"Haloo, onko Vantaan kaupungilla?"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Tee itse rapeat letut "Haloo, onko Vantaan kaupungilla?" Työvälineenä hyvinvointikertomus Työturvallisuus kaiken a ja o Pitkä kuuma kesä töissä Vantaan katuja valvotaan sähköautolla Samtidigt på en annan plats Luupin alla strategiatyö huono pomo

2 sisältö näkökulma 10 Hyvinvointia on pohdittu teemalounailla 13 Valmistettu Vantaalla 16 Puoli vuosisataa töissä Vantaalla Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. näkökulma Riisivelli kruunasi ensimmäisen koulupäivän vuonna luupin alla Haloo, haluaisin antaa palautetta... 4 Tavoitteet uuteen kuosiin... 6 Arvojen merkitys meille ja muille... 7 Kun pomo on ihan p***a... 8 Johtamisen perusasiat ovat pielessä kunnissa... 9 tapetilla "Näyttelemmekö työväenteatterissa?" työn teemalounaalla sanottua...10 Työvälineenä hyvinvointikertomus...11 Terveysjohtamisella pituutta työuriin...11 Työturvallisuus kaiken a ja o...12 Hand made in Vantaa vaikka liikelahjaksi...13 Taas on aika auringon ja kesätyöntekijöiden...13 Vantaan koululaitos on aina ollut edistyksellinen...14 Opetusalan turvallisuuspalkinto Hämeenkylän koululle vuotta eikä suotta...16 Kannustava opettaja motivoi oppimaan vähän ekstraa...17 Palveluneuvojat vuoroin vieraissa % keikkalaisista suosittelee Seurea...19 Hyvästä paras ja miten siitä eteenpäin...20 Vantaan katuja valvotaan sähköautolla...21 Palkittu suomalaisäiti ehtii tukea myös muita...22 Pulahdus joutilaisuuden lampeen!...27 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimitus Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi 2 Vantaan kaupunki, viestintä henkilökohtaista Projektisuunnittelija Marjaana Pennanen ja erityisasiantuntija Katja Louhio...24 uppsnappat i farten Samtidigt på en annan plats...25 työkalupakki...26 koulutus Ajankohtaisia koulutuksia...27 virkistys Liikunnasta iloa ja hyvää oloa...28 Kulttuuria...29 Kyselimme kylillä...30 Vandaalit...31 Asematie 7, Vantaa viestinta@vantaa.fi Päivi H. Rainio puh Anna Groth Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Anna Groth Heli Eboru Spin Press Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Eväsleivät tuoksuvat. Maitopullo hölskyy, kun pinkaisen juoksuun. Riisivelli kruunasi ensimmäisen koulupäivän vuonna 1959 Jännittää. Uudet kengät hieman puristavat, mutta ei haittaa, ne ovat ihan oikeat kävelykengät, nauhat ja kaikki. Uusi hame, samaa kangasta kuin äidin puku, niin, ja oikein kaupasta ostettu pusero, joka on ihanaa sileää materiaalia. Punainen villatakki ja äidin ompelema tweedtakki, jonka isoja punaisia nappeja on mukava kosketella. Kaiken huippuna upouusi ruudullinen koululaukku ja siellä värikäs aapinen ja kynäkotelo. On ensimmäinen oikea koulupäivä, sellainen, joka kestää iltapäivään saakka. Luokassa on paljon lapsia, ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita suunnilleen yhtä paljon kumpiakin. Tarja ja Anna-Liisa naapurista näkyvät vähän kauempana. Pääsen istumaan Pirjon viereen, vasta eilen sain tietää hänen nimensä. Hän tulee kirkonkylän takaa, minä asun Asevelikylässä. Pulpetti tuntuu korkealta, penkki on kova ja kapea. Toisluokkalaisilla on jo mustepullot ja mustekynä. Ensimmäisellä tunnilla on lukemista. Kirjaimet ja numerot on opeteltu kotona, lukea en vielä osaa, vaikka kirjoja meillä toki on. Aapiskukko alkaa a:lla ja Elina e:llä. Nimeni osaan kirjoittaa. Malttamattomasti raapustan vihkon kanteen ison, erikokoisista kirjaimista koostuvan, hieman vinon Elina. Näytän opettajalle, joka moittii: pitää jaksaa odottaa, että osaa kirjoittaa kauniisti ja vasta sitten kirjoittaa nimi kalliiseen vihkoon. Se on nyt mikä on. Minusta se on kaunis, onneksi äiti oli kotona samaa mieltä. Sitten lauletaan. Kunnes opettaja sanoo, että Elinan ei tarvitse laulaa. Kun en saanut koulussa laulaa, istuin kotona ulkoportaille ja lauloin kaiken, minkä osasin. Mustan Saaran, jonka opin pyhäkoulussa, Jänö-Jussin mäenlaskua pätkän ja kaiken huippuna naapurin teini-ikäisen tytön lempilaulun E-e-e-e-e-spanjaan, kun viime vuonna maaatkustin, siellä mieeeeehen, niin ihanan.. Enempää en muistanut silloin - eikä laulu ole myöhemmin kiinnostanut. Espanjaan matkustinkin vasta vuonna Ruokana on hyvää riisivelliä, sitä oli kotonakin usein. Kotoa tuotu ruisleipä ja maito maistuvat vellin seurana. Joskus oli makkarakeittoa, monena päivänä puuroa, harvemmin lihakastiketta. Hernekeittoa oli liian usein. Sitä ei meillä kotona syöty. Isä oli ollut sodassa ja siellä oli vuorotellen hernekeittoa ja kaurapuuroa, ainoa vaihtelu oli ollut järjestyksessä. Minäkään en siis ollut hernekeittoon tottunut. Koko lautasellinen oli silti syötävä ja se meni kun otti nenästä kiinni, opettajan huomaamatta. Kotiin Koulukadulle on vain 300 metriä pellon poikki. Se oli hyvä se. Myöhempinä koulupäivinä minulta jäi kotiin tai kouluun mitä milloinkin. Välitunnilla ehti kipaista kotiin hakemaan kirjan, vihkon tai mustekynän. Kotimatkalla oli myös hyviä kiipeilypuita. Koulun korkean männyn oksalta näki kauas, aina koskelle saakka. Sieltä näkyi myös junarata ja linja-autoasema. Junalla tuli isä perjantaina ja linja-autolla vaari silloin kun pääsi. Se oli juhlaa. Ensimmäinen koulupäivä on aina uniikki. Sitä ei voi myöhemmin vaihtaa tai muuttaa toisenlaiseksi. Muistot pysyvät ja jopa vahvistuvat. Sama koskee ensivaikutelmia yleensäkin. Me kaupungin työntekijät vaikutamme tuhansien ja tuhansien ihmisten muistoihin ja luomme heille merkityksiä. Luodaan yhdessä sellaisia muistoja, joita itsekin haluaisimme mukanamme kantaa. Elina Lehto-Häggroth Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 luupin alla luupin alla Haloo, haluaisin antaa palautetta Onko Vantaan kaupungilla? Sitä vaan, että haluaisin antaa palautetta, kun tässä meidän kadulla ei ole aurattu lunta varmaan vuoteen, kaupungin nettisivuilta ei löydy yhteystietoja kenellekään, kouluruoka on huonoa, äitini viedään palvelutalossa kauhean harvoin ulkoilemaan ja kun kävin terveyskeskuksessa, vessassa ei ollut naulakkoa. Likaiselle lattialleko se käsilaukku pitää laittaa? Toissa kesänä uudistettu netin palautejärjestelmä on keskittänyt suuren osan kuntalaisten kommenteista toimialojen palautevastaaville. Silti lähes kaikki kaupungin työntekijät joutuvat työssään edelleen vastaamaan kysymyksiin ja palautteeseen. Asiakkaita, potilaita, huoltajia, omaisia, asukkaita on joka lähtöön ja kaikki käyttävät monia kunnan palveluja. Kiitosta on aina ilo kuunnella, mutta kun kuntalainen on tyytymätön saamaansa palveluun, mielipaha ei aina purkaudu rakentavasti. Ei ole aivan sama miten pettyneen kuntalaisen kohtaa, oikeat sanat voivat hyvittää paljon jo aiheutunutta mielipahaa. Samalle aaltopituudelle $ %& Tähän ei pysty, jos ei tule toimeen ihmisten kanssa ja tykkää asiakaspalvelusta. Minusta on kiva auttaa ihmisiä, sitähän tämä on, sanoo asiakaspalvelusihteeri Raija Haikonen maankäytöstä. Maankäytön toimiala saa valtaosan palautekanavan kautta tulevista kyselyistä. Lumiaikaan auraus ja hiekotus saavat päivittäin kymmenet kuntalaiset ottamaan yhteyttä Raijaan. Asukkaita puhuttavat myös betoniporsaat, nopeusrajoitusten muutokset, kuopat tiessä, miksi suolataan, miksei suolata, täyttyneet roskikset ja väärään suuntaan taipuvat oksat. Huuto ei tietenkään ole mukavaa. Mutta on tärkeä muistaa, että huutavalla ihmisellä on hätä. Kyllä tässä psykologiaa tarvitaan. Palautteeseen vastatessasi, muista: ykirjallisissa vastauksissa mainitse aina nimesi ja kerro mistä yksiköstä/toimialalta olet. ylue/kuuntele kysymys/väite ja vastaa kysymykseen/väitteeseen. yvastauksen sävy on aina ystävällinen ja asiallinen. yvastaa rehellisesti, lyhyesti ja ytimekkäästi - älä sorru jaaritteluun ja selittelyyn. yvirheet tms. tunnustetaan avoimesti ja asianosaisilta pyydetään anteeksi. yälä provosoidu kovistakaan haukuista: ole korrekti. Selitän, että vain jos asiakas rauhoittuu, asia saadaan etenemään, muuten joudun lopettamaan puhelun. Vaikka mitä tekstiä tulee, niin pitää olla kohtelias ja kiittää palautteesta. Suurin osa palautteesta on toki asiallista. Sosterin palautevastaava, hallintosihteeri Kirsi Lång on viime aikoina saanut kuunnella paljon nurinaa kaupungin puhelinongelmista, kun ihmiset eivät pääse läpi terveysasemille ja takaisinsoittojärjestelmässä on ollut ajoittain teknisiä ongelmia. Tätä ei saa ottaa henkilökohtaisesti. Aina en jaa ihmisen pahaa mieltä, mutta yritän silti päästä samalle aaltopituudelle, asiahan on ihmiselle tärkeä. Pitää olla empaattinen, vaikkei saa mennä tunteella mukaan. En puolustele tehtyjä virheitä, mutten myöskään lähde kauhistelemaan. Yleensä ongelmiin on jokin inhimillinen syy. Palautevastaavana toimiminen ei ole raskasta, koska palautteenantajat kokevat minut puolueettomaksi ja takanani on osaava sekä vastuunkantava terveyspalvelujen henkilökunta. Raija ja Kirsi kertovat molemmat, että eniten kiitosta tulee nopeasta reagoinnista. He pitävät uutta palautejärjestelmää myös erittäin hyvänä. Se antaa työrauhan niin terveysasemien hoitajille kuin tiemestareillekin, jotka saavat keskittyä omaan työhönsä palautteeseen vastaamisen sijaan. Hyvä asiakaspalvelu on ylpeyttä omasta työstä Nuortenkirjastonhoitaja Heli Eboru saa hyvin tyytyväistä asiakaspalautetta. Ihmiset arvostavat henkilökohtaista palvelua ja hyviä kirjavinkkejä. Neuvonta- ja asiointipalvelujen palvelupäällikkö Tiina Hörkkö painottaa, että palaute ei saa jäädä pelkäksi palautteeksi. Kyllä sen pitää myös johtaa muutoksiin toiminnassamme silloin kun on aihetta. Spontaania palautteen antoa voisi myös entisestään helpottaa. Tärkeä on myös saada koulutusta asiakaspalveluun ja sen muuttuviin tarpeisiin, esimerkiksi nyt siihen miten palvellaan verkossa ja chatissa. Hyvä asiakaspalvelu lähtee siitä, että on ylpeä työstään ja siinä on esimiehen arvostus olennaista. Palautteeseen vastaaminenhan on haasteellista silloin kun taustalla olevat prosessit eivät toimi. Työtehtävissä on oltava ystävällinen tai vähintäänkin asiallinen, mutta saako vapaa-ajallaan sanoa suorat sanat työnantajastaan ja asiakkaista? Paitsi että se ei ole hyvää mainosta Vantaalle, antaahan se nyt arveluttavan kuvan ihmisestä itsestäänkin. Se on ihan sama kuin jos haukut parisuhdettasi, haukut myös itseäsi sen parisuhteen osana. Ongelmat kannattaa käsitellä esimiehen kanssa tai pyytää työnohjausta, Tiina pohtii. Lojaalisuus on hyve, myös työelämässä. z Teksti ja kuva Anna Groth 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 VANTAA luupin alla luupin alla Tavoitteet uuteen kuosiin Vantaan kaupungin strategia tehdään jatkossa neljäksi vuodeksi aikaisemman yksivuotisen sijaan. Näin toimintaan tulee tervetullutta pitkäjänteisyyttä yli talousarviovuoden katsovaa. Kaupungin talous tasapainossa Kaupungin elinvoima vahvistuu Kaupunkirakenne eheytyy Arvojen merkitys meille ja muille yhteisöllisyys Uutta strategiaa on hiottu johdon seminaareissa. Ensimmäinen käsittely kaupunginhallituksessa oli huhtikuun lopussa, valtuusto on nähnyt ehdotuksen juuri ennen Vautsin ilmestymistä. Kesäkuu on päätösten aikaa. Palvelut uudistuvat Muutosta toteutetaan johtamisen kautta kestävä kehitys Jotain uutta, jotain vanhaa Asukkaat, henkilöstö, yrittäjät ja valtuutetut ovat osallistuneet strategian pohjana olevien arvojen käsittelyyn. Pohjaehdotus on, että neljä vuotta sitten kiveen hakattuja arvoja ei muuteta. Innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys toimivat vielä. Visio sen sijaan uudistuu. Lehden painoon menon aikaan siinä on vielä monta lausetta kaikkea hyvää ja haastavaa. Tahtotilana on, että visio haastaa laittamaan talouden kuntoon, kertoo asukkaiden osallistumisesta ja kestävästä suunnittelusta ja rakentamisesta. Mielenkiinnolla odotamme, kuinka se kiteytetään lauseeksi, jonka jokainen meistä osaa unissaankin. Strategiatyö kevenee hieman aikaisemmasta. Osittain se on mahdollista, kun suunnittelujänne on pidempi, mutta myös eri vaiheita kevennetään. Nyt neljälle vuodelle asetetaan päämäärät, painopistealueet ja niille tavoitteet. Tavoitteiksi haetaan konkreettisesti mitattavia asioita. Nelivuotisia tavoitteita tuodaan tekemiseksi vuosittain tuloskorteissa. Viestintä ja markkinointi suunnittelee kovalla vauhdilla uudelle strategialle uutta ilmettä. Ohessa on näyte uudesta asusta. Koska strategia on kaupungin kaiken viestinnän ja markkinoinnin perusta, halutaan sen visuaalisen ilmeen olevan heti alusta asti omanlaisensa. z Teksti Päivi Rainio Kuvitus Anssi Vuohelainen innovatiivisuus Kaupunki teki maalis-huhtikuussa avoimen arvokyselyn kuntalaisille, yrittäjille, valtuutetuille ja henkilöstölle. Neljä vuotta kaupungin arvoina olleista yhteisöllisyydestä, innovatiivisuudesta ja kestävästä kehityksestä haluttiin saada eri ryhmien mielipiteitä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Vantaan Sanomat pyydettiin arvokyselyyn kumppaniksi, jotta kyselylle saadaan julkisuutta enemmän vastaajia sekä keskustelua arvoista. Henkilöstölle arvot ovat totta Reilut 250 henkilöstön edustajaa vastasi kyselyyn, jossa testattiin kuinka hyvin arvoille annetut selitykset toimivat. Esimerkiksi yhteisöllisyys on niin kaupungin päättäjät yrittäjät henkilöstö asukkaat Miten arvot näkyvät kaupungin toiminnassa? (5 hyvin 1 ei lainkaan) oman selityksen kuin vastanneiden henkilöstön edustajien mielestä osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja kaikkien osallistumista tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteisöllisyyden toivottiin näkyvän matalana kynnyksenä osallistua, ihmisten ja työn arvostuksena, ruohonjuuritason kuulemisena ja heikommasta huolehtimisena. Kestävä kehitys on elinmahdollisuuksien turvaamista tuleville sukupolville. Sen toivottiin näkyvän ilmastonmuutoksen torjuntana, taloudellisuutena ja tiedon jakamisena. Innovatiivisuus on rohkeutta ja kykyä tuottaa uusia toimintatapoja. Niiden toivottiin näkyvän kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa tekniikan hyödyntämisenä ja muun muassa uudenlaisina palveluaikoina. Uusia arvoja Vastaajat saivat ehdottaa uusia arvoja. Listasta tuli pitkä ja siinä korostuivat: oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, rehellisyys, avoimuus, inhimillisyys, turvallisuus, terveys ja läpinäkyvyys. Ehdottipa joku tyylitajuakin arvoksi. Strategiatyön pohjaksi on esitetty läpinäkyvyyden toimintaperiaatteen julistamista. Se on vastaus avoimuuden ja rehellisyyden vaateisiin. Koska arvot ohjaavat sekä päätöksentekoa että koko kaupungin toimintaa, pitää arvot elää todeksi joka päivä. z Teksti Päivi Rainio 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 luupin alla luupin alla Kun pomo on ihan p***a Viime vuonna teetetyn lukijakyselyn mukaan Vautsin toivotaan nostavan esiin asioita, joista lukiessa voi tuntea ylpeyttä siitä, että työskentelee Vantaalla. Kehittämisehdotuksissa nousi esiin entistä iloisempi sisältö kyselypalstoineen ja kolumneineen. Samalla Vautsia kritisoidaan aika ajoin hampaattomuudesta ja siitä, että Vantaalla työskentelystä annetaan liian aurinkoinen kuva. Toisaalta lehteen kirjoittavat ja haastatellut kollegamme painottavat aina työnsä positiivisia puolia, kukaan ei halua olla valittaja. Tällä kertaa olemme kuitenkin onnistuneet saamaan harvinaisen kitkeränsävyisen lukijakolumnin. Viereisellä sivulla nimimerkillä Työmuurahainen kirjoittava kaupungin työntekijä on tyytymätön esimiestyöhön ja vaikutusmahdollisuuksiinsa, eriarvoisuuteen ja ongelmien ratkaisemiseen työyhteisössään. Mitä ihmettä, eikö päivä paistakaan täällä jokaiseen toimipisteeseen? Kunta10-tulosten mukaan Vantaa on monilla mittareilla paras. Johtamiseen, lähiesimiehen tukeen ja oikeudenmukaisuuteen, ilmapiiriin ja sosiaaliseen pääomaan eli työtoverien tukeen ollaan täällä erittäin tyytyväisiä. Tulokset ovat myös joka vuosi vain parantuneet, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen vastaa. Mutta kun meillä on lähes 700 esimiestä, niin siihen joukkoon mahtuu huippupomoja, riittävän hyviä sekä niitä, jotka eivät kaikessa ole tehtäviensä tasalla. Kolumnistin kuvaamia työyhteisöjäkin valitettavasti on. Kun puheyhteys esimieheen on täysin poikki ja ehkä koko työyhteisö voi huonosti, silloin pitäisi kerätä rohkeutta ottaa asia puheeksi joko esimiehen esimiehen, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon tai henkilöstöyksikön kanssa. Siihen voi luottaa, että asiaa selvitetään hienotunteisesti. Kehittämistyön tarvetta arvioidaan osapuolia haastattelemalla. Ilman ulkopuolista apua hyvin tulehtuneista tilanteista on vaikea selvitä, silloin yleensä sekä esimiehen että työntekijöiden voimavarat ovat jo lopussa, Kirsi- Marja muistuttaa. Mistä näitä pomoja oikein tulee Työmuurahainen ihmettelee myös millä kriteereillä esimiehet valitaan ja mitä heidän koulutuksensa pitää sisällään kun hommaan tuntuu kerta toisensa jälkeen löytyvän ymmärtämättömiä tolloja, jopa häikäilemättömiä narsisteja. Johtajien valinnassa painotetaan ammatti-, talous- sekä henkilöstöjohtamisen osaamista ja esimiesvalmennukseen osallistuminen on nykyään pakollista. Lähiesimiehen on tunnettava asiakkuus, mitä korkeammasta johtajasta on kyse, sitä vähemmän edellytetään toiminnan tuntemista. Esimiehenä menestyminen vaatii vuorovaikutustaitoja, sitä että osaa kuunnella. Näitä ominaisuuksia kuulostellaan haastatteluissa, koko päivän kestävässä henkilöarvioinnissa ja tarkistamalla suosittelijoilta, Kirsi-Marja kertoo. Suosittelijoiksi harva esimies kuitenkaan ilmoittaa entisiä alaisiaan, vaikka juuri heidän mielipiteensä olisi tärkeä. Persoonallisuushäiriöitä taas on hyvin hankala tunnistaa työhaastattelussa. Narsistilla voi olla näennäisesti hyvinkin sulavat vuorovaikutustaidot. Nuo ovat vaikeita asioita. Ja vaikkei olisi mitään varsinaisia ongelmia, kaikki eivät vain sovellu johtajiksi. Palaaminen alaiseksi ei saisi olla mikään häpeä. Parhaallakin johtajalla on heikot kohtansa, mutta niitä on usein vaikea nostaa esiin esimerkiksi tuloskeskusteluissa. Pelko siitä, että esimies loukkaantuu ja että se vaikuttaa työhöni jollakin tavalla, on hyvin suuri. Aina ei esimies edes pyydä palautetta omasta työstään. Tulos- ja kehityskeskustelun pitäisi olla helppo lähtökohta palautteenannolle molempiin suuntiin. Esimiehetkin ovat ihmisiä, toisten on helpompi suhtautua kritiikkiin kuin toisten. Jokaisen kohdalla pätee neuvo: nosta ensin esiin myönteiset asiat ja sitten ne, joissa olisi kehitettävää. Meidän kaikkien, myös pomojen, pitäisi pystyä ottamaan palaute lahjana, jonka avulla näkee itsensä paremmin, Kirsi-Marja painottaa ja nauraa saaneensa itsekin sekä myönteistä että rakentavaa palautetta. Hyvällä johtajalla on hyviä työntekijöitä Esimieheltä on oikeutettua vaatia paljon, mutta joskus pomoonkin kohdistuvat odotukset voivat olla kohtuuttomia. Harva tulee ajatelleeksi, että pomollakin on esimies. Tämä esimies voi asettaa tavoitteita, joihin pomosi ei ehkä itse asiassa haluaisi sitoutua. Pomon on oltava työyhteisössä lojaali joka suuntaan ja pidettävä tunteensa omana tietonaan. Sekin on tosiasia, että esimiestyössä ei voi aina miellyttää kaikkia. Ja konfliktitilanteissa vika on harvoin vain yhdessä henkilössä. Työyhteisötaidoissa on aina kehittämisen varaa meillä kaikilla, Kirsi-Marja muistuttaa. Esimiehen tehtävä on saada tyydytystä muiden onnistumisista. Jos tykkää itse onnistua, silloin kannattaa pysyä työmuurahaisena. On kauhea lukea kolumnistin kirjoitusta siitä, miten esimies ottaa kunnian alaistensa ideoista ja esittelee niitä ominaan. Esimiehellä on valtava vastuu, hän yksin voi tuhota alaistensa työnilon. Ei ole itseltä pois kehua muita. Hyvällä johtajalla on hyviä työntekijöitä, joilla kannattaa ylpeillä. z Teksti Anna Groth Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Vautsin juttuja voi kommentoida Avaimessa. Kolumni Johtamisen perusasiat ovat pielessä kunnissa kirjoitti paikallislehti tammikuussa Vuosia kunnanleivillä olleille se ei ollut uutispommi. Tuota samaa me työmuurahaiset olemme yrittäneet viestittää tuloskeskusteluissa ja Kunta10:ssä, tuloksetta. Artikkelin mukaan kuntajohtamisen erityiset kipupisteet ovat juuri ne samat, joihin me muurahaiset törmäämme joka päivä: vaikutusmahdollisuuksia ei anneta ja eriarvoisuus on yleistä. Joillekin lemmikkimuurahaisille suodaan erivapauksia ja saman yhteisön sisällä ammattiryhmien kohtelu voi olla kuin eri planeetalta. Jos työntekijältä pullahtaa suusta joku työhön liittyvä kultajyvä, esimies ottaa siekailematta nämä työmuurahaisten aivojen tuotteet omiksi ideoikseen, joryyn asti vietäviksi. Ongelmien käsittely toimii kyllä erinomaisesti. Ne siirretään maton tai kaapin alle niin nopeasti, ettei sitä hitaampi välttämättä huomaakaan. Tällä tavoin esimies tai johtaja voi julistaa, ettei tällä toimialalla ole ongelmia! Korkeintaan on vain joku, joka muutosvastaisuudellaan sekottaa pakkaa. Tällaisia kiusallisia häirikkömuurahaisia varten on keksitty helppo ratkaisumalli. Siirretään yksilö jonnekin hiton kauas omasta yksiköstään eristyksiin. Eiköhän opi pitämään leukojaan ummessa! Sanavapaus on kamalinta mitä kuntatyössä toimivat johtajat tietävät ainakin jos kyse on omista alaisista. Olen joskus pohtinut mitä sisältää uusille kunnan esimiehille suunnattu koulutus? Työmuurahaiset itse tekevät työtään yleensä siihen asti kunnes joutuvat burnoutissa sairaslomalle. Substanssiosaamista ei kunta-alan esimiehillä juurikaan ole, eivätkä he siksi ymmärrä asiantuntija-alaistensa työtä ja asiakaskuntaa. Ei ymmärtämättömyydessä mitään vikaa ole, kunhan tiedostaisivat sen ja antaisivat ammattilasille työrauhan. Yli 10 vuoden aikana olen nähnyt monen päällikön vaihtuvan organisaatiossamme. On ollut esimiehiä, jotka eivät ole kyenneet minkäänlaiseen kommunikointiin alaistensa kanssa, eivät tervehtimään eivätkä vastaamaan sähköposteihin tai soittopyyntöihin. Esimiehenä on jopa toiminut täysin epäempaattinen narsisti, jolle tärkeintä on ollut oman etenemisensä varmistaminen. Alaisten hyvinvointi, jolla on organisaation tulokseen valtava merkitys, ei noussut kertaakaan esiin kehityspäivillä. Eikä ole noussut vieläkään! On surullista nähdä hyvien työntekijöiden äänestävän jaloillaan, kun samaan aikaan esimies puskee entistä ärhäkkäämmin eteenpäin täysin piittaamatta organisaationsa työntekijöiden jatkuvista vaihdoksista ja siitä miten se vaikuttaa tulokseen. Väkisinkin herää kysymys, millaista esimiestä on aikoinaan haettu ja millä hänet on testattu. Lego-palikoilla? TYÖMUURAHAINEN 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 tapetilla tapetilla "Näyttelemmekö työväenteatterissa?" hyvinvointiohjelmaa valmisteltiin teemalounailla Työvälineenä hyvinvointikertomus hvo Työelämä lokeroi, vaikka ihminen ei mahdu lokeroihin. Tapio Lahtero, Vantaan perusopetus Organisaatiorakenteiden muutoksissa Suomi on maailman ykkönen. Lokerotko ne asiat hoitavat? Vierailin työpaikalla, joka halusi olla läpinäkyvä, rohkea ja yhteisöllinen. Oli valkoiset seinät ja suljetut ovet. Jari Koskinen, AlternativeFutures Työelämässä on paljon tekevinään olemista ja yksityiselämässä jatkuvaa onnistujan esittämistä. Hilma Aminoff, Vantaan kaupungin henkilöstökeskus Viihdymmekö lokeroissa? Aikuisten hyvinvointiohjelman eli Ahvon valmistelussa kaupungin työntekijät sekä yritysmaailman, ministeriöiden ja oppilaitosten edustajat ovat tavanneet toisiaan teemalounailla. Lisäksi mukana on ollut ihmisiä selkeiden lokeroiden ulkopuolelta. Pitääkö tämän keskustelun jälkeen taas palata omaan lokeroonsa, työn teemalounaalle osallistuneet ihmette- Meillä on palvelurobotit vuodessa. Suurin osa nykyisistä työpaikoista poistuu. Tuomo Kousa, AlternativeFutures livät poristuaan vilkkaasti pari tuntia soppakattilan äärellä. Asukkaat ja kaupungin työntekijät ovat syksyn ja kevään mittaan tuoneet esiin omia näkemyksiään hyvinvoinnista myös erilaisissa työpajoissa. Vantaan kaupunki tekee nyt ensi kertaa ohjelman, joka nostaa esiin sekä kaupungin että asukkaiden väyliä työikäisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Työikäisten Ns. työväenteatteriin liittyvät myös kyselyt, joiden tuloksia ei hyödynnetä. Marjatta Paunonen, Sagafurs Siivous tehdään yhteisölle, ei johtajille. Ovi pitää voida työn jälkeen sulkea tyytyväisenä. Elina Vasarainen, osa-aikaeläkkeellä laitoshuoltajan tehtävistä Hyvän työyhteisön haistaa ja maistaa. Aidosti yhteiset tavoitteet. Raimo Hokkanen, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto harteilla on paljon, ja heidän jaksamisensa vaikuttaa myös muun ikäisiin. Lue lisää aikuisten hyvinvointiohjelmasta Valtuusto hyväksynee ohjelman 17. kesäkuuta. z Teksti ja kuvat Katja Savopirtti Vantaalaisten hyvinvointikertomus 2012 on ilmestynyt. Kertomus on toteutettu Vantaalla ensi kertaa sähköisesti, jolloin paikallisia tietoja on entistä helpompi vertailla muihin kuntiin. Kyseessä on tärkeä tietopankki niin johtajille, päättäjille kuin valmistelijoille. Hyvinvoinnin seuranta auttaa suuntaamaan kaupungin tekoja ja euroja oikeisiin paikkoihin. - Ensimmäistä kertaa saatiin asukkailta kerättyä tietoa siitä, miten he kokevat terveytensä, projektisuunnittelija Marjaana Pennanen kertoo. - Hyvinvointikertomusta tullaan hyödyntämään uudenlaisessa strategiatyössä, jossa kansalaisilla ja luottamushenkilöillä on suuri rooli, erityisasiantuntija Katja Louhio sanoo. Kertomuksen tekoa on ohjannut kaupunkitasoinen hyvinvointityöryhmä HYRY. Vantaan kaupunki on ottanut askeleen eteenpäin terveysjohtamisessa. Tavoitteena on saada sairauspoissaolot laskuun ja henkilöstön työuriin lisää pituutta. Terveysjohtamisessa lähdetään aluksi tukemaan niitä esimiehiä, joiden yksiköissä on keskimääräistä huomattavasti suuremmat haasteet. Terveysjohtamiseen tarjotaan tukea henkilöstökeskuksesta ja toimialojen henkilöstöyksiköistä. Terveysjohtaminen on ollut esillä kaupungin ja toimialojen johtoryhmissä keväällä Kaupungin johtoryhmä linjasi maaliskuussa, että ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuvat maksut, ns. varhemaksut, menevät toimialoilta ensi vuoden alusta alkaen. Entistä vahvempi taloudellinen vastuu lisännee toimialojen kiinnos- - Yhteistä hyvää toteuttamaan tarvitaan koko kaupunki: johto, työntekijät ja asukkaat. Kaikki HYRYn jäsenet ovat valmiita tarttumaan hyvinvointikertomuksesta nouseviin haasteisiin, toteaa HY- RYn tämänhetkinen puheenjohtaja Heidi Nygren. Vantaalla on pitkät perinteet hyvinvointityössä. Hyvinvointikertomuksia ja hyvinvointikatsauksia on tehty jo yli kymmenen vuoden ajan. Tuoreen hyvinvointikertomuksen tuloksia esitellään avoimessa tilaisuudessa kaupungintalolla, Asematie 7, 29. toukokuuta kello Tervetuloa! Ilmoittautua voi Avaimessa. Vantaalaisten hyvinvointi 2012 Vantaan hyvinvointikertomus taustaa vuosille Vantaan kaupungin hyvinvointikertomus 2012 on tärkeä työväline Terveysjohtamisella pituutta työuriin tusta terveysjohtamiseen. Terveysjohtamiseen tarvitaan johdon tuki. Yksittäinen esimies saa tarvittaessa terveysjohtamisen tukea oman esimiehensä lisäksi toimialansa henkilöstöyksiköstä, henkilöstökeskuksesta ja työterveyshuollosta. Jos onnistumme saamaan työkykyasioissa ajoissa koppeja, vältämme turhia ennenaikaisia eläkkeitä ja niistä koituvia maksuja. Vuositasolla Vantaan varhemaksut ovat yli 3,4 miljoonaa euroa ja tapaturmista aiheutuvat kustannukset 2,5 miljoonaa euroa. Inhimillinen näkökulma eli se, että ihminen saa jatkaa työssään eikä joudu ennenaikaisesti sivuun työelämästä, on vähintään yhtä tärkeä. z teksti Manna Torvinen Kertomus löytyy netistä: ja z Teksti Katja Savopirtti Työhyvinvointia johtamalla ja voimaantumalla Vantaan työhyvinvoinnin opas 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 tapetilla tapetilla Hand made in Vantaa, vaikka liikelahjaksi Puuseppämestari Pasi Kivikoski ja työpajaohjaaja Ako Ahmad iloitsevat puutyöpajan uusista koneista ja keskusimurista, joka vie puupölyn mennessään. Työturvallisuus kaiken a ja o Vantaan Valo Miltä tuntuisi hengittää päivät hienon hienoa puupölyä ja pelätä, että vielä joskus asiakas kompastuu lattialla lojuviin johtoihin ja ottaa kiinni pyörivästä sirkkelistä? Ennen Vantaan Valon puutyöpajalla tehtiin töitä monien vaarojen keskellä, vaan ei enää. Työturvallisuutta on parannettu ansiokkaasti, monin tavoin. Parasta on se, että purun poistoon on nyt keskusimuri, joka vie puupölyn paloturvalliseen tilaan. Ennen puutyöpajassa oli ilma pölystä sakeana, puuseppämestari Pasi Kivikoski kertoo puutyöpajan uutuuttaan hohtavissa tiloissa Korsossa. Työturvallisuus ei aina vaadi suuria investointeja. Vantaan Valon puutyöpajalla on satsattu paljon ihan tilan siisteyteen. Kaikki on nyt määrätyillä paikoillaan, maalit varastossaan, puutavara hyllyillään. Lattioilla ei ole mitään ylimääräistä. Johdot menevät suoraan kattoon, jotta niihin ei kompastu. Koneet on sijoitettu asetusten mukaan ja turvarajat merkitty selvästi. On selkeästi sovittu kuka vastaa minkäkin koneen huollosta. Lukossa olevat koneet avaa vain ohjaaja. Koko tila on maadoitettu ja kaikilla on turvakengät, suojaimet puuntyöstökoneita käytettäessä sekä asianmukaiset työasut, joissa hihat eivät roiku, Pasi listaa. Kyllä työturvallisuus on kaiken a ja o ja lähtökohta tällaisessa työssä. Asianmukaisesti hoidettu työturvallisuus mahdollistaa parhaan mahdollisen ohjauksen kun on tilaa työskennellä ja laitteet on kunnossa. Työ tulee mielekkäämmäksi, kun voi antaa enemmän vapautta ja luottamusta asiakkaille, Pasi painottaa. Fyysisten vaarojen lisäksi työpajaohjaajan työssä on henkistä kuormittavuutta. Työkokeilijoilla ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla työkyky vaihtelee suuresti ja heidän välillään on joskus jännitteitä. Toisaalta työ on myös hyvin palkitsevaa, jatkuvasti tulee hyviä uutisia kun ihmiselle löytyy paikka, Pasi muistuttaa. Vantaan Valo kuntouttaa ja kouluttaa yli 25-vuotiaita työttömiä vantaalaisia ja tukee heidän siirtymistään avoimille työmarkkinoille. Asiakkaat tulevat kolmen kuukauden työkokeiluun työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimiston kautta. Vantaan Valossa toimii 11 eri työpajaa kiinteistöhuollosta ja keittiötyöpajasta uusioverstaaseen, jossa korjataan kaupungin tietokoneita ja polkupyöriä. Vantaan Valo palvelee myös yritysasiakkaita tekemällä alihankintatöitä. Noin 35 prosenttia asiakkaista työllistyy suoraan pajajakson jälkeen, mutta moni aktivoituu ja löytää pian itsenäisesti töitä. Itsetunto kohenee kaikilla, sitä ei voi millään mittareilla mitata. Monesti tänne tullaan vähän pitkin hampain, mutta sitten ei millään haluttaisi lähteä, sanoo tekstiiliyksikön työpajaohjaaja Marika Kuitunen. On hienoa todistaa sitä vilpitöntä iloa ja ylpeyttä, mitä työkokeilussa koetaan esimerkiksi onnistuneista ompelutöistä. z Teksti ja kuva Anna Groth Vantaan Valossa toimii myös Valon puoti, jossa myydään sisustus- ja lahjatavaroita talon tekstiili- ja puutyöpajoilta. Puutyöpajan toteuttamassa elämysmyymälässä on neljä eri miljöötä, joissa myydään kunkin teeman mukaisia tuotteita. Tarjolla on maalaisromanttisia kartanotuotteita, merihenkisiä tuotteita, saunatekstiilejä ja niin kutsuttuja Fun-tuotteita. Kaupassa myynnin ja markkinoinnin työkokeilijat saavat kokemusta esim. kassan käytöstä. Myynnin tuotto käytetään talon toimintaan. Myymälän valikoimissa on mm. monen sortin tyynyjä, enkelin siipiä, koristemajakoita, pyyhkeitä, kortteja, koruja, leikkuulautoja, pannumyssyjä ja hellyttävän ihania koriste-esineitä joka lähtöön. Mikä olisi sen hienompi liikelahja Vantaan edustajalta tai parempi muisto merkkipäivää viettävälle kollegalle kuin yksilöllinen tuote Hand made in Vantaa. Tilaustuotteitakin voi tiedustella. Valon puoti löy- tyy myös Koivukylän kierrätyskeskuksesta sekä Facebookista ja sille avataan tänä keväänä nettimyymälä. Valon puoti, Minkkitie 8D. Ma to 9 15, pe su suljettu z Teksti ja kuvat Anna Groth Taas on aika auringon ja kesätyöntekijöiden Nelisensataa uutta kesätyöntekijöitä aloittaa lähiviikkoina lyhyen, mutta sitäkin ehkä merkityksellisemmän uransa Vantaan palveluksessa. Onnistuneella perehdytyksellä ja oikein mitoitetuilla työtehtävillä sekä kesätyöntekijä että kaupunki saavat työsuhteesta mahdollisimman paljon irti. Kun onnistumme luomaan myönteisen työnantajakuvan vieraileville tähdillemme, yhteinen taival ei ehkä jää vain tämän kesän mittaiseksi. Eniten kesätyöntekijöitä palkataan lasten ja nuorten kesätoimintaan sekä katujen ja puistojen kunnossapitoon. Sijaiset pääsevät nopeammin työhön käsiksi, kun työvälineet, käyttäjätunnukset, avaimet ja suojavarusteet on varattu ennakkoon. Työaikojen, kulkuohjeiden ja yksikön tehtävien lisäksi, muista välittää myös hiljaista tietoa esimerkiksi asiakaspalvelun psykologiasta. Kesätyöntekijöiltä kerätään palaute sähköisesti palautelinkillä, joka lähetetään jokaiselle kesätyöntekijälle henkilökohtaisesti. Turun taideakatemiassa journalismia ja Turun yliopistossa digitaalista kulttuuria opiskeleva 24-vuotias Anna Mellin aloitti kesätyörupeamansa sivistystoimen viestintäharjoittelijana jo huhtikuun lopussa. Anna painottaa, että harjoittelun kannalta on sitä parempi mitä monipuolisempia kesätyön tehtävät ovat. Kesätyö on ennen kaikkea väylä, jolta pääsee näkemään mitä valmiuksia työelämässä odotetaan ja samalla saa näkemyksen työyhteisöjen toiminnasta. Anna on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Tärkeintä on, että joku tosiaan ottaa kesätyöntekijän vastaan. Pelisäännöt ja se, mitä minulta odotetaan, on hyvä käydä heti läpi. Haluan saada kokonaiskuvan tehtävistäni. Ja se, mikä vakituisille työntekijöille on itsestään selvää, ei välttämättä ole sitä uusille tulokkaille, Anna muistuttaa. z Teksti ja kuva Anna Groth 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 tapetilla tapetilla Vuoden luokanopettaja: Vantaan koululaitos on aina ollut edistyksellinen Vuoden luokanopettaja kehuu Vantaan koulutuksellista tasaarvoa ja sitä, että koulujen väliset erot ovat pienet. Maailma ja koulu muuttuvat, mutta lapset ovat aina lapsia. Luokanopettajaliitto valitsi Vuoden Luokanopettajaksi Kai-Ari Lundellin Pähkinärinteen ala-asteelta. Perusteissa mainitaan, että Kai-Ari on monipuolinen peruskoulumies, joka on opettanut jokaisella luokka-asteella. Hän on toiminut myös koulukirjastonhoitajana, kehittänyt koulunsa tietotekniikan opetusta ja ylläpitänyt koulun kerhotoimintaa. Rehtorin rooli on oleellinen Hyvä työyhteisö on Kai-Arin mielestä kannustava. Siellä hyväksytään erilaisia ajatuksia ja opettajapersoonia. Pähkinärinteen koulu on aina ollut hyvä työyhteisö. Opettajien vaihtuvuus on ollut hyvin pientä. Kouluissa rehtorin rooli on siinä oleellinen, narsistisen rehtorin tuhovoima on suuri. Rehtorin on luotettava koulunsa opettajiin. Kokeneempien opettajien tuki ja kannustus on tärkeää uusille opettajille. Kokeneiden opettajien on otettava uudet opettajat mukaan koulun toimintaan. Heille on annettava vastuuta ja motivoivia työtehtäviä. Opettajienkokouksissa on kaikille annettava suunvuoro. On hyvä järjestää kaikille yhteisiä koulun ulkopuolisia retkiä tai saunailtoja, joissa voi puhua muustakin kuin työstä. Se yhdistää henkilökuntaa. Perusopetus muuttuu vahvasti tiimityön suuntaan niin, ettei yksi opettaja ole enää yksin vastuussa luokastaan. Yhteistyö lisää opettajan jaksamista. Opettajien välinen yhteistyö on tulevaisuudessa välttämätöntä, koska Vantaalla erityiskouluja on lopetettu ja erityisoppilaita tulee tavallisiin luokkiin. Ongelma on, että opettajat eivät saa palkkaa tiimityöstä eikä palkaton lisätyö motivoi ketään. Aikaa yksittäiselle oppilaalle Kai-Ari on viihtynyt Vantaalla jo 33 vuotta ja nähnyt peruskoulun muutoksen ja kehityksen. Moni asia on mennyt parempaan suuntaan. Vuoden Luokanopettajaksi nimeäminen on hieno asia paitsi minulle, myös vantaalaiselle opetuskulttuurille. Vantaalla tehdään hyvää työtä ja tulosta vähemmällä rahalla kuin muualla, on pakko keskittyä oleelliseen. Täällä vallitsee koulutuksellinen tasa-arvo. Koulujen väliset erot ovat pienet, mikä on erittäin hienoa. Vantaan koululaitos on aina ollut hyvin edistyksellinen. Suurin muutos opettajan työssä on ollut ryhmäkokojen radikaali pieneneminen. Kun aloitin työt, yli 30 oppilaan luokat eivät olleet mitenkään poikkeuksellisia. Nyt opetan vain 19 oppilaan luokkaa! On aikaa yksittäiselle oppilaalle, se on tärkeää. Kehitys on mennyt parempaan suuntaan. Ainoa ikävä puoli on, että resursseja ei ole riittävästi, kuten urani alkuaikoina oli. Oppilaat eivät ole kolmenkymmenen vuoden aikana paljoa muuttuneet. Lapset ovat edelleen lapsia. Ennen kiusaaminen oli kouluissa raaempaa, toisaalta nykylapset ovat lyhytjänteisempiä kuin ennen. Lapset ovat avoimempia ja välittömämpiä. Samalla itsekkyys on selvästi lisääntynyt, niin kuin muuallakin yhteiskunnassa. Älkää säästäkö hengiltä Viiden lapsen isä ja kahden isoisä on ahkera bloggaaja ja ottaa kriittisestikin kantaa koulutuspolitiikkaan. Bloggaaminen kohentaa vireystilaani. Blogissa pääsee kommentoimaan nopeasti, mikä sopii minulle. Enkeliporsasblogiani seuraa noin 300 lukijaa päivässä, parhaimmillaan se saa 600 lukijaa. Jotkut yleistä mielenkiintoa herättävät kirjoitukset laitan Uuden Suomen blogipalveluun, silloin lukijoiden määrä moninkertaistuu. Blogissani on muutamia aktiivisia ja älykkäitä vakikommentoijia, joten taso pysyy korkeana. Joskus keskustelu on ihanan rajua ja peistä väännetään surutta. Kesällä olen mökillä enkä bloggaile. Enkeliporsas liihottaa silloin ilman huolen häivää ja röhkii mennessään. Päättäjiä Kai-Ari haluaa muistuttaa syrjäytymisen ehkäisyn tärkeydestä. Ennaltaehkäisy säästää resursseja. On puututtava ajoissa. Kaikki mahdollinen on sijoitettava esikouluun ja peruskoulun alaluokille. Luokkien ryhmäkoot on pidettävä pieninä myös tulevaisuudessa. Peruskoulua ei saa säästää hengiltä. Lähineuvolat ja puistotädit takaisin! Kai-Arin blogi osoitteessa: z Teksti Terhi Karhuniemi Kuva Jukka Salminen Kai-Ari Lundellin Enkeliporsas-blogilla on satoja seuraajia. Opetusalan turvallisuuspalkinto Hämeenkylän koululle Vuoden 2013 opetusalan turvallisuuspalkinto myönnettiin Hämeenkylän koululle. Perusteena palkinnon saamiselle oli koulun laaja-alainen ja pitkäjänteinen turvallisuuden kehittämistyö. Rehtori Pasi Majasaari toteaa, että turvallisuus koostuu varautumisesta ulkopuolisiin uhka- ja vaaratilanteisiin. Se pitää sisällään toimintamallit sekä yhteiset keinot arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Tulipaloja ja muita onnettomuuksia varten Hämeenkylässä on kehitetty malleja, joita on myös harjoiteltu. Lukuvuoden alussa oppilaat tekevät koulurakennuksessa turvakävelyn, jolla tutustutaan mm. poistumisreitteihin ja sammutusvälineistöön. Henkilökunnalla on joka lukuvuosi yksi turvallisuuspäivä, jolloin pohditaan teemaa luentojen ja käytännön harjoitusten avulla. Ehdota hyvää työyhteisöä! Yhteisöllisyys on parasta ennaltaehkäisyä koulun sisäisten ongelmien ratkomiseen. Koulussa on mm. Paussi-luokat ja pikavalinnan päässä ovat erityisopettajien nopean toiminnan joukot. Oppilaat myös tietävät, että koulussa tarpeen tullen todella puututaan ongelmiin. Opettajainhuoneessa yhteisöllisyys näkyy tukemisena ja kannustamisena sekä yhteisinä tilaisuuksina. Kunta 10-tutkimuksissa hyvä henki näkyy esimerkiksi siten, että kollegoilta saatu tuki ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ovat selvästi yli valtakunnallisten keskiarvojen. Aikuisten kokema yhteisöllisyys on asia, joka heijastuu koko koulun arkeen, oppilaiden oppimiseen, kertoo Majasaari. z Teksti Terhi Karhuniemi Kuva Veera Heinonen, Suomen palopäällystöliitto Hyvässä työyhteisössä on ilo työskennellä. Työilmapiiri on hyvä ja sen aistivat myös muut. Vantaalla halutaan palkita työyhteisöjä, jotka tekevät vahvaa työtä työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistämiseksi. Työyhteisöt voivat hakea palkintoa itse, mutta uutuutena nyt myös toiset työntekijät ja asiakkaat voivat ehdottaa työyhteisöjä mukaan. Tuloksellinen työyhteisö-palkinnon voitti vuonna 2012 Pointin kirjasto, joka käytti palkintorahan opintomatkaan. Hyvä työyhteisö -palkintoa on jaettu Vantaalla vuodesta Katso ilmoitus takakannesta. 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla 50 vuotta eikä suotta Kun 16-vuotias Sipa aloitti 1963 toimistoharjoittelijana Helsingin maalaiskunnan, nykyisen Vantaan, rakennusvirastossa, housuja ja liian pitkiä hiuksia ei katsottu hyvällä. Esimiestä teititeltiin, kunnes hän ehdotti sinunkauppoja. Remingtonkirjoituskone edusti hienointa toimistotekniikkaa ja kopioita sai vaharullan tai kalkeeripaperin avulla. Työviikko oli kuusipäiväinen ja tsuppari antoi tilipussin käteen kenkälaatikostaan. Moni asia on Vantaalla muuttunut puolessa vuosisadassa, mutta yksi asia on pysynyt: kaupunkisuunnittelulautakunnan sihteeri Sirkka Kosonen. Sipalla tulee 1. kesäkuuta täyteen 50 vuotta kaupungin palveluksessa. Kunnantaloa remontoimassa ollut kirvesmiesisä kysyi töitä keskikoulun päättävälle tyttärelleen, joka aloitti hommat kevätjuhlaa seuraavana päivänä eikä ole sen koommin työnantajaa malttanut vaihtaa tai ehtinyt. Sipa tuli rakennusvirastoon aikana, jolloin suurin muuttoliike Vantaalle oli juuri alkamassa. Alueelle nousi valtavasti taloja ja isoja rakennusprojekteja tehtiin pienellä porukalla. Rakennusvirastossa oli hienoa se kun näki kehityksen ja käden jäljen, siinä ei nyhrätty minkään pienten nippelien kanssa. Maankäytön puolella taas on saanut nähdä kaupunkikuvan syntymistä. Työssäjaksaminen on elämässä jaksamista Pitkä uran salaisuus onkin Sipan mukaan ollut mielekkäät työtehtävät. Hyvät työkaverit ja esimiehet ovat tietysti toinen tekijä. Kunta on ollut varma työnantaja, kerran olin lomautettuna 90-luvun alussa. Yleisesti ottaen työssäjaksaminen on minun mielestä elämässä jaksamista. Työssä jaksaa kun on muu elämä kunnossa. Olen ollut onnekas, minulla on perhe, mies ja kolme jo aikuista lasta. Olen saanut säilyttää lapsen mielen, ratsastuksenkin aloitin kuusikymppisenä. Koko ikäni olen asunut Korsossa ja turvaverkot, isovanhemmat, ovat olleet lähellä. Sillä on ollut iso merkitys. Toimistoharjoittelijasta Sipa eteni ensin kanslistiksi ja sitten rakennustoimen päällikön sihteeriksi. Samalla hän on toiminut lukuisten toimikuntien ja hallitusten sihteereinä. Organisaatiokaaviossa Sipan paikka on vaihdellut moneen kertaan, virastoja on yhdistetty ja taas erotettu. Muutoksista Sipa ei ole paljon hermoillut. Kaikki on kiinni ihmisten johtamisesta, organisaatiorakenteella ei siinä ole paljon merkitystä. Kaikki on kiinni ihmisten johtamisesta, siitä miten ihmiset saadaan toimimaan, organisaatiorakenteella ei siinä ole paljon merkitystä. Nopeaa sopeutumista jatkuvien organisaatiomuutosten keskellä on saanut opetella, Sipa nauraa. Työn arvostus on tasapuolisempaa Sihteerit ovat myös saaneet olla aina tekniikan etujoukoissa. Sipakin oli yksi ensimmäisistä tietokoneaikaa siirtyneistä. Uudet systeemit eivät häntä enää hetkauta. Kun on kalkeeripapereista aloittanut, niin kyllä tässä aina jonkun uuden Astan (uusi asiakirjojen tallennusjärjestelmä) opettelee. Tekniikan kehitys on ollut hieno asia, vaikka toisaalta nyt ollaan sen armoilla, toimiiko järjestelmä tänään vai ei. Vantaa on kasvanut, mutta säilyttänyt kaupunkina mutkattoman luonteensa. Työelämässä on Sipan mukaan nykyään terveemmät asenteet. Ennen virkailijat pitivät itseään vähän muita parempina. Nykyään arvostetaan muidenkin työtä enemmän. Me toden totta arvostamme Sipan työtä ja kiitämme tähänastisesta. Vuoden päästä alkaa ansaittu eläke. z Teksti ja kuva Anna Groth Kannustava opettaja motivoi oppimaan vähän ekstraa Hämeenkylän koulu tarjoaa oppilaille mahdollisuutta suorittaa yläkoulun opetussuunnitelman ohessa lukion matematiikan kursseja. Yhteistyössä Vaskivuoren lukion kanssa toteutettu pilotti toi kannustavia onnistumisen kokemuksia niin oppilaille kuin opettajallekin. Oppilas ei välttämättä halua hukata opettajan aikaa oppitunneilla kysymyksiinsä, vaan jää juttelemaan teemasta tuntien jälkeen. Siihen on oltava valmis sitoutumaan. Ylöspäin eriyttämisessä pitää etsiä materiaaleja, jotka tarjoavat oppilaalle sopivasti haasteita, kuvailee Hämeenkylän koulun matematiikan ja fysiikan opettaja Timo Järvenpää. Erityishuomiointi vaatii opettajan kiinnostusta ja eriytettävän oppilaan tuntemista. Koululle on hankittu lukion pitkän matematiikan oppikirjoja, jotka helpottavat opetussuunnitelmaa syventävien sisältöjen harjaannuttamista. Suoritetut lukion matematiikan kurssit luetaan hyväksi lukioon siirryttäessä. Lisätehtävien pyytämiseen voi kannustaa Opettajan asenne on tärkeä lähtökohta hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Lukiokursseja Hämeenkylän koulussa suorittanut Lauri Pyyhkälä kertoo, että opettajan kannustus motivoivat häntä opinnoissa eteenpäin. Kokeilusta oppi paljon arvokasta. Itsenäinen työskentely auttaa tulevissa opinnoissa ja muutenkin elämässä. Tässä oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja noudattamaan niitä ilman, että kukaan vahtii. Tämä on myös auttanut myös muiden aineiden laajemmissa tehtävissä, Lauri arvio. Tässä oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja noudattamaan niitä ilman, että kukaan vahtii. Hänen mukaansa lisätehtävien pyytämiseen on korkea kynnys. Ylimääräisten tehtävien suorittamisesta on kuitenkin Laurin mielestä merkittävää hyötyä ja niiden pyytäminen pitäisi tehdä helpommaksi. Oppimista siirtymävaiheissa Hyvä fiilis tarttuu oppilaisiinkin Henkilökohtaisen opintopolun luominen vaatii opettajan oma-aloitteisuutta ja kykyä tavanomaisesta ajattelusta poikkeamiseen. Ideoita syntyy innostavan ilmapiirin lisäksi myös jatkuvan kouluttautumisen kautta. Hyviä ajatuksia Timo sai esimerkiksi Vaskivuoren lukion kanssa järjestetystä yhteistyöstä, jonka aikana opettajat pääsivät seuraamaan toistensa opetusta. Vastaavaa toimintaa voisi lisätä. Ongelmana on vain aika ja mahdolliset sijaiskustannukset. Toiminta on mitä parhainta jatkokoulutusta, Timo toteaa. Samanlaista yhteistyötä hän toivoisi myös alakoulujen matematiikan opettajien kanssa. Ideoiden ja käytäntöjen vaihtamisen lisäksi opetuksen seuraaminen tukee siirtymävaihetta kouluasteelta toiselle. Yhteistyö tarjoaa alakoulun viimeisten luokkien opettajille mahdollisuuden nähdä, mitä matematiikan opiskelu yläkoulussa tarkoittaa ja toisaalta yläkoulun opettajat saavat tietoa siitä, mitä alakoulusta siirtyviltä oppilailta voi odottaa osattavaksi, Timo perustelee. z Teksti Anna Mellin Kuva Vesa Erähalme 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Ari Kallinen perehtyi Vantaan Yhteispalvelun käytäntöihin Click Vantaa -projektikoordinaattori Sari Pajalan opastuksella. Helsingin Virka-infon palveluneuvoja Ari Kallisella oli huhtikuussa erilainen työpäivä. Hän ei suunnannut aamulla Helsingin kaupungintalossa sijaitsevaan työpaikkaansa, vaan vietti päivän Tikkurilan yhteispalvelussa. ero omaan työhöni on, että Vantaalla käsitellään rahaa esimerkiksi matkalippujen myynnissä, Kallinen kertoo. Palveluneuvojien kierto kaupunkien välillä toteutettiin nyt toista kertaa. Huhtikuun aikana kaikkiaan 24 Helsingin, Vantaan ja Espoon palveluneuvojaa tutustui päivän ajan toistensa työhön. Kaikki kirjoittavat havainnoistaan raportin. Kallinen on tyytyväinen mahdollisuuteen tutustua naapurikuntien kollegoihin. Olen itse asunut sekä Helsingissä, Vantaalla että Espoossa. En usko, että tavallinen kuntalainen näkee suurta eroa kuntien välillä. Yhdessä kunnassa käydään töissä, toisessa asutaan ja kolmannessa vaikka opiskellaan. Varsinkaan maahanmuuttajat eivät tuijota kuntien rajoja, vaan kaikkia kiinnostavat samat peruskysymykset, hän pohtii. Click Yksi Yhteispalvelujen yhteistoiminnan muoto on Click-hanke, jossa Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen kehittävät yhdessä maahanmuuttajien neuvontapalveluja. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat saada helposti perustietoa kaupunkien palveluista, suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja maahantuloprosesseista. Hanke yhdistää internetissä annettavan ja kumppanuuskaupunkien henkilökohtaisen neuvonnan. Asiakkaiden ja kaupunkien neuvojien käyttöön on kehitelty chat-palvelua, jonka avulla vastaukset kysymyksiin saadaan nopeasti. Tietoa kootaan myös yhteiseen sähköiseen tietopankkiin. Vuosina toteutettava Click-hanke on osittain ESR-rahoitteinen, osittain kaupunkien itsensä kustantama. Työntekijöiden työpajat ja tietoiskut uudesta neuvontavälineestä ovat alkaneet keväällä ja jatkuvat koko hankeajan. Asiakkailta kerätään koko ajan palautteita. z Teksti ja kuva Auli Karra Palveluneuvoja Ari Kallisen työnä on helsinkiläisten opastaminen kaupungin palveluissa. Kaupungilla riittää palveluita ja palveluneuvojalla riittää tiedettävää ja muistettavaa. Kysymykset vaihtelevat paljon, mm. vuodenaikojen mukaan. Talvella kaupunkilaisia kiinnostaa katujen auraus, nyt kevätpuhdistus, vuodesta 1998 Helsingin kaupungilla työskennellyt Kallinen kertoo. Elämää kaupungintaloon Viimeisen kolmen vuoden ajan Virkainfossa on hoidettu myös maahanmuuttajapalveluita. Uuteen maahan tullessa pitää elämän perusasiat saada ensimmäiseksi kuntoon: mistä saada asunto, miten hakea Palveluneuvojat vuoroin vieraissa 91 % keikkalaisista suosittelee Seurea KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖ HELSINKI VANTAA ESPOO KAUNIAINEN töitä ja miten ilmoittaa lapset kouluun. Maahanmuuttajien palvelua varten Virka-infossa on maahanmuuttajataustaisia neuvojia. Eri viranomaisten yhteistyössä Helsinki tulee hieman Espoon ja Vantaan perässä. Maahanmuuttovirasto, poliisi ja maistraatti ovat mukana palvelussa, mutta esimerkiksi Kelan tai HSL:n asioita ei pysty toistaiseksi hoitamaan Virka-infossa, toisin kuin Vantaan Yhteispalvelupisteissä. Virka-info sijaitsee Helsingin kaupungintalossa, joka on vanha historiallinen rakennus Kauppatorin laidalla. Ihmiset saattavat arastella kävellä sisään kaupungintaloon. Osa tuntuu miettivän, onko tämä edes julkista tilaa, Kallinen sanoo. Paikkaa on elävöitetty sijoittamalla Virka-info ja sen yhteydessä toimiva Virka Galleria kaupungintalon aulaan. Virkainfossa kaupunkilaiset voivat myös lukea lehtiä ja käyttää nettiä. Kulttuurieroja Viime vuonna Kallinen tutustui parin päivän ajan Espoon Sellossa toimivaan yhteispalvelupisteeseen. Naapurikaupunkien välillä on eroja. Sello on liikenteen solmukohta ja iso kauppakeskus, jossa luonnostaan liikkuu paljon ihmisiä. Lähtökohtakin on siis aika erilainen kuin meillä. Espoossa tuntuu olevan enemmän hallintokuntien välistä yhteistyötä, Helsingissä virastot ovat itsenäisempiä. Vantaan käytännöt muistuttavat paljon Espoota. Ehkä suurin käytännön Seure toteutti helmikuussa keikkalaisilleen kyselyn, jolla selvitettiin heidän kokemuksiaan sekä Seuresta työnantajana että työkohteista. Kyselyyn vastasi 1490 työntekijää. Suurin osa vastaajista työskenteli terveydenhuoltoalalla, päivähoitoalalla ja opetusalalla. Kyselyyn vastaajat olivat yleisesti tyytyväisiä Seuren toimintaan ja asiointiin työkohteissa. Vastaajista 91 prosenttia on valmis suosittelemaan Seurea työnantajana ystävilleen sekä kollegoilleen ja 92 prosenttia vastaajista on viihtynyt hyvin viimeisimmässä työkohteessaan. Vastaanotto vaikuttaa Keikkalaisten työkohteissa saama vastaanotto ja perehdytys vaikutta- vat merkittävästi työvoiman saatavuuteen, työntekijän haluun tulla kohteeseen uudelleen, sekä siihen, mitä hän kertoo kohteesta eteenpäin. Kyselyn perusteella perehdytys- ja vastaanottoasiat ovat keskimäärin hyvällä tolalla. Vastaanotto Vantaan työkohteissa koetaan hyväksi: toimialasta riippuen prosenttia vastaajista on saanut mielestään erittäin tai melko hyvän vastaanoton viimeisimmissä työkohteissaan. Perehdytyksen kohdalla hajonta vastauksissa oli suurempaa. Kehitystyötä yhteistyössä asiakkaiden kanssa Kyselyn tuloksia hyödynnetään kehitettäessä Seuren toimintaa. Eri toimialojen keikkalaisten vastauksissa painottuivat erilaiset asiat. Terveydenhuoltoalan keikkalaiset odottavat ensisijaisesti työnan- tajaltaan, että töitä on riittävästi tarjolla ja palvelu sekä verkossa asiointi sujuvaa. Moni arvostaa sitä, että Seuressa tunnetaan työntekijän osaaminen. Se auttaa oikean työkohteen löytämisessä. Päivähoitoalan vastausten perusteella kehityskohteeksi nousee keikkalaisen keikasta etukäteen saama tieto työkohteesta keikalle lähtiessään. Kaikkein tyytyväisimpiä Seureen ja saamaansa perehdytykseen olivat opetusalan keikkalaiset. Jatkossa Seure kehittää perehdytyskäytäntöjä entistä vahvemmin yhteistyössä koulujen kanssa. z Teksti Maija Valkama 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

11 tapetilla tapetilla Hyvästä paras ja miten siitä eteenpäin Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala valittiin Suomen julkisen sektorin parhaaksi käytännöksi Valinta lämmittää monen sosterin työntekijän sydäntä, sillä kovin usein työntekijöiden korviin kantautuu vain se negatiivinen palaute. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton arvioinnin mukaan Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueella on jatkuvasti parannettu toimintaa CAF-laatutyön* avulla. Tuottavuuden lisääntymisen lisäksi toimialueen erityisvahvuutena pidettiin muun muassa erilaisten palautejärjestelmien monipuolista hyödyntämistä sekä tavoitteellista laatujohtamista. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen on tyytyväinen toimialan saamaan tunnustukseen. Henkilöstön sitoutuminen ja kehittämishalu näkyvät toiminnassamme. Asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla. Palkinto osoittaa, että meillä raken- *CAF - Common Assessment Framework on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli. teet ovat kohdallaan. Kehittämisen kannalta on kuitenkin olennaista, että iso osa kehittämistarpeista ja -kohteista nousee palveluista jo ilman erillisiä arviointeja. Meillä sekä kaupungin että toimialan johto on sitoutunut jatkuvaan laadun parantamiseen. Laatukoordinaattori Eija Säilä tekee toimialojen kanssa pitkäjänteistä työtä palvelujen laadun parantamiseksi. Juuri Eija ehdottikin meille kilpailuun osallistumista, kertoo erityisasiantuntija Meri-Tuuli Lehmuskallio sosterin kehittämisyksiköstä. Entä tästä eteenpäin? Sosiaali- ja terveystoimen arvioinnissa saama palaute oli myönteistä, mutta sisälsi myös kehittämisehdotuksia. Palaute käydään huolella läpi. Pyrkimys on vielä parempiin käytäntöihin. Kaupungin taloudenhoito-ohjelmassa voidaan onnistua luomalla uusia toimintamalleja. Nyt ei riitä se, että säästetään, vaan tarvitaan uudenlaista ajattelua, vaihtoehtoisia tapoja tuottaa palveluita. Strategiatyössä on ollut vahvasti esillä mm. monituottajamallin hyödyntäminen. Palvelut on onnistuttu tuottamaan vaikuttavasti. Olemme vantaalaisia varten, korostaa Jukka T. Salminen. Kaupungin käytössä on nyt hyvä väline vantaalaisten hyvinvoinnin seuraamiseen: sähköinen hyvinvointikertomus. Sen avulla päättäjät voivat päättää toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia parannetaan. Jatkossa meidän on tuettava vantaalaisia enemmän oman elämänsä hallinnassa, sillä esimerkiksi päihteiden käyttö ja liikunnan vähäisyys ovat monille terveysriskejä. Tähän tarvitaan uusia keinoja herätellä ihmisiä oman kuntonsa hoitamiseen. Kuntalaisten osallisuutta palvelujen kehittämisessä vahvistetaan jatkossa yhä. Tehokkuutta ja mielekkyyttä työhön saadaan muuttamalla rutiiniluontoisia töitä sähköisiksi palveluiksi. Hyviä esimerkkejä ovat sähköinen ajanvaraus ja ereseptin uudistamispyynnön sähköinen välittäminen. Näin työntekijämme voivat käyttää vapautuvan ajan varsinaiseen asiakastyöhön. Sähköinen asiointi on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, Salminen arvioi. z Teksti Vappu Vienamo Kuvat Sebastian Stenvall - Sekä kaupungin että sosterin johto on sitoutunut jatkuvaan laadun parantamiseen, arvioi Meri-Tuuli Lehmuskallio. Sosterissa uskalletaan tuoda esille myös epäkohdat, ja siten niihin voidaan nopeasti puuttua. Se on hyvä pohja toiminnan laadun kehittämiselle. Katuvalvoja Raimo Honkanen on huristellut sähköautolla jo puolisen vuotta. Hiljattain myös rakennusvalvonta otti käyttöönsä samanlaisen. Sähköautot latautuvat Tikkuparkissa. Vantaan katuja valvotaan sähköautolla Moni vantaalainen lienee nähnyt harmaan, ketterän ja äänettömän auton, jonka kyljessä on Vantaan vaakuna ja numero Kyseessä on kaupungin katutarkastuksen Mitsubishi i-miev -sähköauto. Vantaa on testannut sähköautojen käyttöä kaupungin toiminnassa vuodesta 2008 jo ennen kuin niistä tuli trendikkäitä. Tuolloin hankittujen kahden sähköisen Mega-merkkisen kevyen nelipyöräajoneuvon noin 60 kilometrin toimintasäde osoittautui kuitenkin rajalliseksi ja Vantaa luopui Megoistaan viime syksynä. Uusi sähköauto toimii hyvin talvellakin Viime vuonna uuden polven sähköautojen tullessa Suomen markkinoille, kaupungilla arveltiin ajan olevan kypsä niiden täysimit- taiseen työkäyttöön. Katutarkastuksessa tarvittiin uutta ajoneuvoa ja niin uusi Mitsubishi i-miev -sähköauto korvasi katutarkastaja Raimo Honkasen vanhan polttomoottoriauton. Honkanen suhtautui monien muiden sähköautoihin perehtymättömien ihmisten lailla hieman varauksellisesti sähköiseen uutuuteensa. Auto on pienikokoinen ja arvelin, että talvella tulee ongelmia lumella ajettaessa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Mitsussa on enemmän massaa kuin ulkoapäin arvaisi ja se kulkee hangessakin varsin hyvin, Honkanen kertoo. Auton ajosäde on kesäisin noin 130 kilometriä yhdellä latauksella, mutta talvella lämmityksen kuluttama energia syö tästä merkittävän osan. Auton akut saa kaupungin käytössä olevassa keskinopeassa latauspisteessä ladattua uudelleen puolessatoista tunnissa samaan aikaan kun Honkanen hoitaa toimistotyöt. Myös yöt auto viettää latauksessa. Toisaalta perinteisiä tankkausreissuja huoltoasemille Vantaa on mukana Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda Suomeen sähköisen liikenteen perusinfrastruktuuri, sähköiseen liikenteen kasvattaminen ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa. Vantaan kaupungin kohdalla tämä tarkoittaa sähköautojen suosimista työkäytössä mahdollisuuksien mukaan ja kattavan sähköautojen latauspisteverkoston mahdollistamista. Kaupungin liikennesuunnittelun yleissuunnitelmassa on hahmoteltu paikat lähes sadalle latauspisteelle. Vantaan Energia suunnittelee rakentavansa 4 5 latauspistettä vuoden 2013 aikana. Lisätietoja sähköisestä liikenteestä: ei tarvita. Sähkön kanssa ajaminen tulee monin verroin halvemmaksi kuin dieselillä tai bensiinillä ympäristöystävällisyydestä puhumattakaan. Etuina hiljaisuus ja kiihtyvyys Katutarkastajan tehtävänä on valvoa Vantaan katujen kunnossapitotöiden toteutusta hänelle nimetyllä alueella. Tähän työhön sähköauto sopii erinomaisen hyvin. Koska auto on lähes äänetön, sillä pääsee tarvittaessa huomaamatta hyvinkin lähelle valvottavaa työmaata, Honkanen toteaa puolileikillään. Kaupunkiliikenteessä sähköauto on myös erittäin näppärä hyvän kiihtyvyytensä takia. Maantienopeus on ihan riittävä. 130 kilometriä tunnissa irtoaa helposti, Honkanen sanoo. Kokeiltu on. z Teksti Petteri Harjula Kuva Milla Hamari 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

12 tapetilla tapetilla Palkittu suomalaisäiti ehtii tukea myös muita Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi äitienpäivänä 34 äidille Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena esimerkillisestä työstä lasten ja nuorten kasvattajana. Yksi kunniamerkin saaneista oli Habiibo Mohamed. Somaliasta vuonna 1994 saapunut vantaalainen perhetyöntekijä on ylpeä saamastaan tunnustuksesta, jota on jaettu suomalaisäideille vuodesta Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein on tunnustus esimerkillisestä työstä lasten kasvattajana. Kannustan opiskelemaan ja itsenäistymään. Toisaalta painotan yhteistyön ja auttamisen merkitystä. Rajat ja rakkaus on paras vanhemmuuden ohjenuora kaikkialla. Komennan myös naapurin lapsia. Eivätkä heidän vanhemmat tunnu siitä suuttuvan. He ymmärtävät, että minä haluan heidän lapsilleen vain hyvää. Äitiydessä tärkeintä on läsnäolo. Väsyneenäkin annan lapsilleni aikaa. Haluan olla paitsi äiti, myös ystävä heille. Toukokuun toisena sunnuntaina Helsingin Säätytalossa järjestetyssä juhlassa oli palkittujen äitien, heidän omaistensa ja presidenttiparin lisäksi läsnä sosiaalija terveysministeri Paula Risikko ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland. Olihan se erinomainen juhla. Oli ihanaa kakkua ja kaikenlaisia lohileipiä. Presidentti Niinistö kysyi minulta missä päin Vantaata asun ja kertoi itse käyvänsä Myyrmäessä luistelemassa. Vantaa on Habiibon mukaan hyvä paikka kasvattaa lapsia. Täällä on niin luonto kuin palvelutkin lähellä. Tukea saa elämän eri tilanteissa. On nuorisotiloja ja liikuntapaikkoja, Habiibo listaa. Vertaistukea maahanmuuttajaäideille Täällä käyt kaupassa ja seisot keittämässä ruokaa perheelle saman tien. Olen onneksi itse todella sosiaalinen ja olen saanut täällä ystäviä, sekä maahanmuuttajista että suomalaisista. He korvaavat perhettä. Mieheni on myös osallistunut lastenhoitoon koko ajan paljon. Hän on ylpeä minusta, että olen opiskellut, teen töitä ja toimin vapaaehtoistyössä. Vaikka joskus hän ihmettelee onko hänellä vaimoa ollenkaan, vai olenko minä joku YK:n avustusjärjestö, Habiibo nauraa. Jos vain aikaa olisi vielä enemmän, Habiibo haluaisi edistää sitä, että maahanmuuttajanuorille olisi omia nuorisotiloja. Oma tila on tärkeä kulttuurisen identiteetin säilyttämiseksi. Äitinä minä ajattelen aina nuoria ja heidän tulevaisuuttaan. z Teksti ja kuvat Anna Groth Lähihoitajaksi valmistunut Habiibo Mohamed on työskennellyt kohta kolme vuotta Vantaalla maahanmuuttajien yhteispalvelupisteen sekä asumispalveluiden ja maahanmuuttajatyön yhteisenä perhetyöntekijänä. Kauniit, vastahennatut kädet pitelevät uutuuttaan hohtavaa kunniamerkkiä. Huomionosoitus tuli Myyrmäessä asuvalle 42-vuotialle Habiibolle yllätyksenä. Onhan tällaisella mitalilla suuri merkitys. Siitä saa virtaa ja voimaa äitiyteen, sanoo seitsemän lapsen äiti onnellisena. Rajat ja rakkaus toimii kaikkialla Habiibo kokee olevansa sekä somalialainen että suomalainen äiti. Vanhin Habiibon lapsista on 18 vuotta, nuorin 5 vuotta. Työn ja lasten hoidon lisäksi Habiibo ehtii tehdä myös vapaaehtoistyötä. Hän ohjaa ja rohkaisee maahanmuuttajaäitejä Myyrmäen alueella mukaan erilaiseen toimintaan, vaikkapa avoimeen päiväkotiin. Kielitaidottomuus nolottaa ja ennakkoluuloja on puolin ja toisin. Siksi maahanmuuttajanaisia on vaikea saada paikalle. Tuen ja kannustan heitä mukaan. Kahden kulttuurin yhdistämisessä on omat haasteensa. Suvun ja perheen tuen puute on monelle maahanmuuttajalle uusi tilanne. Somaliassa synnyttänyt äiti ei tee muuta kuin imettää ja on muiden passattavana 40 päivää synnytyksen jälkeen. 22 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

13 henkilökohtaista uppsnappat i farten Työpari kehityksen kärjessä Samtidigt på en annan plats Kuka Projektisuunnittelija Marjaana Pennanen Asuu Etelä-Haagassa Helsingissä Koulutus Filosofian tohtori. Terveystieteiden maisteri. Sairaanhoitaja Työhistoria Vantaalla Aloittanut tammikuussa 2013 Parasta työssä Täällä on vaikuttamismahdollisuuksia, kehittämismyönteinen asenne ja työstä saa arvostusta. Akut latautuvat Liikkumalla, seurakunnan toiminnassa ja sohvalla löhöilemällä kissa ja karkkipussi kainalossa. Erityisasiantuntija Katja Louhio ja projektisuunnittelija Marjaana Pennanen ovat hyvinvoinnin kehittämisen ammattilaisia. He tekevät työtä vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi mm. uuden sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Kerätty hyvinvointitieto on tärkeä tuki päätöksenteossa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen ja ennakkoarviointimallin ansiosta pystytään arvioimaan päätösten vaikuttavuutta entistä paremmin, samoin sitä mihin väheneviä resursseja kannattaa laittaa, työparina työskentelevä kaksikko kertoo. Maailma ei tule valmiiksi, mutta työ on Katjan mielestä palkitsevaa kehittämismyönteisessä työpaikassa. Tulihan siitä juuri konkreettinen palkintokin kun Valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto Kehittämällä palveluja ja tuotteita vaikutetaan suoraan vantaalaisten hyvinvointiin. Kehitystyö ei lopu koskaan, aina on varaa parantaa. Siihen tarvitaan hyvinvoinnin visionäärejä. Kuka Erityisasiantuntija Katja Louhio Asuu Espoon Nöykkiössä Koulutus Terveystieteiden maisteri. Tradenomi. Sairaanhoitaja (AMK) Työhistoria Vantaalla Tullut elokuun 2012 lopussa Parasta työssä Saa olla mukana kehittämässä uutta, työssä pääsee vaikuttamaan ja esimiehiltä sekä työkavereilta saa vahvan tuen. Akut latautuvat Perheen kanssa, jalkapallokentän reunalla ja treenatessa maratonille. valitsivat Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan Suomen julkisen sektorin parhaaksi käytännöksi Kehittämistyötä ei tehdä vain nimellisesti, vaan me saamme oikeasti myös paljon aikaan. Terveydenhuollon täytyy mennä koko ajan eteenpäin. Katjan ja Marjaanan työssä ei ole kahta samanlaista päivää. Työ on paljon kokouksissa istumista eri johto- ja ohjausryhmissä ja erilaisissa seudullisissa verkostoissa. Yhteistyö monien toimijoiden kanssa ja vuorovaikutus tukevat kuitenkin hienosti omaa työtä. Toisaalta tässä on paljon itsenäistä tiedon tuottamista, Katja kertoo. Vantaalla on hienoa kun organisaatio on loppujen lopuksi aika ohut, omia ajatuksiaan pääsee viemään helposti suoraan korkeallekin tasolle. Tulee tunne, että oikeasti pystyy vaikuttamaan. Mielenkiintoista on myös ollut tutustua kunnallisen päätöksenteon valmisteluun, Marjaana lisää. Työparina työskentelystä Katjalla ja Marjaanalla ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Molemmat kiittelevät sitä miten antoisaa ajatusten pallottelu ja tuulettaminen toisen kanssa on. Kun työsuhde on niin hyvä kuin meillä Katjan kanssa, niin silloin on matala kynnys ideointiin. Tuntuu myös kuin työparin kanssa työhön olisi päässyt nopeammin sisään, Marjaana sanoo. Yhteistyö tukee työn eteenpäin viemistä. Jo nyt harmittaa, että työpari lähtee hankeen loputtua ensi syksynä, Katja toteaa. z Teksti ja Kuva Anna Groth Klockan är halv tio, morgonsolen värmer på balkongen, papegojorna skriker, igen har nya blommor slagit ut, en ödla klättrar längs väggen, Medelhavet glimtar bakom träden, kaffe doftar. Det var en vanlig måndagsmorgon i början av december för informationssekreterare Merete Ikäheimo, som tillsammans med sin man tillbringade fem månader på alterneringsledighet den gångna vintern. Tre månader av det gick åt i värmen i Torremolinos. Nog slog det mig någon gång att där sitter de i stadshuset i Dickursby och ute är kolmörkt. Men inte var det många gånger mina tankar vandrade hit, man glömmer nog allt vad jobbet beträffar där i solen, berättar Merete med underbar solbränna på sitt ansikte. Dagarna hade sin stilla gång på solkusten. Vi tog långa promenader, handlade i de härliga små butikerna, tog lokaltåget till grannstäder, åt tapas, upplevde julmarknader, men löste också korsord och såg på TV. Det bästa var nog att få vara lättklädd ute i ljuset. Ljusets betydelse förstår man först där. Merete har jobbat för Vanda stad snart i 25 års tid, först i stadens turistbyrå, sedan på informationsenheten. Nu kändes det lämpligt att ta en paus. Jag var nog livrädd för hur det ska gå, hur kan jag skola in min vikarie till allt det jag gör. Fast det är ju helt tokigt, allt gick hur bra som helst här. Rekommenderar nu alterneringsledighet varmt för alla som är 55+. Det var också jätte bra att märka att man är nog inte ännu färdig för pension. Jag vill faktiskt vara med i arbetslivet ännu en tid. Det blev att komma tillbaks till ett team där mycket hade förändrats: det var både ny chef och direktör, kolleger hade bytts till en del, titeln var annan. Allt från e-post och invånartidningen till kaffekokaren hade förnyats. Man kunde bli nervös av mindre. Jag har varit benägen att stressa i onödan. På ledigheten lärde jag mig att koppla av och nu när jag varit ett par veckor tillbaks på jobbet, verkar det som jag skulle lyckas ta det lugnare även här. Jag andas in och tänker att det här ändå är bara arbete. Man ska göra sitt bästa, men inte stressa ihjäl sig. z Text Anna Groth Bilder Merete Ikäheimo och Anna Groth Pieni sanasto: ödla alterneringsledighet solbränna beträffar benägen villkoret sisilisko vuorotteluvapaa rusketus mitä tulee jhnk taipuvainen ehto Fakta Alterneringsledigheten hjälper att orka i arbetslivet. I stället för den som tar ut alterneringsledighet ska man anställa en arbetslös fast inte nödvändigtvis till samma uppgifter. Även arbetsgivaren kan ha nytta av att få nytt kunnande till arbetsgemenskapen. Minimilängden för ledigheten är 90 och maximi 359 kalenderdagar. Villkoret för att få ledighet är 10 års arbetshistoria och heltidsanställning hos samma arbetsgivare i minst 13 månader. Ersättningen är % av den arbetslöshetsdagpenning som arbetstagaren skulle ha rätt till om han eller hon blev arbetslös. mol.fi 24 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

14 työkalupakki koulutus Teknisiä vinkkejä Windows 7 -käyttöjärjestelmä tuo uusia mahdollisuuksia Tietohallinnossa huhtikuussa 2013 käynnistynyt asennusprojekti päivittää Vantaan kaupungin hallinnon työasemat Windows 7 -versioon. Asennus koskee sekä pöytäkoneita että kannettavia. Projektin piiriin kuuluvat työasemat, joissa on Windows XP -käyttöjärjestelmä ja joissa koneiden vaihtoaika on kesäkuun 2014 jälkeen. Tätä ennen vaihtuviin koneisiin ei Windows 7 -käyttöjärjestelmää asenneta vaan käyttäjä saa uuden koneen normaalin leasing-kierron mukaan. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa hallinnon verkon työasemien käyttöjärjestelmät, mikä mahdollistaa myös muiden nykyaikaisten ohjelmistojen hyötykäytön sekä uudenlaiset ohjelmistojen jakelutavat. Windows 7 -käyttöjärjestelmään siirrytään kokonaisuudessaan huhtikuuhun 2014 mennessä. Asennukset porrastetusti toimialoittain Asennettavia työasemia on yhteensä kpl. Työasemat päivitetään vuoden 2013 ja kevään 2014 aikana porrastetusti toimialoittain. Ensimmäiset asennukset on aloitettu huhtikuun 2013 lopussa sivistystoimen työasemista. Sivin työasemien asennukset kestävät alustavien suunnitelmien mukaan kesään Sivin jälkeen vuorossa ovat konsas (mukaan lukien Vantaan Tilapalvelut Oy), mato ja soster, edellä mainitussa järjestyksessä. Toimialakohtaiset aikataulusuunnitelmat julkaistaan lähiaikoina projektin omalla Avain-sivulla. Tarkat asennuksen toteutusajankohdat ilmoitetaan työaseman käyttäjille sähköpostitse ennen suunniteltua asennusta. Yhden työaseman päivitykseen arvioidaan kuluvan n. 2 4 tuntia, jonka aikana työasemaa ei voi käyttää. Työasemia pystytään asentamaan kohteesta riippuen n kpl päivässä. Etukäteen huomioitavaa Tietohallinnon hyvien käytäntöjen mukaisesti työasemien käyttäjiä ohjeistetaan tallentamaan tiedostonsa H-verkkolevylle tai vaihtoehtoisesti C:\data -kansioon. Mikäli käyttäjillä on työn kannalta kriittisiä toimialakohtaisia erityissovelluksia, on nämä hyvä käydä läpi asentajan kanssa ennen asennusta. Tarkemmat ohjeet lähetetään käyttäjille sähköpostitse ennen suunniteltuja asennuksia. Tällä hetkellä kannettavien tietokoneiden mallit P8110, P8020 ja S7220 eivät kuulu asennusten piiriin. Näiden koneiden vaihtoa pyritään mahdollisuuksien mukaan aikaistamaan. Mahdolliset projektiin tai asennukseen liittyvät kysymykset voi lähettää projektin sähköpostilaatikkoon yhtwindows7@vantaa.fi. Projektin Avain-sivu löytyy osoitteesta Etusivu > Toimialat > Konserni- ja asukaspalvelut > Tietohallinnon palvelukeskus > ICT-hankkeet > Käynnissä olevat IT-projektit > Windows7- asennusprojekti. z Tietohallinto, Windows7-asennusprojekti Elina Vikman, Marjut Karri Jos et pääse soittamaan, Tarkista matkapuhelimesi asetuksista, että sinulla on Oman numeron lähetys, Kyllä. Mikäli kyseessä matkapuhelinliittymä, kokeile soittamista 151-etuliitteellä esimerkiksi xxx xxxx tai xxxxx. Vaikka pääsisitkin soittamaan 151-etuliitteellä, on kyse vikatilanteesta ja se on tärkeä tieto operaattorille vianmäärittämisessä. Vikailmoituslomake löytyy Avaimesta Linkit ja materiaalit -otsikon alta > Puhelinliikenteen häiriöistä ilmoittaminen > Webropol lomake. Mikäli teet vikailmoituksen sähköpostitse YHT puhelinpalvelut@ vantaa.fi mainitse Aihe -kentässä Vikailmoitus. Tekstikenttään liittymänumerosi, vian kuvaus, maininta mikäli pääset soittamaan 151-etuliitteellä sekä yhteystietosi. z Sirkka Miettinen Lähetitkö liian nopeasti? Hätä ei ole tämännäköinen, jos perut toiminnon saman tien. Lähetetyn sähköpostin saa vielä poistettua vastaanottajan Saapuneet-kansioista, jos hän ei ole ehtinyt lukea sitä. Avaa lähettämäsi viesti, valitse yläpalkista Toiminnot ja klikkaa Peruuta tämä viesti. z Anna Groth Apua bullshit-bingoon Toisteletko sähköposteissasi liikaa tiimiä, strategiaa ja konseptia? Outlookista löytyy myös synonyymisanasto Tarkista-välilehdeltä. Mitähän se tarjoaa vaihtoehdoksi esimerkiksi sanalle visio? z Anna Groth Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut Ajankohtaisia koulutuksia Kesän johtamistarjottimen tarjontaa Vielä ehtii ilmoittautua seuraaviin kesän valmennuksiin: Työaikamääräykset ja poissaolot (poislukien OVTES) mitä esimiehen tulee tietää ti 4.6. klo koulutustila Unikossa OVTES palvelussuhteen alkaminen, työaikamääräykset ja poissaolot ke 5.6. klo , Asematie 7, huone 006 Syksyn johtamistarjotin löytyy jo Avaimesta Syksyn johtamistarjotin käynnistyy syyskuussa ja tarjonta on nähtävillä Avaimen koulutussivuilla. Työelämässä sattuu ja tapahtuu. Pulahdus joutilaisuuden lampeen! Kesä ja lomakausi ovat alkamassa. Toivottavasti se tuo meille kaikille mahdollisuuksia kellua hetken joutilaisuuden lammessa. Tuon käsitteen lanseerasimme kerran erään työkaverini kanssa: olimme hyttikavereita seminaarissa ja käytimme matkalla pari tuntia ihan vapaamuotoiseen jutusteluun elämästä ja vähän työstäkin. Siinä tuli käytyä läpi melkoisen terapeuttisesti miehen elämää. Joutilaatkin hetket ovat tarpeen. Loma on riskialtista aikaa tapaturmien suhteen. Kun lomalla pulahdatte ihan oikeaan lampeen, pysykää pinnalla. Vaikeiden asioiden puheeksiotto ja aktiivinen välittäminen -valmennuksen viimeinen toteutus vuonna 2013 on jo ti Osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Uudet esimiehet -valmennusohjelma käynnistyy syyskuussa Seuraava valmennusohjelma uusille esimiehille alkaa Strategian mukaisesti Vantaan esimiehet osallistuvat systemaattiseen esimieskoulutukseen, joka alkaa uusien esimiesten valmennusohjelmalla. Valmennus on tarkoitettu uusille vantaalaisille esimiehille, olipa heillä aiempaa esimieskokemusta ja -koulutusta tai ei. Mikäli kuulut kohderyhmään, etkä ole saanut kutsua, ilmoittaudu HR-työpöydän kautta. Lisätietoja antava kehittämiskonsultit Tuula Virkkula (14.6. saakka) p ja Tuija Jokinen p Lisätietoja myös Avaimessa koulutussivuilla. Useimmat meistä matkustelevat, liikkuvat tai tekevät erilaisia remontointi- ja kunnossapitotöitä joko kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Silloin kannattaa olla tarkkana mahdollisten riskien kanssa. Mikäli oma taito ei riitä johonkin työhön, kannattaa antaa ammattilaisten hoitaa homma. Työkoneiden käytössä ja esim. kiipeilyssä tikkailla ja katoilla piilee monia vaaroja. Vaikka vähän virheellisesti sanotaan, että vahinko ei tule kello kaulassa, riskit kannattaa arvioida etukäteen myös lomalla ja vapaa-aikana. Ei kannata mennä pelaamaan lasten kanssa jalkapalloa sandaaleissa märälle ruohikolle, kuten minä. Jalka oli kipsissä aika pitkään, ja loma muuttui makoiluksi kotisohvalla. Meillä opettajilla loma ei sairaustapauksissa edes siirry. Joutilaisuuden lampi auttaa toivottavasti palautumiseen erilaisten velka- ja toimenpideohjelmien sekä organisaatiouudistusten myllertämän työvuoden rasitteista ja antamaan positiivista energiaa jatkoon. Nautitaan kesästä! z Kari Kinnunen Sivistystoimen työsuojeluvaltuutettu Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tarkemmat tiedot löytyvät Avaimesta kohdasta Palvelut / Henkilöstö / Koulutus ja osaamisen kehittäminen / Koulutukset ja kurssit. Henkilöstökeskuksen koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutushakemuksella HR-työpöydältä. Tietohallinnon tietotekniikkakoulutukset syksyllä 2013 Tietohallinto tarjoaa myös syksyllä koulutusta mm. Office 2010-ohjelmien uusista ominaisuuksista sekä peruskursseja Excelistä, Wordista ja PowerPointista. Lisäksi voit opiskella Rondoa, SRM-tilausjärjestelmää ja talousraportointia. Tiedot syksyn 2013 koulutuksista löytyvät Avaimen koulutussivuilta viikolla 23. Käy tutustumassa ja ilmoittaudu mukaan! Kaikkiin koulutuksiin ilmoittaudutaan hrtyöpöydän sähköisellä koulutushakemuksella. 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

15 virkistys virkistys Liikunnasta iloa ja hyvää oloa Nythän minä vasta hokasin, että meillä Vantaan henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet hoitaa itseämme ja terveyttämme. Saamme tukea mm. uimiseen, kaupungin omille kuntosaleille, aikuisopiston ja liikuntapalveluiden järjestämiin ryhmiin jne. kuntosaleilla on usein paljon muutakin toimintaa kuin laitteiden kanssa ähräämistä. Voi rentoutua, piipahtaa saunassa, venytellä, jakaa ajatuksia muiden kanssa, osallistua erilaiseen ryhmäliikuntaan aina takamuksen kiinteytyksestä musiikin tahdittamiin koko kropan virkistäytymistuokioihin. Toki voi nauttia ja hikoilla myös kuntosalilaitteissa. Meillä on monia yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat henkilöstöllemme alennuksia; kuten Sats, Elixia, Ladyline, LetsGoCenter, Liikuntakeskus Vida, KorsoGym, LadiesGym ja Easy- Fit. Kuntokeskukset Elixia ja SATS tarjoavat henkilöstöalennuksen kaikilla ketjunsa pääkaupunkiseudun saleilla. liikunnallisiin paikkoihin voi mennä tällainen ihan tavallinen rapakuntoinen viisikymppinen nainenkin ja minua ei kukaan muu saa liikkeelle, kuin minä itse. Siispä ylös, ulos ja menoksi! Lisätietoa Vantaan tuetuista liikuntamuodoista: palvelut/henkilostoedut/liikunta_ kulttuuri_ja_virkistys/liikunta Syksyn tarjonta selviää toukokuun aikana. Niistä tiedotetaan Avaimessa ja seuraavassa Vautsissa. z Teksti Terttu Kokko TULE MUKAAN! HAASTA KAVERISI! TAVALLINEN FILLARI KÄY MAINIOSTI! KYPÄRÄPAKKO! VANTAA TRIATHLON KUUSIJÄRVELLÄ Tapahtumassa: Perusmatka (uinti 1500m pyörä 40km juoksu 10km) Sprinttimatka ja kilpakuntosarjat (uinti 750m - pyörä 20km - juoksu 5km) Kuntosarjat (uinti 500m - pyörä 20km - juoksu 5km) Kokeile triathlonia sarja (uinti 200m - pyörä 14km - juoksu 2.5km) Lasten ja nuorten sarjat 10-16v (uinti m - pyörä 3.5-7km - juoksu 1-2km) Joukkueviestit lapsille ja aikuisille Muista myös TäysiKymppi -liikuntatapahtuma klo Eläintarhankentällä Helsingissä. Tarkemmat tiedot myöhemmin Avaimessa > palvelut > henkilöstöedut > liikunta Kulttuuria Kansallisteatteri Metsäjätti Willensauna. 29. Varaus viim klo10, lunastus 2.9. Pysy hengissä vielä tämä päivä Omapohja. 25. Varaus viim klo10, lunastus Fedja-setä, kissa ja koira Pieni näyttämö. 15. Varaus viim klo10, lunastus Vuosisadan rakkaustarinat Pieni näyttämö. 30. Varaus viim klo10, lunastus Kirsikkapuisto Suuri näyttämö. 39. Varaus viim klo10, lunastus Kaupunginteatteri Carnage Lilla Teatern. 30. Varaus viim klo10. lunastus 2.9. Tohtori Zivago Suuri näyttämö. 55. Varaus viim klo10, lunastus Myöhemmin syksyllä tulossa Hotelli Paradiso, Vielä ehtii, Kohtauksia eräästä avioliitosta ja Leaks. Lisätietoja Avaimessa ja seuraavassa Vautsissa. Kirsikkapuisto Leikkaa sivu kahvihuoneen seinälle. Prinsessa Ruusunen Tohtori Zivago Kansallisooppera Carmen, ooppera parvi 57, 3.parvi 39. Varaus viim klo10, lunastus Prinsessa Ruusunen, baletti kl parvi 62 (lapset -50%), 3.parvi 40. Varaus viim klo10, lunastus Die tote Stadt, ooppera parvi 57, 3.parvi 39. Varaus viim klo10, lunastus Turandot, ooppera parvi 57, 3.parvi 39. Varaus viim klo10, lunastus Huom.! Teatteri- ja oopperalippuja varataan vain sähköpostilla: hannele.karlin@ vantaa.fi, varaus on sitova. Myös avecille voi varata lippuja heti ja hinnat on kaikille samat. Lippujen lunastus Tikkurilasta taulukon päivämäärän mukaan klo Tikkuraitti 11 A 4.krs. Maksu käteisellä, tasaraha. Ilmoita etukäteen, jos Tikkurilan lunastusaika ei käy, sovitaan erikseen toinen järjestely, esim. sisäposti. Lisätietoja esityksistä: ja 28 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 29

16 virkistys virkistys Kyselimme kylillä Vandaalit Suvi suloinen on jo ovella. Mitä kesälaitumille kirmaavilla kollegoilla on mielessä? Kysyimme: 1. Mikä on parasta kesässä? 2. Missä vietät lomasi? 3. Millä herkuttelet hellepäivän päätteeksi? z Teksti ja kuvat Jenni Jusslin ja Anna Groth Markku Lappalainen & Anna Groth Tuula Heinonen, henkilöstökonsultti, soster 1. Vuodenaikojen vaihtelu. Luonto herää ja kaikki muuttuu. On enemmän aikaa myös, illat venyvät. Lomakausi alkaa, sitä jo odotellaan. 2. Oulun läänin Pyhäjärvellä. Siellä on perhettä, 90-vuotias isä ja lapsenlapsia. Osan ajasta vietän kotona ennen töihin paluuta, että voi nauttia vain kotona olemisesta. 3. Kesän marjat, etenkin mansikat ovat hyviä. Järjestämme joka kesä perheen lapsille ja lapsenlapsille lettukestit, paistamme lettuja vanhalla puuhellalla ulkosalla. Puuhellalla paistaminen on isältä opittu taito, siihen saa tuntuman, miten tuli kiertää hellassa. 30 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Jouko Sillanpää, valmiuspäällikkö, kajo 1. Uiminen luonnonvesissä ja ennen kaikkea valoisuus. Sähkönjakelun kaatuminenkaan ei ole niin paha asia kesällä. 2. Pääkaupunkiseudulla, Mäntässä vapaa-ajanasunnolla ja Tallinnassakin käydään aina. 3. Uudet perunat ja grillattu entrecote. Kyytipojaksi olutta tai valkoviiniä, kohtuullisesti tietenkin, sillä alkoholi on suurin turvallisuusriski. Maria Qvickström, barnträdgårdslärare, sivi 1. Solen och värmen. Människornas inställning blir mer avslappnad. 2. I Helsingfors skärgård på Pikku Niinisaari där släkten har ett sommarställe. 3. Nypotatis och nånting gott från grillen, fast Hallumi. Pekka Tervonen, kaupungingeodeetti, mato 1. Kesäaikaan parasta ovat valo ja lämpö. Kumpaakin on enemmän kuin talvella. 2. Lomailen neljä viikkoa putkeen. Juhannus kuluu sukulaisen mökillä, sen jälkeen lähdemme vaimon kanssa veneellä länteen. Vene kulkee kuusi solmua tunnissa, eli vauhti on rauhallinen. 3. Veneilypäivän päätteeksi maistuu pannulla paistettu lampaan sisäfilee salaatin ja punaviinilasillisen kanssa. Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella viestinta@vantaa.fi Ekstrarapeat muurinpohjaletut 2 munaa 5 dl maitoa tai kauramaitoa 1/2 tl suolaa 1 dl ohrajauhoja 2 dl vehnäjauhoja 1/2 dl sulatettua margariinia Öljyä, margariinia tai voita paistamiseen. Vatkaa munien rakenne rikki, lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota n.15 minuuttia. Paista muurinpohjapannulla tai isolla paistinpannulla kauniin ruskeiksi. Vautsin aineistopäivät 3/13 dl ma , ilmestyy /13 dl ma , ilmestyy Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 31

17 Hyvä asiakas, työntekijä tai työyhteisö Ilmianna upea porukka Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö -kilpailuun! Leikkaa talteen kahvihuoneen tai asiakastilan seinälle! Kuva: istockphoto Hyvässä työyhteisössä hyvän työilmapiirin aistivat myös ulkopuoliset henkilöt asiakaspalvelu on ystävällistä työt hoituvat sujuvasti ja kukin tietää perustehtävänsä kaikki tuntevat työn tavoitteet ja toimivat niiden mukaisesti yhteisiä pelisääntöjä kunnioitetaan ilmapiiri on avoin ja haasteellisetkin asiat uskalletaan ottaa puheeksi kaikkia kohdellaan arvostavasti on tilaa ilolle Kuulostaako tutulta, tunnistatko työyhteisösi tai toimipisteen, jossa asioit? Ilmiantoja voivat tehdä asiakkaat ja toisten työyhteisöjen jäsenet. Työyhteisöt voivat hakea palkintoa myös oma-aloitteisesti. Työyhteisöille tarkoitetut hakuohjeet Avaimessa > palvelut > henkilöstö > hyvinvointi Lähetä työyhteisön nimi ja peruste ilmiannolle sähköpostitse mennessä. Lähestymme ilmiantosi perusteella kyseistä työyhteisöä ja vinkkaamme mahdollisuudesta hakea palkintoa. Palkintona mainetta, kunniaa ja rahaa, jonka voi käyttää työyhteisön hyvinvointia edistävään toimintaan.