Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja
|
|
- Maija Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa Esityksen sisältö Tutkimus Aalto-yliopiston signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen akustiikan tutkimusryhmässä Pianon historiaa ja akustiikkaa Fysiikkaan perustuva soitinäänten synteesi Väitöskirjatyöni sisältö pääpiirteissään 2 1
2 Akustiikan tutkimusryhmän esittely Henkilökuntaa n professoria, 4 dosenttia 2 kaiutonta huonetta Monikanavainen kuuntelu/kaiuton huone Kuunteluhuone A-paja kokemusmaailma V n diplomityötä/vuosi, 2-3 tohtorin tutkintoa/vuosi Noin 25 kv. lehtijulkaisua/vuosi, yht kv. julkaisua/ vuosi 3 Tutkimus Huone- ja saliakustinen mallintaminen Akustiset mittaukset Psykoakustiikka Audiokoodaus 3D-ääni ja virtuaaliakustiikka Soittimien ja musiikkilaitteiden mallintaminen (musiikkiteknologia) Äänentoiston signaalinkäsittelymenetelmät Kaiutin- ja kuuloketeknologia Puheteknologia 4 2
3 Pianon historiaa Cembalo on pianon edeltäjä Mallinnettu akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratoriossa Bartolomeo Christofori vaihtoi cembalon plektrat vasaroihin gravicembalo col piano et forte 5 Nykypäivän pianot 6 3
4 Flyygelin kielet 7 Pianon ääni Epäharmoninen Monimutkainen vaimeneminen Huojuntaa Laaja dynamiikka Kaikupohja Pedaalit Pianon kielen pitkittäiset värähtelyt 8 4
5 Fysiikkaan perustuva äänisynteesi Mallinnetaan soittimen äänentuottomekanismia, ei itse ääntä Parametrinen malli, jonka kontrolloiminen suoraviivaista Digitaalinen aaltojohtosynteesi (digital waveguide synthesis) 9 Fysiikkaan perustuva soitinäänten synteesi Etuja verrattuna sämpläystekniikkaan (yleisimmin käytössä nykyisissä digitaalipianoissa) Vähäinen muistin tarve Kontrolloitavuus Skaalautuvuus Sovellusalueita mm. peliteollisuus, mobiiliteknologia, virtuaalitodellisuus, Kehitystyö poikkitieteellistä: matematiikka, fysiikka, DSP, musiikki, psykoakustiikka, 10 5
6 Väitöskirjatyöni Otsikko: Analysis, Perception, and Synthesis of the Piano Sound 6 osajulkaisua ja yhteenveto Sisältö: Kaikupedaalin analyysi ja synteesi Analyysityökalujen kehittäminen Äänen vaimenemisprosessin mallintaminen Pitkittäisten värähtelyjen havaitseminen 11 Kaikupedaali Esiintyi pianoissa vasta 1700-luvun lopulla Käyttö on taiteenlaji Aikakausi, soittaja, tulkinta Käytöllä kaksi tarkoitusta Ekstrasormet, äänen rikastaminen Ilmiö kaksiosainen: Äänen vaimenemiskäyttäytyminen muuttuu Kielikerta herää (kytkeytyminen kielisillan kautta soivasta kielestä muihin kieliin) Vaikutus ääneen: Tilantuntu (kaiku), huojunta Osittainen kaikupedaali 12 6
7 Äänitykset analyysia varten Finnvox Studiolla helmikuussa 2006 Tukholmassa KTH:ssa maaliskuussa Signaalianalyysin tulokset: täysi kaikupedaali Kuvassa nuotin C3 (perustaajuus 131 Hz) neljän alimman osaääneksen verhokäyrät Yhtenäinen viiva = ei pedaalia Katkoviiva = pedaali mukana Ääniesimerkkejä verkossa: publications/papers/jasapiano-pedal/ *+,-./0123'14) Huojunnan lisääntyminen '() ï& ï% ï$ ï$ " # " # '6) ï& ï% ï$ ï$ " 7.+23'8) '1) ï& ï% '5) ï& ï% *+,-./0123'14) Kielikerran herääminen # " 7.+23'8) # 14 7
8 Signaalianalyysin tulokset: osittainen kaikupedaali Vaimenemiskäyttäytymisessä eroja verrattuna tilanteisiin, joissa ei ole käytetä kaikupedaalia tai käytetään täyttä kaikupedaalia Matalissa äänissä saattaa herätä puuttuvia osaääneksiä Ääniesimerkit: [ei ped. os. ped. täysi ped.] A1 G3 Ääniesimerkkejä verkossa: papers/jasael-part-pedaling/ 15 Kaikupedaalin synteesi Tavoitteena kehittää algoritmi täyden kaikupedaalin mallintamista varten Lisätään tilantuntua (kaiuntaa) Kielikerran vaikutuksen huomioiminen Ratkaisu: kaikualgoritmi, joka perustuu kielikerran simulointiin 16 8
9 Kaikupedaalin synteesi Algoritmi, joka perustuu kielikerran simulointiin 12 alinta kieltä Ääniesimerkkejä verkossa osoitteessa: Ilman pedaalia C1: G4: C7: Aito kaikupedaali Synteettinen kaikupedaali 17 Pianon äänen vaimenemisen mallintaminen Vaihe 1: Analyysi käänteiskampasuotimella ja resonaattorilla. Nuotti A2 (perustaajuus 110 Hz). 0 0 Magnitude (db) Magnitude (db) Frequency (Hz) Frequency (Hz) 18 9
10 Pianon äänen vaimenemisen mallintaminen Vaihe 2: Osaääneksen verhokäyrän laskeminen aika-alueessa. Verhokäyrään sovitetun suoran kulmakerroin kertoo vaimenemisajan. Suoritetaan alimmille osaääneksille. 50 alimman osaääneksen vaimenemisajat (aika, jona osaäänes vaimenee 60 db verrattuna lähtötasoon) Vaimenemisajoista voidaan laskea suotimen tavoitevaste. 19 Pianon äänen vaimenemisen mallintaminen Vaihe 3: Suunnitellaan suodin, joka jäljittelee mahdollisimman hyvin mitattuja vaimenemisaikoja. Reaaliaikasynteesiä varten matala-asteinen suodin. Synteesisuodin koostuu kolmesta suotimesta, joiden vasteet näkyvät ylemmässä kuvassa. Loop gain Frequency/Hz Alemmassa kuvassa näkyy, miten synteesisuotimen vaste (punainen viiva) mallintaa tarkasti mitatun tavoitteen. T60/s Frequency/Hz 20 10
11 Pitkittäisten värähtelyjen havaitseminen Pianon kielten pitkittäiset värähtelyt ovat kuultavissa erityisesti matalissa, voimakkaissa äänissä Ääniesimerkki, jossa pitkittäisten värähtelyjen viritystä on muutettu ( longitudinal.html) Kuinka korkeissa äänissä ilmiö on merkittävä? Kuuntelukokeet, joissa koehenkilöitä pyydettiin tunnistamaan ääniä, joissa pitkittäiset värähtelyt joko olivat mukana tai ne puuttuivat (ABX-testi) 21 Pitkittäisten värähtelyjen havaitseminen Tulokset: jotkut koehenkilöistä havaitsivat pitkittäisvärähtelyt myös korkeammissa äänissä aina nuottiin C5 (perustaajuus 523 Hz) asti Ilmiö ei kuitenkaan ole merkittävä enää nuotin A3 (220 Hz yläpuolella) Cis1: (ilman) (mukana) A3: (ilman) (mukana) 22 11
12 Väitöstilaisuuteni Otsikko: Analysis, Perception, and Synthesis of the Piano Sound Aika: pe klo 12 Paikka: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, luentosali S4, Otakaari 5 A, Espoo 23 Lopuksi Kiitos Elektroniikkainsinöörien Säätiölle saamastani 2000 e apurahasta 24 12
13 Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos 13
Pianon äänten parametrinen synteesi
Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan
LisätiedotPIANON ÄÄNEN ANALYYSI JA SYNTEESI. Heidi-Maria Lehtonen, Jukka Rauhala, Vesa Välimäki
Heidi-Maria Lehtonen, Jukka Rauhala, Vesa Välimäki Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo hml@acoustics.hut.fi 1 JOHDANTO Piano on yksi yleisimmistä
LisätiedotKAIKUPEDAALIN VAIKUTUKSET PIANON ÄÄNEEN: ANALYYSI JA SYNTEESI 1 JOHDANTO 2 ÄÄNITYKSET JA SIGNAALIANALYYSI
: ANALYYSI JA SYNTEESI Heidi-Maria Lehtonen, Henri Penttinen, Jukka Rauhala ja Vesa Välimäki Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3, 21 TKK, Espoo heidi-maria.lehtonen@tkk.fi,
LisätiedotKIELEN PITKITTÄISTEN VÄRÄHTELYJEN HAVAITSEMINEN PIANON ÄÄNESSÄ 1 JOHDANTO 2 KUUNTELUKOKEET
KIELEN PITKITTÄISTEN VÄRÄHTELYJEN HAVAITSEMINEN PIANON ÄÄNESSÄ Heidi-Maria Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13000, 00076 Aalto heidi-maria.lehtonen@aalto.fi
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
Lisätiedot2 CEMBALON TOIMINTAPERIAATE JA OMINAISUUKSIA
CEMBALON ÄÄNEN ANALYYSI JA SYNTEESI Vesa Välimäki, Henri Penttinen, Jonte Knif *, Mikael Laurson *, Cumhur Erkut Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen audio
SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,
LisätiedotHistoriaa musiikillisten äänten fysikaalisesta mallintamisesta
Äänilähteiden fysikaalinen mallintaminen uusin äänisynteesimetodi simuloi soittimen äänentuottomekanismia käyttö musiikillisissa äänissä: -jäljitellään olemassaolevia akustisia instrumentteja -mahdollistaa
Lisätiedot2 KLAVIKORDIN TOIMINTAPERIAATE JA AKUSTIIKKA
KLAVIKORDIN ÄÄNEN SYNTEESI Vesa Välimäki 1, 2 ja Mikael Laurson 3 1 Porin korkeakouluyksikkö, PL 300, 28101 Pori 2 TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, PL 3000, 02015 TKK, Espoo 3 Sibelius-Akatemia,
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN SUUNNITTELU JA ANALYYSI 1 JOHDANTO
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN SUUNNITTELU JA ANALYYSI Henri Penttinen (1), Jyrki Pölkki (2), Vesa Välimäki (1), Matti Karjalainen (1) ja Cumhur Erkut (1) (1)Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotKokemuksia 3D-tulostetuista ääntöväylämalleista
Kokemuksia 3D-tulostetuista ääntöväylämalleista Puheentutkimuksen kansallinen professoriseminaari, Fiskars Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
LisätiedotTHE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients
THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t
LisätiedotHRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT
SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
LisätiedotUlkoisen%mikrofonin%kytkemisestä%on%tietoja%kohdassa%Aiheeseen%liittyviä%tietoja.% Sisäisen)tai)MIC3liitäntään)kytketyn)ulkoisen)mikrofonin)käyttö)
CANONXF100 ÄÄNITYKSESTÄ) VideokamerassaonkaksikanavainenlineaarinenPCM9äänentallennusja9toisto48kHz:n näytteenottotaajuuttakäyttäen.voittallentaaääntäkäyttämälläsisäistämikrofonia,valinnaistaulkoista mikrofonia(xlr9taimic9liitäntä)tailinjatuloa(xlr9liitäntä).voitvalitaäänitulonerikseenkanaville1
LisätiedotSIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2
Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi
LisätiedotKORVAKÄYTÄVÄN AKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS 1 JOHDANTO 2 SIMULAATTORIT JA KEINOPÄÄT
Marko TKK, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3, FI-215 TKK Marko.@tkk.fi 1 JOHDANTO Ulkokorvan akustiset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi ihmisen kuuloaistimukseen. Yksilölliset erot ulkokorvan
LisätiedotMITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.
MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
Lisätiedotf k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto
Äänen väri vs. viritysjärjestelmät Anssi klap@cs.tut.fi www.cs.tut.fi/~klap Lähdemateriaali: Tuning, Timbre, Spectrum, Scale by William A. Sethares Johdanto Oktaaviesimerkki: perusidea Länsimaisen virityksen
LisätiedotTiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
LisätiedotSAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
LisätiedotMonikanavaääni. Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija. copyright Antti Silvennoinen 2009
Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija Mono Stereo Surround, monikanava? Mitä käsitteet mahtaa tarkoittaa? Mono: yksi tallennus kanava, yksi toistokanava Monoääntä tallennettiin yleisesti
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotTassu Takala pääaineinfo 2.3.2009
Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin
LisätiedotSekvensseri. Otto Romanowski TeknoDida 2008
Sekvensseri Otto Romanowski TeknoDida 2008 Sekvensseri sovellus jolla tallennetaan ja toistetaan synkronoituja aikatapahtumia musiikkisekvensseri synkronoi ohjaus-, ääni- ja kuvatietoa käyttöympäristönä
LisätiedotLASKOSTUMISEN HAVAITSEMINEN SAHA-AALLOSSA
Heidi-Maria Lehtonen 1, Jussi Pekonen 2 ja Vesa Välimäki 1 1 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13, 76 AALTO heidi-maria.lehtonen@aalto.fi 2 Itsenäinen
LisätiedotTeknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo Henri.Penttinen@hut.fi
KITARAEFEKTEJÄ KAIKUKOPPAMALLEILLA Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1,2 ja Matti Karjalainen 1 1 Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo Henri.Penttinen@hut.fi
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotVäitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon
Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon 1. Esitarkastajien määrääminen Ohjaaja tekee esityksen tiedekunnalle / oppiaineen vastuuhenkilölle väitöskirjatyön esitarkastajista ja vastaväittäjästä.
LisätiedotÄäni, akustiikka. 1 Johdanto. 2.2 Energia ja vaimeneminen (1) 2 Värähtelevät järjestelmät
Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23. Sisältö: 1. Johdanto 2. Värähtelevät järjestelmät 3. Aallot 4. Resonanssi 5. Huoneakustiikka 1 Johdanto Akustiikka
Lisätiedot(1) Teknillinen korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3000, FI-02015 TKK Etunimi.Sukunimi@tkk.fi - http://www.acoustics.hut.
VOIMASOINNUN LAATU - DUURI VAI MOLLI? Henri Penttinen (1), Esa Lilja (2), Niklas Lindroos (1) (1) Teknillinen korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3000, FI-02015 TKK Etunimi.Sukunimi@tkk.fi
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotTekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta
Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n
LisätiedotPILVILASKENTA AKUSTISESSA MALLINNUKSESSA 1 JOHDANTO. Tomi Huttunen 1), Antti Vanne 1), Timo Avikainen 2), Leo Kärkkäinen 2)
Tomi Huttunen ), Antti Vanne ), Timo Avikainen ), Leo Kärkkäinen ) ) Kuava Oy PL 88, 7 Kuopio tomi.huttunen@kuava.fi ) Nokia Oy Itämerenkatu - 8 Helsinki JOHDANTO Pilvilaskennalla (Cloud computing) tarkoitetaan
LisätiedotKOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN
KOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN Antti Kelloniemi 1, Vesa Välimäki 2 1 Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio, PL 5, 15 TKK, antti.kelloniemi@tkk.fi
LisätiedotUuden sukupolven HF-kommunikaatiotekniikka
MATINE tutkimusseminaari 16.11.2017 Uuden sukupolven HF-kommunikaatiotekniikka Lauri Anttila 1, Mika Korhonen 1, Juha Yli-Kaakinen 1, Markku Renfors 1, Hannu Tuomivaara 2 1 Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotPSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA
PSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA Jussi Rämö 1, Vesa Välimäki 1 ja Miikka Tikander 2 1 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13000, 00076 AALTO
LisätiedotPaavo Kyyrönen & Janne Raassina
Paavo Kyyrönen & Janne Raassina 1. Johdanto 2. Historia 3. David Deutsch 4. Kvanttilaskenta ja superpositio 5. Ongelmat 6. Tutkimus 7. Esimerkkejä käyttökohteista 8. Mistä näitä saa? 9. Potentiaali 10.
LisätiedotPL 9/Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi@helsinki.fi
HMM-POHJAISEN PUHESYNTEESIN LAADUN PARANTAMINEN GLOTTISPULSSIKIRJASTON AVULLA Tuomo Raitio 1,AnttiSuni 2,HannuPulakka 1, Martti Vainio 2,PaavoAlku 1 1 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotParempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla
Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla Erkki Heikkola Numerola Oy, Jyväskylä Laskennallisten tieteiden päivä 29.9.2010, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Putkistojen äänenvaimentimien suunnittelu
LisätiedotAkustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen
AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen
LisätiedotT-61.246 DSP: GSM codec
T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotKuvia puheentutkimusprojektilta vuosina
Kuvia puheentutkimusprojektilta vuosina 2007 2013 Dos. Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos The king s speech a serious matter Puheentutkimusta ja matematiikkaa? Syöpiä,
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA
EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja
LisätiedotKuvantamisen matematiikka: tieteestä tuotteiksi
Kuvantamisen matematiikka: tieteestä tuotteiksi Samuli Siltanen Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto samuli.siltanen@helsinki.fi http://www.siltanen-research.net Uusien ajatusten iltapäivä
Lisätiedoton pinnan absorptiokerroin eli absorptiosuhde
Huone- ja teollisuusakustiikka Äänen heijastuminen ja absorptio Doris, I think I ve finally got the acoustics sorted out! 25.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Kaiuton ja kaikuisa
LisätiedotAktiivinen meluntorjunta
12.10.2015 Aktiivinen meluntorjunta Vesa Välimäki Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopisto vesa.valimaki@aalto.fi 2006-2015 Vesa Välimäki 1 Aktiivinen meluntorjunta Luennon sisältö Aktiivisen
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotTervetuloa assistenttikoulutukseen
Tervetuloa assistenttikoulutukseen Matematiikan laitos September 6, 2010 Ohjelma 12.00 Tervetulosanat ja päivän ohjelma 12.15 Työsuhdeasiat ja talon tavat sekä assistentin työnkuva 13.15 Kahvitauko 13.35
LisätiedotKorkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR
Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
LisätiedotÄÄNILÄHDERYHMIEN TILAJAKAUMAN HAVAITSEMINEN 1 JOHDANTO 2 MENETELMÄT
Olli Santala ja Ville Pulkki Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13, 76 AALTO olli.santala@aalto.fi 1 JOHDANTO Ihmisen suuntakuulon toimintaa on tutkittu
LisätiedotSpektrin sonifikaatio
Spektrin sonifikaatio AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehtävän kuvaus ja työn rakenne... 2 3. Teoria... 2 3.1 Ääni mekaanisena aaltona...
LisätiedotTapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.
MUSIIKKITALON ISON KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 1, 76 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi Tiivistelmä Musiikkitalo
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 12. Luento: Kertausta,
LisätiedotFysikaaliseen mallinnukseen pohjautuva äänisynteesi
Fsikaaliseen mallinnukseen pohjautuva äänisnteesi Yleistä taustaa Eri mallinnustekniikat Sisält ltö Pintaa svemmältä: digitaalinen aaltojohtotekniikka Jukka Rauhala 17.1.2008 Mitä on fsikaalinen mallinnus
LisätiedotMaadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia
Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 4.2.2016 Hilton Helsinki Airport, Vantaa Antti Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto Projektipäällikkö Tommi Lähdeaho, Elenia
LisätiedotAkustiikkaa seinälevyillä
Akustiikkaa seinälevyillä 2011-06-13 Johdanto Huoneen akustiikkaan vaikutetaan tehokkaimmin asentamalla koko kattopinnan käsittävä sisäkatto. Useimmissa tapauksissa näin saavutetaan hyvä huoneakustiikka.
LisätiedotMelun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen
Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2
LisätiedotSurround. Äänitys ja miksaus LFE-kanava 5.1. Mitä tarvitaan? 5 pääkaiutinta aktiivikaiuttimet passiivikaiuttimet + surround-vahvistin
5.1 Viisi pääkanavaa Surround Left (L), Center (C), Right (R), Left Surround (LS), Right Surround (RS) täysi taajuuskaista (20 Hz - 20 khz) Äänitys ja miksaus LFE-kanava Low Frequency Effects taajuuskaista
Lisätiedot4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma
Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.
LisätiedotAalto-yliopisto PL Aalto puhelin aalto.fi
Aalto-yliopisto PL 11000 00076 Aalto puhelin 09 47001 aalto.fi Mistä tulemme Korkeakoulut ja laitokset Insinööritieteiden korkeakoulu energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, maankäyttötiede, rakennustekniikka,
LisätiedotAntti Kelloniemi, Kalle Koivuniemi, Jarkko Punnonen, Sari Suomela. Tiivistelmä
Antti Kelloniemi, Kalle Koivuniemi, Jarkko Punnonen, Sari Suomela Nokia Oyj Smart Devices PL 226 00045 Nokia Group antti.kelloniemi@nokia.com, kalle.koivuniemi@nokia.com, ext-jarkko.punnonen@nokia.com,
LisätiedotPuhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA
Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali
LisätiedotMatemaattinen malli puheentutkimuksessa
Matemaattinen malli puheentutkimuksessa Jarmo Malinen Atle Kivelä Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja Systeemianalyysin Laitos 28. pvä helmikuuta, 2012, Turun yliopisto Ajantasainen
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotSOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA
SOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA Jan-Markus Holm Musiikkitieteen laitos Jyväskylän yliopisto PL 35 40351 Jyväskylä jan-markus.holm@jyu.fi 1 JOHDANTO Viulun
LisätiedotMono- ja stereoääni Stereoääni
1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotTomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011
Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja
LisätiedotStudiotyöskentely ja äänentoisto Musiikkiteknologille pakollinen tutkinnon osa
1 Studiotyöskentely ja äänentoisto Musiikkiteknologille pakollinen tutkinnon osa Ammattitaitovaatimukset käyttää musiikin tietotekniikan ja studiotekniikan sovelluksia sekä studiotyöhön ja äänentoistoon
LisätiedotKilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus
Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila, Antti Punkka Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin
LisätiedotOpetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi
Opetustiloista Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku TYÖPAIKKAMELU Mittaukset Teollisuus, toimistot, koulut Melu ja värähtelymittaus Huone ja rakennusakustiikka
Lisätiedot66 päivää ma ma
Tunnus Tehtän nimi Kesto Aloitus Valmis Edeltäjät 1 Natura Mobile Projekti 587 päivää la 1.1.2011 su 31.3.2013 2 Natura Mobile automaatio 566 päivää la 1.1.2011 pe 1.3.2013 3 hankinnat 132 päivää ti 1.3.2011
LisätiedotKOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ
KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ Janne Haverinen Jukka Linjama Jukka Tanttari TKK Akustiikan laboratorio VTT VALMISTUSTEKNIIKKA VTT AUTOMAATIO PL 3000, 02015 TKK PL
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotLue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset
FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset 1. Tausta 2. Mittausmenetelmät 3. Mittauslaitteet 4. Määräysarvot 5. Mittaustulokset ja havainnot 6.Tulosten tarkastelu 7. Lisätietoja
LisätiedotSWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)
SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen
LisätiedotKoesuunnitelma. ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines. Raine Viitala
Koesuunnitelma ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit, kolmikulmaiset
LisätiedotAKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI
AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI Marko Antila ja Jari Kataja VTT Tuotteet ja tuotanto PL 137, 3311 TAMPERE marko.antila@vtt.fi 1 JOHDANTO Aktiivinen äänenhallinta on menetelmä, jossa
LisätiedotAnalyysi on helpointa aloittaa painamalla EDIT-painiketta. (Tuotu tiedosto täytyy olla aktiivinen eli valittuna).
1 PRAAT OHJE Yleistä Praat on puheentutkimukseen tarkoitettu ilmainen ohjelma (GNU ohjelma, open source). Se sisältää useita eri analyysimahdollisuuksia, mahdollisuuden määrittää hyvin tarkasti kuvien
LisätiedotLuonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy
Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Yritys Perustettu 2009 Työntekijöitä 6 Yeseco Oy on ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut innovatiivinen suomalainen yritys. Tuotteemme
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotPerusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Matematiikan laitos PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina 1995-96, 1996-97 ja 1997-98 MATEMATIIKKA lukuvuosi 1997-98 Mat-1.301 Matematiikan
LisätiedotVäri - valo - tila Harald Arnkil & Saara Pyykkö tiistaisin klo 13 17
Väri - valo - tila Harald Arnkil & Saara Pyykkö 17.1. 4.4.2017 tiistaisin klo 13 17 Paikat Opetus: Töölön kampus, Aalto BIZ, huone A305, Runeberginkatu 14 16, Helsinki Otaniemen kampus, Päärakennus, Otakaari
LisätiedotToimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotTerveydenhuollon tilojen akustiikka
Terveydenhuollon tilojen akustiikka Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan kannalta
LisätiedotERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN
ERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN Suunniteltu erityisesti vähentämään hulevesi- ja viemäriputkien melua Loistava suorituskyky jo ohuella akustisella kerroksella Helppo levittää ja ylläpitää 107
LisätiedotYliopistonlehtori, dosentti
Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra
Lisätiedot