Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta

Transkriptio

1 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta Aika: Perjantai klo Paikka: Keski-Suomen keskussairaalan neuvotteluhuone 5 Läsnä: Ylilääkäri Juha Katajamäki (Pj) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Päivi Heikkilä-Kari Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päihdehuollon johtaja Mauri Sompa Jyväskylän kaupunki Palvelujohtaja Tytti Mäkinen Wiitaunioni Johtaja Tuula Saarenketo-Kilpiäinen Äänekoski Osastonhoitaja Jouni Levonen Perusturvaliikelaitos Saarikka Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Sovatek-säätiö Sosiaalijohtaja Riitta Vanhanen Keuruun kaupunki Kuntoutusohjaaja Päivi Välisaari Jyväskylän seudun mielenterveystoimijoiden verkosto Marianne Luukkanen Jyväskylän seudun mielenterveystoimijoiden verkosto Toiminnanjohtaja Kari Lahti Vaajakosken Suvanto Erikoissuunnittelija Hannu Priha (Siht) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1. Kokouksen avaus Ylilääkäri Juha Katajamäki avasi kokouksen. 2. Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen seudullisten kehittämistöiden tämän hetken tilanteen esittely ja arviointi Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen seudullisten kehittämisprojektien vastuuhenkilöt esittelivät kehittämisprosessien tämän hetken tilanteen. Seudulliset kehittämistyöt on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Seutukunnille on perustettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiantuntijoista ja kolmannen sektorin edustajista koottu kehittämistyöryhmä vastuuhenkilöineen. Työryhmät ovat sopineet ja kirjanneet kehittämistyön kohteet, tavoitteet sekä keskeiset toimintamuodot. Jämsä Jämsän kehittämistyön tarkoitus on syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tukitoimien kehittäminen. Tukitoimet suunnataan moniongelmaisille henkilöille, joilla on vaikeuksia tulla sosiaali- ja terveydenhuollon toimisto-

2 2 tapaamisiin syystä tai toisesta. Tavoitteena on palauttaa syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt yhteiskuntaan ja pärjäämään arjen toiminnoissa. Keinoina ovat kotikäynnit. Uutta on se, että mukana on kolmannen sektorin työntekijä (kokemusasiantuntija), joka voi kertoa käynneillä omista kokemuksistaan. Toiminta käynnistetään kokeiluna kevään kuluessa. Saarikka Kehittämisen kohteet ovat: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen seutukunnalle Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja heidän palvelutarpeeseensa vastaaminen Psykoosien varhaisen tunnistamisen kehittäminen Mielenterveys- ja päihdestrategiaa varten luodaan indikaattorit, jotka kuvaavat tarkoituksenmukaisesti alueen väestön tilannetta ja auttavat kehittämään tarpeenmukaisia palvelu- ja hoitoketjuja. Ryhmittelynä käytetään: lapset ja nuoret, perhenäkökulma huomioiden aikuiset ikäihmiset Strategian laatimisen pohjana käytetään aiemmin tehtyjä kunnittaisia mielenterveystyön suunnitelmia päivittämällä ne seutukunnalliseksi Saarikan alueen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaksi, huomioiden kuntien hyvinvointisuunnitelmat ja hyvinvointikertomukset. Wiitaunioni Kehittämistyöryhmä Laaja-alainen eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, luottamushenkilöistä, vapaaehtoisista, kolmannesta sektorista, vanhempainyhdistyksestä, mielenterveysyhdistyksestä, seurakunnista, elinkeinoelämästä, poliisista ja kokemusasiantuntijoista koostuva joukko Päävastuu on perhe- ja mielenterveyspalvelutiimillä. Tarkoitus Oppia ja juurruttaa verkostomainen työskentelytapa päihde- ja mielenterveystyöhön eri toimijoiden kesken Laatia uusi seudullinen päihde- ja mielenterveysstrategia Suunnata päihde- ja mielenterveystyön toiminnan ja kehittämisen painopiste ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen sekä tukeen ja puuttumiseen Mitä on tehty Seutukunnallisesti on informoitu laajasti käynnistyvästä päihde- ja mielenterveysstrategiatyöstä. On valmistelu verkostopäivää tälle keväälle Kangasvuoren sairaalan ja Wiitaunionin psykiatrian avohoitoyksiköiden kesken.

3 3 On aloitettu suunnittelemaan eri toimijoiden keskeistä ennaltaehkäisevää tapahtumapäivää, joka orientoi eri tahoja päivittämään, mitä nyt ja tulevaisuudessa tehdään päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi, miten varhaistunnistaminen tapahtuu ja miten puututaan havaittuihin riskitekijöihin. Ennakkotieto tulevasta tapahtumapäivästä on lähetetty eri toimijatahoille ja on pyydetty etukäteen kommentteja yllä olevasta asiasta Järjestetään koululaisten vanhemmille, kasvattajille, ammattilaisille ja koululaisille ennaltaehkäisevä tilaisuus On sovittu, että yhteisesti neuvolahenkilöstön kanssa suunnitellaan perhevalmennukseen uusi osio päihteiden osalta, toteutusvastuu siitä siirtyy päihdetyölle. Äänekoski Ensimmäinen kehittämisteema on mielenterveyskuntoutujan polun kehittäminen. Kehittämisen kohde on kunnan työ- ja päivätoiminnan sekä kolmannen sektorin toimijoiden (Ilona ja Kosken klubitalo) välinen yhteistyö. Tavoitteena on selvittää samalla uusia linjauksia, joilla ko. toimintojen kustannustasoa saadaan alenemaan tai pysymään samalla tasolla toimintoja ja tiloja yhdistämällä. Tämä liittyy kunnan talouden vakauttamissuunnitelmaan. Tässä vaiheessa on työstetty kolmen eri toimijatahon nykytilaanalyysit ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia IVA - lomakkeen avulla. Toinen kehittämisteema on perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen yhteistyön kehittäminen: Asiakkaan hoitopolku Ennaltaehkäisevät elämäntaparyhmät Kolmanneksi nykyisin erilliset mielenterveysstrategia ja päihdestrategia on tarkoitus päivittää ja yhdistää vuonna Viime vuoden lopulla on tehty arviointikierros, mihin perustuen strategioiden tavoitteissa on edetty hyvin. Nykyinen strategia on hyvin laaja, koska se laadittiin ikä-kaarimallin mukaisesti ja se luotiin laajassa yhteistyöverkostossa. Strategiat on hyväksytty myös kunnan päättävissä elimissä. Keuruu Kehittämistyön keskeinen tarkoitus on Keuruun kaupungin mielenterveysja päihdesuunnitelman laatiminen. Tätä varten perusturvalautakunta on nimennyt valmistelevan työryhmän, jossa ovat mukana kaupungin sosiaalija terveydenhuollon palveluiden asiantuntijat. Valmistelun yhteydessä kuullaan asiakkaita. Tavoitteena on valmistella vuoden kuluessa oman näköinen elämän ja palvelujen arkeen kiinnittyvä mielenterveys- ja päihdesuunnitelma.

4 4 Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi ja Uurainen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen keskeiset kehittämiskohteet ovat Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen kehittäminen ja Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoketjujen rakentaminen Kaksivuotisen koulutuksen Verkostoituva yhteistyö mielenterveys- ja päihdetyön tukena koulutuksen puitteissa ovat käynnistyneet seuraavat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kehittämistyöt: Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen perheen lasten huomiointi; joustavien auttamisstrategioiden luominen Asiakaslähtöisen mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ja mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen yhdistäminen Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitosuunnitelman kehittäminen Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Muuramessa Yhteenvetokeskustelussa todettiin, että seudulliset kehittämistyöt ovat edenneet suunnitelman mukaisesti, ja tulokset ovat jo tässä vaiheessa varsin innostavia. Tässä yhteydessä tuotiin myös esille, että on tärkeää saada tiedotus toimimaan seudullisista kehittämistöistä. Sovittiin, että tiedotteet kehittämistöistä liitetään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Arjen mieli-hankkeen verkkosivuille. Samoin yleisestikin Arjen mieli-hankkeen tiedotus laitetaan sivustossa ajan tasalle. 3. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa Projektikoordinaattori Liisa Rauhala esitteli kokemusasiantuntijatoimintaa (Liite 2). Toiminnan tausta on valtakunnallisessa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa eli Mieli 2009 työryhmän ehdotuksissa (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3), samoin nykyisen hallituksen ohjelmassa. Liisa Rauhala esitteli myös muualla maassamme toteutettua kokemusasiantuntijakoulutusta, koulutuksen tavoitteita ja sisältöjä (Liite 2). Keskustelussa todettiin, että kokemusasiantuntijatoimintaa ja yleensäkään potilaiden ja omaisten osallistumista mielenterveyspalveluiden suunnittelussa ei ole huomioitu Keski-Suomen mielenterveystyössä vielä tarkoituksenmukaisella tavalla. Joitakin toimintoja on kyllä käynnistetty. Kangasvuoren sairaalassa potilaiden kokemuksia on käytetty tahdosta riippumattoman hoidon kehittämisessä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun terveydenhuollon linjoilla kokemusasiantuntijoita on käytetty kouluttajina.

5 5 Sovittiin, Arjen mieli-hankkeen puitteissa lähdetään kehittämään keskisuomalaista kokemusasiantuntijatoimintaa ja valmistellaan seuraavat suunnitelmat: Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijatoiminta ja Kokemusasiantuntija koulutus Keski-Suomessa Projektiryhmä sopi, että projektikoordinaattori Liisa Rauhala kokoaa suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus suunnitelmaksi siitä, miten kokemusasiantuntijatoimintaa voidaan käyttää maakunnan mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja potilaiden hoidon kehittämisessä nykyistä systemaattisemmin ja enenevässä määrin. Suunnitteluryhmän tehtävänä on myös valmistella suunnitelmaehdotus kokemusasiantuntijoiden koulutuksen järjestämisestä Keski-Suomessa. Molempia suunnitelmaehdotuksia käsitellään Keski-Suomen Arjen mielihankkeen projektiryhmän seuraavassa kokouksessa. 4. Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen arviointivälineen esittely ja arviointi Projektikoordinaattori Liisa Rauhala esitteli Keski-Suomen Arjen mielihankkeen suuntaamis- ja arviointivälineen (Liite 3). 5. Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen arviointiseminaari Projektiryhmä sopi, että Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen väliarviointiseminaari järjestetään loka-marraskuun vaihteessa Seminaarissa keskitytään pääasiassa seudullisten kehittämistöiden esittelyyn ja arviointiin. 6. Projektiryhmän seuraava kokous Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen seuraava kokous on torstaina klo Keski-Suomen keskussairaalan ravintola Caterinan neuvotteluhuoneessa 1. Kokouksen pääteema on kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Hannu Priha Projektiryhmän sihteeri