Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007 2012"

Transkriptio

1 tieteessä Marja-Leena Ovaskainen ETT, erikoistutkija Heli Tapanainen VTM, tilastotutkija Susanna Raulio FT, erikoistutkija Satu Männistö ETT, akatemiatutkija THL, kansantautien ehkäisyn osasto Heikki Pakkala FM, erikoissuunnittelija Merja Paturi MMM, erikoistutkija Anni Helldán ETM, tutkija Suvi Virtanen tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö professori, terveystieteiden yksikkö, projektipäällikkö Tampereen yliopisto, TAYS, lasten ja nuorten terveyden tutkimuskeskus Erkki Vartiainen tutkimusprofessori, ylijohtaja THL, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina Lähtökohdat Finravinto-tutkimuksissa on selvitetty vuotiasta väestöä edustavien otosten perusteella suomalaisten ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Artikkelissa kuvataan vuosien 2007 ja 2012 välillä tapahtuneita ruokavalion muutoksia. Menetelmät Finravinto-tutkimuksiin kutsuttiin joka kolmas FINRISKI-terveystutkimusten väestöotoksiin kuuluneista. Ruokavaliohaastattelussa tallennettiin kahden päivän ruokien ja juomien käyttö. Kutsutuista haastatteluun osallistui (63 %) vuonna 2007 ja (53 %) vuonna Ruoankäytön ja ravinnonsaannin erot tutkimusvuosien välillä testattiin pääosin varianssianalyysillä. Tulokset Voin, maitorasvaseosten, kasviöljyn ja kasvisten sekä miehillä lisäksi lihan kulutus lisääntyi, mutta viljavalmisteiden ja perunan kulutus väheni. Rasvan saanti kokonaisuudessaan kasvoi ja hiilihydraattien supistui. Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista nousi 12 %:sta yli 15 %:iin, kun suositus on korkeintaan 10 %. Päätelmät Tyydyttyneen rasvan saantia on kansanterveyden kannalta syytä vähentää huomattavasti. Tavoite saavutetaan karsimalla voita sisältävien levitteiden, rasvaisten maitovalmisteiden sekä rasvaisen lihan käyttöä. Kasvisten lisäämistä osaksi arkipäivän ruokakulttuuria suositellaan niiden monipuolisten terveys- ja ympäristöhyötyjen vuoksi. Vertaisarvioitu VV Ruokavalion rasvakoostumusta sekä sokerin ja suolan saantia on käytetty useita vuosikymmeniä ruokavalion ravitsemuksellisen laadun mittareina ja ravitsemuspolitiikan indikaattoreina (1). Ravitsemussuositusten linjaukset (2) ovat pitkään pysyneet lähes muuttumattomina: rasvan osuudeksi on suositeltu % energiansaannista (E%), tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin osuuksiksi enintään 10 E%. Tyydyttyneen rasvan saanti pieneni Suomessa vuoteen 2007 asti (3). Kyselyiden perusteella tiedettiin kuitenkin voin ja sitä sisältävien le vitteiden suosion kasvaneen vuoden 2007 jälkeen (4), joten ravintorasvojen käyttömäärien muutosten selvittäminen koettiin tärkeäksi. Lokakuussa 2013 julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset (5), joissa painottuvat ruokavalion kokonaisuus sekä ruokaaineiden merkitys eri ravintoaineiden saannin ja kansanterveyden kannalta. Rasvan käytön tavoitetta väljennettiin E%:iin ja vastaavasti hiilihydraattien suositus asettui E%:iin. Tavoitteena on ennen kaikkea parantaa rasvan laatua lisäämällä kasviöljyjen käyttöä, joten kertatyydyttymättömien rasvahappojen saannin suositusta nostettiin E%:iin. Toisena päälinjana uusissa suosituksissa on kasvisten, kuten palkokasvien, hedelmien, marjojen, pähkinöiden ja siementen käytön lisääminen niiden terveyttä edistävien vaikutusten vuoksi (5). Täysjyväviljasta ja kasviksista saadaan eniten ravintokuitua, jonka tavoite on g/pv (> 3 g/mj). Tämän artikkelin tarkoituksena on arvioida suomalaisen ruokavalion muutoksia viiden viime vuoden aikana, verrata ravintoaineiden saantia ravitsemussuositukseen sekä tutkia eri elintarvikkeiden merkitystä tyydyttyneiden rasva happojen ja kuidun saannissa. 1067

2 Kirjallisuutta 1 Männistö S, Laatikainen T, Helakorpi S, Valsta L. Monitoring diet and diet-related chronic disease risk factors. Public Health Nutr 2010;13: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Publishing Oy Pietinen P, Paturi M, Reinivuo H, Tapanainen H, Valsta L. FINDIET 2007 Survey: energy and nutrient intakes. Public Health Nutr 2010;13: Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL Raportti 15/ Nordic Council of Ministers. Nordic nutrition recommendations NNR Nordic nutrition recommendations Part 1. Summary, principles and use. Nord 2013;009: org/ /nord Taulukko 1. Elintarvikkeiden kulutus (g/vrk) vuotiailla vuosina 2007 ja Tilastollisesti merkitsevät (p < 0,05) erot vuosien 2007 ja 2012 välillä lihavoitu n = 585 Miehet 2012 n = n = 710 Naiset 2012 n = 846 Kasvikset, palkokasvikset Peruna Hedelmät, marjat Viljat Vehnä Ruis Rasvat Öljyt Margariinit, kasvirasvalevitteet Voi, maitorasvaseokset Kala, äyriäiset Kananmuna Liha Naudanliha Sianliha Kana, kalkkuna Makkarat Maito Maidot Hapanmaitovalmisteet Juustot Sokeri, makeiset, suklaa Juomat (vesi, kahvi, tee, mehu- ja virvoitusjuomat) Aineisto ja menetelmät Kansallinen FINRISKI-tutkimus (www.thl.fi/ FINRISKI) on viiden vuoden välein toistuva vuotiaan väestön terveystutkimus (6), joka toteutetaan sukupuolittain, alueittain ja ikäryhmittäin edustavassa väestön satunnaisotoksessa viidellä tutkimusalueella (Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku-Loimaa ja Helsinki-Vantaa). Tutkimukseen kutsutut saavat taustatietojaan ja terveyden tilaansa koskevan kyselylomakkeen (7), jonka he täyttävät ennen terveystarkastukseen osallistumista. Kolmasosa FINRISKI-tutkimusten (7,8) otoksiin kuuluneista kutsuttiin Finravinto-tutkimuksiin. Kutsutuista niihin osallistui (63 %) vuonna 2007 ja (53 %) vuonna Heille tehtiin haastattelu, jossa käytiin tarkoin läpi kahden edeltävän päivän ruokavalio (8,9). Koulutetut haastattelijat selvittivät ruokavalion tiedot tietokoneavusteisesti eli kunkin ruokailukerran kuvaukset ja ruokien kulutusmäärät tallennettiin haastattelutilanteessa ruokien annoskuvia ja tuotekuvastoja käyttäen (10). Ruokailukerrat luokiteltiin aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi, välipalaksi, iltapalaksi tai juomaksi. Lisäksi haastattelija tallensi käytettyjen ravintolisien kuvaukset ja käyttömäärät. Tiedot käsiteltiin THL:n Fineli-tietopankin (11) elintarviketiedoilla ruoankäytön luokittelua sekä raaka-aineiden ja ravinnonsaannin laskentaa varten. Raaka-aineiden laskennassa ruokalajit ja koostetut elintarvikkeet jaettiin elintarviketietopankin reseptien mukaisesti ainesosiin, jotka luokiteltiin uudelleen samankaltaisten elintarvikkeiden ryhmiin. Tässä artikkelissa ruokavalion koostumusta tarkastellaan pääosin ruokien raaka-aineina. Raaka-aineiksi laskettuna kuhunkin ruokaryhmään tulevat mahdollisimman puhtaasti vain siihen kuuluvat tuotteet, esimerkiksi leivän valmistuksessa käytetyt jauhot ovat omissa viljaryhmissään (taulukko 1). Suosituksiin (5) vertaaminen toteutettiin laskemalla energian saanti myös ilman alkoholia ja vastaavat energiaprosentit. Ruoankäytön ja ravinnonsaannin keskiarvojen eroja vuosina 2007 ja 2012 testattiin pääosin varianssianalyysillä. Ennen testausta ravintoaineiden muuttujat logaritmoitiin normaalijakauman saavuttamiseksi. Mallin vakioivina tekijöinä olivat ikäryhmä ja alue. Niiden muuttujien kohdalla, joiden jakauma ei vastannut normaalijakaumaa, keskiarvojen ero testattiin Wilcoxonin testisuureella. Tilastolliset analyysit toteutettiin SAS-tilasto-ohjelmistolla. Tulokset esitetään pääsääntöisesti työikäiselle väestölle (25 64-vuotiaille). Tyydyttyneet rasvahapot on tässä artikkelissa määritelty rasvahappojen triglyseridimuotona, ja näistä käytetään ilmausta tyydyttynyt rasva. Tyydyttyneen rasvan saannin tarkastelua varten aineisto luokiteltiin nuoriin (25 39 v) aikuisiin, keski-ikäisiin (40 59 v) ja ikääntyviin (60 74 v), koska aiempien tutkimusten perusteella (4,12) kovan rasvan käyttö on lisääntynyt nimenomaan nuorilla aikuisilla. Tulokset Suomalaisilla oli keskimäärin kuusi ruokailukertaa päivässä. Työpäivinä ruokailukertoja oli useampia kuin vapaapäivinä. Lähes jokainen tutkittava nautti aamiaisen ja kahdeksan kymmenestä söi lounaan ja päivällisen vähintään 1068

3 tieteessä 6 Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67: Borodulin K, Saarikoski L, Lund L ym. Kansallinen FINRISKI 2012-terveystutkimus. Osa 1: Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. THL Raportti 22/2013, Osa 1 (painossa). URN:ISBN: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P, toim. Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/ URN:NBN:fi-fe Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M-L, Virtanen S, toim. Finravinto tutkimus. THL Raportti 16/ URN:ISBN: Reinivuo H, Hirvonen T, Ovaskainen M-L, Korhonen T, Valsta L. Dietary survey methodology of FINDIET 2007 with a risk assessment perspective. Public Health Nutr 2010;13: Fineli elintarvikkeiden koostumustietopankki. THL Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi THL Raportti 68/ URN:ISBN: Raulio S, Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Paturi M, Virtanen S, Helldán A, toim. Ruokavalio entistä rasvaisempi, kovan rasvan osuus kasvanut Finravinto tutkimuksen tuloksia. THL Tutkimuksesta tiiviisti 4/ Jauho M. Tiedevastaisuutta vai tiedekriittisyyttä? Vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajien käsityksiä asian tuntijuudesta ja tieteellisestä tiedosta. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot (siteerattu ). 16 Catapano A, Reiner Z, De Backer G ym. ESC/EAS guidelines for the management of dyslipidaemias. The task force for the management of dyslipidaemias of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Atheroscherosis Society (EAS). Atherosclerosis 2011;217: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito suositus (päivitetty ). xmedia/hoi/ hoi50025.pdf 18 Hu F, Willett W. Optimal diets for prevention of coronary heart disease. JAMA 2002;288: Ovaskainen M, Nummela O, Holstila A, Kosola M, Helakorpi S. Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi: terveellisen liikunnan ja ravinnon edistäminen. Hyvinvoipa-projektin väliraportti. THL Työpaperi 9/2013:1 51. Taulukko 2. toisena tarkastelupäivistä. Tutkittavat saivat noin 60 % energiasta kolmesta pääateriasta ja lähes 40 % välipaloista sekä juomatuokioista. Vuonna 2012 naiset nauttivat työpäivän lounaan yleisimmin henkilöstöravintolassa tai eväinä työpaikalla, miehet puolestaan yhtä usein eväinä, henkilöstöravintolassa tai muussa ravintolassa. Työpäivinä kuitenkin 17 % miehistä ja 16 % naisista jätti lounaan syömättä molempina tutkimusvuosina. Henkilöstöravintolassa syömisen on osoitettu olevan yhteydessä ruokavalion hyvään laatuun, joten myönteistä oli henkilöstöravintolan käytön lisääntyminen nuorten aikuisten keskuudessa (5,9). Suomalaisten ruokavalio perustuu viljavalmisteisiin, liharuokiin, maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin, joista saatiin 70 % päivän energiasta (8,9). Ruoankäyttö muuttui vuodesta 2007 vuoteen 2012 aikana pääosin samalla tavoin miehillä ja naisilla (taulukko 1). Lihan (erityisesti siipikarjan) syönti lisääntyi ainoastaan miehillä. Kasvisten kulutus kasvoi tilastollisesti merkitsevästi molemmilla sukupuolilla. Miesten päivittäinen energiansaanti vuonna 2012 oli keskimäärin 9,1 MJ (2 185 kcal) ja naisten 7,2 MJ (1 712 kcal), kun alkoholia ei laskettu mukaan (taulukko 2). Rasvat Voin ja maitorasvaseosten sekä kasviöljyn kulutus lisääntyi. Naiset käyttivät aiempaa enemmän myös margariinia ja kasvirasvalevitteitä, kun taas miehet vähensivät niiden käyttöä. Rasvojen osuus energiansaannista oli kasvanut selvästi. Vuonna 2012 rasvan osuus oli 36 E% molemmilla sukupuolilla, kun se viisi vuotta aiemmin oli ollut E%. Suurin muutos näkyi tyydyttyneen rasvan saannissa, joka oli noussut 12:sta yli 15 E%:iin. Alle neljäsosalla aikuisista luku vastasi suositusta, joka on korkeintaan 10 E% (taulukko 2). Energiaravintoaineiden saanti (g/vrk) ja osuus energiasta (E%) vuotiailla miehillä ja naisilla vuosina 2007 ja Tilastollisesti merkitsevät erot lihavoitu (p < 0,05). Energia MJ (kcal) 1 Energia, alkoholin kanssa 2 MJ Proteiini g Hiilihydraatti g Sakkaroosi g Miehet Naiset Suositus n = n = n = n = 846 9,1 (2 175) 9, , ,5 53 9,8 Rasva g 83 33,4 Tyydyttynyt rasva 4 g Kertatyydyttymätön rasva 4 g Monityydyttymätön rasva 4 g Ravintokuitu g g/mj energiaa 35 14, ,2 16 6,4 24 2,7 9,1 (2 185) 9, , ,3 51 9, , , ,5 17 6,9 22 2,5 6,8 (1 636) 6, , , , , , ,8 11 6,1 21 3,1 7,2 (1 712) 7, , , ,1 < , ,1 < , , ,9 3 1 Energian saanti ja energiaosuuksien laskenta perustuu seuraaviin energiakertoimiin (11): hiilihydraatti ja proteiini 17 kj/g (4 kcal/g), rasva 37 kj/g (9 kcal/g), kuitu 8 kj/g (2 kcal/g), orgaaniset hapot 13 kj/g (3 kcal/g) ja sokerialkoholit 10 kj/g (2,4 kcal/g). 2 Alkoholin energiakerroin 29 kj/g (7 kcal/g). Alkoholin osuus kokonaisenergiasta oli työikäisillä miehillä 2,5 E% ja naisilla 1,1 E% vuonna 2012 ja 3,1 E% ja 1,3 E% vuonna Pohjoismainen ravitsemussuositus 2013 (5), jossa määritellään energiaravintoaineiden suhteelliset osuudet (E%) alkoholittomasta energiasta ja rasvahapot ilmaistaan triglyserideinä. 4 Rasvahapot triglyserideiksi laskettuna. 1069

4 Pohdinta Ravintosuosituksista huolimatta julkinen keskustelu on kyseenalaistanut paitsi hiilihydraattien osuuden myös rasvojen laadun terveellisessä ruokavaliossa (6,14). Tämä on vaikuttanut siihen, että monet kuluttajat ovat eri syistä päätyneet voin tai voita sisältävien rasvaseosten valintaan. Niiden käyttömäärä oli Finravinto haastattelutietojen perusteella suurempi kuin margariinien ja kasviöljypohjaisten levitteiden. Tulos vastaa THL:n muiden väestötutkimusten (4,12) kyselyistä tulostettuja rasvojen käyttöfrekvenssejä sekä tuotantotilastoihin perustuvan ravintotaseen (15) mukaisia kulutuslukuja. Voin ja sitä sisältävien rasvaseosten lisäksi tyydyttyneitä rasvahappoja saatiin aiempaa enemmän myös maitovalmisteista sekä lihasta ja liha valmisteista. Kansanterveyttä edistävien suositusten mukaan tyydyttyneen rasvan osuus saisi olla korkeintaan 10 E%, mutta todellinen saanti on yli puolitoistakertainen. Ensisijainen ruokavalion muutos onkin vähentää tyydyttyneen rasvan runsasta käyttöä. FINRISKI terveystutkimus (6) osoitti, että väestön keskimääräinen seerumin kolesteroli on noussut viiden vuoden aikana ja se ylitti suositellun 5 mmol/l lähes kaikissa ikäryhmissä (6). Seerumin LDL-kolesterolin pitoisuuden pienentäminen on päätavoite dyslipidemioiden hoitosuosituksissa (16,17) pyrittäessä sydän- ja verisuonitautien riskin alentamiseen. Tyydyttyneiden rasvahappojen on monissa intervenkuvio 1. Tyydyttyneen rasvan saanti (E%, g/vrk) iän ja sukupuolen mukaan Finravinto tutkimuksessa 1. Naiset Miehet E% g/vrk E% g/vrk 1 Osuus energiasta laskettu rasvan energiakertoimella 37 kj/g (9 kcal/g). 20 Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Pakkala H. Changes in the contribution of snacks to the daily energy intake of Finnish adults. Appetite 2010;54: Raulio S. Lunch eating patterns during working hours and their social and workrelated determinants. Academic dissertation. Helsinki: National Institute for Health and Welfare Research 68/2011. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Erkki Vartiainen: luentopalkkio (Novo Nordisk Farma). Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Susanna Raulio, Satu Männistö, Heikki Pakkala, Merja Paturi, Anni Helldán, Suvi Virtanen: ei sidonnaisuuksia v (m 295, n 310) v (m 314, n 360) v (m 186, n 234) p = 0,002 p = 0,07 p < 0,001 p < 0,001 Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyi sekä työikäisillä että ikääntyvillä miehillä ja naisilla, mutta eniten alle 40-vuotiailla (kuvio 1). Nuorilla aikuisilla myös energian kokonaissaanti oli suurin, mistä johtuen energian osuuksina lasketun saannin ero ikäryhmien välillä oli merkitsevä vain naisilla. Kovan rasvan käyttö oli korkeasti koulutetuilla naisilla vähäisempää kuin muilla, mutta miehillä vastaavaa eroa ei ollut (9). Tyydyttynyttä rasvaa saatiin aiempaa enemmän ruoan eri pääryhmistä (lihasta, viljavalmisteista ja maitovalmisteista), mutta ravintorasvojen osuus kasvoi vain naisilla (9). Rasvan kokonaiskulutuksen lisäys nosti myös pehmeän rasvan määrää (taulukko 2). Transrasvahappojen käyttöä suositellaan kokonaan vältettävän ja niiden saanti olikin hyvin vähäistä, noin 0,4 E% (5). Hiihihydraatit Hiilihydraattien osuus energiansaannista laski (taulukko 2): se oli nyt miehillä 42 E% ja naisilla 44 E%, kun vuonna 2007 hiilihydraateista saatiin % energiasta. Tämä merkitsi myös kuidun saannin vähenemistä. Vuonna 2012 miesten ruokavalion kuitutaso oli 2,4 g/mj ja naisten 2,9 g/mj, kun suositus olisi 3 g/mj. Kuidun saantia pienensi ennen kaikkea rukiin kulutuksen väheneminen (kuvio 2), mutta toisaalta kasviksista saadun kuidun määrä kasvoi hieman. Sokerin syönti ei vuodesta 2007 vuoteen 2012 enää lisääntynyt, mutta hiilihydraattien kokonaissaannin pienentyessä sakkaroosin suhteellinen osuus lisääntyi. Suolan saanti lisääntyi hieman (9) ja sitä käytettiin enemmän kuin suositellaan (6 g/vrk)(4). Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti (folaattia ja rautaa lukuun ottamatta) oli keskimäärin riittävää. Vuonna 2012 ravintolisiä käytti 43 % miehistä ja 64 % naisista, kun vuonna 2007 osuudet olivat 33 ja 52 %. Kolmannes ravintolisistä oli vitamiinivalmisteita, kolmannes vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä yhdistelmävalmisteita, kuudesosa kivennäisainevalmisteita ja vajaa 5 % rasvahappovalmisteita (8,9,13). 1070

5 tieteessä kuvio 2. Kuidun saanti (g/vrk) eri elintarvikeryhmistä vuosien 2007 ja 2012 Finravinto-tutkimuksissa yht. 21 g/vrk Naiset v 2007 yht. 21 g/vrk 2012 yht. 22 g/vrk Miehet v 2007 yht. 24 g/vrk g/vrk Ruis Vehnä Kaura, ohra, pasta, riisi Hedelmät ja marjat Kasvikset ja palkokasvikset Muut elintarvikkeet tioissa (16,17,18) osoitettu nostavan seerumin kolesterolitasoa ja yhteys on nähtävissä poikkileikkaustutkimuksessakin (6,9). Kovan rasvan käyttöä tulee vähentää osin korvaamalla sitä pehmeillä rasvoilla. Tosin suomalaisen ruokavalio sisältää jo nyt enemmän pehmeää rasvaa kuin koskaan aiemmin. Pehmeän rasvan (kerta- ja monityydyttymättömät rasvahapot) saannin kasvu ei kuitenkaan riitä kompensoimaan tyydyttyneiden rasvahappojen koles terolia nostavaa vaikutusta. Ruokavalio sisälsi sekä kerta- että monityydyttymättömiä rasvahappoja keskimäärin suositusten mukaisesti (2,5). Tämä osoittaa kasviöljyjen käytön lisääntymistä, vaikka keskimääräinen käyttömäärä onkin vajaa ruokalusikallinen päivää kohti. Kasvi öljyn, kuten rypsiöljyn, käyttöä tulisi edelleen suosia. Ruokavalion hiilihydraattivalinnalla on myös merkitystä valtimosairauksien kokonaisriskin kannalta. Sokerin välttämistä pidetään erityisen tärkeänä (16,17), kun rasva-aineenvaihdunnan häiriöön liittyy ylipainoa tai muita metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä. Ruokavalio-ohjeet veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden Käypä hoito -suosituksessa ovat selkeät ja vastaavat yleisiä ravintosuosituksia: suosi kasvisöljyä, kasviksia, täysjyväviljaa ja kalaa; vältä maitorasvoja, nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja lihaa (17). Seerumin kolesterolitason alentamiseen pyrittäessä tulisi leivän päällä valita kasviöljypohjainen levite (5,16,17). Lisäksi on syytä suosia rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita ja vähärasvaista lihaa sekä rajoittaa juustojen käyttö kohtuulliseksi. Terveysnäkökohtien ohella kuluttajiin yritetään nyt vaikuttaa ruoan vähäiseen käsittelyyn ja perinteisyyteen liittyvillä perusteluilla (14). Kyselytutkimusten mukaan maitorasvalevitteiden käyttö oli vuonna 2012 suositumpaa nuorten kuin iäkkäämpien ja toimihenkilöiden kuin työntekijöiden keskuudessa (4). Finravinto tulosten perusteella tyydyttyneiden rasvahappojen saanti oli korkeasti koulutetuilla naisilla vähäisempää kuin muilla (9). Sosiaalisen taustan ja rasvavalintojen yhteydestä tarvitaan lisätutkimusta, erityisesti siksi, että tähän tutkimukseen osallistuneiden määrän pienentyminen on saattanut karsia nuorten ja alempien sosiaaliryhmien osuutta (6). Myönteisenä kehityksenä havaittiin kasvisten käytön yleistyminen, jota tulee edelleen edistää. Näin parannetaan myös ruoan kuitupitoisuutta, mutta suositusta vastaava kuidun saanti edellyttää ennen kaikkea täysjyvärukiin käytön lisäämistä. Tutkittavat eivät olleet osanneet valita hiilihydraatteja niiden kuitupitoisuuden mukaan. Tähän viittasi myös sokerin osuuden kasvu hiilihydraattien saannista. Erityisesti välipalojen koostumukseen tulisi kiinnittää huomiota ja suosia kasviksia sekä kuitupitoisia viljavalmisteita. Kasvikunnan tuotteiden käytön lisääminen osana arkipäivän ruokakulttuuria on tavoiteltava muutos sekä terveydellisten näkökohtien että ympäristösyiden vuoksi (5). Kasviksia, juureksia ja vihanneksia on hyvä käyttää vuodenajan mukaan vaihdellen, sekä tuoreina että eri tavoin kypsennettyinä. Niillä kevennetään liharuokien energiamäärää, lisätään ruoan kuitupitoisuutta 1071

6 Tästä asiasta tiedettiin Tyydyttyneen rasvan saanti pieneni vuoteen 2007 asti. Voin ja sitä sisältävien levitteiden käyttö on viime vuosina yleistynyt. Ravintorasvojen käyttömääristä ei ole ollut tietoja saatavilla. Tämä tutkimus opetti Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, erityisesti nuorilla. Hiilihydraattien ja samalla kuitujen saanti väheni. Myönteistä oli kasvisten ja kasviöljyn käytön kasvu. ja parannetaan makua sekä vähennetään samalla rasvan ja suolan osuutta. Kasvisten valmistuksessa tai niiden lisukkeena kannattaa käyttää öljyä, jolla lisätään pehmeän rasvan määrää. Rasvan laadun lisäksi on siis pyrittävä myös hiilihydraattien laadun parantamiseen (17). Täysjyväviljan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen on tärkeää useiden sairauksien ehkäisyn kannalta (4). Lisäksi kasvisten suosiminen on ekologinen valinta, jolla pienennetään ruoantuotannon ilmastovaikutusta ja hiilijalanjälkeä (19). Samoin lihan kulutuksen vähentäminen on perusteltua terveydellisten syiden ohella myös ympäristötavoitteiden kannalta. English summary > in english The intake of saturated fat much higher in 2012 than in 2007 Väestön terveystutkimusten mukaan suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monin tavoin kohentuneet. Ravitsemuksen laatu on kuitenkin rasvan ja hiilihydraattien osalta viime vuosina huonontunut suosituksiin verrattuna. Finravinto tutkimuksen tulokset herättävätkin tarpeen ruokavalion muutoksiin. n Tutkimusryhmä kiittää kaikkia yli 3 000:ta ruoka valiohaastattelun antanutta aikuista sekä haastattelun toteuttaneita ravintohaastattelijoita. 1072

7 tieteessä english summary Marja-Leena Ovaskainen Ph.D., Senior researcher National Institute for Health and Welfare Heli Tapanainen Susanna Raulio Satu Männistö Heikki Pakkala Merja Paturi Anni Helldán Suvi Virtanen Erkki Vartiainen The intake of saturated fat much higher in 2012 than in 2007 Background The FINDIET Survey is a national dietary survey carried out in a representative population sample. It monitors food consumption and nutrient intakes at five-year intervals. Methods Every third subject invited to the FINRISK 2007 and FINRISK 2012 health-monitoring studies was invited to a dietary interview about food description and consumption during the previous 48 hours. Food consumption and dietary supplement intake were converted to daily nutrient intake by using the national food composition database Fineli. Results The majority (70%) of daily energy was derived from cereals, meat, milk products and fats, similarly in both years. Vegetable consumption increased, but potato consumption decreased in the five year interval. Cereal consumption decreased. Consumption of butter and butter-oil-mixtures increased, as well as vegetable oil to some extent. Men consumed more meat in 2012 than earlier, especially chicken. The intake of saturated fat increased and is 5 percentage points above the recommended level (10 En%). The intake of trans-fatty acids was low. The total fat intake increased as well as the intake of mono- and polyunsaturated fatty acids. The diet in 2012 contained less carbohydrate than in 2007, less fibre but no change in sugar content was observed. The average dietary intake of vitamins and minerals was sufficient. Conclusions The results showed the higher intake of saturated fatty acids in 2012 than in 2007, thus confirming other recent observations in Finland. To achieve the recommended level of saturated fat, a remarkable decrease in the consumption of butter, butter-oil mixtures, high-fat milks and milk products and fat meat is expected. In order to increase the intake of unsaturated fat it is further recommended to consume vegetable oils daily. In culinary practice, vegetable and roots are recommended, because they have low energy value and give nutrients, fibre and flavour to dishes with a result of smaller amounts of fat or salt. 1072a

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä / n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti elintarvikeluokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by food use class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Mitä, miksi ja miten? Ruokapohjaiset suositukset Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa. Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi

Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa. Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi Lihavuuden (BMI 25) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa Lihavuuden (BMI 30) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli karttoina

Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli karttoina Minna Similä Olli Taskinen Satu Männistö Marjaana Lahti-Koski Marjatta Karvonen Tiina Laatikainen Liisa Valsta Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli karttoina Kansanterveyslaitoksen

Lisätiedot

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain Technopolis: Business Breakfast, 30.1.2014 Välimeren tyyliin pohjoismaisittain Marjukka Kolehmainen FT, dosentti Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kliininen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Satu Helakorpi Piia Jallinoja Ritva Prättälä Työaikainen ruokailu Suomessa 28 2 Ruokapalveluiden seurantaraportti 4 RAPORTTI 23 212 RAPORTTI 23/212 Tiina Vikstedt, Susanna

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot