VANHUSTEN PÄIVÄKESKUSOHJAAJIEN MAAKUNNALLINEN TYÖKOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) VANHUSTEN PÄIVÄKESKUSOHJAAJIEN MAAKUNNALLINEN TYÖKOKOUS Aika klo Paikka Jyväskylän Vaajakoskella, palvelutalo Väkkärässä, Väkkärätie 3 Osallistujat: Keskisuomalaiset vanhusten päiväkeskusohjaajat Riitta Tupamäki Anne Hietikko Paula Inkiläinen Riitta Hiekkala Taina Savilahti Salme Kauppinen Merja Asikainen Taru Boman Outi Pulkkinen Jyväskylä, Viitakodit ry Uuraisten kunta Jämsän kaupunki Jämsän kaupunki Keuruu, Vanhaintukisäätiö Jyväskylän kaupunki Viitasaaren kaupunki Viitasaaren kaupunki Jyväskylän kaupunki OHJELMA 9.00 Aamukahvia tarjolla 9.15 Työkokouksen avaus ja osallistujien esittelykierros Vanhukset, päihteet ja mielenterveyden ongelmat Projektikoordinaattori Liisa Rauhala Arjen mieli hankkeesta alusti teemasta ja kertoi myös kehittämishankkeesta. Hänen esittämänsä diat ovat muistion liitteenä.

2 2 (6) Keski-Suomen arjen mieli- hanke on osa Itä- ja Keski-Suomen Arjan mieli- hanketta. Kaste-ohjelman mukaisesti tavoitteena on keskisuomalaisen mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita nykyistä paremmin. Kehittämistyön tarkoitus on vv uudenlaisten avohoitokeskeisten mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenteiden suunnittelu ja juurruttaminen seutukunnan arkipäivän toimintaan yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, päihdepalvelujen, sairaanhoitopiirin sekä potilasja omaisjärjestöjen kanssa. Suomessa on tilastojen mukaan kymmeniä tuhansia ikääntyneitä suurkuluttajia ja määrä kasvaa edelleen. Keski-Suomessakin tällä hetkellä päihteistä johtuvat sairaudet ovat suurin kuolinsyy. Mielenterveysongelmista johtuvat sairaslomat ja työkyvyttömyys on myös lisääntynyt vahvasti. Mielenterveys- ja päihdestrategioita työstetään nyt useassa Keski-Suomen kunnissa. Esim. Jämsä on tässä jo pitkällä. Keskustelua Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat olla vaarallisia. Kolmiolääkkeet ja unilääkkeet ovat päiväkeskusasiakkailla yleisesti käytössä. Miten päiväkeskuksissa otetaan puheeksi alkoholin käyttö? Aina parempi kysyä, miten käyttää alkoholia (kuinka usein, paljonko kerrallaan yms.). Ei ole hyvä kysyä vain: käytätkö alkoholia vai et, vaan haastattelemalla laajemmilla, avoimilla kysymyksillä. Ihmisen leimaamista pitää kuitenkin varoa. Monesti yksinäisyys on vanhusten suurin syy juomiseen. Vertaisryhmät ovat tärkeä voimavara ja niiden toiminta on todettu hyvin vaikuttavaksi, esim. omaiset mielenterveystyön tukena, A-killat, AA-ryhmät, Vinkiksi: paikkakunnan AA-ryhmästä ja sen toiminnasta voisi pyytää päiväkeskukseen kertomaan jonkun. Jyväskylässä myös esim. Katulähetys järjestää paljon vertaisryhmätoimintaa. Keskusteltiin siitä, voiko huonokuntoista vanhusta lähettää vertaisryhmiin, joissa suurin osa on työikäistä väkeä? Jo pelkästään liikkumisen ongelmat voivat olla esteenä. Tarvittaisiinko erillisiä ikäihmisille suunnattuja vertaisryhmiä? Useimpien päiväkeskusten työkäytäntöihin kuuluu, että huolestuttavista asioista ja asiakkaista keskustellaan sairaanhoitajan, kotihoidon ammattilaisten, tiimivastaavan tai päihdehoitajan kanssa.

3 3 (6) Mielenterveysasioihin emme ehtineet paneutua. Lyhyesti keskusteltiin kuitenkin tavoista kysyä mielenterveyden vointiin liittyviä asioita, nukkumisesta, mielialasta, ruokahaluttomuudesta, jaksamattomuudesta, Monet lääkkeet voivat myös aiheuttaa depressio-oireita. Omaishoitajien riski itse sairastua depressioon on suuri. Omaishoitajien jaksaminen on hyvin keskeinen asia, joka tarvitsee tukea. Mielialan ongelmat ovat hoidettavissa myös ikäihmisillä. Ei ole totta, että niihin ei kannattaisi vanhana enää puuttua. Vanhuksen ei kuulu automaattisesti olla masentunut ja vaivojaan valitteleva henkilö! Jaettiin osallistujille käyttökelpoiset kyselylomakkeet mieliala-asioista. GDS-Geriatrinen depressioasteikko ja Myöhäisiän depressioseula GDS-15. Jyväskylässä otetaan käyttöön RAI-soft mittaristo. Verkossa oleva RAI ohjelma antaa hyviä mahdollisuuksia pitkäaikaiseen seurantaan. Kyselyjen ja testien tekemisen tilanne on hyvin tärkeä. Ammattilaisen tulee osata tarttua asioihin ja keskustella siitä, miten surullisista tai ahdistavista asioista päästäisi eteenpäin. Jyväskyläläisen päiväkeskustyön muutoksista ja kuulumisista kertoivat Outi Pulkkinen ja Eila Ahvenainen Eila Ahvenaisen vastuulla on Jyväskylän päiväkeskukset ja ehkäisevä vanhustyö. Päiväkeskuksia Jyväskylässä on 15 omaa ja 7 ostopalvelupaikkaa, joissa n. 36 vakituista työntekijää sekä useita työllistettyjä ja harjoittelijoita. 2 omaa muistipäiväkeskusta ja 1 ostopaikka päiväkeskus sekä 2 aistivammaisten ryhmää. Myös nuorempien ihmisten päiväkeskustyötä järjestetään. Psykogeriatrisia asiakkaita on parissa päiväkeskuksessa. Sivukylillä pyörii ikäihmisten virtapiirejä ja tätä toimintaa pyritään tukemaan. Kimppa hankkeen (K-S Sosiaaliturvayhdistyksen hanke) kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja ollaan mukana mm. kumppanuuspöydissä. Kuntaliitoksen jälkeen 2009 päiväkeskukset organisoitiin yhden esimiehen alaisuuteen. Työnkuvia ja ohjeistuksia on yhtenäistetty. Työntekijät myös liikkuvat päiväkeskuksista toiseen joustavasti. Nyt suunnitellaan jälleen muutosta, uuden sukupolven organisaatiota. Tulossa mm. vammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vanhusten päiväkeskustoiminnan tiiviimpää yhteistyötä. Asiakaspalautteissa vuoden 2011 syksyllä esitettiin toiveita, että päiväkeskuksissa olisi enemmän kanssakäymistä ihminen ihmiselle. Tähän liittyen kehitetään ehkäisevää työtä ja mallinnetaan vapaaehtoistyön toimintatapoja päiväkeskuksissa. Jyväskyläläisiä 70-

4 4 (6) vuotiaita kutsutaan ennaltaehkäiseviin tapaamisiin, joissa kerrotaan palveluista, terveistä elämäntavoista ja otetaan vastaan ja välitetään eteenpäin toiveita. Päiväkeskukset järjestävät eläkeläisneuvoston kanssa mm. laulujuhlia. Tämän vuoden syksyllä järjestetään ikäihmisten messut ja vanhusten viikkoa vietetään kahden viikon aikana. Kysymyksiä ja keskustelua Mielenkiintoinen kehittämiskohde on vammaisten ja vanhusten päiväkeskustoimintojen yhteistyön tiivistäminen Lounastauko samassa talossa, omakustanteinen Päiväkeskustyön solmukohtien avaamista ja oivallusten jakamista Keskusteluteemoja Vanhusten haluttomuus liikkua Iltapäiväkahvit sopivassa välissä Vanhukset eivät välttämättä aina ole halukkaita lähtemään ulkoilemaan, liikkumaan tai edes retkeilemään. Monet kertoivat uloslähtemisen vaativan melkoista motivointia. Tilanne ei ole aina se, etteivät vanhukset pääse ulos, vaikka siitä paljon puhutaan. Monet eivät halua osallistua, vaikka houkuteltaisiin. Tässä on kunnioitettava ikäihmisten omaa päätösvaltaa. Sairaudet ja vaivat sekä myös masennus estävät myös monia lähtemästä. Henkilökunnan asenne ja innostus on tärkeä asia. Monet tiedottavat tulevista tapahtumista myös esim. omaisille sähköpostitse ja myös kotihoidolle jaettavaksi. Paikallislehden ja radion kautta levitetyt ilmoitukset on todettu tehokkaiksi. Keski-Suomen museolla ja käsityömuseolla on paljon lainattavaa materiaalia (esim. salkkuja eri teemoista). Korpilahdella asuva valokuvaaja Pekka Kiho on käynyt kertomassa omista valokuvistaan.

5 5 (6) Uuraisilla koululaiset ovat käyneet haastattelemassa vanhuksia jostakin tärkeistä asioista ja maalasivat kuvat näiden pohjalta. Lopuksi töistä järjestettiin taidenäyttely, jonka avajaisia juhlittiin yhdessä. Viitasaarella toteutettiin Rohkea mies kilpailu. Metallimiesten kurssin osallistujia pyydettiin mukaan. Tuomareina toimivat ikäihmiset. Päiväkeskusohjaajat keksivät tehtävät (sanomalehdistä mahdollisimman pitkän siivun repiminen tietyssä ajassa, villalangan letitys, paidan pukeminen 5 kertaa peräjälkeen, tanssittaminen, yms. ). Tuomareiden arvostelukriteerit olivat erityisesti kohtelias käytös, kättely ja toisten huomioiminen. Harjoittelija otti valokuvia ja kirjoitti tempauksesta jutun lehteen. Palkinnoksi kolme parasta saivat kaulimet. Jämsänkoskella bingoemäntä Riitta Väisänen vierailee aika ajoin. Hän puhuu Forssan murretta - eikä maksa mitään. Päivätansseihin ohjaajat ovat naamioituneet miehiksi, mistä on seurannut paljon kuhinaa ja hauskaa keskustelua. Jämsän tanssiseurasta käy tanssittajia päiväkeskuksella. Vierailijat kohottavat aina tunnelmaa. Pohdittiin ja jäsennettiin omaa työtä nelikentän avulla 1. Innostavat haasteet (Uudet innostavat tehtävät, joissa ei ole paljon kokemusta eikä osaamista, mutta intoa olisi senkin edestä) 2. Motivoivat tehtävät (Motivoivissa tehtävissä osaaminen on lisääntynyt, näistä töistä nauttii ja onnistuu) 3. Stressaavat tehtävät (Stressaavissa tai jopa ahdistavissa tehtävissä puuttuu motivaation lisäksi myös osaaminen) 4. Rutiinit ja pakkopullat (Osa tehtävistä on rutiinia tai muuttuu sellaiseksi ja pakkopullissa on negatiivinen tunnetila. Osaamista on, mutta kipinä on hukassa) Muita asioita ja tiedotuksia Sosiaalialan positiiviset polut on keväälle 2012 ajoittuva keskisuomalainen kampanja, joka tuo esille asiakkaan parasta ajattelevia ammattilaisia, työhönsä tyytyväisiä tekijöitä, hyvää henkeä uhkuvia työyhteisöjä sekä apua saaneita asiakkaita. Kampanja kertoo myös sosiaalialan monipuolisista ammateista, jotta ammattiuraansa

6 6 (6) valitsevat nuoret tai uutta ammattia harkitsevat aikuiset huomioisivat sosiaalialan hyvät työllistymismahdollisuudet ja monenlaiset mielenkiintoiset ammattivaihtoehdot. Sosiaalialan positiivisuuden puolesta kampanjoidaan paitsi sähköisillä foorumeilla: nettisivujen ja facebookin kautta, myös maakunnan sanomalehdissä sekä lukuisissa alan tapahtumissa eri puolilla maakuntaa. Kampanjasta vastaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja se toteutetaan yhteistyössä 16 maakunnan alan organisaation kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta täyttää 10 vuotta. Koske kutsuu kaikkia kumppaneitaan juhlistamaan keskisuomalaista sosiaalialan osaamista klo 9-17, Jyväskylän Matarankadulle. Seuraavasta työkokouksesta sopiminen Yhdistetään maakunnallinen työkokous Jyväskylän kaupungin päiväkeskusohjaajien omaan työkokoukseen. Ajankohta syksyllä vanhustenviikon jälkeen. Paikka Luhtisen palvelukeskus Palokassa. Perjantai on yleisesti ottaen Jyväskylän kaupungin näkökulmasta hyvä päivä. Sovittiin ajankohdaksi perjantai teemoja esimerkiksi: vapaaehtoisten rooli yhteistyö vammaisten päiväkeskustoiminnan kanssa Muistion kirjasi Raili Haaki