Väliraportti maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisen vuoden 2007 tulossopimuksen toteutumisesta (30.6.

Transkriptio

1 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) Väliraportti maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisen vuoden 2007 tulossopimuksen toteutumisesta ( ) 1. Vuoden 2007 tulostavoitteet 1.1. Tuloksellisuuden kehittäminen 1. Toiminnallinen tehokkuus - Tuotos ja toiminnan tehokkuus säilyvät vähintään edellisen vuoden tasolla. - Metlan toimintojen kustannusseurantaa parannetaan ja laskentatointa tehostetaan. - Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan - metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys - suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. -Tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoimintaan osallistumisen suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. - Metlan nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. - Bruttobudjetoidussa ja asiakasrahoitteisessa nettobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. - Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 41 %. Metlan mittaristoa on kehitetty viime vuosina yhteistyössä valtionhallinnon raportointijärjestelmien kehittämistyön kanssa. Työn jatkamiseksi Metla on sopinut Haus Kehittämiskeskuksen kanssa kahden päivän yhteistyöstä. Painoalojen - metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys - osuudet toimintamenomomentin määrärahojen käytöstä ovat pysyneet lähes vuoden 2006 tasolla. Resurssien kohdentuminen tutkimusprosessiin (37 %) vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla oli hieman pienempi kuin vuonna 2006 (42 %), tutkimuksen tuki prosessi käytti 14 % (11 % vuonna 2006). Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteesta (1,5 milj. euroa) toteutui 0,9 milj. euroa (59 %). Bruttobudjetoidusta maksullisen toiminnan tavoitteesta (2,0 milj. euroa) toteutui 0,7 milj. euroa (36 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteesta (4,0 milj. euroa) toteutui 2,7 milj. euroa (67 %). 2. Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) - Keskeisten tuotosten määrä säilyy viideltä vuodelta lasketun liukuvan keskiarvon tasolla.

2 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) Tuotokset keskeisistä suoritteista / suoriteryhmistä [määrä], yksikköinä Tutkimuksen tuottaminen, hankkiminen ja käytäntoöön vienti Julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut Referoimattomat julkaisut Lehtiartikkelit Muut julkaisut 2005 elokuu elokuu Tavoite yht. vertaisa. 560 yht. popul. Esitelmät - kansainväliset - kotimaiset Viranomaispalvelut Valtakunnan metsien inventointi - mitattujen maastokoealojen määrä, kpl Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat - perustettujen siemenviljelysten yhteenlaskettu tehopinta-ala vuosittain, ha Metsätilastollinen tietopalvelu - vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualuiden hoito ja käyttö - tehtyjen metsänhoitotöiden hehtaarimäärä,ha Forest Focus - EU-datapankkiin toimitetut tietuerivit Asiakasrahoitteinen toiminta - vuodessa laskutetut työtunnit, h ,5 180 tietoa ei ole kerätty tietoa ei ole kerätty tavoitevirhe Laadunhallinta - Käynnistetään Metlan toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaava asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Metlan uusin asiakastyytyväisyysraportti valmistuu elo-syyskuussa, jolloin pohditaan tuloksia ja päätetään jatkosta. 4. Henkisten voimavarojen hallinta - Laaditaan strateginen henkilöstösuunnitelma ja kehitetään sen pohjalta henkilöstön osaamista. Kesällä 2006 käynnistettiin "Oikea osaaminen ja henkilöstörakenne" (Osara) - kehittämisprojekti. Osaamisen nykytila (ydinosaamiset) arvioidaan jokaisessa Metlan toimintayksikössä elokuun loppuun mennessä. Strateginen henkilöstösuunnitelma on mahdollista valmistella aikaisintaan vuoden 2007 loppupuolella Tuottavuusaohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Tuottavuusohjelman toimeenpano aloitetaan. Tavoitteena on toimintamenojen 4,8 milj. euron vähennys ja 154 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 mennessä. Toimenpiteitä toteutetaan vuonna 2007 viidessä tuottavuustoimenpideryhmässä. 1. Toiminnan sopeuttaminen

3 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) - Tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet siirretään Metsähallituksen hallintaan v alusta lukien. Samalla Metlasta siirtyy henkilöstöä Metsähallitukseen. Siirto valmistellaan v Osa vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä. Lisäksi valmistellaan vuonna 2008 toteutettavat muut sopeuttamistoimet. Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden siirto Metsähallitukselle on edennyt aikataulussa. Osa henkilöstöstä antoi suostumuksensa siirtoon ja muut irtisanottiin. Henkilövuosien kehitys mom tavoite ennuste tiedoilla lopullinen toteuma 798 koko Metla tavoite ennuste tiedoilla lopullinen toteuma Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan - Helsingin ja Vantaan yksiköiden toiminnot yhdistetään Vantaan Jokiniemeen. - Kannuksen ja Rovaniemen toimintayksiköissä toteutetaan toimitilojen yhteiskäyttö MTT:n kanssa. Toiminnot yhdistetään Vantaalle lukien. Metlan toimitilojen yhteiskäyttö MTT:n kanssa on toteutunut Kannuksessa ja valmistelut ovat käynnissä Rovaniemellä. 3. Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen - Viranomaistoimintojen laajuus ja resurssit arvioidaan yhdessä MMM:n kanssa. Laajuus ja resurssit arvioidaan alkusyksyllä Laboratoriopalveluita, taloustieteellistä tutkimusta, teknologiatutkimusta ja biotekniikkatutkimusta kehitetään yhteistyössä hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa alkuvuodesta valmistuvien selvitysten ja niiden perusteella tehtävien linjausten mukaisesti. Metla on osallistunut em. palveluja ja tutkimusaloja koskevaan kehittämiskeskusteluun. Laboratoriopalvelujen kehittämisessä Metla on ollut aloittamassa virtuaalisen osaamiskeskuksen toimintaa MMM:n asettaman laboratorioiden toimintojen rationalisointia selvittäneen työryhmän suositusten mukaisesti. Ensimmäiset tavoitteet ovat tietojärjestelmien ja nimikkeiden yhdenmukaistaminen ja isojen laitehankintojen koordinointi. Metlan omien laboratoriotoimintojen koordinointia ja rationalisointia jatketaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Metlan lähtökohtana on tulevaisuudessa turvata sellaiset laboratoriopalvelut ja -valmiudet, joita ei ole muutoin saatavissa metsäntutkimuksen tarpeisiin. Talous- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi tehty ehdotus Metlan Helsingin seudulla toimivien tutkijoiden siirtymisestä Viikkiin ei ole ajankohtainen, koska Metla on tehnyt joulukuussa 2006 toimitilaratkaisunsa ja päättänyt keskittää pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaan Jokiniemeen. Nykyisten ja tulevien tutkimuskysymysten kannalta on tärkeää integroida talous- ja yhteiskunnallinen tutkimus entistä kiinteämmin muuhun Metlassa suoritettavaan tutkimukseen, jolloin

4 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) Metla pystyy monitieteisyytensä ansiosta paremmin vastaamaan haasteisiin. Hallinnonalan muiden tutkimuslaitosten yhteistyön kehittämiseksi tullaan perustamaan koordinaatioryhmä, jonka tavoitteena on etsiä keinoja maaseutututkimuksen ja eri politiikkojen ohjauskeinojen tutkimuksen resurssien vahvistamiseksi. Luonnonvara-alan teknologisen tutkimuksen yhteistyön koordinoimiseksi perustetaan koordinaatioryhmä, jonka tavoitteena on yhteisten tutkimusteemojen määrittely ja hankeyhteistyön käynnistäminen bioenergian alueella. Yhteistyö on jo alkanut yhteisen hankkeen valmistelulla Tulevaisuuden energiateknologiat osaamiskeskusohjelmaan. Biotekniikan alalle ehdotettu Agrobiotekniikan keskus ei esitetyssä muodossa tuo strategista lisäarvoa Metlan biotekniikan tutkimukseen. Metla on johdonmukaisesti kehittänyt biotekniikan alalla yhteistyötä yliopistojen kanssa ja muodostanut strategisia liittoumia, ja siten jo toteuttanut selvitysmiehen tavoitteita. Metla etsii jatkuvasti uusia toimintamuotoja, jotta laboratoriotilojen ja -laitteiden yhteiskäyttöä voidaan lisätä. 4. Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen - Vuoden 2007 aikana selvitetään MMM:n ja Valtiokonttorin välisessä sopimuksessa määritellyllä tavalla palvelukeskuksen tarjoamat mahdollisuudet ja niiden soveltuvuus Metlan käyttöön. Selvitys sisäisten palvelujen työnjaosta Metlan eri toimintayksiköiden ja palvelukeskuksen kesken käynnistyi loppukeväällä. Selvitys toteutetaan vaiheittain siten, että ensin selvitetään palvelukeskuksen hyödyntämisen mahdollisuudet eri prosessien osalta. Toisessa vaiheessa, kun Metlan tuleva neljään alueelliseen yksikköön pohjautuva tulosyksikköorganisaatio on täsmentynyt, tarkastellaan näiden yksiköiden välistä työnjakoa eri hallinnollisten prosessien osalta. Selvityksen viimeisessä vaiheessa tarkasteluun otetaan aito ulkoistamisvaihtoehto eli toimintojen hoitaminen yksityisiltä markkinoilta ostettuna palveluna. 5. Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen - Toteutetaan tietohallinnon yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelut mm. tuotteistamalla itperuspalvelut ja kuvaamalla ja kehittämällä niihin liittyvät tärkeimmät prosessit. Lisäksi suunnitellaan työasemien vakiointi. Tietohallinnon peruspalveluiden lista tehdään syksyn aikana. Siinä kuvataan Metlan tietohallinnon tarjoamat palvelut ja palvelutaso pääpiirteissään. Tietohallinnon prosessien kuvaus on aloitettu. Vuoden 2007 aikana kuvataan laitehankinta- ja käyttölupien hallintaprosessit sekä Helpdeskin toiminta. Työasemien vakiointi on uusien laitteiden hankinnan osalta toteutunut. Työasemiin asennettavien ohjelmistojen, niiden asetusten ja käyttöympäristön vakiointi käynnistyy syksyllä. Tuottavuus- ja investointihakkeet Tuottavuusohjelmaa kuuluvana tuottavuus- ja investointihankkena käynnistetään tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän luominen. Tavoitteena on kehittyneiden tietotekniikka- ja tiedonhallintaratkaisujen avulla virtaviivaistaa toimintaprosesseja. Samalla pyritään turvaamaan kerättyjen tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Hankkeen toteutus vuonna 2007: - Metlan henkilöstö kartoittaa ja dokumentoi keskeiset tutkimusaineistot - Projektin toisen ja kolmannen vaiheen suunnitelmat tarkennetaan. Tiedonhallinnan prosessit ja toimintatavat suunnitellaan. ValtIT-hankkeen tuloksia seurataan erityisesti dokumentinhallinnassa

5 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) ja sähköisessä arkistoinnissa. Muihin tutkimuslaitoksiin ollaan yhteydessä, ja mahdollisuudet yhteisiin ratkaisuihin selvitetään. Suunnitelmien tarkentaminen on työn alla, ja toisen vaiheen tarkennettu suunnitelma saadaan valmiiksi syksyn aikana. Tiedonhallinnan prosessien ja toimintatapojen suunnittelu siirtyy pääosin seuraavaan vuoteen. ValtIT-hankkeen tuloksiin on perehdytty, mm. VALDA-esitutkimuksen loppuraporttiin ja Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hankkeen raportteihin. Näiden vaikutus Metlan ja po. projektin tiedonhallintaan on vielä epäselvä. Alustavasti on oltu yhteydessä MTT:n, GTK:n ja RKTL:n kanssa, jotka eivät nähneet tässä vaiheessa tarvetta yhteisiin ratkaisuihin. - Sähköisen julkaisuarkiston (E) pohjana toimiva DSpace-järjestelmä otetaan käyttöön. Vanhojen julkaisujen digitointi aloitetaan. Julkaisuarkisto-ohjelmisto on asennettu kesäkuussa. Ohjelmistoa muokataan Metlan verkkopalvelujen graafista linjaa ja kokoelmia vastaavaksi syksyn aikana. Digitointia varten on selvitetty toimittajavaihtoehtoja. Varsinaista digitointia päästään kokeilemaan loppuvuodesta Prosessitason kehittämistavoitteet ja tehtävät 1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (ydinprosessi) -Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan uusien tutkimusohjelmien ja erillishankkeiden avulla. Lisäksi kehitetään tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointia. Vuonna 2007 alkaneet uudet ohjelmat, ns. hankeryppäät ja erillishankkeet sekä suunnittelussa olevat ohjelmat tukevat elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Suometsätalouden (SUM, ) tutkimusohjelma tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tietoa, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turv la. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkiva ohjelma Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL, ) tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäekosysteemeihin sekä niistä metsä- ja ympäristöpoliittisista toimista ja vaihtoehdoista, joiden avulla ilmaston muutosta voidaan torjua ja hillitä ja joiden avulla ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelmassa (BIO, ) selvitetään energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raakaaineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, ) tukee metsäsuunnittelun sekä suunnittelutehtävissä tarvittavien metsävaratietojärjestelmien kehittämistä eri organisaatioissa. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MKL, ) tuottaa tietoa metsätalouden päätöksenteon tueksi metsänhoitotöiden kustannustehokkuuteen ja laatuun liittyvistä asioista. Suunnitteilla oleva tutkimusohjelman, Metsien hyvinvointivaikutukset (HYV, ) tavoitteena on tarkastella monipuolisesti metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, taloudellisia arvoja sekä

6 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tutkimusohjelma parantaa edellytyksiä uusille kestäville metsänkäyttömuodoille ja elinkeinotoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä. - Kansallisen metsäohjelma 2015:n tarkistuksessa ja toteutuksessa tuotetaan maa- ja metsätalousministeriölle vaihtoehtoislaskelmia, vaihtoehtojen seurausarviointeja sekä osallistutaan metsäneuvoston työhön. Keväällä 2007 MMM tilasi Metlalta maa- ja metsätalousministeriölle vaihtoehtolaskelmia KMO-2015 tarkistusta varten. Heinäkuun puoleen väliin mennessä valmistuivat SF-GTM ja MELA-laskelmat neljän eri skenaarion puitteissa. Nämä laskelmat ovat pohjana muiden ryhmien arvioinneille, joita tehdään erikseen talouden kerrannaisvaikutuksille, monimuotoisuudelle, vesien suojelulle, metsien monikäytölle ja yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle, bioenergiavaikutuksille, sekä hiilinielu- ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Viidennen, Bioenergia- ja Uudet Tuotteet -skenaarion kohdalla arvioidaan tuotantovolyymejä ja -arvoja erikseen. Menettely, missä MMM yhdessä Metlan kanssa käytävissä keskusteluissa tarkentaa tulossopimuksen mukaista tavoitetta erillisellä sopimuksella, on ollut perusteltua, koska se selkiinnyttää laskentatyötä ja siinä noudatettavia periaatteita. Metlan asiantuntijat ovat osallistuneet metsäneuvoston työhön: - neuvoston jäseninä (Prof. Leena Finér, varahenkilö ylijohtaja Hannu Raitio), - metsäneuvoston sihteeristössä (jäsen tutkimusjohtaja Pasi Puttonen), sekä työryhmien jäseninä: - Työryhmä 1. Metsäsektorin taloudellinen kestävyys - erikoistutkija Ville Ovaskainen, jäsen ja vanhempi tutkija Harri Hänninen, sihteeri; - Työryhmä 2. Metsien ekologinen kestävyys prof. Hannu Ilvesniemi, jäsen, vanhempi tutkija Paula Horne, sihteeri; - Työryhmä 3. Metsäsektorin sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys varttunut tutkija Leena Petäistö, jäsen, prof. Liisa Tyrväinen, jäsen; - Työryhmä 4. Kansainvälinen metsäpolitiikka kv-toiminnan koordinaattori Anne Luhtala, jäsen, tutkimusyksikön johtaja Jari Varjo, jäsen. - Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn seurantaa ja tuetaan METSOsta kertyneisiin kokemuksiin perustuvan jatkotyön valmistelua. METSOn tarpeisiin tuotetaan metsien suojeluohjelman taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevaa tietoa, jota sovelletaan ja testataan yhdessä toimijoiden kanssa. METSOn arvioinnin loppuraportti tuli painovalmiiksi maaliskuussa, jolloin järjestettiin raportin tuloksia esittelevä METSO-seminaari Heurekassa. METSOn jatkon valmistelussa metlalaisia toimii sekä valmistelutyöryhmässä (sihteeri) että selvitysryhmässä (kaksi sihteeriä, asiantuntijoita). Metlan tutkijat tuottavat KMOta varten laskelmia eri suojeluvaihtoehtojen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, mikä palvelee myös METSOn jatkovalmistelua. - Osallistutaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsiä ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkovalmisteluun sekä selvitetään toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa pitkäjänteisesti Suomen metsien nielupotentiaali. Metlan kasvihuonekaasujen työryhmä teki selvityksen MMM:lle Kioton artiklojen 3.3 ja 3.4 määrällisistä, erityisesti artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksista Suomelle. Laskentojen perusteella Suomi päätti hyödyntää artiklan 3.4. Metlan edustajat MMM:n ilmastoryhmässä ovat erikoistutkija Elina Vapaavuori, varttunut tutkija Tarja Tuomainen ja professori Jussi Uusivuori.

7 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) Energia- ja ilmastostrategian jatkovalmistelua tukee myös Metlan tutkimusohjelma Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL, ). - Metla osallistuu Metsäklusteri Oy:n sekä metsäalan osaamiskeskusten toimintaan. Metla osallistuu Metsäklusteri Oyj:n toimintaan mm. siten, että ylijohtaja Raitio on hallituksen ja työvaliokunnan jäsen ja tutkimusjohtaja Leena Paavilainen tutkimusvaliokunnan jäsen. Metsäklusterin osakkaat tekevät osakassopimuksen. Osakassopimuksen mukaan Metlan osakkeiden lukumäärä on 150 kpl, 1000 euroa/kpl ja omistusosuus 5 %. - Osallistutaan konsernihankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Metlan metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu ja metsävaratietojärjestelmän ja -suunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelmat suunnataan tukemaan käynnistettävää konserniohjelmatoimintaa. Metla on käynnistänyt em. kaksi tutkimus- ja kehittämisohjelmaa ( Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -ohjelma alkoi vuoden 2007 alussa 8 hankkeella. Metsävaratietojärjestelmän ja -suunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman toiminta perustuu toimija- ja tutkijaverkostoon, missä tarkoituksena on tehostaa metsätalouden toimijoiden, metsätietojen tuottajien, tietoja viestintäteknologiasovellusten kehittäjien ja tutkijoiden vuorovaikutusta. Konserniohjelmia voitiin käynnistää vain kaksi, joissa molemmissa Metla on mukana. Metlan rahoittama hanke Suometsien hoidon organisointimallit (tutkimusyksikön johtaja Jori Uusitalo, Parkano) tukee metsänhoidon kustannustehokkuusohjelmaa. Yhteishanke Tapion kanssa Kartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus tukee metsäinventointia ja suunnittelua (kaukokartoituksen asiantuntija Juho Heikkilä/Tapio; professori Erkki Tomppo/Metla). 2. Viranomaispalvelut (ydinprosessi) - Raportoidaan VMI 10:n päätulokset metsäkeskuksittain ja julkaistaan ne metsätilastollisessa vuosikirjassa VMI10:n tuottamat metsäkeskuskohtaiset päätulokset julkistettiin kesäkuun 15. päivä. Tulokset on julkaistu Metsätieteen aikakauskirjassa sekä Metlan www-sivuilla: Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. & Pitkänen, J Suomen metsävarat metsäkeskuksittain ja metsävarojen kehitys Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007, Samaan aikaan inventoinnin tulosten julkistamisen kanssa julkistettiin alueelliset hakkuumahdollisuudet, jotka perustuvat VMI10:n tuloksiin. Tulokset on julkaistu Metsätieteen aikakauskirjassa sekä Metlan www-sivuilla: Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007, VMI:n tulokset esitetään myös Metinfo Metsätietopalvelussa joka tarjoaa Metlan tutkimustuloksiin ja asiantuntemukseen perustuvaa ajantasaista tietoa metsistä, metsien tilasta ja niiden käytöstä. VMI:n tulokset olivat jo aiemmin keväällä 2007 käytössä KMO-päivityprosessissa. - Jatketaan Metsänjalostus ohjelman toteuttamista.

8 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) Metsänjalostusohjelman mukaiset risteytys- ja maastotyöt ovat alkuvuonna edenneet työsuunnitelman mukaisesti. - Kehitetään puun energiakäyttöä ja metsien suojelua koskevaa tilastointia. Puun energiakäytön tilastoinnissa Metla on tehnyt esiselvityksen pientalojen puunkäyttöä koskevan tutkimuksen käynnistämisestä. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää polttopuun käyttömäärät vuonna Tutkimus on tarkoitus toteuttaa yhteishankkeena, johon osallistuvat Metla, Tilastokeskus ja TIKE. Tutkimuksen suunnittelu käynnistetään syksyllä 2007 ja tuloksia on odotettavissa vuonna Metla tuottaa vuoden 2007 alusta vuositilaston pellettien tuotannosta, kaupasta ja kulutuksesta. Metla päivittää tiedot metsien suojelualueista tilanteen mukaisena. Päivitys tehdään lokakuun loppuun mennessä. Tiedot julkaistaan Metlan verkkopalveluissa, Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Metsätilastotiedotteena. MMM:n ja muiden sidosryhmien kanssa keskustellaan, millaisia kehittämistarpeita suojelutilastoinnissa on. Päivitettyjä suojelualuetietoja tarvitaan mm. KMO ja METSO II -työssä sekä alueellisten metsäohjelmien seurannassa. - Huolehditaan kasvihuonekaasupäästöjen arviointijärjestelmän toiminnasta sekä YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämistä raportointitehtävistä Metlan ja Tilastokeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Tilastokeskuksen välisten sopimusten mukaisesti. Maankäyttöä ja metsiä koskevaa kasvihuonekaasupäästöjen arviointijärjestelmän toimintaa on vahvistettu resursoimalla laskentaan ja raportointiin työaikaa edellisvuotta enemmän. Laskennan kehittämistarpeet on tunnistettu ja inventaarion parantamisen kannalta tärkeimmät tehtävät on asetettu kiireellisimmiksi. Vuoden 2005 ihmisen toiminnan seurauksena maan- ja metsien käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasut laskettiin ja raportoitiin osana Suomen kansallista kasvihuonekaasuinventaariota. EU:lle ja YK:n Ilmastosopimukselle lähetettävät raportit ja päästötaulukot toimitettiin Tilastokeskukseen annetuissa aikatauluissa. Lisäksi valmisteltiin Kioton pöytäkirjan artiklojen 3.3 ja 3.4 alainen koeraportointi, joka oli maille vapaaehtoinen. Raportti ja päästötaulukot tuli toimittaa kansallisen inventaarioraportin liitteenä mennessä. EU:n ja Ilmastosopimuksen sihteeristön toimittamissa tarkastuksissa ilmenneisiin kysymyksiin on vastattu. Metla osallistui oman laskentavastuualueensa osalta Ilmastosopimuksen sihteeristön järjestämään Suomen vuosien kansallisen inventaarion maatutkintaan. - Myyrätuhotutkimus ja myyräkantojen seuranta vakiintuvat osaksi Metlan Suonenjoen toimintayksikön toimintaa. Metlan pitkäaikaiset myyrätuhotutkimukset ja myyräkantojen seurantatehtävät ovat siirtyneet ja vakiintuneet aktiiviseksi osaksi Metlan Suonenjoen toimintayksikön toimintaa. Tutkimuksia tukemaan Suonenjoen yksikköön on rakennettu myyrätalli, joka on myyrätutkimusten tavoin täydessä toiminnassa. - Metla tukee metsätalouden myrskytuhovalmiuden parantamista kehittämällä myrskytuhojen kartoitusmenetelmiä.

9 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) Metlassa on kehitetty ja kehitetään menetelmiä, joita voidaan soveltaa eri asteisten muutosten, myös myrskytuhojen, tunnistamiseen kaukokartoitusaineistoista. Tänä vuonna Metla laatii muistion, jossa arvioidaan potentiaaliset myrskytuhon kartoitusmenetelmät. Muutosten tunnistamismenetelmistä on tehty tutkimusraportteja. - Virallisen mittauksen palvelut hoidetaan laadukkaasti. Puutavaranmittauksen viranomaistehtäviä järjestettiin uudelleen vuoden 2006 loppupuolella. Virallisen mittaajan tehtävässä jatkaa kaksi henkilöä. Samalla viranomaistehtävän hankehallinto siirrettiin Joensuun yksikköön. Edellisten järjestelyjen myötä merkittävin muutos asiakkaiden kannalta oli virallisten mittaajien toiminta-alueiden määrittäminen Metsäkeskusten aluejakoa mukaillen. Kaikista oleellisista muutoksista on informoitu puutavaranmittauksen neuvottelukuntaa, metsäkeskuksia ja merkittävimmistä puutavaran tehdasmittaajista koostuvaa ns. mittauksen hoitokuntaa. Lisäksi ko. viranomaistehtävästä on laadittu yleinen tiedote. Asiakkaiden palaute em. järjestelyistä on ollut pääosin myönteistä. Puutavaranmittauksen viranomaispalveluiden tärkeimmät tehtävät ovat virallisten mittausten toteuttaminen, puutavaran mittauslain toimeenpanon valvonta (tehdasmittauksen valvonta) ja asiakkaiden informointi mittaukseen liittyvissä asioissa ja epäselvyyksissä. Kuluvan vuoden aikana ei ole ilmennyt viralliseen mittaukseen johtaneita riitatapauksia. Sen sijaan käsittelyssä on ollut useita mittauserimielisyyksiä, joiden sopiminen on edellyttänyt virallisen mittaajan johtamaa sovittelua ja lausunnon antamista. Näiden lisäksi asiakkaita on avustettu ja konsultoitu muissa esille tulleissa mittaukseen liittyvissä asioissa, mikä sinänsä on tarpeellista riitatapauksia ennaltaehkäisevää toimintaa. Kaikissa em. yksittäisiin mittaustoimituksiin liittyvät tapaukset on pystytty hoitamaan hyvän hallintotavan mukaisesti. Puutavaran tehdasmittauksen valvontamittauksia on toteutettu virallisten mittaajien toiminta-aluejaon mukaisesti. Näyttää, että ohjeelliseen tehdasmittaajakohtaisesti noin kerran vuodessa toteutettavaan valvontamittausten määrään on mahdollista päästä. Tämä voidaan arvioida paremmin vuoden 2007 lopussa. Puutavaranmittauksen viranomaistehtäviä tai niiden käytännön toteuttamista ei ole kehitetty tai ajantasaistettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät kehittämistarpeet koskevat lainsäädännössä määritettyjen asiakirjojen päivittämistä ja arkistointia, tietokantojen ylläpitoon ja selaamiseen tarvittavien sovellusten laatimista ja mittaajien käyttämien ohjelmistojen päivittämistä. Tärkeimmät kehittämistoimet on aloitettu, mutta toistaiseksi henkilöresurssit eivät ole mahdollistaneet toimenpiteiden saattamista päätökseen. 3. Tukiprosessit - Toteutetaan strategisen suunnittelun ja toimeenpanon itsearviointi sekä päivitetään strategia ja johtamisjärjestelmä. - Kehitetään esimiestyötä sekä otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluja. - Suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusi tutkimusmetsä- ja kenttäkoetoimintajärjestelmä. Metla testasi Euroopan laatupalkintomallin mukaista itsearviointimenettelyä strategisen suunnittelun ja keskeisten suorituskykytulosten arviointiin. Arvioinnin toteuttivat toimintayksiköiden johtajat ( ) ja professorit ( ) yhdessä ylijohtajan kanssa konsultin opastuksella. Konsulttina toimi FL Eeva Punta Linnunmaa Oy:stä.

10 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) Tulosten perusteella voidaan todeta, että strateginen suunnitteluprosessi on ollut päämäärätietoinen ja selkeä. Henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua suunnitteluprosessiin laajasti. Laaja osallistuminen koettiin toisaalta rasitteeksi, koska se vei aikaa pois tutkimukselta. Strategian ja johtamisjärjestelmän päivitys toteutetaan loppuvuoden aikana. Esimiesten johtamisvalmiuksia parannettiin Jet-koulutuksella (Johtamisen ammattitutkinto). Tehtiin päätös kehittää henkilöstöhallinnon sähköistä järjestelmää (Hermes), jonka ratkaisuista on otettu käyttöön kehityskeskustelut, johtamispalaute ja osaamisen hallinta. Metsähallituksen ja Metlan maankäytön ja yhteistoiminnan puitesopimus on tehty. Siinä sovitaan Metsähallituksen hallintaan siirrettävien luonnonsuojelualueiden, muiden maa- ja vesialueiden, rakennelmien ja rakennusten sekä niihin liittyvien järjestelmien käytön periaatteista, kiinteistöihin liittyvästä puhevallasta, oikeuksista ja korvauksista. Lisäksi sopimuksessa sovitaan Metsähallituksen ja Metlan keskinäisestä yhteistyöstä, tutkimusta palvelevasta orga nisoitumisesta sekä voimavarojen ja tietoaineistojen käytöstä. Sopimuksessa mää ritellään ne korvausperusteet ja korvaukset sekä tehtävät, joita Metsähallitukselle aiheutuu alueiden käytöstä metsäntutkimuksen tarpeisiin. Syksyllä 2007 Metlan ja Metsähallituksen edustajat yhdessä esittelevät tutkimusyksiköissä yhteistyön puitesopimusta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tarkoituksena on saada palautetta sopimusluonnoksen toimivuudesta, löytää mahdollisia epäselviä kohtia sekä saada ehdotuksia toiminnan sujuvaksi toteuttamiseksi uudessa tutkimusmetsien hallintatilanteessa. Tavoitteena on, että jatkossa kaikkiin esille tuleviin kysymyksiin löytyisi vastaus yhteistyösopimuksesta ja toiminta olisi sujuvaa ja hyvin ennakoitavissa. Uutta tutkimusmetsä- ja kenttäkoetoimintajärjestelmää on suunniteltu. - Suunnitellaan uudet tutkimusviestintää parantavat verkkopalvelut. Selvitys aloitetaan syksyllä Siinä käydään läpi kaikki Metlan nettisivut toimintoineen ja kunkin osalta katsotaan, mitä kehitystoimia tarvitaan. Tavoitteena on, että vuoden lopussa suunnitelma on valmiina. 2. Taloudelliset voimavarat Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin ja hakemusten seurantaa varten kehitettiin ja otettiin käyttöön erillinen hakemusrekisteri. Tutkijat kirjaavat rekisteriin kaikki lähettämänsä hakemukset. Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä on vuonna 2007 on hyväksytty 37 %, eurosummaltaan 7.8 % (vuonna 2006 hyväksytty 51%/ 26%, vuonna 2005 hyväksytty 64 %/ 31%) Vuoden 2005 tasosta korotuksen tulee olla 64 %, jotta tavoite 14,0 milj. euroa saavutetaan vuoteen 2014 mennessä. Ulkopuolisesta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta keskimäärin 63 % on ollut nettobudjetoitua, jonka tuottaminen rasittaa Metlan htv-kiintiötä (v.2006/ 168 HTV, v.2005/ 144 HTV).

11 METLA VÄLIRAPORTTI TME (11) vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi vv. vv. Tulos- Tuotto- Toteu- Toteu sopi- odotus tunut tunut mus k.a. k.a Rahoituslähde Metlan nettobudj. tulorahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta EU-rahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteensä Muiden hallinnonalojen tutkimusrahoitus Suomen Akatemia Yhteistyörahoitus Yhteensä Ulkop. tutkimusrahoitus yht Tavoite Lisäys/vähennys % ed. vuodesta Metlan nettob. tutk.tuottojen %-osuus ulkop. tutk.rahoituksesta HTV Helsingissä Metsäntutkimuslaitos Ylijohtajan p.o. Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Tiedoksi: - maa- ja metsätalousministeriö, talousyksikkö