METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 2 Sisallysluettelo: 1. Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtävät Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Toiminnalliset linjaukset Toiminta-ajatus Arvot Visio Kytkentä strategiaan Vuosien tulostavoitteet Koko Metlaa koskevat tavoitteet Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Toiminnan rahoitus (milj. ) Liitteet: 1. Metlan päätoimintojen kustannukset/htv:t (milj.euroa, htv) prosesseittain ja toiminnan rahoitus (milj. ). Ei julkisuuteen. 2. Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän luominen Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi (Vuotta 2008 koskevat ehdotukset tuottavuutta tukeviksi toimenpiteiksi). Ei julkisuuteen. 10. Tietojärjestelmähankkeet. Ei julkisuuteen. 11. Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuustoimet vuosina Ei julkisuuteen. 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, joka edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan tehtävänä on: harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen perustuvaa tietotuotantoa edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä kehittää tutkimusalansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa huolehtia metsänjalostustoiminnasta seurata metsävarjojen ja metsien terveydentilan kehitystä hoitaa muut laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät hoitaa ne tehtävät, joita ministeriö laitokselle erikseen antaa. 1.2 Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Merkittävimmät metsäntutkimukseen vaikuttavat muutostekijät liittyvät markkinoiden kansainvälistymiseen, kansantaloudessa ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, korkean jalostusarvon tuotteiden kasvuun ja kokonaan uusiin tuotteisiin sekä ympäristökysymyksiin. Suomen talouden kehitysnäkymät ovat TTS-kaudella suhteellisen vakaat. Metsäntutkimuksessa tuottavuusohjelman toteuttaminen merkitsee toiminnalle merkittäviä haasteita. Toiminta

3 perustuu jatkossakin korkeaan osaamiseen. Henkilöstöä kannustetaan osaamisen parantamiseen ja uusien taitojen hankkimiseen. Rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan, tietotekniikkaa kehitetään ja yleishallinnon toimintoja tehostetaan tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Maailmanlaajuisia muutossuuntia: puuraaka-aineen tuotanto ja teolliset investoinnit keskittyvät Aasiaan ja Etelä- Amerikkaan massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden tuotteiden kulutus kasvaa hitaasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta kulutus kasvaa nopeasti Aasiassa kansainväliset ja EU-tason sopimukset velvoittavat energian tarve kasvaa ja bioenergian käytölle etsitään uusia muotoja ja sen tuotantoa lisätään metsien merkitys virkistyksen ja terveyden lähteenä kasvaa paikkatietojen käyttö lisääntyy ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvoissa ja se heijastuu kulutuskäyttäytymiseen Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio- ja viestintäteknologian sekä bio- ja nanoteknologian vaikutus metsäsektoriin vahvistuu EU:n laajentumisen vaikutukset globaalit ympäristömuutokset, esim. ilmastonmuutos, vaikuttavat metsiin ja edellyttävät sopeutumista Kansallisia muutossuuntia: metsänomistajien rakenne ja tavoitteet muuttuvat metsäteollisuuden kasvumahdollisuudet perustuvat uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin metsätalouden kannattavuus ei kehity odotetulla tavalla luonnon monimuotoisuutta koskevaa kansallista ohjelmaa toteutetaan yksityismetsätalouden neuvonta- ja valvontaorganisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvontaan ja metsäpalvelutoimintaan julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset kasvavat väestö ikääntyy ja muuttaa kasvukeskuksiin työikäisten määrä vähenee sähköisten asiointipalvelujen merkitys korostuu yhteistyö- ja organisaatiorajat ylittävät prosessit lisääntyvät valtionhallinnossa valtionhallinnon yhteisiä hallinto- ja IT-palveluja tuotetaan keskitetysti ja sijoitetaan palvelukeskuksiin Toimintaympäristön yleiset muutokset vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan seuraavasti: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja tutkimuslaitosten arviointia ja seurantaa kehitetään 3

4 tutkimuslaitosten alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välitysmenetelmät kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita sekä t&k -henkilöstön että soveltajien osaamisen kehittämiselle Toimintaympäristön muutokset edellyttävät metsäntutkimukselta vahvaa pitkäjänteistä perusja soveltavaa tutkimusta, aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, entistä nopeampaa reagointikykyä ja taitoa kohdentaa tutkimus elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Muutokset edellyttävät myös tutkimushenkilökunnan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. 1.3 Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Metsien puuntuotannollinen tila on hyvä. a) Kiinnitetään erityistä huomiota metsänuudistamisen laatuun ja sen seurantaan varmistamalla, että taimikoita perustetaan ja niitä hoidetaan kustannustehokkaasti. Metlan tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteena on parantaa yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa metsänuudistamisen laatua siten, että onnistuneiden kasvatuskelpoisten taimikoiden osuus on 85 %. b) Nuorten metsien hoidon tavoite on ha/v (KMO 2010). Metla tuottaa ja välittää monipuolisesti uutta tutkimustietoa nuorten metsien hoidon vaihtoehdoista ja menetelmistä sekä kehittää käytännön toimintamalleja yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa. c) Kunnostusojituksen tavoite on ha/v (KMO 2010). Metla tuottaa uutta tutkimustietoa ja käytännön toimintamalleja suometsien kunnostusojitusten kohdevalintaan ja menetelmävaihtoehdoista ottamalla huomioon ympäristönäkökulmat. Metsät ovat monimuotoisia. a) huolehditaan siitä, että metsälain, luonnonsuojelulain ja metsäsertfioinnin mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilyvät ennallaan tai lähes ennallaan (tavoite 95 % arvokkaista elinympäristöistä). Metla tuottaa tietoa metsien suojeluohjelman taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista mm. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tarpeisiin. Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea. a) Nostetaan ainespuun hakkuukertymä hakkuumahdollisuuksien tasolle (tavoite milj. m3/v, KMO 2010). 4

5 Metlan tuottama tieto metsätalouden suunnittelujärjestelmien kehittämiseksi, metsänomistajien hakkuukäyttäytymisestä ja metsäpolitiikan menetelmien vaikuttavuudesta tukee metsätalouden toimijoita tavoitteen saavuttamisessa. Metsätalous on kannattavaa. a) Kannattavuusnäkökulma otetaan huomioon metsänhoitosuosituksissa ja muussa metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminnassa. Yksityismetsätalouden nettotuloksen tavoitteena on keskim. yli 100 euroa/ha/v (KMO 2010). Metlassa toimii ja perustetaan tutkimus- ja kehittämisohjelmia, jotka toimijayhteistyön kautta parantavat metsätalouden kustannustehokkuutta ja kannattavuutta. 1.4 Toiminnalliset linjaukset Toiminta-ajatus Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla tai välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi Arvot Metlan toimintaa ohjaavia arvoja ovat luotettavuus, osaaminen ja työhyvinvointi, vuorovaikutteisuus ja ennakoivuus ja luovuus Visio Metsäntutkimuslaitoksen visiona on vuoteen 2011 olla vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija Kytkentä strategiaan Metlan lähivuosien strategisena päämääränä on: tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteisiin pääsemiseksi Metla hankkii, tuottaa ja välittää tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista, metsien terveydentilasta ja metsien hyödyntämisestä yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittämien ja kestävän käytön edistäminen kohdentamalla tutkimusta entistä enemmän elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Tämä edellyttää soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, metsäalan yhteistoiminnan kehittämistä ja tutkimustulosten hyväksikäytön edistämistä sekä huolehtimista Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Metlan tutkimus- ja kehitystoiminta on ongelmakeskeistä ja monitieteistä. Metla vahvistaa metsäalan osaamista, vie aktiivisesti tutkimustuloksia käytäntöön ja on aloitteellinen tutkimusja kehitystoiminnan suuntaajana ja metsäsektorin kehittäjänä. Tulevaisuuden tietotarpeet ennakoidaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja tiedonhankinta toteutetaan monitieteisissä ohjelmissa yhdessä soveltajien kanssa. 5

6 Metlan asiakkaiden tietotarpeet ja korkeatasoinen tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttävät toiminnan vahvaa verkottumista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on vaikuttaa asiantuntijana, tiedontuottajana ja jalostajana metsää koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin prosesseihin, palvella suomalaista metsäklusteria ja tukea eurooppalaisen tutkimustoiminnan koordinaatiopyrkimyksiä Suomen tavoitteiden mukaisesti. Metla toimii yhteisesti hyväksytyn strategian mukaisesti. Strategiassa organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri tukevat asiakaspalvelua ja yhteistyötä ja resurssit keskitetään aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tutkimustulosten käytäntöön vientiin. Metla parantaa myös jatkuvasti innovatiivisuutta, joustavuutta, reagointikykyä ja kustannustehokkuutta sekä kehittää henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia Vuosien tulostavoitteet 2.1 Koko Metlaa koskevat tavoitteet Metlan ydin- (y) ja tukiprosessit (t) ovat: - tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (y) - viranomaispalvelut (y) - asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut (y) - strateginen suunnittelu ja johtaminen (t) - sisäiset palvelut (t) - tutkimuksen tukitoiminnot (t) Metlan tavoitteita tarkastellaan ydin- ja tukiprosesseittain. a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Tutkimustiedon yhteiskunnallinen vaikuttavuus tehostuu yhteistyössä toimijoiden kanssa tehtävällä tutkimus- ja kehitystyön suunnittelulla ja toteutuksella sekä verkottumalla. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tarpeisiin tuotetaan metsien suojeluohjelman taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevaa tietoa, jota sovelletaan ja testataan yhdessä toimijoiden kanssa. Aihealueella toimii tutkimusohjelma "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )". Käynnistetään uusia metsätaloutta ja metsäsektoria palvelevia tutkimusohjelmia seuraavasti: Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on luoda tietotaustaa ja menetelmiä kustannustehokkuuden parantamise en ja laadun hallintaan ja linkittää tutkimukset tiiviisti tiedon jalkauttamiseen ja käytännön kehittämistyöhön. Metsänvaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on tukea metsäsuunnittelun toimija- ja tutkijaverkostoa 1) alueellisissa seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävissä ja metsätiedon ylläpidossa ja 2) metsänhoidon ja puukaupan suunnittelun päätöksenteossa ja siinä tarvittavan metsikkötiedon jatkuvassa ylläpidossa.

7 7 Bioenergiaa metsistä on energiapuun ja muiden metsistä ja soilta saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia selvittävä tutkimus- ja kehittämisohjelma. Suunnitellaan uusia tutkimusohjelmia seuraavasti: Metsäekosysteemien toiminta ja käyttö muuttuvassa ilmastossa - tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa sekä ilmastonmuutoksen perusteista ja sen etenemisestä että erityisesti muutoksen ekologisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista mukaan lukien sopeutumiskeinot. Suometsätalouden tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tieto, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turv la. Metsien hyvinvointivaikutukset -tutkimusohjelman tavoitteena on tarkastella metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Lisäksi suunitteluun on tulossa tutkimusohjelmia, jotka koskevat seuraavia teemoja: - Kannattava ympäristösuorituskykyinen aines- ja energiapuun käyttö - Räätälöidyt puuntoimitusketjut - Puubiomassan tärkeimmät omonaisuudet eri käyttömuotojen kannalta - Puubiomassan kokonaishyödyntäminen uusissa tuotteissa (biojalostamo, vihreä kemian tuotteet). Kansallisen metsäohjelma 2015:n tarkistuksessa ja toteutuksessa tuotetaan maa- ja metsätalousministeriölle vaihtoehtoislaskelmia ja vaihtoehtojen seurausarviointeja. Tutkimustiedon tuotteistamista ja markkinointia tehostetaan toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Tutkimustoiminnan kansainvälisyyttä tehostetaan päivitetyn kv. suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tuotetun tutkimustiedon korkea tieteellinen laatutaso varmistetaan tutkimusprosessin avulla. Viranomaispalvelut Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Suunnitellaan ja käynnistetään valtakunnan metsien 11. inventointi. Metsien terveydentilan seuranta (FFO) Metsien terveydentilan seuranta vakiinnutetaan osaksi valtakunnan metsien inventointia sekä Life+-ohjelmaa.

8 8 Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat (MJA) Toteutetaan Metsänjalostus 2050-ohjelmaa ja täsmennetään siihen liittyviä tutkimuksellisia tietotarpeita. Metsätilastollinen tietopalvelu (TIL) Laaditaan ja julkaistaan metsäsektoria käsitteleviä metsätilastoja osana Suomen Virallista Tilastoa (SVT). Kehitetään metsäsektorin tietotuotantoa ja julkaisukanavia sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Toteutetaan metsätilastointiin liittyviä erillistutkimuksia piensahoista, pientalojen puunkäytöstä ja puun kulkuvirroista. Muut viranomaispalvelut (VIR) Kasvihuonekaasujen raportointi vakiinnutetaan viranomaistoimintana. Muiden viranomaistoimintojen tarkoitus, laajuus ja resurssointi varmistetaan. Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Asiakasrahoitteisen toiminnan volyymi säilyy 1,6 milj. euron tasolla ja toiminnan kustannusvastaavuus on sata prosenttia. Tutkimuspalveluiden markkinointia tehostetaan niin, että em. taso säilytetään. Strateginen suunnittelu ja johtaminen Nykyisistä maakunnallisista toimintayksiköistä muodostetaan neljä alueellista toimintayksikköä ja niiden toiminta vakiinnutetaan. Toimintayksiköt ovat: Etelä- Suomi/Vantaa, Länsi-Suomi/Parkano, Itä-Suomi/Joensuu ja Pohjois-Suomi/Rovaniemi. Pääkaupunkiseudun toiminnot keskitetään Vantaan Jokiniemeen. Rahoitusrakennetta uudistetaan niin, että ulkopuolisen rahoituksen määrä on 10,2 milj. euroa vuonna Johtamista tuetaan Metlan henkilöstön laatimalla esimiesoppaalla ja Metlan johtamisja esimiestyön akatemialla johtamiselle ja esimiestyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessi- ja laatuajattelu on omaksuttu toimintojen kehittämisen perustaksi koko organisaatiossa. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hallintaa parannetaan asiakastyytyväisyyskyselyjen ja sidosryhmäanalyysien perusteella. Osaamisen johtaminen on omaksuttu systemaattiseksi toiminnaksi. Kehityskeskusteluissa hyödynnetään henkilöstön ja esimiesten palautetta ja kokemuksia. Tiedon hallinnassa hyödynnetään uutta tiedonhallintajärjestelmää. COSO ERM -riskinarviointimallia käytetään johtamisen välineenä. Sisäiset palvelut

9 Henkilöstön osaaminen Metlan perustehtävissä paranee osaamisen arvioinnin tavoitteiden mukaisesti. Talous- ja henkilöstöhallinnossa valmistaudutaan palvelukeskuksen käyttöön hallinnonalan palvelukeskustoimintamallin edellyttämällä tavalla. Palvelukeskuksen tarjoamat mahdollisuudet ja niiden soveltuvuus Metlan käyttöön selvitetään vuoden 2007 aikana. Metlan sisäiset prosessit tehostuvat ja tuottavuus paranee uudistamalla tietojärjestelmiä. Tutkimuksen tukitoiminnot Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hallinta siirtyy Metsähallituksen alaisuuteen ja sen seurauksena luodaan uusi tutkimusmetsäjärjestelmä Suomeen. Metlan ja Metsähallituksen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö monipuolistuu ja vakiintuu tutkimusmetsien käytössä. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan laboratorioiden osaamiskeskittymän asema vakiintuu. Metlan päätoimintojen kustannukset/htv:t (milj.euroa, htv) on esitetty ydinprosesseittain liitteessä 1. Liitteessä on kehystietoja, joita ei ole lupa saattaa tässä vaiheessa julkisuuteen. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Ydinprosessit, suoritteet ja mittarit 2005 Tavoite Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (TUTK) Julkaisut - asiantuntijatarkastettujen (vertaisarviointi) artikkeleiden lukumäärä, kpl - populaarijulkaisujen määrä, kpl - esitelmät, kpl kansainväliset kotimaiset Viranomaispalvelut (VIRA) - Valtakunnan metsien inventointi VMI): mitattujen maastokoealojen määrä, kpl - Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat (MJA): perustettujen siemenviljelysten yhteenlaskettu tehopinta-ala vuosittain, ha - Metsätilastollinen tietopalvelu (TIL): vuosittain julkastujen taulkoiden määrä tilastojukasuissa, kpl - Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hoito ja käyttö (TME): tehtyjen metsänhoitotöiden hehtaarimäärä, ha * Toiminto siirtyy Metsähallitukselle vuoden 2008 alusta. Asiakasrahoitteinen toiminta (ARTO): vuodessa laskutetut työtunnit, h * Populäärijulkaisujen määrässä on vuonna 2005 mukana myös tilastojulkaisuissa mukana olevia julkaisuja. c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Metlan uudet tutkimusohjelmat valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa. Samalla omaa osaamista vahvistetaan rakentamalla yhteistyöverkostot muihin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin. Metla kehittää

10 toimintaansa systemaattisesti toteutettavien asiakastyytyväisyyskyselyjen ja sidosryhmäanalyysien perusteella. Tutkimusmetsien ja kenttäkoetoiminnan yhteistä toimintajärjestelmää kehitetään ottaen huomion tutkimusmetsien Metsähallitukseen siirron vaikutukset. Eri toimintojen itsearviointeja sekä ulkopuolisten tekemiä arviointeja lisätään. d) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen toteutuma 2006 tavoite 2007 tavoite Henkilötyövuosien kehitys kehystavoite Henkilöstön työkunto pysyy hyvällä tasolla sairauspoissaolopäivät/htv 7,5 7,5 7,5 7,5 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 3,1 3,1 4 4 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 3, Johtaminen organisaation oma indeksi 3,25 3,3 3,3 3,4 Vuoden 2007 budjettiesityksessä Metsäntutkimuslaitoksen htv-tavoitteeksi on asetettu 781 htv:tä vuonna 2006 ja 771 htv:tä vuonna Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen välineenä ovat myös: - työtyytyväisyyskysely (VMBaro-kysely). Tavoitteena on, että indeksiarvot ylittävät valtionhallinnon keskiarvon kaikilla osa-alueilla ja että vastausprosentti on yli 70 %. - vuonna 2007 valmistuva osaamisen arviointi - laaja-alainen työhyvinvoinnin toimintaohjelma 2.2 Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän luominen Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi (liite 2: Vuotta 2008 koskevat ehdotukset tuottavuutta tukeviksi toimenpiteiksi ja liite 10 tietojärjestelmähankkeet). Liitteitä ei ole lupa saattaa tässä vaiheessa julkisuuteen. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tietointensiivinen asiantuntijaorganisaatio, jonka ydintoimintaa on laajamittainen metsiin liittyvän tiedon kerääminen, käsittely, analysointi ja tulkinta sekä tutkimustietoon pohjautuva julkaiseminen, käytännön ohjeistus, tietopalvelu ja viestintä. Koska tuottavuusohjelma edellyttää Metlan henkilöstömäärän merkittävää vähentämistä vuosina ja väheneminen kohdistuu erityisesti tutkimustyötä tukevaan henkilöstöön, em. keskeisen tutkimus- ja tiedonvälitysprosessin läpivienti vaarantuu. Toiminnan ylläpitäminen edellyttää integroitua järjestelmää, joka kattaa syntyvien ja käsiteltävien aineistojen koko elinkaaren. Suunniteltu tiedonhallintajärjestelmä tuottaa säästöjä sekä parantaa tutkimustyön ja tiedonvälityksen tehokkuutta. Järjestelmä vahvistaa alueellisten yksiköiden tutkimusedellytyksiä ja yhteistyötä. 3. Toiminnan rahoitus (milj. )

11 Toiminnan rahoitus on esitetty rahoituslähteittäin liitteessä 1. Liitteessä on kehystietoja, joita ei ole lupa saattaa tässä vaiheessa julkisuuteen. 11

12 1(5) METSÄNTUTKIMUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

13 2(5) METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALALTA 1 Toimintalinjat ja tavoitteet Metsäntutkimuslaitoksella on hallinnassaan suojelualueita n ha, joista merkittävimmät ovat Kolin kansallispuisto, Punkaharjun luonnonsuojelualue sekä Mallan ja Vesijaon luonnonpuistot. Luonnonsuojelualueiden hallinnansiirto Metsähallitukselle on ilmeistä ja tullee tapahtumaan vuoden 2008 alusta. Maa- ja metsätalousministeriö on jo asettanut työryhmän valmistelemaan tutkimusmetsien hallinnansiirtoa tapahtuvaksi vuoden 2008 alusta. Luonnonsuojelualueiden osalta tulosohjaus on Ympäristöministeriön tehtävänä ja kuluvana vuonna laadittu luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen esiselvitys esittääkin yhtenä toimenpiteenä valtion suojelualueiden keskittämistä Metsähallitukselle. Metsäntutkimuslaitos katsoo, että tämä on tarkoituksenmukaista. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille on kuitenkin laadittu, sillä se osoittaa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa ja hoidossa olevien suojelualueiden edellyttämän resurssoinnin tasoa ja hoidon suuntauksia. Hoitotöillä, opastustoiminnalla ja rakennushankkeilla pyritään suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä ympäristötietouden ja -kasvatuksen antamiseen. Hoidon ja opastuksen perustana olevia inventointitöitä ja selvityksiä sekä erillissuunnitelmien laadintaa jatketaan. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä sekä suojelupäätösten tavoitteiden toteutumista edesauttavia tutkimushankkeita lisätään kohentamalla tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria ja laajentamalla kotimaista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Myös muuta kuin luonnonsuojelualueiden hoitoa palvelevaa tutkimuskäyttöä pyritään edistämään yleisesti. Suojelualueiden käyttöä ohjataan tutkimustoiminnan lisäksi tutkimustiedon välitykseen sekä opetukseen. Luonnonsuojelualueisiin liittyviä kulttuurisia ulottuvuuksia tuodaan aktiivisesti esille. Verkottumista jatketaan kaikilla toiminnan alueilla seudullisesti, kotimaisesti ja kansainvälisesti. Luontomatkailun sovittaminen luonnonsuojelualueisiin ja niiden hoitoon on suunnitelmakaudella edelleen merkittävä tehtäväkokonaisuus. Suunnitelmakaudella toimintaa painotetaan vuosittain ministeriön vahvistamin tulostavoittein. 2 Määrärahasuunnitelma 2.1 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, Määrärahaa käytetään luonnonsuojelualueiden hoitoon, inventointeihin ja hoidon suunnitteluun, opastustoimintaan, reitistöjen ja rakenteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, rajamerkintöihin sekä kaluston ja laitteiston hankintaan.

14 3(5) Vuosina suunnittelussa keskeisintä on Kolin kansallispuiston erityissuunnitelmien laadinta ja ajantasaistaminen. Suojelualueiden hoidon pääpaino on Kolin kansallispuiston perinneympäristöjen hoitamisessa, kaskeamisessa ja ennallistamisessa. Opastustoiminnan kehittämisen pääpaino on niin ikään Kolilla.

15 4(5) 2.2 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, Kolin kansallispuistossa ja Punkaharjun luonnonsuojelualueella jatketaan rakennuskannan kunnostamista. Rakentamishankkeita pyritään toteuttamaan pitkälti työllisyysmäärärahoin. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, mom (1000 ) Mom. TP2005 TMA2006 TAE2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS (YM) (MMM) (TM) Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, mom (1000 ), liitetaulukko Mom. TP 2005 TMA 2006 TAE 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS

16 5(5) LIITETAULUKKO Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (1000 ) Hanke Suojeltujen rakennusten entisöinti, Punkaharju Kolin kp:n entisöitävät rakennukset, suojaus, suunnittelu Ympäristöministeriö yhteensä Luonnonsuojelualueiden tulot (1000 ) Mom