Päijät-Hämeen kuntapäivä Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen kuntapäivä Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd. euroa Asukasta kohti, 1,72 2,02 1,92 1,80 2,47 2,05 1, Vuosikate % poistoista Vuosikate % poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa ,02 Lainakanta: Mrd. euroa 7,67 Asukasta kohti, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, ,42 10, TPA -0,31 12, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi Tuula Haatainen tilinpäätösarvioiden mukaan.

3 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas * 0 3 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.

4 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Manner-Suomi: 2012* 2011 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 2012* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 4

5 % Kuntien vuosikate % poistoista Päijät-Häme Päijät-Häme Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

6 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Päijät-Häme yhteensä * 6 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Tuula Haatainen -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

7 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lahden kaupunki * 7 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Tuula Haatainen -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 Lahden tilinpäätöksen mukaan

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Päijät-Häme pl. Lahden kaupunki * 8 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Tuula Haatainen -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

9 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Päijät-Häme Rahavarat, Päijät-Häme Rahavarat, koko maa Lainakanta, Päijät-Häme Lainakanta, koko maa * Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

10 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) Tuula Haatainen /hp

11 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (PPO:n painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

12 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot PPO Prosenttia: BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos Kunta-alan työlliset, henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 1,6 3, ,7 3, ,0 2, ,4 2, ,4 2, ,7 3, ,7 3,0 463 Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2,9 12

13 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1, Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 13

14 Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan alustava arvio Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti PPO-ministeriryhmän kokouksessa esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80 milj. /v ja yhteisöveromuutos n milj. /v) ei tältä osin muodostuisi. Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.osuus menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Muuta: Työmarkkinauudistus -150 milj. perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj. eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj. vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj. ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu- 14

15 250 Kehysriihen päätösten vaikutus kuntien verotuloihin, milj. 200 Kiinteistöverotuksessa 150 Jäteverossa Muutokset yhteensä Muutokset kunnallisverotuksessa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti valtionosuuksissa Muutokset yhteisöverossa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti yhteisöveron jako-osuutta korottamalla 15

16 Valtion kehyspäätös : Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta. 16

17 17

18 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos milj. euroa Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/

19 Kuntauudistus» Kuntarakenne» Prosessi, joka tähtää viimeistään 2017 tapahtuviin rakennemuutoksiin» Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rakenne» Tavoite 2017» Kuntalaki» 2015 alussa» Valtionosuudet» 2015 alussa 19

20 Kuntarakenne kuntarakennelaki Hallituksen esitys eduskunnassa Selvitysvelvollisuus Selvitysperusteet» Väestöpohja» Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti (pendelöinti), yhdyskuntarakenne» Talous Selvitettävä liittymisen edellytykset 20

21 Selvitys Tavoitteena esitys kuntien yhdistymisestä ja yhdistymissopimus» Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta» Yhdistymisen vaikutus yhteistoimintaan» Taloudellinen tilanne» Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta» Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista» Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella 21

22 OKA Kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuutta ei voi pitää sen vuoksi perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna. Näkemykseni mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa» toisaalta eduskunnan näkökulmasta sen käsitellessä kuntajakolain uudistamista koskevaa hallituksen esitystä lakien voimaantuloajankohdan ja ilmoituksille ja selvityksille asetettavien määräaikojen osalta sekä» toisaalta kuntien näkökulmasta siinä vaiheessa, kun kuntien uudistettuun kuntarakennelakiin perustuva velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä tulisi voimaan. 22

23 Kuntarakenneuudistuksen aikataulua vuosille Kuntarakennelaki voimaan Kuntien ilmoitukset selvitysalueista viim Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Kuntien esitykset kuntajaon muutoksiksi v:lle 2015 ennen kesää 2014 (2) Kuntien esitykset v:lle 2016 ja 2017 kuntajaon muutoksiksi ennen (1) 12 kaupunkiseutua. (2) Ministeriö ei ole ilmoittanut vielä aikarajaa, mutta se tullee sijoittumaan maalis-huhtikuulle

24 Syksy 2013 Selvitysalueiden muodostaminen Mahdolliset poikkeushakemukset Mahdolliset erityisselvitykset VN arvioi uudistuksen etenemistä

25 Päijät-Häme Hartola Asukasluku < Pendelöintikriteeri Sysmä Yhdyskuntarakennekriteeri Työpaikkaomavaraisuus Padasjoki Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Asikkala Heinola Hämeenkoski Kärkölä Hollola Lahti Orimattila Nastola Kunta Asukasluku Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä

26 Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja sote-uudistus ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus (kuntarakennelaki) vahvat peruskunnat Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista. Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti 26

27 Palvelurakenneuudistus Tuula Haatainen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja

28 Sosiaali- ja terveystoimen ratkaisun väestöluokittelu Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle asukasta, 98 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli asukasta, mutta alle asukasta, 153 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli asukasta, 53 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa Kuntien välinen yhteistoiminta Huom. Kunnat eivät muodosta yhteistoiminta-aluetta, vaan järjestävät palvelut itsenäisesti MML,

29 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 29

30 Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä (huom. poikkeukset) Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut» sosiaalipalvelut» kehitysvammaisten erityishuolto» perusterveydenhuolto» erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla» kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat 30

31 Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana.» Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. 31

32 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo

33 Perustason alue 1 (2) Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.» tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana.» tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille 33

34 Perustason alue 2 (2) Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä» kunnan asukasluku on nyt yli » valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kokonaisratkaisu» lisäksi yli asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunnan ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. 34

35 Perustason toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja.» edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon» yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon.» Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. 35

36 Alle asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen» kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen» muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä» jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut 36

37 Erityisvastuualueet Erityisvastuualueen (ervan) perustehtävät ovat: 1) turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2) päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin erva-alueella. 3) Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muiden edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi) Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien perustama). 37

38 Rahoitus Koordinaatioryhmä ei juurikaan käsitellyt rahoitusta Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset, varalla olo (johon sisältyy mm. päivystyksen, ensihoidon ja poikkeustilannevalmiuden ylläpito) sekä palvelujen käyttö. Rahoitusratkaisulla pyritään välttämään osaoptimointia sekä tukemaan toimivien palveluketjujen toteuttamista ja vastuun selkeyttä. Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö. 38

39 Alueiden muodostaminen Pääsääntönä on, että järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten kuin edellä on todettu. Kriteerit ovat yhdenmukaiset koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan myöntää mahdollisuus poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi kielellisten oikeuksien turvaaminen. Sote-alueiden ja perustason alueiden alustavista muodostamiskriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä VM:lle marraskuussa Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä:» kriteereistä sekä» niiden perusteella muodostuvista sote- ja perustason alueista. Kuntien kuuleminen lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2014 Valtioneuvostion asetus alueista Sote-alueet ja perustason alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään

40 Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista. Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote-alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa. Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle. Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa. 40

41 Yliopistolliset sairaalat Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote-alueen omistukseen. Yliopistollinen sairaala on osa sote-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sote-alue. Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan. 41

42 Jatkotyön aikataulu STM:n valmisteluryhmän väliraportti kesäkuussa 2013 Valmisteluryhmän ehdotus joulukuussa 2013 Ehdotus lausunnoille tammikuussa 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan

43 Koordinaatioryhmä Erva-alueen palvelut 1. Sote-alue (Maakunnan keskuskaupunki tai työssäkäyntialueen keskuskunta, jossa vähintään n asukasta vastuukuntana) järjestävät itse kaikki palvelunsa, ml. nykyiset sairaanhoitopiirin palvelut pl. tulevat Erva-alueen palvelut. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne selvitysalueella oleva, nyt yli asukkaan kunta voi saada perustason sote-palvelujen järjestämisoikeuden vain erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 2. Perustason alue (vähintään n asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset tarpeellisesta osasta laajan perustason palveluista keskuskunnan kanssa. 3. Muut kunnat (alle vähintään n asukasta) solmivat vastuukuntasopimukset sekä perustason että laajan perustason palveluissa rahoitusvastuu, ei järjestämisvastuuta 43

44 Kiitos! Tuula Haatainen