Keuhkosairauksien poliklinikka. Opiskelijaohjauksen käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuhkosairauksien poliklinikka. Opiskelijaohjauksen käsikirja"

Transkriptio

1 1 (42) Keuhkosairauksien poliklinikka Opiskelijaohjauksen käsikirja

2 2 (42) Sisällys 1. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö Harjoitteluorganisaatio Harjoitteluyksikkö Oppilaitos Tiedonkulku Opiskelijan oppilaitos Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä Harjoitteluyksikkö Harjoitteluyksikön ilmapiiri Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat Opiskelijavastaava / osastonhoitaja: Ohjaussuhde Opiskelija Ennen harjoittelujaksoa: Harjoittelujakson aikana opiskelija: Harjoittelujakson päättyessä opiskelija: Työ- ja suojavaate Lääkehoito harjoittelun aikana Turvallisuus Tutustu: Intranetin asiakirjahaku: EPSHP turvallisuus alkusammutus.pdf Ohjaaja Ennen harjoittelujaksoa: Harjoittelujakson aikana: Harjoittelujakson päättyessä : Harjoittelua ohjaava opettaja Ennen harjoittelujaksoa Harjoittelujakson aikana Harjoittelujakson päättyessä: Lähteet Oheismateriaali ja kirjallisuus Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta-ajatus Keuhkosairauksien poliklinikan henkilökunta Hoitotyön periaatteita Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Työskentely poliklinikalla Keuhkosairauksien poliklinikalla toimivat uni- ja siedätyshoito vastaanotot Käyntityypit keuhkosairauksien poliklinikalla Hyvän hoidon periaatteet Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi Terveydentila Lääkehoito ja ravitsemus Hygienia ja eritystoiminta Liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo Jatkohoito ja emotionaalinen tuki Hoitoisuusluokitus keuhkosairauksien poliklinikalla Hoitoisuusluokituksen kuusi osa-aluetta Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi Terveydentila Lääkehoito ja ravitsemus Hygienia ja eritystoiminta Liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo Jatkohoito ja emotionaalinen tuki... 35

3 3 (42) 20. KEUHOI-lehden otsikosto suositus Ohjaus ja neuvonta keuhkosairauksien poliklinikalla Erityistyöntekijät Asiantuntijasairaanhoitaja Kuntoutusohjaaja Terveyttä edistävä ohjaus Terveysneuvonnan perusperiaatteet Hoitoon sitoutumisen edistäminen Sairauteen liittyvä ohjaus Lääkehoitoon liittyvä ohjaus Ravitsemukseen liittyvä ohjaus Keuhkosairauksien poliklinikan potilasryhmät Keuhkosairauksien poliklinikan perehdytyslomake... 41

4 4 (42) Johdanto Käsikirjassa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosille Ohjattu harjoittelu muodostaa merkittävän osan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulutuksesta. Harjoittelu toteutuu opettajan, opiskelijan ja ohjaajan vastuulla. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta vastavuoroisuutta sekä sitoutumista ohjaukseen ja oppimiseen. Harjoittelun avulla varmistetaan opiskelijan osaaminen ja vahvistetaan työelämässä tarvittavia valmiuksia. Harjoittelussa ollessaan opiskelija samaistuu ammattialansa edustajiin ja sitoutuu toimimaan tulevassa ammatissaan. Käsitteenä harjoittelu kuvaa sekä ohjattua harjoittelua että työssäoppimista. Laatuvaatimusten ja -kriteereiden tavoitteena on varmistaa laadukas ja turvallinen oppimisympäristö opiskelijalle, kehittää ja yhtenäistää opiskelijaohjausta sekä edistää sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Laatuvaatimusten ja -kriteereitten avulla tuetaan opiskelijaohjausta oppilaitoksissa ja työpaikoilla ja niiden toteutumista on mahdollista arvioida opiskelijoilta ja ohjaajilta kerätyn palautteen perusteella. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sekä oppilaitosten yhteisenä tavoitteena on osaavien ammattilaisten kouluttaminen ja saatavuuden varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtäviin. Työpaikalla tapahtuvalla harjoittelulla on suuri merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa. Nämä ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset pohjautuvat: VeTe-hankkeessa ( ) julkaistuihin laatusuosituksiin, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin arvoihin ja strategiaan vuosille , hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin arvoissa korostuvat ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus kaikessa toiminnassa. Hoitotyön toimintaohjelmassa korostuu myös näyttöön perustuva opiskelijaohjaus ja opetus sekä opiskelijaohjauksen laadun kehittäminen yhdessä oppilaitosten kanssa. Hyvällä opiskelijan ohjauksella varmistamme tulevaisuuden kollegan itsellemme. Laatuvaatimukset ja -kriteerit on työstänyt maisteriopiskelija Jaana Luokkakallio projektityönään yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä Koulutus-keskus Sedun jäsenistä koostuvan työryhmän kanssa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikki työpaikat ovat savuttomia ja savuttomuus koskee myös opiskelijoita ja opettajia harjoittelujakson aikana. Savuttomuus tukee potilaiden

5 5 (42) ja henkilökunnan hyvinvointia ja lisää työturvallisuutta. Savuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakkaa tai nuuskaa ei käytetä harjoittelupäivänä eikä siihen kuuluvien ruoka - ja kahvitaukojen aikana. Terveyden tähden

6 6 (42) 1. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö Laatuvaatimus: Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö on säännöllistä ja joustavaa. Sovituilla resursseilla mahdollistetaan opiskelijan harjoittelu sekä luodaan edellytykset laadukkaalle ohjaukselle. 2. Harjoitteluorganisaatio sopii ja tarkastaa yhdessä oppilaitoksen kanssa harjoittelupaikkojen riittävyyden sekä opiskelijoiden määrän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin huolehtii, että harjoittelu perustuu voimassa oleviin EPSHP:n ja oppilaitosten välisiin sopimuksiin harjoittelun järjestämisestä vastaa harjoittelujakson aikana opiskelijoiden työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla sekä huolehtii, että toiminnassa otetaan huomioon EPSHP:n työsuojelutoimintaohjelma nimeää opiskelijavastaavan, jolla on riittävät valmiudet tämän tehtävän hoitamiseen ja joka toimii EPSHP:n edustajana harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa varmistaa, että harjoitteluyksikössä on riittävästi ammattitaitoisia opiskelijaohjaajia 3. Harjoitteluyksikkö allekirjoittaa harjoittelun alkaessa kunkin oppilaitoksen mukaisen opiskelijakohtaisen ohjaussopimuksen (Sedu) päättää opiskelijamäärän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin: poliklinikalla yksi opiskelija kerrallaan nimeää 1 opiskelijavastaavan, jotka osallistuvat aktiivisesti heille suunnattuihin koulutuspäiviin, joista osa voidaan toteuttaa verkko-opintoina resursoi riittävästi aikaa opiskelijan ohjaukseen sekä tavoite- että arviointikeskusteluihin

7 7 (42) 4. Oppilaitos harjoittelukoordinaattori (Seamk), koulutuspäällikkö sekä työssäoppimiskoordinaattori (Sedu) toimivat oppilaitosten edustajina harjoitteluorganisaatiossa tapahtuvan harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa harjoittelukoordinaattoria (Seamk) ja työssäoppimiskoordinaattoria (Sedu) koskee yleisen virkasäännön ja työlainsäädännön määräysten mukainen vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus oppilaitosten vastuu- ja vakuuttamisvelvollisuus harjoittelun yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaan mahdollisen työtaistelun ajaksi oppilaitokset keskeyttävät opiskelijan harjoittelun harjoitteluyksikössä oppilaitokset valmentavat opiskelijaa harjoitteluun sekä huolehtivat osaltaan siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa sekä työstä että työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä oppilaitokset järjestävät yhteistyössä työelämän kanssa säännöllisesti ohjaajakoulutusta (Seamk) sekä työpaikkaohjaajakoulutusta (Sedu) 5. Tiedonkulku Keuhkosairauksien poliklinikalla opiskelijavastaavina toimivat kaikki sairaanhoitajat / osastonhoitaja. Suunnitelmallisella tiedottamisella varmistetaan harjoittelu- ja koulutusyksikön sekä opiskelijan sitoutuminen ohjaukseen ja oppimiseen. Kaikilla työntekijöillä poliklinikalla on opetusvelvollisuus. Opiskelijavastaavan / osastonhoitajan tehtävät: antaa tarpeellisen tiedon työhön ja työympäristöön liittyvistä olosuhteista sekä työvälineistä osallistuu (opiskelijavastaava ja/tai osastonhoitaja) opiskelijaohjauspalavereihin, joita järjestetään vähintään lukuvuosittain oppilaitoksen harjoittelukoordinaattorin (Seamk) ja ylihoitajan kanssa huolehtii, että toimintayksikön esittely on ajan tasalla Jobstepissä (osastonhoitaja) huolehtii, että käsikirjan tiedot pysyvät ajan tasalla laatii opiskelijan ohjauskansion/käsikirjan, josta löytyvät tärkeimmät yksikön toimintaan ja harjoitteluun liittyvät asiat. Käsikirja päivitetään vuosittain tiedottaa yksikössä sinne tulevien opiskelijoiden harjoitteluun liittyvistä asioista tarvittaessa opiskelijoille Effica - käyttäjätunnusten laatiminen

8 8 (42) ohjaajien nimeäminen opiskelijan harjoittelujakson ajaksi (sh:t, ash, ko) toimittaa opiskelijoiden henkilökohtaisten ohjaajien nimet ja työvuorot mahdollisuuksien mukaan harjoittelusta vastaavalle opettajalle ohjeistaa opiskelijoita laatimaan työvuorot harjoittelujaksolle. Työvuorosuunnitelma ja siihen tehdyt muutokset tulee olla selkeästi luettavissa opiskelijat arvioivat saamaansa harjoittelun ohjausta sähköisen kyselyn (CLES- mittarin) avulla osastonhoitaja käsittelee opiskelijoiden antaman palautteen toimintayksikön osastotunnilla oppimisympäristöä kehitetään palautteen perusteella harjoitteluyksikön ja oppilaitosten edustajien kanssa antaa tarpeellisen tiedon työhön ja työympäristöön liittyvistä olosuhteista sekä työvälineistä Keuhkosairauksien poliklinikalla perehdytyksessä sovelletaan yksikköön tulevan uuden työntekijän perehdytysmallia. Perehdytyslomake liitteenä (Liite 1). 6. Opiskelijan oppilaitos järjestää vuosittain opiskelijaohjauspalaverin (Seamk) lähettää opiskelijavastaavalle lukukauden harjoittelua koskevan yleissuunnitelman tiedottaa ajankohtaisista opiskelija-asioista säännöllisesti ja tarvittaessa informoi harjoitteluyksikön henkilökuntaa 1-2 viikkoa ennen harjoittelun alkua tulevista opiskelijoista sekä ko. harjoittelujakson tavoitteista ja sopii harjoittelun toimintatavoista, harjoittelun ohjaajista ja työvuoroista, sisällöstä sekä menetelmistä harjoitteluyksikön kanssa. Internet-sivuilla ( on ajankohtaista tietoa opiskelijoille ylihoitaja Teija Ollikainen välittää toimintayksikön osastonhoitajalle opiskelijoiden antaman palautteen (CLES

9 9 (42) 7. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä Harjoitteluyksiköissä noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä periaatteita ja toimitaan yhdenmukaisesti ottaen huomioon toimintaa säätelevät lait, asetukset, ohjeet ja suositukset. Harjoitteluyksiköissä otetaan huomioon Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia, hoitotyön toimintaohjelma ja potilaan hyvä hoito, keuhkosairauksien toimintayksikön strategia sekä keuhkosairauksien poliklinikan hyvän hoidon kriteerit. ( Harjoitteluyksikkö hoitotyön toimintafilosofia, arvot ja periaatteet on määritelty ja ne näkyvät opiskelijaohjauskansiossa/käsikirjassa sekä työskentelyssä potilaan oikeudet ja potilasturvallisuuteen liittyvät tekijät tunnistetaan ja ne näkyvät hoitotyössä harjoittelun tavoitteilla on yhteys harjoitteluyksikön toimintaperiaatteisiin ja - lähtökohtiin harjoittelu toteutuu työsuojeluohjeiden ja määräysten mukaisesti ja yksiköstä löytyy päivitetyt työ-, toiminta- ja turvallisuusohjeet tiedottaa ja opettaa opiskelijalle tietosuojan ja salassapidon merkityksen ja sisällön opiskelijat saavat potilastietojärjestelmään opiskelijaoikeudet ja hoidon kirjaaminen täyttää hyvän kirjaamisen kriteerit potilaan/asiakkaan hoitotyöhön liittyvä tiedonkulku on toimivaa

10 10 (42) 7.2 Harjoitteluyksikön ilmapiiri Laatuvaatimus: Harjoitteluyksikön ilmapiiri tukee oppimista: ilmapiiri on opiskelijamyönteinen osastonhoitaja mahdollistaa yksikössä laadukkaan ohjauksen riittävällä resursoinnilla henkilökunta arvostaa työssään hyvää ammattitaitoa, sitoutuneisuutta sekä yhteistyökykyä työntekijät nähdään keskeisenä voimavarana, esille tulevat ongelmat ratkaistaan avoimesti ja toiminta on kollegiaalista sekä työhyvinvointia edistävää henkilökunta on kiinnostunut ja sitoutunut opiskelijan ohjaukseen hoitotyössä ja opiskelijaohjauksessa korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys opiskelija otetaan hyvin vastaan ja perehdytetään harjoitteluyksikön toimintaan opiskelijaa kannustetaan osallistumaan harjoitteluyksikön jokapäiväiseen toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön ja tuetaan käyttämään oppimiaan tietoja ja taitoja opiskelijalle annetaan opiskelu- ja työrauha 7.3 Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat Laatuvaatimus: Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat ovat yhtenevät koulutuksen tavoitteiden ja arviointikriteereiden kanssa sekä tukevat opiskelijan ammatillista kasvua. opetusvelvollisuus sisältyy EPSHP:n henkilökunnan tehtävänkuvaan

11 11 (42) 7.4 Opiskelijavastaava / osastonhoitaja: opiskelijavastaava nimeää opiskelijalle ohjaajat harjoittelujakson eri päiville suunnittelee ja ottaa opiskelijat vastaan, esittelee yksikön, jakaa perehdytykseen/harjoitteluun liittyvän materiaalin ja käy tarvittaessa sen opiskelijan kanssa yhdessä läpi opiskelijan ohjaus perustuu opetussuunnitelmaan ja siitä johdettuihin opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin, harjoittelujakson tulee olla tarkoituksenmukainen tavoitteet täsmennetään opiskelijan, ohjaajan ja opettajan yhteistyönä opiskelijavastaava ohjeistaa opiskelijoita laatimaan harjoittelujakson työvuorot, jotka ovat mahdollisimman yhtenevät oman ohjaajan vuorojen kanssa henkilökunta tukee toisiaan opiskelijan ohjaamisessa opiskelija otetaan mukaan työyhteisöön ja kutsutaan omalla nimellä opiskelijalla on mahdollisuus näyttöön perustuvan tiedon hankintaan harjoittelun aikana ja hän saa tarvittaessa tukea harjoittelujaksoon liittyviin tehtäviin ohjaajan ohjaustaidot ovat oppimista tukevia ja ohjauskeskusteluja järjestetään säännöllisesti opiskelijaa ohjataan soveltamaan näyttöön perustuvaa tietoa käytäntöön sekä perustelemaan toimintansa potilaan/asiakkaan hoitoon ja/tai hänen kanssaan toimimiseen liittyviä tilanteita hyödynnetään ohjauksessa opiskelijalle mahdollistetaan mielekkäitä, kokonaisvaltaisia ja sisällöltään monipuolisia oppimistilanteita opiskelijaa ohjataan osallistumaan moniammatilliseen toimintaan opiskelijaa kannustetaan reflektoimaan eli arvioimaan omaa toimintaansa, mitä opin ja mitä vielä pitäisi oppia yli neljän viikon harjoitteluissa pidetään väliarviointi (Seamk) tai ohjaajakeskustelu (Sedu) ohjaajan ja opiskelijan kanssa oppimissopimuksesta ilmenee arviointikriteerit (Seamk) ja muodot, opiskelijan itsearviointi sekä ohjaajan ja ohjaavan opettajan antama ammatillisen osaamisen kehittymistä kuvaava arviointi. Arviointikriteerien tulee olla selkeät ja ymmärrettävät. Näytönarviointikriteerit (Sedu) toimitetaan erikseen näytön vastaanottajalle.

12 12 (42) 7.5 Ohjaussuhde Laatuvaatimus: Opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välinen yhteistyösuhde on tasa-arvoinen ja vastuullinen vuorovaikutussuhde, jossa vallitsee toisten kunnioittaminen ja hyväksyntä. on vastavuoroinen, keskusteleva, avoin sekä turvallinen yhteistyösuhde, jossa opettaja ja työyhteisö tukevat opiskelijan oppimista jaetaan harjoitteluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja hyväksyntä opiskelijan, opettajan ja ohjaajien välisissä tapaamisissa painopiste on opiskelijan oppimisessa ja ilmapiiri on kollegiaalinen 7.6 Opiskelija Laatuvaatimus: Opiskelija tiedostaa oman vastuunsa oppimisessa, oppimisen ja ohjauksen arvioinnissa sekä sitoutuu opiskeluun ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi Ennen harjoittelujaksoa: on suorittanut hyväksytysti harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot (Seamk) AMK- opiskelija varaa harjoittelupaikan Jobstepin kautta, jossa on näkyvillä harjoittelun ajanjakso ja kuinka monta opiskelijaa voi tulla (Sedu) työssäoppimiskoordinaattori ohjaa harjoittelupaikan varausasioissa katsoo vastuuhenkilöiden yhteistiedot sähköisestä harjoittelupaikkojen varausohjelmasta (jobstep) (Seamk)/ohjaavalta opettajalta tai työssäoppimiskoordinaattorilta (Sedu) tekee/päivittää Jobsteppiin CV:nsä (Seamk) tai vie esittäytymislomakkeen (Sedu) sekä harjoittelujaksonsa alustavat tavoitteet ohjaajalleen ennen harjoittelun alkua käy tutustumassa halutessaan toimintayksikköön ennen harjoittelun alkua sopii osastonhoitajan/opiskelijavastaavan kanssa osastolle saapumisajan tutustuu etukäteen Potilaan hyvään hoitoon Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä - ohjeistukseen

13 13 (42) Harjoittelujakson aikana opiskelija: noudattaa vaitiolovelvollisuutta on aktiivinen ja oma-aloitteinen, sitoutunut opiskeluun tiedostaen oman vastuunsa oppimisesta ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi käyttäytyy ammatillisesti ja asiallisesti potilaita sekä henkilökuntaa kohtaan laatii tavoitteet harjoittelujakson alussa ja täydentää niitä harjoittelun aikana toimii harjoitteluyksikön ohjeiden, käytäntöjen sekä eettisten periaatteiden mukaan noudattaa tietoturvaohjeita on joustava työvuorojen suhteen ja noudattaa harjoitteluyksikön luonteenmukaista työaikaa ja jaksotusta ilmoittaa poissaoloista harjoitteluyksikköön sekä ohjaavalle opettajalle ilmoittaa ajoissa mahdolliset muutokset työvuoroihin ohjaajalle huolehtii itse, että osallistuu monipuolisesti hoitotoimintaan sekä tekee opiskelun edellyttämät muut tehtävät toimii yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa ottaa vastaan sekä positiivista että kehittävää palautetta sekä hyödyntää saamansa palautteen pukeutuu asiallisesti. Hygieniasyistä kello, sormukset, rannerenkaat, kasvolävistykset, isot korut, rakennekynnet jne.. ovat kiellettyjä voimakkaiden hajusteiden käyttöä tulee välttää potilaiden ja henkilökunnan allergiaoireiden vuoksi noudattaa sovittuja työaikoja sekä kahvi- ja ruokataukoja tekee näyttösuunnitelman (Sedu) Harjoittelujakson päättyessä opiskelija: tekee kirjallisen itsearvioinnin (Seamk) tai näyttösuunnitelman itsearvioinnin (Sedu) ennen loppuarviointitilaisuutta, arvioiden omaa toimintaansa, osaamistaan ja oppimistaan osallistuu loppuarviointi- (Seamk) ja näytönarviointi- (Sedu) keskusteluun antaa suullista palautetta harjoittelun ohjauksesta antaa palautetta harjoitteluyksikön hoitotyöstä ja ohjauksesta, täyttäen sähköisen arviointilomakkeen (CLES)

14 14 (42) 7.7 Työ- ja suojavaate Työasun tulee olla työnteon ja sairaalahygienian kannalta tarkoituksenmukainen. Opiskelija käyttää sairaalan antamaa työasua suojavaatteena. Yleisperiaatteita ovat: Työasun tulee peittää alla olevat omat vaatteet Työasun tulee olla puhdas Potilasvaatteet eivät kuulu työasuun Työjalkineiden tulee olla tukevat, turvalliset ja helposti puhdistettavat Pitkät hiukset tulee olla sidottuna Korut eivät kuulu työasuun Hyvä käsihygienia kuuluu kaikille: Kädet desinfioidaan sekä ennen ja jälkeen potilaskontaktin Huomioi oikea desinfektiotekniikka opetetaan myös potilaille ja omaisille Käsien pesu aina, kun ne näkyvästi likaantuvat Sormuksia, rannekoruja ja kelloja ei saa käyttää pitkät lakatut kynnet sekä rakennekynnet ovat turvallisuusriski ja estävät käsihygienian toteutumisen Kasvojen alueen lävistykset ovat kiellettyjä Tavanomaiset varotoimet: oikea käsihygienia oikea suojainten käyttö oikeat työskentelytavat pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen Varotoimi- ja eristyssuositukset löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä. Pistotapaturmien sattuessa, katso ohje hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä Suojainten oikea käyttö: Suojaimia käytetään suojaamaan sekä potilasta että hoitajaa Suojainkäsineiden käyttö suotavaa lääkkeitä jakaessa, valmistettaessa sekä potilaille annettaessa (iv, i,m ja s.c ) Käsien desinfektio ennen suojakäsineiden / -vaatteiden pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen

15 15 (42) Suojavälineet ovat kertakäyttöisiä, eikä niitä säilytetä seuraavaa kertaa varten Suojakäsineitä ei saa pestä eikä desinfioida Suojakäsineet ovat toimenpidekohtaisia (Kts. suojakäsineiden käyttösuositus Hygieniayksikön kotisivuilta) Ympäristön siisteys ja puhtaus: Jokainen huolehtii osaltaan ympäristön siisteydestä ja siivoaa jälkensä Potilaita kannustetaan omatoimisuuteen vointinsa mukaan Eritetahrat poistetaan välittömästi Vastuu on jokaisella Pinta- ja eritetahradesinfektio-ohjeet löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta intranetistä Pistävä ja viiltävä jäte viedään saman tien niille varattuun astiaan 7.8 Lääkehoito harjoittelun aikana Opiskelijat voivat osallistua yksikön lääkehoitoon noudattaen sairaanhoitopiirin lääkehoitosuunnitelman mukaisesti: Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (lähihoitaja) suorittavat opiskelijat harjoittelevat koulutuksensa mukaista lääkehoitoa työssäoppimisjaksojen aikana työpaikkaohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Opiskelijat toimivat ohjaajiensa vastuulla. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat lisäksi ohjaajan vastuulla ja välittömässä valvonnassa ja ohjauksessa vaativan lääkehoidon kuten suonensisäiseen lääkehoitoon. Ammattikorkeakoulun opiskelija osoittaa lääkehoidon osaamisensa lääkehoidon passilla, johon kootaan tiedot lääkehoidon teoriaopintojen ja harjoittelun sekä lääkelaskujen suorittamisesta.

16 16 (42) 7.9 Turvallisuus Tutustu: Intranetin asiakirjahaku: EPSHP turvallisuus alkusammutus.pdf Sisältö: 1. Työpaikan turvallisuuskulttuuri 2. Tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy 3. Toiminta tulipalo- ja hätätilanteessa 4. Käytännön harjoitukset o ensitoimet, alkusammutus o poistumisturvallisuus o suuronnettomuudet

17 17 (42) 8. Ohjaaja Laatuvaatimus: Ohjaaja sitoutuu opetusvelvollisuuteensa, suhtautuu myönteisesti ohjaustehtäväänsä sekä tukee ja arvioi opiskelijan osaamista ja ammatillista kehittymistä. 8.1 Ennen harjoittelujaksoa: hankkii tietoa opiskelijan harjoittelujakson tavoitteista perehtyy saamaansa ennakkomateriaaliin; opiskelijan Cv:n (Seamk) tai esittäytymislomakkeeseen (Sedu) sekä oppilaitokselta lähetettyyn harjoittelumateriaaliin luo ja ylläpitää myönteisen oppimisilmapiirin 8.2 Harjoittelujakson aikana: perehdyttää valmistautuneena ja riittävästi aikaa varanneena opiskelijan harjoitteluyksikköön, käyttäen apunaan yksikön perehdytyslomaketta huomioi opiskelijan aikaisemmat käytännön harjoittelut ja opiskeluajan tukee opiskelijaa tavoitteiden laadinnassa ja saavuttamisessa tukee opiskelijan näyttöön perustuvaa hoitotyön oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä rohkaisee opiskelijaa käyttämään opittuja taitoja harjoittelun aikana toimii myönteisenä roolimallina opiskelijalle toimii vastuullisesti yhtenäisten ohjauskäytäntöjen ja yksikön toimintaohjeiden mukaan käyttää tarkoituksenmukaisia ohjausmenetelmiä sekä oppimateriaaleja ohjatessaan opiskelijaa antaa jatkuvaa, rakentavaa ja ammatillista kasvua edistävää palautetta harjoittelun aikana pyytää suullista arviointia opiskelijalta ohjauksestaan harjoittelun aikana ottaa yhteyttä opettajaan, osastonhoitajaan tai harjoittelukoordinaattoriin (Seamk)/ työssäoppimiskoordinaattoriin (Sedu) kaikissa niissä tilanteissa, jolloin opiskelijaohjauksen onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan tukea tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa harjoittelun kehittämiseksi

18 18 (42) 8.3 Harjoittelujakson päättyessä : arvioi opiskelijan oppimista yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa sekä kirjallisesti että suullisesti osallistuu arviointikeskusteluun yhdessä opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa antaa palautetta opiskelijaohjauksesta ja yhteistyöstä ohjaavalle opettajalle ohjaa opiskelijaa vastaamaan opiskelijapalautteeseen harjoittelun lopussa (CLES)

19 19 (42) 9. Harjoittelua ohjaava opettaja Laatuvaatimus Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan harjoittelun kokonaisuudesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. 9.1 Ennen harjoittelujaksoa osallistuu tarvittaessa harjoittelupaikan hankintaan ja hyväksyy sen varmistaa opiskelijan harjoittelupaikan ja ajanjakson on tietoinen harjoitteluyksikön toiminnasta ja hoitotyön sisällöstä tekee yhteistyötä osastonhoitajan tai opiskelijavastaavan kanssa harjoittelun ohjauksen suunnittelussa tiedottaa opiskelijan opetussuunnitelmasta, opintojen vaiheesta ja opintojaksosta harjoittelupaikassa vähintään 1-2 viikkoa ennen harjoittelun alkua varmistaa, että opiskelija on hyväksytysti suorittanut harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot varmistaa, että harjoittelunohjaus on näyttöön perustuvaa sisällöllisesti ja menetelmällisesti 9.2 Harjoittelujakson aikana toimii harjoitteluyksikössä ohjausprosessin pedagogisena asiantuntijana ja ohjaa opiskelijaa ja ohjaajaa näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ohjaa ja tukee opiskelijaa harjoitteluun liittyvissä tavoitteiden asettelussa rohkaisee opiskelijaa itsearviointiin ja kriittiseen ajatteluun tukee opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä arvioi ja hyväksyy yhteistyössä harjoittelupaikan henkilökunnan kanssa opiskelijan kehittämis- ja oppimistehtävät sekä näyttösuunnitelman (Sedu) toimii oppimisen/ohjauksen ongelmatilanteiden tukihenkilönä järjestää tarvittaessa väliarviointikeskustelun (Seamk) tai ohjauskeskustelun (Sedu) opiskelijan ja ohjaajan kanssa

20 20 (42) 9.3 Harjoittelujakson päättyessä: sopii ja pitää arviointi-, ohjaus- (Seamk) sekä näyttöarviointikeskustelut (Sedu) vastaa harjoittelun hyväksymisestä tai täydentämisestä (Seamk) tai ammattiosaamisen näytön arvioinnista (Sedu) yhdessä ohjaajan kanssa sekä vie suorituksen opintorekisteriin

21 21 (42) 10. Lähteet Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto, Rouvala C Hoitotyön toimintaohjelma vuosille Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Oheismateriaali ja kirjallisuus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin www-sivut opiskelijoille. Harjoittelun ja työssä oppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Pohjois-Karjalan alueellinen työryhmä (PKSSK, P-K Ammattikorkeakoulu, PKKY Ammatti ja Aikuisopisto, Joensuun kaupunki perusterveydenhuolto ja vanhuspalvelut) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Koulutuskeskus Sedu:n koulutusohjelmien kuvaukset. Luojus K Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli. Ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Meretoja R. & Saarikoski M CLES-mittari mahdollistaa vertaiskehittämisen. Pro Terveys 2, 7. Meretoja R., Höggman-Laitila A., Lankinen I., Sillanpää K., Rekola L. & Eriksson E Lähiohjaaja sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva Hoitotyö Vol. 4 (2), Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Kuopion yliopistollinen sairaala. Pohjois-Savon alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Saarikoski M., Meretoja R. & Leino Kilpi H Arviointimittari kuvaa käytännön oppimisympäristön ohjauksen laatua. Suomen Lääkärilehti vol. 63 no. 24 s Saarikoski M. & Leino-Kilpi H Millainen on hyvä hoitotyön kliininen oppimisympäristö ja millaista laadukas opiskelijaohjaus? Teoksessa: Salminen L. & Hupli M. (toim.) Terveysalan opettajan 2000-luvulla, osa 1. Turun yliopisto. Hoitotieteenlaitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. A:44/2004. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Opetussuunnitelmat Luettavissa internetissä osoitteessa: Sosiaali- ja terveysministeriö Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma vuosille STM:n julkaisu 2009:18. Sosiaali- ja terveysministeriö Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Monisteita 2003:22.

22 22 (42) 12. Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta Keuhkosairauksien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana aikuispotilaille. Poliklinikan vastaanotolle tullaan terveyskeskuksen tai yksityispuolen lähettämällä lähetteellä. Lähetteitä saapuu poliklinikalle perusterveydenhuollosta, yksityiseltä sektorilta tai keskussairaalan toisista yksiköistä. Keuhkosairauksien erikoislääkärit ohjelmoivat tutkimukset ja arvioivat kiireellisyyden. Tavoiteajat ovat 1- jonon osalta alle 4 viikkoa ja II- jonon osalta 3kk, huomioidaan hoitotakuu. Kiireettömän hoidon tulee alkaa viimeistään 6 kuukaudessa. Keuhkosairauksien poliklinikka toimii arkipäivisin, viikonloppuisin poliklinikka on suljettu. Keuhkosairauksien poliklinikalla tehdään vastaanottotoiminnan lisäksi keuhkoputkentähystyksiä tiistaisin ja torstaisin. Lisäksi tehdään pleuroskopioita tarvittaessa keskiviikkoisin. Päivystysluontoisia tähystyksiä tehdään tarvittaessa mm. teho-osastolle. Lisäksi toteutetaan aikuisten siedätyshoidot, CPAP- aloitukset ja kontrollit, kotihappihoito- ja kaksoispaineventilaattoripotilaiden seurantakäynnit Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksemme on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestön terveyden edistäminen ja sairauksien hoito keuhkosairauksien erikoisalalla. Hoitotyömme perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen. Ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus arvoina tarkoittaa, että jokaiselle hoidon tarpeessa olevalla ihmisellä on oikeus saada laadultaan samanarvoista hoitoa ja kohtelua. Henkilökunta sitoutuu työhönsä arvostaen työssään hyvää ammatillista osaamista ja yhteistyökykyä potilaan, omaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on että potilas kokee hoitohenkilökunnan kohtelun arvomaailmaansa kunnioittavana.

23 23 (42) 13. Keuhkosairauksien poliklinikan henkilökunta Ylilääkäri: Professori Hannu Kankaanranta Keuhkosairauksien- ja allergologian erikoislääkäri Ylihoitaja: Liisa Panula Osastonhoitaja: Anne Suvanto Apulaisosatonhoitaja: Sari Häyhä Lääkärit: Keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonlääkäri ja osaston A31 vastuulääkäri: Leena Tuomisto Keuhkosairauksien erikoislääkäri: Maher Haj Hussain Keuhkosairauksien erikoislääkäri: Erkki Perämäki 1-2 erikoistuvan vaiheen lääkäriä ja työlääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä Sairaanhoitajia: kuusi sairaanhoitajaa Asiantuntijasairaanhoitaja: Erja Lehtinen Asiantuntijasairaanhoitaja: Annu Kamila Kuntoutusohjaaja: Tiina Alanko-Luopa Osastonsihteeriä: viisi osastonsihteeriä, joista yksi REKRY:n henkilökuntaa Klinikkasihteeri: Sari Ylirintala

24 24 (42) 14. Hoitotyön periaatteita 14.1 Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Vaitiolovelvollisuus koskee sairaalan henkilökuntaa ja sitoo sairaalan palveluksesta poistumisen jälkeenkin. Luottamuksellisista asioista ei saa puhua myöskään niille sairaalan henkilökuntaan kuuluville tai opiskelijoille, jotka eivät kyseisen ihmisen/asian kanssa joudu tekemisiin. Lain ja virkasäännön mukaan henkilökunnan on pidettävä salassa potilaiden henkilöllisyys ja sairauden laatu. Salassa on pidettävä viran tai tehtävän hoitamisessa tietoon saadut yksityiset asiat. Salassapito koskee asiakirjasalaisuutta ja vaitiolovelvollisuutta. Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Potilaiden terveydentilatietojen lisäksi salassa pidettäviä ovat mm. arkaluontoiset henkilötiedot, sekä liike- ja ammattisalaisuudet. Palvelussuhteen tai muun työtehtävän aikana tai sen päätyttyä sivulliselle ei saa ilmaista työn vuoksi tietoon saatuja sairaanhoitopiiriä tai sen asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Sivullisella hoitosuhteessa tarkoitetaan muita kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä (PotL 13 ). Rekisterien, esim. potilastietojen, katselu- tai käyttöoikeutta ei ole muihin kuin työtehtävien edellyttämiin tietoihin. Ilman rekisteristä vastaavan kirjallista lupaa ei saa luovuttaa tai siirtää salassa pidettäviä asiakastietoja tai muuta salassa pidettävää tietoa, eikä tallentaa niitä toisiin rekistereihin, työaseman kiintolevylle, levykkeelle tai muille tallennuslaitteille. Potilastietojen luovuttamisesta on annettu erilliset ohjeet (johtajaylilääkärin tiedote 10/1999). Salassapito- ja tietosuojaohjeet löytyvät intranetistä. Miksi vaitiolovelvollisuus? potilaan etu potilas uskaltaa hakeutua hoitoon ja kertoa sairauden hoidon kannalta tärkeät asiat totuuden mukaisesti turvataan potilaan yksityisyys ja tietosuoja henkilökunnan ja sairaalan edut säilytetään potilaan luottamus vältytään riita- ja oikeusasioilta

25 25 (42) 15. Työskentely poliklinikalla Keuhkosairauksien poliklinikalla työaikamuotona on muodollinen jaksotyö ja työaika on (15.15). Keuhkosairauksien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana, joka toimii ajanvarausperiaatteella eli potilaat kutsutaan poliklinikkakäynnille lähetteen tai konsultaatiopyynnön perusteella. Poliklinikka vastaa erikoisalansa polikliinisista palveluista ja toimii arkisin klo Lähetteitä saapuu poliklinikalle perusterveydenhuollosta, yksityiseltä sektorilta tai keskussairaalan muista yksiköistä Poliklinikalla on vastaanottoja uusille-, seuranta- ja osastokontrollipotilaille Poliklinikalla hoidetaan sovittujen porrastus- ja hoitoonohjausperiaatteiden mukaan potilaita, joiden tutkimus ja hoito eivät edellytä vuodeosastohoitoa. Poliklinikan tilat, henkilöresurssit ja toiminta on pyritty organisoimaan niin, että potilaskäyntiin liittyvät toimenpiteet ja dokumentointi voidaan tehdä tehokkaasti. Tavoitteena on oikea ja oikeaan aikaan tehty diagnoosi sekä diagnoosinmukainen hoito Keuhkosairauksien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan ammattitaudit liittyen keuhkoihin mm. homepölykeuhko ja asbestille altistuneet potilaat. Lisäksi sarkoidoosi, astma, tuberkuloosi, keuhkotuumorit, keuhkoahtaumatauti, uniapnea, siedätyshoitoa vaativat allergiat ja fibrotisoivat keuhkosairaudet Polikliinisessa hoitotyössä painottuu ohjaus ja neuvonta. Poliklinikan näkökulmasta potilaan hoitoprosessi alkaa siitä kun lähete saapuu yksikköön ja loppuu jatkohoidon järjestämiseen. Poliklinikkakäyntiin keskeisenä kuuluu lääkärin vastaanotto. Ennen lääkärin vastaanottoa potilas on voinut käydä tutkimuksissa lääkärin tekemien suunnitelmien mukaan. Potilaan tullessa poliklinikalle hän ilmoittautuu, henkilötiedot tarkastetaan ja tiedot tietojen luovuttamiseksi kysytään potilaalta Ennen lääkärin vastaanottoa potilas käy sairaanhoitajan vastaanotolla, jossa tarkistetaan lääkitys ja allergiat ym. Lääkärin vastaanoton jälkeen potilas tulee uudelleen sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa käydään läpi lääkärin tekemä jatkosuunnitelma ja annetaan tarpeellinen suullinen sekä kirjallinen ohjaus tutkimuksista, mahdollisesta diagnoosista sekä muusta jatkohoidosta.

26 26 (42) 16. Keuhkosairauksien poliklinikalla toimivat uni- ja siedätyshoito vastaanotot Unipoliklinikka ja asiantuntijasairaanhoitajan vastaanotto: CPAP- hoidon aloitukset ja kontrollit. Apuvälineiden hankinta yhteistyössä alueellisen apuvalinekeskuksen kanssa ( lääkeainesumuttajat noin 100 kpl-, happirikastimia noin kpl-, 2PV-laitteita alle 100 kpl- ja CPAP-leitteita noin 2000 kpl lainassa). Toimenpide: Bronkoskopiat ja pleuroskopiat. Siedätyshoidot ovat sairaanhoitajien toteuttamaa itsenäistä toimintaa. 17. Käyntityypit keuhkosairauksien poliklinikalla Käyntityyppi Selite 0 Potilaiden asioiden hoitoa (Ei laskutusta) - tutkimuksen käyntityyppi jonka jälkeen ensikäynti / uusintakäynti (potilas maksaa tutkimusten jälkeisen vastaanottokäynnin yhteydessä poliklinikkamaksun) 1 Ensikäynti - potilas ensikertaa poliklinikalla vastaanottokäynnillä - potilas maksaa poliklinikkamaksun - lääkäri tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 2 Uusintakäynti - Uusintakäynti poliklinikalla - kuntoutusohjaajan / asiantuntijasairaanhoitajan lääkärin vastaanottokäyntiä vastaava käynti - potilas maksaa poliklinikkamaksun - lääkäri / kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 4 Kuntoutus, maksuton - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitajan kuntoutusohjauskäynti - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 6 Ensikäynti osastohoidon jälkeen - osastojakson jälkeen potilas vastaanottokäynnillä poliklinikalla - potilas maksaa poliklinikkamaksun

27 27 (42) - lääkäri tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 8 Ajanvaraus osastolle - potilaasta tehdään hoidonvaraus keuhko- ja infektiosairauksien osastolle A31 K L M S T V Organisaatioiden välinen konsultaatio - terveyskeskuskonsultaatiot - lähetteellä tuleva konsultaatio - lääkäri tekee sairauskertomusmerkinnän - kertakonsultaation hinta 71 euroa, hinnat päivittyvät vuosittain Lisäkäynti - erityistyöntekijöiden ajanvarauksen käyntityyppi (ft, tt, sos.tt jne..) - sairaanhoitaja tekee ajanvarauksen sh-kirjalle tilastointia / hoitoisuutta varten - ei laskutusta Lisäkäynti, kuntoutus - potilaalla samana päivänä lääkärin vastaanotto tai maksullinen tutkimuskäynti - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja käy osastolla ohjaamassa potilasta Sarjakäynti - siedätyshoidot, Xolair-injektiot - potilas maksaa sarjakäyntimaksun 7,50 euroa (hinnat päivittyvät vuosittain) Tutkimuskäynti - potilas käy tutkimuksissa, jonka jälkeen puhelinkontakti / kirjevastaus - potilas maksaa tutkimuskäynnistä poliklinikkamaksun Vastauskäynti - puhelinkontakti / kirjevastaus - ennalta tehty tutkimuksia esim. labra- / rtg- / knf- / kfi - tutkimuksia ja potilas maksanut tutkimuskäynnin yhteydessä poliklinikkamaksun - lääkäri tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän - kuntoutusohjaajan / asiantuntijasairaanhoitajan puhelinkontakti / kirjevastaus ennalta otetuista laboratoriotutkimuksista - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomus merkinnän

28 28 (42) 18. Hyvän hoidon periaatteet Hyvä hoito määritellään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eri näkökulmista, joista keskeisimmät ovat potilaan, hänen läheistensä ja hoitoa tarjoavien ammattilaisten näkökulmat. Hyvän hoidon kokonaisuus muodostuu seuraavista asioista: potilas kokee tulleensa hyvin kohdelluksi ja saaneensa apua siihen vaivaan, jonka vuoksi on tullut hoitopaikkaan, jatkohoito on järjestetty potilaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa yhteistyössä ja hoitoa antaneet ovat tehneet ammatillisesti ja muutoin parhaansa. Hyvä hoito koostuu moniammatillisesta yhteistyöstä ja interventioista, jota kukin ammattiryhmä tekee oman ammattinsa ja tieteenalansa lähtökohdista ajatellen potilaan parasta ja yhteistyössä hänen kanssaan. Hyvässä hoidossa sen sisältö ja siihen kuuluvat prosessit on kuvattu ja niiden eteneminen on moniammatillisten ryhmien tiedossa. Hyvä hoito koostuu lisäksi potilaan ja läheisten hyvästä ja asiallisesta kohtelusta, potilaan ja läheisten ohjaamisesta sekä heidän hoitoon osallistumisensa tukemisesta. Hyvän hoidon toteuttamisen lähtökohtia ovat erityisvastuualueella ja terveydenhuollon yksikössä yhteisesti sovitut hoidon periaatteet, hoidon perustuminen tutkittuun tietoon eli tutkimusnäyttöön ja potilaslähtöisyys. Potilaslähtöisyys sisältää aina myös perhekeskeisyyden. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hyvä hoito tarkoittaa sitä, että potilaan läheiset ja perheenjäsenet ovat mukana hoidossa potilaan tarpeiden mukaisesti ja tilanteen mahdollistamalla tavalla. On tärkeää potilaita hoitaessa muistaa, että he tulevat jostakin ja menevät takaisin johonkin. Tällöin on mahdollista ottaa huomioon heidän taustansa ja perheensä, jolloin esimerkiksi kotona selviytymistä tukevat ohjeet ja neuvot voidaan soveltaa sellaiseksi, että potilas voi toteuttaa hoitoaan myös kotona yhdessä perheenjäsentensä kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. Perinteisesti on painotettu yksilökeskeisyyttä eikä ole otettu riittävästi huomioon potilaan lähipiiriä ja perhettä, potilaan voinnin ja toipumisen edistäjänä. Polikliiniset hyvät hoidon periaatteet perustuvat yksikön työntekijöiden yhteiseen näkemykseen arvoistaan, hyvän hoidon elementeistä ja hoitotyön toiminnasta omassa työyksikössään. Hyvän hoidon periaatteissa huomioidaan hoitoisuuden kaikki kuusi osa-aluetta, jolloin poliklinikalla tehtävä välillinen työ tulee kirjattua. Periaatteisiin kirjataan ne hoitotyön toiminnot, mitä edellytetään toteutuneeksi, jotta potilaat ovat saaneet optimaalisesti hyvää hoitoa. Potilaan kohtaamisessa aito kuuntelu, rohkaiseminen, motivointi ja ymmärtäminen, emotionaalinen tuki ja läheisten huomiointi sekä lähtökohtana yksilöllisyys ovat hoitotyön perusteita. Hyvä hoito on potilaan tarpeista lähtevää, suunnitelmallista toimintaa yhteistyössä potilaan ja kaikkien hänen hoitoonsa osallistuvien henkilöiden kanssa. Tarvittaessa potilaan läheinen ote-

29 29 (42) taan mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjauksessa ja neuvonnassa potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan rehellistä ja asiallista tietoa Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi Keuhkosairauksien poliklinikalla lähtökohtana on, että potilaan lähetteet käsitellään ja kirjataan hoitotakuun puitteissa. Hoidon kiireellisyys arvioidaan ja kartoitetaan sekä ohjelmoidaan tarvittavat tutkimukset ennen vastaanottoa. Lähetetään ajoissa ajanvarauskirjeet sisältäen selkeät ohjeet vastaanottokäynnille ja tutkimuksiin. Tutkimukset ja vastaanotto suunnitellaan vastaten lääkärin määräyksiä sekä mahdollisuuksien mukaan potilaan tarpeita ja toiveita. Tutkimustulosten ja muun tarpeellisen tiedon kerääminen vastaanottokäynnin pohjaksi tehdään ennakoidusti. Aamuisin vastaanottohuoneissa tarkistetaan tutkimusvälineet ja vastaanottohuoneet sekä huolehditaan välineiden täydentämisestä ja huollosta. Sairauskertomukset viedään joka aamu lääkäreiden vastaanottohuoneisiin. Lääkäri - hoitaja työparit sovitaan viikkosuunnitelman mukaisesti. Ilmoittautumisen yhteydessä ennen vastaanottokäyntiä potilas allekirjoittaa suostumus tietojen luovuttamiseen - lomakkeen. Hoitajan vastaanotolla tarkistetaan kotilääkitys ja allergiat sekä arvioidaan potilaan vointi ja toimintakykyisyys. Suullisen sekä kirjallisen ohjauksen annossa huomioidaan potilaan erityispiirteet ja potilaan kyky vastaanottaa tietoa. Jatkohoitovarauksia tehtäessä laitetaan riittävästi tietoa jatkosuunnitelmasta lääkärin määräyksen mukaan ajanvaraajalle. Potilasta informoidaan tutkimusten jonotilanteesta. Ohjauksessa huomioidaan myös vastaanotolla mukana olevat läheiset Terveydentila Ennen vastaanottokäyntiä sairaanhoitaja tutustuu potilaan tietoihin oireista ja sairaudesta. Arvioidaan ja seurataan potilaan tilaa vastaanottokäynnillä havainnoimalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla. Tulohaastattelussa huomioidaan potilaan vointi, oireet ja pahenemisvaiheet. Selvitetään potilaan tarkka tupakointi anamneesi ja tarvittaessa tuetaan tupakoinnin lopettamista. Potilaalle tarjotaan keinoja tupakasta vieroutumiseen. Keskustellaan voinnista ja terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä suullisen ohjauksen muodossa ja tarvittaessa annetaan kirjallista ohjeistusta. Tarvittaessa ollaan yhteydessä yhteistyötahoihin ja huomioidaan moniammatillisuus potilaan hoidossa. Oireet ja vointi kirjataan potilaan kertomana sekä hoitajan havainnoimana KEUHOI-lehdelle.

30 30 (42) 18.3 Lääkehoito ja ravitsemus Keuhkosairauksien poliklinikalla ennen lääkärin vastaanottokäyntiä kirjataan huolellisesti lääketiedot ja allergiat Efficaan. Potilaalle ja läheiselle annetaan tarvittaessa ohjausta lääkkeestä, niiden käytöstä kotona, lääkkeen aloittamisesta, annoslisäyksestä, vähentämisestä ja sivuvaikutuksista. Jos mukaan annetaan lääkkeitä, varmistetaan, että potilas tai hänen läheisensä on ymmärtänyt lääkkeen käyttötarkoituksen, - tavan sekä annostuksen. Ohjataan myös oikein tapahtuvaan reseptien uusimiseen sekä vastaanottokäynnillä että puhelimessa. Huomioidaan suullinen ja kirjallinen ohjaus sekä tarkistetaan ohjeiden ymmärrettävyys huomioiden potilaan erityispiirteet. Tarvittaessa tulostetaan lääkelista kirjallisena potilaalle mukaan. Asiat kirjataan KEU- HOI-lehdelle Hygienia ja eritystoiminta Keuhkosairauksien poliklinikalla kartoitetaan potilaan selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa ja tarvittaessa ohjataan apuvälineiden tai hoitovälineiden hankinnassa. Ohjataan potilasta ja läheistä päivittäiseen toimintakykyyn liittyvistä asioista sekä tarpeen mukaan hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. Huomioidaan sairauden tai lääkityksen tuomat ongelmat ihon hoidossa. Lisäksi vastaanottokäynnillä kartoitetaan mahdollisia suolentoiminnan ongelmia huomioiden sairaus, lääkitys ja ruokavalio. Annetaan potilaalle ja läheiselle suullinen sekä kirjallinen ohjaus hygieniasta, ihon hoidosta, eritystoiminnasta ja mahdollisista apuvälineistä. Asiat kirjataan KEUHOI-lehdelle Liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo Keuhkosairauksien poliklinikalla kartoitetaan potilaan liikkuminen, käytössä olevat apuvälineet sekä vireystila. Korostetaan ohjauksessa terveellisiin elämäntapoihin liittyvä turvallinen liikunta ja arvioidaan tarvittavien apuvälineiden tarve sekä ohjataan apuvälineiden hankinnassa. Kannustetaan, ohjataan ja tuetaan potilasta omatoimisuuteen. Uniapneapotilaalle annetaan suullista ja kirjallista ohjausta uniapnean hoitovaihtoehdoista. Kannustetaan liikkumiseen, toiminnallisuuteen, painonhallintaan, sosiaalisiin suhteisiin ja lepoon. Asiat kirjataan KEUHOI-lehdelle.

31 31 (42) 18.6 Jatkohoito ja emotionaalinen tuki Jatkohoitovaraukset ohjelmoidaan huomioiden lääkärin määräykset ja potilaan tarpeet sekä toiveet. Potilasta ja läheistä kuunnellaan sekä tuetaan sairauden ja tarpeiden edellyttämällä tavalla. Potilaalle ja läheiselle annetaan suullista ja kirjallista ohjausta tulevista tutkimuksista, jatkohoidoista, jonotilanteesta, kotona selviytymisestä sekä tietoa siitä kuinka potilas saa tutkimustulokset. Poliklinikan yhteystiedot annetaan potilaalle tai läheiselle mukaan. Tarkistetaan, että annetut ohjeet ovat ymmärrettäviä. Asiat kirjataan KEUHOI-lehdelle. Sairauskertomustiedot lähetetään potilaan suostumuksen mukaan. 19. Hoitoisuusluokitus keuhkosairauksien poliklinikalla Hoitoisuudella tarkoitetaan sairaanhoitajan arviota potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta suhteessa hoidon vaatimaan työpanokseen. Potilaan hoitoisuuden arvio tapahtuu sitä varten kehitetyn POLIHOIq - mittarin avulla. Polikliinisen hoitoisuusluokituksen avulla saadaan poliklinikoilla sairaanhoitajien tekemä näkymätön hoitotyö näkyväksi. Polikliinisessa hoitoisuusluokituksessa korostuu ohjaus hoitotyön auttamismenetelmänä. Tehtäessä hoitoisuusluokitusta sairaanhoitajat arvioivat potilaalle annettua ohjausta ja siihen käytettyä työpanosta jokaisen hoitoisuusmittarin kuuden hoitotyön osa-alueen kohdalla erikseen. Poliklinikalla luokitellaan kaikki ne potilaat, joita ovat hoitaneet henkilöstöresursseihin kuuluvat sairaanhoitajat. Hoitotyön auttamismenetelminä polikliiniseen hoitoisuusluokitukseen on lisätty auttaminen ja tukeminen kaikkiin kuuteen osa-alueeseen. Lisäksi huomioidaan myös potilaan läheinen, koska myös läheinen voi tarvita poliklinikkakäynnillä ohjausta ja tukea. Poliklinikalla hoitoisuusluokitus kuvaa potilaan yksilöllisten tarpeiden mittaamista ja niitä hoitotoimintoja, joita sairaanhoitajat näiden hoidon tarpeiden tyydyttämiseksi ja täyttämiseksi poliklinikkakäynnin aikana suorittaa. Luokittelu tapahtuu ennakoivasta työstä ja toteutuneesta poliklinikkakäynnin aikaisesta hoidosta luokitukseen kirjattujen kriteerien perusteella Hoitoisuusluokituksen kuusi osa-aluetta Hoitoisuus tarkoittaa hoidon aiheuttamaa kuormaa eli hoidon raskautta. Hoitoisuudella tarkoitetaan hoitajien arviota potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta suhteessa hoidon vaatimaan työpanokseen.

32 32 (42) Hoitoisuus ilmaistaan matemaattisina pistelukuina, joiden kautta saadaan arvio yksittäisen potilaan hoidon raskaudesta ja siitä, kuinka paljon henkilöresursseja potilaan hoito edellyttää. Jokainen potilas luokitellaan hoitoisuusmittarin kuudella hoitotyön osa-alueella, joissa on vaativuustasot A-D, ja tästä muodostuu potilaan hoitoisuusluokka. Hoitoisuusluokituksessa on siis kyse potilaan hoitoisuudesta, joka kuvaa hoitotyöhön käytettyä aikaa tai työpanosta. Hoitoisuusluokitus muodostuu potilasta hoitaneiden hoitajien arviosta toteutuneesta välittömästä ja välillisestä hoidosta määrättynä ajanjaksona. Hoitoisuusluokituksessa mitattavaan hoidon tarpeeseen sisältyvät potilaan tarpeiden lisäksi se, millaista hoitoa potilas tarvitsee ja kuinka usein sekä hoitajien määrä. Arvionsa potilaan avun ja hoidon tarpeesta hoitajat tekevät haastatteluun, havainnointiin ja asiantuntijuuteensa perustuen. POLIHOIq - hoitoisuusmittari muodostuu kuudesta hoitotyön osa-alueesta, jotka ovat: 1. hoitotyön suunnittelu ja koordinointi, 2. terveydentila, 3. lääkehoito ja ravitsemus, 4. hygienia ja eritystoiminta, 5. liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo sekä 6. jatkohoito ja emotionaalinen tuki. Jokainen potilas luokitellaan näillä kuudella osa-alueella, joissa on vaativuustasot A-D. Vaativuustasojen pisteet ovat: A on yksi piste, B kaksi pistettä, C kolme pistettä ja D neljä pistettä. Vaativuustasot A-D osa-alueella yksi: A:ssa hoitosuunnitelman arvioiminen ja tarkastaminen on helppoa, yksikertaista ja vähäistä. B:ssä hoitosuunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen on melko vaativaa. C:ssä hoitosuunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen on vaativaa. D:ssä hoitosuunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen on erittäin vaativaa. Vaativuustasot A-D osa-alueilla kaksi kuusi : A on suhteellisen omatoiminen potilas ja potilaan hoidon tarve on vähäinen, apusanoina: vähäinen, omatoiminen ja itsenäinen. B:ssä potilaan hoidon tarve on ajoittaista ja lyhytaikaista, apusanoina: ajoittain, lyhytaikainen, ajoittain autettava, silloin tällöin autettava. C:ssä potilaan hoidon tarve on toistuvaa ja vaativaa, apusanoina: toistuvasti, vaativa, toistuvasti autettava sekä aikaa vievä. D:ssä potilaan hoidon tarve on jatkuvaa tai erittäin vaativaa, apusanoina: toistuvasti, erittäin vaativaa, jatkuvasti autettava sekä yhtäjaksoinen. Kun hoitoisuusluokitusta tehdään poliklinikalla, niin valittaessa vaativuustasoa kullekin osa-alueelle, lähdetään niistä hoitotoimenpiteistä, jotka on toteutettu potilaan hoidon tarpeiden tyydyttämiseksi. POLIHOIq hoitoisuusmittarissa hoitoisuusluokkia on viisi. Luokka I:ssä on vähimmäishoidon tarve eli 6-8 pistettä, jolloin potilas selviytyy omatoimisesti tai avun, ohjauksen sekä tuen tarve on vähäistä. Luokka II:ssa on keskimääräinen hoidon tarve eli 9 12 pistettä, jolloin hoidon tarve muodostuu tarvittaessa auttamisesta ja / tai ajoittaisesta tai lyhytaikaisesta ohjauksesta sekä tuesta. Luokka III:ssa on keskimääräistä suurempi hoidon tarve eli pistettä, jolloin hoidon tarve muodostuu tarvittaessa avustamisesta, huolehtimisesta ja melko vaativasta ohjauksesta sekä tuesta. Luokka IV:ssä on vaativan hoidon tarve eli pistettä, jolloin hoidon tarve muodostuu toistuvasta tai vaativasta hoidosta, seurannasta, ohjauksesta sekä tuesta. Luokka V:ssä

1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 (16) Sisällys Johdanto... 3 1 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden

Lisätiedot

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä "YHDESSÄ ENEMMÄN" 2012

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä YHDESSÄ ENEMMÄN 2012 Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä "YHDESSÄ ENEMMÄN" 2012 Tausta ja tavoitteet: Ohjattu harjoittelu on olennainen osa sote- ja

Lisätiedot

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti

Lisätiedot

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Huhtikuu 2011 Julkaisija: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Teksti: Alueellinen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Opiskelijapalaute vuodelta 2017

Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

3 EPSHP JA SEN TOIMINTAYKSIKÖT HARJOITTELUYMPÄRISTÖNÄ... 11 4 VALMISTAUTUMINEN HARJOITTELUUN... 13 5 HARJOITTELUN AIKAINEN TOIMINTA...

3 EPSHP JA SEN TOIMINTAYKSIKÖT HARJOITTELUYMPÄRISTÖNÄ... 11 4 VALMISTAUTUMINEN HARJOITTELUUN... 13 5 HARJOITTELUN AIKAINEN TOIMINTA... 2 (30) ESIPUHE Tämä uudistettu opiskelijaohjauksen laatuvaatimuksia ja kriteereitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käsittelevä ohje perustuu vuonna 2012 laadittuun esitykseen, jota valmisteltiin

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2018

Opiskelijapalaute 2018 Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 1. Sopimukset ja resurssit... 2 2. Harjoitteluyksikön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

päivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät

päivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen osallistuvien henkilöiden työtehtävät. Työtehtävissä on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas 28.11.2012 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus Työelämäharjoitteluopas Sosionomi (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulun tarjoaman sosionomi (AMK) koulutuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE - KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE KÄYTTÖOPAS JOHDANTO HUS:n sairaalat toimivat opetussairaaloina, joissa laadukas opiskelijaohjaus kuuluu jokaisen terveysalan ammattilaisen työnkuvaan (HUS 2014) Laadukas

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Tiina Stenman Perehdytys- ja koulutuskoordinaattori shyamk, AmO Merja Nummelin Kliinisen hoitotyön opettaja, sh, TtM 28.1.2016 Ennen harjoittelun

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ateria- ja kahvituspalvelut 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus. Näytön tehtävät: Opiskelija

Ateria- ja kahvituspalvelut 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus. Näytön tehtävät: Opiskelija Ateria- ja kahvituspalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. valmistautuu asiakaskohteen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Näytön ajoitus: Näyttö toteutuu toisena tai kolmantena opiskeluvuotena työssäoppimisjaksolla.

Näytön ajoitus: Näyttö toteutuu toisena tai kolmantena opiskeluvuotena työssäoppimisjaksolla. Vaatteiden ja huolto15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee vaatteiden ja huoltotehtävät ja noudattaa toimipaikan ohjeita. esikäsittelee ja lajittelee pyykin. pesee

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laatusuositukset VeTe Julkaisija: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Teksti: Pohjois-Savon alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto Valokuvat: KYS arkisto/olli Horto, Soili Jäntti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Siivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Siivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Siivouspalvelut erityiskohteessa 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään ja valmistautuu työhönsä palvelukuvauksen, työohjeiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan.

Lisätiedot

AITOJEN TAITOJEN JUURILLA

AITOJEN TAITOJEN JUURILLA AITOJEN TAITOJEN JUURILLA Ammattiosaajan työkykypassi Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveysalan opettaja Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus on

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Ylläpitosiivous 25 osp

Ylläpitosiivous 25 osp Ylläpitosiivous 25 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden mukaan.

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Sisällysluettelo Johdanto 5 1. Sopimukset ja resurssit 7 2. Tiedottaminen 9 3. Harjoitteluyksikön toiminta 10 4. Perehdytys 11 5. Teoria ja käytäntö 13 6. Opiskelija

Lisätiedot