Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina
|
|
- Kalevi Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tieteessä Marja-Leena Ovaskainen ETT, erikoistutkija Heli Tapanainen VTM, tilastotutkija Susanna Raulio FT, erikoistutkija Satu Männistö ETT, akatemiatutkija THL, kansantautien ehkäisyn osasto Heikki Pakkala FM, erikoissuunnittelija Merja Paturi MMM, erikoistutkija Anni Helldán ETM, tutkija Suvi Virtanen tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö professori, terveystieteiden yksikkö, projektipäällikkö Tampereen yliopisto, TAYS, lasten ja nuorten terveyden tutkimuskeskus Erkki Vartiainen tutkimusprofessori, ylijohtaja THL, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina Lähtökohdat Finravinto-tutkimuksissa on selvitetty vuotiasta väestöä edustavien otosten perusteella suomalaisten ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Artikkelissa kuvataan vuosien 2007 ja 2012 välillä tapahtuneita ruokavalion muutoksia. Menetelmät Finravinto-tutkimuksiin kutsuttiin joka kolmas FINRISKI-terveystutkimusten väestöotoksiin kuuluneista. Ruokavaliohaastattelussa tallennettiin kahden päivän ruokien ja juomien käyttö. Kutsutuista haastatteluun osallistui (63 %) vuonna 2007 ja (53 %) vuonna Ruoankäytön ja ravinnonsaannin erot tutkimusvuosien välillä testattiin pääosin varianssianalyysillä. Tulokset Voin, maitorasvaseosten, kasviöljyn ja kasvisten sekä miehillä lisäksi lihan kulutus lisääntyi, mutta viljavalmisteiden ja perunan kulutus väheni. Rasvan saanti kokonaisuudessaan kasvoi ja hiilihydraattien supistui. Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista nousi 12 %:sta yli 15 %:iin, kun suositus on korkeintaan 10 %. Päätelmät Tyydyttyneen rasvan saantia on kansanterveyden kannalta syytä vähentää huomattavasti. Tavoite saavutetaan karsimalla voita sisältävien levitteiden, rasvaisten maitovalmisteiden sekä rasvaisen lihan käyttöä. Kasvisten lisäämistä osaksi arkipäivän ruokakulttuuria suositellaan niiden monipuolisten terveys- ja ympäristöhyötyjen vuoksi. Vertaisarvioitu VV Ruokavalion rasvakoostumusta sekä sokerin ja suolan saantia on käytetty useita vuosikymmeniä ruokavalion ravitsemuksellisen laadun mittareina ja ravitsemuspolitiikan indikaattoreina (1). Ravitsemussuositusten linjaukset (2) ovat pitkään pysyneet lähes muuttumattomina: rasvan osuudeksi on suositeltu % energiansaannista (E%), tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin osuuksiksi enintään 10 E%. Tyydyttyneen rasvan saanti pieneni Suomessa vuoteen 2007 asti (3). Kyselyiden perusteella tiedettiin kuitenkin voin ja sitä sisältävien le vitteiden suosion kasvaneen vuoden 2007 jälkeen (4), joten ravintorasvojen käyttömäärien muutosten selvittäminen koettiin tärkeäksi. Lokakuussa 2013 julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset (5), joissa painottuvat ruokavalion kokonaisuus sekä ruokaaineiden merkitys eri ravintoaineiden saannin ja kansanterveyden kannalta. Rasvan käytön tavoitetta väljennettiin E%:iin ja vastaavasti hiilihydraattien suositus asettui E%:iin. Tavoitteena on ennen kaikkea parantaa rasvan laatua lisäämällä kasviöljyjen käyttöä, joten kertatyydyttymättömien rasvahappojen saannin suositusta nostettiin E%:iin. Toisena päälinjana uusissa suosituksissa on kasvisten, kuten palkokasvien, hedelmien, marjojen, pähkinöiden ja siementen käytön lisääminen niiden terveyttä edistävien vaikutusten vuoksi (5). Täysjyväviljasta ja kasviksista saadaan eniten ravintokuitua, jonka tavoite on g/pv (> 3 g/mj). Tämän artikkelin tarkoituksena on arvioida suomalaisen ruokavalion muutoksia viiden viime vuoden aikana, verrata ravintoaineiden saantia ravitsemussuositukseen sekä tutkia eri elintarvikkeiden merkitystä tyydyttyneiden rasva happojen ja kuidun saannissa. 1067
2 Kirjallisuutta 1 Männistö S, Laatikainen T, Helakorpi S, Valsta L. Monitoring diet and diet-related chronic disease risk factors. Public Health Nutr 2010;13: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Publishing Oy Pietinen P, Paturi M, Reinivuo H, Tapanainen H, Valsta L. FINDIET 2007 Survey: energy and nutrient intakes. Public Health Nutr 2010;13: Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL Raportti 15/ Nordic Council of Ministers. Nordic nutrition recommendations NNR Nordic nutrition recommendations Part 1. Summary, principles and use. Nord 2013;009: org/ /nord Taulukko 1. Elintarvikkeiden kulutus (g/vrk) vuotiailla vuosina 2007 ja Tilastollisesti merkitsevät (p < 0,05) erot vuosien 2007 ja 2012 välillä lihavoitu n = 585 Miehet 2012 n = n = 710 Naiset 2012 n = 846 Kasvikset, palkokasvikset Peruna Hedelmät, marjat Viljat Vehnä Ruis Rasvat Öljyt Margariinit, kasvirasvalevitteet Voi, maitorasvaseokset Kala, äyriäiset Kananmuna Liha Naudanliha Sianliha Kana, kalkkuna Makkarat Maito Maidot Hapanmaitovalmisteet Juustot Sokeri, makeiset, suklaa Juomat (vesi, kahvi, tee, mehu- ja virvoitusjuomat) Aineisto ja menetelmät Kansallinen FINRISKI-tutkimus ( FINRISKI) on viiden vuoden välein toistuva vuotiaan väestön terveystutkimus (6), joka toteutetaan sukupuolittain, alueittain ja ikäryhmittäin edustavassa väestön satunnaisotoksessa viidellä tutkimusalueella (Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku-Loimaa ja Helsinki-Vantaa). Tutkimukseen kutsutut saavat taustatietojaan ja terveyden tilaansa koskevan kyselylomakkeen (7), jonka he täyttävät ennen terveystarkastukseen osallistumista. Kolmasosa FINRISKI-tutkimusten (7,8) otoksiin kuuluneista kutsuttiin Finravinto-tutkimuksiin. Kutsutuista niihin osallistui (63 %) vuonna 2007 ja (53 %) vuonna Heille tehtiin haastattelu, jossa käytiin tarkoin läpi kahden edeltävän päivän ruokavalio (8,9). Koulutetut haastattelijat selvittivät ruokavalion tiedot tietokoneavusteisesti eli kunkin ruokailukerran kuvaukset ja ruokien kulutusmäärät tallennettiin haastattelutilanteessa ruokien annoskuvia ja tuotekuvastoja käyttäen (10). Ruokailukerrat luokiteltiin aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi, välipalaksi, iltapalaksi tai juomaksi. Lisäksi haastattelija tallensi käytettyjen ravintolisien kuvaukset ja käyttömäärät. Tiedot käsiteltiin THL:n Fineli-tietopankin (11) elintarviketiedoilla ruoankäytön luokittelua sekä raaka-aineiden ja ravinnonsaannin laskentaa varten. Raaka-aineiden laskennassa ruokalajit ja koostetut elintarvikkeet jaettiin elintarviketietopankin reseptien mukaisesti ainesosiin, jotka luokiteltiin uudelleen samankaltaisten elintarvikkeiden ryhmiin. Tässä artikkelissa ruokavalion koostumusta tarkastellaan pääosin ruokien raaka-aineina. Raaka-aineiksi laskettuna kuhunkin ruokaryhmään tulevat mahdollisimman puhtaasti vain siihen kuuluvat tuotteet, esimerkiksi leivän valmistuksessa käytetyt jauhot ovat omissa viljaryhmissään (taulukko 1). Suosituksiin (5) vertaaminen toteutettiin laskemalla energian saanti myös ilman alkoholia ja vastaavat energiaprosentit. Ruoankäytön ja ravinnonsaannin keskiarvojen eroja vuosina 2007 ja 2012 testattiin pääosin varianssianalyysillä. Ennen testausta ravintoaineiden muuttujat logaritmoitiin normaalijakauman saavuttamiseksi. Mallin vakioivina tekijöinä olivat ikäryhmä ja alue. Niiden muuttujien kohdalla, joiden jakauma ei vastannut normaalijakaumaa, keskiarvojen ero testattiin Wilcoxonin testisuureella. Tilastolliset analyysit toteutettiin SAS-tilasto-ohjelmistolla. Tulokset esitetään pääsääntöisesti työikäiselle väestölle (25 64-vuotiaille). Tyydyttyneet rasvahapot on tässä artikkelissa määritelty rasvahappojen triglyseridimuotona, ja näistä käytetään ilmausta tyydyttynyt rasva. Tyydyttyneen rasvan saannin tarkastelua varten aineisto luokiteltiin nuoriin (25 39 v) aikuisiin, keski-ikäisiin (40 59 v) ja ikääntyviin (60 74 v), koska aiempien tutkimusten perusteella (4,12) kovan rasvan käyttö on lisääntynyt nimenomaan nuorilla aikuisilla. Tulokset Suomalaisilla oli keskimäärin kuusi ruokailukertaa päivässä. Työpäivinä ruokailukertoja oli useampia kuin vapaapäivinä. Lähes jokainen tutkittava nautti aamiaisen ja kahdeksan kymmenestä söi lounaan ja päivällisen vähintään 1068
3 tieteessä 6 Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67: Borodulin K, Saarikoski L, Lund L ym. Kansallinen FINRISKI 2012-terveystutkimus. Osa 1: Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. THL Raportti 22/2013, Osa 1 (painossa). URN:ISBN: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P, toim. Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/ URN:NBN:fi-fe Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M-L, Virtanen S, toim. Finravinto tutkimus. THL Raportti 16/ URN:ISBN: Reinivuo H, Hirvonen T, Ovaskainen M-L, Korhonen T, Valsta L. Dietary survey methodology of FINDIET 2007 with a risk assessment perspective. Public Health Nutr 2010;13: Fineli elintarvikkeiden koostumustietopankki. THL Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi THL Raportti 68/ URN:ISBN: Raulio S, Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Paturi M, Virtanen S, Helldán A, toim. Ruokavalio entistä rasvaisempi, kovan rasvan osuus kasvanut Finravinto tutkimuksen tuloksia. THL Tutkimuksesta tiiviisti 4/ Jauho M. Tiedevastaisuutta vai tiedekriittisyyttä? Vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajien käsityksiä asian tuntijuudesta ja tieteellisestä tiedosta. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot (siteerattu ) Catapano A, Reiner Z, De Backer G ym. ESC/EAS guidelines for the management of dyslipidaemias. The task force for the management of dyslipidaemias of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Atheroscherosis Society (EAS). Atherosclerosis 2011;217: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito suositus (päivitetty ). xmedia/hoi/ hoi50025.pdf 18 Hu F, Willett W. Optimal diets for prevention of coronary heart disease. JAMA 2002;288: Ovaskainen M, Nummela O, Holstila A, Kosola M, Helakorpi S. Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi: terveellisen liikunnan ja ravinnon edistäminen. Hyvinvoipa-projektin väliraportti. THL Työpaperi 9/2013:1 51. Taulukko 2. toisena tarkastelupäivistä. Tutkittavat saivat noin 60 % energiasta kolmesta pääateriasta ja lähes 40 % välipaloista sekä juomatuokioista. Vuonna 2012 naiset nauttivat työpäivän lounaan yleisimmin henkilöstöravintolassa tai eväinä työpaikalla, miehet puolestaan yhtä usein eväinä, henkilöstöravintolassa tai muussa ravintolassa. Työpäivinä kuitenkin 17 % miehistä ja 16 % naisista jätti lounaan syömättä molempina tutkimusvuosina. Henkilöstöravintolassa syömisen on osoitettu olevan yhteydessä ruokavalion hyvään laatuun, joten myönteistä oli henkilöstöravintolan käytön lisääntyminen nuorten aikuisten keskuudessa (5,9). Suomalaisten ruokavalio perustuu viljavalmisteisiin, liharuokiin, maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin, joista saatiin 70 % päivän energiasta (8,9). Ruoankäyttö muuttui vuodesta 2007 vuoteen 2012 aikana pääosin samalla tavoin miehillä ja naisilla (taulukko 1). Lihan (erityisesti siipikarjan) syönti lisääntyi ainoastaan miehillä. Kasvisten kulutus kasvoi tilastollisesti merkitsevästi molemmilla sukupuolilla. Miesten päivittäinen energiansaanti vuonna 2012 oli keskimäärin 9,1 MJ (2 185 kcal) ja naisten 7,2 MJ (1 712 kcal), kun alkoholia ei laskettu mukaan (taulukko 2). Rasvat Voin ja maitorasvaseosten sekä kasviöljyn kulutus lisääntyi. Naiset käyttivät aiempaa enemmän myös margariinia ja kasvirasvalevitteitä, kun taas miehet vähensivät niiden käyttöä. Rasvojen osuus energiansaannista oli kasvanut selvästi. Vuonna 2012 rasvan osuus oli 36 E% molemmilla sukupuolilla, kun se viisi vuotta aiemmin oli ollut E%. Suurin muutos näkyi tyydyttyneen rasvan saannissa, joka oli noussut 12:sta yli 15 E%:iin. Alle neljäsosalla aikuisista luku vastasi suositusta, joka on korkeintaan 10 E% (taulukko 2). Energiaravintoaineiden saanti (g/vrk) ja osuus energiasta (E%) vuotiailla miehillä ja naisilla vuosina 2007 ja Tilastollisesti merkitsevät erot lihavoitu (p < 0,05). Energia MJ (kcal) 1 Energia, alkoholin kanssa 2 MJ Proteiini g Hiilihydraatti g Sakkaroosi g Miehet Naiset Suositus n = n = n = n = 846 9,1 (2 175) 9, , ,5 53 9,8 Rasva g 83 33,4 Tyydyttynyt rasva 4 g Kertatyydyttymätön rasva 4 g Monityydyttymätön rasva 4 g Ravintokuitu g g/mj energiaa 35 14, ,2 16 6,4 24 2,7 9,1 (2 185) 9, , ,3 51 9, , , ,5 17 6,9 22 2,5 6,8 (1 636) 6, , , , , , ,8 11 6,1 21 3,1 7,2 (1 712) 7, , , ,1 < , ,1 < , , ,9 3 1 Energian saanti ja energiaosuuksien laskenta perustuu seuraaviin energiakertoimiin (11): hiilihydraatti ja proteiini 17 kj/g (4 kcal/g), rasva 37 kj/g (9 kcal/g), kuitu 8 kj/g (2 kcal/g), orgaaniset hapot 13 kj/g (3 kcal/g) ja sokerialkoholit 10 kj/g (2,4 kcal/g). 2 Alkoholin energiakerroin 29 kj/g (7 kcal/g). Alkoholin osuus kokonaisenergiasta oli työikäisillä miehillä 2,5 E% ja naisilla 1,1 E% vuonna 2012 ja 3,1 E% ja 1,3 E% vuonna Pohjoismainen ravitsemussuositus 2013 (5), jossa määritellään energiaravintoaineiden suhteelliset osuudet (E%) alkoholittomasta energiasta ja rasvahapot ilmaistaan triglyserideinä. 4 Rasvahapot triglyserideiksi laskettuna. 1069
4 Pohdinta Ravintosuosituksista huolimatta julkinen keskustelu on kyseenalaistanut paitsi hiilihydraattien osuuden myös rasvojen laadun terveellisessä ruokavaliossa (6,14). Tämä on vaikuttanut siihen, että monet kuluttajat ovat eri syistä päätyneet voin tai voita sisältävien rasvaseosten valintaan. Niiden käyttömäärä oli Finravinto haastattelutietojen perusteella suurempi kuin margariinien ja kasviöljypohjaisten levitteiden. Tulos vastaa THL:n muiden väestötutkimusten (4,12) kyselyistä tulostettuja rasvojen käyttöfrekvenssejä sekä tuotantotilastoihin perustuvan ravintotaseen (15) mukaisia kulutuslukuja. Voin ja sitä sisältävien rasvaseosten lisäksi tyydyttyneitä rasvahappoja saatiin aiempaa enemmän myös maitovalmisteista sekä lihasta ja liha valmisteista. Kansanterveyttä edistävien suositusten mukaan tyydyttyneen rasvan osuus saisi olla korkeintaan 10 E%, mutta todellinen saanti on yli puolitoistakertainen. Ensisijainen ruokavalion muutos onkin vähentää tyydyttyneen rasvan runsasta käyttöä. FINRISKI terveystutkimus (6) osoitti, että väestön keskimääräinen seerumin kolesteroli on noussut viiden vuoden aikana ja se ylitti suositellun 5 mmol/l lähes kaikissa ikäryhmissä (6). Seerumin LDL-kolesterolin pitoisuuden pienentäminen on päätavoite dyslipidemioiden hoitosuosituksissa (16,17) pyrittäessä sydän- ja verisuonitautien riskin alentamiseen. Tyydyttyneiden rasvahappojen on monissa intervenkuvio 1. Tyydyttyneen rasvan saanti (E%, g/vrk) iän ja sukupuolen mukaan Finravinto tutkimuksessa 1. Naiset Miehet E% g/vrk E% g/vrk 1 Osuus energiasta laskettu rasvan energiakertoimella 37 kj/g (9 kcal/g). 20 Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Pakkala H. Changes in the contribution of snacks to the daily energy intake of Finnish adults. Appetite 2010;54: Raulio S. Lunch eating patterns during working hours and their social and workrelated determinants. Academic dissertation. Helsinki: National Institute for Health and Welfare Research 68/2011. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Erkki Vartiainen: luentopalkkio (Novo Nordisk Farma). Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Susanna Raulio, Satu Männistö, Heikki Pakkala, Merja Paturi, Anni Helldán, Suvi Virtanen: ei sidonnaisuuksia v (m 295, n 310) v (m 314, n 360) v (m 186, n 234) p = 0,002 p = 0,07 p < 0,001 p < 0,001 Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyi sekä työikäisillä että ikääntyvillä miehillä ja naisilla, mutta eniten alle 40-vuotiailla (kuvio 1). Nuorilla aikuisilla myös energian kokonaissaanti oli suurin, mistä johtuen energian osuuksina lasketun saannin ero ikäryhmien välillä oli merkitsevä vain naisilla. Kovan rasvan käyttö oli korkeasti koulutetuilla naisilla vähäisempää kuin muilla, mutta miehillä vastaavaa eroa ei ollut (9). Tyydyttynyttä rasvaa saatiin aiempaa enemmän ruoan eri pääryhmistä (lihasta, viljavalmisteista ja maitovalmisteista), mutta ravintorasvojen osuus kasvoi vain naisilla (9). Rasvan kokonaiskulutuksen lisäys nosti myös pehmeän rasvan määrää (taulukko 2). Transrasvahappojen käyttöä suositellaan kokonaan vältettävän ja niiden saanti olikin hyvin vähäistä, noin 0,4 E% (5). Hiihihydraatit Hiilihydraattien osuus energiansaannista laski (taulukko 2): se oli nyt miehillä 42 E% ja naisilla 44 E%, kun vuonna 2007 hiilihydraateista saatiin % energiasta. Tämä merkitsi myös kuidun saannin vähenemistä. Vuonna 2012 miesten ruokavalion kuitutaso oli 2,4 g/mj ja naisten 2,9 g/mj, kun suositus olisi 3 g/mj. Kuidun saantia pienensi ennen kaikkea rukiin kulutuksen väheneminen (kuvio 2), mutta toisaalta kasviksista saadun kuidun määrä kasvoi hieman. Sokerin syönti ei vuodesta 2007 vuoteen 2012 enää lisääntynyt, mutta hiilihydraattien kokonaissaannin pienentyessä sakkaroosin suhteellinen osuus lisääntyi. Suolan saanti lisääntyi hieman (9) ja sitä käytettiin enemmän kuin suositellaan (6 g/vrk)(4). Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti (folaattia ja rautaa lukuun ottamatta) oli keskimäärin riittävää. Vuonna 2012 ravintolisiä käytti 43 % miehistä ja 64 % naisista, kun vuonna 2007 osuudet olivat 33 ja 52 %. Kolmannes ravintolisistä oli vitamiinivalmisteita, kolmannes vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä yhdistelmävalmisteita, kuudesosa kivennäisainevalmisteita ja vajaa 5 % rasvahappovalmisteita (8,9,13). 1070
5 tieteessä kuvio 2. Kuidun saanti (g/vrk) eri elintarvikeryhmistä vuosien 2007 ja 2012 Finravinto-tutkimuksissa yht. 21 g/vrk Naiset v 2007 yht. 21 g/vrk 2012 yht. 22 g/vrk Miehet v 2007 yht. 24 g/vrk g/vrk Ruis Vehnä Kaura, ohra, pasta, riisi Hedelmät ja marjat Kasvikset ja palkokasvikset Muut elintarvikkeet tioissa (16,17,18) osoitettu nostavan seerumin kolesterolitasoa ja yhteys on nähtävissä poikkileikkaustutkimuksessakin (6,9). Kovan rasvan käyttöä tulee vähentää osin korvaamalla sitä pehmeillä rasvoilla. Tosin suomalaisen ruokavalio sisältää jo nyt enemmän pehmeää rasvaa kuin koskaan aiemmin. Pehmeän rasvan (kerta- ja monityydyttymättömät rasvahapot) saannin kasvu ei kuitenkaan riitä kompensoimaan tyydyttyneiden rasvahappojen koles terolia nostavaa vaikutusta. Ruokavalio sisälsi sekä kerta- että monityydyttymättömiä rasvahappoja keskimäärin suositusten mukaisesti (2,5). Tämä osoittaa kasviöljyjen käytön lisääntymistä, vaikka keskimääräinen käyttömäärä onkin vajaa ruokalusikallinen päivää kohti. Kasvi öljyn, kuten rypsiöljyn, käyttöä tulisi edelleen suosia. Ruokavalion hiilihydraattivalinnalla on myös merkitystä valtimosairauksien kokonaisriskin kannalta. Sokerin välttämistä pidetään erityisen tärkeänä (16,17), kun rasva-aineenvaihdunnan häiriöön liittyy ylipainoa tai muita metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä. Ruokavalio-ohjeet veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden Käypä hoito -suosituksessa ovat selkeät ja vastaavat yleisiä ravintosuosituksia: suosi kasvisöljyä, kasviksia, täysjyväviljaa ja kalaa; vältä maitorasvoja, nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja lihaa (17). Seerumin kolesterolitason alentamiseen pyrittäessä tulisi leivän päällä valita kasviöljypohjainen levite (5,16,17). Lisäksi on syytä suosia rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita ja vähärasvaista lihaa sekä rajoittaa juustojen käyttö kohtuulliseksi. Terveysnäkökohtien ohella kuluttajiin yritetään nyt vaikuttaa ruoan vähäiseen käsittelyyn ja perinteisyyteen liittyvillä perusteluilla (14). Kyselytutkimusten mukaan maitorasvalevitteiden käyttö oli vuonna 2012 suositumpaa nuorten kuin iäkkäämpien ja toimihenkilöiden kuin työntekijöiden keskuudessa (4). Finravinto tulosten perusteella tyydyttyneiden rasvahappojen saanti oli korkeasti koulutetuilla naisilla vähäisempää kuin muilla (9). Sosiaalisen taustan ja rasvavalintojen yhteydestä tarvitaan lisätutkimusta, erityisesti siksi, että tähän tutkimukseen osallistuneiden määrän pienentyminen on saattanut karsia nuorten ja alempien sosiaaliryhmien osuutta (6). Myönteisenä kehityksenä havaittiin kasvisten käytön yleistyminen, jota tulee edelleen edistää. Näin parannetaan myös ruoan kuitupitoisuutta, mutta suositusta vastaava kuidun saanti edellyttää ennen kaikkea täysjyvärukiin käytön lisäämistä. Tutkittavat eivät olleet osanneet valita hiilihydraatteja niiden kuitupitoisuuden mukaan. Tähän viittasi myös sokerin osuuden kasvu hiilihydraattien saannista. Erityisesti välipalojen koostumukseen tulisi kiinnittää huomiota ja suosia kasviksia sekä kuitupitoisia viljavalmisteita. Kasvikunnan tuotteiden käytön lisääminen osana arkipäivän ruokakulttuuria on tavoiteltava muutos sekä terveydellisten näkökohtien että ympäristösyiden vuoksi (5). Kasviksia, juureksia ja vihanneksia on hyvä käyttää vuodenajan mukaan vaihdellen, sekä tuoreina että eri tavoin kypsennettyinä. Niillä kevennetään liharuokien energiamäärää, lisätään ruoan kuitupitoisuutta 1071
6 Tästä asiasta tiedettiin Tyydyttyneen rasvan saanti pieneni vuoteen 2007 asti. Voin ja sitä sisältävien levitteiden käyttö on viime vuosina yleistynyt. Ravintorasvojen käyttömääristä ei ole ollut tietoja saatavilla. Tämä tutkimus opetti Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, erityisesti nuorilla. Hiilihydraattien ja samalla kuitujen saanti väheni. Myönteistä oli kasvisten ja kasviöljyn käytön kasvu. ja parannetaan makua sekä vähennetään samalla rasvan ja suolan osuutta. Kasvisten valmistuksessa tai niiden lisukkeena kannattaa käyttää öljyä, jolla lisätään pehmeän rasvan määrää. Rasvan laadun lisäksi on siis pyrittävä myös hiilihydraattien laadun parantamiseen (17). Täysjyväviljan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen on tärkeää useiden sairauksien ehkäisyn kannalta (4). Lisäksi kasvisten suosiminen on ekologinen valinta, jolla pienennetään ruoantuotannon ilmastovaikutusta ja hiilijalanjälkeä (19). Samoin lihan kulutuksen vähentäminen on perusteltua terveydellisten syiden ohella myös ympäristötavoitteiden kannalta. English summary > in english The intake of saturated fat much higher in 2012 than in 2007 Väestön terveystutkimusten mukaan suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monin tavoin kohentuneet. Ravitsemuksen laatu on kuitenkin rasvan ja hiilihydraattien osalta viime vuosina huonontunut suosituksiin verrattuna. Finravinto tutkimuksen tulokset herättävätkin tarpeen ruokavalion muutoksiin. n Tutkimusryhmä kiittää kaikkia yli 3 000:ta ruoka valiohaastattelun antanutta aikuista sekä haastattelun toteuttaneita ravintohaastattelijoita. 1072
7 tieteessä english summary Marja-Leena Ovaskainen Ph.D., Senior researcher National Institute for Health and Welfare Heli Tapanainen Susanna Raulio Satu Männistö Heikki Pakkala Merja Paturi Anni Helldán Suvi Virtanen Erkki Vartiainen The intake of saturated fat much higher in 2012 than in 2007 Background The FINDIET Survey is a national dietary survey carried out in a representative population sample. It monitors food consumption and nutrient intakes at five-year intervals. Methods Every third subject invited to the FINRISK 2007 and FINRISK 2012 health-monitoring studies was invited to a dietary interview about food description and consumption during the previous 48 hours. Food consumption and dietary supplement intake were converted to daily nutrient intake by using the national food composition database Fineli. Results The majority (70%) of daily energy was derived from cereals, meat, milk products and fats, similarly in both years. Vegetable consumption increased, but potato consumption decreased in the five year interval. Cereal consumption decreased. Consumption of butter and butter-oil-mixtures increased, as well as vegetable oil to some extent. Men consumed more meat in 2012 than earlier, especially chicken. The intake of saturated fat increased and is 5 percentage points above the recommended level (10 En%). The intake of trans-fatty acids was low. The total fat intake increased as well as the intake of mono- and polyunsaturated fatty acids. The diet in 2012 contained less carbohydrate than in 2007, less fibre but no change in sugar content was observed. The average dietary intake of vitamins and minerals was sufficient. Conclusions The results showed the higher intake of saturated fatty acids in 2012 than in 2007, thus confirming other recent observations in Finland. To achieve the recommended level of saturated fat, a remarkable decrease in the consumption of butter, butter-oil mixtures, high-fat milks and milk products and fat meat is expected. In order to increase the intake of unsaturated fat it is further recommended to consume vegetable oils daily. In culinary practice, vegetable and roots are recommended, because they have low energy value and give nutrients, fibre and flavour to dishes with a result of smaller amounts of fat or salt. 1072a
Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotIkäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /
n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotRavinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille
Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen
LisätiedotLautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto
Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto 7.11.2018 20.11.2018 Miten tutkimme Ruokapäiväkirja 815 lapselta Täytettiin 1-5 vuorokauden
LisätiedotIkäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates
n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti elintarvikeluokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by food use class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotMargariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!
Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa
ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
Lisätiedot5. Ravintoaineiden saanti
5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
Lisätiedot5. Rasvan laatu kuntoon
5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotRavitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
LisätiedotSuomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset Satu Männistö Dos., akatemiatutkija
mmol/l mmol/l Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalion muutokset Ravitsemukseen liittyvät ongelmat Ravitsemussuositukset Ravitsemustieto viestinnässä Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotTerveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry
Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotMitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013
Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
Lisätiedot11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä
11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto
KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotSuomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija
Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotSkaffari ym. Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio 3 LASTEN RUOKAVALIO
3 LASTEN RUOKAVALIO Lasten ruokavalion koostumusta tarkasteltiin luokittelemalla samankaltaiset ruoat ja elintarvikkeet 13 pääryhmään sekä edelleen alaryhmiin. elintarvikeryhmät esimerkkielintarvikkeineen
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotTerveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014
Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotLeikki-ikäisen ruokavalio
Leikki-ikäisen ruokavalio Makumieltymykset ja ruokailutottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät usein aikuisuuteen saakka. Näin ollen juuri lapsuus on tärkeä ajankohta tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja.
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos
Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotSuomalaiset ravitsemussuositukset 2014
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Mitä, miksi ja miten? Ruokapohjaiset suositukset Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
Lisätiedot4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ
II Terveyden voimavaroja 4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ s. 42 54 1 Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet (tuntityöskentely) Ravitsemussuosituksen noudattamisen terveydellinen merkitys (tuntityöskentely)
LisätiedotTerveellisen ruokavalion periaatteet
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Edita Publishing Oy. Terveellisen ruokavalion periaatteet Esityksen kuvamateriaalin
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotPohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotTietoa ja inspiraatiota
Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti
LisätiedotRavinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet
LisätiedotRavitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
LisätiedotKUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara
KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan
LisätiedotYksipuolisuus altistaa puutoksille
Yksipuolisuus altistaa puutoksille Reuma-lehti 1/2017 Teksti: Laura Heikkilä Kuvat: Matias Honkamaa Kaikissa reumasairauksissa suositellaan mahdollisimman monipuolista ruokavaliota, jolla turvataan energian
LisätiedotRavitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?
Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä
LisätiedotSydäntä. keventävää. asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotUusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita
LisätiedotHelpoin tapa syödä hyvin
Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotKASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU
KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,
LisätiedotVegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen
Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Mistä vegaaniruokavalio koostuu? Vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti Viljavalmisteita Palkokasveja Kasviksia Marjoja Hedelmiä Sieniä
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotLiha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy
Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotLAPSEN RAVITSEMUS. Mikael Knip Lastentautiopin professori. Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS
LAPSEN RAVITSEMUS Mikael Knip Lastentautiopin professori Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS TERVEELLISEN RAVINNON TAVOITTEET Optimaalinen kasvu Puutostautien
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotSUKLAA JA SYDÄNTERVEYS
SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto
LisätiedotToteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä
LisätiedotVÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009
VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta
Lisätiedot