Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007 2012"

Transkriptio

1 tieteessä Marja-Leena Ovaskainen ETT, erikoistutkija Heli Tapanainen VTM, tilastotutkija Susanna Raulio FT, erikoistutkija Satu Männistö ETT, akatemiatutkija THL, kansantautien ehkäisyn osasto Heikki Pakkala FM, erikoissuunnittelija Merja Paturi MMM, erikoistutkija Anni Helldán ETM, tutkija Suvi Virtanen tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö professori, terveystieteiden yksikkö, projektipäällikkö Tampereen yliopisto, TAYS, lasten ja nuorten terveyden tutkimuskeskus Erkki Vartiainen tutkimusprofessori, ylijohtaja THL, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina Lähtökohdat Finravinto-tutkimuksissa on selvitetty vuotiasta väestöä edustavien otosten perusteella suomalaisten ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Artikkelissa kuvataan vuosien 2007 ja 2012 välillä tapahtuneita ruokavalion muutoksia. Menetelmät Finravinto-tutkimuksiin kutsuttiin joka kolmas FINRISKI-terveystutkimusten väestöotoksiin kuuluneista. Ruokavaliohaastattelussa tallennettiin kahden päivän ruokien ja juomien käyttö. Kutsutuista haastatteluun osallistui (63 %) vuonna 2007 ja (53 %) vuonna Ruoankäytön ja ravinnonsaannin erot tutkimusvuosien välillä testattiin pääosin varianssianalyysillä. Tulokset Voin, maitorasvaseosten, kasviöljyn ja kasvisten sekä miehillä lisäksi lihan kulutus lisääntyi, mutta viljavalmisteiden ja perunan kulutus väheni. Rasvan saanti kokonaisuudessaan kasvoi ja hiilihydraattien supistui. Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista nousi 12 %:sta yli 15 %:iin, kun suositus on korkeintaan 10 %. Päätelmät Tyydyttyneen rasvan saantia on kansanterveyden kannalta syytä vähentää huomattavasti. Tavoite saavutetaan karsimalla voita sisältävien levitteiden, rasvaisten maitovalmisteiden sekä rasvaisen lihan käyttöä. Kasvisten lisäämistä osaksi arkipäivän ruokakulttuuria suositellaan niiden monipuolisten terveys- ja ympäristöhyötyjen vuoksi. Vertaisarvioitu VV Ruokavalion rasvakoostumusta sekä sokerin ja suolan saantia on käytetty useita vuosikymmeniä ruokavalion ravitsemuksellisen laadun mittareina ja ravitsemuspolitiikan indikaattoreina (1). Ravitsemussuositusten linjaukset (2) ovat pitkään pysyneet lähes muuttumattomina: rasvan osuudeksi on suositeltu % energiansaannista (E%), tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin osuuksiksi enintään 10 E%. Tyydyttyneen rasvan saanti pieneni Suomessa vuoteen 2007 asti (3). Kyselyiden perusteella tiedettiin kuitenkin voin ja sitä sisältävien le vitteiden suosion kasvaneen vuoden 2007 jälkeen (4), joten ravintorasvojen käyttömäärien muutosten selvittäminen koettiin tärkeäksi. Lokakuussa 2013 julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset (5), joissa painottuvat ruokavalion kokonaisuus sekä ruokaaineiden merkitys eri ravintoaineiden saannin ja kansanterveyden kannalta. Rasvan käytön tavoitetta väljennettiin E%:iin ja vastaavasti hiilihydraattien suositus asettui E%:iin. Tavoitteena on ennen kaikkea parantaa rasvan laatua lisäämällä kasviöljyjen käyttöä, joten kertatyydyttymättömien rasvahappojen saannin suositusta nostettiin E%:iin. Toisena päälinjana uusissa suosituksissa on kasvisten, kuten palkokasvien, hedelmien, marjojen, pähkinöiden ja siementen käytön lisääminen niiden terveyttä edistävien vaikutusten vuoksi (5). Täysjyväviljasta ja kasviksista saadaan eniten ravintokuitua, jonka tavoite on g/pv (> 3 g/mj). Tämän artikkelin tarkoituksena on arvioida suomalaisen ruokavalion muutoksia viiden viime vuoden aikana, verrata ravintoaineiden saantia ravitsemussuositukseen sekä tutkia eri elintarvikkeiden merkitystä tyydyttyneiden rasva happojen ja kuidun saannissa. 1067

2 Kirjallisuutta 1 Männistö S, Laatikainen T, Helakorpi S, Valsta L. Monitoring diet and diet-related chronic disease risk factors. Public Health Nutr 2010;13: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Publishing Oy Pietinen P, Paturi M, Reinivuo H, Tapanainen H, Valsta L. FINDIET 2007 Survey: energy and nutrient intakes. Public Health Nutr 2010;13: Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL Raportti 15/ Nordic Council of Ministers. Nordic nutrition recommendations NNR Nordic nutrition recommendations Part 1. Summary, principles and use. Nord 2013;009: org/ /nord Taulukko 1. Elintarvikkeiden kulutus (g/vrk) vuotiailla vuosina 2007 ja Tilastollisesti merkitsevät (p < 0,05) erot vuosien 2007 ja 2012 välillä lihavoitu n = 585 Miehet 2012 n = n = 710 Naiset 2012 n = 846 Kasvikset, palkokasvikset Peruna Hedelmät, marjat Viljat Vehnä Ruis Rasvat Öljyt Margariinit, kasvirasvalevitteet Voi, maitorasvaseokset Kala, äyriäiset Kananmuna Liha Naudanliha Sianliha Kana, kalkkuna Makkarat Maito Maidot Hapanmaitovalmisteet Juustot Sokeri, makeiset, suklaa Juomat (vesi, kahvi, tee, mehu- ja virvoitusjuomat) Aineisto ja menetelmät Kansallinen FINRISKI-tutkimus (www.thl.fi/ FINRISKI) on viiden vuoden välein toistuva vuotiaan väestön terveystutkimus (6), joka toteutetaan sukupuolittain, alueittain ja ikäryhmittäin edustavassa väestön satunnaisotoksessa viidellä tutkimusalueella (Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku-Loimaa ja Helsinki-Vantaa). Tutkimukseen kutsutut saavat taustatietojaan ja terveyden tilaansa koskevan kyselylomakkeen (7), jonka he täyttävät ennen terveystarkastukseen osallistumista. Kolmasosa FINRISKI-tutkimusten (7,8) otoksiin kuuluneista kutsuttiin Finravinto-tutkimuksiin. Kutsutuista niihin osallistui (63 %) vuonna 2007 ja (53 %) vuonna Heille tehtiin haastattelu, jossa käytiin tarkoin läpi kahden edeltävän päivän ruokavalio (8,9). Koulutetut haastattelijat selvittivät ruokavalion tiedot tietokoneavusteisesti eli kunkin ruokailukerran kuvaukset ja ruokien kulutusmäärät tallennettiin haastattelutilanteessa ruokien annoskuvia ja tuotekuvastoja käyttäen (10). Ruokailukerrat luokiteltiin aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi, välipalaksi, iltapalaksi tai juomaksi. Lisäksi haastattelija tallensi käytettyjen ravintolisien kuvaukset ja käyttömäärät. Tiedot käsiteltiin THL:n Fineli-tietopankin (11) elintarviketiedoilla ruoankäytön luokittelua sekä raaka-aineiden ja ravinnonsaannin laskentaa varten. Raaka-aineiden laskennassa ruokalajit ja koostetut elintarvikkeet jaettiin elintarviketietopankin reseptien mukaisesti ainesosiin, jotka luokiteltiin uudelleen samankaltaisten elintarvikkeiden ryhmiin. Tässä artikkelissa ruokavalion koostumusta tarkastellaan pääosin ruokien raaka-aineina. Raaka-aineiksi laskettuna kuhunkin ruokaryhmään tulevat mahdollisimman puhtaasti vain siihen kuuluvat tuotteet, esimerkiksi leivän valmistuksessa käytetyt jauhot ovat omissa viljaryhmissään (taulukko 1). Suosituksiin (5) vertaaminen toteutettiin laskemalla energian saanti myös ilman alkoholia ja vastaavat energiaprosentit. Ruoankäytön ja ravinnonsaannin keskiarvojen eroja vuosina 2007 ja 2012 testattiin pääosin varianssianalyysillä. Ennen testausta ravintoaineiden muuttujat logaritmoitiin normaalijakauman saavuttamiseksi. Mallin vakioivina tekijöinä olivat ikäryhmä ja alue. Niiden muuttujien kohdalla, joiden jakauma ei vastannut normaalijakaumaa, keskiarvojen ero testattiin Wilcoxonin testisuureella. Tilastolliset analyysit toteutettiin SAS-tilasto-ohjelmistolla. Tulokset esitetään pääsääntöisesti työikäiselle väestölle (25 64-vuotiaille). Tyydyttyneet rasvahapot on tässä artikkelissa määritelty rasvahappojen triglyseridimuotona, ja näistä käytetään ilmausta tyydyttynyt rasva. Tyydyttyneen rasvan saannin tarkastelua varten aineisto luokiteltiin nuoriin (25 39 v) aikuisiin, keski-ikäisiin (40 59 v) ja ikääntyviin (60 74 v), koska aiempien tutkimusten perusteella (4,12) kovan rasvan käyttö on lisääntynyt nimenomaan nuorilla aikuisilla. Tulokset Suomalaisilla oli keskimäärin kuusi ruokailukertaa päivässä. Työpäivinä ruokailukertoja oli useampia kuin vapaapäivinä. Lähes jokainen tutkittava nautti aamiaisen ja kahdeksan kymmenestä söi lounaan ja päivällisen vähintään 1068

3 tieteessä 6 Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67: Borodulin K, Saarikoski L, Lund L ym. Kansallinen FINRISKI 2012-terveystutkimus. Osa 1: Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. THL Raportti 22/2013, Osa 1 (painossa). URN:ISBN: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P, toim. Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/ URN:NBN:fi-fe Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M-L, Virtanen S, toim. Finravinto tutkimus. THL Raportti 16/ URN:ISBN: Reinivuo H, Hirvonen T, Ovaskainen M-L, Korhonen T, Valsta L. Dietary survey methodology of FINDIET 2007 with a risk assessment perspective. Public Health Nutr 2010;13: Fineli elintarvikkeiden koostumustietopankki. THL Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi THL Raportti 68/ URN:ISBN: Raulio S, Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Paturi M, Virtanen S, Helldán A, toim. Ruokavalio entistä rasvaisempi, kovan rasvan osuus kasvanut Finravinto tutkimuksen tuloksia. THL Tutkimuksesta tiiviisti 4/ Jauho M. Tiedevastaisuutta vai tiedekriittisyyttä? Vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajien käsityksiä asian tuntijuudesta ja tieteellisestä tiedosta. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot (siteerattu ). 16 Catapano A, Reiner Z, De Backer G ym. ESC/EAS guidelines for the management of dyslipidaemias. The task force for the management of dyslipidaemias of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Atheroscherosis Society (EAS). Atherosclerosis 2011;217: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito suositus (päivitetty ). xmedia/hoi/ hoi50025.pdf 18 Hu F, Willett W. Optimal diets for prevention of coronary heart disease. JAMA 2002;288: Ovaskainen M, Nummela O, Holstila A, Kosola M, Helakorpi S. Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi: terveellisen liikunnan ja ravinnon edistäminen. Hyvinvoipa-projektin väliraportti. THL Työpaperi 9/2013:1 51. Taulukko 2. toisena tarkastelupäivistä. Tutkittavat saivat noin 60 % energiasta kolmesta pääateriasta ja lähes 40 % välipaloista sekä juomatuokioista. Vuonna 2012 naiset nauttivat työpäivän lounaan yleisimmin henkilöstöravintolassa tai eväinä työpaikalla, miehet puolestaan yhtä usein eväinä, henkilöstöravintolassa tai muussa ravintolassa. Työpäivinä kuitenkin 17 % miehistä ja 16 % naisista jätti lounaan syömättä molempina tutkimusvuosina. Henkilöstöravintolassa syömisen on osoitettu olevan yhteydessä ruokavalion hyvään laatuun, joten myönteistä oli henkilöstöravintolan käytön lisääntyminen nuorten aikuisten keskuudessa (5,9). Suomalaisten ruokavalio perustuu viljavalmisteisiin, liharuokiin, maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin, joista saatiin 70 % päivän energiasta (8,9). Ruoankäyttö muuttui vuodesta 2007 vuoteen 2012 aikana pääosin samalla tavoin miehillä ja naisilla (taulukko 1). Lihan (erityisesti siipikarjan) syönti lisääntyi ainoastaan miehillä. Kasvisten kulutus kasvoi tilastollisesti merkitsevästi molemmilla sukupuolilla. Miesten päivittäinen energiansaanti vuonna 2012 oli keskimäärin 9,1 MJ (2 185 kcal) ja naisten 7,2 MJ (1 712 kcal), kun alkoholia ei laskettu mukaan (taulukko 2). Rasvat Voin ja maitorasvaseosten sekä kasviöljyn kulutus lisääntyi. Naiset käyttivät aiempaa enemmän myös margariinia ja kasvirasvalevitteitä, kun taas miehet vähensivät niiden käyttöä. Rasvojen osuus energiansaannista oli kasvanut selvästi. Vuonna 2012 rasvan osuus oli 36 E% molemmilla sukupuolilla, kun se viisi vuotta aiemmin oli ollut E%. Suurin muutos näkyi tyydyttyneen rasvan saannissa, joka oli noussut 12:sta yli 15 E%:iin. Alle neljäsosalla aikuisista luku vastasi suositusta, joka on korkeintaan 10 E% (taulukko 2). Energiaravintoaineiden saanti (g/vrk) ja osuus energiasta (E%) vuotiailla miehillä ja naisilla vuosina 2007 ja Tilastollisesti merkitsevät erot lihavoitu (p < 0,05). Energia MJ (kcal) 1 Energia, alkoholin kanssa 2 MJ Proteiini g Hiilihydraatti g Sakkaroosi g Miehet Naiset Suositus n = n = n = n = 846 9,1 (2 175) 9, , ,5 53 9,8 Rasva g 83 33,4 Tyydyttynyt rasva 4 g Kertatyydyttymätön rasva 4 g Monityydyttymätön rasva 4 g Ravintokuitu g g/mj energiaa 35 14, ,2 16 6,4 24 2,7 9,1 (2 185) 9, , ,3 51 9, , , ,5 17 6,9 22 2,5 6,8 (1 636) 6, , , , , , ,8 11 6,1 21 3,1 7,2 (1 712) 7, , , ,1 < , ,1 < , , ,9 3 1 Energian saanti ja energiaosuuksien laskenta perustuu seuraaviin energiakertoimiin (11): hiilihydraatti ja proteiini 17 kj/g (4 kcal/g), rasva 37 kj/g (9 kcal/g), kuitu 8 kj/g (2 kcal/g), orgaaniset hapot 13 kj/g (3 kcal/g) ja sokerialkoholit 10 kj/g (2,4 kcal/g). 2 Alkoholin energiakerroin 29 kj/g (7 kcal/g). Alkoholin osuus kokonaisenergiasta oli työikäisillä miehillä 2,5 E% ja naisilla 1,1 E% vuonna 2012 ja 3,1 E% ja 1,3 E% vuonna Pohjoismainen ravitsemussuositus 2013 (5), jossa määritellään energiaravintoaineiden suhteelliset osuudet (E%) alkoholittomasta energiasta ja rasvahapot ilmaistaan triglyserideinä. 4 Rasvahapot triglyserideiksi laskettuna. 1069

4 Pohdinta Ravintosuosituksista huolimatta julkinen keskustelu on kyseenalaistanut paitsi hiilihydraattien osuuden myös rasvojen laadun terveellisessä ruokavaliossa (6,14). Tämä on vaikuttanut siihen, että monet kuluttajat ovat eri syistä päätyneet voin tai voita sisältävien rasvaseosten valintaan. Niiden käyttömäärä oli Finravinto haastattelutietojen perusteella suurempi kuin margariinien ja kasviöljypohjaisten levitteiden. Tulos vastaa THL:n muiden väestötutkimusten (4,12) kyselyistä tulostettuja rasvojen käyttöfrekvenssejä sekä tuotantotilastoihin perustuvan ravintotaseen (15) mukaisia kulutuslukuja. Voin ja sitä sisältävien rasvaseosten lisäksi tyydyttyneitä rasvahappoja saatiin aiempaa enemmän myös maitovalmisteista sekä lihasta ja liha valmisteista. Kansanterveyttä edistävien suositusten mukaan tyydyttyneen rasvan osuus saisi olla korkeintaan 10 E%, mutta todellinen saanti on yli puolitoistakertainen. Ensisijainen ruokavalion muutos onkin vähentää tyydyttyneen rasvan runsasta käyttöä. FINRISKI terveystutkimus (6) osoitti, että väestön keskimääräinen seerumin kolesteroli on noussut viiden vuoden aikana ja se ylitti suositellun 5 mmol/l lähes kaikissa ikäryhmissä (6). Seerumin LDL-kolesterolin pitoisuuden pienentäminen on päätavoite dyslipidemioiden hoitosuosituksissa (16,17) pyrittäessä sydän- ja verisuonitautien riskin alentamiseen. Tyydyttyneiden rasvahappojen on monissa intervenkuvio 1. Tyydyttyneen rasvan saanti (E%, g/vrk) iän ja sukupuolen mukaan Finravinto tutkimuksessa 1. Naiset Miehet E% g/vrk E% g/vrk 1 Osuus energiasta laskettu rasvan energiakertoimella 37 kj/g (9 kcal/g). 20 Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Pakkala H. Changes in the contribution of snacks to the daily energy intake of Finnish adults. Appetite 2010;54: Raulio S. Lunch eating patterns during working hours and their social and workrelated determinants. Academic dissertation. Helsinki: National Institute for Health and Welfare Research 68/2011. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Erkki Vartiainen: luentopalkkio (Novo Nordisk Farma). Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Susanna Raulio, Satu Männistö, Heikki Pakkala, Merja Paturi, Anni Helldán, Suvi Virtanen: ei sidonnaisuuksia v (m 295, n 310) v (m 314, n 360) v (m 186, n 234) p = 0,002 p = 0,07 p < 0,001 p < 0,001 Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyi sekä työikäisillä että ikääntyvillä miehillä ja naisilla, mutta eniten alle 40-vuotiailla (kuvio 1). Nuorilla aikuisilla myös energian kokonaissaanti oli suurin, mistä johtuen energian osuuksina lasketun saannin ero ikäryhmien välillä oli merkitsevä vain naisilla. Kovan rasvan käyttö oli korkeasti koulutetuilla naisilla vähäisempää kuin muilla, mutta miehillä vastaavaa eroa ei ollut (9). Tyydyttynyttä rasvaa saatiin aiempaa enemmän ruoan eri pääryhmistä (lihasta, viljavalmisteista ja maitovalmisteista), mutta ravintorasvojen osuus kasvoi vain naisilla (9). Rasvan kokonaiskulutuksen lisäys nosti myös pehmeän rasvan määrää (taulukko 2). Transrasvahappojen käyttöä suositellaan kokonaan vältettävän ja niiden saanti olikin hyvin vähäistä, noin 0,4 E% (5). Hiihihydraatit Hiilihydraattien osuus energiansaannista laski (taulukko 2): se oli nyt miehillä 42 E% ja naisilla 44 E%, kun vuonna 2007 hiilihydraateista saatiin % energiasta. Tämä merkitsi myös kuidun saannin vähenemistä. Vuonna 2012 miesten ruokavalion kuitutaso oli 2,4 g/mj ja naisten 2,9 g/mj, kun suositus olisi 3 g/mj. Kuidun saantia pienensi ennen kaikkea rukiin kulutuksen väheneminen (kuvio 2), mutta toisaalta kasviksista saadun kuidun määrä kasvoi hieman. Sokerin syönti ei vuodesta 2007 vuoteen 2012 enää lisääntynyt, mutta hiilihydraattien kokonaissaannin pienentyessä sakkaroosin suhteellinen osuus lisääntyi. Suolan saanti lisääntyi hieman (9) ja sitä käytettiin enemmän kuin suositellaan (6 g/vrk)(4). Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti (folaattia ja rautaa lukuun ottamatta) oli keskimäärin riittävää. Vuonna 2012 ravintolisiä käytti 43 % miehistä ja 64 % naisista, kun vuonna 2007 osuudet olivat 33 ja 52 %. Kolmannes ravintolisistä oli vitamiinivalmisteita, kolmannes vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä yhdistelmävalmisteita, kuudesosa kivennäisainevalmisteita ja vajaa 5 % rasvahappovalmisteita (8,9,13). 1070

5 tieteessä kuvio 2. Kuidun saanti (g/vrk) eri elintarvikeryhmistä vuosien 2007 ja 2012 Finravinto-tutkimuksissa yht. 21 g/vrk Naiset v 2007 yht. 21 g/vrk 2012 yht. 22 g/vrk Miehet v 2007 yht. 24 g/vrk g/vrk Ruis Vehnä Kaura, ohra, pasta, riisi Hedelmät ja marjat Kasvikset ja palkokasvikset Muut elintarvikkeet tioissa (16,17,18) osoitettu nostavan seerumin kolesterolitasoa ja yhteys on nähtävissä poikkileikkaustutkimuksessakin (6,9). Kovan rasvan käyttöä tulee vähentää osin korvaamalla sitä pehmeillä rasvoilla. Tosin suomalaisen ruokavalio sisältää jo nyt enemmän pehmeää rasvaa kuin koskaan aiemmin. Pehmeän rasvan (kerta- ja monityydyttymättömät rasvahapot) saannin kasvu ei kuitenkaan riitä kompensoimaan tyydyttyneiden rasvahappojen koles terolia nostavaa vaikutusta. Ruokavalio sisälsi sekä kerta- että monityydyttymättömiä rasvahappoja keskimäärin suositusten mukaisesti (2,5). Tämä osoittaa kasviöljyjen käytön lisääntymistä, vaikka keskimääräinen käyttömäärä onkin vajaa ruokalusikallinen päivää kohti. Kasvi öljyn, kuten rypsiöljyn, käyttöä tulisi edelleen suosia. Ruokavalion hiilihydraattivalinnalla on myös merkitystä valtimosairauksien kokonaisriskin kannalta. Sokerin välttämistä pidetään erityisen tärkeänä (16,17), kun rasva-aineenvaihdunnan häiriöön liittyy ylipainoa tai muita metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä. Ruokavalio-ohjeet veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden Käypä hoito -suosituksessa ovat selkeät ja vastaavat yleisiä ravintosuosituksia: suosi kasvisöljyä, kasviksia, täysjyväviljaa ja kalaa; vältä maitorasvoja, nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja lihaa (17). Seerumin kolesterolitason alentamiseen pyrittäessä tulisi leivän päällä valita kasviöljypohjainen levite (5,16,17). Lisäksi on syytä suosia rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita ja vähärasvaista lihaa sekä rajoittaa juustojen käyttö kohtuulliseksi. Terveysnäkökohtien ohella kuluttajiin yritetään nyt vaikuttaa ruoan vähäiseen käsittelyyn ja perinteisyyteen liittyvillä perusteluilla (14). Kyselytutkimusten mukaan maitorasvalevitteiden käyttö oli vuonna 2012 suositumpaa nuorten kuin iäkkäämpien ja toimihenkilöiden kuin työntekijöiden keskuudessa (4). Finravinto tulosten perusteella tyydyttyneiden rasvahappojen saanti oli korkeasti koulutetuilla naisilla vähäisempää kuin muilla (9). Sosiaalisen taustan ja rasvavalintojen yhteydestä tarvitaan lisätutkimusta, erityisesti siksi, että tähän tutkimukseen osallistuneiden määrän pienentyminen on saattanut karsia nuorten ja alempien sosiaaliryhmien osuutta (6). Myönteisenä kehityksenä havaittiin kasvisten käytön yleistyminen, jota tulee edelleen edistää. Näin parannetaan myös ruoan kuitupitoisuutta, mutta suositusta vastaava kuidun saanti edellyttää ennen kaikkea täysjyvärukiin käytön lisäämistä. Tutkittavat eivät olleet osanneet valita hiilihydraatteja niiden kuitupitoisuuden mukaan. Tähän viittasi myös sokerin osuuden kasvu hiilihydraattien saannista. Erityisesti välipalojen koostumukseen tulisi kiinnittää huomiota ja suosia kasviksia sekä kuitupitoisia viljavalmisteita. Kasvikunnan tuotteiden käytön lisääminen osana arkipäivän ruokakulttuuria on tavoiteltava muutos sekä terveydellisten näkökohtien että ympäristösyiden vuoksi (5). Kasviksia, juureksia ja vihanneksia on hyvä käyttää vuodenajan mukaan vaihdellen, sekä tuoreina että eri tavoin kypsennettyinä. Niillä kevennetään liharuokien energiamäärää, lisätään ruoan kuitupitoisuutta 1071

6 Tästä asiasta tiedettiin Tyydyttyneen rasvan saanti pieneni vuoteen 2007 asti. Voin ja sitä sisältävien levitteiden käyttö on viime vuosina yleistynyt. Ravintorasvojen käyttömääristä ei ole ollut tietoja saatavilla. Tämä tutkimus opetti Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, erityisesti nuorilla. Hiilihydraattien ja samalla kuitujen saanti väheni. Myönteistä oli kasvisten ja kasviöljyn käytön kasvu. ja parannetaan makua sekä vähennetään samalla rasvan ja suolan osuutta. Kasvisten valmistuksessa tai niiden lisukkeena kannattaa käyttää öljyä, jolla lisätään pehmeän rasvan määrää. Rasvan laadun lisäksi on siis pyrittävä myös hiilihydraattien laadun parantamiseen (17). Täysjyväviljan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen on tärkeää useiden sairauksien ehkäisyn kannalta (4). Lisäksi kasvisten suosiminen on ekologinen valinta, jolla pienennetään ruoantuotannon ilmastovaikutusta ja hiilijalanjälkeä (19). Samoin lihan kulutuksen vähentäminen on perusteltua terveydellisten syiden ohella myös ympäristötavoitteiden kannalta. English summary > in english The intake of saturated fat much higher in 2012 than in 2007 Väestön terveystutkimusten mukaan suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monin tavoin kohentuneet. Ravitsemuksen laatu on kuitenkin rasvan ja hiilihydraattien osalta viime vuosina huonontunut suosituksiin verrattuna. Finravinto tutkimuksen tulokset herättävätkin tarpeen ruokavalion muutoksiin. n Tutkimusryhmä kiittää kaikkia yli 3 000:ta ruoka valiohaastattelun antanutta aikuista sekä haastattelun toteuttaneita ravintohaastattelijoita. 1072

7 tieteessä english summary Marja-Leena Ovaskainen Ph.D., Senior researcher National Institute for Health and Welfare Heli Tapanainen Susanna Raulio Satu Männistö Heikki Pakkala Merja Paturi Anni Helldán Suvi Virtanen Erkki Vartiainen The intake of saturated fat much higher in 2012 than in 2007 Background The FINDIET Survey is a national dietary survey carried out in a representative population sample. It monitors food consumption and nutrient intakes at five-year intervals. Methods Every third subject invited to the FINRISK 2007 and FINRISK 2012 health-monitoring studies was invited to a dietary interview about food description and consumption during the previous 48 hours. Food consumption and dietary supplement intake were converted to daily nutrient intake by using the national food composition database Fineli. Results The majority (70%) of daily energy was derived from cereals, meat, milk products and fats, similarly in both years. Vegetable consumption increased, but potato consumption decreased in the five year interval. Cereal consumption decreased. Consumption of butter and butter-oil-mixtures increased, as well as vegetable oil to some extent. Men consumed more meat in 2012 than earlier, especially chicken. The intake of saturated fat increased and is 5 percentage points above the recommended level (10 En%). The intake of trans-fatty acids was low. The total fat intake increased as well as the intake of mono- and polyunsaturated fatty acids. The diet in 2012 contained less carbohydrate than in 2007, less fibre but no change in sugar content was observed. The average dietary intake of vitamins and minerals was sufficient. Conclusions The results showed the higher intake of saturated fatty acids in 2012 than in 2007, thus confirming other recent observations in Finland. To achieve the recommended level of saturated fat, a remarkable decrease in the consumption of butter, butter-oil mixtures, high-fat milks and milk products and fat meat is expected. In order to increase the intake of unsaturated fat it is further recommended to consume vegetable oils daily. In culinary practice, vegetable and roots are recommended, because they have low energy value and give nutrients, fibre and flavour to dishes with a result of smaller amounts of fat or salt. 1072a

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Satu Helakorpi Piia Jallinoja Ritva Prättälä Työaikainen ruokailu Suomessa 28 2 Ruokapalveluiden seurantaraportti 4 RAPORTTI 23 212 RAPORTTI 23/212 Tiina Vikstedt, Susanna

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten. Valtuusto 55 15.06.2016 Kunnanhallitus 294 11.07.2016 Tekninen lautakunta 111 08.09.2016 Kunnanhallitus 370 03.10.2016 Valtuusto 89 09.11.2016 Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Terveyttä edistävä ruokavalio

Terveyttä edistävä ruokavalio Terveyttä edistävä ruokavalio Terveyttä edistävässä ruokavaliossa olennaista on kokonaisuus, eivätkä yksittäiset ruoka-aineet tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä. Säännöllinen ateriarytmi

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY Lea Hynninen, TtM 6.3.2015 Seminaarityö Laadi kohdehenkilölle ravintoanalyysi ja vertaa ravitsemusta suhteessa valittuun aiheeseen ja siihen liittyvään tiedekirjallisuuteen/suosituksiin

Lisätiedot

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

6. Ravintoaineiden saantilähteet

6. Ravintoaineiden saantilähteet 6. Ravintoaineiden saantilähteet MARJA-LEENA OVASKAINEN, LIISA VALSTA, KATJA NISSINEN, HELI TAPANAINEN JA SATU MÄNNISTÖ Ravintoaineiden saantia tarkastellaan tässä luvussa elintarvikeluokittain Finravinto

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus

Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus santasport.fi Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Tavoitteena hyvinvoiva urheilija Kuormitus Kehittyminen Lepo Ravinto

Lisätiedot

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Tietoa ja informaatiota

Tietoa ja informaatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja informaatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luon nollisesti

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

LEIPÄ ELINTARVIKKEENA

LEIPÄ ELINTARVIKKEENA LEIPÄ ELINTARVIKKEENA LEIPÄ Leipä on osa päivittäistä ruokavaliota Täysjyväleivästä saa runsaasti kuitua ja energiaa päivään Suomalaisten ruokaleivän kulutus oli vuonna 2014 n. 40 kg/hlö. (lähteet: Leipätiedotuksen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT. Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu

PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT. Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu Sisältö: Pakolliset pakkausmerkinnät Ravintoarvomerkinnät Ravintoarvojen laskeminen Yleiset

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus Ravintoaineiden tarve ei vähene iän myötä, vaikka kehon koostumus muuttuu ja energiantarve vähenee. Syömällä säännöllisesti kunnon ruokaa

Lisätiedot

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos tieteellinen asiantuntija HARHALUULOJA RUOKITAAN Ruoan turvallisuudesta liikkuu

Lisätiedot

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Perusasiat kuntoon PTY:n tuotekortin avulla Yritys- ja tuotetiedot Tutustu jo olemassa olevaan

Lisätiedot

Vanhempien koulutuksen ja perherakenteen yhteys yläkoululaisten ravinnonsaantiin ja ruoankäyttöön

Vanhempien koulutuksen ja perherakenteen yhteys yläkoululaisten ravinnonsaantiin ja ruoankäyttöön SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2012: 49 105 117 A r t i k k e l i Vanhempien koulutuksen ja perherakenteen yhteys yläkoululaisten ravinnonsaantiin ja ruoankäyttöön Artikkelissa tarkastellaan sosioekonomisia

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Hämeenlinnan voimisteluseura toukokuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen,

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g)

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g) Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainoa voita sisältävä levite, jolla on Sydänmerkki Erinomainen rasvan laatu: 72 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Ei sisällä kovia kasvirasvoja, kuten

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot