonaismenetykset tulennevat olemaan esitettyä suurempia) Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten kompensaatio Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava lisäkustannus kunnille (oletus aktivointituesta kunnille) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida kunnille Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja poistojen muutos) siltä osin, kun ei kompensoida kunnille (arvio) Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Arvion mukaan yhteisöveron menetyksistä kunnille esitetään kompensoitavaksi noin 120 M Kuntaliiton mielestä yhteisöveron menetykset tulisi kompensoida täysimääräisesti esim. n. 240 M vuonna 2014 Pienehköjä valtionosuusleikkauksia mm. harkinnanvarainen rahoitusavustus, ei ole vielä kyetty kokonaisuudessaan huomioimaan Työmarkkinauudistus-150 M perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 M eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle STM:n kaste-ohjelman leikkaus -2 M ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n ja STM:n alueille ei ole tässä taulukossa huomioitu 10

11 150 Kehysriihen päätösten vaikutus kuntien verotuloihin, milj Kunnallisverotuksessa Kunnallisveron kompensointi (PPO) Yhteisöverotuksessa Yhteisöveron kompensointi (arvio) Kiinteistöverotuksessa Jäteverossa Muutokset yhteensä

12 Valtion kehyspäätös : Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta. 12

13 13

14 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos milj. euroa Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa 14

15 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot PPO Prosenttia: BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos 1,6 3,7 3,0 2,4 2,4 2,7 2,7 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2,9 15

16 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,45 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 - Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 - Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 - Muut toimintamenot 2,63 2,87 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 5,4 4,3 5,0 3,7 3,5 2,4 3,3 2,5 3,8 2,5 3,7 3,0 3,7 3,0 -Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

17 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,3 % 3,6 % Määrä 1) : 2,0 % 1,1 % Kustannustaso: 3,3 % 2,5 % 5,0 4,0 Määrän muutos 1) 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) * 13a 14a 15a 16a 17a 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. Vuosille ei ole arvioitu muita volyymimuutoksia Toimintamenojen kasvuarvio epärealistinen? /hp Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

18 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (PPO:n painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5-27,3 6,4 6,3 2,5-11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49???? Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

19 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (PPO:n painelaskelman mukaan) * Toimintakate -24,26-25,83 Verotulot Käyttötalouden valt.os. 19,07 7,66 19,33 8,07 Muut rahoituserät, netto 0,08 0,17 Vuosikate 2,55 1,74 Poistot -2,23-2,36 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,27 Tilikauden tulos 0,44-0, ** 2014** -26,79 20,18 8,26 0,16-27,73 21,03 8,22 0,07 1,80 1,59-2,65 1) -2,75 0,17 0,17-0,68-0, ** -28,89 21,80 8,45-0,05 1,31-2,85 0,17-1, ** -30,02 22,48 8,63-0,21 0,88-2,95 0,17-1, ** -31,19 23,42 8,78-0,38 0,63-3,05 0,17-2,25 Tulorah. korjauserät -0,46-0,47-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33-3,68-3,65-3,65-3,65-3,65-3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11-2,14-2,13-2,34-2,62-3,05-3,30 Lainakanta 12,30 13,91 16,11 18,51 21,16 24,26 27,56 Rahavarat 4,54 4,32 4,29 4,25 4,18 4,13 4,03 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 19

20 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) /hp

21 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (PPO:n painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

22 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1, Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 22

23 Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle siten, että laki voi tulla voimaan alkaen. Lausuntokierroksen perusteella vain teknisiä tarkistuksia paitsi, että kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset mennessä (luonnoksessa ), jotta saisi avustusta ja valtionosuuskompensaatiota Myönteistä, että yhdistymisavustukset ja valtionosuuksien menetyksen korvaukset rahoitetaan valtion toimesta. Lakiin ei tullut mukaan vaihtoehtoa, jossa kuntaliitosten ohella olisi niillä alueilla, joissa kuntaliitosselvityksiä ei käynnisty, olisi mahdollista selvittää myös yhteistyön tiivistämistä. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Sote järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Määräaika tiukka: asti! Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan Hallituksen kehysriihi 21.3.:Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamalli ei nykyisellään tähän sovellu. 23

24 Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva), jotka Koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujen koordinoinnista ja ohjauksesta. Vastaavat tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. Nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä. Vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. 24

25 Kuntien nykyiset sote-ratkaisut ja kehysriihen vaikutukset Kunnan väestöpohja yli asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitos yli asukkaan kunnan kanssa) Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta asukasta, järjestää itse (22) Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kunta asukasta, mukana yt-alueessa (14) Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa on mukana yli asukkaan kunta (21) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (nykyinen tai laajeneva ratkaisu) Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa mukana asukkaan kunta (31) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut = uusi ratkaisu Kunta alle asukasta, järjestää itse tai on mukana yt-alueessa, jossa ei ole mukana yli as kuntaa (195) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (yli as. kuntaan, jollaista ei nykyisellä yt-alueella ole) Kehysriihen linjauksista ei vieläkään tarkkaa tietoa sote-alueita tulee ilmeisesti 20-30, sosiaalitoimen palvelujen mukanaoloa ei vielä kunnolla pohdittu. 25

26 KUNTALAKI: toimielimet ja johtaminen, uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot Toimielimet ja johtaminen jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet., kuntakonserni, yhteistoiminta Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto kunnan talouden sekä yhteistoiminnan talouden sekä kuntakonsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus Kunnat ja markkinat jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM Säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuudet tukea yritystoimintaa. 26

27 Valtionosuusuudistus: - valtionosuusleikkaukset; perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu - Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikean suuntainen mm. - Laskennallisuus - Kustannusten jaon tarkistusten nopeutus - Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) - Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille - Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) - Keskiasteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin - Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista - Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) - Pohdittavaa jatkossa ehdotuksessa mm. - Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä; MITEN? - Työpaikkaomavaraisuuskriteeri - Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa - Uudet painotusten perusteet avoimesti näkyviin - Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina Lopullisia arvioita ehdotuksesta ei voi vielä tehdä

28 henk Kunta-alan eläkkeelle jääneet sekä ennustettu eläkepoistuma Lähde: Keva eläkkeelle siirtyy kunta-alan työntekijää (58 % nyk. työntekijämäärästä) Siitä: : työntekijää (16 % nyk. työntekijämäärästä) : työntekijää (32 % nyk. työntekijämäärästä) 28

29 Kunta-alan eläkepoistuma maakunnittain Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Lappi Kainuu Etalä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Ahvenanmaa % 29 Lähde: Keva

30 Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Ammattiryhmä (vakuutettuja v. 2010) Sihteerit (11 717) Siivoojat (17 522) Sairaala- ja hoitoapulaiset (11 328) Perhepäivähoitajat ym. (14 224) 74,8 74,8 72,4 67,0 Koko kunta-ala ( ) Aineopettajat ja lehtorit (29 623) Perus- ja lähihoitajat (49 188) Lastenhoitajat ja päiväkotiapul. (20 945) Henkilökohtaiset avustajat ym. (13 300) Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. (10 710) Lastentarhanopettajat (13 682) Luokanopettajat (15 224) Sairaanhoitajat (43 010) 57,9 57,5 56,5 54,3 51,2 50,0 47,1 45,2 45, % Lähde: Keva

31 Muita keskeisiä muutoksia kunnissa Kuntien rooli elinvoiman vahvistajina elinvoimapolitiikka uudelleen strategian keskiöön Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne. Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen uudistettu kunnallinen itsehallinto Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä 31

32 Kunta elinvoimapolitiikan moottorina* Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (innovatiiviset kaupungit ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen *Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen 32

33 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: 33