Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31. Opiskelijaohjauksen käsikirja A31
|
|
- Veikko Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 1 (43) Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 Opiskelijan ohjauksen käsikirja
2 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 2 (43) Sisällysluettelo 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaation välinen yhteistyö Tiedonkulku Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä Harjoitteluyksikkö Harjoitteluyksikön ilmapiiri Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat Ohjaussuhde Opiskelija Puhelimeen vastaaminen ja puhelun siirto Harjoittelujakson päättyessä opiskelija Työ- ja suojavaate Lääkehoito harjoittelun aikana Opiskelijat sijaisina Turvallisuus Ohjaaja Harjoittelua ohjaava opettaja Lähteet Keuhko- ja infektio-osaston toiminta-ajatus Hoidon lähtökohdat osastolla Potilaat Työskentely osastolla Päiväjärjestys osastolla Hoitotyön periaatteita Lääkkeiden jako potilaille keuhko- ja infektiosairauksien osastolla Hoitoisuusluokitus Hyvän hoidon periaatteet Inhaloitavat lääkkeet ja niiden ottovälineet Lyhennesanastoa...37
3 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 3 (43) 1. Johdanto Tässä käsikirjassa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden työssä oppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä - Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosille Tavoitteena on varmistaa laadukas ja turvallinen oppimisympäristö opiskelijalle sekä yhtenäistää opiskelijaohjausta koulutuksen ja työelämän välisessä yhteistyössä. Ohjattu harjoittelu muodostaa merkittävän osan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulutuksesta. Harjoittelu toteutuu opettajan, opiskelijan ja ohjaajan vastuulla. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta vastavuoroisuutta sekä sitoutumista ohjaukseen ja oppimiseen. Harjoittelun avulla varmistetaan opiskelijan osaaminen ja vahvistetaan työelämässä tarvittavia valmiuksia. Harjoittelussa ollessaan opiskelija samaistuu ammattialansa edustajiin ja sitoutuu toimimaan tulevassa ammatissaan. Opiskelijaohjauksen käsikirja on toteutettu opiskelijaohjauksen kehittämisprojektin tuloksena ja on laadittu yhteistyössä TtM-opiskelija Jaana Luokkakallion kanssa. Käsikirja on otettu käyttöön syksyllä 2011 ja sitä päivitetään vuosittain. Viimeisin päivitys on tehty Opiskelijaohjauksen käsikirja toimii yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin harjoittelun- ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimusten mukaisesti. Opiskelijoiden ohjattu harjoittelu ja työssä oppiminen perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun, koulutuskeskus SEDU:n ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin välisiin sopimuksiin. Opetusvelvollisuus sisältyy Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tehtävänkuvaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikki työpaikat ovat savuttomia ja savuttomuus koskee myös opiskelijoita ja opettajia harjoittelujakson aikana. Savuttomuus tukee potilaiden sekä henkilökunnan hyvinvointia ja lisää työturvallisuutta. Savuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakkaa tai nuuskaa ei käytetä harjoittelupäivänä eikä siihen kuuluvien ruoka- ja kahvitaukojen aikana.
4 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 4 (43) 2. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaation välinen yhteistyö Laatuvaatimus Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö on säännöllistä ja joustavaa. Sovituilla resursseilla mahdollistetaan opiskelijan harjoittelu sekä luodaan edellytykset laadukkaalle ohjaukselle. Harjoitteluorganisaatio sopii ja tarkastaa yhdessä oppilaitoksen kanssa harjoittelupaikkojen riittävyyden sekä opiskelijoiden määrän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin huolehtii, että harjoittelu perustuu voimassa oleviin EPSHP:n ja oppilaitosten välisiin sopimuksiin harjoittelun järjestämisestä vastaa harjoittelujakson aikana opiskelijoiden työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla sekä huolehtii, että toiminnassa otetaan huomioon EPSHP:n työsuojelutoimintaohjelma nimeää opiskelijavastaavan, jolla on riittävät valmiudet tämän tehtävän hoitamiseen ja joka toimii EPSHP:n edustajana harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa varmistaa, että harjoitteluyksikössä on riittävästi ammattitaitoisia opiskelijaohjaajia Harjoitteluyksikkö allekirjoittaa harjoittelun alkaessa kunkin oppilaitoksen mukaisen opiskelijakohtaisen ohjaussopimuksen (Sedu) päättää opiskelijamäärän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin nimeää 1 2 opiskelijavastaavaa, jotka osallistuvat aktiivisesti heille suunnattuihin koulutuspäiviin, joista osa voidaan toteuttaa verkko-opintoina resursoi riittävästi aikaa opiskelijan ohjaukseen sekä tavoite- että arviointikeskusteluihin Oppilaitos harjoittelukoordinaattori (Seamk), koulutuspäällikkö sekä työssäoppimiskoordinaattori (Sedu) toimivat oppilaitosten edustajina harjoitteluorganisaatiossa tapahtuvan harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa harjoittelukoordinaattoria (Seamk) ja työssäoppimiskoordinaattoria (Sedu) koskee yleisen virkasäännön ja työlainsäädännön määräysten mukainen vaitiolo- ja salassapito-velvollisuus
5 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 5 (43) oppilaitosten vastuu- ja vakuuttamisvelvollisuus harjoittelun yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaan mahdollisen työtaistelun ajaksi oppilaitokset keskeyttävät opiskelijan harjoittelun harjoitteluyksikössä oppilaitokset valmentavat opiskelijaa harjoitteluun sekä huolehtivat osaltaan siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa sekä työstä että työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä oppilaitokset järjestävät yhteistyössä työelämän kanssa säännöllisesti ohjaajakoulutusta (Seamk) sekä työpaikkaohjaajakoulutusta (Sedu)
6 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 6 (43) 3. Tiedonkulku Keuhko- ja infektiosairauksien osastolla sairaanhoitaja Hannele Kivelä, sairaanhoitaja Jaana Pelander ja osastonhoitaja Anne Heinonen ovat opiskelijavastaavia. Opiskelijavastaavan tehtävät osallistuu aktiivisesti opiskelijanohjauksesta vastaaville henkilöille suunnattuihin koulutuspäiviin/palavereihin, joita järjestetään vähintään lukuvuosittain oppilaitoksen harjoittelukoordinaattorin (Seamk) ja ylihoitajan kanssa. tulevien opiskelijoiden harjoitteluun liittyvästä asioista tiedottaminen ohjaajien nimeäminen, tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle nimetään oma ohjaaja (1-2) toimittaa opiskelijoiden henkilökohtaisten ohjaajien nimet ja työvuorot mahdollisuuksien mukaan harjoittelusta vastaavalle opettajalle ohjeistaa opiskelijoita laatimaan työvuorot harjoittelujaksolle. Työvuorosuunnitelma ja siihen tehdyt muutokset tulee olla selkeästi luettavissa ja tulee olla riittävästi yhteisiä työvuoroja ohjaajien kanssa ottavat opiskelijat vastaan, jakaa tarvittavia hoitotyöhön liittyviä materiaaleja ja esittelee yksikköä Osastonhoitajan tehtävät huolehtii, että Job-stepissä oleva yksikön esittely on ajan tasalla huolehtii, että perehdytyskansiot /-sivut ovat ajan tasalla sopii ja tarkistaa yhdessä oppilaitoksen kanssa opiskelijoiden harjoittelupaikkojen riittävyyden sekä opiskelijoiden määrän suhteessa toimintayksikön toimintaan. mahdollistaa yksikössä laadukkaan ohjauksen riittävällä resursoinnilla antaa opiskelijoille effica käyttäjä tunnukset (tämän voi tehdä myös opiskelijavastaava) Keuhko- ja infektio-osaston perehdytyksessä sovelletaan osaston uuden työntekijän perehdytysmallia. Perehdytyslomake liitteenä.( Liite 1.) Yksikössä on toimintayksikön kotisivut sekä pieni käsikirjasto, jotka ovat opiskelijoiden käytössä.
7 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 7 (43) 4. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä 4.1 Harjoitteluyksikkö hoitotyön toimintafilosofia, arvot ja periaatteet on määritelty ja ne näkyvät opiskelijaohjauskansiossa/käsikirjassa sekä työskentelyssä potilaan oikeudet ja potilasturvallisuuteen liittyvät tekijät tunnistetaan ja ne näkyvät hoitotyössä harjoittelun tavoitteilla on yhteys harjoitteluyksikön toimintaperiaatteisiin ja lähtökohtiin harjoittelu toteutuu työsuojeluohjeiden ja määräysten mukaisesti ja yksiköstä löytyy päivitetyt työ-, toiminta- ja turvallisuusohjeet tiedottaa ja opettaa opiskelijalle tietosuojan ja salassapidon merkityksen ja sisällön opiskelijat saavat potilastietojärjestelmään opiskelijaoikeudet ja hoidon kirjaaminen täyttää hyvän kirjaamisen kriteerit potilaan/asiakkaan hoitotyöhön liittyvä tiedonkulku on toimivaa 4.2 Harjoitteluyksikön ilmapiiri Laatuvaatimus Harjoitteluyksikön ilmapiiri tukee oppimista. ilmapiiri on opiskelijamyönteinen osastonhoitaja mahdollistaa yksikössä laadukkaan ohjauksen riittävällä resursoinnilla henkilökunta arvostaa työssään hyvää ammattitaitoa, sitoutuneisuutta sekä yhteistyökykyä työntekijät nähdään keskeisenä voimavarana, esille tulevat ongelmat ratkaistaan avoimesti ja toiminta on kollegiaalista sekä työhyvinvointia edistävää henkilökunta on kiinnostunut ja sitoutunut opiskelijan ohjaukseen hoitotyössä ja opiskelijaohjauksessa korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys opiskelija otetaan hyvin vastaan ja perehdytetään harjoitteluyksikön toimintaan
8 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 8 (43) opiskelijaa kannustetaan osallistumaan harjoitteluyksikön jokapäiväiseen toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön ja tuetaan käyttämään oppimiaan tietoja ja taitoja opiskelijalle annetaan opiskelu- ja työrauha 4.3 Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat Laatuvaatimus Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat ovat yhtenevät koulutuksen tavoitteiden ja arviointikriteereiden kanssa sekä tukevat opiskelijan ammatillista kasvua. Koulutusorganisaatio lähettää opiskeluvastaavalle ja osastonhoitajalle lukukauden harjoittelujaksoja koskevan yleissuunnitelman. Opettaja sopii osastonhoitajan kanssa opiskelijoiden määristä ja ajankohdista toimittaa yksikköön harjoitteluun liittyvän materiaalin mm. työyksikön kannalta keskeisimmät opetussuunnitelmat ja opintojaksokuvaukset harjoittelujakson tavoitteet, sisältö ja arviointi seuraa opiskelijoiden valmiuksia koulutuksen eri vaiheissa opettaja resursoi riittävästi aikaa opiskelijan käytännön harjoitusjaksolle olemalla fyysisesti läsnä vähintään päivä / harjoittelujakso. Opiskelijavastaava / osastonhoitaja osallistuvat opiskelijaohjauspalavereihin, joita järjestetään vähintään lukuvuosittain oppilaitoksen vastuuopettajan ja ylihoitajan kanssa tiedottaa ohjaajille ja muulle henkilökunnalle harjoitteluun liittyviä asioita osastonhoitaja käsittelee opiskelijoiden antaman palautteen toimintayksikön osasto-tunneilla Ylihoitaja välittää osastonhoitajalle opiskelijoiden antaman palautteen (CLES) Opiskelijalla on oikeus saada hyvä perehdytys ja ohjaus työyksikön moniammatilliseen työskentelyyn. Ohjaussuhde on vastavuoroinen, joten toivomme yhteistyösuhteen olevan keskusteleva.
9 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 9 (43) 5. Ohjaussuhde Laatuvaatimus Opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välinen yhteistyösuhde on tasa-arvoinen ja vastuullinen vuorovaikutussuhde, jossa vallitsee toisten kunnioittaminen ja hyväksyntä. Ohjaussuhde on vastavuoroinen, keskusteleva, avoin sekä turvallinen yhteistyösuhde, jossa opettaja ja työyhteisö tukevat opiskelijan oppimista jaetaan harjoitteluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja hyväksyntä opiskelijan, opettajan ja ohjaajien välisissä tapaamisissa painopiste on opiskelijan oppimisessa ja ilmapiiri on kollegiaalinen
10 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 10 (43) 6. Opiskelija Laatuvaatimus Opiskelija tiedostaa oman vastuunsa oppimisessa, oppimisen ja ohjauksen arvioinnissa sekä sitoutuu opiskeluun ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi Ennen harjoittelua on suorittanut hyväksytysti harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot AMK-opiskelijat varaavat harjoittelupaikan Jobstepin kautta. Jobstepissa on näkyvillä, millä ajanjaksolla ja kuinka monta opiskelijaa voi tulla käy halutessaan tutustumassa harjoittelu paikkaansa ennen harjoittelun alkua sopii osastonhoitajan / opiskelija vastaavan kanssa osastolle tuloajan tekee / päivittää Job-steppiin CV:nsä ja toimittaa harjoittelujaksonsa alustavat tavoitteet ohjaajalleen jo ennen osastolla tuloaan Harjoittelujakson aikana opiskelija on aktiivinen ja oma-aloitteinen, sitoutunut opiskeluun tiedostaen oman vastuunsa oppimisessa ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi esim. soittaa itse toimenpidehoitajalle ja sopii päivän, koska pääsee tmp :n mukaan. käyttäytyy ammatillisesti ja asiallisesti potilaita, omaisia, henkilökuntaa sekä muita opiskelijoita kohtaan pukeutuu asiallisesti hygieniasyistä kello, sormukset, rannerenkaat, kasvolävistykset, isot korut, rakenne-kynnet jne. ovat ehdottomasti kiellettyjä, oman puhelimen käyttöä vältettävä. välttää voimakkaita hajusteita potilaiden ja henkilökunnan allergiaoireiden vuoksi noudattaa sovittuja työaikoja sekä kahvi- ja ruokataukoja on yhteistyöhaluinen ja vastuuntuntoinen noudattaa vaitiolovelvollisuutta ilmoittaa ajoissa työvuoromuutokset ja poissaolot osastonhoitajalle, omalle ohjaajalle sekä ohjaavalle opettajalle.
11 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 11 (43) 6.1 Puhelimeen vastaaminen ja puhelun siirto Puhelimeen vastataan: keuhko- ja infektio-osasto A31 + opiskelija + nimi Potilaspuhelu siirretään: "recal" sekä potilaspuhelimen neljä viimeistä numeroa (puhelinnumerolistoja löytyy toimiston pöydiltä) Omaiselle annetaan suora numero potilaspuhelimeen sekä huoneen numero. Tietoja annetaan potilaan luvalla vain lähiomaisille. On toivottavaa, että omaiset sopivat keskenään, kuka tiedustelee potilaan vointia. Potilastietoja kysyttäessä pyydetään ensisijaisesti kyseisen moduulin ryhmänjohtajaa puhelimeen. Tutkimusten vastauksista tiedon antaa vain hoitava lääkäri! 6.2 Harjoittelujakson päättyessä opiskelija tekee kirjallisen itsearvioinnin (Seamk) tai näyttösuunnitelman itsearvioinnin (Sedu) ennen loppuarviointitilaisuutta, arvioiden omaa toimintaansa, osaamistaan ja oppimistaan osallistuu loppuarviointi- (Seamk) ja näytönarviointi- (Sedu) keskusteluun antaa suullista palautetta harjoittelun ohjauksesta antaa palautetta harjoitteluyksikön hoitotyöstä ja ohjauksesta, täyttäen sähköisen arviointilomakkeen (CLES) 6.3 Työ- ja suojavaate Työasun tulee olla työnteon ja sairaalahygienian kannalta tarkoituksenmukainen. Opiskelija käyttää sairaalan antamaa työasua suojavaatteena. Yleisperiaatteita ovat: Työasun tulee peittää alla olevat omat vaatteet Työasun tulee olla puhdas Potilasvaatteet eivät kuulu työasuun Työjalkineiden tulee olla tukevat, turvalliset ja helposti puhdistettavat Pitkät hiukset tulee olla sidottuna Korut eivät kuulu työasuun Hyvä käsihygienia Tavanomaiset varotoimet hoitotyössä Suojainten oikea käyttö Ympäristön puhtaus ja siisteys Elintarvikehygienia
12 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 12 (43) Hyvä käsihygienia - Kädet desinfioidaan sekä ennen ja jälkeen potilaskontaktin - Huomioi oikea desinfektiotekniikka opetetaan myös potilaille ja omaisille - Käsien pesu aina, kun ne näkyvästi likaantuvat - Sormuksia, rannekoruja ja kelloja ei saa käyttää - pitkät lakatut kynnet sekä rakennekynnet ovat turvallisuusriski ja estävät käsihygienian toteutumisen - Kasvojen alueen lävistykset ovat kiellettyjä Tavanomaiset varotoimet - oikea käsihygienia, - oikea suojainten käyttö - oikeat työskentelytavat - pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen - Useimmiten riittävät kaikkien potilaiden hoidossa - Varotoimi- ja eristyssuositukset löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä - Pistotapaturmien sattuessa, katso ohje hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä Suojainten oikea käyttö - Suojaimia käytetään suojaamaan sekä potilasta että hoitajaa - Suojainkäsineiden käyttö suotavaa lääkkeitä jakaessa, valmistettaessa sekä potilaille annettaessa (iv, i,m ja s.c ) - Käsien desinfektio ennen suojakäsineiden / -vaatteiden pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen - Suojavälineet ovat kertakäyttöisiä, eikä niitä säilytetä seuraavaa kertaa varten - Suojakäsineitä ei saa pestä eikä desinfioida - Suojakäsineet ovat toimenpidekohtaisia (Kts. suojakäsineiden käyttösuositus Hygieniayksikön kotisivuilta)
13 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 13 (43) - Infektio ja keuhkosairauksien vuodeosastolla käytetään kertakäyttöistä, muovista suojaesiliinaa jokaisen potilaan hoitotyössä ja varsinkin erittävän infektiopotilaan hoidossa sekä estämään märkiä roiskeita toimenpiteissä. Suojaesiliina riisutaan siten, että vältetään koskemasta sen ulkopintaa. Kädet desinfioidaan riisumisen jälkeen. Ympäristön puhtaus ja siisteys - Jokainen huolehtii osaltaan ympäristön siisteydestä ja siivoaa jälkensä - Potilaita kannustetaan omatoimisuuteen vointinsa mukaan - Eritetahrat poistetaan välittömästi - Vastuu on jokaisella - Pinta- ja eritetahradesinfektio-ohjeet löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta intranetistä - Hoitovälineiden puhdistus ns. rullaavan huollon periaatteen mukaisesti - Jokainen moduuli huoltaa käyttämänsä välineet heti kun mahdollista - Viedään suoraan Decoon - Pistävä ja viiltävä jäte viedään saman tien niille varattuun astiaan Elintarvikehygienia - Potilasruoka tarjoillaan lämpimänä kahden tunnin kuluessa kuljetus mukaan lukien - Lämpötila + 60 astetta - Säilytyslämpötila jääkaapissa + 8 astetta - Ruokaan ei kosketa käsin - Leipätuotteet tarjoillaan otinta käyttäen - Kädet desinfektioidaan tarjoilun välillä, mikäli potilasta autetaan esim. istumaan Aseptinen omatunto on tärkein työväline hyvän hygienian noudattamisessa
14 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 14 (43) 6.4 Lääkehoito harjoittelun aikana Opiskelijat voivat osallistua yksikön lääkehoitoon noudattaen sairaanhoitopiirin lääkehoito-suunnitelman mukaisesti: Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (lähihoitaja) suorittavat opiskelijat harjoittelevat koulutuksensa mukaista lääkehoitoa työssäoppimisjaksojen aikana työpaikkaohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Opiskelijat toimivat ohjaajiensa vastuulla. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilöja terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat lisäksi ohjaajan vastuulla ja välittömässä valvonnassa ja ohjauksessa vaativan lääkehoidon kuten suonensisäiseen lääkehoitoon. Ammattikorkeakoulun opiskelija osoittaa lääkehoidon osaamisensa lääkehoidon passilla, johon kootaan tiedot lääkehoidon teoriaopintojen ja harjoittelun sekä lääkelaskujen suorittamisesta. 6.5 Opiskelijat sijaisina Terveysalan opiskelija voi toimia laillistetun ammattihenkilön sijaisena, kun opinnoista 2/3 on suoritettu. Opintojen laajuus: - sairaanhoitaja 210 op, - terveydenhoitaja 240 op, - kätilö 270 op ja - röntgenhoitaja 210 op. Sairaanhoidon opiskelija voi toimia sairaanhoitajan sijaisena kun hän on suorittanut vähintään 140 op ja opinnot ovat kestäneet 2 v ja 3 kk. On huomattava, että työnantajan velvollisuus on tarkistaa opiskelijan opintosuoritukset, arvioitava hänen soveltuvuutensa sekä määriteltävä valmiuksia vastaava tehtävänkuva. Työnantajan on seurattava, ohjattava, valvottava sekä viivytyksettä puututtava epäkohtiin jos sellaisia ilmenee. Opiskelijoille on nimettävä ohjaaja. Valtioneuvoston asetus löytyy alla olevasta linkistä Turvallisuus Tutustu: Intranetin asiakirjahaku: EPSHP turvallisuus alkusammutus.pdf
15 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 15 (43) Sisältö 1. Työpaikan turvallisuuskulttuuri 2. Tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy 3. Toiminta tulipalo- ja hätätilanteessa - ensitoimet, alkusammutus - poistumisturvallisuus - suuronnettomuudet 4. Käytännön harjoitukset 7. Ohjaaja Laatuvaatimus Ohjaaja sitoutuu opetusvelvollisuuteensa, suhtautuu myönteisesti ohjaustehtäväänsä sekä tukee ja arvioi opiskelijan osaamista ja ammatillista kehittymistä Nimetty opiskelijan ohjaaja - perehtyy saamaansa ennakkomateriaaliin. Infektio- ja keuhkosairauksien vuodeosaston koko henkilökunta on kiinnostunut ja sitoutunut opiskelijanohjauksesta ja ilmapiiri on opiskelijamyönteinen. - hoitotyössämme ja opiskelijaohjauksessa korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuoro-vaikutus ja rehellisyys. - henkilökunta on sitoutunut työhönsä arvostaen työssään hyvää ammattitaitoa ja yhteistyökykyä. - huomioi opiskelijan aikaisemmat käytännönharjoitukset ja opiskeluajan. - Arvioi opiskelijan harjoittelujakson yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. - Pyrkii antamaan palautetta opiskelijalle myös harjoittelujakson aikana ei pelkästään arviointitilanteessa. - Toimii myönteisenä roolimallina opiskelijalle. - Hakee tarvittaessa tukea ohjaukseen osastonhoitajalta ja opiskelijan opettajalta.
16 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 16 (43) 8. Harjoittelua ohjaava opettaja Laatuvaatimus Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan harjoittelun kokonaisuudesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Ennen harjoittelujaksoa opettaja osallistuu tarvittaessa harjoittelupaikan hankintaan ja hyväksyy sen varmistaa opiskelijan harjoittelupaikan ja ajanjakson on tietoinen harjoitteluyksikön toiminnasta ja hoitotyön sisällöstä tekee yhteistyötä osastonhoitajan tai opiskelijavastaavan kanssa harjoittelun ohjauksen suunnittelussa tiedottaa opiskelijan opetussuunnitelmasta, opintojen vaiheesta ja opintojaksosta harjoittelupaikassa vähintään 1-2 viikkoa ennen harjoittelun alkua varmistaa, että opiskelija on hyväksytysti suorittanut harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot varmistaa, että harjoittelunohjaus on näyttöön perustuvaa sisällöllisesti ja menetelmällisesti Harjoittelujakson aikana opettaja toimii harjoitteluyksikössä ohjausprosessin pedagogisena asiantuntijana ja ohjaa opiskelijaa ja ohjaajaa näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ohjaa ja tukee opiskelijaa harjoitteluun liittyvissä tavoitteiden asettelussa rohkaisee opiskelijaa itsearviointiin ja kriittiseen ajatteluun tukee opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä arvioi ja hyväksyy yhteistyössä harjoittelupaikan henkilökunnan kanssa opiskelijan kehittämis- ja oppimistehtävät sekä näyttösuunnitelman (Sedu) toimii oppimisen/ohjauksen ongelmatilanteiden tukihenkilönä järjestää tarvittaessa väliarviointikeskustelun (Seamk) tai ohjauskeskustelun (Sedu) opiskelijan ja ohjaajan kanssa
17 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 17 (43) Harjoittelujakson päättyessä opettaja sopii ja pitää arviointi-, ohjaus- (Seamk) sekä näyttöarviointikeskustelut (Sedu) vastaa harjoittelun hyväksymisestä tai täydentämisestä (Seamk) tai ammattiosaamisen näytön arvioinnista (Sedu) yhdessä ohjaajan kanssa.
18 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 18 (43) 9. Lähteet Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto, Rouvala C Hoitotyön toimintaohjelma vuosille Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. ntaohjelma Oheismateriaali ja kirjallisuus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin www-sivut opiskelijoille. Harjoittelun ja työssä oppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit sosiaali- ja terve-ysalalla Pohjois-Karjalan alueellinen työryhmä (PKSSK, P- K Ammattikorkeakoulu, PKKY Ammatti ja Aikuisopisto, Joensuun kaupunki perusterveydenhuolto ja vanhuspalve-lut) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Koulutuskeskus Sedu:n koulutusohjelmien kuvaukset. Luojus K Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli. Ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Meretoja R. & Saarikoski M CLES-mittari mahdollistaa vertaiskehittämisen. Pro Ter-veys 2, 7. Meretoja R., Höggman-Laitila A., Lankinen I., Sillanpää K., Rekola L. & Eriksson E Lähiohjaaja sairaanhoitaja-opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva Hoitotyö Vol. 4 (2), Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Kuopion yliopistollinen sairaala. Pohjois- Savon alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto. Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri. Saarikoski M., Meretoja R. & Leino Kilpi H Arviointimittari kuvaa käytännön oppimisympäristön ohjauksen laatua. Suomen Lääkärilehti vol. 63 no. 24 s Saarikoski M. & Leino-Kilpi H Millainen on hyvä hoitotyön kliininen oppimisympäristö ja millaista laadukas opiskelijaohjaus? Teoksessa: Salminen L. & Hupli M. (toim.) Terveys-alan opettajan 2000-luvulla, osa 1. Turun yliopisto. Hoitotieteenlaitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. A:44/2004. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Opetussuunnitelmat Luettavissa internetissä osoitteessa: Sosiaali- ja terveysministeriö Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma vuosille STM:n julkaisu 2009:18.
19 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 19 (43) Sosiaali- ja terveysministeriö Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Monisteita 2003:22.
20 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 20 (43) 10. Keuhko- ja infektio-osaston toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksemme on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestön terveyden edistäminen ja sairauksien hoito keuhko- ja infektiosairauksien erikoisaloilla. Osasto A31 on keuhko- ja infektiosairauksien osasto, joka vastaa keuhko- ja infektiosairauksia sairastavien tutkimuksista ja hoidoista. Osastolla on yhteensä 23 potilaspaikkaa, joista 13 on tarkoitettu keuhkopotilaille ja 10 infektiopotilaille. Tämän lisäksi osastolla on toimenpidehuone. Osastollamme tutkitaan ja hoidetaan potilaita, joilla on mm. keuhkoahtaumatauti (KAT), hengitystieinfektio, astma, tuberkuloosi, keuhkosyöpä. Infektiosairauksista mm. virtsatieinfektio, sepsis, erysipelas (ruusu) ja tulehtuneet haavat sekä Multiresistentit bakteerit (MRSA; ESBL) ovat yleisempiä. Toiminnasta vastaa monipuolinen keuhko- ja infektiosairauksien hoitoon perehtynyt henkilökunta. Hoitotyömme perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen. Ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus arvoina tarkoittaa, että jokaiselle hoidon tarpeessa olevalle ihmiselle on oikeus saada laadultaan samanarvoista hoitoa ja kohtelua. Infektio- ja keuhkosairauksien hoitotyössä korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys. Henkilökunta sitoutuu työhönsä arvostaen työssään hyvää ammattitaitoa ja yhteistyökykyä. Tavoitteena, että potilas kokisi hoitohenkilöstön kohtelun ystävällisenä ja hänen arvomaailmaansa kunnioittavana. Ihmisen terveyden tähden!
21 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 21 (43) 11. Hoidon lähtökohdat osastolla Ylilääkäri LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri sisätautien erikoislääkäri, kardiologi Ylihoitaja Hannu Kankaanranta Matti Kotila Liisa Panula Henkilökunta Osaston ylilääkärit Keuhkosairauksien osastonylilääkäri Leena Tuomisto Geriatrian erikoislääkäri 1-2 erikoistuvan vaiheen lääkäriä Osastonhoitaja apulaisosastonhoitaja 16 sairaanhoitajaa 5 perushoitajaa 3 osastonsihteeriä 2 varahenkilöä Timo Kuoppala Anne Heinonen Markus Välimaa
22 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 22 (43) 11.1 Potilaat Tulevat osastollemme ensiavusta osastosiirtona toisilta osastoilta mm. päivystysosastolta ja keuhkopoliklinikalta, kotoa kutsuttuina, toisista hoitolaitoksista esim. Tays:sta (ja Vaasan keskussairaalasta). sairastavat erilaisia infektio- ja keuhkosairauksia mm.: septisiä infektioita iho- ja pehmytkudosinfektioita virtsatieinfektioita suolistoinfektioita syöpäpotilaiden infektioita eristystä vaativia potilaita mm. gastroenteriitti clostridium-difficile vesirokko syyhyepäilyt influenssa keuhkokuume tuberkuloosi pleuraeffuusio hengityksen vajaatoiminta keuhkotutkimus obstruktiiviset keuhkosairaudet keuhkosyöpä
23 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 23 (43) odottavat toimenpiteisiin pääsyä tai toipuvat niistä: bronkoskopia pleuroskopia 11.2 Työskentely osastolla Työvuorot Seuraava työvuorolista laaditaan edellisen listan keskimmäisen viikon loppuun mennessä. Osastolla on käytössä autonominen työvuorosuunnittelu, jossa jokainen työntekijä suunnittelee itse työvuoronsa. Listan vastuuhenkilöitä ovat osastonhoitaja Anne Heinonen ja apulaisosastonhoitaja Markus Välimaa. Työvuorot merkitään Excel-pohjaiseen suunnittelutaulukkoon ensin yövuorot ja Max. 3 ehdotonta toivetta. Kun yöt ovat vahvistettu, voi laittaa loput työvuorot taulukkoon. Osastonhoitaja tai apulaisosastonhoitaja tekee lopullisen suunnitteluna ja hienosäädön ennen listan vahvistamista. Työvuorosymbolit A 07:00-15:00 L VIIKKOLEPO E 07:00 14:00 V VAPAAPÄIVÄ C 07:00 13:00 T TYÖNTASAUSPÄIVÄ F 07:30 15:30 K KOULUTUS J 07:00-21:00 S SAIRAUSLOMA P 12:00-21:00 Z ÄKILLINEN SAIRAUS LOMA I 13:00 21:00 H VUOSILOMA O 13:30 21:00 G ÄITIYSLOMA R 14:00 21:00 N/M VIRKAVAPAA (palkallinen/ palkaton) Y 20:15-07:10 U ulkona miehityksestä P 10:00-18:00
24 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 24 (43) Moduulityö Moduuli (sairaanhoitaja-sairaanhoitaja / sairaanhoitaja-perushoitaja -työparit) aamuisin ja iltaisin 2 moduulia yöllä 2 hoitajaa (sh-sh / sh-ph) lääkehoitaja jakaa arkiaamuisin lääkkeet tarjottimille Moduulijako G01:ssä ( väistötilat ) - I-MODUULI huoneet II-MODUULI huoneet Päiväjärjestys osastolla Klo 7:00-7:10 Yöhoitajien raportti aamuvuoroon tuleville hoitajille 7:10 8:00 Sairaanhoitaja jakaa aamun lääkkeet oman moduulinsa potilaille. Lääkehoitaja vie iv-, im ja sc- lääkkeet potilaille, insuliinit hoitavat mo-duulin sh. tai potilaat itse 8:00-8:15 Hoitajien aamukahvi I ja II- Moduulin kenttähoitaja mittaa potilaiden painot, verenpaineet,pulssit, saturaatiot, hudsonit ym. lääkärin määräämien ohjeiden mukaan ja osallistuu sen jälkeen potilaiden aamupalan jakoon. Oman moduulin hoitaja merkitsee potilastiedot kuumekurvaan. Tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet ja avustetaan ruokailussa tarpeen mukaan. 8:15-9:00 Aamupalan jälkeen alkavat aamutoimet ja valmistautumiset toimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Molemmat moduulin hoitajat avustavat potilaita aamupesuissa. Toinen moduuli auttaa toista moduulia tarvittaessa. 9:00-11:00 Lääkärien kierto potilashuoneissa moduuleittain. Hoitajan tehtävänä on osallistua lääkärin kanssa hoidon suunnitteluun, toimia potilaan edustajana ja kertoa potilaan asioista, ellei hän itse pysty tai halua. Lääkäri kirjaa määräyksensä effican määräysosioon, josta sairaan-hoitaja siirtää ne hoitosuunnitelmalehdelle ja kuittaa ne valmiiksi merkinnällä. Moduulin vastaava hoitaja virkistää paikkakartan säännöllisesti päivän mittaan nähdäkseen uudet määräykset. Lääkärin kierrolla määrätyt toimenpiteet huomioidaan potilaiden hoitosuunnitelmassa.
25 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 25 (43) Kenttähoitaja tekee kierron aikana pieniä toimenpiteitä (soittaa terveyskeskuspaikat, poistaa kotiin lähtevien kanyylit, avustaa kotiutuvia potilaita jne.) 11:00-11:30 Potilaiden lounas. Kenttähoitaja osallistuu ruoanjakoon ja avustaa potilaita tarvittaessa. Sairaanhoitaja toteuttaa lääkemääräykset kirjaamalla määräykset LÄÄKEO:lle, tarkistaa potilaan lääkkeet sekä tulostaa lääkekortit. (Huom. lääkehoidosta omat määräykset mm. lääkeluvat oltava kunnossa ennen lääkehoitoa). Sairaanhoitaja soittaa itse tai delegoi toisen hoitajan kysymään jatkohoitopaikkaa ja toteuttaa muut kierrolla määrätyt asiat. 11:30-12:00 Hoitajien lounastauko. 12:00 Nestevuorokausi vaihtuu, nestelista ja iv nestelistan ja virtsamäärän sekä imunesteiden merkitseminen kuumekurvaan. Lääkärin ohjeiden mukaan suunnitellaan seuraavan vuorokauden nesteohjelma. 12:00-13:30 Sairaanhoitaja laatii potilaiden hoitosuunnitelman ja kirjaa tiedot KEUHOI :lle näkymään. Hän tekee hoitajanlähetteen muihin hoitolaitoksiin siirtyvistä potilaista. Moduulin hoitajat antavat potilaille ohjausta mm. laiteohjaukset, marevan, uudet lääkkeet ja haavanhoito. Moduulin hoitajat ohjaavat myös kotiin lähteviä potilaita. Moduulin vastaava sairaanhoitaja tarkistaa laboratoriovastaukset ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Moduulien kenttähoitajat avustavat tarvittaessa toisiaan. Lääkehoitaja jakaa potilaiden seuraavan vuorokauden lääkkeet tarjottimille (viikon-loppuisin kenttähoitajat jakavat tai klo 12 saapuva iltahoitaja ) 13:30 14:00 Raportin tulostaminen ja pitäminen iltavuorolaisille. Työvuorot vaihtuvat arkisin kello 13:30 14:00 ja viikonloppuisin kello 14:00. 14:00 14:15 Iltapäivän kahvitauko. 14:15-15:00 Hoitoisuusluokitus. 15:00-16:00 Hoitajien iltapäiväkierto. Hoitotoimenpiteitä ja lääkkeiden jako potilaille, sekä iv. im. ja sc- lääkkeiden anto. 16:00-16:30 Päivällinen. Kenttähoitaja osallistuu ruoanjakoon ja avustaa potilaita. 16:30-17:00 Hoitajien ruokatauko. 17:00-18:30 Hoitosuunnitelman kirjaamista ja raporttilomakkeen päivittämistä. Sairaanhoitaja tarkistaa laboratoriotulokset, tutustuu potilasasiakirjoihin. Sisätautien iltapäivystäjälle ilmoitetaan potilaan tilassa tapahtuneet äkilliset muutokset ja poikkeavia laboratoriotuloksia. Kenttähoitaja kiertää potilashuoneet, tarkistaa nestelistat. Antaa lääkesumut ja mittaa potilaan elintoimintoja lääkärin määräämien ohjeiden mukaan. Nämä merkitään sitten kuumekurvaan osaston käytännön mukaan. 18:30-18:45 Hoitajien iltakahvi. 18:45-20:30 Potilaiden iltapala. Iltalääkkeiden jako, injektioiden ja infuusioiden anto. Potilaiden ohjaus ja tutkimuksiin valmistelu sekä hoitotoimenpiteitä potilaan tarpeiden mukaan yöksi. Raporttilomakkeen tulostus yöhoitajille.
26 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 26 (43) 20:30-21:00 Raportti yöhoitajille. 21:00-7:10 Yöhoitajat työskentelevät yöllä työparina auttaen toisiaan. Kaikki potilashuoneet kierretään 1-2 h:n välein sekä tarpeen mukaan. Yöaika pitäisi olla potilaiden lepoaikaa. Hengitettäviä lääkkeitä annetaan 4-6 tunnin välein lääkärin ohjeiden mukaan Hoitotyön periaatteita Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Vaitiolovelvollisuus koskee sairaalan henkilökuntaa ja sitoo sairaalan palveluksesta poistumisen jälkeenkin. Luottamuksellisista asioista ei saa puhua myöskään niille sairaalan henkilökuntaan kuuluville tai opiskelijoille, jotka eivät kyseisen tapauksen kanssa joudu tekemisiin. Lain ja virkasäännön mukaan henkilökunnan on pidettävä salassa potilaiden henkilöllisyys sairauden laatu Salassa on pidettävä viran tai tehtävän hoitamisessa tietoon saadut yksityiset asiat Salassapito koskee asiakirjasalaisuutta ja vaitiolovelvollisuutta Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Potilaiden terveydentilatietojen lisäksi mm. arkaluontoiset henkilötiedot sekä liike- ja ammattisalaisuudet. palvelussuhteen tai muun työtehtävän aikana tai sen päätyttyä sivulliselle ei saa ilmaista työn vuoksi tietoon saatuja sairaanhoitopiiriä tai sen asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja sivullisella hoitosuhteessa tarkoitetaan muita kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä (PotL 13 ) rekisterien, esim. potilastietojen, katselu- tai käyttöoikeutta ei ole muihin kuin työtehtävien edellyttämiin tietoihin ilman rekisteristä vastaavan kirjallista lupaa ei saa luovuttaa tai siirtää salassa pidettäviä asia-kastietoja tai muuta salassa pidettävää tietoa, eikä tallentaa niitä toisiin rekistereihin, työaseman kiintolevylle, levykkeelle tai muille tallennuslaitteille
27 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 27 (43) potilastietojen luovuttamisesta on annettu erilliset ohjeet (johtajaylilääkärin tiedote 10/1999) Salassapito- ja tietosuojaohjeet löytyvät intranetistä Miksi vaitiolovelvollisuus? potilaan etu potilas uskaltaa hakeutua hoitoon ja kertoa sairauden hoidon kannalta tärkeät asiat totuuden mukaisesti turvataan potilaan yksityisyys ja tietosuoja henkilökunnan ja sairaalan edut säilytetään potilaan luottamus vältytään riita- ja oikeusasioilta Lääkkeidenjako 11.5 Lääkkeiden jako potilaille keuhko- ja infektiosairauksien osastolla Potilaan tullessa osastolle sairaanhoitaja tarkistaa kotilääkityksen tulohaastattelun yhteydessä: potilaan käyttämät lääkkeet tarkistetaan potilaalta itseltään / omaisilta / kotihoitokansiosta / tk:n tai muun lähettävän yksikön tekemästä lääkelistasta potilaan käyttämät lääkkeet tarkistetaan myös vertaamalla niitä resepteihin ja päivitetään ne Effican-lääkelistalle, josta ne siirretään osastolääkitykseksi LÄÄKEO:lle tarkistaen vahvuuksien ja annosten vastaavuus avolääkitykseen tarkistetaan uudet lääkemääräykset (päiv.pkl, muu siirtävä yksikkö / osasto) ja päivitetään muutokset LÄÄKEO:lle Sairaanhoitaja tulostaa potilaan lääkekortin Lääkekorttiin ja kuumekurvaan merkitään ensisijaisesti osastolla säännöllisesti potilaalle annettavan lääkevalmisteen nimi ja annos. (Esim. Lääkevalmisteen nimi, vahvuus mg:na, tbl-määrä x annoksia/vrk = Lääke YYY 10 mg 1 x 2) lääkekortit säilytetään lääketarjottimella vuodepaikan mukaisessa järjestyksessä kaapissa LÄÄKEO:lle ja potilasasiakirjoihin (hoitokertomus ja kuumekurva) tehdään päivittäin tarvittavat muutokset lääkärin määräysten mukaan heti kierron / määräyksen antamisen jälkeen ja tulostetaan uusi lääkekortti
28 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 28 (43) kaikkien potilaiden lääkekorttien vastaavuus potilasasiakirjoihin pyritään tarkistamaan päivittäin mikäli vuodepaikka muuttuu, tehdään muutos potilaspaikkakartalle sekä lääkekorttiin ja lääkekortti sijoitetaan oikeaan paikkaan lääketarjottimella Potilaalle tarvittaessa annettavat muut lääkkeet merkitään hoitokertomukseen lääkehoito-otsikon alle (Lääkevalmisteen nimi, vahvuus mg:na, tblmäärä, antotapa. = Lääke YYY 500 mg 1/2 tbl po. klo 14.) Lääkkeen antajan käyntirivi ja kellonaika kirjataan lääkkeen perään. Lääkkeiden jako tarjottimelle lääkekuppeihin Osastolle on nimetty yksi lääkehoitaja (sh), joka arkipäivisin jakaa lääkkeet potilaille valmiiksi lääkekuppeihin tarjottimelle ja laimentaa antibiootit. Viikonloppuna lääkkeet jakaa klo 12 iltavuoroon tuleva hoitaja (ph/sh). Osastolla käytetään talon peruslääkevalikoimaan hyväksyttyjä lääkkeitä. Muista lääkkeistä lääkärin tulee tehdä apteekille perusteltu hankintapyyntö apteekin ohjeen mukaisesti (kts apteekin kotisivuilta lisäohjeita). Potilaan siirtyessä osastolta toiselle voimassa oleva lääkelista löytyy Efficasta. Viimeisin lääkekortti seuraa potilasasiakirjojen mukana. Osastolta kotiutuneiden potilaiden lääkekortit säilytetään muutaman päivän ajan mahdollista jälkeenpäin tarvittavaa tarkistusta varten. Tiedot löytyvät myös LÄÄKEO:n historiatiedoista. Osastoille on annettu erikseen ohjeita niistä lääkkeistä, joita sairaanhoitajalla on lupa potilaalle antaa (mm. iv-lääkehoito). Sairaanhoitajalla on oltava ylilääkärin lupa lääkehoidon toteuttamiseen ja lisäksi hänen on 5 vuoden välein suoritettava hyväksytysti lääkehoitotentit (LOP, IV, verensiirto) ja näyttökokeet voidakseen antaa lääkkeitä potilaalle tai suorittaa iv-nestehoitoa ja veren-siirtoja. Perushoitajien tulee myös suorittaa lääkehoidon tentti (LOP) hyväksytysti ennen virallista lääkkeenjako lupaa ylilääkäriltä. Lääkehoidosta on lisäksi omat apteekin antamat ohjeet intranetissä apteekin kotisivuilla sekä lääkehuoneessa. Apteekin ohjeita on ehdottomasti noudatettava. Lääkehoidossa on noudatettava tarkkaa aseptista työtapaa. Sairaanhoitajien on suoritettava lääkehoidon osaaminen (LOVE) hyväksytysti viiden vuoden välein. Jokaisen moduulin sairaanhoitaja vie lääkkeet omille potilailleen ja varmistuu siitä, että lääkkeet vastaavat lääkekorttiin merkittyjä.
29 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 29 (43) - Lääkkeen antaja tarkistaa potilaan nimen ja henkilötunnuksen lääkekortista sekä potilaalta itseltään ennen lääkkeen antamista potilaalle. - Jokaisella potilaalla tulee olla potilasranneke, josta tunnistus tehdään. Potilasrannekkeessa on potilaan nimi ja henkilötunnus. Muistamattomien / huonokuntoisten potilaiden lääkkeiden otto valvotaan niin, että nähdään potilaan nielleen lääkkeensä.
30 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 30 (43) Lääkehoidon käytännön toteutus Sininen lääkekuppi klo 07:00-07:30 Punainen lääkekuppi klo 10:00 Punainen lääkekuppi klo 11:00 kerran päivässä otettavat lääkkeet tuberkuloosilääkkeet lounaan aikana otettavat lääkkeet Punainen lääkekuppi, kello 14 -merkinnällä klo 14:00 Keltainen lääkekuppi klo 16:00 Vihreä lääkekuppi klo 19:00-20:00 päivällisen aikana otettavat lääkkeet iltalääkkeet Vihreä lääkekuppi, kello 21 -merkinnällä klo 21 Tavalliset lääkkeet x 1 klo 7:00 x 2 klo 7:00 ja 16:00 x 3 klo 7:00, 11:00 ja 16:00 x 4 klo 7:00, 11:00, 16:00 ja 20:00 Säännöllisin väliajoin annettavat antibiootit: x 3/vrk klo 8:00, 16:00 ja 22:00 x 4/vrk klo 4:00, 10:00, 16:00 ja 22:00 x 6/vrk klo 4:00, 8:00, 12:00, 16:00, 20:00 ja 24:00
31 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 31 (43) 12. Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä perustuu Rafael-järjestelmään, jossa käytetään mittareina OPC-mittaria, henkilöstöresursseja sekä optimaalista hoitoisuutta eli PAONCIL-mittaria. Rafael-järjestelmästä saatuja tuloksia ja niiden luotettavuutta voidaan vertailla myös valtakunnallisesti. PAONCIL-mittarissa hoitohenkilökunta arvioi, onko potilaiden hoidon tarpeeseen pystytty vastaamaan, mikä on optimaalinen hoitoisuus ja onko hoitotyö laadukasta. Hoitoisuusluokitus perustuu OPC-mittariin, joka sisältää kuusi hoitotyön osaaluetta: hoidon suunnittelu ja koordinointi, hengitys verenkierto ja sairauden oireet ravitsemus ja lääkehoito hygienia ja eritystoiminta aktiviteetti, nukkuminen ja lepo hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki. Hoitoisuusluokitus tehdään osastolla kerran vuorokaudessa aamuvuoron aikana. Sairaanhoitaja ja perushoitaja luokittelevat oman moduulinsa potilaat yhdessä mahdollisimman lähellä työvuoronsa päättymistä. Hoitoisuusluokitus perustuu hoitosuunnitelman merkintöihin ja tehtyyn hoitotyöhön. Osa-alueet luokitellaan A / B / C / D -luokkiin sen mukaan onko potilaan hoito ollut niissä esim. ajoittaista vai jatkuvaa. Osastonhoitaja vie hoitoisuusluokituksen resurssitietoihin osaston henkilökuntamäärän. Hoitoisuusluokituksesta saadaan kerran kuukaudessa raportti, jota pyritään käyttämään henkilöstöresursoinnin apuvälineenä.
32 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 32 (43) 13. Hyvän hoidon periaatteet Infektio- ja keuhkosairauksien vuodeosasto A31:n hyvän hoidon periaatteet ohjaavat toimintaamme. Tavoitteenamme on, että Hoidon suunnittelussa ja koordinoinnissa Potilaan vastaanotto osastolle on rauhallinen ja miellyttävä. Kartoitetaan potilaan tilanteen vaatima välitön huonesijoittelu, huomioitava rajoitukset esim. eristystarve, infektiot. Hoidon kiireellisyys arvioidaan ja kartoitetaan, hoidot aloitetaan lääkärin ohjeen mukaisesti Laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma hoitojen ja tai tutkimusten pohjaksi. Potilas ja läheiset ovat mukana oman hoitosuunnitelmansa laadinnassa, potilas ymmärtää osastolla olonsa tarkoituksen sekä tuntee olonsa turvalliseksi ja suhtautuu hoitoyksikköömme luottamuksellisesi. Hoitosuunnitelmaan tarvittavat tiedot kerätään ja siirretään potilaalta, läheisiltä, lähettävältä yksiköltä, esitietolomaketta tai tulohaastattelua apuna käyttäen. Potilaan aiemmat hoitokokemukset huomioidaan ja häntä ohjataan osaston käytännöistä, ympäristöstä, tutkimuksista sekä toimenpiteistä. Tarkistetaan ja kirjataan potilaan lääkitys, hengitystä tukevien laitteiden käyttö, huollot, laite-hoidon vaikutus potilaan tilaan sekä kokonaisarviointi laitehoidosta. Hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet Toimitaan ja työskennellään ammatillisesti sekä rauhallisesti. Lisäksi avoin vuorovaikutus luo turvallisuuden tunteen hengityksen seurannassa potilaan hengenahdistuksesta huolimatta. Hengityksen, hengittämisen arviointia, seurantaa ja hengityksen tukemista toteutetaan mittausten ja havaintojen avulla. Arvioinnissa huomioidaan ovatko potilaan oireet pahentuneet, ennallaan tai helpottaneet. Huomioidaan säännöllisesti listalla menevien lääkkeiden ja laitehoitojen toteuttaminen sekä potilaan avustaminen ja ohjaaminen lääke - ja laitehoidossa. potilaan verenkierron tarkkailu sekä seuranta erilaisia mittausmenetelmiä apuna käyttäen. Arvioinnissa huomioidaan ovatko potilaan oireet pahentuneet, ennallaan tai poistuneet. Potilasta tuetaan ja kannustetaan huomioimaan verenkierron merkitys hoitoprosessissa ja vuodelevossa. Potilasta motivoidaan verenkierron omahoitoon ja riskitekijöiden tunnistamiseen.
33 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 33 (43) Sairauden oireiden havaitseminen, arviointi, seuranta ja tukeminen ovat vuodeosastolla jatkuvaa. Hoitotyössä tulee huomioida myös potilaan omat ja lähimmäisten havainnot sekä huomiot. Potilasta ja läheistä ohjataan, opastetaan, kannustetaan ja motivoidaan terveellisiin elintapoihin, säännölliseen lääkehoitoon sekä tehokkaaseen laitehoitoon. Annetaan asianmukaista ja tilanteeseen sopivaa kirjallista materiaalia hyödyntäen terveyskasvatusmenetelmiä. Ravitsemus ja lääkehoito Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa huolehditaan ja turvataan riittävästä ravinnon saannista, tarvittaessa tehostetaan sitä huomioiden ongelmat sekä rajoitukset potilaan ravitsemuksessa. Riittävän ja oikean koostumuksen huomiointi ja seuranta käytetään tarvittaessa lisäravinteita. Rauhallisen ruokailuympäristön järjestäminen, ruokailuun avustaminen ja tukeminen sekä potilaan mielitekojen ja halujen huomioiminen Lääkehoidossa huomioidaan ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen Varmistetaan lääkehoidon toteutuminen, lääkkeen sopivuuden tarkistaminen, lääkkeiden yhteisvaikutusten huomioiminen, allergiat yhteistyössä potilaan ja läheisten kanssa. Seurataan lääkehoidon vastetta ja mahdollisia sivuvaikutuksia. Tarkistetaan säännöllisesti listalla menevät lääkkeet. Lääkehoidon arviointi tapahtuu yhteis-työssä hoitavan lääkärin kanssa. Valvotaan valvotun lääkehoidon toteutumista sekä erilaisten pistotekniikkojen tarkistus, seuranta ja ohjaus. Potilaan huolehtiessa itse omasta lääkehoidostaan, sen varmistaminen. Hygienia ja eritystoiminta Huomioidaan henkilökohtaisen hygienian toteutuminen sekä kannustetaan, ohjataan ja tuetaan omatoimiseen hygieniasta huolehtimiseen. Potilaan tahdon ja toiveiden huomioiminen sekä toteutuminen henkilökohtaisessa hygieniassa. Tarvittaessa avustetaan ja tehdään potilaan puolesta huolehdittaessa henkilökohtaisesta hygieniasta yksityisyys huomioiden. Huolehditaan myös ympäristön siisteydestä. Eritystoiminnassa hikoilun, virtsaamisen ja ulostamisen tarkkailu, seuranta ja menetelmien valinta.
34 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 34 (43) Menetelminä muun muassa nestetasapainolista, virtsan väri, vaatteiden vaihto, painon, verenpaineen sekä pulssin seuranta. Erityisesti dreenieritteiden ja limaeritteiden tarkkailu, seuranta ja menetelmien valinta. Tarkkaillaan ysköspurkkien sisältöä erityisesti väriä, määrää ja laatua sekä tarvittaessa niiden mittaaminen. Huomioidaan aseptinen työskentely potilaan erityksen yhteydessä sekä aseptisten työmenetelmien huomioiminen. Aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo Ylläpidetään, tuetaan ja kannustetaan liikkumiseen sekä toiminnallisuuteen sairaudesta huolimatta, sairauden tuomat rajoitteet sekä tottumukset ja aikaisempi toimintakyky huomioiden. Huomioidaan riittävä lepo ja uni sekä niitä estävien tekijöiden huomiointi ja korjaaminen. Luodaan turvallisuuden tunne levon ja nukkumisen aikana jolloin huomioidaan hyvän asennon löytyminen sekä rauhoitetaan huonetila ja ympäristö. Lisäksi huomioidaan sosiaalinen aktiivisuus, mieliala sekä sosiaaliset kontaktit hoitojakson aikana. Hoidon / jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki Huomioidaan ohjaustilanne, ohjauspaikka ja ohjaukseen tarvittavat välineet sekä tukeminen. Huomioidaan yksilöllisyys ja sairauden rajoitukset ohjausta annettaessa ja kannustetaan potilasta avoimuuteen hoidon tai sairauden eri vaiheissa. Potilaalle ja läheiselle annetaan suullista sekä kirjallista ohjausta ja varmistetaan ohjattava asia. Jatkohoidon ohjaus ja suunnittelu suunnitellaan erikoislääkärin ohjeiden mukaisesti yhteis-työssä muiden toimijoiden kanssa. Huolehditaan jatkohoitopaikasta sekä asioiden ja hoidon jatkuvuudesta. Lisäksi varmistetaan potilaalle kuuluvat edut. Huomioidaan kuolevan potilaan sekä omaisten tukeminen kuolemaan liittyvissä asioissa. Tarvittaessa yhteys sairaalateologiin, HEA, sosiaalihoitajaan, muihin vertais ja tukiryhmiin.
35 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 35 (43) 14. Inhaloitavat lääkkeet ja niiden ottovälineet Keuhkoputkia avaavat lääkkeet Nopea- ja lyhytvaikutteiset Airomir Autohaler salbutamoli Ventilastin Atrovent caps ipratropiumbromidi Ingelheimin inhalaattori / M-Inha Atrovent Comp caps ipratropiumbromidi Ingelheimin M-inhalaattori Atrovent Comp Aerosol / Eco ipratropiumbromidi Volumatic Bricanyl Turbuhaler terbutaliini Buventol Easyhaler salbumatoli Ventoline Evohaler salbutamoli Babyhaler / Volumatic Ventoline Diskus salbutamoli Nopea- ja pitkävaikutteiset Formoterol Easyhaler formoteroli Oxis Turbuhaler formoteroli Pitkävaikutteiset Serevent Evohaler salmeteroli Babyhaler / Volumatic Serevent Diskus salmeteroli Spiriva tiotropium Handihaler Spiriva Respimat tiotropium Respimat Onbrez indakakaterolimaleaatti Breezhaler Keuhkoputkia hoitavat lääkkeet Aerobec Autohaler beklometasoni Beclomet Easyhaler beklometasoni Budesonid Easyhaler budesonid Flixotide Diskus flutikasoni Flixotide Evohaler flutikason Babyhaler/Volumatic Pulmicort Turbuhaler budesonidi Novopulmon Pulmicort Aerosol budesonidi Nebunette
36 Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 36 (43) Avaavan ja hoitavan lääkkeen yhdistelmä Seretide Diskus salmeteroli / flutikasoni Seretide Evohaler salmeteroli / flutikasoni Babyhaler / Volumatic Symbicort Turbuhaler formoteroli /budesonidi Inhalaationesteet (Paineilmalla tai lääkenebulisaattorilla otettavat) Atrodual 2,5ml amp ipratropiumbromidi 0,5mg / salbutamoli 2,5mg Atrovent 2 ml amp ipratropiumbromidi 0,5mg Atrovent Comp 4 ml amp ipratropiumbromidi 0,5 mg / fenoterolihydrobromidi1,25mg Ventoline 2,5 ml amp salbutamoli 1mg/ml tai 2mg/ml Pulmicort 2 ml amp budesonidi 0.25mg/ml tai 0,5mg/ml
1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 (16) Sisällys Johdanto... 3 1 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden
LisätiedotHarjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä "YHDESSÄ ENEMMÄN" 2012
Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä "YHDESSÄ ENEMMÄN" 2012 Tausta ja tavoitteet: Ohjattu harjoittelu on olennainen osa sote- ja
LisätiedotEPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan lääkehoito
Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotKeuhkosairauksien poliklinikka. Opiskelijaohjauksen käsikirja
1 (42) Keuhkosairauksien poliklinikka Opiskelijaohjauksen käsikirja 2 (42) Sisällys 1. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö... 6 2. Harjoitteluorganisaatio... 6
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotHarjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla
Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Huhtikuu 2011 Julkaisija: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Teksti: Alueellinen
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotOpiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)
Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma
Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen THL Pirjo Lehtomäki Projektivastaava pirjo.lehtomaki@phsotey.fi Lääkehoidon toteutuminen vuodeosastoilla
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja
Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden
Lisätiedot3 EPSHP JA SEN TOIMINTAYKSIKÖT HARJOITTELUYMPÄRISTÖNÄ... 11 4 VALMISTAUTUMINEN HARJOITTELUUN... 13 5 HARJOITTELUN AIKAINEN TOIMINTA...
2 (30) ESIPUHE Tämä uudistettu opiskelijaohjauksen laatuvaatimuksia ja kriteereitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käsittelevä ohje perustuu vuonna 2012 laadittuun esitykseen, jota valmisteltiin
LisätiedotOpiskelijan osallistuminen lääkehoidon toteuttamiseen harjoittelussa
Opiskelijan osallistuminen lääkehoidon toteuttamiseen harjoittelussa Opiskelijoiden osallistuminen lääkehoitoon harjoittelussa edellyttää heiltä riittäviä koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
Lisätiedotsairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki
sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti
Lisätiedotpäivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen osallistuvien henkilöiden työtehtävät. Työtehtävissä on
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotHoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari
Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä
LisätiedotTyöväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin
Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotHyvässä ohjauksessa opiskelija:
Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus 2 ov
Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotLääkehoito kotihoidossa ( )
Lääkehoito kotihoidossa (28.8.2018) Lääkehoidon toteutus Lääkehoidon toteuttaminen perustuu lääkehoitosuunnitelmaan, joka kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä lääkehoidossa
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ
OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä
Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotPuhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus
Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden
LisätiedotTutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotTervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A
Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Kirurgian vuodeosasto 4 / Pääty A Osasto sijaitsee sairaalan 4. kerroksessa. Osastolla hoidetaan gastroenterologian, urologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotOpiskelijaohjauksen laatusuositukset osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä
osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 1. Sopimukset ja resurssit... 2 2. Harjoitteluyksikön
LisätiedotPÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA
PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotKUNTAKOHTAINEN VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA. 14.8.2013 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
KUNTAKOHTAINEN VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA 14.8.2013 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Suunnitelman perustana on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema opas Turvallinen
LisätiedotOpiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,
LisätiedotSUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotPOTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET (työasematunnukset ja Mediatri) PKSSK:n ja perusterveydenhuollon harjoitteluun meneville 5.8.2014 5.8.
1 POTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET (työasematunnukset ja Mediatri) PKSSK:n ja perusterveydenhuollon harjoitteluun meneville POTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET - tunnuksiin liittyvät infot oppilaitoksella harjoitteluinfoissa
LisätiedotSOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas
28.11.2012 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus Työelämäharjoitteluopas Sosionomi (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulun tarjoaman sosionomi (AMK) koulutuksen tarkoituksena on
LisätiedotFinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0
FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN LÄÄKEHOITOON OSALLISTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND Hallintoylihoitajan ohje 03-2011 29.6.2011 Jakelussa mainituille SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN LÄÄKEHOITOON OSALLISTUMINEN
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotLasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10
Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen
Lääkehoidon toteuttaminen 1 Perustieto Lääkehoito sosiaalialan yksiköissä Lääkehoidon vastuut Lääkkeiden jako Lääkehoidon kirjaaminen Erityistilanteet Syventävä tieto Lääkehoidon suunnitelma ja perehdyttäminen
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotOpiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä
Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Tiina Stenman Perehdytys- ja koulutuskoordinaattori shyamk, AmO Merja Nummelin Kliinisen hoitotyön opettaja, sh, TtM 28.1.2016 Ennen harjoittelun
LisätiedotAITOJEN TAITOJEN JUURILLA
AITOJEN TAITOJEN JUURILLA Ammattiosaajan työkykypassi Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveysalan opettaja Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus on
LisätiedotHurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?
Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA MALLIPOHJA Palveluseteliyrittäjälle LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Lääkehoitosuunnitelmassa lääkehoidolla tarkoitetaan lääke- ja nestehoitoa. Palvelusetelituottajan lääkehoitosuunnitelman pohjana on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lääkehoitosuunnitelma.
LisätiedotTyöelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa
Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotSOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN
HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotHUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE
- KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE KÄYTTÖOPAS JOHDANTO HUS:n sairaalat toimivat opetussairaaloina, joissa laadukas opiskelijaohjaus kuuluu jokaisen terveysalan ammattilaisen työnkuvaan (HUS 2014) Laadukas
LisätiedotSairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys
Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN INFORMAATIO KUNTOUTUJILLE TOIMINTATERAPIA A KAARRETKOSKI OY
REKISTERINPITÄJÄN INFORMAATIO KUNTOUTUJILLE TOIMINTATERAPIA A KAARRETKOSKI OY SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERIN PITÄJÄ 3.POTILASREKISTERIN VASTUUHENKILÖT 4.REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5.REKISTERIN
LisätiedotRAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS
RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotNäytön ajoitus: Näyttö toteutuu toisena tai kolmantena opiskeluvuotena työssäoppimisjaksolla.
Vaatteiden ja huolto15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee vaatteiden ja huoltotehtävät ja noudattaa toimipaikan ohjeita. esikäsittelee ja lajittelee pyykin. pesee
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA. Kotihoito Lähellä Oy
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Kotihoito Lähellä Oy 2 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat Kotihoito Lähellä Oy:n lääkehoidon vaatimustasona on, että lääkehoito toteutuu turvallisesti.
LisätiedotSiivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus
Siivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään ja valmistautuu työhönsä palvelukuvauksen, työohjeiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan.
Lisätiedot* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h
Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h
LisätiedotSystemaattinen lääkkeenjako parityönä. Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto
Systemaattinen lääkkeenjako parityönä Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto Haasteena Potilaiden lääkitys ei toteudu aina niin kuin
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla
LisätiedotVerkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen
Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.
LisätiedotLääkkeiden jaon ja kirjaamisen kaksoistarkastus kahden hoitajan läsnä ollessa eli ns. Vaasan Malli
Lääkkeiden jaon ja kirjaamisen kaksoistarkastus kahden hoitajan läsnä ollessa eli ns. Vaasan Malli Medicindelningens och dokumenteringens dubbelkoll i närvaro av två skötare den sk. Vasa modellen Mari
LisätiedotOpiskelijaohjauksen laatusuositukset
Opiskelijaohjauksen laatusuositukset VeTe Julkaisija: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Teksti: Pohjois-Savon alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto Valokuvat: KYS arkisto/olli Horto, Soili Jäntti
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu
LisätiedotTET-oppilaiden perehdytysopas
TET-oppilaiden perehdytysopas Tervetuloa sosiaali- ja terveysviraston TET-jaksolle tutustumaan työskentelyyn terveydenhuollossa! Perehdytysoppaan sisältö: Yleisiä ohjeita TET-jaksolle Organisaation esittely
LisätiedotTurvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi
Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotVSSHP Terveydenhuollon opiskelijaohjauksen alueellinen koulutuspäivä Riikka Teuri, Turun AMK
VSSHP Terveydenhuollon opiskelijaohjauksen alueellinen koulutuspäivä 19.4.2018 Riikka Teuri, Turun AMK Taustaa Terveydenhuollossa tapahtuvista haittatapahtumista noin puolet liittyy lääkehoitoon (lääkityspoikkeamat).
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
Lisätiedot