Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

2 2 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

3 Sisällys 1 JOHDON KATSAUS TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vaikuttavuus Tuloksellisuuden kehittäminen Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) Laadunhallinta Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Kiinteistöjen käytön tehostaminen Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Tuottavuus- ja investointihankkeet Prosessikohtaiset tulostavoitteet Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tutkimuksen tuki Viranomaispalvelut Strateginen suunnittelu ja johtaminen Sisäiset palvelut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi TASEEN ANALYYSI SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET Luettelo taulukoista Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Henkilöstön määrä, rakenne ja kulut Luettelo liitteistä Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Muun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Organisaatio Yksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöstö Metlan tutkimusohjelmat

4 1 Johdon katsaus Metsäsektorin toimintaympäristössä vuonna 2008 tapahtuneista muutoksista keskeisimpiä oli yleisen taloustilanteen heikkeneminen, joka johti paperi- ja puutuotteiden kysynnän laskuun. Tämä nopeutti metsäteollisuudessa jo käynnistynyttä rakennemuutosta. Tuotantoyksiköitä suljettiin, tuotantoa rajoitettiin ja henkilöstöä jouduttiin sekä irtisanomaan että lomauttamaan. Markkinatilanteen odotetaan jatkuvan heikkona myös kuluvana vuonna. Huoli venäläisen puun tuonnin kannattamattomuudesta kasvoi ja lopulta Venäjä myöhensi tullikorotusten suunniteltua voimaantuloa vuodella. Kotimaisen puun saatavuutta parantaakseen hallitus alensi puunmyyntivoiton verotusta kahdeksi vuodeksi. Kotimaisten metsien merkitys korostui myös hallituksen uusissa linjauksissa kansalliseksi metsäpolitiikaksi (KMO 2015), metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi (METSO ) sekä ilmasto- ja energiapolittisessa selonteossa. Sektoritutkimuskentässä eniten keskustelua aiheutti valtion tuottavuusohjelman toteutus ja sektoritutkimuslaitosuudistus. Vuoden 2008 alusta lukien Metlan tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet siirtyivät Metsähallituksen hallintaan. Samassa yhteydessä osa henkilöstöstä ja kiinteistöistä siirtyi Metlalta Metsähallitukselle. Metsien hallinnan siirrosta huolimatta noin hehtaaria metsiä säilyi edelleen tutkimusmetsinä, joiden hoidon linjauksista ja käytön ohjeistuksesta vastaa Metla. Uudistuksen myötä Metla kykenee jatkossa keskittymään aiempaa paremmin tutkimustoimintaan, samalla Metsähallituksesta tuli Metlalle merkittävä strateginen yhteistyökumppani. Toinen merkittävä tuottavuusohjelman toteutukseen liittyvä muutos oli pääkaupunkiseudun toimintojen keskittäminen Vantaan Jokiniemeen. Yli 60 vuotta kestänyt yhteiselo Helsingin yliopiston kanssa Metsätalolla päättyi, kun Metla muutti heinäkuun alussa Vantaan Jokiniemeen. Toimintojen keskittämisellä saavutettiin sekä taloudellisia että toiminnallisia hyötyjä, tosin ei niin paljon kuin etukäteen oli arvioitu. Huomionarvoista on, että muutto samalle kampukselle on jo nyt selvästi aktivoinut talon tutkijoiden keskinäistä yhteistyötä. Joulukuussa 2007 Metlan johtokunta teki maaja metsätalousministeriölle esityksen Metlan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamiseksi vuosina , johon sisältyi mm. Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintojen keskittäminen Metlan muihin toimintayksiköihin. Esitys heijastui vahvasti henkilöstön työhyvinvointiin, etenkin uhanalaisissa yksiköissä. Tilannetta henkilöstön osalta vaikeutti myös se, että maa- ja metsätalousministeri siirsi lopullisen ratkaisun tehtäväksi kunnallisvaalien jälkeen. Sitä ennen asiaa valmistelemaan asetettiin ministeriön alainen työryhmä, joka jätti muistionsa ministerille loppuvuodesta Työryhmän työskentelyä varten laadittiin mm. ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen arvio Metlan eri kiinteistöjen kunnosta ja alustavat suunnitelmat tarvittavista korjausinvestoinneista ja niiden aikatauluista. Ministerin lopullinen päätös saatiin tammikuussa Ministeri linjasi jo ennen lopullista päätöstään, että Metlan toiminta jatkuu Kannuksessa, Kolarissa ja Punkaharjulla osana uusia alueyksiköitä. Samalla tehtiin esitys Metlan tuottavuusohjelman aikataulun pidentämisestä vuoteen Lopullinen päätös tuottavuusohjelman aikataulusta siirtyi kuitenkin vuoden 2009 kehysneuvotteluihin. Vuoden 2008 toiminnan kohdentaminen toteutui Metlan strategian ja asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti. Tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste siirtyi aiempaa vahvemmin metsäekosysteemien rakenteen ja toiminnan painoalalta metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan ja metsien yhteiskunnallisen merkityksen painoaloille. Henkilövähennyksistä huolimatta julkaisutoiminta ja tutkimustiedon käytäntöön vienti säilyivät korkeatasoisena ja aikaisempien vuosien tasolla. Metlan tuotos ja toiminnan tehokkuus kasvoivat toimintavuonna. Metlan kansainvälinen toiminta säilyi 4 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

5 erittäin aktiivisena ja kansainvälinen verkostoituminen on vahvistunut vuosi vuodelta. Kansainvälisesti Metla onkin varsin tunnettu ja tunnustettu alansa tutkimuslaitos. Vuonna 2008 Metlassa oli toiminnassa seitsemän tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, joista laajin on Bioenergiaa metsistä. Bioenergia-alan yhteistyön tehostamiseksi Metla ja VTT allekirjoittivat toukokuussa keskinäisen yhteistyösopimuksen. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin myös kaksi uutta tutkimusja kehittämisohjelmaa: Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut sekä Metsästä hyvinvointia. Metla oli myös mukana käynnistämässä Metsäklusteri Oy:n ensimmäistä tutkimusohjelmaa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat sekä suunnittelemassa kahta muuta klusterin tutkimusohjelmaa: Tulevaisuuden biojalostamo sekä Tulevaisuuden asiakasratkaisut. Tutkimusohjelmien lisäksi Metlassa oli käynnissä joukko laajoja hankekokonaisuuksia. Osallistuimme aktiivisesti myös valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kolmen klusterin Asuminen, Uudistuva metsäteollisuus ja Energiateknologia toimintaan sekä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alaisen kestävä kehitys -jaoston tutkimusohjelmien esiselvityksiin. Kesäkuussa 2008 Metla liittyi energia- ja ympäristö -klusterin (CLEEN Oy) osakkaaksi. Toimintavuonna Metla panosti merkittävästi myös mm. Kansallisen metsäohjelman 2015, metsien monimuotoisuusohjelma METSOn sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun ja seurantaan. Lisäksi tuotimme osaltamme YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot Tilastokeskukselle. Sisäisistä kehittämishankkeista merkittävimpiä olivat strategisen henkilöstösuunnitelman laadinta, osaamisen analysointi ja sähköisen kehityskeskustelujärjestelmän käyttöönotto sekä tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän suunnittelu. Metlan käyttämät tuloksellisuuden mittarit ja suoriterekisteri uudistettiin ja täydennettiin. Toiminnansuunnittelussa tuloksellisuutta kuvaavat mittarit kytkettiin tavoitteenasetteluun, otettiin käyttöön tulostavoitteiden riskinarviointi sekä uudistettiin tulostavoitteiden seuranta. Muutokset toteutettiin vuoden 2009 toiminnansuunnittelussa. Lisäksi valmistauduttiin ottamaan käyttöön sähköinen matkanhallinnan järjestelmä Travel. Sen sijaan täysin strategian mukaista kehitystä ei saavutettu ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa. Vuonna 2008 laskua oli etenkin EU:n rahoitusosuuksissa sekä ministeriöiden myöntämissä yhteistutkimusmäärärahoissa. Osaltaan tätä selittää EU-rahoitteisen metsien terveydentilan seurannan päättyminen sekä puiteohjelmakausien vaihde. Merkittävä muutos on tapahtunut myös tukityöllistettävien osuudessa. Aikaisempina vuosina tämä on ollut merkittävä ulkopuolinen resurssi Metlalle. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hakuun on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota sekä tehostettu ohjausta ja tukea. Niinpä hakemustemme läpimenoprosentti on kasvanut vuosi vuodelta. Uutena rahoituslähteenä vuonna 2008 oli myös Metsäklusteri Oy. Emme myöskään saavuttaneet tuottavuusohjelman mukaista henkilötyövuosikehystä, koska pelkän luontaisen poistuman avulla vähennystä ei ollut mahdollista toteuttaa. Yhteenvetona todettakoon, että vuonna 2008 Metla kykeni suuntaamaan toimintansa strategiansa mukaisesti ja saavutti hyvin asetetut tulostavoitteet. Tuottavuusohjelman leikkauksista huolimatta tutkimustiedon tuottaminen ja käytäntöön vienti säilyi aikaisempien vuosien erinomaisella tasolla. Voimakkaasta muutosturbulenssista huolimatta toimintamme tuottavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus parantui entisestään. Lisäksi kykenimme kehittämään sisäisiä palveluja. Riittävä uuden osaamisen rekrytointi, ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen sekä henkilöstön työkyky ja jaksaminen ovat merkittävimpiä haasteitamme myös jatkossa. Hannu Raitio Ylijohtaja Metsäntutkimuslaitos

6 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Maa- ja metsätalousministeriö asetti Metsäntutkimuslaitokselle tulostavoitteet alustavasti vuoden 2008 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Metla tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista: tuottamalla metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista, selvittämällä bioenergian käytön lisäämisen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, tuottamalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavaa tietoa metsistä, tuottamalla tietoa suometsistä, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turv la, tukemalla kustannustehokasta ainespuun hankintaa ja käyttöä tutkimalla kokonaisuuksina puun hankinnan, jalostuksen ja markkinoinnin arvoketjuja, selvittämällä metsien hyvinvointivaikutuksia tarkastelemalla metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, selvittämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO II) taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, selvittämällä luonnon virkistyskäyttöä (LVVI2). Tulossopimuksessa asetettiin prosessikohtaiset tulostavoitteet em. vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi. Prosessikohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteumat on kuvattu ydin- (y) ja tukiprosessien (t) avulla: tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (y) viranomaispalvelut (y) asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut (y) strateginen suunnittelu ja johtaminen (t) sisäiset palvelut (t) tutkimuksen tuki (t) Vaikuttavuustavoittet ja niiden toteutuminen Tavoite: Metla tuottaa metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamisen tavoitteena on nostaa metsätalouden kannattavuutta, tuoda puuta markkinoille, aktivoida metsänomistajia hoitamaan metsiään kestävästi ja luoda edellytyksiä kannattavalle metsäpalveluita tuottavalle liiketoiminnalle. Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu (MKL) -ohjelmassa tuotetun tutkimustiedon käyttäjiä ovat metsäpalveluita tuottavat organisaatiot, kuten metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, koneyritykset ja -pajat, taimiyhtiöt, metsäteollisuusyritysten metsäosastot ja metsäkeskukset. Tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty läheisessä yhteistyössä tiedon käyttäjien kanssa. Osa tutkimus- ja kehittämisprojekteista on toteutettu pilottiprojekteina, joissa uudet toimintamallit jäävät suoraan osaksi kohdeorganisaatioiden käytännön toimintaa. Ohjelmassa tehtävän yrittäjyyteen ja metsäpalveluiden tuottamiseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat loppukäyttäjien tarpeet, joten ohjelma on tukenut loppukäyttäjälähtöisen palvelukulttuurin kehittymistä metsätalouden palvelutuotantoon. Sekä metsätalouden että metsäpalveluiden kannattavuuden parantaminen auttaa säilyttämään maaseudun työpaikkoja, tuo maaseutualueille 6 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

7 tuloja ja tukee maaseudun elinvoimaisuutta. Uusia toimintamalleja pyritään ohjelmassa kokeilemaan ennakkoluulottomasti, josta esimerkkinä tilaajatuottaja-mallin viitekehyksessä toteutettavat kokeilut suometsien hoidon organisoinnissa. Tavoite: Metla selvittää bioenergian käytön lisäämisen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelma (BIO ) on selvittämässä laajasti energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. Ohjelma tuotti Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset tutkimusraportin yhdessä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. Ohjelman tuottamaa tietoa on laajasti käytetty useissa maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemisissa energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa asioissa. Tavoite: Metla tuottaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavaa tietoa metsistä. Tutkijat toimivat asiantuntijoina valtionhallinnon ilmasto- ja energiapoliittisessa valmistelutyössä mm. ministeriöissä, eduskunnassa ja työryhmissä, olivat mukana kansainvälisissä neuvotteluissa, olivat yhteydessä käytännön metsäalan toimijoihin (mm. Metsähallitus) ja esittelivät tutkimustuloksiaan eri viestintävälineissä. Metlan energia- ja ilmastokysymyksiä käsittelevien tutkimusohjelmien ja aihetta tukevien muiden hankkeiden tulokset olivat pohjana KMO 2015 valmistelua varten tehdyn raportin Vaihtoehtolaskelmat Kansallisen metsäohjelman 2015 valmistelua varten. Suomen metsien hiilivarojen ja niiden muutoksia koskevat tutkimukset ovat mahdollistaneet raportoida YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot ja kehittää ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämää raportointia. Tietoa on käytetty arvioitaessa ilmaston muutoksen mahdollisia vaikutuksia metsien tuotokseen. Metsien terveydentilan seuranta ja kymmenen viime vuoden aikana saatujen tulosten tarkastelu on antanut tarkentuneen käsityksen Suomen metsien tilasta ja puiden kuntoon vaikuttavista tekijöistä. Tavoite: Metla tuottaa metsävaratietojen käytön tehostamiseen ja metsäsuunnittelun kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Metlan uudet tietotuotteet ja -palvelut olivat käytössä mm. metsäohjelmien sekä metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelussa valtakunnallisella (mm. MMM, TEM, YM sekä etujärjestöt) ja alueellisella (metsäkeskukset, metsänomistajaorganisaatiot) tasolla. Myös toimijat (erityisesti metsäteollisuus) käyttivät tietotuotteita ja -palveluita aktiivisesti. Metsänomistajien (henkilö-, tila- tai yrityskohtaisten) suunnittelutuotteiden ja -palveluiden pilottija demonstraatiohankkeiden hankevalmistelutyö käynnistyi mm. Metsähallituksen, Tapion sekä joidenkin tietojärjestelmäpalveluita tarjoavien yritysten kanssa. Metsäohjelmien laadintaprosessien sekä niissä tarvittavien tietotuotteiden ja -palveluiden kehittyminen tuki metsiin perustuvia elinkeinoja sekä niitä ohjaavan metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelua. Metsäpolitiikan valmistelussa Metlan metsätilastoja käytettiin mm. laadittaessa Kansallista metsäohjelmaa 2015 ja päivitettäessä alueellisia tavoiteohjelmia (AMOt). Metsäkeskusten keväisin laatimat metsä- ja ympäristökertomukset perustuvat pitkälti virallisiin metsätilastoihin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

8 Ajantasaiset tiedot puukaupasta, hakkuista ja puun tuonnista vaikuttivat osaltaan valtioneuvoston viimeaikaisiin metsäveropäätöksiin teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi. Tietopalvelu laati lisäksi keväällä 2008 erillisselvityksiä mm. MMM:lle, VM:lle ja Ahon metsätyöryhmälle. Metlan viikoittain verkossa päivittyvät tiedot puukaupasta ja puun hintakehityksestä ovat tarpeellista taustatietoa puukaupan osapuolille. Tiedotusvälineet raportoivat metsätilastoista säännöllisesti, mikä parantaa niiden vaikuttavuutta. Tavoite: Metla tuottaa tietoa suometsistä, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turv la. Suometsiä koskeva tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti on toteutettu Suometsien tutkimusohjelmassa (SUM ). Tutkimusohjelman pääteemoja ovat suometsien käsittely (etenkin teknis-taloudelliset kysymykset) ja siihen liittyvät ympäristökysymykset. Ohjelman aloittaminen on tuonut uskottavuutta suometsien kestävän hyödyntämisen kehittämiseen. Suometsien käsittelyn ja puunkorjuun uusia ratkaisuja varten on aloitettu turvemaiden hakkuupotentiaalin tarkempi selvitys, tutkitaan kantavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ajourapainaumien vaikutusta puiden kasvuun. Suometsien uudistamisvaihtoehtojen tutkimuksessa on aloitettu raportointivaihe. Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutuksien ja vesiensuojelun kohdalla on selvitetty kunnostusojituksen, lannoitusten ja metsänkäsittelyjen (harvennus, avohakkuu) vaikutuksia ainehuuhtoumiin, tarkennettu kunnostusojituskriteeristöjä selvittämällä puuston vaikutus metsikön vesitaseeseen ja selvitetty vesiensuojelumenetelmien kustannustehokkuutta. Suometsien ravinnetalous- ja lannoitusvaikutusten tutkimuksessa on pystytty hyödyntämään tehokkaasti Metlan vanhoja lannoituskokeita eri kasvupaikoilta. Suometsien puuntuotantoketjujen kehittämisessä laaditaan vaihtoehtoisia suometsien puuntuotantoketjut, selvitetään metsänkäsittelytoimenpiteiden kannattavuutta metsälö-/ojitusaluetasolla ja tutkitaan harvennusten ja kasvupaikan vesitalouden vuorovaikutuksia. Ohjelma on osallistunut aktiivisesti metsätalouden käytännön toimijoille suunnattuihin koulutuksiin. Tavoite: Metla tukee kustannustehokasta ainespuun hankintaa ja käyttöä tutkimalla kokonaisuuksina puun hankinnan, jalostuksen ja markkinoinnin arvoketjuja. Metla valmisteli uutta tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa puunhankinnan kustannustehokkuutta ja logistista toimivuutta, korjuukohteisiin ja asiakastarpeisiin soveltuvien korjuumenetelmien ja -kaluston valintaa ja puunkorjuuyrittäjien kannattavuutta ja metsävarojen hallintajärjestelmän kilpailukykyä ja toiminnallisuutta. Tulokset kohentavat aines- ja energiapuukaupan edellytysten kehittämistä (mittaus, laadutus, hinnoittelu) sekä tietoisuutta puun markkina-arvosta ja täten metsänkasvatuksen ja puunmyynnin kannattavuutta. Tulokset myös vahvistavat potentiaalisesti maaseudun ja maakuntien elinkeinoja ja elinvoimaisuutta sekä puunhankinta- ja puutuotealojen pk-sektoria. Vuonna 2008 toimintamuotona oli hankeryhmä Kustannustehokas puunhankinta ja -käyttö puutuotearvoketjuissa, joka työ jatkuu ohjelmana Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut vuodesta 2009 lähtien. Valtakunnalliseen ohjelmatyöhön osallistuminen edisti puutuotealan tutkimusohjelman, osaamiskeskusohjelman ja Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmien sisällön suunnittelua ja tavoiteasetantaa. Osallistuminen edisti myös metsä- ja puualan maakunnallista tiedonsiirtoa ohjelman aihealueella yritysten ja kehittäjien tarpeisiin sekä eräiltä osin Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelua. Tavoite: Metla selvittää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (Metso II) taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Metla osallistui tiiviisti METSO kokeiluohjelman seurantaan ja samanaikaisesti valmisteltujen Kansallisen Metsäohjelman 2015 ja METSO toimintaohjelman suunnitteluihin. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) -ohjelman tuottama 8 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

9 tieto metsien monimuotoisuuden suojelun taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista lisäsi yhteiskunnan tietoisuutta metsäluonnon suojelukysymyksistä ja vaikutti näin nykyistä suojelumyönteisemmän ilmapiirin syntymiseen. Tavoitteena oli myös tuoda esille, että monimuotoisuuden turvaaminen vaikuttaa yhteiskunnassa moniin toimijoihin. Tuotettu tieto osaltaan vaikuttaa siihen, että lisäsuojelua suunniteltaessa ja eri keinoja harkittaessa otetaan huomioon eri toimijoiden asema entistä paremmin sekä ekologisten vaikutusten lisäksi myös sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Tavoite: Metla selvittää metsien hyvinvointivaikutuksia tarkastelemalla metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, Tutkimusohjelma Metsästä hyvinvointia (HYV) on suunniteltu ja organisoitu ja aloittaa toimintansa vuonna Tavoite: Metla selvittää luonnon virkistyskäyttöä (LVVI2). Ulkoilututkimus 2008 selvitti rannikkoalueiden virkistyskäytön kysyntää ja arvioita kysynnän kehityksestä rannikon kasvualueilla ja tiiviin loma-asutuksen alueilla. Suomen rannikkostrategian linjaamat tietotarpeet (ympäristöministeriö) olivat tutkimuksen lähtökohta. Taustalla olivat myös yleisemmät tarpeet, sillä rannikkoalueiden virkistyskäyttöä ei ole aikaisemmin tarkasteltu kattavalla tutkimuksella. Rannikolle ja saaristoon kohdistuvaa virkistyskysyntää koskevaa tietoa tarvitaan, kun arvioidaan kestävän luontomatkailun mahdollisuuksia rannikkoalueilla. Tieto antaa perustan myös paikallisväestön virkistyspalvelujen kehittämiselle. Tutkimuksen toteuttivat Metla ja Tilastokeskus. Ulkoilututkimus 2008 toimi samalla esitutkimuksena koko väestöä koskevalle Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI2) -tutkimukselle. Kaksivuotinen aineistonkeruu alkaa tammikuussa Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa noin suomalaisen ulkoilusta. LVVI2 -tutkimus toteutetaan valtaosin ulkopuolisella rahoituksella Ministeriön päätöksenteon avustaminen Metla toimi asiantuntijana useissa maa- ja metsätalousministeriön sekä myös ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemisissa asioissa. Julkaisut ja muut artikkelit Metlan tutkijoiden julkaisemien referoitujen kansainvälisten ja kansallisten julkaisujen määrä oli hieman suurempi kuin edellisinä vuosina, kuten myös esitelmien määrä. Määrät ylittivätkin tulostavoitteen. Tulostavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Resurssien kohdentuminen Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi painoalojen metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteellinen osuus voimavarojen käytöstä lisääntyi. Metlan yksiköt Toimintaa oli Joensuussa, Kannuksessa, Kolarissa, Muhoksella, Parkanossa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Suonenjoella sekä Vantaan toimintayksikössä Vantaalla ja Helsingissä heinäkuun alkuun Liitteessä 5 sivulla 72 on kuvattu em. toimintayksiköiden tutkimusprofiilit. Metlassa henkilötyövuosien määrä oli 784 (877 vuonna 2007). Vakinaista henkilöstöä oli 654 (702 vuonna 2007) ja määräaikaisia 167 (152 vuonna 2007). Metlan tulos Metla saavutti maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2008 asettamat tulostavoitteet hyvin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

10 2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanan avulla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Laaditaan toimintamalli tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin. Metlan nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset, ja yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 46 %. Asiakasrahoitteisessa nettobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Tuotokset ja laadunhallinta Tuotos ja toiminnan tehokkuus nousivat. Tuotokset on kuvattu kohdassa Toiminnan tehokkuus kasvoi mm. henkilöstövähennyksistä. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Tulostavoite saavutettiin. Tulostavoite: Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Tuotokset ja laadunhallinta Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta -painoalan osuus voimavarojen kokonaiskäytöstä kasvoi huomattavasti ja se oli 9,695 milj. (8,194 milj. vuonna 2007, 8,607 milj. vuonna 2006). Metsienyhteiskunnallinen merkitys -painoalan osuus voimavarojen käytöstä oli 4,070 milj.. Painoalan osuus säilyi vuoden 2007 tasolla (4,076 milj. vuonna 2007, 3,862 milj. vuonna 2006). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja metsien yhteiskunnallinen merkitys -painoalojen yhdistetty resurssointi kasvoi 1,5 milj. eurolla. Kehitys oli tavoitteen mukainen. Tulostavoite: Laaditaan toimintamalli tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin. Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin laadittiin käsitteellinen toimintamalli ja prosessikuvaukset. Jo käytössä olevan toimintamallin keskeisenä ajatuksena on, että tutkimus- ja kehittämisohjelmat suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa avoimesti ja vuorovaikutteisesti sekä koordinoidusti muun metsä-, energia- ja ympäristöalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja toimijoiden kanssa. Ohjelmia ohjaavat laajapohjaisesti tiedon käyttäjiä edustavat ohjausryhmät. Tutkimustiedon käytäntöön vientiä tukevat ohjelmille laaditut yksityiskohtaiset viestintäsuunnitelmat. 10 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

11 Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3,5. Tulosanalyysi Toimintamallin kuvaus on yleismenettelyt sisältävä prosessikuvaus ja siinä ei ole ollut tarkoitus kuvata yksityiskohtaisesti erilaisia tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan toimintatapoja. Organisaation toiminnan onnistumisen arviointia varten jatkossa tulee kehittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuusanalyyseja. Varsinainen Metlan vaikuttavuuden lisääntyminen edellyttänee jatkossa tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden läheisempää yhteistyötä. Tulostavoite: Metlan nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset, ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Tuotokset ja laadunhallinta Metlan toimintamenomomentille nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) tulostavoite vuodelle 2008 oli toiminnan volyymi 1,500 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tulosso- pimuksen mukaisesti kustannusvastaavuustavoite oli 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. ART:n tuotot olivat 1,743 milj. euroa vuonna Summassa oli 0,105 milj. euroa varte-ennakoiden tuloutuksia ja 0,269 milj. euroa tutkimustaimitarhan myyntituloja. Tuottokertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,131 milj. euroa ja ylitti vuoden 2008 talousarvion 1,500 milj. tavoitteen 16 %:lla. ART:n henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna 2008, mikä oli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Kannattavuus toteutui tulossopimuksen mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus laski 2 prosenttiyksikköä ja oli tarkasteluvuonna 107 %. Kustannusvastaavuuden lasku johtuu siitä, että kannattavuutta laskettaessa käytetyt, vuoden 2008 tilinpäätöstietojen perusteella lasketut henkilösivukulu- ja yleiskustannuskertoimet olivat kumpikin yhden prosenttiyksikön korkeampia kuin hankkeiden budjetoinnissa käytetyt, vuoden 2007 kirjanpitoon perustuneet kertoimet. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Erilliskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ YLIJÄÄMÄ Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % Ylijäämä tuotoista, % Tuotot % kokonaiskustannuksista *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 66. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

12 NETTOBUDJETOIDUN TOIMINNAN TULOT HTV HTV HTV Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot (ART) EU:n osarahoittamat tutkimukset (EU) Yhteisrahoitteiset sopimustutkimukset (YRT) Talousarvion ulkopuoliset tulot (TAU) Muut sekalaiset tulot Yhteensä Tavoite Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 46 %. Tuotokset ja laadunhallinta Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2008 Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi asetettiin yhteensä 5,500 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus oli 3,100 milj. euroa, EU:n osuus 0,8 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,600 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 46 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 5,631 milj. euroa, mikä vastasi hyvin tulostavoitetta. Tuottoja muilta valtion virastoilta kertyi 2,979 milj. euroa, mikä kattoi tavoitteesta 96 %. EU:lta saatiin rahoitusta 0,933 milj. euroa. Kertymä oli 17 % asetettua tulostavoitetta suurempi. Suurin EU-rahoituksen lähde oli EU:n metsien ja ympäristövaikutusten seurantaa koskeva kansallinen Forest Focus -ohjelma, joka päättyi syksyllä Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä oli 1,719 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 7 %:lla. Kokonaisuudessaan yhteisrahoitteinen toiminta supistui sekä kokonaiskustannuksiltaan että tuotoiltaan 19 % edellisestä vuodesta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus pysyi samana kuin vuonna 2007 ja oli tulossopimuksen tavoitteen mukainen, 46 %. EUtuottojen kustannusvastaavuus oli 72 %, mikä oli 44 % parempi kuin edellisenä vuonna. Suomen Akatemian rahoituksen osalta kustannusvastaavuus oli hieman edellisen vuoden tasoa pienempi, 62 %. TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus, 70 %, oli laskenut 9 %. YRT-hankkeiden kustannusvastaavuus laski 20 % edellisestä vuodesta ja oli tarkastelukaudella 47 %. Muiden yhteisrahoitteisten tuottojen kustannusvastaavuus oli 66 %. Nousua edelliseen vuoteen oli 8 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

13 2.2.2 Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) Tulostavoite: Tuotokset resursseihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. TUOTOKSET KESKEISISTÄ SUORITTEISTA JA SUORITERYHMISTÄ Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2008 Toteuma 2008 Julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut Referoimattomat julkaisut Lehtiartikkelit Muut julkaisut Esitelmät Kansainväliset Kotimaiset Viranomaispalvelut VMI, Mitattujen maastokokeiden määrä Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat Perustettujen siemenviljelysten tehopinta-ala yhteensä, ha 70 48,5 57,6 16 Metsätilastollinen tietopalvelu Vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa Forest Focus EU-datapankkiin toimitetut tietuerivit Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Vuodessa laskutetut työtunnit, h Kotimaiset esitelmät Kansainväliset esitelmät Muut julkaisut Lehtiartikkelit Kansalliset referoidut julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut Metlan tutkimustiedon välityksen suoritteiden kehitys 2000-luvulla. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

14 2.2.3 Laadunhallinta Tulostavoite: Metlan toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kehitetään ja jatketaan asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän kehittämistä vuonna 2007 toteutetun kyselytutkimuksen perusteella. Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2008 toteutettiin TUK-tutkimusohjelman sidosryhmäkartoitus ja tehtiin suunnitelma Asiakas- ja sidosryhmätyön kehittämisestä Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Asiakassuhdetoiminnassa toteutettiin yksittäisiä kehittämishankkeita Metlan tutkimusohjelmissa, mutta asiakastyytyväisyyskartoituksen toimenpideehdotukset eivät toteutuneet. Tulostavoite: Arvioidaan tutkimus- ja kehittämisohjelmien käynnistymistä. Tämän tavoitteen toteutumista käsitellään luvussa Prosessikohtaiset tulostavoitteet sivuilla Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

15 2.2.4 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Kustannukset Ydinprosessit Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti yhteensä painoaloittain - Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemin rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tukiprosessien kulut on vyörytetty ydinprosesseille kirjatun työajan suhteessa. KANNATTAVUUS Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Maksullinen toiminta Nettobudjetoitu mom Asiakasrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tutotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus-% Yhteisrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkopuolinen rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma raha) Kustannusvastaavuus-% Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

16 4 % 3 % 1 % 14 % 12 % 15 % 14 % 15 % 13 % 10 % 10 % 12 % 3 % 2 % 14 % 41 % 4 % 2 % 13 % 39 % 5 % 2 % 10 % 42 % YDINPROSESSIT TUKIPROSESSIT Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Strateginen suunnittelu ja johtaminen Sisäiset palvelut Yhteiset kiinteistömenot Rakentaminen Tutkimuksen tukipalvelut Kuvassa sisäisistä palveluista on erikseen jaoteltu yhteiset kiinteistömenot (YHT) ja rakentaminen (RAK) Tutkimuksia, joiden painoaloja ei ole määritelty Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Toiminnot, joille ei määritellä tutkimuspainoalaa tukipalvelut, johto ym.) Metlan rahoituksen jakautuminen painoaloille ja prosesseihin vuosina 2006, 2007 ja Metsäntutkimuslaitos 2007

17 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOTTA Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv/ Metlan toimintameno- htv mom htv mom htv mom momentilla palkatut (kiintiö) (781) (771) (709) Ydinprosessit Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimusen tukitoiminnot Sisäiset palvelut MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ ( KOKO METLA) Ydinprosessit % % % Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimusen tukitoiminnot Sisäiset palvelut Yhteensä MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ METLAN TOIMINTAMENOMOMENTTI Ydinprosessit Tutkimuksen tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukitoiminnot Sisäiset palvelut Yhteensä Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

18 TUOTTAVUUS Tilastokeskuksen tuottavuusmittari Vertailuvuosi edellinen vuosi=100 Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Tuotos 93,64 101,73 100,00 Työpanos 100,33 94,81 89,40 100,00 Kokonaispanos 100,03 96,37 100,00 Työn tuottavuus 93,34 107,29 100,00 Kokonaistuottavuus 93,61 105,55 100,00 Tilastokeskus laskee tuottavuusluvut vuosittain Metlan ilmoittamien tietojen pohjalta. Ilmoitettavia tietoja ovat laskettavalta (v1) ja edelliseltä vuodelta(v0) htv, toiminnan kulut 4. alkuisilta LKP-tileiltä sekä suoritteiden lukumäärä suoriteryhmittäin ja suoriteryhmän %-osuus toiminnan kuluista (lasketaan skaal.osuus). Tilastokeskus käyttää tilastojen laskennassa deflatointia, jolla inflaation vaikutus poistetaan kustannuksista. Henkilöstökuluilla, poistoilla ja muilla kuluilla on eri deflaatiokerroin. Indeksin laskennassa käytetään Divisia-Törnqvistin volyymi-indeksiä. Tuotos n 1 0, 1 Q i 100 exp( ( W i ln ) 0 ) Q i 1 i 0 1 n 0, 1 W i W 0, 1 i missä W i ja W i 1 2 i 1 i = suorite Q = suoritteen i määrä W = suoritteen i arvo-osuus (skaal.osuus) 0 = perusajankohta (v0) 1 = tarkasteluajankohta (v1) Työpanos 100*( HTVv1/HTVv0) Kokonaispanos 100*(deflatoidut kokonaiskulut v1/kokonaiskulut v0) Työn tuottavuus 100*(tuotos/työpanos) Kokonaistuottavuus 100*(tuotos/kokonaispanos) Henkisten voimavarojen hallinnan tunnusluvut on esitetty kohdassa 2.5. Lisäksi Metlassa laaditaan henkilöstökertomus. Tutkimustiedon tuottamisen, hankkimisen ja käytäntöön viennin yhteydessä (2.4.1) tarkastellaan myös asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut ja tutkimuksen tuki -prosessit. 18 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

19 2.3 Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuusja investointihankkeet Tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on toimintamenojen 4,8 milj. euron vähennys ja 154 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 mennessä. Toimia toteutetaan vuonna 2008 viidessä tuottavuustoimenpideryhmässä Toiminnan sopeuttaminen Tulostavoite: Osa vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä. Lisäksi toteutetaan muut mahdolliset tarvittavat sopeuttamistoimet. Tuotokset ja laadunhallinta Metlan henkilötyövuosikehys oli 723, joten asetettua henkilötyövuosikehystä 709 ei saavutettu (771 htv vuonna 2007; 781 htv vuonna 2006). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Metlan henkilöstön eläköityminen toteutuu nykyistä suurempana vuodesta 2011 alkaen. Tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt irtisanomisia. HENKILÖTYÖVUOSI KEHYS MA Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu VAK 211 Henkilötyövuosien kehitys Metlan toimintamenomomentilta palkattavan henkilöstön henkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosimäärä kuukausittain vuonna Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

20 2.3.2 Kiinteistöjen käytön tehostaminen Tulostavoite: Vantaan toimintayksikön Metsätalon toiminnot siirretään lukien Vantaan Jokiniemeen ja samalla toimintaprosesseja kehitetään. Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnot yhdistettiin Vantaalle heinäkuussa Vantaan Jokiniemen tilojen remontti toteutettiin lähes aikataulussa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Alkuperäinen tavoite vuokrakustannusten vähentämiseksi ja toiminnallisten säästöjen aikaansaamiseksi keskittämällä pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaalle ei toteutunut odotusten mukaisesti Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tulostavoite: Viranomaistoimintoja tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä toteutetaan MMM:n kanssa laadittavan suunnitelman perusteella. Tuotokset ja laadunhallinta Viranomaistoimintojen kartoitus tehtiin yhteistyössä MMM:n kanssa pääpiirteisenä kaikkien tehtävien osalta (Valtakunnan metsien inventointi, Metsien terveydentilan seuranta Metsätilastollinen tietopalvelu, Metsänjalostus, Kasvihuonekaasujen inventointi, Metsäpuiden geenivarat, Metsätuhotietopalvelu, Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät,kasvinsuojeluaineiden tarkastus ja Suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta). Suunniteltiin Metsien terveydentilan seurannan toimintojen yhdistetäminen Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä tehtäväksi vuodesta 2009 alkaen. Arviot toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 2,5. Tulosanalyysi Kartoitustyö on vielä osin kesken ja yksityiskohtainen tarkastelu tulee tehdä suurimmista viranomaistoiminnoista. Jatkotarkastelussa viranomaistoimintojen sisällöt (mm. metsien terveydentilan seuranta) ja käytännöt tulee tarkastella myös mm. Metlan ympäristö- ja luonnonvarat konsortiossa toimimisen kannalta. 20 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

21 2.3.4 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tulostavoite: Päätetään palvelukeskuksen palveluiden käytöstä vuoden 2007 sisäisten palveluiden kehittämisvaihtoehdoista tehdyn selvityksen perusteella. Tuotokset ja laadunhallinta Vuoden 2007 lokakuussa valmistui laaja selvitys, jossa prosesseittain tarkasteltiin palvelukeskusyhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Selvitystyötä on jatkettu Valtiokonttorin linjausten ja kesäkuussa 2008 Valtiokonttorin edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alustavan selvityksen mukaan Metla siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi vaiheittain, jotta sisäisten palvelujen tietojärjestelmien ja prosessien toimivuus pystytään turvaamaan. Ensimmäisten toimintojen siirto voisi tapahtua vuoden 2010 alusta lukien. Suunnitelma palvelukeskusyhteistyöstä voi toteutua, mikäli kaikilla osapuolilla on tarvittavat resurs sit tehtävien hoitamiseen. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Palvelukeskusyhteistyötä on valmisteltu kehittämällä sisäisiä toimintoja ja prosesseja sekä ottamalla käyttöön sähköisiä järjestelmiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

22 2.3.5 Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Tulostavoite: Työasemat vakioidaan sekä viimeistellään yhtenäistettyjen palvelujen toteutus. Tuotokset ja laadunhallinta Työasemien vakiointi laitepuolella on hoidettu tarkoituksenmukaisesti. Metlaan hankitaan työasematietokoneita yhdeltä valmistajalta yhtä pöytäkonemallia ja kahta-kolmea mallia keskenään yhteensopivia (myös image-yhteensopivuus) kannettavia tietokoneita. Työasemien käyttöjärjestelmissä tilanne on hyvin vakioitu; yli 95 % käyttää Windows XP:tä. Työasemien ohjelmistojen vakiointi (ns. Metlaimage) on käytännöllisesti katsoen valmis, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön, koska testaus ja muutoshallinta kaipaavat vielä pientä viimeistelyä. Ohjelmistovakiointiin liittyvän ohjelmistojen jakelun kehittäminen ei ole edistynyt suunnitellusti avainhenkilöiden poissaolojen ja ennen kaikkea vääräksi osoittautuneen ohjelmistovalinnan vuoksi. Arvio toteutumisesta 3. Prosessikuvaukset eivät ole edenneet suunnitellulla tavalla. Tietohallintopalveluiden taso ja työtavat ovat edelleen pysyneet hyvinä, mutta asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus siirtyi kevääseen Arvio toteutumisesta 3. Tulosanalyysi Ohjelmistojakeluun olennaisesti liittyvän jaeltavien ohjelmistojen paketoinnin työkaluksi valittu EMCO Package Builder osoittautui huonoksi tuotteeksi, jolla tehdyt jakelupaketit eivät toimineet suunnitellulla tavalla. Tämän ongelman selvittäminen, korvaavan tuotteen etsintä, sen käyttöön kouluttautuminen ja testaus ottivat oman aikansa. Tietoturvaohjelmisto F-Secure on myös osoittautunut haasteelliseksi, koska sen toiminta ei ole ollut kovin ennakoitavaa. Myös selainkäyttöisten tietojärjestelmien Java-käyttöympäristön vakiointi on osoittautunut hankalaksi eri järjestelmien ristiriitaisten vaatimusten takia. Ohjelmistojakelun käyttöönoton loppuunsaattamiseksi on jo koottu ryhmä, joka määrittelee tavoitteet, toteutustavat ja aikataulun, sekä hoitaa käytännön toteutuksen. Tietohallinnon prosessien ja palveluiden kuvausta ei ole merkittävästi laajennettu vuoden 2008 aikana. Suurin syy on avainhenkilöiden aikapula ja tehtävien priorisointi. Prosessimaista työskentelyä ja prosessien kehittämistä on kuitenkin edistetty kouluttautumalla ja peruspalveluiden tuottamistapaa parantavia kehitysprojekteja suunnittelemalla. Tietohallintohenkilöiden yhteisiä tapaamisia on järjestetty useammin ja niissä käytettyjä työskentelymenetelmiä on kehitetty. Suurin syy kustannusten lievään nousuun on palkkakustannusten nousu ja tietoliikenteen perustamiskustannukset. Useissa muissa kohdissa menot pienenivät hieman (laitehankinnat, tietoliikenne, ohjelmistolisenssit). TIETOTEKNIIKKAMENOT, Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Tietotekniikan käyttökulut Tietotekniikkahankkeiden käyttökulut Muiden hankkeiden tietotekniikkakulut Tietotekniikkainvestoinnit Tietotekniikkamenot yhteensä Muutos edelliseen vuoteen Muutos % -6 % 1 % 6 % Osuus Metlan kokonaismenoista, % 4,7 % 4,7 % 6,5 % 5,0 % 22 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

23 2.3.6 Tuottavuus- ja investointihankkeet Tulostavoite: Aloitetaan tuottavuusohjelmaan kuuluva tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä -hanke. Tavoitteena on kehittyneiden tietotekniikka- ja tiedonhallintaratkaisujen avulla virtaviivaistaa toimintaprosesseja. Samalla pyritään turvaamaan kerättyjen tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Hanketta toteutetaan vuonna 2008: Tehostamalla valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kenttätöitä testaamalla uutta laitetekniikkaa (mm. laseretäisyysmittarit, elektroniset mittasakset) ja niitä tukevia tiedonkeruusovelluksia. Käymällä läpi asianhallinnan prosessit ja kartoittamalla tarjolla olevat järjestelmävaihtoehdot. Täsmentämällä tutkimusaineistojen hallintajärjestelmän määrittelyt ja toteutustapa. Toteutus aloitetaan yhteistyössä omien aineistoasiantuntijoiden ja toimittajien kesken. Tuotokset ja laadunhallinta Mittalaitteelle tehtiin vaatimusmäärittely ja laitteen hankinta kilpailutettiin. Hankinta määritettiin kaksivaiheiseksi: pilottilaitteen kehitys ja tuotantolaitteiden hankinta. Tarjouksia tuli yksi kappale kotimaiselta Masser Oy:ltä, tämä hyväksyttiin Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Laitteen toimittaja ei ole pysynyt lupaamassaan aikataulussa ja pilottilaitteen saaminen siirtyi lokakuun 2008 alusta tammikuulle 2009, eikä pilottilaite tällöinkään täyttänyt kaikkia vaatimusmäärittelyn kohtia. Vaikka laitekehitys on osoittautunut toimittajalle odotettua vaikeammaksi, kehitystyö näyttäisi onnistuvan ja pysyvän suunnitellussa hintatasossa. Laitteesta ovat erittäin kiinnostuneita mm. metsäkeskukset suunnittelujärjestelmänsä uudistamisen vuoksi ja muut pohjoismaiset inventointiorganisaatiot, joten investointi on osoittautunut erinomaisen hyvin ajoitetuksi. Tuotokset ja laadunhallinta Sekä asianhallinnan että tutkimusaineistojen hallinnan projekteihin rekrytoitiin projektipäällikkö. Projektia varten valittiin ohjaus-, projekti- ja laajennetut ryhmät. Varsinainen työskentely käynnistyi vuoden 2009 alusta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavauudesta 3. Tulosanalyysi Tiedonhallinnan prosessien ja toimintatapojen suunnittelu siirtyi pääosin vuoteen 2009 henkilöresurssipulan takia Tietotekniikkainvestoinnit Muiden hankkeiden tietotekniikkakulut Tietotekniikkahankkeiden käyttökulut Tietotekniikkamenojen kehitys ja jakautuminen vuosina Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

24 2.4 Prosessikohtaiset tulostavoitteet Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti -ydinprosessi muodostuu pääosin tulosvastuullisista, määräaikaisista tutkimusohjelmista. Samaa aihepiiriä käsittelevät tutkimushankkeet muodostavat tutkimusohjelman ja muut tutkimushankkeet ryhmitellään painoalojen mukaan erillishankkeista koostuviksi hankeryhmiksi. Lisäksi tutkimusta tehdään erillishankkeissa. Tutkimustoiminnan painoalat ovat: 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Painoala tuottaa ja välittää tietoa puuntuottamisen ja metsien muun käytön perusteista ja vaihtoehdoista, puuraaka-aineen ominaisuuksista sekä metsiin perustuvan yritys- ja muun elinkeinotoiminnan kilpailukyvystä. Tutkimus painottuu metsien käytön ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. 2. Metsien yhteiskunnallinen merkitys Painoala tuottaa ja välittää tietoa metsien ja metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan yhteiskunnallisesta merkityksestä, metsien hyvinvointivaikutuksista ja metsiä ja metsätaloutta koskevista politiikan keinoista ja vaikutuksista sekä ennakoi metsäalan tulevaisuutta. Tutkimus painottuu metsien käytön taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. 3. Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Painoala tuottaa ja välittää tietoa ihmisen toiminnan ja luontaisten tekijöiden vaikutuksista metsäekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan sekä puuntuottamisen ja metsien vaihtoehtoisen käytön ekologisista perusteista. Tutkimus painottuu metsien käytön ekologiseen kestävyyteen. 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Painoala ylläpitää ja kartuttaa metsätaloutta ja metsäympäristön tilaa koskevia tietovarantoja, kehittää niihin pohjautuvan tiedon tuotannon ja hallinnan menetelmiä sekä edistää tietovarantojen yhteiskäyttöä. Painoala tuottaa tietovarantoihin perustuvia tilastoja, palveluita, tuotteita ja vaihtoehtolaskelmia päätöksenteon tueksi. Kohdassa tarkastellaan ydinprosesseista myös asiakasrahoitteinen tutkimustoiminta ja tukiprosesseista tutkimuksen tuki. Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista temaattisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien avulla. Metla arvioi vuoden 2006 tulossopimuksen pohjalta aloitettujen tutkimus- ja kehittämisohjelmien (metsävaratietojärjestelmä ja metsäsuunnittelu, metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu) käynnistymisen ja toimintaa. Metla osallistuu kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsiä ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkovalmisteluun. Metla osallistuu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO II:n seurantaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Metla osallistuu alueellisten metsäohjelmien päivitykseen tarjoamalla prosessiin tietotuotteita ja -palveluita (mm. MELA Tulospalvelu, panos-tuotoslaskelmat), joiden tietosisältö perustuu asiakkaiden tietotarpeisiin ja tuoreimpiin tietolähteisiin. Metla osallistuu Kansallinen metsäohjelma 2015 seurannan ja välitarkastelun suunnitteluun vuosille Metla osallistuu strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan toteuttamalla Metsäklusterin tutkimusohjelmaa ja valmistautuu olemaan mukana Ympäristö ja energia -klusterin toiminnassa. osallistuu huippuosaamisen hyödyntämiseen painottuvien metsäalan osaamiskeskusten toimintaan. 24 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

25 Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista temaattisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien avulla. Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2007 alkaneet uudet ohjelmat, ns. hankeryppäät ja erillishankkeet sekä suunnittelussa olevat ohjelmat tukevat elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset tutkimus- ja kehittämisohjelma (TUK ) tuottaa tietoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimijoiden vuorovaikutuksesta metsä- ja suojelupolitiikan suunnittelun tukemiseksi. TUK-ohjelmassa määrärahan käyttö vuonna 2008 oli ja henkilötyövuosien määrä 17,1. Suometsätalouden (SUM ) tutkimusohjelma tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tietoa, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turv la. SUM-ohjelmassa määrärahan käyttö oli ja henkilötyövuosien määrä oli 17,1. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkiva ohjelma Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL ) tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäekosysteemeihin sekä niistä metsä- ja ympäristöpoliittisista toimista ja vaihtoehdoista, joiden avulla ilmaston muutosta voidaan torjua ja hillitä ja joiden avulla ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. MIL-ohjelmassa määrärahan käyttö oli ja henkilötyövuosien määrä oli 42,4. Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelmassa (BIO ) selvitetään energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. BIO-ohjelmassa määrärahan käyttö oli ja henkilötyövuosien määrä oli 37,4. Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU ) on verkostopohjainen ja se tukee metsäsuunnittelun sekä suunnittelutehtävissä tarvittavien metsävaratietojärjestelmien kehittämistä eri organisaatioissa Ohjelmat Hankeryppäät Hankkeet Tutkimusrahoituksen suuntaaminen temaattisiin tutkimusohjelmiin, samaan aihepiiriin liittyviin hankeryhmiin ja yksittäisiin tutkimushankkeisiin vuosina Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

26 MSU-ohjelmassa määrärahan käyttö oli ja henkilötyövuosien määrä oli 1,7. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MKL ) tuottaa tietoa metsätalouden päätöksenteon tueksi metsänhoitotöiden kustannustehokkuuteen ja laatuun liittyvistä asioista. MKL-ohjelmassa määrärahan käyttö oli ja henkilötyövuosien määrä oli 7,1. Vuonna 2008 suunnitteluissa olleen tutkimusohjelman ja hankeryhmänä aloittaneen Metsien hyvinvointivaikutukset (HYV ) tavoitteena on tarkastella monipuolisesti metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, taloudellisia arvoja sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tutkimusohjelma parantaa edellytyksiä uusille kestäville metsänkäyttömuodoille ja elinkeinotoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulostavoite: Metla arvioi vuoden 2006 tulossopimuksen pohjalta aloitettujen tutkimus- ja kehittämisohjelmien (metsävaratietojärjestelmä ja metsäsuunnittelu, metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu) käynnistymisen ja toimintaa. Tuotokset ja laadunhallinta Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman MSU ( ) tarkoituksena on tukea metsätalouden suunnittelun sekä suunnittelutehtävissä tarvittavien metsävaratietojärjestelmien kehittämistä eri organisaatioissa kahdella painopistealueella: 1) alueellisissa seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävissä sekä niissä tarvittavan alueellisen metsävaratiedon ylläpidossa ja 2) metsänomistajien metsänhoidon ja puukaupan suunnittelun päätöstuessa ja siinä tarvittavan metsikkötiedon jatkuvassa ylläpidossa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja näin lisätä tutkimus- ja kehitystyön kustannustehokkuutta. Ohjelma muodostuu pääasiassa tutkimusryhmien ja käytännön toimijoiden verkostosta, jota Metlan tarjoama ohjelmakoordinaatio tukee. Ohjelma on verkostoitunut myös kansainvälisesti järjestämällä seminaareja ja tapahtumia sekä tutkijavaihtoja ja -vierailuja. Aktiivisen viestinnän ja uudenlaisen verkostoitumisen ansiosta yhteistyöhankkeita on jo syntynyt sekä alueellisten (julkisten ja avointen) ohjelmaprosessien että operatiivisen suunnittelun kehittämiseksi. Metsäohjelmien laadintaprosessien sekä niissä tarvittavien tietotuotteiden ja -palveluiden kehittyminen tukee metsiin perustuvia elinkeinoja sekä niitä ohjaavan metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelua. Prosessien kehittyminen tukee erityisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä ja käytön hyväksyttävyyttä. Operatiivisen metsäsuunnittelun kehittäminen tukee metsäalan toimijoiden voimaannuttamista. Toimijaja tutkijaverkoston aktiivinen vuorovaikutus auttaa Metlaa tehostamaan myös omaa asiakassuuntautumistaan. Tietotuotteiden ja -palveluiden kehittyminen tukee erityisesti hallinnon asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Esimerkiksi Metlan uudet tietotuotteet ja -palvelut ovat jo nyt käytössä mm. metsäohjelmien sekä metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelussa valtakunnallisella (mm. MMM, TEM, YM sekä etujärjestöt) ja alueellisella (metsäkeskukset, metsänomistajaorganisaatiot) tasolla. Myös toimijat (erityisesti metsäteollisuus) käyttävät tietotuotteita ja -palveluita aktiivisesti. Pilotti- ja demonstraatiohankkeiden avulla voidaan kehittää myös tietotuotteisiin ja -palveluihin perustuvaa yrittäjyyttä ja kaupallisia palveluita. Eri käyttömuotojen tehokkaassa yhteensovittamisessa tarvittavien välineiden ja käytäntöjen kehittyminen mahdollistaa toiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen käytännön metsätaloudessa. Kokonaisuudessaan suunnittelukäytäntöjen sekä niissä tarvittavien tietotuotteiden ja palveluiden kehittyminen tukee metsien kestävää käyttöä ja puubiomassalle lisäarvoa tuovien arvoketjujen suunnittelua ja toteutusta. Tämä edistää kansallisia tavoitteita Suomen metsien korkeasta käyttöasteesta ja hyvästä tuotantokunnosta sekä eri käyttömuotojen ja monimuotoisuuden turvaamisen tehokkaasta (kannattavasta ja kilpailukyvyn turvaavasta) yhteensovittamisesta alueellisella tasolla ja metsänomistajien sekä heidän kanssaan 26 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

27 työskentelevien käytännön toiminnassa. Toimija- ja tutkijaverkoston aktiivinen vuorovaikutus luo lisäksi edellytyksiä myös kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen kehittämiselle. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi MSU valmisteltiin vuosina avoimesti, vuorovaikutteisesti ja synkronoidusti MMM:n konserniohjelman Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen kanssa. MSU:n osalta valmistelutyön tavoitteena oli koota yhteen toimija- ja tutkijaverkosto, joka on sitoutunut molemminpuolista hyötyä (win-win) edistävien toimintamallien etsimiseen ja toteuttamiseen metsäsuunnittelussa sekä siinä tarvittavissa metsävaratietojärjestelmissä. Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana MSU-ohjelmakoordinaatio on tarjonnut toimija- ja tutkijaverkostolle tukipalveluita erilaisiin vuorovaikutusmuotoihin kuten keskusteluun ajankohtaisista asioista mm. ohjausryhmäkokouksissa ja teemaseminaareissa (6 kpl, joista 4 yhteistyössä Taksaattoriklubin kanssa), hankkeita koskevien tietojen löytämiseen mm. ylläpidetyn hankeportaalin (vuoden 2008 lopussa 40 käynnissä olevaa ja 20 päättynyttä hanketta) ja uutiskirjeiden (2 kpl) avulla sekä tietojen jalostamiseen eri kohderyhmien tarpeisiin mm. synteeseinä (3 kpl), lehtiartikkeleina ja esitelminä (useita kymmeniä), kokeilu- ja demonstraatiohankkeina (1 kpl) ja niiden valmistelun tukena (6 kpl). Toimintamuodoista teemaseminaarit ovat osoittautuneet tehokkaaksi: seminaarit ovat tavoittaneet hyvin sidosryhmät ja aktivoineet verkostoitumista (mm. hankevalmistelussa). Kokemukset pilotti- ja demonstraatiohankkeista ovat myös myönteisiä. Esimerkiksi sektoritutkimuksen neuvottelukunnan luonnonvarojen kestävän kehityksen esiselvityshankkeen Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena käynnistyminen avasi uusia yhteistyöverkostoja (GTK, MML, GI, CSC), joiden avulla metsävaratietojärjestelmien ja niihin perustuvien metsäsuunnittelutuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen saadaan uusia näkökulmia ja menetelmiä. Myös Metlan sisällä metsäsuunnittelun tutkijoiden yhteistyö on aktivoitunut hankevalmistelun kautta. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet ovat lisääntyneet mm. FORSYS COST-verkostoon liittymisen ansiosta. MSU-ohjausryhmän toivomuksesta jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota kohderyhmäkohtaiseen viestintään. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelman MKL ( ) tavoitteena on kääntää metsänhoidon nouseva kustannustrendi laskusuuntaan kehittämällä kustannustehokkaita toimintamalleja metsänhoitotöiden toteuttamiseen ja niiden ympärille rakentuneen palveluliiketoiminnan organisointiin. Samalla pyritään kehittämään toimialan palvelurakennetta ja parantamaan yritystoiminnan elinvoimaisuutta. Lisätavoitteena oli vakiinnuttaa metsänhoidon teknologian tutkimus- ja kehittämistyö osaksi Metlan toimintaa. Ohjelma valmisteltiin vuosina yhteistyössä ja osana MMM:n samannimisen konserniohjelman Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu ( ) kanssa. Ohjelman valmistelu tehtiin ns. selvitysmiesperiaatteella, jossa kuultiin laajasti alan toimijoita ohjelman tavoitteiden muodostamisessa. Ohjelmaan kuului aluksi (2007) kuusi tutkimus- ja kehittämishanketta sekä kolme pääasiassa Metlan ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaa hanketta. Vuoden 2008 alussa ohjelmaan lisättiin yksi Metlan rahoittama hanke. Lisäksi vuoden 2008 aikana saatiin päätös Metlan ulkopuolisesta rahoituksesta kolmelle vuosina ( ) toteutettavalle hankkeelle, joten tutkimusresurssien hankinta on onnistunut hyvin. Ohjelman työskentelytapaan kuuluu oleellisena osana tapaustutkimukset ja pilottihankkeet tiiviissä yhteistyössä tulosten soveltajien kanssa. Tutkimusohjelman toimintaa ohjaa laaja ja monipuolinen ohjausryhmä, jossa on edustaja kaikista ohjelman näkökulmasta tärkeimmistä tiedonkäyttäjäryhmistä. Ohjausryhmän toimintaan on kuulunut tutkimuksen ohjauksen lisäksi tutustuminen ohjelman tuloksiin edistäen näin tutkimustiedon käytäntöön vientiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

28 Vaikuttavuus Ohjelman alustavat tulokset lupaavat merkittäviä tehostamismahdollisuuksia ja kustannussäästöjä useilla metsänhoidon osa-alueilla alkaen toimialan rakenteista ja ulottuen operatiivisen työn organisointiin ja koneellistamiseen. Metsätalouden palvelurakenteen uudistamisella voidaan löytää merkittäviä kustannussäästöjä, mutta ne edellyttävät sekä lainsäädännöllisiä että asenteellisia muutoksia. Tutkimusohjelmassa on esimerkiksi testattu uusia toimintamalleja julkisrahoitteisten suometsien hoitopalveluiden tuottamiseen yhteistyössä metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Metsänhoitotöiden koneellistamisen osalta istutustyöhön on määritelty toimintaperiaatteet, joita soveltamalla metsänistutus voidaan toteuttaa koneellisesti kustannustehokkaammin kuin metsurityönä. Lisäksi on selvitetty olosuhteiden vaikutukset istutuskonetyön tuottavuuteen ja kustannuksiin sekä laadittu työohjeet tehokkaan konetyön tueksi. Ohjelmassa on tehty tiivistä yhteistyötä sekä konepajojen että metsäteollisuuden kanssa uusien istutuskoneiden kehittämisessä. Uudet koneinnovaatiot lupaavat metsänistutukseen jopa kymmenien prosenttien kustannussäästöjä. Ohjelmassa on tutkittu myös taimikonhoidon koneellistamista. Tässä pääpaino on ollut oikeiden koneellistamisperiaatteiden selvittämisessä ja lupaavimpien koneinnovaatioiden tuottavuuden ja työn laadun tutkimuksessa. Metsänhoidon laadunhallintaa koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että metsänviljelytöiden laadussa ja myös hinta-laatu-suhteessa on samankin työmenetelmän sisällä huomattavaa alueellista vaihtelua, jota ei voida selittää erilaisilla luonnonolosuhteilla. Ohjelmassa luodaan uudistamispalveluja tuottaville organisaatioille toimintamallit, joita soveltamalla metsänomistajille voidaan tarjota parhaiksi havaittuihin uudistamismenetelmiin perustuvia palveluita mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ohjelmassa on myös tuotettu tietoa metsäpoliittisen päätöksenteon tueksi esimerkiksi kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) uudistamiseen liittyen. Erityisesti on panostettu taimikonhoitoon liittyvien teknis-taloudellisten kysymysten ratkaisemiseen. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että taimikonhoidossa jo kahden vuoden viivästyminen aiheuttaa % lisäkustannukset. Niin ikään on selvitetty eri maanmuokkausmenetelmien vaikutukset tuleviin taimikonhoitotarpeisiin ja koko metsänuudistamisketjun kustannuksiin ja metsänhoitoon tehtyjen investointien kannattavuuteen. Tutkimusohjelman tulosten perusteella metsänhoidon teknologian aihepiirin keskeisimmiksi tutkimus- ja kehittämiskohteiksi ohjelman jälkipuoliskolle ( ) on linjattu metsätalouden palveluliiketoiminnan kehittäminen, metsänhoitotöiden koneellistaminen ja metsänuudistamisketjujen kokonaisvaltainen hallinta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4. Tulosanalyysi Tutkimus- ja kehittämisohjelma on käynnistynyt hyvin ja toiminta on vastannut asetettuja tavoitteita. Uutta tutkimustietoa on saatu aikaan nopealla aikataululla. Tutkimuksen lisäksi ohjelmassa on painotettu tutkimustulosten käytäntöön vientiä ja sidosryhmäyhteistyötä. Tämä näkyy mm. käytännön metsäammattilaisille, metsänomistajille ja metsäalan opiskelijoille kohdistettujen kirjoitusten, esitelmien ja luentojen runsaana määränä. Referoituja tutkimusjulkaisuja ohjelmassa tuotettiin tarkasteluvuonna kolme. Erityisen hyvin ohjelman kahden ensimmäisen toimintavuoden ( ) aikana on onnistuttu tutkimusresurssien hankinnassa metsänhoitotöiden kustannustehokkuuteen liittyvään tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä aihepiirin tutkimus- ja kehittämistyön vakiinnuttamisessa osaksi Metlan toimintaa. Kansainvälistä yhteistyötä on ollut etenkin ruotsalaisten metsäalan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Tutkimusohjelman merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta kertoo se, että ohjelma on saanut merkittävässä määrin lisäresursseja, kun useat tutkijakoulut, säätiöt, yritykset ja EU ovat myöntäneet ohjelmaan kuuluville hankkeille rahoitusta. Vuoden 2008 lopussa ulkopuolisen rahoituksen osuus on noin 50 % tutkimusohjelman palkkakustannuksista. 28 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

29 Tulostavoite: Metla osallistuu kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsiä ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkovalmisteluun. Tuotokset ja laadunhallinta Metla on osallistunut kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin jatkovalmisteluihin monipuolisesti. Metlan tutkimusohjelmat antavat tarvittavaa tieteellistä perustaa, jota on sovellettu erilaisissa ilmastoa ja energiaa koskevissa laskelmissa ja arvioinneissa sekä Metlan asiantuntijat ovat olleet mukana monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä valmisteluryhmissä ja toimineet asiantuntijana avustaen maa- ja metsätalousministeriötä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanossa. Energia- ja ilmastoasioihin liittyvää tutkimusta tehdään etenkin tutkimusohjelmissa Bioenergiaa metsistä (BIO ), Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL ) ja Suometsätalous (SUM ). Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelma yhdessä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa julkaisivat bioenergiaa ja sen käyttöä koskevan nykytiedon katsauksen Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset. Lisäksi Metla tuotti arviot metsähakevaroista ja pitkän aikavälin hankintamahdollisuuksista. Metlassa arvioitiin kasvavan metsähakkeen hankinnan vaikutukset työllisyyteen ja hankintaketjujen investointitarpeisiin. Metla on laskenut ja raportoinut YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot ja kehittänyt ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämää raportointia Tilastokeskukselle. Puuston ja metsämaan hiilitaseet ja rooli hiilivarastona oli intensiivisen valmistelun kohteena. Orgaanisiin maihin liittyvänä erityiskysymyksenä Metla on arvioinut turvemaiden kasvihuonekaasutaseita ja selvittänyt turvetuotantoalueiden vaihtoehtoisten käyttömuotojen päästövaikutuksia. Metla osallistui VTT:n koordinoimaan Biovaiku -hankekonsortioon, jossa arvioitiin toisen sukupolven liikennepolttoaineiden tuotantovaihtojen elinkaarivaikutuksia. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4,5. Tulosanalyysi Metla on pystynyt suuntaamaan tutkimustaan ja resurssejaan energia- ja ilmastokysymysten suuntaan ja toiminut monipuolisesti tutkimustiedon tuottamisessa ja tutkimustiedon viennissä energia- ja ilmastostrategian valmisteluihin. Tulostavoite: Metla osallistuu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO II:n seurantaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tuotokset ja laadunhallinta METSO-seurannalla ja tutkimusohjelmalla Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK ) on ollut paljon vaikutusta käytännön metsä- ja suojelupolitiikan päätöksentekoon. Tutkimusohjelma tuottaa tietoa mm. lisäsuojelun taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä ja kustannuksista. TUK- tutkimusohjelman tulokset käsittelevät mm. politiikkakeinojen sosiaalista hyväksyttävyyttä, Suomen ensimmäistä paikallista metsäohjelmaa, monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmiä, kuntien metsäsuunnittelun kehittämismahdollisuuksia, maaseudun mahdollisuuksia hyödyntää kansallispuistoja matkailutulojen lähteenä ja kansalaisten, pienyrittäjien ja päättäjien mielipiteitä kansallispuistoja kohtaan. Ohjelma osallistui myös Kansallisen metsäohjelman 2015 laadintaan tuottamalla vaihtoehtolaskelmia mm. lisäsuojelun vaikutuksista metsäsektorille ja kansantalouteen. Vapaaehtoisten monimuotoisuuden turvaamiskeinojen toteuttamisen tueksi kehitettiin MOTTI-ohjelmaa. Lisäksi suunniteltiin sosiaalisten vaikutusten seurantaa, joka kohdistuu yksityismetsien METSO-toimenpiteisiin ja tehtiin kirjallisuuskatsaus metsätalouden ja metsien suojelun kulttuurisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä kestävyyden arvioinnista. Tutkijat ovat osallistuneet Kansallisen metsäohjelman 2015 laadintaan sekä METSO-toimintaohjelmien suunnitteluun mm. jäseninä neljään eri työryhmään. Tutkijat ovat työskennelleet tiiviisti yhteistyössä ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutkimustuloksia on esitelty myös kansainvälisissä seminaareissa. METSO Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

30 toimintaohjelman seurannan tutkimus suunniteltiin yhdessä ministeriöiden (MMM, YM) ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa ja tuleva METSO toimintaohjelma hyödyntää laajasti TUKohjelman tuloksia. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi METSO-seurannan tavoitteet vuodelle 2008 saavutettiin, tutkimusohjelman käytännön vaikuttavuutta arvioiva välievaluointi saatettiin loppuun ja viestintää kehitettiin suunnitelmien mukaan. METSO seurantaan on osallistuttu sekä monipuolisen tutkimuksen että viestinnän kautta. Tulostavoite: Metla osallistuu alueellisten metsäohjelmien päivitykseen tarjoamalla prosessiin tietotuotteita ja -palveluita (mm. MELA Tulospalvelu, panos-tuotoslaskelmat), joiden tietosisältö perustuu asiakkaiden tietotarpeisiin ja tuoreimpiin tietolähteisiin. Tuotokset ja laadunhallinta Päättelylaskentaan liittyvän simulaattorin kehitystyö jatkui ja käyttöpisteet huomioonottavan optimoinnin kehitystyö alkoi. MELA-ohjelmiston ennustaman kasvuntason validointi myös VMI10 vuoden 2007 mittausaineistosta valmistui, mutta raportoinnissa odotetaan vielä vuoden 2008 mittausaineistoa. Energiapuunkorjuu lisättiin MELA-tapahtumaksi. Valtakunnan metsien 10. inventoinnin vuosien maastotöihin perustuvat metsäkeskuksittaiset hakkuumahdollisuusarviot julkaistiin Metinfon MELA tulospalvelussa ja esiteltiin valtakunnallisessa julkistamistilaisuudessa. Uusina julkistettavina tietoina esiteltiin hakkuumahdollisuusarvioihin liittyvät biomassa-arviot sekä omistajittaiset hakkuumahdollisuudet. Ahvenanmaan maakunnan tulokset julkaistiin erillisjulkaisuna. MELA Tulospalvelun päivitysversio valmistui tulosten julkistamiseen ja oli näin alueellisten metsäohjelmien tarkitustyössä käytettävissä. MMM ja Metlan välisen vuoden 2008 tulossopimuksen mukaiset alueellisten metsäohjelmien tarkitustyöhön liittyvät metsänomistajittaiset MELAvaihtoehtolaskelmat toimitettiin metsäkeskuksiin. Lisäksi Rannikon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin metsäkeskuksille tehtiin ja toimitettiin niiden toivomat lisälaskelmat. MELA2007-ohjelmistoversion tuotekuvaus, hinnasto ja käsikirja ovat Metlan www-sivuilla tutustumista varten: MELA-ohjelmisto oli käytössä 28 asiakasorganisaatiossa. Edelliseen vuoteen verrattuna MELAasiakkaiden määrä väheni kahdella: Helsingin ja Joensuun yliopistot. Lisäksi kahdella asiakkaalla oli käytössä MELA-neuvontapalvelu. Vuoden 2008 aikana laadittiin 16 MELA2000-version käyttö-/toimitussopimusta ja käytiin kolmen asiakkaan kanssa jatkosopimusneuvotteluja. Asiakasrahoitteisia hakkuumahdollisuusarvioita laadittiin yksi tarjouspyynnön perusteella. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Työn toiminta-ajatuksena on pitää yllä Suomen metsien käyttö- ja kehittymismahdollisuuksia kuvaavia tietoja samoin kuin kehittää ja tarjota asiakkaille näiden tietojen tuottamiseen tarvittavaa tietojärjestelmää, laskelmia ja ammattitaitoa. Asiakkaiden toimeksiantojen toteuttaminen ja MELA-tuotteiden ylläpito ja markkinointi asiakkaiden käyttöön on toteutunut suunnitellun mukaisesti ja asiakkaat ovat saaneet haluamansa tiedot sovitussa aikataulussa. Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallinen metsäohjelma 2015:n seurannan ja välitarkastelun suunnitteluun vuosille Tuotokset ja laadunhallinta Metla on osallistunut Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO2015) työhön olemalla jäsenenä metsäneuvostossa, metsäneuvoston sihteeristössä, neljässä työryhmässä sihteerinä sekä tuottamalla ohjelman tarvitsemia tausta-aineistoja ja laskelmia. KMO2015:lle laadittuun toimenpideohjelmaan valmisteltiin ministeriön kanssa Metlan vastuulle tulevat KMO2015:n tutkimus- ja kehittämistehtävät. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

31 Tulosanalyysi Toiminta on onnistunut suunnitellun mukaisesti, vaikka toimintaa on rajoittanut henkilöstö- ja aikapula. Tulosanalyysi Metlan panos sekä EffTech- ja FuBio- ohjelmavalmistelussa että hankesalkun toteuttamisessa on onnistunut erinomaisesti. Tulostavoite: Metla osallistuu strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan toteuttamalla Metsäklusterin tutkimusohjelmaa ja valmistautuu olemaan mukana Ympäristö ja energia -klusterin toiminnassa. Tuotokset ja laadunhallinta Metla on osakkaana metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymässä, Metsäklusteri Oy:ssä, ja on ollut aktiivisesti suunnittelemassa sen ensimmäisiä tutkimusohjelmia Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat- EffTech sekä Future Biorefinery - FuBio. Kesällä 2008 käynnistynyt EffTech-ohjelma koostuu neljästä työpaketista, joista raaka- aineen saatavuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen keskittyvää työpakettia Metla myös koordinoi. Metla on mukana ohjelman kolmessa tutkimuskonsortiossa, jotka keskittyvät kehittämään älykästä ja laatutietoista puuhuoltoa ja metsäteollisuuden uusia ympäristömyötäisiä arvoketjuja sekä hyödyntämään puun muodostuksen syvällistä ymmärrystä metsäpuiden jalostuksessa. Maaliskuussa 2009 käynnistyvä FuBio-ohjelma puolestaan koostuu viidestä työpaketista. Metlan tutkijat ovat mukana erotustekniikkaan, hemiselluloosien ja puun uuteaineiden hyödyntämiseen keskittyvissä työpaketeissa. Metla myös koordinoi viimeksi mainittua työpakettia. Metla on myös osakkaana energia- ja ympäristö strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimusstrategian toteuttamiseen kesällä 2008 perustetussa yhtiössä CLEEN Oy:ssä, jonka toiminta käynnistyy keväällä Metla ja VTT:n ovat valmistautuneet yhdessä olemaan johtava toimija huippuosaamisen keskittymän Kestävät polttoaineet tutkimusalueella. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulostavoite: Metla osallistuu huippuosaamisen hyödyntämiseen painottuvien metsäalan osaamiskeskusten toimintaan. Tuotokset ja laadunhallinta Metla osallistuu asumisklusterin toimintaan Pohjois- Karjalan osaamiskeskuksen painotusalueella Tuotteistuva rakentaminen (teemat Puun pitkäaikaiskestävyys, turvallisuus ja ympäristösuorituskyky ja Puurakentamisen tuotteet ja liiketoimintakonseptit. Asumisen osaamisklusteri muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä toimialasta, asumisesta, rakentamisesta sekä kalustamis- ja sisustusrakentamisesta. Klusterikehitys yhdistää aikaisemmin erikseen toimineita toimialoja. Tavoitteena on toimialat ylittävä innovatiivisuus ja kansainvälistä potentiaalia olevien liikeideoiden (tuotteet ja palvelut) muodostuminen. Asumisklusteriin kuuluu oleellisena osana kehitysympäristöt (Living Labs), joiden avulla vauhditetaan tuotekehityssyklejä. Metla osallistuu asumis-, metsäteollisuus- ja energiateknologian osaamisklustereiden toimintaan teemalla Kuitu- ja energiapuun määrä ja laatu puunhankintaketjuissa. Vuonna 2008 toteutettiin Ympäristösuorituskyky puutuote- ja rakennusalalla -valmisteluhanke PKM-ohjelmassa ja AIN-hankeryhmässä (rahoittaja Joensuun Tiedepuisto Oy / Pohjois-Karjalan osaamiskeskus). Hankkeessa tehtiin kyselytutkimus ympäristösuorituskyvystä ja -vaikutuksista omakoti- ja lomarakentajien ja kuluttajien valintaperusteina ja mielikuvissa puurakentamisen kilpailukyvyn ja tuotteistamisen kannalta. Tulokset esiteltiin osaamisklusterin johtoryhmässä ja erikseen rahoittajalle. Lisäksi jatkettiin suunnittelua Ukonniitty-puurakentamishankkeeseen osallistumiseksi ja käynnistettiin Metsäteollisuus ry:n konsultointi Metla SYKE/JoY yhteistyönä rakentamisen ja puutuotteiden hiilensidontapotentiaalin laskentamenetelmien eurooppalaisessa standardointityössä. Puun ja puutuotteiden pitkäaikaiskestävyyden osalta Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

32 toteutettiin omana työnä männyn säänkestävyyskokeita ja tehtiin yhteistutkimusta Stora Enso Timberin kanssa. Toteutettiin Kuitu- ja energiapuun määrä ja laatu puunhankintaketjuissa -valmisteluhanke BIO-ohjelmassa (rahoittaja Joensuun Tiedepuisto Oy / Pohjois-Karjalan osaamiskeskus): kirjallisuustutkimus, yritys- ja asiantuntijahaastattelut, hankesuunnittelun käynnistäminen ja loppuraportti. Järjestettiin asiantuntijaseminaari Metsäteho Oy:n ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n yhteistyönä Metsäpäivillä Valmisteltiin Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmaan hanke Less is more -Tehokas puunhankinta niukoilla resursseilla ( ) Metlan Joensuun yksikön johdolla. Hanke toteutetaan Metlan ja Metsäklusteri Oy:n yhteisrahoituksella. Toteutettiin Biomassavuo-valmisteluhanke (rahoittaja Joensuun Tiedepuisto Oy / Pohjois-Karjalan osaamiskeskus). Metlan Joensuun yksikön johdolla tehtiin tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitushakemus Tekesin Biorefine -ohjelmaan. Osallistuttiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johdolla neljän osallistujamaan yhteistyönä toteutettuun Pelletime hankkeen ( ) suunnitteluun omalla osahankkeella. Hankkeeseen saatiin EU-rahoitus Northern Periphery ohjelmasta ja kansallinen rahoitus työ- ja elinkeinoministeriöstä, aluekeskusohjelmista ja ammattikorkeakouluista. Metlan vastuulla on pellettituotannon raaka-ainepohjan laajentaminen ja raaka-aineen hankintalogistiikka. Suunniteltiin Joensuun yliopiston ja Metlan Joensuun yksikön yhteistyönä Metsäenergiakeskus hanke ( ), johon saatiin rahoitus Itä-Suomen lääninhallitukselta. Metla osallistuu hankkeeseen osahankkeilla Metsäbiomateriaalien hankinta ja talous ja Metsäbiomateriaalien raakaaineominaisuudet ja mittaus. Hanke tähtää sekä metsäenergia-alan asiantuntijaosaamisen kehittämiseen että asiakastarpeiden mukaisten tutkimusten toteuttamiseen. Osallistuttiin Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johdolla ja Metlan, TTS Insituutin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyönä toteutettuun Metsäenergiaa kannattavasti METKA-hankkeen ( ) suunnitteluun. Hankkeeseen saatiin rahoitus Hämeen TE-keskuksesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kohdealueen kunnista ja yrityksistä. Metlan vastuulla on metsäenergiatoimintamallin, energiapuun varastoinnin ja kuljetuksen ja energiapuun mittauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kartoitus ja hyödyntämissuunnitelman laadinta. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4,5. Tulosanalyysi Valmisteluhankkeiden tulokset ovat jäsentäneet ja priorisoineet t&k-tarpeita Asumisen klusterin ja Uudistuva metsäteollisuus -klusterin näillä teemaalueilla. Käynnistettävien hankkeiden tulokset tulevat lisäämään puutuote-, puurakennus-, metsäteknologia- ja mittalaiteteollisuuden ja bioenergia-alan liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita ja suuntaamaan tuote- ja teknologiakehitystä. Puuta kuiduttavan teollisuuden, energialaitosten ja -voimaloiden ja potentiaalisesti biojalostamoiden tarvitsemat raakaaineen määrä- ja laatutiedot tarkentuvat ja laadunhallinta, käytön kannattavuus ja toiminnan ja logistiikan kokonaisohjaus paranevat. Osaamiskeskustoiminta sijoittuu lähes kokonaan Metlan painoalalle Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta. Toiminta on edistänyt merkittävästi Metlan verkottumista osaamisklusterien t&k-toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa, oman t&k-osaamisen kasvattamista ja ulkopuolisen rahoituksen hankintaa. Toiminnassa asiakaslähtöisyys on painottunut voimakkaasti ja valmistelluissa projekteissa yritysten osallistuminen hankkeiden rahoitukseen on ollut merkittävä. Yksi kansainvälinen yhteishanke on voitu käynnistää osaamiskeskustoiminnan pohjalta. Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti -ydinprosessin kustannukset on esitetty kohdassa Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta. 32 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

33 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Määrärahan käyttö - Palkat euroa, mikä on 51 % vuoden 2008 palkkakuluista (48 % vuonna 2007, 50 % vuonna 2006) - Muut menot euroa, mikä on 18 % vuoden 2008 muista menoista (17 % vuonna 2007, 20 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais % kokonais % kokonaismenoista menoista menoista palkat muut menot yhteensä Htv Toistuva tulostavoite: Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus nousee 14,0 milj. euroon vuoteen 2014 mennessä. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa on tehostettu ja hakemusten seurantaa varten on käytössä erillinen rahanhakurekisteri. Tutkijat kirjaavat rekisteriin kaikki lähettämänsä hakemukset. Hakemuksen tekemiselle on oltava tutkimusjohtajan lupa. Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä on vuonna 2008 on hyväksytty mennessä 66 %, eurosummaltaan 47 % kaikkien hakemusten yhteissummasta. Vastaavat luvut olivat 52 % / 25 % vuonna 2007, 51 % / 26 % vuonna 2006 ja 64 % / 31 % vuonna Kilpaillun ulkopuolinen rahoituksen nousu vuodesta 2003 vuoteen 2008 on ollut 13 %. Ulkopuolisesta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta vuonna 2008 keskimäärin 74 % on ollut nettobudjetoitua, jonka tuottaminen rasittaa Metlan henkilötyövuosikiintiötä (85 htv vuonna 2008, 112 htv vuonna 2007, 168 htv vuonna 2006, 144 htv vuonna 2005). Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

34 KILPAILTU ULKOPUOLINEN TUTKIMUSRAHOITUS vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi vv. Tulos- vuosi Ver- vv sopi tailu mus 2008 Rahoituslähde k.a k.a. Metlan nettobudj. tulorahoitus ART* EU-rahoitus YRT** Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteensä * ART=Asiakasrahoitteinen toiminta **YRT=Yhteisrahoitteinen toiminta Muiden hallinnonalojen tutkimusrahoitus Suomen Akatemia Yhteistyörahoitus Yhteensä Ulkopuolinen tutkimusrahoitus yht Muutos % ed. vuodesta Metlan nettob. tutk.tuottojen %-osuus ulkopuolisesta tutk.rahoituksesta HTV Ulkop. rahan hankintaan käytetyn rahan osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % Yhteistyörahoitus Suomen Akatemia Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta EU-rahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä ja lähteet vuosina Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

35 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut (ART) ovat Metlan liiketaloudellisin periaattein hinnoiteltua, toimintamenomomentille nettobudjetoitua maksullista toimintaa, jonka tuotot vuonna 2008 olivat 1,743 milj. euroa. ART-toiminta koostuu erilaisista tilaustutkimuksista (osuus tuotosta 51 %), siemen-, varte- ja taimimyynnistä (osuus 26 %) sekä metsävaratieto- ja tilastotietopalveluista (osuus 13 %). Muut tuotot kertyivät julkaisuista, laboratoriopalveluista, atk-ohjelmien käyttölisensseistä, valokuvapalveluista sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluista. Metlan ART-toiminnan suurin asiakasryhmä olivat yritykset 70 %:n osuudella tuotoista. Valtion virastot ja laitokset (yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 15 %:n osuudella. Yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus ART:n tuotoista oli 8 %, ja tuotto oli pääosin koulutus- ja kurssitoiminnasta. Kunnat tilasivat julkaisuja, atk-ohjelmien käyttöoikeuksia ja taimia. Myös yksityishenkilöille myytiin julkaisuja, siemeniä ja taimia. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Määrärahan käyttö - Palkat euroa, mikä on 2 % vuoden 2008 palkkakuluista (2 % vuonna 2007, 1 % vuonna 2006) - Muut menot euroa, mikä on 2 % vuoden 2008 muista menoista (3 % vuonna 2007, 2 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais % kokonais % kokonaismenoista menoista menoista Palkat Muut menot Yhteensä Htv Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

36 Tutkimuksen tuki Tutkimuksen tukitoiminnot ovat kenttäkoetoiminta, laboratoriopalvelut, menetelmäkehitys, kansainvälinen toiminta, ulkopuolisen rahoituksen tuki, tutkimusrahoituksesta tiedottaminen, julkaisutoiminta, tietopalvelut, asiakassuhdetuki ja viestintä. Tulostavoite: Laboratoriopalveluissa Metla osallistuu MMM:n hallinnonalan osaamiskeskusmallin perusteella kehitettävään toimintaan. Tuotokset ja laadunhallinta Metla osallistui aktiivisesti Virlab:n toimintaan ja on mukana sen yhteisissä tavoitteissa. Tärkeimmät tuotokset Metlan kannalta ovat seuraavat: menetelmämatriisin rakentaminen, työnjaon selkeyttämisen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamisen käynnistäminen, liikkuvuussopimuksen allekirjoittaminen, osallistuminen yhteisiin koulutustilaisuuksiin ja Lims-järjestelmäyhteistyö Eviran kanssa. Rovaniemen laboratorioiden (Metla, MTT, ympäristölaboratorio) yhdistämisprojekti aloitettiin. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Yhteistyö on osoittautunut toimivaksi ja asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Yhteistyön vaikuttavuus on ollut suuri varsinkin Lims-järjestelmän osalta. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Tutkimuksen tuki Määrärahan käyttö - Palkat euroa, mikä on 13 % vuoden 2008 palkkakuluista (15 % vuonna 2007, 14 % vuonna 2006) - Muut menot euroa, mikä on 14 % vuoden 2008 muista menoista (10 % vuonna 2007, 9 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais % kokonais % kokonaismenoista menoista menoista Palkat Muut menot Yhteensä Htv Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

37 2.4.2 Viranomaispalvelut Metla vastaa myös useista metsäsektorin keskeisistä tietopalvelu- ja tietohuoltotehtävistä. Metlalle kuuluvia valtakunnallisia viranomaistehtäviä ovat valtakunnan metsien inventointi, metsien terveydentilan seuranta, metsätilastollinen tietopalvelu, suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta, metsänjalostus, kasvihuonekaasujen inventointi, metsäpuiden geenivarat, metsätuhotietopalvelu, puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät ja kasvinsuojeluaineiden tarkastus. Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: Raportoidaan VMI 10:n päätulokset metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista vuosien maastoaineistoista yksityismetsille, tehdään teemakatsauksia metsien tilasta ja metsävaroista sekä suunnitellaan VMI 11 (toteutus ). Metsien terveydentilan seurannan (FFO) ja valtakunnan metsien inventoinnin yhteistyötä kehitetään kansallisten ja kansainvälisten tietotarpeiden tyydyttämiseksi. Huolehditaan YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämistä kasvihuonekaasupäästöjen raportointitehtävistä Metlan ja Tilastokeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Tilastokeskuksen välisten sopimusten mukaisesti sekä tuotetaan ministeriön käyttöön tausta-aineistoa kansallisen ilmastostrategian valmistelua ja kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten. Laaditaan viralliset metsätilastot ja kehitetään asiakaslähtöisesti metsäsektorin tietotuotantoa ja sähköisiä julkaisukanavia, käynnistetään pientalojen polttopuun käyttötutkimus sekä kehitetään metsien suojelun tilastointia. Jatketaan Metsänjalostus ohjelman toteuttamista ja resursoidaan toiminta metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanoton mukaisesti. Turvataan metsäpuiden geenivarojen suojeluun tähtäävän työn jatkuminen Metlan ja Metsähallituksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Virallisen mittauksen palvelut hoidetaan laadukkaasti. Käynnistetään kehittämishanke laajojen myrskytuhojen kartoittamiseksi osana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoimaa valtakunnallista myrskytuhovalmiussuunnitelmaa. Täsmennetään viranomaistoiminnot ja niiden vaatimat resurssit vuonna 2007 laaditun kartoituksen pohjalta. Tulostavoite: Raportoidaan VMI 10:n päätulokset metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista vuosien maastoaineistoista yksityismetsille, tehdään teemakatsauksia metsien tilasta ja metsävaroista sekä suunnitellaan VMI 11 (toteutus ). Tuotokset ja laadunhallinta VMI10:n vuoden perustuvat metsävaratulokset ja hakkuumahdollisuuslaskelmat yksityismetsille julkistettiin suunnitelman mukaan Tulokset julkistettiin myös Metlan Metinfo-palvelun kautta sekä luovutettiin alueellisia metsäohjelmia tekevien työryhmien käyttöön. Metsien tilan teemakatsausta valmisteltiin yhdessä metsänhoidon ja puuntuotoksen tutkijoiden kanssa. Valmistuminen siirtyy vuoden 2009 puolelle. VMI11:n hankesuunnitelma valmistui. Mittausten ja otannan yksityiskohdat päätetään vuoden 2009 alussa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Omistajaryhmittäiset metsävaratiedot palvelevat alueellisten metsäohjelmien päivitystä. Esitelmät metsätalouden toimijoille ja esiintymiset tiedotusvälineissä ovat levittäneet tietämystä Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Tämä on osaltaan vaikuttanut hallituksen metsäveropäätöksiin puun saatavuuden turvaamiseksi. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

38 Tulostavoite: Metsien terveydentilan seurannan (FFo) ja valtakunnan metsien inventoinnin yhteistyötä kehitetään kansallisten ja kansainvälisten tietotarpeiden tyydyttämiseksi. Tuotokset ja laadunhallinta Metsien intensiiviseurannan (Taso II) puitteissa on kerätty metsäekosysteemin toimintaa ja terveydentilaa koskevaa aineistoa kansainvälisten sopimusten mukaisesti (CLRTAP, ICP Forests). Budjettileikkaukseen sopeuduttiin vähentämällä II Tason havaintoalojen määrää 18:sta 11:een. Ekstensiiviseuranta (Taso I) toteutettiin heinä-elokuussa. Tutkijat ovat osallistuneet ICP Forestin Expert Panelien ja laaduntarkkailutyöryhmän (QA/QC Working Group) kokouksiin. Laaduntarkkailutyöryhmän tavoitteena on koko seurantaketjun laadun parantaminen. Ohjelman tuloksia on esitelty myös kansainvälisissä tutkijakonferensseissa. Neljä kansainvälistä tutkimusprojektia on pyytänyt Suomessa tuotettua seuranta-aineistoa käyttöönsä. Lisäksi tietoja on toimitettu EU-datapankkiin ja tuloksista on kirjoitettu kansainvälisiin sarjoihin. Metsäseurantoihin saatiin EU:n Life+ ohjelmasta rahoitus vuosiksi (FutMon). FFO:n hakema rahoitusosuus on yhteensä Forest Focus (FFO) on nyt nimeltään MYT eli Metsäympäristön tilan seurantahankkeet. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi FFO:n tuottamat tulokset ovat tieteellisesti korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia. FFO:n seurannat ovat vaikuttaneet siihen, että päättäjillä on tarkka käsitys Suomen metsien tilasta ja puiden kuntoon vaikuttavista tekijöistä. Tulostavoite: Huolehditaan YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämistä kasvihuonekaasupäästöjen raportointitehtävistä Metlan ja Tilastokeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Tilastokeskuksen välisten sopimusten mukaisesti sekä tuotetaan ministeriön käyttöön tausta-aineistoa kansallisen ilmastostrategian valmistelua ja kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten. Tuotokset ja laadunhallinta YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle huhtikuussa 2008 lähetetyn Suomen kasvihuonekaasuinventaarion metsätaloutta ja maankäyttöä koskevat päästö- ja poistuma-arviot tarkistettiin ja toimitettiin Tilastokeskukseen. Euroopan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen Suomen inventaarion laatua koskeviin kysymyksiin vastattiin ja ne otettiin huomioon kansallisen inventaarioraportin viimeistelyssä. Ilmastosopimuksen sihteeristön järjestämän tutkinnan palautteeseen vastattiin ja se otettiin huomioon valmisteltaessa vuoden 2009 tammikuussa EU:n komissiolle lähetettävää inventaariota. Turvetuotantoalueiden päästölaskentaa kehitettiin ottamalla käyttöön korjatut turvetuotantoalueiden pinta-alat sekä uudet päästökertoimet. Metlan ja Tilastokeskuksen välinen sopimus uusittiin vuonna Ilmastosopimusta täydentävää Kioton pöytäkirjan raportointia valmisteltiin yhteistyössä Tilastokeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Metla tuotti arviot metsätalouden ja maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehityksestä vuoteen Selvityksiä käytettiin maa- ja metsätalousministeriön pitkän aikavälin maatalous-, metsätalous- ja maankäyttöskenaarioiden ja Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian laadinnan taustatietona. Kasvihuonekaasujen raportointi -hanke osallistui metsien hiilitaseen kehitysennusteiden laadintaan sekä tuotti turvetuotantoalueiden päästöjen ja maankäytön muutoksista aiheutuvien päästöjen ja poistumien kehitysennusteet. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen tueksi laadittiin yhdessä MTT:n kanssa lausunto maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin 38 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

39 huomioonottamisesta vuoden 2012 jälkeisessä ilmastosopimusjärjestelmässä. Lisäksi MMM:lle toimitettiin suppeampia selvityksiä ja laskelmia sekä avustettiin ministeriötä neuvotteluissa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Inventaariolähetysten valmistelu sekä päästö- ja poistumalaskennat etenivät suunnitellusti. Päästötaulukot ja tekstit kansalliseen inventaarioraporttiin tuotettiin Tilastokeskuksen antamien aikataulujen mukaisesti. Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi -hanke tuotti päästötiedot seitsemään päästöluokkaan, jotka sisältävät puustobiomassan, maaperän ja kuolleen orgaanisen aineen hiilivarannon muutokset metsämaalla, metsänhoidollisesta kulotuksesta ja metsäpaloista aiheutuvat CO2-, N2O-, CH4, CO- ja NOX-päästöt, metsämaan typpilannoituksen N2Opäästöt sekä turvetuotantoalueiden CO2-, N2O- ja CH4-päästöt. Inventaariotietojen, laadittujen ennusteita ja selvitysten tärkein käyttäjä on ollut maa- ja metsätalousministeriö. Tulostavoite: Laaditaan viralliset metsätilastot ja kehitetään asiakaslähtöisesti metsäsektorin tietotuotantoa ja sähköisiä julkaisukanavia, käynnistetään pientalojen polttopuun käyttötutkimus sekä kehitetään metsien suojelun tilastointia. Tuotokset ja laadunhallinta Metsätilastotiedotteissa luovuttiin paperijulkaisuista ja siirryttiin verkkojulkaisemiseen tammikuussa Joulukuun loppuun mennessä ilmestyi julkistamiskalenterin mukaisesti 45 tilastotiedotetta. Pääpaino oli puumarkkinoiden (puukauppa, hinnat ja hakkuut) ja metsätuotteiden ulkomaankaupan seurannalla. Metsätilaston verkkopalvelun (Metinfo Tilastopalvelu) käyttöliittymän uudistuksella parannettiin palvelun käyttäjäystävällisyyttä. Uusi käyttöliittymä (versio 4.0) julkaistiin lokakuun alussa. Metsätilaston viranomaistehtävät, jotka liittyvät mm. mhy-maksun määräytymiseen ja ympäristötukeen, hoidettiin aikataulujen mukaisesti. Pientalojen polttopuututkimus käynnistettiin tammikuussa Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää polttopuun käyttömäärät polttopuulajeittain ja alueittain lämmityskaudella 2007/2008. Hanke eteni suunnitellusti. Vuoden 2008 lopussa yli kiinteistön puunkäyttötiedot sisältävä aineisto oli tallennettu sekä pääosin tarkistettu, ja katoanalyysi aloitettu. Alustavat tulokset raportoidaan Metsätilastotiedotteena viimeistään kesäkuussa Metsätilastollinen tietopalvelu päivitti tiedot suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien metsien pinta-aloista vuoden 2008 alun tilanteen mukaisina. Metla keräsi tiedot hajautetun tiedontuottajaverkoston (Tapio, Metsähallitus, YM, MMM, Metsäteollisuus ry ja Metla) avulla. Uudet tilastot julkaistiin syyskuussa Metsätilastotiedotteena ja Metlan verkkopalveluissa sekä joulukuussa Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Metsätilastojen tuotanto sujui vuonna 2008 suunnitellulla tavalla ja tulostavoitteet saavutettiin. Muutokset paransivat metsätilastojen saatavuutta ja käytettävyyttä metsä- ja ympäristöpolitiikan päätöksenteossa. Metsätilastojen tärkeimpiin käyttökohteisiin kuuluvat Kansallinen metsäohjelman 2015:n ja alueellisten tavoiteohjelmien seuranta sekä metsätalouden kestävyyden arviointi. Tilastotaulukoita tuotettiin kaikkiaan 540 (vuosikirja ja tiedotteet), kun tavoite oli 500. Puun energiakäyttö on metsätilastoinnin kehittämisen painopistealueita. Suojelutilastoista sovittiin, että Metla laatii tilaston jatkossa vuosittain. Tämä on merkittävä parannus, koska vuosina 2006 ja 2007 tilastoa ei voitu laatia tiedonsaantiongelmien takia. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

40 Tulostavoite: Jatketaan Metsänjalostus ohjelman toteuttamista ja resurssoidaan toiminta metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanoton mukaisesti. Tuotokset ja laadunhallinta Metsänjalostus ohjelman tavoitteet eri työlajeissa saavutettiin vuonna 2008 kiitettävästi, mihin merkittävästi vaikutti metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanoton mukainen resursointi. Pääpuulajien toiminnassa painopiste oli 2. syklin jalostusaineistojen kehittämisessä. Tuotoksista mainittakoon kuusen eteläsuomalaisten jalostuspopulaatioiden pluspuiden parhaimmiston varttaminen talteen (noin 800 vartetta) ja noin pistokasoksan keruu jälkeläiskokeista kuusen 2. polven kloonitestausta varten. Männyn jalostusohjelmassa kylvettiin suomalaisia, latvialaisia ja ruotsalaisia eri jalostusasteen eriä testaava vertailukoesarja ja perustettiin eteläsuomalaisten 2. polven pluspuiden vartekokoelma Punkaharjulle. Jalostusasemalla vartettiin astioihin 848 toisen polven pluspuiden vartetta. Lisäksi kerättiin siitepöly yli sadasta 2. polven mäntypluspuusta tulevia risteytyksiä varten. Rauduskoivulla valittiin 55 uutta fenotyyppistä 2. polven pluspuuta jälkeläiskokeiden perusteella. Tervalepän rannikkopopulaation pluspuut istutettiin Ahvenanmaan siemenviljelykseen. Lehtikuusen ja yhden rauduskoivun jalostuslinjan vapaapölytyssiemenen keruut uusia koeviljelyksiä varten siirtyivät heikon kukinnan takia myöhemmin tehtäviksi. Viivästymisen merkitys jalostusohjelman kokonaisuuden kannalta on vähäinen. Metsänjalostuksen mittausaineistojen tietokantaistaminen (MySQL) aloitettiin. Viranomaistoiminta osallistui MMM:n siemenviljelyohjelman toteuttamiseen laatimalla yhdelle siemenviljelykselle (21 ha) geneettisen harvennussuunnitelman sekä suunnittelemalla uusia valiosiemenviljelyksiä 2 kpl (17 ha). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Tulosanalyysi Metsänjalostusohjelman tavoitteet saavutettiin täysimääräisesti. Kahden suunnitellun siemenviljelyksen perustaminen siirtyi myöhäisempään ajankohtaan asiakkaasta johtuvasta syystä. Tulostavoite: Turvataan metsäpuiden geenivarojen suojeluun tähtäävän työn jatkuminen Metlan ja Metsähallituksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tuotokset ja laadunhallinta Yhteistyössä MTT:n kanssa laadittiin Geenivaraneuvottelukunnalle pyynnöstä muistio sekä vetoomus geenivaratyön resurssien turvaamiseksi. Vetoomus luovutettiin maa- ja metsätalousministerille. Geenivarojen merkityksestä tiedotettiin monipuolisesti maastokäyntien yhteydessä ja lehdistössä. Yhteistyötä metsäsektorin sisällä laajennettiin Kansallisen metsäohjelman työryhmän puitteissa. Metsähallitus-yhteistyötä vahvistettiin osallistumalla tietojärjestelmäkoulutukseen (SutiGis). Käytännön geenivaratyössä tehtiin maastotarkastus 17 geenireservimetsään ja hoitosuunnitelma yhdelle geenireservimetsälle sekä yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa kahdelle luonnonsuojelualueella sijaitsevalle geenireservimetsälle. Suonenjoelle istutettiin katajien kokoelma. Jalojen lehtipuiden kokoelmien ylläpito siirtyi tehtäväksi Tuorlan toimipisteestä käsin. Toiminta vastaa Suomen kansallisten metsäpuiden geenivarojen suojelusta, mihin velvoitteeseen Suomi on sitoutunut MCPFE-prosessin kautta. Geenivarojen kestävä käyttö on osa metsien kestävän käytön strategiaa sekä ilmastonmuutokseensopeutumisstrategiaa. Metla on sekä kansallisesti että kansainvälisesti vahva geenivaratyön asiantuntija. Geenivaratyö on tärkeä osa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Geenivaratyö vastaa osaltaan metsien monimuotoisuudesta ja hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä sekä ympäristön muuttuessa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Geenivaraneuvottelukunnan maa- ja metsätalousministerille luovuttama deklaraatio toi ministeriön tietoisuuteen sekä geenivaratyön merkityksen että resurssointiongelmat. Kansallisessa metsäohjelmassa geenivaratyö on nähty osaksi metsien monimuotoisuuden ja ympäristöhyötyjen turvaamista. 40 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

41 Tulostavoite: Virallisen mittauksen palvelut hoidetaan laadukkaasti. Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2008 ilmeni yksi viralliseen mittaukseen johtanut mittauserimielisyys, josta annettiin lausunto. Lisäksi asiakkaita on avustettu ja konsultoitu mittaukseen liittyvissä asioissa, millä on pystytty ennaltaehkäisemään erimielisyyksien syntymistä. Tehdasmittauksen valvontamittauksia on toteutettu koko maassa. Valvontamittaus tehtiin yli 90 %:lla tehdasmittauspaikoista. Ohjeellinen valvontamittausten tiheys on kerran vuodessa. Viralliset mittaajat ovat käyneet merkittävien tehdasmittaajien kanssa periaatteellisia keskusteluja tehdasmittauksen yleisohjeen soveltamisesta ja lainsäädännön tulkintaan liittyvistä asioista. Erillisiin kysymyksiin kannanotot on tehty omina lausuntoinaan. Puutavaranmittauksen neuvottelukunnalle raportti puutavaranmittauksen viranomaistehtävien hoidosta. MMM:lle lausunto puutavaran mittauslain 18 :n mukaisesta koekäyttömenetelmästä. Virallisten mittaajien mittausvälineiden ja -ohjelmistojen toimituksesta toteutettiin hankintalain mukainen tarjouskilpailu ja hankinta. Mittausvälineet ja PC-ohjelma toimitettiin loppuvuonna ja ovat koekäytössä ennen tilauksen hyväksyntää. Metinfoon ei ole pystytty kehittämään arkistointi- ja hallintajärjestelmää. Odotukset on asetettu Metlassa käynnistetyn asiakirjahallintahankkeen varaan. Metlaan toimitettavien asiakirjojen (tehdasmittausilmoitukset) vastaanotto ja arkistointi on järjestetty uudelleen. Jatkossa asiakirjat otetaan vastaan sähköisessä muodossa ja arkistoidaan Joensuun toimintayksikössä. Mittauslautakunnan toiminnan järjestäminen kuuluu lakisääteisesti Metlalle. Mittauslautakuntaa tarvittiin tarkastelujakson alussa tehdasmittaajan ja virallisen mittaajan välisen näkemyseron käsittelyssä. Mittauslautakunnan toiminta on pystytty järjestämään. Virallisten mittaajien ja aihepiirissä työskentelevän henkilöstön ammattitaitoa on pidetty yllä osallistumalla kotimaisiin ja kansainvälisiin koulutustapahtumiin. Asetettujen tulostavoitteiden lisäksi hankkeessa saavutettiin seuraavat tulokset: Valvontamittausten yhteydessä on aloitettu tehdasmittausilmoitusten päivitys sähköisellä lomakkeella. Tällä saadaan tehdasmittaajakohtaisesti ajantasaistettua tiedot toiminnan nykytilasta ja laajuudesta, vastuuhenkilöistä ja yhteystiedoista sekä mittausvälineistä ja menetelmistä. Puutavaranmittauksen neuvottelukunnalle laaditussa raportissa esitettiin puutavaran mittauksen säädöksiin liittyviä tulkintakysymyksiä, joihin puutavaranmittauksen neuvottelukunnan toivottiin ottavan kantaa. Hankkeen henkilöstö osallistui kannanoton valmisteluun puutavaranmittauksen neuvottelukunnan asettamassa työryhmässä. Metlan ja energiapuun mittaustoimikunnan käsittelyn jälkeen on päätetty, että viralliset mittaajat ovat käytettävissä asiakasrahoitteisessa energiapuun mittauksen mittauserimielisyyksien sovittelussa. Sovittelutoiminnan periaatteet kuvattiin Metlan laatimassa ja energiapuun mittaustoimikunnan hyväksymässä ohjeessa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi Puutavaran mittauksen lainsäädännössä Metlalle määrätyt ydintehtävät, joita ovat mittauserimielisyyksien ratkaiseminen virallisella mittauksella, tehdasmittauksen valvonta, puutavaranmittauksen neuvottelukunnan pyytämien lausuntojen laadinta ja neuvottelukunnan avustaminen mittausohjeiden laadinnassa, sekä mittauslautakunnan toiminnan järjestäminen, pystyttiin toteuttamaan. Tehtävien hoitamisen toiminnallisia edellytyksiä Metlassa on parannettu. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

42 Tulostavoite: Käynnistetään kehittämishanke laajojen myrskytuhojen kartoittamiseksi osana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoimaa valtakunnallista myrskytuhovalmiussuunnitelmaa. Tuotokset ja laadunhallinta Myrskytuhon kartoittamismenetelmän kehittämistä varten tilattiin ilmakuvaus Luumäen ympäristöstä talviolosuhteissa joulukuun alun voimakkaiden tuulien jälkeen. Vuoden loppuun mennessä kuvaaja ei ole pystynyt toimittamaan aineistoa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Hankesuunnitelmassa jouduttaneen vuoden 2009 aikana varautumaan suunnitelman muutokseen siten, että kartoitus tehdään ilman kuvausta. Tulostavoite: Täsmennetään viranomaistoiminnot ja niiden vaatimat resurssit vuonna 2007 laaditun kartoituksen pohjalta. Tuotokset ja laadunhallinta Viranomaistoimintojen kartoitus tehtiin yhteistyössä MMM:n kanssa pääpiirteisenä kaikkien tehtävien osalta (Valtakunnan metsien inventointi, Metsien terveydentilan seuranta Metsätilastollinen tietopalvelu, Metsänjalostus, Kasvihuonekaasujen inventointi, Metsäpuiden geenivarat, Metsätuhotietopalvelu, Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät,kasvinsuojeluaineiden tarkastus ja Suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta). Suunniteltiin Metsien terveydentilan seurannan toimintojen yhdistetäminen Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä tehtäväksi vuodesta 2009 alkaen. Arviot toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 2,5. Tulosanalyysi Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Kartoitustyö on vielä osin kesken ja yksityiskohtainen tarkastelu tulee tehdä suurimmista viranomaistoiminnoista. Jatkotarkastelussa viranomaistoimintojen sisällöt (mm. metsien terveydentilan seuranta) ja käytännöt tulee tarkastella myös mm. Metlan ympäristö- ja luonnonvarat konsortiossa toimimisen kannalta. Taloudellisuus Viranomaispalvelut Määrärahan käyttö - Palkat euroa, mikä on 13 % vuoden 2008 palkkakuluista (15 % vuonna 2007, 16 % vuonna 2006) - Muut menot euroa, mikä on 5 % vuoden 2008 muista menoista (8 % vuonna 2007, 10 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais % kokonais % kokonaismenoista menoista menoista Palkat Muut menot Yhteensä Htv Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

43 2.4.3 Strateginen suunnittelu ja johtaminen Strateginen suunnittelu ja johtaminen on Metlan toiminnan ja resurssien johtamista ja kehittämistä strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Strateginen suunnittelu ja johtaminen Määrärahan käyttö - Palkat euroa, mikä on 5 % vuoden 2008 palkkakuluista (5 % vuonna 2007, 4 % vuonna 2006) - Muut menot euroa, mikä on 3 % vuoden 2008 muista menoista (4 % vuonna 2007, 2 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais % kokonais % kokonaismenoista menoista menoista Palkat Muut menot Yhteensä Htv Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

44 Sisäiset palvelut Tulostavoite: Käydään läpi matkanhallinnan prosessit ja valmistaudutaan sähköisen matkanhallintajärjestelmän (Travel) käyttöönottoon joissakin Metlan yksiköissä. Tuotokset ja laadunhallinta Matkanhallinnan prosessit kartoitettiin ja koko Metlalle laadittiin yhtenäiset prosessikuvaukset toiminnoista ennen matkaa ja matkan jälkeen. Samanaikaisesti valmisteltiin Travelin käyttöönotto Aditro HRM Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen ja projektisuunnitelman mukaisesti. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5. Tulosanalyysi Projektin toteutus on projektisuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja ensimmäiset yksiköt alkavat käyttää Travelia alkaen. Käyttöönotto toteutetaan vaiheittain niin, että koko Metlassa Travel on käytössä lukien. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Sisäiset palvelut Määrärahan käyttö - Palkat euroa, mikä on 16 % vuoden 2008 palkkakuluista (15 % vuonna 2007, 15 % vuonna 2006) - Muut menot euroa, mikä on 58 % vuoden 2008 muista menoista (58 % vuonna 2007, 57 % vuonna 2006) Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2008 % kokonais % kokonais % kokonaismenoista menoista menoista Palkat Muut menot Yhteensä Htv Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

45 2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite: Viimeistellään strateginen henkilöstösuunnitelma ja kehitetään henkilöstön osaamista henkilöstösuunnitelman pohjalta. Tuotokset Strategisen henkilöstösuunnitelman valmistelu jatkui OSARA-projektissa (Oikea osaaminen ja henkilöstörakenne). Osaamisrooleittaiset mittaustulokset laskettiin ja niitä käsiteltiin osaamisroolien mukaisissa alatyöryhmissä. Vuonna 2007 tehdyn osaamismittauksen tulokset antoivat selvän käsityksen nykyosaamisesta strategisilla osaamisalueilla. Tutkimuslaitoksen johto määritteli, että henkilöstösuunnitelma laaditaan vuosille 2009/ Tutkijoiden henkilötyövuosien osuus nousee henkilöstösuunnitelmakaudella 5 prosenttiyksikköä, jolloin tutkijoiden henkilötyövuosien osuus on 40 % vuonna Henkilöstösuunnitelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Henkilöstön osaamisen kehittäminen suunnitelman pohjalta toteutuu vuonna Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3. Tulosanalyysi Strategisen henkilöstösuunnitelman valmistelu jatkui eri prosesseissa. Tulostavoitetta ei täysin saavutettu, koska suunnitelman laatiminen on jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä erittäin haasteellista. Lisäksi työtä hidastivat avainhenkilöiden aikapula ja valmisteluresurssien vähäisyys. Tulostavoite: Valmistellaan alueyksikköuudistusta. Tuotokset Metlan edustajat olivat mukana maa- ja metsätalousministeriön asettamassa alueyksikkötyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä oli valmistella vuoden 2010 alusta voimaantulevaa Metlan alueyksikköuudistusta. Työryhmän tehtävänannon lähtökohtana oli Metlan johtokunnan tekemä päätös kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamisesta vuosina Sen mukaan toimintaysiköiden rakennetta muutettaisiin alkaen siten, että nykyisistä yhdeksästä maakunnallisesta yksiköstä muodostettaisiin neljä alueyksikköä. Työryhmä valmisteli esiselvityksen, joka käsiteltiin alueellistamisen koordinaatioryhmässä. Koordinaatiotyöryhmän lausunnon jälkeen maa- ja metsätalousministeriö antoi päätöksen Metsäntutkimuslaitoksen alueyksikköuudistuksesta (MMM019:00/2008). Metlan toimintayksiköt laativat osaamisprofiilit suunnitelluille alueyksikkökokonaisuuksille; Etelä-Suomi (Vantaa), Itä-Suomi (Joensuu, Punkaharju, Suonenjoki), Länsi-Suomi (Parkano, Kannus), Pohjois-Suomi (Rovaniemi, Kolari, Muhos). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4. Tulosanalyysi: Alueyksikkötyöryhmä valmisteli esiselvityksen annetussa määräajassa. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

46 Tulostavoite: Jatketaan muutosturvatyöryhmän työtä tuottavuusohjelman toteuttamisessa. Tuotokset Muutosturvatyöryhmän työ on jatkunut sovitusti. Työryhmä on käsitellyt mm. erilaisia tukitoimia muutostilanteissa. Rahoitustukea on käytetty suunnitellun mukaisesti tutkimusmetsäpäivien järjestämiseen, tutkimusmetsien uuden toimintamallin kehittämispäiviin, tutkimusmestarikoulutuksen loppuun saattamiseen, paikkatietokurssiin sekä yksilötukeen. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4 Tulosanalyysi Muutosturvatyöryhmä käsitteli mm. palvelukeskuksen palveluiden käyttöönoton selvitykset. Työryhmän työskentely ei ollut niin intensiivistä kuin vuonna 2007, koska työskentely oli sidoksissa perustetun alueyksikkötyöryhmän työhön. Tulostavoite: Laaditaan Metlan esimiestyön opas ja jatketaan esimiestyön kehittämistä. Tuotokset Työ on toistaiseksi keskeytynyt henkilöstöresurssivajeen takia. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 3. Tulosanalyysi Metlan tavoite on esimiestyön toimintatapojen parantaminen ja esimiesten valmentaminen noudattamaan yhtenäisia ja uusia toimintatapoja. Apuna työssä on Metlan esimiesopas. Siinä esitetään Metlan malli esimiestyöhön: menettelytavat ja linkit tärkeisiin asiakirjoihin. Työ on toistaiseksi keskeytynyt henkilöresurssivajeen takia. Päämääränä on lisäksi toteuttaa pilotti, jossa ensimmäinen ryhmä esimiehiä (20 25 henkilöä) koulutetaan vuoden 2009 aikana. Myös tämä työ on toistaiseksi keskeytynyt henkilöstöresurssivajeen takia. 46 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

47 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärä muutosprosentti 0,1-7,7-3,9 Henkilötyövuodet Koulutustaso, indeksiluku 5,5 5,6 5,5 Vakinaiset - lukumäärä - prosenttiosuus - kokoaikaiset - osa-aikaiset - osa-aikaiset % vakinaisista Määräaikaiset (sis. työllistetyt) - lukumäärä - prosenttiosuus - naiset (%) - miehet (%) Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta (%) , , , ,0 78,0 78,5 Kokonaistyövoimakustannukset (euroa/vuosi) Tehdyn työajan palkat, (%-osuus palkkasummasta) Välilliset työvoimakustannukset ja niiden %-osuus tehdyn työajan palkoista Henkilöstön ikäjakauma Keski-ikä (vuosi) - koko henkilöstö - vakinainen henkilöstö , ,2 47,0 49, , ,0 47,6 50, , , vuotiaat * vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 60-vuotiaat * luku sisältää alle 20 vuotiaat 48,3 51,1 TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyysindeksi 3,23 3,19 3,33 Tulovaihtuvuus (% henkilöstöstä) 1,5 0,7 0,6 Luonnollinen poistuma (% henkilöstöstä) 2,0 2,1 5,84 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen (% henkilöstöstä) 0,1 0,7 0,1 Sairauspoissaolot (työpv/htv) 6,7 7,7 8,2 Työterveyshuolto (euroa/htv) KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Koulutus ja kehittäminen (euroa/htv) Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) 3,1 3,2 2,7 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

48 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan rahoitus jakautui budjetti-, tulo- ja muuhun yhteistyörahoitukseen. Pääosa rahoituksesta oli valtion talousarvion toimintamenomäärärahaa. Kokonaisrahoitus oli 52,646 milj. euroa ja se pysyi edellisvuoden tasolla. Tutkimuslaitoksen budjettirahoituksen osuus kokonaismenoista oli 43,277 milj. euroa, jolloin kasvu oli 3,045 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen lisäykseen vaikuttivat palkkapoliittinen ratkaisu, muutto Vantaalle ja tutkimusmetsien käyttökorvaus. Lisäksi toimintamenoihin sisältyi myös vähennystä tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hallinnan siirroista johtuvista menoista. Toimin- tamenomomentille nettoutetuilla tuloilla katettiin 12 % kokonaismenoista. Kahtena edellisenä vuotena vastaavat osuudet olivat % riippuen EU:n takautuvasti maksamien tulojen suuruudesta. Asiakasrahoitteisen toiminnan tulojen osuus kokonaisrahoituksesta oli 3 %, nousten vähän edellisestä vuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen osuus oli 7 % kokonaisrahoituksesta. Tulorahoitus oli kaikkiaan 6,314 milj. euroa, jolloin talousarviossa ennakoidut tulot ylitettiin 1,254 milj. eurolla. Kokonaisrahoituksesta suoran budjettirahoituksen osuus oli 82 % ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 18 %. Tärkeimmät kotimaiset yhteistyörahoittajatahot olivat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Akatemia, Tekes ja työvoima- ja elinkeinokeskukset. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN RAHOITUS (1000 euroa) TP 2006 % TP 2007 % TP 2008 % Budjettirahoitus Toimintamenot Investointimomentit Tulorahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta EU-rahoitus Yhteistutkimustoiminta Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muut tulot Metlan budjettirahoitus yhteensä Muu yhteistyörahoitus Suomen Akatemia Yhteistyörahoitus Työllisyysrahoitus Muu julkinen rahoitus Muu rahoitus yhteensä Rahoitus kaikkiaan Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

49 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi Talousarvion toteutumalaskelmaa on täydennetty liitteessä 2 esitettävällä nettoutetuilla tuloilla ja menoilla. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hallinta siirrettiin Metsähallitukselle vuoden 2008 alusta lukien, joten puunmyyntitulot ja niistä saatavat arvonlisäverot siirtyivät Metsähallituksen liikevaihtoon. Vähäisiä tuloja on kirjattu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muihin tuloihin. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenoihin myönnettiin nettomäärärahaa 42,579 milj. euroa, joka lisääntyi 2,345 milj. euroa. Edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat huomioon ottaen oli toimintamenoihin käytettävissä 49,009 milj. euroa. Toimintamenojen nettokäyttö oli 43,277 milj. euroa lisääntyen edellisestä vuodesta 3,045 milj. eurolla. Käyttöä lisäsivät työ- ja virkaehtosopimusten soveltaminen, keskusyksikön muutto ja käyttökorvaukset Metsähallitukselle. Toimintamenoista vuoteen 2009 siirtyi 5,732 milj. euroa, mikä oli 0,698 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2008 siirtyvä erä. Siirtyvä määrärahaosuus on kokonaisuudessaan varattu vuoden 2009 toiminnan suunnittelukehyksiin. Hyvän tulokehityksen ansiosta siirtyvä erä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Tuotto- ja kululaskelman mukaan toiminnan tuotot laskivat peräti 46,4 % edellisestä vuodesta 6,471 milj. euroon lähinnä tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden siirron ja tulorahoituksen supistumisen vaikutuksesta. Maksullisen toiminnan osuus tuotoista oli 1,756 milj. euroa ja ne laskivat 55 % tutkimusmetsien siirron vaikutuksesta. Hallinnan siirto näkyy myös 63 %:n laskuna saaduissa vuokrissa ja käyttökorvauksissa. Muut toiminnan tuotot olivat 4,569 milj. euroa ja ne jäivät 3,190 milj. euroa edellisvuoden tasosta lähinnä talousarviotalouden ulkopuolisen yhteistyörahoituksen supistumisen johdosta. Toiminnan kulut nousivat 0,4 % vuodesta 2007 ja olivat 52,715 milj. euroa. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut 36,734 milj. euroa, joissa oli nousua 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista oli 69,7 %. Palkkausmenojen kehitykseen vaikuttivat henkilöstörakenteen kehitys, tulopoliittinen sopimus sekä lomapalkkavelan nousu. Vuoden 2008 tehtyjen henkilötyövuosien kokonaismäärä oli 784, jolloin laskua edellisvuoteen oli 10,6 %. Henkilöstökulut henkilötyövuotta kohti olivat euroa, jossa oli kasvua 12,9 % edellisvuoteen johtuen osin työllistettävien määrän supistumisesta. Palveluiden ostot olivat 4,824 milj. euroa, pysyen edellisen vuoden tasolla. Vuokrat laskivat 0,099 milj. euroa Vantaalle muuton ansiosta. Muut kulut olivat 3,502 milj. euroa, joista matkakustannusten korvausten osuus oli 2,094 milj. euroa ja käyttökorvausten osuus 1,020 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön oli 0,741 milj. euroa, johon sisältyi lähinnä Haapastensyrjän lämpökeskuksen II vaiheen rakentaminen, Suonenjoen kiinteistön peruskorjauksen aloitus sekä Rovaniemen toimintayksikön muutostöiden valmistuminen. Satunnaiset tuotot olivat kertaluonteisia korvauseriä. Satunnaiset kulut muodostuivat Metsähallitukseen siirtyneiden henkilöiden lomapalkkavelan maksusta. Tilikauden kulujäämä oli 48,230 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kulujäämä lisääntyi 6,328 milj. eurolla. Negatiivinen jäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei sisälly toiminnan tuottoihin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

50 3.4 Taseen analyysi Metsäntutkimuslaitoksen taseen loppusumma väheni 21,454 milj. euroon kun laitoksen kiinteistövarallisuuden siirto Metsähallituksen toteutettiin. Siirtyneen omaisuuden vähennys oli kaikkiaan 50,705 milj. euroa. Käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten sijoitusten arvoksi jäi siirron jälkeen 18,491 milj. euroa, vähennys oli 50,379 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden osalta siirtyneen omaisuuden arvo oli 41,647 milj. euroa, rakennusten arvo 9,046 milj. euroa ja muun siirtyneen omaisuuden arvo 0,012 milj. euroa. Toimintavuoden aikana Rovaniemen korjaushanke saatiin valmiiksi ja Haapastensyrjän sekä Suonenjoen rakennushankkeet aktivoitiin keskeneräisiin hankintoihin. Tilikaudella toteutettiin koneiden, laitteiden investointeja edellisvuotta vähemmän. Cleen Oy:n osakkeisiin sijoitettiin 0,04 milj. euroa. Vaihto-omaisuuden arvon nousi varastojen lisäyksenä vähän edellisen vuoden tasosta. Vaihto-omaisuuteen kuuluvat taimi- ja siemenvarastot, vartteet ja julkaisut. Lyhytaikaiset saamiset olivat 2,256 milj. euroa ja ne liittyivät lähinnä yhteisrahoitteisten hankkeiden maksatushakemussaataviin sekä asiakasrahoitteisen toiminnan ja tutkimusprojektien laskutukseen. Tilikauden alussa Metsäntutkimuslaitoksen oma pääoma oli 65,253 milj. euroa. Oman pääoman arvo väheni tilivuonna 52,563 milj. eurolla. Vieras pääoma oli 8,764 milj. euroa ja se lisääntyi 0,966 milj. eurolla viime vuodesta. Vieraan pääoman eristä saadut ennakot olivat 0,793 milj. euroa, lisääntyen 0,354 milj. eurolla lähinnä talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisrahoittajien ennakkomaksuina. Suurin vieraan pääoman erä oli siirtovelat 5,363 milj. euroa, joka sisältää lomapalkkavelan. Lomapalkkavelka lisääntyi 0,296 milj. euroa edellisestä vuodesta. 50 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

51 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Metlan sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa tutkimuslaitoksen johto. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi toteutettiin kaikkien toimintayksiköiden ja sisäisten palvelujen johtoryhmissä. Arvioinneissa käytettiin apuna sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suosittelemaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikkoa, joka on sisällöltään muotoiltu Metlan käyttöön soveltuvaksi. Parkanon toimintayksikössä toteutettu laaja riskienhallintaprojekti päättyi vuonna Yksikön riskinarvioinnissa käytettiin projektin tuloksena käyttöön otettua Kaiku-Luotain -kartan riskiryhmittelyä. Tulossuunnitelmissa otettiin käyttöön kaikkien tutkimuslaitoksen tulostavoitteiden riskinarviointi, jossa arvioidaan erityisesti resurssien riittävyyttä, toimintaympäristön uhkia ja aikataulun realistisuutta. Strategista henkilöstösuunnitelmaa 5 Arviointien tulokset Metlan toimintayksiköissä toteutetuissa toimintojen itsearvioinneissa arvioitiin kenttäkoepalveluja, Metlan ja Joensuun yliopiston yhteistyötä sekä taimituotantoa. Arviointien tulosten perusteella kenttäkoepalvelujen oleellisimmat kehittämistarpeet ovat palvelujen organisoinnissa ja tilausmenettelyissä. Metlan ja Joensuun yliopiston tutkimus- ja opetusyhteistyö on itsearvioinnin mukaan toteutunut hyvin. Keskeisinä yhteistyön kehittämiskohteina ovat Metlan ja Joensuun yliopiston yhteistyösopimuksen uudistaminen ja yhteisvirat. Taimituotannon kehittämistarpeita on tuotannon ohjauksessa ja valvonnassa sekä teknologian kehittämisessä. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) -tutkimusohjelman välievaluoinnin tarkoituksena oli arvioida, miten valmisteltiin osaamiskartoituksia hyödyntäen. Toiminnan seuraamiseksi käytettäviä mittareita täydennettiin edelleen. Sisäinen tarkastaja on tarkastustoiminnassaan selvittänyt tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan tilaa. Metlan sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan katsotaan täyttävän säädetyt vaatimukset. Tehdyn arvion perusteella olennaisimmat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistarpeet ovat seuraavat: 1. Riskienhallinnan kattava ja systemaattinen toteuttaminen osana johtamisjärjestelmää, 2. Tulos- ja poikkeamaraportoinnin kehittäminen, 3. Strategisen henkilöstösuunnitelman viimeistely ja vienti käytäntöön. ohjelma tukee Metlan strategiaa Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Arviointikriteereinä olivat ohjelman tavoitteiden saavuttaminen, hankkeiden tuottamat tulokset ja niiden vaikuttavuus. Hankkeiden tieteellistä tasoa ei varsinaisesti arvioitu. Evaluointi toteutettiin kirjallisen materiaalin ja tutkijoiden esitysten pohjalta. Ohjelman hankkeista kolmen todettiin olevan käytännönläheisiä kehittämishankkeita, muiden neljän vahvasti tutkimuksellisia ja teoreettisia. Hankkeiden tuottamien tulosten ja suoritteiden todettiin olevan suhteessa käytettyihin resursseihin. Arviointiryhmän mielestä tiedon popularisointi ja yhteiskunnallisen näkökulman vahvistaminen on tärkeää ja sitä tulee ohjelmassa jatkaa. Viestintään ja tulosten käytäntöön saamiseen tulee panostaa. 6 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuonna ei ollut takaisinperintöjä eikä havaittu väärinkäytöksiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

52 7 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Vertailu Toteutuma numero ja nimi Tilinpäätös % (TA + LTA) Talousarvio 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,50 0, Arvonlisävero , ,50 0, Sekalaiset tulot , ,38 0, Metsäntutkimuslaitoksen tulot , Maa- ja metsätalousmin. muut tulot , ,10 0, Ympäristömin. muut tulot , Eu-rahoitus , Muut sekalaiset tulot , ,28 0, Korkotulot ja voiton tuloutukset 108, ,00 0, Osinkotulot 108, ,00 0, Tuloarviotilit yhteensä , ,88 0,00 0 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot nimi ja määrärahalaji määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA+LTA) käyttö siirto seuraa- Tilinpäätös vuosilta vuonna vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 valle vuodelle siirtyneet 2008 (pl. muutokset) vuodelle 25. Oikeusministeriön hallinnonala , ,18 0, Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) , ,18 0, Valtiovarainministeriön hallinnonala , , , ,89 0, , , , , Valtiovarainmin. hallinnonalan arvonlisäveroenot (a) 36, ,89 668,89 0, Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (2v) , , , Työhyvinvoinnin edistäminen (2v) , , ,00 52 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

53 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot nimi ja määrärahalaji määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA+LTA) käyttö siirto seuraa- Tilinpäätös vuosilta vuonna vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 valle vuodelle siirtyneet 2008 (pl. muutokset) vuodelle 29. Opetusministeriön hallinnoala , , , ,00 0, , , , , Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 291, Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (3v) , , , , , , , , Tutkimusmäärärahat , , , , , , , , Veikkauksen ja raha-arpajaisten voiittovarat urheilun ja liikuntakasv. edistämiseen (a) , Liikuntapaikka-rakentaminen , , ,00 0, Maa- ja metsätalousmin. hallinnonala , , , , , , , , , Yhteistutkimukset (3v) , , Maa- ja metsät.min. hallinnonalan alv-menot (a) , ,40 0, Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (a) , , , , Toimintamenot (2v) , , , , , , Toimintamenot (2v) ,00 0, , , ,42 0, Palkkaukset , Muut toimintamenot , Asiakarahoitus , Metsäklusteri Oy:n osakkeiden ,00 merkintä Yhteistutkimukset (3v) , , , ,35 0, Maa- ja metsät. min. hallinnonalan alv-menot (a) , Työ- ja elinkeinomin. hallinnonala 977, , ,11 0, Työ- ja elinkeinomin. hallinnonalan arvonlisävero (a) , ,80 0, Kauppa- ja teoll.min. hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 977,32 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

54 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot nimi ja määrärahalaji määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA+LTA) käyttö siirto seuraa- Tilinpäätös vuosilta vuonna vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 valle vuodelle siirtyneet 2008 (pl. muutokset) vuodelle Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (k) , ,31 0, Palkkaukset , ,78 0, Muut menot , ,53 0,00 34.Työministeriön hallinnonala , Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) , Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (k) , Palkkaukset , Muut menot , Ympäristöministeriön hallinnonala , ,09 306,09 0, , , ,17 0, Ympäristömin. hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) ,09 306,09 0, Eräät suojelualueiden menot (3v) , , , ,17 0, Ympäristömin. hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) ,24 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,16 Metsäntutkimuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja valtuuksia. 54 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

55 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,70 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,37 Muut toiminnan tuotot , , , ,14 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,47 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 6 658, ,82 Henkilöstökulut , ,83 Vuokrat , ,93 Palvelujen ostot , ,21 Muut kulut , ,49 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,52 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,46 Poistot , ,57 Sisäiset kulut , , , ,61 JÄÄMÄ I , ,47 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 254,96 163,80 Rahoituskulut -767,76-512,80-709,72-545,92 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot ,63 234,50 Satunnaiset kulut , ,50 0,00 234,50 JÄÄMÄ II , ,89 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta 0,00 0, , ,20 JÄÄMÄ III , ,69 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 0, ,37 Perityt arvonlisäverot , ,37 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,86 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ , ,55 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

56 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet 0, ,55 Rakennusmaa- ja vesialueet 0, ,05 Rakennukset 0,00 0, , ,86 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,37 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,15 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,11 Rakennukset , ,17 Rakennelmat , ,97 Rakenteet , ,20 Koneet ja laitteet , ,80 Kalusteet , ,19 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634, ,30 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,31 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,72 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,40 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,47 Keskeneräinen tuotanto , ,52 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,99 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,04 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,60 Ennakkomaksut 4 257, , , ,79 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 635,90 635, , ,68 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,46 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,72 56 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

57 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,76 Pääoman siirrot , ,83 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,79 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat , , , ,50 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,61 Ostovelat , ,98 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,34 Edelleen tilitettävät erät , ,06 Siirtovelat , ,43 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,43 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,93 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,72 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

58 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen: Vuoden 2008 talousarviossa toteutettiin Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevien metsien ja luonnonsuojelualueiden siirto Metsähallitukselle. Siirron vaikutukset on huomioitu tulojen ja toimintamenojen mitoituksessa. Talousarvion tulomomentti ( ) poistettiin, siten tulojen vähennys oli 2 milj. euroa. Toimintamenoja vähennettiin 35 henkilön siirtymisen ja tuottavuustoimenpiteiden johdosta 1,835 milj. eurolla ja toisaalta toimintamenoja lisättiin tutkimusmetsien käyttökorvauksen ja organisaatiomuutoksen siirtymävaiheen menojen johdosta 1,256 milj. eurolla, joten nettovähennys oli 0,579 milj. euroa. Hallinnan siirrot vähensivät myös ympäristöministeriön rahoitusta 0,589 milj. eurolla. Taseen puolella hallinnan siirto näkyy 41,647 milj. euron omaisuuden vähennyksenä lähinnä maa-, metsä- ja vesialueissa sekä 9,046 milj. euron vähennyksenä rakennuksissa. Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden siirto vaikuttaa talousarvion toteutumalaskelmassa, tuotto- ja kululaskelman ja taseen vertailtavuuteen. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumuksen Suomen rahaksi Metsäntutkimuslaitoksella ei ole ulkomaanrahamääräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia tilinpäätöshetkellä. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tuotto- ja kululaskelmaan sekä taseeseen Tilinpäätöksen laadinnassa noudatettuja arvostus- ja jaksotusperiaatteita ei ole muutettu. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Tilintäätöksessä ei ole aikaisempiin vuosiin kohdistuneita korjauksia. 5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Vuoden 2008 tuloihin sisältyi 0,051 milj. euroa Euroopan komission takautuvasti maksamia tuloja. Vuoden 2007 osalta vastaavasti takautuvat tulot olivat 0,37 milj. euroa. Takautuvat erät vaikuttavat tuotto- ja kululaskelmassa toiminnan tuottojen määrään sekä talousarvion toteutumalaskelmassa siirtyvän erän suuruuteen. 6) Selvitys varainhoitovuoden jälkeisistä olennaisista tapahtumista Varainhoitovuoden päättymisen jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta varainhoitovuoden tilinpäätökseen. 58 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

59 Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2008 Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot määrärahojen 2008 Talousarvio Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty (TA + LTA) käyttö siirto seuraavalle Tilinpäätös vuosilta vuonna 2008 vuonna 2008 seuraavalle vuonna 2008 vuodelle siirytyneet (pl. peruutukset) vuodelle Bruttomenot , ,42 Metsäntutkimuslaitoksen Bruttotulot ,79 0,00 toimintamenot (2v) Nettomenot , , , ,42 0, Bruttomenot , , ,10 Metsäntutkimuslaitoksen Bruttotulot , , ,17 toimintamenot (2v) Nettomenot , , , , , , MMM:n hallinnonalan Bruttomenot , ,12 arvonlisävero menot (a) Bruttotulot , ,72 Nettomenot , ,40 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Metsäntutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole siirrettyjen määrärahojen peruutuksia toimintavuonna Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

60 Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,09 Palkat ja palkkiot , ,66 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,57 Henkilösivukulut , ,74 Eläkekulut , ,95 Muut henkilösivukulut , ,79 Yhteensä , ,83 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,00 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 6 656, ,00 Johto 969,00 968,00 Muu henkilöstö 5 687, ,00 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poisto Poistoaika Vuotuinen -menetelmä vuotta poisto % 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto Asuinrakennukset tasapoisto Toimistorakennukset tasapoisto Teollisuusrakennukset tasapoisto Varastorakennukset tasapoisto Muut rakennukset tasapoisto Rakennelmat tasapoisto Rakenteet tasapoisto Autot ja muut maa-kuljetusvälineet tasapoisto Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto Raskaat työkoneet tasapoisto Kevyet työkoneet tasapoisto Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto Puhelinkeskukset ja muut viestintäl. tasapoisto Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto Laboratorilaitteet ja -kalusteet tasapoisto Muut tutkimuslaitteet tasapoisto Muut koneet ja laitteet tasapoisto Kalusteet tasapoisto Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

61 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Kansallisomaisuus Yhteensä 100 Metsäalueet 101 Rakennusmaa 102 Rakennukset 109 Keskeneräiset hank. Hankintameno , , ,98 0, ,58 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset , , ,57 0, ,17 Hankintameno ,00 0, ,41 0, ,41 Kertyneet poistot ,00 0, ,72 0, ,72 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, ,31 0, ,31 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, ,41 0, ,41 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet Hankintameno ,00 0,00 0,00 0, ,00 Lisäykset ,28 0,00 0,00 0, ,28 Vähennykset 3 810,68 0,00 0,00 0, ,68 Hankintameno ,60 0,00 0,00 0, ,60 Kertyneet poistot ,63 0,00 0,00 0, ,63 Vähennysten kertyneet poistot 3 445,18 0,00 0,00 0, ,18 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ,09 0,00 0,00 0, ,09 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,54 0,00 0,00 0, ,54 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,06 0,00 0,00 0, ,06 Aineelliset hyödykkeet 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa 122 Rakennukset 123 Rakennelmat 124 Rakenteet Hankintameno , , , , ,91 Lisäykset 0,00 0, ,21 0,00 0,00 Vähennykset , , , , ,88 Hankintameno , , , , ,03 Kertyneet poistot ,00 0, , , ,71 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, , , ,78 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0, , , ,82 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0, ,70 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0, , , ,75 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,28 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

62 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 125- Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Taide-esineet 129 Keskener. hankinn. Hankintameno , , , , ,89 Lisäykset , ,18 0, , ,07 Vähennykset , ,15 0, , ,36 Hankintameno , , , , ,60 Kertyneet poistot , ,11 0,00 0, ,58 Vähennysten kertyneet poistot , ,13 0,00 0, ,31 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,54 0,00 0, ,09 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,70 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,52 0,00 0, ,06 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,54 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvop. Hankintameno ,72 0,00 0,00 0, ,72 Lisäykset ,00 0,00 0,00 0, ,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno ,72 0,00 0,00 0, ,72 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,72 0,00 0,00 0, ,72 Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 76,96 55,80 21,16 Osingot 178,00 108,00 70,00 Rahoitustuotot yhteensä 254,96 163,80 91,16 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 632,76 454,72 178,04 Muut rahoituskulut 135,00 255,00-120,00 Rahoituskulut yhteensä 767,76 709,72 58,04 Netto -512,80-545,92 33,12 62 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

63 Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja lainoja. Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kappale Markkina- Kirjanpito- Omistus- Myynti- Saadut Markkina- Kirjan määrä arvo arvo osuus % oikeuksien osingot arvo pitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet ,72 178, ,72 Pohjanmaan Puhelinsouuskunta , ,82 Vaasan Puhelin Oy ,23 178, ,23 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy , ,67 Metsäklusteri Oy , ,00 Cleen Oy Osakkeet ja osuudet yhteensä , , ,72 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

64 Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 5 Yli Alle 1 5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 635,90 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 635,90 0,00 0,00 635, Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 5 Yli Alle 1 5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,00 Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Metsäntutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä voimassa olevia valtiontakauksia ja valtiontakuita. Vastuusitoumukset Metsäntutkimuslaitoksella on kaksi toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasopimusta, jotka todennäköisesti ovat voimassa yli viisi vuotta ja on siten arvoltaan vähintään 5 milj. euroa. Merkittävät monivuotiset taloudelliset sopimusvastuut Vuokrasopimukset Vuosittaiset talousarviomenot yhteensä, arvio -Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset yhteensä Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja rahastoituja varoja. Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja varoja. 64 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

65 Liite 15: Velan muutokset Muutos Muu pitkäaikainen velka , , ,50 Yhteensä , , ,50 Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

66 Liite 1 NETTOBUDJETOIDUN MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN (ASIAKASRAHOITTEINEN TOIMINTA/ART) KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 1) maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset varte-ja siementaimiennakoita vast. henkilök.2) varte-ja siementaimiennakoita vast.muut erillisk.2) Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista,% Ylijäämä tuotoista, % Tuotot % kokonaiskustannuksista Laskelmissa käytetty nimelliskorko-% 4,4 3,0 2,0 1) Sisältää vuosina saatujen ennakkomaksujen tuloutuksia euroa. Tulouttamattomien ennakkomaksujen määrä oli euroa. 2) Keskeneräisten varte- ja taimihankkeiden saatuja ennakkomaksuja vastaavat vuoden 2008 kustannukset euroa sisältyvät lukuihin vähennyksin. Vuonna 2008 tuloutettuja toimituksia vastaavien vuosina saatujen ennakoiden kustannukset euroa sisältyvät lukuihin lisäyksinä. Tulouttamattomia ennakkomaksuja vastaavien kustannusten määrä oli euroa. 66 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

67 Liite 2 MUUN MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA VUOKRAT JA KÄYTTÖKORVAUKSET Talousarvio Toteutunut TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat Käyttökorvaukset 894 Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET KÄYTTÖJÄÄMÄ YLIJÄÄMÄ 0 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % 0 8 Ylijäämä tuotoista, % 0 8 Tuotot % kokonaiskustannuksista Vuokrat ovat maanvuokraa, vuokria asunnoista, muista rakennuksista, kuljetusvälineistä sekä koneista ja laitteista. Vuokrien ja käyttökorvausten kustannukset eivät ole todettavissa kirjanpidosta. Kustannusten arviointi on tehty Metlan toimintayksiköiltä saatujen selvitysten perusteella. PUUN MYYNTI Toteutunut TUOTOT 2008 Maksullisen toiminnan tuotot KÄYTTÖJÄÄMÄ YLIJÄÄMÄ Momentille MMM:n hallinnonalan muut tuotot tuloutettu Stora Enso Oyj:lta saatu puunmyyntitulo. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

68 Liite 3 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 1) 1) 2) Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta EU:lta saatu rahoitus muu valtion ulkop. rahoitus Tuotot yhteensä 3) KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palveluiden ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista 4) Poistot Kokonaiskustannukset yht KUSTANNUSVASTAAVUUS Tuotot-kustannukset Kustannusvastaavuus-% ) Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU-, SA-hankkeiden ja tutkimushankkeilla olevan yhteistutkimuksen tuotot ja kustannukset 2) Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU- ja SA-hankkeiden tuotot ja kustannukset 3) Vuonna 2008 tuloutettua YRT ja EU-tuloa on jätetty pois laskelmasta ) Osuus yhteiskustannuksista 68 % vuonna 2008 ja 67 % vuosina Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyvien hankeryhmien lyhenteet ja sisältö TAU valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitus, Metlan momentti ja MMM SA Suomen Akatemian momentti YRT Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti sekä laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*- rahoitus ja MMM EU EU:n osarahoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta MUUT Kirjausoikeus yhteistutkimusmomentille ja tutkimushankkeilla oleva 630*-rahoitus 68 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

69 8 Allekirjoitukset Tilinpäätösasiakirja on hyväksytty Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta JOHTOKUNTA Paavo Pelkonen Marja Hilska-Aaltonen Saara Bäck Reivo Järvenpää Markku Karlsson Karen Wik-Portin Aimo Jokela Hannu Raitio Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

70 Liite 4 Metlan johtokunta Timo Kekkonen, pj, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Marja Hilska-Aaltonen, vpj, metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Saara Bäck, professori, Suomen ympäristökeskus, alkaen ylitarkastaja, ympäristöministeriö Reivo Järvenpää, johtaja, Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi Markku Karlsson, teknologiajohtaja, UPM-Kymmene Oyj Hannu Raitio, ylijohtaja, professori, Metla Ritva Toivonen, johtaja, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Aili Tuimala, varttunut tutkija, Metla, henkilöstön edustaja johtokunnan sihteerinä toimi hallintojohtaja Tero Oksa. Metlan johtokunta kokoontui 11 kertaa. Metlan johtokunta Paavo Pelkonen, puheenjohtaja, professori, Joensuun yliopisto Marja Hilska-Aaltonen, vpj, metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö Saara Bäck, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Reivo Järvenpää, johtaja, Metsänomistajien Liitto, Etelä-Suomi Markku Karlsson, tutkimusjohtaja, UPM-Kymmene Karen Wik-Portin, johtaja, Rannikon metsäkeskus Aimo Jokela, aluetiedottaja, METLA, henkilöstön edustaja johtokunnan sihteerinä toimii hallintojohtaja Tero Oksa. Johtoryhmä Ylijohtaja, professori Hannu Raitio, pj Tutkimusjohtaja, professori Leena Paavilainen Tutkimusjohtaja, professori Pasi Puttonen Palvelujohtaja Kristiina Borg ( alkaen) Metsätalousinsinööri Aimo Jokela, henkilöstön edustaja Viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen ( alkaen) Metlan johtoryhmä kokoontui 11 kertaa. SAB (Scientific Advisory Board) Pasi Puttonen, pj, professori, Metlan tutkimusjohtaja Darius M. Adams, professori, Department of Forest Resources, Oregon State University, USA Anatoly Petrov, professori, All-Russian Institute of Continuous Education in Forestry, Venäjä Luc E. Pâques, professori, INRA, Ranska Jagmohan S. Maini, PhD, Kanada Kjell Danell, professori, SLU, vaihtui vuonna 2008, uusi jäsen Jan Fryk, SkogForsk, Ruotsi Metlan kansainvälinen tieteellinen neuvonantajisto kokoontui Vantaalla, Kuopiossa ja Suonenjoen tutkimusasemalla Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

71 Temaattiset tutkimusohjelmat Ydinosaaminen Painoalat Metlan strategia Kansallinen metsäohjelma, metsäklusterin tutkimusagenda, muut eurooppalaiset ja kansallisen tason tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö Johtokunta Asiakkaat ja muut sidosryhmät Ylijohtaja Alueelliset toimintayksiköt Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukitoiminnot Sisäiset palvelut Asiakkaat ja muut sidosryhmät Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös

72 Liite 5 Toimintayksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöstö Metla on Euroopan suurin metsäntutkimuksen asiantuntijaorganisaatio. Se on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 henkilöä. Vahvan alueellisten toimintayksiköiden verkon ansiosta Metla pystyy palvelemaan asiakkaitaan koko maassa. Joensuu: metsä- ja puuosaamisen alueellinen kehittäminen Itä-Suomessa. Vakinaista henkilöstöä 79. Kannus: metsäenergia, rannikkometsät ja metsäsuunnittelu. Vakinaista henkilöstöä 24. Kolari: metsänraja-alueiden hoito ja kestävä käyttö. Vakinaista henkilöstöä 17. Muhos: metsien uudistumisen ekologia ja metsäympäristön muutokset. Vakinaista henkilöstöä 42. Parkano: metsien terveydentila sekä turvemaiden metsätalous. Vakinaista henkilöstöä 36. Punkaharju: metsägeneettikka ja käytännön metsänjalostus. Vakinaista henkilöstöä 30. Rovaniemi: pohjoisen metsänhoidon menetelmät, metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Vakinaista henkilöstöä 69. Suonenjoki: taimitarhatutkimukset ja metsän uudistaminen. Vakinaista henkilöstöä 46. Vantaa: ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä metsien käyttö. Vakinaista henkilöstöä Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2008

73 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös