Ihminen havaitsijana ME-C2600
|
|
- Anni Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihminen havaitsijana ME-C2600
2
3
4 Luento 7. Kuuloaisti 1. Antti Kuusinen Antti Kuusinen
5 1. Luento Yleisiä asioita äänestä Kuulon toiminnan perusteet 2. Luento Kriittinen kaista Peitto-ilmiöitä Äänen korkeuden havaitseminen Äänen voimakkuuden havaitseminen Äänen lokalisaatio
6 Harjoitustehtävä: Valitse yksi alla olevista kuuloaistiin liittyvistä aiheista ja lue aiheeseen liittyvä julkaisu. Etsi lisäksi jokin muu (yksi tai useampi) tutkimusartikkeli aiheeseen liittyen. Kirjoita lukemasi perusteella johdanto (n sanaa), jossa kerrot omin sanoin (1) miksi sinun mielestäsi aihetta on tärkeä tutkia ja ymmärtää, (2) mitä siitä yleisesti tiedetään ja (3) mitä uutta informaatiota lukemasi tuore tutkimus sisältää. Tämän lisäksi: (4) ideoi koeasetelma eli kuvaile mitä ja miten tutkisit jotain valitsemaasi aiheeseen liittyvää ilmiötä käyttäen kurssin alkupuolella esiteltyjä psykofyysisiä koemenetelmiä. Muista lähdeviittaukset. Voit kirjoittaa tekstin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Arvioi ja ilmoita myös suunnilleen kauanko aikaa tehtävän tekemiseen käytit. Tämä ei vaikuta arvoisteluun, vaan tietoja kerätään opetuksen kehittämistä varten. Aiheet: - Äänen voimakkuus: Lue: M. Florentine, Chapter 1: Loudness, Springer Handbook of Auditory Research, Äänen korkeus: Lue: A.J. Oxenham, Pitch Perception (Mini-Review), The Journal of Neuroscience, 32(39), , Äänen paikka: Lue: W.M.Hartmann, How We Localize Sound, Physics Today, 52(11), Äänen sävy: Lue: S. McAdams and B. L. Giordano: Chapter 7: The Perception of Musical Timbre, The Oxford Handbook of Music Psychology, Arvostelu: 0-6. Pisteet lasketaan mukaan tenttipisteisiin. Tehtävän suorittaminen kuuluu kurssisuoritukseen. Viim. palautuspäivä: (kurssin 2. tentti) Huomioi, että mikäli osallistut 1. tenttiin ( ), voit saada kurssisuorituksen vasta palautettuasi tehtävän.
7 Antti Kuusinen
8 Johdanto Kuuloaisti: Hälytysjärjestelmä Oudot äänet ympäristössä, sireenit etc. Kommunikaatioväline Puhe, vauvan itku, nauru Tunteiden kommunikointi Esim. Musiikki Antaa jatkuvan yhteyden ympäristöön. Vrt. muut aistit: näkö, tunto, haju, maku, tasapaino Yhteys muihin (kognitiivisiin) prosesseihin Limbinen järjestelmä, oppiminen, spatiaalinenmotorinen etc. Antti Kuusinen
9 Akustiikasta tieteenä Akustiikka tutkii värähtelyä ja värähteleviä systeemejä Hyvin laaja tutkimuskenttä Paljon muutakin kuin ääni! Kuulon psykofysiikka = psykoakustiikka Äänen havaitsemisen/kokonaisaistimuksen tutkiminen Subjektiivisen kokemuksen suhde ärsykkeen akustisiin (fysikaalisiin) ominaisuuksiin Antti Kuusinen
10 Antti Kuusinen
11 Havaittava ääni on paineenvaihtelua ilmassa; pitkittäinen aaltoliike! Äänen nopeus c = ~345 m/s!
12 Äänen ominaisuuksia: Äänekkyys [soni, foni] --> db (SPL) Äänenkorkeus [mel, C-B] --> Hz Kesto [s] Sijainti; tulosuunta ja etäisyys[kulma, m] Väri; sävy (timbre) Harmonisuus; konsonanssi, dissonanssi Dynamiikka; äänekkyyden vaihteluväli e.g. ppff [db] Karheus [asper] Häiritsevyys [noy] Terävyys [acum]
13 Äänten luokittelua (Sini)äänes vs. kompleksinen ääni Samankaltaisuus, erilaisuus Jatkuva äänet vs. lyhyet (transientit) äänet Harmooniset vs kohinaiset Toistuvat (rytmilliset) Äänilähteen mukaan Luonto vs. koneet Miellyttävyys, häiritsevyys Tunneluokitus Musiikissa Tavallisuus ja tuttuus Musiikissa esim: Genre Mood Etc. Music Information Retrieval (MIR) Tutkii esim. Automaattista (algoritmista) musiikin tunnistusta/luokittelua akustisista signaalin ominaisuuksista (parametrisoitu)
14 Kuulon ominaisuuksia Laaja dynaaminen alue: Hyvin hiljaisen ja hyvin äänekkään ( kovan ) äänen äänenpainevaihtelujen amplitudien suhde 1: Referenssi äänenpaine 20 micropascalia. Vastaa n. hyttysen ininää metrin päässä korvasta Pienin kuultava äänenpaineen vaihtelun aiheuttama värähtely tärykalvolla on noin. Yhden vetyatomin suuruusluokkaa. Kuulon laajan dynamiikan vuoksi on käytännöllistä käyttää logaritmi-asteikkoa eri äänenpainetasojen kuvaamiseen eli desibeli-asteikkoa.
15 Miljoona kertainen!! Kuulovaurio riski riippuen altistuksesta! eli! 1000 kertainen! rms paineen vaihtelu vrt. referenssi tasoon! Äänipainetaso:! SPL [db]! = 10*log 10 (I/I 0 )! = 20*log 10 (P/P 0 )!! I = kp^2!! Huom.! P = 0.707*max(P)! (tehosuure)!!
16 Kuulon ominaisuuksia Kuulon taajuusalue: N. 20 Hz 16 khz (jopa 20 khz) Herkin keski( puhe )-taajuuksilla (1-4kHz) Matala herkkyys pienille taajuuksille (<100Hz) ja suurille taajuuksille Vaihtelee yksilöiden välillä Kuulovauriot Ikä (herkkyys korkeille taajuuksille (>12 khz) alenee iän myötä) Altistus Synnynnäiset/geneettiset kuulovammat Erilaisille kuulovaurioille (välikorva, sisäkorva) eri diagnosointi ja hoitomenetelmät.
17 Siniäänekselle:! 1 soni Soni ~ 2 (L-40)/10
18 Kuulon ominaisuuksia Kuulo on myös selektiivinen Tarkkaavaisuus (vrt. visuaalinen) Soolosoitin sinfoniaorkesterin seasta Mutta on huomattu, että esim. nauhoituksista on hankala kuulla soitinten määrää Vrt. Tyypillinen bändi 5-7 soitinta/streamia(rummut, basso, kitara, keyboard, vokaalit + torvet ja tausta) Harjoittelu vaikuttaa (kapellimestarit erit. hyviä) Ehdollistumisen/tuttuuden vaikutus Esim. Oma nimi. Äidin ääni. Huoneen/asunnon akustiikka. Epätavallinen/odottamaton ääni saa huomion
19 Demo.
20 Korvan fysiologia Auditory Transduction:
21 Ulko- ja välikorva Pituus n. 2,5 cm, läpimitta 7 mm! Vahvistaa 3-4 khz:n ääniä useita! desibelejä. Mitä tapahtuu jos! korvakäytävä tukitaan! esim. in-ear kuulokkeella?! Korvalehti kerää ääntä ja auttaa äänen lokalisaatiossa, erityisesti elevaatiotasossa.!! Relearning sound localization with new ears, Hofman, Riswick, Opsta, Nature neuroscience 1998!!
22
23 Tärykalvo Tärykalvon Pinta-ala 66 mm 2, rakenne kuin sateenvarjo.! Pienempi tärykalvo tarkempi korkeilla taajuuksilla.! 20dB ääni aiheuttaa värähtelyjä, jotka! ovat kooltaan 1/ cm! (yhden vetymolekyylin läpimitta)! Värähtely liikuttaa kuuloluita!
24 Välikorva: Kuuloluut Tärykalvo Kuuloluut ovat ihmisen pienimmät luut Vasara on kiinnittynyt tärykalvoon ja alasimeen Alasin on kiinnittynyt vasaraan ja jalustimeen Jalustin on kiinnittinyt alasimeen ja eteisikkunan kalvoon, jota se liikuttaa. Aiheuttaa paineenvaihteluita simpukan sisällä olevassa nesteessä. Funktio: vahvistaa ilmanpaineen vaihtelut simpukan nestevaihteluiksi (alle 30dB eivät kuuluisi) Eteisikkunan kalvo on 20x pienempi kuin tärykalvo, joten yhtäläinen voima saa aikaan suuremmaan paineenvaihtelun. Toimii siis vahvistimena Suojamekanismi voimakkaita ääniä vastaan: Ns. Stapedius refleksi tai akustinen refleksi (acoustic reflex) Tärykalvon jännittäjälihas ja jalustinlihas jännittyvät jos tulee voimakkaita ääniä. Estävät kovien äänien pääsyn eteenpäin ja näin suojaavat kuuloreseptoreita. Hiljennysvoima 20-30dB. Toimii lähinnä matalilla äänillä. Hidas reagoimaan. Toinen funktio: henkilön omien äänien vaimentaminen.
25 Sisäkorva Tasapainoaistimus Kuuleminen
26 Halkileikkaus simpukasta Eteisikkuna Pyöreä ikkuna Käytävät menevät rinnakkain simpukan päähän, Missä eteiskäytävä ja kuulokäytävä ovat yhteydessä pienen reiän välityksellä.
27 Halkileikkaus simpukasta
28 Basilaarikalvo ja aistinsolut ovat tonotooppisesti organisoituneita Alustava taajuusanalyysi tapahtuu basilaarikalvolla
29 Liike basilaarikalvolla
30 Cortin elin eteiskäytävä keskikäytävä katekalvo Sisemmät ja ulommat karvasolut tyvikalvo kuulohermo kuulokäytävä By Oarih at en.wikipedia (Transfered from en.wikipedia) [GFDL ( or CC-BY-SA-3.0 ( from Wikimedia Commons
31 Figure 2 Cellular structure of the sound-detecting organ of Corti.! a Transverse section through a middle turn of the cochlea, showing the organ of Corti, an assembly of intricately shaped supporting cells and inner and outer hair cells supported by a flexible basilar membrane. The organ of Corti is approx150 mum wide. b Upward displacement of the basilar membrane stimulates the hair cells by bending their stereociliary bundles against the acellular tectorial membrane. Because of the point about which the basilar membrane hinges, the inner hair cells must be stimulated mainly by motion of the tectorial membrane. Signals from each inner hair cell are relayed to the brain via 10 to 20 afferent fibres of the VIIIth cranial nerve. Outer hair cells have both sensory and motor capabilities and possess electromotility that underlies the cochlear amplifier. They have a sparse afferent innervation (not shown) and are contacted mainly by efferent nerves, which regulate the electromotility and influence cochlear sensitivity.! Fettiplace R and Hackney CM (2006) The sensory and motor roles of auditory hair cells Nat. Rev. Neuro. 7: doi: /nrn1828
32 Cortin elin Karvasolujen aktiviteetti siirtyy kuulohermon soluihin! 95% sisemmistä karvasoluista! 5% ulommista karvasoluista! Ulompien karvasolujen funktio:! karvoissa on motoriikkaa: kun katekalvo aktivoi niitä, alkavat ne liikuttamaan! katekalvoa vastaavasti. Vahvistavat sen liikettä. Liike ei synny lihaksilla vaan! molekulaarisella tasolla.!! Sisemmät karvasolut välittävät aistitietoa!
33 Cortin elin Karvasoluja (hair cell) on kahta tyyppiä:! sisemmät (4500 kpl): yksi rivi,! ulommat karvasolut (15500 kpl): 3-5 riv! Nesteen aaltoilu simpukassa aiheuttaa katekalvon (tectorial membr.) ja tyvikalvon (basillar membr.) liikettä! Värekarvat (cincilla) karvasolun päässä liikkuvat positiivisesti varautuneessa nesteessä (+80mV) katekalvoa vasten tyvikalvon mukana, syntyy sähköistä aktiviteettia (depolarisaatio) karvasolussa, jonka seurauksena välittäjäainetta vapautuu synapsirakoon karvasolun ja kuulohermosolun välille! Välittäjäaine aktivoi kuulohermosolua! Laukaisee hermoimpulsseja (action potential, ns. Spike)! Hermoimpulsseja syntyy vain kun tyvikalvo liikkuu ylöspäin! - liike alaspäin inhiboi karvasolun toimintaa (hyperpolarisaatio)!
34
35
36 Ulommat karvasolut toimivat aktiivisina vahvistimina Vahvistaa hiljaisia ääniä suhteessa voimakkaisiin ääniin Kuuloaisti on monessa suhteessa erittäin epälineaarinen
37 Aistinsolujen virityskäyrät / herkkyyskäyrät Aistinsolut ovat virittyneet omille taajuuksilleen, jolla ne reagoivat herkimmin aiheuttaen hermoimpulsseja Äänenkorkeuden ns. paikkateoria!
38 Solua Vastaava virityskäyrä Mittaus solusta Kuusi aistinsolua. Jokaisesta aistinsolusta on mitattu eri taajuuksisilla ja voimakkuuksisilla siniääneksillä kynnystaso, jolla ne alkaa tuottamaan hermoimpulsseja. (Psychoacoustical tuning curves, Vogten, 1994)
39 Kriittiset kaistat (Critical bandwidths) Klapuri & Virtanen kalvo 15
40 Kommunikaatioakustiikka prujusta:
41 Matka kuuloaivokuorelle
42
43 Kuuloaivokuori (auditory cortex) Rakenne: Keskus: Tonotopia, herkkä eri taajuuksille? Reunat: Aktivoituu kompleksisten äänen ominaisuuksien mukaan? Transientit? Äänen harmoninen rakenne? Luonnolliset äänet? Neuroverkko! Aktiivinen tutkimusala Uusia tutkimustuloksia tulee kokoajan
44 Väliyhteenveto Ulkokorva (korvanlehti, korvakäytävä, tärykalvo): - äänen keräys ja vahvistaminen - Yksilöllisten lokalisaatiovihjeiden muodostus Välikorva (tärykalvo ja kuuloluut): - Äänen vahvistaminen - Impedanssisovitus ilman ja sisäkorvan nesteen välillä - Stapedius-refleksi; (hidas) mekaaninen suojamekanismi, joka vaimentaa voimakkaita ääniä, sekä omaa ääntä Sisäkorva (simpukka, basilaarikalvo, Cortin elin, aistinsolut jne.): - Äänen mekaaninen ja neuroninen suodatus ja analyysi - Paineenvaihtelujen muuntaminen neuroimpulsseiksi kuulohermoon - Dynamiikan compressointi - Tonotopia
45
46
47 Luento 8. Kuuloaisti 2. Antti Kuusinen Antti Kuusinen
48 Tänään: Kertausta Kriittinen kaista Peitto-ilmiöitä Äänen korkeuden havaitseminen Äänen voimakkuuden havaitseminen Äänen lokalisaatio
49 Väliyhteenveto Ulkokorva (korvanlehti, korvakäytävä, tärykalvo): - äänen keräys ja vahvistaminen - Yksilöllisten lokalisaatiovihjeiden muodostus Välikorva (tärykalvo ja kuuloluut): - Äänen vahvistaminen - Impedanssisovitus ilman ja sisäkorvan nesteen välillä - Stapedius-refleksi; (hidas) mekaaninen suojamekanismi, joka vaimentaa voimakkaita ääniä, sekä omaa ääntä Sisäkorva (simpukka, basilaarikalvo, Cortin elin, aistinsolut jne.): - Äänen mekaaninen ja neuroninen suodatus ja analyysi - Paineenvaihtelujen muuntaminen neuroimpulsseiksi kuulohermoon - Dynamiikan compressointi - Tonotopia Auditory Transduction:
50 Kriittinen kaista Havainnon kynnystaso signaali kohina taajuus Sama kynnystaso: taajuus taajuus Ääneksen havaitsemisen kynnystaso kasvaa kun kohinan taajuuskaistan leveyttä kasvatetaan, kunnes tietyn leveyden eli ns. kriittisen kaistan leveyden jälkeen kynnystaso pysyy samana eli on riippumaton kohinan taajuuskaistan leveydestä. taajuus
51 Kriittinen kaista: Equivalent rectangular band (ERB) Auditiivinen suodin, eng. auditory filter taajuus ERB Äänienergia auditiivisen suotimen ja sitä vastaavan ERB kaistan sisällä ovat samat. ERB kaistoja käytetään kuvaamaan auditiivisten suotimien taajuusselektiivisyyttä
52 Kriittinen kaista Kun taustakohinan taajuuskaistaa kasvatetaan niin, auditiivisen suotimen läpi menevä äänienergia kasvaa tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen se pysyy samana vaikka taajuuskaista vielä kasvaisi. taajuus Sama kynnystaso: taajuus taajuus Ääneksen havaitsemisen kynnystaso kasvaa kun kohinan taajuuskaistan leveyttä kasvatetaan, kunnes tietyn leveyden eli ns. kriittisen kaistan leveyden jälkeen kynnystaso pysyy samana eli on riippumaton kohinan taajuuskaistan leveydestä. taajuus
53 Auditiiviset suotimet: Auditiiviset kaistanpäästö suotimet menevät limittäin; kuuloaistin voidaan ajatella toimivan tällaisen suodinpankin avulla, jonka läpi ääni koodataan hermoimpulsseiksi. taajuus
54 Klapuri & Virtanen kalvo 15
55 Peittoilmiöitä; auditiivinen maskaus Eli ilmiöitä joissa jokin ääni peittää jonkin toisen äänen jonka me muuten kuulisimme. Taajuustason peitto Aikatason peitto
56 Peittoilmiöitä (Auditory masking) Taajuuspeitto: Samanaikaisten äänien peittyminen (frequency masking, simultaneous masking) Peitto taajuustasossa Riippuen äänten taajuusrakenteesta, voimakkaampi ääni peittää alle heikomman äänen Erityisesti jos äänet ovat samalla kriittisellä kaistalla Kun maskaajan voimakkuus kasvaa, niin myös peitto leviää taajuudessa
57 Laskelmat tehdään jokaiselle taajuuskomponentille, tulokset yhdistetään, jonka mukaan määrätään mitkä taajuudet koodataan ja mitkä voidaan heittää pois
58 Peittoilmiöitä Peräkkäisten äänten peittyminen Aikasempi ääni peittää alleen perässä tulevan äänen, riippuen äänten välisestä aikaerosta (jälki-peitto), ms Myöhempi ääni peittää aikasemman äänen, ms
59
60 Peittoilmiöitä Maskausta voi helpottaa (eng. release from masking): Manipuloimalla maskaajan ja maskattavan Taajuusrakenteita Aikarakenteita, ns. Verhokäyrää Amplitudimodulaatio Voimakkuuksia Suuntaa/sijaintia
61 Äänenkorkeus (engl. Pitch) Koettu (jaksollisen) äänen ominaisuus: Matala Korkea Eri asia kuin taajuus, mutta vastaa ~ perustaajuutta Selkeä äänenkorkeus havaitaan äänille, joiden perustaajuus on välillä 30 Hz 5000 Hz. (pianon koskettimet Hz) Eri sävyiset/väriset (timbre) äänet voidaan havaita saman korkeuksisina Tieteessä käytetään joskus [mel]-asteikkoa. Akustisissa mittauksissa oktaavikaistoja (1/1, ½, 1/3). Musiikissa muita: kromaattinen, duuri, molli, pentatonic, blues etc. Kompleksinen ääni (Complex tone) Sisältää monia eri (sini)ääneksiä Harmoninen ääni sisältää perustaajuuden lisäksi perustaajuuden kerrannaisia, eli ns. harmonisia yläsäveliä. Suurin osa, ellei kaikki intrumentit tuottavat harmonisia ääniä Äänen sävy riippuu harmonisien yläsävelten suhteista ja taajuusrakenteesta, sekä äänen käyttäytymisestä ajassa
62 Äänen korkeus (pitch) Ääniaalto voidaan ymmärtää koostuvan joukosta siniaaltoja 1, ,5 0-0, ,5 0-0, ,5 0-0, ,5 Perustaajuus Äänen korkeus 440 Hz 880 Hz Ylä-äänekset
63 Puuttuvan perustaajuuden ilmiö Kuuloaisti täydentää puuttuvia ääneksiä
64 Sointiväri (timbre) Vaikka kahden äänen korkeus olisi sama, voivat ne kuulostaa erilaisilta, koska ääniin sisältyvät siniaaltokomponentit (ylääänekset) ovat erilaisia = äänen sointiväri Myös verhokäyrä (envelope)(esim. Attack,Decay,Sustain,Release) vaikuttaa sointiväriin amplitudi A D S R db db aika Ylä-äänekset Hz Hz Äänen korkeus
65
66 Äänen korkeuden havaitseminen Taajuuden koodaus: 1. Aikakoodaus: Hermosolujen aktiopotentiaalien taajuus koodaa taajuuden 2. Paikkakoodaus: Sijainti simpukassa koodaa taajuuden Ääniaalto Hermosignaali
67 Kaksi teoriaa äänenkorkeusaistimuksen synnystä: Eli miten äänenkorkeus on koodattu hermoimpulsseihin kuulohermossa? Paikkateoria (place-rate coding): Hermoimpulsseja syntyy basilaarikalvon tonotopian mukaisesti Ongelmia: Aktivaatiota yhdessä paikassa syntyy myös eri taajuuksisilla äänillä Tutkittu taajuusresoluutio parempi kuin paikkateorian mukainen Missing fundamental -ilmiö Vaiheteoria (temporal-rate coding): Hermoimpulsseja syntyy tietyssä äänen vaiheessa Phase-locking: Solut ns. lukittautuvat äänen vaiheeseen Ongelmia: Maksimi laukaisunopeus n. 500 Hz = 2 ms, kuuloalueen raja noin Hz Ratkaisu: Usea solu koodaa yhtä taajuutta SPL SPL SPL SPL ärsyke f1 Paikka koodaus solu 1 solu 2 f2 solu 1 ja solu 2 sijaitsevat eri paikassa basillaarikalvolla Aika koodaus ärsyke f1 solu 1 solu 2 solu 1 ja solu 2 lähettävät impulsseja ärsykkeen vaiheen mukaisesti Volley -periaate korkea taajuuksinen ärsyke solu 1 solu 2 solu 3 yhdessä
68 Lopputulos Kummallakin teorialla on ongelmansa: Paikkakoodaus: basilaarimembraani on yhtenäinen, joten tarkasti paikkaan rajautuvaa aktivaatiota ei välttämättä synny Aikakoodaus: aktiopotentiaalien maksimitiheys 1000 Hz -> kuinka voimme kuulla Hz äänen? Ratkaisu: Vaihe/aika-koodaus 100 Hz 4000 Hz Hz Paikkakoodaus
69 MEKANISMI ON KUITENKIN HIEMAN MONIMUTKAISEMPI: Plack: Sense of Hearing Ärsyke: perustaajuus 100 Hz + 35 ylääänestä Kriittiset kaistat Harmonisten äänesten erottuminen: Vain muutamat (alle 7) harmonista erottuu eri kaistoille Ylemmät harmoniset koodautuvat äänen verhokäyrän mukaan Äänenkorkeus havaitaan luultavimmin autokorrelaatio - tyyppisen mekanismin avulla
70 Yost: Pitch perception, Attention, perception, and psychophysics (2009)
71 Äänekkyys (loudness) Äänekkyys on äänen voimakkuuden mitta Mitta-asteikot: Äänekkyystaso: fonit (phon) Äänekkyys: sonit (sone) Riippuu: Intensiteetistä Taajuusrakenteesta Kestosta Käytännössä: (slow, fast), A (B,C,D,Z) painotettu SPL mittaus
72 Lyhyesti melusta Tavanomainen melumittaus: A/C-painotettu SPL mittaus Melualtistus: 8 h Keskiarvo raja-arvo: 87 db (A) Maksimi raja-arvo: 140 db (C) Ei mittaa äänien häiritsevyyttä Äänen laatu vaikuttaa suuresti kuinka häiritsevänä äänihavaitaan Esim: Tuulivoimala melu Matalataajuuksista, pulssimaista ääntä. Kauaskantoista, riippuen säästä Avokonttorissa Puhe Myös kuuntelijan mielentila, tarkkaavaisuus, keskittyminen vaikuttavat äänten häiritsevyyteen
73 Äänekkyys laajakaistaiselle ja kompleksiselle äänelle Kohinan kaistan kasvaessa yli kriittisen kaistan rajojen, äänekkyys alkaa kasvamaan Vrt. peittoilmiöön Freq Kokonaisäänekkyys riippuu äänen taajuusjakaumasta. On kehitetty erilaisia äänekkyys malleja (loudness models), jotka laskevat /estimoivat hetkellisen äänekkyyden.
74 Äänekkyys ajassa Ärsyke: 1kHz : 8.5 Bark (korkeus asteikko) Äänekkyys: 5 sonia Taajuuspeitto ~200 ms H. Fastl: Psychoacoustics of sound quality evaluation. Acta Acustica, vol.83, 1997
75 Äänen sijainnin havaitseminen Monoauraaliset (monaural) eli yhden korvan vihjeet Taajuusvasteen muutos kehon muotojen, hartioiden, pään, korvanlehden ja korvakäytävän takia Head-Related-Transfer-Function, HRTF Suuntariippuva suodin Tärkeitä vihjeitä mediaanitasossa eli vertikaalisessa sijainnin määrittäminsessä HRTF:t ovat yksilöllisiä Tavallisesti mitataan korvakäytävän suulta, tai tärykalvolta Aivot myös adaptoituvat eri HRTF:iin
76 Äänen sijainnin havaitseminen Binauraaliset eli kahden korvan vihjeet Korviin saapuvan äänen aika (vaihe)-ero (interaural time difference, ITD) muuttuu suhteessa tulosuuntaan Alle n.750 Hz (aallonpituus yli 45 cm) ääneksille Aiheutuu äänen diffraktiosta pään ympäri Äänen intensiteetin taso-ero (interaural level difference, ILD) korvien välillä korkeammille, yli n. 750 Hz ääneksille Vaihe-ero on korkeammille taajuuksille monitulkintainen Pää vaimentaa korkeampia taajuuksia varjo - puolella
77 Binauraalinen hermosolu d1!= d2 Vasen korva Oikea korva Binauraalinen hermosolu Jos hermosignaali tulee hermosoluun samanaikaisesti, on se tullut toiseen korvaan aikaisemmin
78 Äänen sijainnin havaitseminen Kompleksisen äänen sijainnin havaitseminen on kaikkien vihjeiden yhdistelmä Ympäristön akustiikka myös vaikuttaa, esim. kykyyn erottaa eri äänien sijainteja toisistaan Presedenssi-efekti ( Haas -efekti), eli ensimmäisen ääniaallon laki Ääni paikantuu siihen suuntaan, mistä ensimmäinen ääniaalto saapuu Kuuloaisti adaptoituu tilan akustiikkaan Franssen-efekti Illuusio sijainnista
79 Äänilähteiden etäisyyden havaitseminen Yleisesti: Etäisyys havainto on suhteellisen tarkka 0-5 metrin etäisyyksille ja progressiviisesti epätarkempi pidemmille etäisyyksille Alle n. 2 metrin etäisyydet useasti arvioidaan pidemmälle todellisesta etäisyydestä Yli n. 2 metrin etäisyydet aliarvioidaan Etäisyyshavainnon on todettu seuraavan funktiota: p = kr a Näköaisti kompensoi kuulohavainnon epätarkkuutta Äänekkyys on tärkein (suhteellinen) vihje. Kun on muitakin kuin arvioitava lähde läsnä Suoran äänen, ja kaiunnan välinen suhde (Direct-to- Reverberant- ratio, DRR) on myös tarkeä etäisyysvihje (tilassa) varsinkin jos ääni on outo, eikä vertailu ole mahdollista Taajuusvasteen muutos, erityisesti yli 15 m kulkeneille äänille Ilma vaimentaa korkeita taajuuksia enemmän kuin matalia.
80 Ryhmittymisilmiöitä (Auditory streaming and object formation) Hahmo-lait (Gestalt) pätevät yleisessä määrin Äänet voivat ryhmittyä yhdeksi havainto-objektiksi monen vihjeen perusteella ja yhteisvaikutuksesta: Äänen väri / sävy (timbre) (taajuusrakenne) Esim. Instrumentit Sijainti Samanaikaisuus Rytmi ja tempo peittovaikutukset Tarkkaavaisuudella on myös vaikutusta Ihminen pystyy käsittelemään samanaikaisesti noin 5 7 eri ääni objektia / streamia 5 hengen bändi: Rummut, basso, kitara, koskettimet, laulu
81 Ryhmittymisilmiöt: Läheisyys Demo 1 Demo 2 Erilliset äänet ryhmittyvät yhteen kun vaihtelua nopeutetaan.
82 Toiston vaikutus ryhmittymiseen 4.
83 Hyvä jatko Äänen koetaan jatkuvan kohinan alla. 9.
84 Lisämateriaalia
85 Binaural Dynamic Responsiveness (BDR): Binauraalinen dynaaminen (huone)vaste. Concert halls with strong lateral reflections enhance musical dynamics Jukka Pätynen 1, Sakari Tervo, Philip W. Robinson, and Tapio Lokki Department of Media Technology, School of Science, Aalto University, FI-02150, Espoo, Finland Edited by Dale Purves, Duke University, Durham, NC, and approved January 29, 2014 (received for review October 24, 2013) One of the most thrilling cultural experiences is to hear live symphonyorchestra music build up from a whispering passage to a monumental fortissimo. The impact of such a crescendo has been thought to depend only on the musicians skill, but here we show that interactions between the concert-hall acoustics and listeners hearing also play a major role in musical dynamics. These interactions contribute to the shoebox-type concert hall s established success, but little prior research has been devoted to dynamic expression in this three-part transmission chain as a complete system. More forceful orchestral playing disproportionately excites high frequency harmonics more than those near the note s fundamental. This effect results in not only more sound energy, but also a different tone color. The concert hall transmits this sound, and the room geometry defines from which directions acoustic reflections arrive at the listhis effect as the hall supporting both quiet and powerful dynamics: listening is enhanced immeasurably by the dynamic response of the concert hall (ref. 10, p. 509). Meyer has stated that the quality of forte is a sign of an acoustically good hall, whereas sound in quiet dynamics can be acceptable in otherwise poor halls as well (ref. 8, p. 199). Importantly, these remarks not only suggest a nonlinear effect but also connect responsiveness of the hall to dynamics and subjective preference. Dynamic expression in Classical and Romantic orchestra music originated in the 1750s from the Mannheim School, just as concert halls were developing as specialized rooms. Historically, concerts took place in spaces composers were familiar with, and they could tailor their compositions to the venue for the greatest musical effect. Many early music rooms were found spaces, and even when AND CES
86 BP-MTALO-VM-R2 BP-MTALO-BK-R5.wav
87 x 6 db 0 db 6 db
88
Kuuloaistin ominaisuuksia
www.physicst day.org January 2014 A publication of the American Institute of Physics volume 67, number 1 Kuuloaistin ominaisuuksia Professori Tapio Lokki Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
Lisätiedot1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö:
Kuulo Lähteet: Karjalainen. (1999). Kommunikaatioakustiikka. Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 5 7. Moore. (1997). An introduction to the psychology of hearing. Springer Handbook of Acoustics,
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotTHE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients
THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotAkustiikka ja toiminta
Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely
LisätiedotKommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki
Kommunikaatioakustiikan perusteet Ville Pulkki Mitä on akustiikka? Akustiikka 1) ääntä tutkiva tiede ja sen tekniset sovellukset 2) suljetun tilan (huoneen) kuuluvuus, kaiuntasuhteet Ääni 1) kuulohavainto
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
Lisätiedot16 Ääni ja kuuleminen
16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
LisätiedotKommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki
Kommunikaatioakustiikan perusteet Ville Pulkki Mitä on akustiikka? Akustiikka 1) ääntä tutkiva tiede ja sen tekniset sovellukset 2) suljetun tilan (huoneen) kuuluvuus, kaiuntasuhteet Ääni 1) kuulohavainto
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen audio
SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
Lisätiedotf k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto
Äänen väri vs. viritysjärjestelmät Anssi klap@cs.tut.fi www.cs.tut.fi/~klap Lähdemateriaali: Tuning, Timbre, Spectrum, Scale by William A. Sethares Johdanto Oktaaviesimerkki: perusidea Länsimaisen virityksen
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotSAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
LisätiedotOBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI 1 JOHDANTO
OBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI Tapio Lokki, Jukka Pätynen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos PL 133, 76 AALTO tapio.lokki@aalto.fi Tiivistelmä Viime vuosien
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info
1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun
LisätiedotYLEINEN AALTOLIIKEOPPI
YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotSanasto: englanti-suomi
Sanasto: englanti-suomi amplification amplitude modulation, AM attack attack time attenuation band pass filter band rejection filter band width beating binaural brilliance center frequency chorus comb
LisätiedotAistifysiologia II (Sensory Physiology)
Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden
Lisätiedot3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.
3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotTapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.
MUSIIKKITALON ISON KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 1, 76 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi Tiivistelmä Musiikkitalo
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotFYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio
FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotPianon äänten parametrinen synteesi
Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
LisätiedotAKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI
AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI Marko Antila ja Jari Kataja VTT Tuotteet ja tuotanto PL 137, 3311 TAMPERE marko.antila@vtt.fi 1 JOHDANTO Aktiivinen äänenhallinta on menetelmä, jossa
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotKohti uuden sukupolven digitaalipianoja
Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö
LisätiedotSUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA 1 JOHDANTO 2 BINAURAALINEN AUDITORINEN MALLI
SUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA Marko Takanen, Olli Santala, Ville Pulkki Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
Lisätiedot6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020
6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: 10.2.2009 Laboratoriotyön selostus 21.2.2009 Audio measurements. In this physics assignment
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
LisätiedotTUTKIMUS ORKESTERIN ETÄISYYDEN KUULEMISESTA AURALI- SOIDUISSA KONSERTTISALEISSA
TUTKIMUS ORKESTERIN ETÄISYYDEN KUULEMISESTA AURALI- SOIDUISSA KONSERTTISALEISSA Antti 1 1 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Otaniementie 17, 02150 Espoo antti.kuusinen@aalto.fi
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 6 Yksinkertainen harmoninen liike yhteys ympyräliikkeeseen energia dynamiikka Värähdysliike Knight Ch 14 Heilahtelut pystysuunnassa ja gravitaation
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotSpektrin sonifikaatio
Spektrin sonifikaatio AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Väliraportti Paula Sirén Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehtävän kuvaus ja työn rakenne... 2 3. Teoria... 3 3.1 Ääni
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotDigitaalinen audio & video I
Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota
LisätiedotMono- ja stereoääni Stereoääni
1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet
LisätiedotSuodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)
Suodattimet Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Kuvasta nähdään että elliptinen suodatin on terävin kaikista suodattimista, mutta sisältää
LisätiedotVÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN
VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN Simo Hemilä, Tom Reuter, Sirpa Nummela Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 65, 00014 HELSINKI simo.hemila@welho.com
LisätiedotTiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
LisätiedotHRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT
SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi
LisätiedotProjektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
LisätiedotAkustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen
AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotT-61.246 DSP: GSM codec
T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotHuoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa
Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Annu Haapakangas 1,2, Valtteri Hongisto 1,2, Mervi Eerola 3 ja Tuomas Kuusisto 3 1 Työterveyslaitos, 2 Turun ammattikorkeakoulu, 3 Turun yliopisto
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSignaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria
Lectio praecursoria Signal Processing Methods for Drum Transcription and Music Structure Analysis (Signaalinkäsittelymenetelmiä rumpujen nuotintamiseen ja musiikin muotoanalyysiin) Jouni Paulus 8.1.2010
LisätiedotBasic Flute Technique
Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.
LisätiedotKuulo - korvaamaton kumppani
Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotSALIAKUSTIIKAN VAIKUTUS MUSIIKIN KONSONANSSIIN 1 JOHDANTO. Jukka Pätynen 1. Tietotekniikan laitos Otakaari 5, Espoo
SALIAKUSTIIKAN VAIKUTUS MUSIIKIN KONSONANSSIIN Jukka 1 1 Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Otakaari 5, 215 Espoo jukka.patynen@aalto.fi Tiivistelmä Orkesterisoittimien ääni
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotAvainsanat musiikkiteknologia, miksaaminen, dynamiikkakompressointi, psykoakustiikka, vaikuttavuus
Roosa-Maria Lohiniva Attack! Release Dynamiikkakompression vaikutus äänitetyn musiikin vaikuttavuuteen Metropolia Ammattikorkeakoulu Muusikko (AMK) Musiikin tutkinto Opinnäytetyö 27.11.2017 Tiivistelmä
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen
LisätiedotDigitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio
Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,
LisätiedotRYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN
ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotMATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ 1 JOHDANTO 2 ANALYYSIMENETELMÄT
MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ Henri Penttinen, Antti Jylhä, Perttu Laukkanen ja Niko Lehtonen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
Lisätiedot2.2 Ääni aaltoliikkeenä
2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.
LisätiedotSiirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools
Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting
LisätiedotDynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.
Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotKAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011
LisätiedotArto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot
Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
LisätiedotAutomatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus
Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
Lisätiedot