Satakunnan maakuntatilaisuus Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntatilaisuus Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 800 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas * 0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (Investointimenot rahoitusosuudet investointeihin) Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen, Satakunta

3 Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Mrd euroa 1,73 2,02 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos, mrd. euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, ,02 7, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): ,74 8, ,62 8, ,30 9, ,31 12, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa Timo Kietäväinen, Satakunta ,83 1) 10, ,43 11,

4 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Kaikki kunnat: 2012* 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 2012* Timo Kietäväinen, Satakunta Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen, Satakunta

6 Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: * 2012* Timo Kietäväinen, Satakunta Lähde: Tilastokeskus

7 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /as. Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen, Satakunta

8 % Kuntien vuosikate % poistoista Satakunta Satakunta Koko maa Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen, Satakunta

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Satakunta yhteensä Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen, Satakunta Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rauman seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen, Satakunta Lähde: Tilastokeskus

11 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Porin seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen, Satakunta Lähde: Tilastokeskus

12 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Satakunnan seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Timo Kietäväinen, Satakunta Lähde: Tilastokeskus

13 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Satakunta Rahavarat, Satakunta Rahavarat, koko maa Lainakanta, Satakunta Lainakanta, koko maa Timo Kietäväinen, Satakunta Lähde: Tilastokeskus

14 Laskelma budjettiesityksen eräistä keskeisistä vaikutuksista kuntien tuloihin vuonna 2014 sekä vuosien valtionosuusleikkaukset yhteensä Satakunnan kunnissa Kunta Perus- Jäteveron Kiinteistö- Edellä mainitut yhteensä Vuosien palvelujen tuotto vero- valtionosuusleikkaukset valtionosuuden kunnille uudistuksen Laskenn. Laskenn. leikkaus v vaikutus /as vaikutus vaikutus v /as. v tulovero- (-207 /as.) tulovero- /as. /as. prosenttiin prosenttiin %-yks. %-yks. Kaikki kunnat , ,2 Satakunta , ,3 Eurajoki , ,2 Siikainen , ,1 Lavia , ,8 Kokemäki , ,5 Honkajoki , ,8 Merikarvia , ,8 Säkylä , ,3 Köyliö , ,5 Kankaanpää , , Timo Kietäväinen, Satakunta

15 Laskelma budjettiesityksen eräistä keskeisistä vaikutuksista kuntien tuloihin vuonna 2014 sekä vuosien valtionosuusleikkaukset yhteensä Satakunnan kunnissa Kunta Perus- Jäteveron Kiinteistö- Edellä mainitut yhteensä Vuosien palvelujen tuotto vero- valtionosuusleikkaukset valtionosuuden kunnille uudistuksen Laskenn. Laskenn. leikkaus v vaikutus /as vaikutus vaikutus v /as. v tulovero- (-207 /as.) tulovero- /as. /as. prosenttiin prosenttiin %-yks. %-yks. Jämijärvi , ,7 Nakkila , ,4 Luvia , ,3 Pomarkku , ,7 Huittinen , ,6 Karvia , ,9 Pori , ,3 Eura , ,4 Harjavalta , ,3 Ulvila , ,3 Rauma , , Timo Kietäväinen, Satakunta

16 Budjettiriihi ja kunnat Viime kevään kehysriihen linjaukset hyväksyttiin sellaisinaan ml. valtionosuuksien leikkaukset ja veropohjan laajennukset Budjettiesitys kiristää kuntataloutta VM:n arvion mukaan 250 milj. 1 mrd. tehtävien ja velvoitteiden purku. Työryhmä valmistelee tänä syksynä. 1 mrd. vähennys vähentää työvoiman tarvetta jopa mrd. kuntien omin toimin ja veroratkaisuin Julkisten palveluiden tuottavuuden nousu ksm 0,5 %/v rajaa julkisrahoitteisten palvelujen henkilöstön kasvua henkilöön/v muuten 3 000/v kuntahenkilöstön määrä väheni KT:n arv 2015: , 2012 lokakuu Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä: valtionosuusuudistus ja peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen. Kuntarakennelain 4d 3. mom. (yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiset) alueille ml. suurimmat kaupunkiseudut pakkoliitokset seudullisine kansanäänestyksineen Metropolihallintolaki, metropolihallinnolle vaaleilla valittu valtuusto Timo Kietäväinen, Satakunta

17 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa*, muutos ,milj. Dia1 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto VM: Valtionosuusleikkaukset Vanhuspalvelulain toimeenpano Joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito Oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset Lastensuojelun kehittäminen Kotikuntaa vailla olevien terveydenhuolto Jäteveron tuottoa vastaava lisäys kuntien valtionos Kuntien rahoitusosuus lääkärihelikoptereihin Yhdistymisavustukset 9 9 Kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset 4 4 Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM YHTEENSÄ OKM: Lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt Ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt Valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa Ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen lisääminen Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa Timo Kietäväinen, Satakunta * vm:n arvio

18 Dia 2 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa*, muutos , milj. 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto OKM jatkuu: Nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvä lisärahoitus alueille Valtionosuusindeksin jäädytys Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen Ammattikorkeakoulujen avustukset Perustamishankkeet Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset OKM YHTEENSÄ STM: Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon Säästö kehittämishankkeissa Oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot Säästö EVO-tutkimuksessa Valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 9 9 STM YHTEENSÄ TEM: Palkkatuki kunnille Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset yhteensä ) Verotuksen ja maksujen muutokset Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä Timo Kietäväinen, Satakunta * vm:n arvio

19 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli noin 15 % Uutta Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/ Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa *mm. sote sekä esi- ja perusopetus, sen lisäksi mm. 2-asteen säästöt Timo Kietäväinen, Satakunta

20 Timo Kietäväinen, Satakunta

21 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997 = 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) Timo Kietäväinen, Satakunta

22 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot Timo Kietäväinen, Satakunta

23 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,63 38,86 40,19 41,55 42,94 44,38 Palkat 15,65 16,29 16,58 16,93 17,29 17,72 18,16 Muut henkilöstömenot 4,67 4,85 4,97 5,13 5,16 5,26 5,35 Ostot 12,71 13,58 14,29 15,04 15,83 16,67 17,55 Muut toimintamenot 2,63 2,91 3,02 3,09 3,27 3,29 3,32 Korkomenot 0,35 0,33 0,37 0,51 0,71 0,89 1,06 Investoinnit 4,31 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 Yhteensä 40,32 42,56 43,83 45,31 46,86 48,43 50,04 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,5 4,1 3,3 1,8 3,4 2,1 3,4 2,1 3,3 2,5 3,4 2,5 Ostot 8,4 6,8 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Menot yhteensä 1,2 5,5 3,0 3,4 3,4 3,3 3,3 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB Timo Kietäväinen, Satakunta

24 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,84 17,74 17,99 18,57 19,25 20,05 Yhteisövero 1,67 1,21 1,30 1,37 1,43 1,28 1,37 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,81 21,47 22,03 22,95 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 5,3 1,4 3,2 3,7 4,2 Yhteisövero 18,5-27,3 7,2 5,8 4,2-10,5 6,5 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,3 5,4 2,2 3,2 2,6 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,16 28,04 28,04 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB Timo Kietäväinen, Satakunta

25 +400 M kertaluonteista Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,26 19,07 (painelaskelman mukaan) 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0, * -25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, ** -26,71 20,37 8,37 0,13 2,17-2,65 0,25-0, ** -27,68 20,81 8,26 0,01 1,40-2,75 0,25-1, ** -28,68 21,47 8,47-0,16 1,10-2,85 0,25-1, ** -29,70 22,03 8,63-0,30 0,66-2,95 0,25-2, ** -30,77 22,95 8,73-0,48 0,44-3,05 0,25-2,36 Tulorah. korjauserät -0,46-0,54-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,50 1,97 1,20 0,90 0,46 0,24 Investoinnit, netto -3,33-3,48-3,50-3,50-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 1) -1,11-1,98-1,53-2,30-2,60-3,04-3,26 Lainakanta Rahavarat 12,30 4,54 13,81 4,20 15,41 4,16 17,71 4,06 20,31 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ,96 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 23,41 3,92 26,61 3, Timo Kietäväinen, Satakunta

26 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Tilikauden tulos Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa Timo Kietäväinen, Satakunta 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5

27 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB Timo Kietäväinen, Satakunta

28 Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen välineitä Kumppanuusohjelmat Sopimuksilla johtaminen Hallitusjäsenyydet, konserniohje, corporate governance, palkkaus ja palkitsemisjärjestelmät, tulostavoitteet, riskien hallinta KUNTA VERKOSTOISSA KUNTA KONSERNINA Strategia, strategiset ohjelmat, Valtuustosopimukset, Hyvä hallitustyö Johtajasopimus Johtoryhmätyö Mahdollistava esimiestyö Palkkaus ja palkitsemisjärjestelmät YDINKUNTA Timo Kietäväinen, Satakunta

29 Kuntakonsernia johdetaan kuntastrategialla ja sitä toteuttavilla ohjelmilla, ohjeilla sekä suunnitelmilla Yksi kuntastrategia: visio strategiset päämäärät osatavoitteet mittarit Strategian toteuttamisohjelmat poikkihallinnollisissa teemoissa, kuten: palvelujen järjestäminen, kuntalaisten hyvinvointi, omistajapolitiikka, talouden tasapainottaminen ja tuottavuus, henkilöstön kehittäminen, elinkeinojen kehittäminen, maapolitiikka ja elinympäristön kehittäminen Kuntakonsernin talousarviotavoitteet Toimiala- ja yksikkökohtaiset kehitysohjelmat ja käyttösuunnitelmat Yhtiöiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien kehitysohjelmat ja toimintasuunnitelmat Hallinnolliset, pysyväluonteiset säännöt ja ohjeet: hallinto- ja johtosäännöt, konserniohjeet, hyvän hallintotavan ohjeet Timo Kietäväinen, Satakunta

30 Kuntalain uudistaminen ja luottamushenkilöjohto» Konsernijohtaminen, omistajapolitiikka ja uudet kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ml. kunnanosahallintomallit, käyttäjädemokratia jne.» Koko- tai osa-aikaiset keskeiset luottamushenkilöt lienevät tulossa» Valtuuston aseman vahvistaminen ja selkeyttäminen strategista ohjausta ja sitä tukevaa raportointia kehittämällä, ministerimalli hallituksen roolia vahvistamaan jne.» Pormestarimalli valtuuston valitsemana jäänee vain pienen joukon kuntia malliksi, suorilla vaaleilla valittua pormestaria ei yksikään kunta ole haluamassa se ei tulle lakiin vaihtoehdoksi» Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen uudistunee» Tarkastuslautakunnista aidosti asetettujen tulostavoitteiden arvioitsijoita» Vaalien siirto keväälle, jolloin uusi valtuusto pääsisi päättämään seuraavan vuoden talousarviosta, seuraavien vuosien taloussuunnitelmasta ja kunnan muista strategisista linjauksista siten että sen linjaukset vaikuttaisivat ensimmäisenä täytenä toimintavuonna» Vastuukuntasäädökset, kuntayhtymiin vaikuttamisen erityiskysymykset, sote-rakenneuudistus, metropolihallintomalli Timo Kietäväinen, Satakunta

31 Valtionosuusuudistus:» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikeansuuntainen. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin (jää ulkopuolelle) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista vai peruspalvelujen valtionosuudesta? Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä Työpaikkaomavaraisuuskriteeri sen osuus ns. valtionosuuksien 305 milj lisäosasta kasvanee aiotusta? Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Muutokset perusteltava avoimesti Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Lopullisia arvioita ehdotuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voi vielä tehdä (kuntakohtaiset laskelmat marraskuun alkupuolella 2013) Timo Kietäväinen, Satakunta

32 Kuntarakenneuudistuksesta Selvitysvelvollisuus Kunnan tulee selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset muiden selvitysalueen kuntien kanssa Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia Manner-Suomen kuntia» kunnilla, joihin soveltuu jokin selvitysperuste» Muidenkin kuntien, jos muuten ei ole saavutettavissa riittävää toiminnallista kokonaisuutta ja ulkopuolelle jäävät kunnat, jos muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden jonkin toisen kunnan kanssa Kunta voi osallistua selvitykseen useammalla selvitysalueella Timo Kietäväinen, Satakunta

33 Selvitysperusteet Selvitysperuste määrittää selvitysvelvollisuuden ja selvitysalueen» Palveluperuste eli väestöpohja» Työpaikkaomavaraisuusperuste» Työssäkäyntiperuste eli pendelöinti» Yhdyskuntarakenneperuste eli yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve» Talousperuste eli kunnan heikko taloudellinen tilanne» Helsingin metropolialueen 14 kunnasta säädetty erikseen selvitysalueen ja selvitysvelvollisuuden osalta Timo Kietäväinen, Satakunta

34 Selvitysalueesta poikkeaminen» Mahdollista poiketa selvitysperusteiden osoittamasta alueesta, jos selvitysalueella on edellytykset vastata lakisääteisistä palveluista, sekä jokin seuraavista edellytyksistä täytyy: 1. Poikkeava alue täyttää kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset (2, 4 ), 2. Erityisen harvaan asuttu seutu, 3. Poikkeaminen tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, 4. Poikkeaminen tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi» VM päättää poikkeamisesta Timo Kietäväinen, Satakunta

35 Ilmoitus selvitysalueesta ja selvitysten määräaika Kuntien ilmoitettava , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä» VM toteuttaa kyselyn» Ilmoitus ei sido kuntaa, selvitysalue voi muuttua myöhemmin Selvityksen määräaika riippuu SOTE-järjestämislain hyväksymisestä» Järjestämislain tultua voimaan kunnilla on mahdollisuus arvioida sen vaikutuksia selvitykseen ja esityksiin» Määräajasta säädettävä vielä erikseen sote-järjestämislain yhteydessä» Vähintään 6 kk sote-järjestämislain hyväksymisestä (PeVL 20/2013 v p)» Todennäköisesti 2014 lopussa» VM voi pidentää hakemuksesta Timo Kietäväinen, Satakunta

36 Yhdistymisselvityksen sisältö» Selvityksen tulee sisältää vähintään 1. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä 2. Suunnitelma palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 3. Selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 4. Selvityksen taloudellisesta tilanteesta 5. Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä 6. Yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista 7. Kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta» Laadittava muodostuvan kunnan näkökulmasta» Laajempien selvitysten tekeminen mm. yhteistyön tiivistämisestä on mahdollista kunhan liitosvaihtoehto vain myös selvitetään Timo Kietäväinen, Satakunta

37 Toimivalta kuntajaon muuttamisessa Mikä ei muutu? Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto» Yhdistyvien kuntien valtuustojen esityksestä» Valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen kuntajakoselvittäjän yhdistymisehdotus on hyväksytty vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä Mikä muuttuu? VN:n toimivalta kuntarakennelain 4d alueilla budjettiriihen päätösten perusteella (erillinen dia) VN:n toimivalta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa (kriisikunta) olevan kunnan liittämisestä» Voi päättää liitoksesta liitettävän kunnan tai muiden kuntien vastustuksesta huolimatta Muutoksen oltava välttämätön erityisen vaikeassa asemassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi Kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Timo Kietäväinen, Satakunta

38 Yhdistymisen taloudellinen tuki Yhdistymisavustus viimeistään 2017 voimaan tulevissa liitoksissa» Kuntien lukumäärästä ja asukasmäärästä riippuen 2 10 miljoonaa euroa Avustukset selvityksiin enintään /selvitys (VM myöntää hakemuksesta, tarkempi ohjeistus tulee VM:ltä) Valtionosuuskompensaatio vuoden 2019 loppuun saakka» Jos muodostuvan uuden kunnan valtionosuus olisi pienempi kuin yhdistyvien kuntien valtionosuuksien summa Timo Kietäväinen, Satakunta

39 Kuntauudistuksen aikataulua vuosille Kuntien ilmoitukset selvitysalueista (4 h 1 mom.) Kuntarakennelaki voimaan, selvitysvelvollisuus alkaa Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Esitykset kuntajaon muutoksiksi 6 kk eduskunnan erillisestä päätöksestä (4 h :n 3 mom. voimaantulo (2)) (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Yhteys sote-järjestämislain hyväksymiseen. Kun ratkaisu on tiedossa, kunnilla vähintään 6 kk aikaa Timo Kietäväinen,

40 Budjettiriihi Kuntarakennelain täydennys Lisätään valtioneuvoston toimivaltaa 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. VN toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Lain säätäminen juridisesti haastavaa Timo Kietäväinen, Satakunta

41 Kuntarakennelain 4 d :n 3 momentti (suuntaa-antava lista, ei virallinen) Forssa, Jokioinen, Tammela Hämeenlinna, Hattula, Janakkala Joensuu, Kontiolahti, Liperi Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka Kemi, Keminmaa, Simo, Tornio Kotka, Hamina, Pyhtää Kuopio, Siilinjärvi Lahti, Hollola, Nastola Lappeenranta, Imatra, Lemi, Ruokolahti, Taipalsaari Mikkeli, Hirvensalmi Oulu, Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä Pietarsaari, Luoto, Pedersöre Pori, Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pomarkku, Ulvila Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki Rauma, Eurajoki, Pyhäranta Savonlinna, Enonkoski Seinäjoki, Ilmajoki Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari Varkaus, Joroinen, Leppävirta Timo Kietäväinen, Satakunta

42 Budjettiriihi/metropolihallinto Pääkaupunkiseudulla VM asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän Metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto Selvityshenkilöiden suositusten mukaisesti kilpailukyvyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaiseminen Muut metropolihallinnolle osoitetut tehtävät Metropolikaava, jonka toimeenpano-osa ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa Tehtävien sisältö ja laajuus yhteydessä kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen Päätökset 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta Timo Kietäväinen, Satakunta

43 Petteri Orpon sote-koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

44 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7 Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat

45 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Maakuntien keskuskaupungit ja nykyiset yli asukkaan kunnat on todettu seuraavalla kalvolla

46 Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille

47 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja

48 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella

49 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Alle asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut

50 Sote-rahoitus Jäsenkunnat voivanevat sopia keskenään, miten kuntayhtymän toiminta rahoitetaan ja millä perusteella jäsenkunnat maksavat palveluista vastuukunnalle Järjestämislakiin kirjattaneen ns. perälauta, jonka mukaan toiminta rahoitetaan, jos sopimukseen ei päästä» ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli» Kapitaatioon siirtyminen usean vuoden siirtymäajalla Timo Kietäväinen, Satakunta

51 Aikataulu: Väliraportista pyydettiin lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä, eräiltä valtion viranomaisilta ja muilta väliraportissa käsiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausuntoaika päättyi Lain hyväksymisen jälkeen kuntia kuullaan» järjestämisvastuun toteuttamisesta» sote-alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostamiseksi annettava valtioneuvoston asetus, joka annetaan syksyllä 2014 Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittavat toimintansa viimeistään Timo Kietäväinen, Satakunta

52 Vuoden 2013 lisätalousarvio Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin 15 milj. euroa Oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa» Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 milj. euroa mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen. Samoin liikenneväylien kehittämiseen Timo Kietäväinen, Satakunta

53 Elinvoimapolitiikasta huolehdittava Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kaupungin- ja kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen Timo Kietäväinen, Satakunta

54 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: Timo Kietäväinen, Satakunta