6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020
|
|
- Annemari Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: Laboratoriotyön selostus Audio measurements. In this physics assignment we measured the frequency response of a speaker with a frequency range of 50Hz to 16kHz. We also measured the amount of noise from an air flow device at frequencies from 20Hz to 20kHz and the total sound intensity level. A hairdryer was used as the noise source. In the speaker experiment, results didn t quite match with the speaker manufacturer s information, but this may be due to background noise or another aspects, such as the presence of us in the room, that may have affected the measurement. However, we clearly saw from the results how A-weighting effect the results. In the experiment concerning the noice source we found out that a hairdryer isn t very loud but used constantly may be a bit irritating to the ear. Tietotekniikka IIT8S1
2 1 (13) Sisältö Sisältö 1 1. Ääni ja sen mittaaminen Äänen intensiteetti ja äänienergia Melu 3 2. Teoreettiset lähtökohdat 4 3. Kokeelliset menetelmät ja mittauslaitteisto 5 4. Tulokset A-Työ: Kaiuttimen ominaiskäyrä B-Työ: Meluanalyysi Virhearviot 8 5. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 9 Liite 1. Äänenpainetason painotustaulukko. 11 Liite 2: Kaavio eri painotusten vaikutuksesta äänitasoon. 12 Liite 3: Mittauspöytäkirja 13
3 2 (13) 1. Ääni ja sen mittaaminen 1.1 Äänen intensiteetti ja äänienergia Ääni käsitetään väliaineessa liikkuvaksi pitkittäiseksi aaltoliikkeeksi. Ääni ei voi liikkua tyhjiössä joten sen nopeus, toisin kuin valon nopeus, riippuu väliaineesta jossa ääni kulkee. Ihmisen korva erottaa ääniä joiden taajuus on 16Hz 20kHz. Yli 16kHz taajuuksiset äänet ovat ultraäänia ja alle 16Hz infraääniä. Puhtaan sinimuotoisen ääniaallon ollessa kyseessä puhutaan ääneksestä. Tällöin tarkasteltava ääniaalto koostuu ainoastaan yhdestä sinimuotoisesta ääniaallosta. Äänen teho P on äänilähteestä poistuva äänienergia. Jos tarkastellaan äänilähdettä pistemäisenä lähettimenä, siitä lähtevä ääniaalto etenee palloaaltona säteittäisesti. Tällöin äänen intensiteetti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Äänen tehoa ja intensiteettiä ei voida mitata suoraan mutta ne voidaan laskea mitatusta äänen paineesta. Ihmisen korva voi havaita äänenpaineen vaihtelut aina 20 mikropascalista (vastaa äänen intensiteettiä W/m 2 ) 20 Pascaliin (1,0 W/m 2 ). Koska saatu mitta-alue on varsin laaja, käytetään logaritmista mitta-asteikkoa, jonka yksikkö on desibeli.
4 3 (13) 1.2. Melu Melulle ei varsinaisesti löydy mitattavaa suuretta, koska melun ominaisuus riippuu kuulijasta. Koska ihmisen korva kuulee eri taajuuksiset äänet voimakkaampina kuin toiset, on järkevää mitata ääntä samalla tavoin kuin korva sen kuulee. Koska korva ei ole kaikista matalimmille ja korkeimmille taajuuksille herkkä, voidaan niitä painottaa vähemmän kuin muita taajuuksia. Näin saadaan äänenpainetasolle tietty painotusmalli, joista yleisin on ns. A-painotus. Mittauksen A-painotettu tulos ilmoitetaan [ L A ] = db tai lisäämällä kirjain A yksikön perään: [ L ] = dba. Puhutaan A-painotetusta äänitasosta, kun taas käsitellään äänenpainetasoa ilman painotuksia, yksikkönä [ L Lin ] = db. Äänitasomittari mittaa varsinaisesti äänen tehollista painetta ja siitä yleensä löytyy useampia suodattimia. Käyttäen A-suodatinta mittarin mikrofoniin tulevaa painetta painotetaan samoin kuin ihmiskorva sen kuulisi. Melutaso mitataan taajuuskaistoittain äänitasomittarilla, josta löytyy A-painotus. Taulukko ja kaavio eri painotusten vaikutuksesta äänenpainetasoon löytyvät liitteistä 1 ja 2.
5 4 (13) 2. Teoreettiset lähtökohdat Kun äänienergia leikkaa pintaa, jonka ala on A, voidaan laskea äänen intensiteetti: P I = (1) A Äänentehotaso kuvaa äänikentän aiheuttajan eli äänilähteen synnyttämää äänentehoa: L P = 10 log (P / P 0 ) (2) missä vertailuteho P 0 = W = 1,0 pw. Äänen intensiteettitaso L I taas määritellään: missä vertailuintensiteetti I 0 = W/m 2. Äänenpainetaso L p saadaan yhtälöstä: L = 10 lg(i / I 0 ) (3) L p = 20 lg (p / p 0 ), (4) jossa vertailupaine p 0 = 20 µpa. Näin intensiteetti- ja äänenpainetasot saadaan arvoiltaan toisiaan vastaaviksi. Kokonaisäänenpainetaso kertoo eri taajuuksisien osaäänien yhdistetyn painetason. Se saadaan yhtälöstä: L p L 1 L 2 10dB 10dB 10dB = 10 lg( ) db (5) L N missä L 1,L 2,...,L N ovat oasäänien äänenpainetasot ja L p kokonaisäänenpainetaso. Tällä kaavalla voidaan laskea myös kokonaismelutaso kun tiedetään osaäänien äänenpainetasot.
6 5 (13) 3. Kokeelliset menetelmät ja mittauslaitteisto Mittasimme kaiuttimen ominaiskäyrää (A-työ) syöttämällä siihen äänitaajuusgeneraattorista vakiomuotoista siniaaltoa. Siniaallon jännitteeksi säädettiin 500mV joka tarkistettiin jokaisen taajuuden kohdalla, koska taajuutta säädettäessä generaattorin antama amplitudi muuttui. Mittari pidettiin noin metrin päässä kolmijalalla tuettuna kaiuttimen tasalla. Mittarilla mitattiin A-painotettua äänitasoa käyttäen taajuuksia 50Hz 16kHz. Jokaista taajuutta mitattiin kymmenen sekunnin ajan ja tulokseksi saatiin äänitasomittarin antama keskiarvo. Virhettä pyrittiin minimoimaan pysyttelemällä etäällä mittauslaitteistosta itse mittauksen ajan. Melumittaus (B-työ) suoritettiin mittaamalla toisella äänitasomittarilla noin metrin etäisyydeltä melulähteestä, tässä tapauksessa hiustenkuivaaja, A-painotettuna taajuuskaistoilta 20Hz 20kHz. Lisäksi mittasimme myös kymmenen sekunnin ajalta kokonaisäänenpainetason L A (kok). Mittauksissa käytetty mittalaitteisto: Kaiutin Radiotehnika Supersound S-150 Signaaligeneraattori Wavetek 1011 Yleismittari Fluke 179 U ± 0.1%, f ± 0.1% Äänitasomittari 1 (A-työ) Extech L ± 0.5% Melulähde Hiustenkuivaaja Äänitasomittari 2 (B-työ) NTI A6 AL1 Acoustilyzer + NTI MiniSPL mikrofoni L ± 1.5dB
7 6 (13) 4. Tulokset 4.1 A-Työ: Kaiuttimen ominaiskäyrä. Taulukko 1: Kaiuttimen äänitaso taajuuden funktiona sekä laskemalla saatu painottamaton äänenpainetaso. f Hz L A (f) db L Lin (f) db 50 43,2 73, ,0 74, ,2 74, ,0 75, ,6 74, ,2 75, ,8 70, ,8 72, ,3 83, ,4 80, ,7 71, LLin(f) db LA / LLin (f) db LA(f) db f Hz Kaavio 1: Kaiuttimen äänitaso L A sekä laskemalla saatu äänenpainetaso L Lin taajuuden f kuvaajana. L Lin on laskettu seuraavasti: L Lin (f) = L A (f) L A2 (f) (6) jossa L A2 on A-painotettu suhteellinen äänenpainetaso, kun L A = 0 db. (Ks. Liite 1)
8 7 (13) 4.2 B-Työ: Meluanalyysi Taulukko 2: Melulähteen äänitaso taajuusalueittain. f Hz LA(f) db 20 25, ,5 31,5 36, , , , , , , , , , , , , ,1 f Hz LA (f) db , , , , , , , , , , , , , , ,6 Mitattu kokonaisäänenpainetaso LA (kok): 67,0 db Kokonaisäänenpainetaso myös laskettiin käyttäen kaavaa (5): 25.4 db 32.5 db 17.6 db L A ( kok ) = 10 lg( ) db = db 70,0 LA (kok) 60,0 50,0 LA(f) db 40,0 LA(f) db 30,0 20,0 10, f Hz Kaavio 2: Melulähteen äänitaso taajuusalueittan sekä kokonaisäänenpainetaso(t).
9 8 (13) 4.3 Virhearviot A-Työssä mittauslaitteiston tarkkuus on ± 0.5% -> virhearvioksi saadaan enimmillään 0,412dB kun f = Tästä ja mittaustilanteessa vallitsevista olosuhteista johtuen arvioin lopulliseksi virhearvioksi L A ± 0.5dB. B-Työssä äänitasomittarin tarkkuus oli ± 1.5dB. Lasketun äänenpaineen virherajoiksi saadaan: 25.4 db 1.5 db 32.5 db 1.5 db 17.6 db 1.5 db L A min = 10 lg( ) db = 65. 5dB 25.4 db db 32.5 db db 17.6 db db L A max = 10 lg( ) db = 68. 5dB Jolloin virhearvioksi tulee sama ± 1.5dB ja lopulliseksi lasketuksi äänenpainetasoksi saadaan L A (kok) = 67.0 ± 1.5 db.
10 9 (13) 5. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset A-työssä saaduista tuloksista (Taulukko 1, Kaavio 1) nähdään selvästi, kuinka A- painotus toimii. Alle 100 hertsin taajuuksilla ihmisen korvan kuulema äänitaso on varsin pieni vaikka todellisuudessa kaiuttimen tuottama äänenpaine on vielä kovin tasaista. Äänitasossa on pieni notkahdus noin 1kHz ja 5kHz välissä sekä huippukohta vähän ennen kymmentä kilohertsiä. Verrattaessa tätä kuvaajaa kaiuttimen kyljessä olleeseen taajuusvastekuvaajan nähtiin selvä poikkeus korkeilla taajuuksilla. Tämä johtuu todennäköisesti mittaukseen vaikuttaneista ulkoisista tekijöistä, kuten taustamelusta. Lisäksi kuinka tarkkaan kaiuttimen valmistaja todellisuudessa on ilmoittanut taajuusvasteen? B-työn tuloksista (Taulukko 2, Kaavio 2) huomaa, kuinka hiustenkuivaajan pitämä ääni on suhteellisen hiljaista melua, ja ilmenee suurimpana, db, taajuusalueella 1kHz 10kHz. Kokonaisäänenpainetasokin on vain 67dB joka vastaa normaalin puheen tuottamaa äänitasoa. Tämä siis mitattuna metrin päästä, käyttötilannetta ajatellen (etäisyys korvasta joitakin senttejä) äänitaso voi olla jopa desibeliä. Hiustenkuivaajan käyttöastetta miettien tämä ei vielä vaurioita kuuloa mutta ei se kovin miellyttävääkään ihmiskorvalle ole, pitempään käytettynä se saattaa aiheuttaa jopa tinnitusta eli korvien vinkunaa. Kokonaisäänenpainetasoa tarkasteltaessa mitattu tulos vastasi täysin laskettua arvoa. Tuloksista näkee myös kuinka useat osataajuuksien äänitasot summautuvat kokonaisäänenpainetasoon. Tulosten tarkkuus jäi hieman epäilyttämään, mittauspaikka ei ollut mitenkään optimaalinen, sivuluokista kantautuva taustamelu vaikutti varmasti lopputulokseen. Lisäksi kun meitä oli kolme mittaamassa, saatoimma tahtomattamme vaikuttaa lopputulokseen ehkä jo pelkällä läsnäolollamme, sillä ääniaallot saattoivat heijastua meistä.
11 Lähteet [1] Teknistä akustiikkaa, Sami Lemmetty, viitattu Lisäksi Fysiikan laboratoriotöiden työohje, tekijää ei mainittu. 10 (13)
12 11 (13) Liite 1. Äänenpainetason painotustaulukko. Taajuus [Hz] A-painotus [db] B-painotus [db] C-painotus [db] 10-70,4-38,2-14,3 12,5-63,4-33,2-11, ,7-28,5-8, ,5-24,2-6, ,7-20,4-4,4 31,5-39,4-17,1-3, ,6-14,2-2, ,2-11,6-1, ,2-9,3-0, ,5-7,4-0, ,1-5,6-0, ,1-4,2-0, ,4-3,0-0, ,9-2, ,6-1, ,6-0, ,8-0, ,2-0, ,9-0, , , ,0 0-0, ,2-0,1-0, ,3-0,2-0, ,2-0,4-0, ,0-0,7-0, ,5-1,2-1, ,1-1,9-2, ,1-2,9-3, ,5-4,3-4, ,3-6,1-6, ,6-8,4-8, ,3-11,1-11,2 Taulukko: Sami Lemmetty,
13 Liite 2: Kaavio eri painotusten vaikutuksesta äänitasoon. 12 (13) Kuva: Sami Lemmetty,
14
Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen
AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen
LisätiedotYleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde
Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
Lisätiedot1. Elektronin ominaisvarauksen määritystyö Sähkömagnetismi IIZF1031
1. Elektronin ominaisvarauksen määritystyö Sähkömagnetismi IIZF1 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava Janne Kivimäki Antti Lahti Teemu Kuivamäki Mittauspäivä: 19..009 Laboratoriotyön selostus 15..009 Electron
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
Lisätiedothavainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä
FYSP0 / K3 DOPPLERIN ILMIÖ Työn tavoitteita havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä harjoitella mittausarvojen poimimista Capstonen kuvaajalta sekä kerrata maksimiminimi
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotIlmanvaihdon äänitekniikan opas
Ilmanvaihdon äänitekniikan opas Yleistä Tässä oppaassa käsitellään ilmanvaihdon päätelaitteiden (tulo- ja poistoilmalaitteiden sekä ulkosäleikköjen ja -suuttimien) äänitekniikkaa. Logaritminen asteikko
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
LisätiedotMURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy
MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
Lisätiedot3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.
3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.
LisätiedotKuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.
PIENTJUUKSILL - INTENSITEETTI- VI PINEMENETELMÄ? Petra Virjonen, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4 8 B, 0 Turku petra.virjonen@ttl.fi TUST J
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotTUULIKIERTUE 2013 - HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT
TUULIKIERTUE 2013 - HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT TUULIVOIMAMELU OHJELMA 1.Perusteita 2.Tuulivoimala melulähteenä 3.Tuulivoimamelun luonne
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotAkustiikka ja toiminta
Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely
Lisätiedot143081-1.1 1(5)+liitteet
1481-1.1 1(5)+liitteet DI Benoît Gouatarbès, TkT Henri Penttinen 1.7.2014 Nobinan Roihupellon linja-autovarikko Tilaaja: Nobina Finland Oy Tilaus: 11.6.2014 Yhteyshenkilö: Katja Olli ÄÄNITASOMITTAUKSET
LisätiedotTHE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients
THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t
Lisätiedot= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
Lisätiedot16 Ääni ja kuuleminen
16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi
LisätiedotRASKAAN LIIKENTEEN MELUPÄÄSTÖ. Sirpa Jokinen, Erkki Björk
Sirpa Jokinen, Erkki Björk Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos PL 1627, 70211 KUOPIO sjokinen@hytti.uku.fi, erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Tieliikennemelu on huomattavin ympäristömelun lähde. Suomessa
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys
Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010
LisätiedotPilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus
Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
Lisätiedot3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA
3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA Audiotekniikassa esiintyy suuri määrä käsitteitä, joista monet ovat tuttuja sähkötekniikan ja fysiikan alueilta. Näiden käsitteiden soveltaminen äänitekniikkaan on varsin loogista,
LisätiedotILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA
ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA Ilmanvaihtolaitokset turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Lahti 23.3.2012 Tuomas Veijalainen ÄÄNI Ääni on kimmoisessa väliaineessa etenevää paineenvaihtelua. Se etenee
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Aalto köydessä Kohdassa x olevan ainehiukkasen poikkeama tasapainosta y ajan funktiona on y( x, t) Asin( kx t 0) Ketjusääntö: Ainehiukkasen
LisätiedotSWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)
SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen
Lisätiedot13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki
MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotKokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys
Kokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys Helsingin Yliopisto Fysiikan hahmottava kokeellisuus Karhu, Virtanen, Välkkilä Perushahmotus Äänen tuottaminen ja kuuleminen. Äänen tuottaminen ja kuuleminen on
LisätiedotSpeedwayn melupäästömittaukset
Suomen moottoriliitto ry Juha Korhonen 19.12.2012 2 (6) 19.12.2012 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 SPEEDWAYN OMINAISPIIRTEET... 3 3 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 3 3.1 Mittausteoriaa... 3 3.2 Mittaustoiminta...
LisätiedotKouvolan ratapihan melumittaukset
Kouvolan ratapihan melumittaukset 8.12. 9.12.2015 Kohde: Kouvolan ratapiha, Terminaalinkatu 1 Yhteystiedot: Tero Helve, VR Transpoint Toiminnan kuvaus: Ratapihalla tapahtuvaa junien liikennettä, vaunujen
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3811 Y02 Sivu 1 (6) GrIFK Alpine ry Jussi Kattelus Turku 9.1.2017 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelumittaus 5.1.2017 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET
Rakennusakustiikka Raportti PR3701 R04 Sivu 1 (5) Virpi Toivio Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Turku 6.11.2015 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Mittaukset tehty 21.10.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
Lisätiedot, tulee. Käyttämällä identiteettiä
44 euraavaksi käytämme tilavuusmodulin B määritelmää (katso sivu 4) B =- dp /( dv / V ). Tässä dp on paineen muutos, joka nyt on pxt (,). aamme siten dv yxt (,) p(,) x t =- B =-B. (3.3.3) V x Kun tähän
LisätiedotIhmiskorva havaitsee ääniaallot taajuusvälillä 20 Hz 20 khz.
3 Ääni ja kuulo 3.1 Intro e1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin
Lisätiedot2.2 Ääni aaltoliikkeenä
2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotYLEINEN AALTOLIIKEOPPI
YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen
LisätiedotPaajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti
Paajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti 1. 2.8.2017 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 7.8.2017 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus...
LisätiedotCASE: KITARAVAHVISTIMEN AB-LUOKAN TEHOVAHVISTIMEN PÄIVITTÄMINEN D-LUOKKAAN
CASE: KITARAVAHVISTIMEN AB-LUOKAN TEHOVAHVISTIMEN PÄIVITTÄMINEN D-LUOKKAAN Case: Upgrading the AB-class audio amplifier of a Guitar amplifier to a class-d audio amplifier Eetu Varis Kandidaatintyö 9.3.2016
LisätiedotPIENTALOJEN ÄÄNENERISTÄVYYS YMPÄRISTÖMELUA VASTAAN TAAJUUKSILLA HZ INFRAÄÄNITUTKIMUS
PIENTALOJEN ÄÄNENERISTÄVYYS YMPÄRISTÖMELUA VASTAAN TAAJUUKSILLA HZ INFRAÄÄNITUTKIMUS Jukka Keränen, Jarkko Hakala, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotS Signaalit ja järjestelmät
dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä
LisätiedotViinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.
Liite 5 Järjestelyratapihan melumittaukset 14-15.2011 Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset 14-15.6.2011 ja laskentamallin laadinta. 1 Toimeksianto / Johdanto Viinikan ja Rautaharkon ratapihat
LisätiedotMervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...
LisätiedotMono- ja stereoääni Stereoääni
1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet
LisätiedotKAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotTv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi
Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.
LisätiedotSiitolanranta 3:n melumittaus
Siitolanranta 3:n melumittaus 27. 28.9.2016 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 6.10.2016 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus... 3 3 Mittausten aikainen sää... 3 4 Mittauslaitteisto...
LisätiedotMelun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen
Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotFYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio
FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen
LisätiedotMotocrosspyörien melupäästömittaukset
Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...
LisätiedotKun oletetaan että taajuus on 1 khz ihmisen korvassa syntyy kuuloaistimus kun painetta on noin 20µPa.
Melu ilmansaasteena Ilmansaaste voi olla myös väliaineessa etenevää värähdysliikettä, melua. Ilmassa ääni havaitaan pieninä poikkeamina vallitsevasta ilmanpaineesta. Näiden poikkeamien tehollista keskiarvoa
LisätiedotÄÄNEN JA VALON NOPEUS ILMASSA
Fysiikan laboratoriotyöt 1 ÄÄNEN JA VALON NOPEUS ILMASSA 1. Työn tavoitteet Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä mekaanista aaltoliikettä. Äänen etenemistä voidaan kuvata tarkastelemalla joko aallon
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
LisätiedotPOHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU MELUMITTAUKSET. Vastaanottaja Keuruun kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 18.3.2014
Vastaanottaja Keuruun kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Projektinumero 82128008-17 POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU MELUMITTAUKSET POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU Päivämäärä 18.3.2014
LisätiedotSIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2
Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotLiuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset
Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset 1 Sisällys Sisällys... 2 1. JOHDANTO... 3 2. MELUN MITTAUKSET JA MALINNUS... 3 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)... 3 Kenttätyöt
LisätiedotTorsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473
Torsioheiluri IIT3S Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G904 Petteri Viitanen G8473 Mittauspäivämäärä:..4 Selostuksen jättöpäivä: 4.3.4 Torsioheilurin mitatuilla neljän jakson
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN
ERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN Suunniteltu erityisesti vähentämään hulevesi- ja viemäriputkien melua Loistava suorituskyky jo ohuella akustisella kerroksella Helppo levittää ja ylläpitää 107
LisätiedotRAKENTAMISEN TEKNIIKAT AKUSTIIKKA AKUSTIIKKA
RAKENTAMISEN TEKNIIKAT ÄÄNEN ETENEMINEN ULKONA Pistelähde vaimenee vapaassa ympäristössä käänteisen neliölain mukaan eli 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa Viivalähde (liikennemelu) puolestaan 3 db Ääniaallot
LisätiedotASKELÄÄNITASOKOEMITTAUS
Rakennusakustiikka Raportti PR4056 R01 Sivu 1 (4) Karitma Oy Tarja Kirjavainen Sorvaajankatu 15 00880 Helsinki Helsinki 22.11.2016 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUS Mittaukset tehty 3.11.2015 Raportin vakuudeksi
Lisätiedot83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotPORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy
9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
LisätiedotLego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1
Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights
LisätiedotTOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ 1 Johdanto Suljettu virtasilmukka synnyttää ympärilleen magneettikentän. Kun virtasilmukoita liitetään peräkkäin yhteen, saadaan solenoidi ja solenoidista puolestaan toroidi, kun
LisätiedotYMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare
YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu Jani Kankare 23.10.2015 Promethor Oy Muun muassa äänen, tärinän ja ilmanlaatuselvityksien asiantuntijayritys - Mittaukset ja mallinnus - Suunnittelu - Lupahakemukset
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotTuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA
16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry
LisätiedotLuento 14: Ääniaallot ja kuulo
Luento 14: Ääniaallot ja kuulo Pikajohdanto elastisuusteoriaan Ääniaallot Luennon sisältö Pikajohdanto elastisuusteoriaan Ääniaallot Miksi pikajohdanto? Osa ääniaaltojen käsittelystä perustuu elastisuusteoriaan
LisätiedotSISÄTILAN PIENTAAJUISEN MELUN UUSI MITTAUSMENETELMÄ. David Oliva, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen, Vesa Koskinen
SISÄTILAN PIENTAAJUISEN MELUN UUSI MITTAUSMENETELMÄ David Oliva, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen, Vesa Koskinen Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, TURKU david.oliva@ttl.fi
Lisätiedot