IISALMEN KAUPUNKI esi- ja perusopetuksen laatukäsikirja

Transkriptio

1 IISALMEN KAUPUNKI esi- ja perusopetuksen laatukäsikirja Koulutuslautakunta

2 SISÄLTÖ 1. Laatukäsikirjan tehtävä 2 2. Laatutyö osana kunnan toimintaa 3 3. Laatukriteerit 4 4. Johtaminen 5 5. Henkilöstö 6 6. Taloudelliset resurssit 7 7. Arviointi 8 8. Opetussuunnitelman toteuttaminen 9 9. Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja esi- ja perusopetuksen yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta 17 1

3 1. Laatukäsikirjan tehtävä Iisalmen kaupungin esi- ja perusopetuksen laatukäsikirja on työkalu, jota käytetään laadun arviointi- ja kehittämistyön pohjana. Laatukäsikirjan perusta ja tavoitteet nousevat esi- ja perusopetuksen sisällä olevasta tiedosta, Iisalmen kaupungin strategioista ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta, joissa määritellään kuntatason tavoitteet ja vuosittaisten arviointikohteiden valinnan periaatteet. Laatukäsikirjan ytimenä toimivat seuraavat asiakirjat: Iisalmen varhaiskasvatuksen omat laatukriteerit perusopetuksen johtoryhmän tekemä perusopetuksen strategia Opetus- ja kulttuuriministeriön Perusopetuksen laatukriteerit Kuntaliiton Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa Laatukäsikirjassa on 13 laatukriteeriä. Jokaisessa kriteerissä kuvataan otsikon sisältöä sekä yleisellä että Iisalmen kaupungin esi- ja perusopetuksen tasolla. Nämä paikalliset laatukriteerit toimivat koko esi- ja perusopetuksen työn lähtökohtana sekä laadun hallinnan ja kehittämisen työkaluna. Parhaimmillaan laatukriteereiden kautta toteutettavan arvioinnin avulla tunnistetaan kasvatuksen ja opetuksen epäkohtia ja kehitetään niitä vuosittaisessa kunnan toiminnan ja talouden suunnittelun kokonaisuudessa. Laatukriteerit mahdollistavat myös useamman kunnan välisen yhteistyön, mutta erityisesti Iisalmen laatukäsikirjan laatukriteerit antavat työvälineen, jolla jokainen yksikkö ja opetuksen järjestäjä yhdessä arvioivat toimintaansa sekä seuraavat tuloksia yleisesti pitkällä aikavälillä ja vuosittaisen arviointialueiden valinnan avulla. Iisalmen laatukriteerit ohjaavat yksiköiden arkityöskentelyä ja toimivat laajasti päätöksenteon, johtamisen ja arvioinnin työkaluina. Lisäksi ne luovat vanhemmille ja henkilöstölle mahdollisuuden osallistua esi- ja perusopetuksen laadun arviointiin ja laadun arvioinnin kehittämiseen. Iisalmen kaupungin esi- ja perusopetuksen laatukäsikirja varmistaa palvelujen korkean laadun ja jatkuvan kehittämistyön kohdistaa arvioinnin keskeisiin kasvatuksen ja opetuksen tekijöihin ohjaa systemaattista ja pitkäjänteistä toiminnan ja tulosten arviointia sekä auttaa seuraamaan kehittämistyön vaikuttavuutta tekee dokumentaatiosta järjestelmällistä ja yksiköiden toimintaa näkyväksi huoltajille ja tarvittaessa myös sidosryhmille tukee kokemusten ja hyvien käytänteiden jakamista eri yksiköiden välillä auttaa kehittämään yksiköiden, tiimien ja yksilöiden työskentelyä sekä koko esi- ja perusopetuksen toimintakulttuuria näkee kuntien välisen yhteistyön mahdollisuutena. 2

4 2. Laatutyö osana kunnan toimintaa Kunnan toiminnan kehittäminen perustuu yhdessä laadittuun strategiaan sekä yhteisiin arvoihin, visioon ja toiminta-ajatukseen. Näihin perustuen kehitetään sekä opetuksen järjestäjän toiminnan laatua että esi- ja perusopetuksen yksiköitä ja niiden toiminnan laatua. Laatutyöllä tehdyt uudistukset vaativat onnistuakseen hyvää johtamista ja selkeää vastuun määrittelyä sekä moniammatillista yhteistyötä. Laatutyön näkökulmasta tavoitteena on kohdentaa arviointi oman toiminnan kannalta oleellisiin asioihin, auttaa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämisessä, saada syvällistä tietoa organisaation nykytilasta, mahdollistaa pidemmän aikavälin toiminnan ja tulosten seuranta sekä sitouttaa organisaation johto ja koko henkilöstö laadun jatkuvaan kehittämiseen. Kehittämistä arvioidaan systemaattisesti laaditun suunnitelman mukaisesti. Esi- ja perusopetuksen laadun arviointitulokset ja kehittämisehdotukset tulee saada ajoissa lautakuntakäsittelyyn, jotta kehittämiskohteiden mukaan esitettävissä toimissa voidaan ottaa huomioon seuraavan talousarviovuoden suunnitteluohjeet. Kesällä lautakunnat valmistelevat talousarviota ja kolmivuotista taloussuunnitelmaa, jotka käsitellään yleensä syksyn aikana. Kunnan strategialinjaukset sekä talousarvio ja kolmivuotinen taloussuunnitelma vahvistetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Sivistystoimessa arvioidaan vuosittain kehittämissuunnitelman mukaisesti eri asioita laatukriteereiden pohjalta. Myös päättäjien sitouttaminen tähän toimintamalliin on olennainen osa laadukasta esi- ja perusopetusta. Laadun kehittäminen ei ole pelkästään kouluvuoden tai kunnan talouden budjettivuoden mukaan etenevää toimintaa, vaan se voi sisältää lyhyitä ja pitkiä syklejä tai pienimuotoisia yksikkö- tai aluekohtaisia toimia. Vaikka laatua arvioidaan laajasti opetuksen järjestäjän ja kaikkien yksiköiden näkökulmasta, jokaisen yksikön esimiehellä on vastuu yksikön toiminnasta ja sen kehittämisestä. Kehittämissuuntautuneessa yksikössä on yhteinen selkeästi tiedostettu tavoite niin yksikön sisällä kuin verkostokumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kasvatuksen ja opetuksen laatutyössä lähtökohtana on tietoinen kehittämistyö ja sen vakiinnuttaminen yksiköiden ja opetuksen järjestäjän toimintakulttuuriin. Tämän Iisalmen kaupungin esi- ja perusopetuksen laatukäsikirjan ja arviointien pohjalta päivitetään vuosittain toimenpidesuunnitelma kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Toimenpideohjelman kehittämisen kärkihankkeet nostetaan muun muassa esi- ja perusopetuksen henkilökunnalle ja huoltajille tehtyjen kyselyjen pohjalta. Kysely voidaan tehdä myös kuntapäättäjille. Ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä yksiköiden fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen kehittämiseen sekä nivelvaiheisiin. Toimenpiteet esitetään Iisalmen kaupungin esi- ja perusopetuksen toimenpideohjelmassa, joten molempien asiakirjojen lukeminen rinnakkain saattaa olla perusteltua laadun kokonaisuuden hahmottamiseksi. Ensimmäinen toimenpideohjelma kattaa vuodet

5 3. Laatukriteerit Perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua sekä turvata lapsille ja nuorille opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet koulunkäyntipaikasta riippumatta. Laatukriteerit on työkalu, jonka avulla voidaan tuottaa paikallisen tason tietoa kasvatuksen ja opetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta. Laatukriteerit on uudentyyppinen informaatio-ohjauksen väline, jonka avulla pyritään suuntaamaan esi- ja perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä. Laatukriteereiden tavoitteena on tukea myös opetuksen järjestäjän ja kaupungin eri yksiköiden välistä yhteistyötä oppilaiden kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Perusopetuksen laatukriteerit sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteerit muodostavat 13 laatukortista. Rakenteiden laatu kuvastaa ulkoisia olosuhteita eli ns. laadun kehittämisen kehystekijöitä. Rakenteiden laatu muodostuu neljästä osa-alueesta: johtaminen henkilöstö taloudelliset resurssit arviointi Toiminnan laatu kuvastaa oppilaan kokeman toiminnan laatua. Oppilas kohtaa laadun opetusta koskevien päätösten ja käytännön toteutuksen kautta. Oppilaan kohtaama toiminnan laatu muodostuu yhdeksästä osa-alueesta: opetussuunnitelman toteuttaminen opetus ja opetusjärjestelyt oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki osallisuus ja vaikuttaminen kodin ja koulun yhteistyö fyysinen oppimisympäristö oppimisympäristön turvallisuus perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta koulun kerhotoiminta Laatukriteerit vastaavat ensisijaisesti kysymykseen, millaista toiminnan tulisi olla. Toiminnasta etsitään keskeisimmät laatutekijät eli ne tekijät, jotka ovat olennaisimmin yhteydessä toimintaan ja lopputulokseen. Laatukriteerit antavat jäsennellyn kokonaiskuvan perusopetuksen laatutekijöistä ja käsitteistä opetuksen järjestäjälle, yksiköille, sidosryhmille, yksiköiden esimiehille, opettajille ja huoltajille. 4

6 4. Johtaminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu koulutuksen toteutuksesta. Toiminnan johtaminen ja suunnittelu muotoutuvat paikallisesti hallinto-, toiminta- tai johtosäännön pohjalta kansallisen lainsäädännön ja normien mukaisesti. Johtamisessa noudatetaan hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Opetustoimen ja johdon keskeisenä tehtävänä on edistää esi- ja perusopetuksen strategiaa ja perustehtävän toteutumista sekä luoda hyvät ja tasapuoliset edellytykset kasvattamiselle ja opettamiselle. Johtamiseen kohdistuvat odotukset liittyvät toiminnan perustana olevan arvopohjan lujittamiseen, ilmentämiseen ja arvotietoisuuden vahvistamiseen, tavoitteiden selkeyttämiseen ja yhteisen kehittämissuunnan toteuttamiseen. Johtamisessa on keskeistä tunnistaa yhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogiikkaan suuntautuvaa johtamista. Johtamiseen kuuluvia tärkeitä toiminta-alueita ovat henkilöstön rekrytointi, osaamisen kehittäminen, kannustava, osallistava ja vuorovaikutteinen toimintatapa, luottamuksen rakentaminen ja keskeisten sidosryhmien ja muiden hallinnonalojen kanssa aktiivisesti tehtävä yhteistyö. Johtajuutta tuetaan ja kehitetään pitämällä esi- ja perusopetusta koskevat strategiat ja suunnitelmat ajan tasalla sekä sitouttamalla koko henkilökunta niiden noudattamiseen. Johtaminen on osallistavaa, ajantasaista ja kehittyvää. Johto tukee aktiivisesti yksikön perustehtävän toteuttamista. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että opetuksen järjestämisen kehittämiselle on selkeät ja kaikilla tiedossa olevat tavoitteet. Yksikön johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yksiköiden toiminnan suunnittelu on yhdistetty johtamiseen luomalla, ylläpitämällä ja kehittämällä rakenteet ja menettelytavat. Toimintakulttuuri tukee kokeilevaa ja innovatiivista kasvatuksen ja opetuksen kehittämistä. Yksiköissä on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä. 5

7 5. Henkilöstö Henkilöstö, joka täyttää kelpoisuussäännökset ja vastaa kunkin yksikön toiminnan tarpeita, on laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen sekä toiminnan kehittämisen tärkeä voimavara. Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, esiopetuksen yksiköiden esimiehet, opettajat, lastentarhanopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit, koulukuraattorit, koulunkäyntiavustajat, nuorisotyöntekijät sekä muut kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt. Yksikön tarpeiden mukainen riittävä määrä kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen kasvatuksen ja opetuksen sekä eri ammattiryhmien välisen yhteistyön. Kasvatus- ja opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen ovat riittävät suhteessa jokaisen yksikön tarpeisiin. Henkilöstö on kelpoista ja työsuhteet ovat pitkäaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Kaupungin henkilöstösuunnitelman avulla varaudutaan tuleviin henkilöstötarpeisiin. Tunnistetaan nykyisen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaaminen ja sen kehittämistarpeet sekä otetaan ne huomioon varaamalla riittävät resurssit suunnitelmalliseen kouluttautumiseen. Työhyvinvointia edistetään, kehitetään ja arvioidaan kunkin yksikön tarpeiden ja toiveiden mukaisesti sekä yksiköiden että opetuksen järjestäjän tasolla. Yksiköiden johdon ja henkilöstön pedagogista osaamista tuetaan ja kehitetään varaamalla riittävät resurssit kouluttautumiseen yksikön tarpeiden mukaisesti. Henkilöstölle on tarjolla käytettävien resurssien puitteissa uusimpaan tutkimukseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön perustuvaa kasvatustieteellistä, koulun toimintaa koskevaa, kasvatusta ja opetusta tukevaa täydennyskoulutusta, työnohjausta ja osaamista tukevia kehittämisprojekteja. Työnantajan järjestämää täydennyskoulutusta ovat muun muassa perehdyttämiskoulutus, virka- tai työsuhdesopimukseen kuuluva koulutus sekä muu vastaava koulutus. Työaika- ja sijaisjärjestelyt toteutetaan siten, että ne mahdollistavat henkilöstö- ja täydennyskoulutukseen osallistumisen. Työnantajan tuki on tarpeen myös silloin, kun kouluttautuminen perustuu henkilöstön omaehtoiseen itsensä tai työnsä kehittämiseen. 6

8 6. Taloudelliset resurssit Kasvatusta ja koulutusta ohjataan lainsäädännön, opetussuunnitelmien, arvioinnin ja erilaisen tiedollisen ohjauksen lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusjärjestelmien avulla. Iisalmen kaupunki ja sivistyspalvelukeskus vastaavat esi- ja perusopetuksen käytännön järjestämisestä lainsäädännön mukaisesti. Taloudellinen tilanne ja esimerkiksi henkilöstön lomauttaminen eivät vaikuta opetuksen järjestäjän velvollisuuteen huolehtia siitä, että opetusta koskevaan lainsäädäntöön ja niiden nojalla annettuihin alempiasteisiin säännöksiin kirjatut tavoitteet ja opetukseen osallistuvan subjektiiviset oikeudet toteutuvat. Näihin oppilaan oikeuksiin kuuluu opetuksen lisäksi oikeus oppilashuoltoon ja turvalliseen opiskeluympäristöön. Kasvatus- ja opetustyön toteuttamisesta opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmiin perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä kuten oppitunneista, työajoista ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Esi- ja perusopetuksen yksiköiltä edellytetään itseohjautuvuutta ja oman toiminnan tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointia. Opetuksen järjestäjä tukee strategian sekä toiminnan ja talouden suunnitelmien toteuttamista ohjaamalla resursseja yhteisesti yksiköiden kanssa tärkeiksi sovittuihin toiminnan ja kehittämisen osa-alueisiin. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että kasvatus- ja koulutusresurssit on kohdistettu asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resursseja on riittävästi tuotettujen kasvatusja koulutuspalveluiden määrän, laadun ja palvelutuotannon rakenteen sekä organisoinnin kannalta. Esimiesten talouden johtamista ja taloushallinto-osaamista ylläpidetään ja kehitetään esimerkiksi perehdyttämisellä, koulutuksilla ja huolehtimalla ohjeiden ja ohjelmien ajantasaisuudesta ja saatavuudesta. Esiopetusyksiköitä ja kouluja tarkastellaan taloudellisina yksikköinä ja yksikön esimiehen toimintaa tuetaan taloushallinnossa. Esi- ja perusopetuksen vaikuttavuutta seurataan suunnitelmallisesti arvioimalla lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja osaamisen kehittymistä ja muutoksia. Osaamisen ja hyvinvoinnin muutoksiin reagoidaan ohjaamalla riittävästä resursseja ilmenneiden tarpeiden mukaisesti. 7

9 7. Arviointi Kasvatuksen ja koulutuksen arviointijärjestelmän tavoitteena on hankkia ja analysoida tietoa koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi, oppilaiden oppimisen edellytyksien parantamiseksi sekä opetustoimen henkilöstön ja yksiköiden kehittämisen tueksi. Esi- ja perusopetuksen arviointijärjestelmä muodostuu kansallisista oppimistulosten arviointi- ja seurantaarvioinneista, muista ulkopuolisista arvioinneista, opetuksen järjestäjän ja yksiköiden itsearvioinnista sekä arvioinnin eettisistä periaatteista. Arviointijärjestelmän perustan muodostaa monipuolinen itsearviointi, jota muut arviointijärjestelmät tukevat. Yksikön tulee tiedottaa riittävästi oppilaille ja huoltajille suoritusten arviointiperusteista. Oppilaan monipuolisella arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteuttamista sekä kannustetaan, ohjataan ja vahvistetaan oppimistaitoja. Oppilasarvioinnin kokonaisuus muodostuu esimerkiksi välittömästä työskentely- tai oppituntipalautteesta, muusta oppilaan ja huoltajan saamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta, arviointikeskusteluista sekä todistuksista. Oppilas tietää, millä perusteella hänen suorituksiaan arvioidaan. Arviointi on säännöllistä, suunnitelmallista, systemaattista ja monipuolista. Opetuksen järjestäjän ja yksiköiden tuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämiseen sekä toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Kehittämiskohteet ja kehittämisen tavoitteet valitaan opetuksen järjestäjän ja yksiköiden kanssa yhteistyössä. Keskeinen arviointitieto saatetaan opetuksen järjestäjän, henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tietoon noudattamalla hyvän hallinnon mukaista avointa ja vuorovaikutteista tiedottamista. Arvioinnin kriteereiden mukaisesti yksikön toiminnan arviointiin otetaan kulloinkin valittavan painopistealueen tai yksikön tarpeiden mukaisesti riittävä määrä sidosryhmiä. Oppilaat ja huoltajat osallistuvat arviointiin ja sen kehittämiseen opetuksen järjestäjän ja yksiköiden yhdessä sopimien periaatteiden sekä opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. Yksikön johtaja vastaa oppilaiden ja huoltajien osallistamisesta. Osallistaminen on aktiivista ja tavoitteellista. 8

10 8. Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetussuunnitelma on strateginen pedagoginen asiakirja, jonka kautta yksiköiden toiminta liittyy opetuksen järjestäjän muuhun toimintaan ja kehittämiseen. Paikallinen opetussuunnitelma rakentuu esi- ja perusopetuksen tavoitteet ja tuntijaon määrittäville valtioneuvoston asetuksille, valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin sekä Iisalmen kaupungin lapsia, nuoria sekä kasvatusta ja opetusta koskeviin päätöksiin ja strategisiin linjauksiin. Opetussuunnitelma laaditaan yhtenäistä esi- ja perusopetusta varten ja se voi sisältää yhteisiä osioita muiden kuntien kanssa. Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti. Valtakunnallisiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin pohjautuva paikallinen opetussuunnitelmatyö toteutetaan prosessina, johon osallistetaan oppilaat, huoltajat sekä muut keskeiset toimijat ja yhteistyötahot. Opetussuunnitelmatyötä sekä kasvatuksen ja opetuksen sisällön kehittämistä tehdään tarvittaessa kokonaan tai osittain alueellisesti. Yhteistyö muiden opetuksen järjestäjien kanssa on tiivistä. Koko kaupungin yhtenäinen opetussuunnitelmakokonaisuus takaa riittävän tuen siirtymävaiheessa sekä yhteistyömahdollisuudet yksiköiden ja toimijoiden välillä. Yhteistyö eri yksiköiden kasvatus- ja opetushenkilöstön kesken toimintalinjojen toteuttamista ja kehittämistä varten on resurssoitu riittävästi. Huolehditaan siitä, että paikalliset opetussuunnitelmat toteutuvat opetuksessa. Kasvatus- ja opetushenkilöstö tuntee opetussuunnitelman sisällön riittävästi ja tarkastelee omia ja koko yksikön oppisisältöjä, työkäytänteitä ja materiaaleja jatkuvasti suhteessa opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmatietoisuuden ylläpitäminen on toimintatapa koko esi- ja perusopetuksessa. Huoltajille esitellään lukuvuoden alussa ko. vuosiluokan opetussuunnitelman tavoitteet ja oppimisen kriteerit. Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus ovat oppilaille ja huoltajille riittävää ja monipuolista. 9

11 9. Opetus ja opetusjärjestelyt Esi- ja perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Esi- ja perusopetuksen tulee olla oppilaiden kannalta opetussuunnitelmallisesti yhtenäistä riippumatta siitä, millaisissa hallinnollisissa yksiköissä kasvatus ja opetus järjestetään. Esi- ja perusopetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Opiskelutaitoja ja oman toiminnan ohjausta vahvistetaan koko esi- ja perusopetuksen ajan oppilaan kehitystasoa vastaavalla tavalla. Keskeistä on oppilaan oppimishalun ja itseluottamuksen sekä oppimisen, ajattelun ja yhdessä työskentelyn vahvistaminen. Yksiköiden esimiehille opetussuunnitelma on pedagogisen johtamisen keskeisin työkalu, henkilöstölle se on omien työtavoitteiden perusta. Opetussuunnitelma antaa kaikki tarpeelliset perustiedot esi- ja perusopetuksen toiminnasta muun muassa koteihin ja yhteistyökumppaneille. Opetussuunnitelma ohjaa opetuksen suunnittelua, toteuttamista ja oppilaan arviointia. Opetuksen järjestäjä tukee yksiköiden mahdollisuutta opetussuunnitelman tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen huolehtimalla kasvatuksen ja opetuksen riittävästä resurssoinnista. Yksikön esimies tukee kasvatus- ja opetustoiminnan kehittymistä, luo aktiivisesti mahdollisuuksia opetushenkilöstön pedagogisille ratkaisuille ja huolehtii kasvatus- ja oppimateriaalien jatkuvasta päivittämisestä. Kasvatus- ja opetushenkilöstön ammatillisesta kehittämisestä ja kehittymisestä huolehditaan säännöllisillä ja suunnitelmallisilla koulutuksilla. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon sekä oppilaiden tarpeet ja edellytykset että eri tiedonalojen tavoitteille ominaiset työskentelyvaatimukset antamalla esi- ja perusopetuksen yksiköille tarkoituksenmukaiset tilat, varusteet ja materiaalit. Ryhmäkoot säilytetään kohtuullisina. Ryhmien enimmäiskoot määritellään talousarvion laatutavoitteissa. Ryhmien muodostamisessa otetaan huomioon tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, yhdys-, erityis- ja erikoisluokat sekä muu erityisiä materiaaleja tai resursseja tarvitseva toiminta. Yksikön toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi perustuu arviointisuunnitelmaan. Oppilasarviointi on kannustavaa sekä monipuolista ja se perustuu opetussuunnitelmassa määrättyihin tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kriteereihin tai yksilöllisiin tavoitteisiin. Arviointikäytänteet tukevat kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja oppilaiden yhdenvertaista kohtelua. 10

12 10. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Laadukas esi- ja perusopetus sekä kasvun ja oppimisen yleinen ja tehostettu tuki ehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Painopistettä tulee siirtää nykyistä selkeämmin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa samalla oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta. Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeen liittyy oleellisesti moniammatillinen oppilashuoltotyö, joka on luottamuksellista, suunnitelmallista ja avointa vuorovaikutusta eri ammattiryhmien kesken. Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen tarkoittavat käytännössä yhteistyötä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan kasvun ja oppimisen tukea ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilaanohjausta antavat kaikki oppilasta kasvattavat ja opettavat. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä, edistetään oppimisvalmiuksien kehittymistä ja opintojen etenemistä. Oppilaanohjaukseen kuuluu opiskelutaitojen opettaminen ja erilaisissa vaikeuksissa auttaminen sekä yläluokilla ammatinvalinnan ohjaus ja työelämävalmiuksien kehittäminen. Kouluruokailu on olennainen osa kasvatus- ja opetustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä. Riittävä, terveellinen ja maukas päivittäinen ruokailu kiireettömästi nautittuna lisää oppilaiden viihtyvyyttä. Tehostettu ja erityinen tuki järjestetään Iisalmen esi- ja perusopetuksessa voimassa olevien opetussuunnitelmien mukaisesti kunkin yksikön mahdollisuudet ja oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Oppilashuoltopalvelut toteutuvat Ylä-Savon oppilashuollon käsikirjan mukaan jokaisen kasvatusta ja opetusta toteuttavan yksikön mahdollisuudet huomioiden. Opetuksen järjestäjä huolehtii riittävästä tuntikehyksestä. Yksikön johtaja huolehtii opettajien, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen henkilöstöresurssien suositusten mukaisuudesta. Kodin ja esiopetuksen/koulun suunnitelmallinen yhteistyö korostuu kaikessa oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Esi- ja perusopetusyksiköillä on yhteistyössä aktiivinen rooli. Kaikki oppilasta koskeva luottamuksellinen tieto kirjataan säädösten mukaisesti. Nivelvaiheyhteistyö on suunnitelmallista ja sitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Yläkouluissa seurataan oppilaiden jatko-opintoihin sijoittumista ja kiinnittymistä. 11

13 11. Osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskeviin asioihin edistävät lasten ja nuorten kasvamista aktiivisiksi kansalaisiksi sekä antavat valmiuksia toimia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Luomalla, ylläpitämällä ja kehittämällä osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia heitä itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon esi- ja perusopetuksen yksiköissä kehitetään osallisuutta ja vaikuttamista tukevaa toimintakulttuuria. Vaikuttaminen liittyy arviointiin ja johtamiseen, mikä parantaa yksikön toiminnan laatua ja lisää osallistumismahdollisuuksia. Lasten ja nuorten vaikuttaminen toimii myös päättäjiin päin tiedottamisen keinona ja antaa ajatuksia ja näkökulmia päätöksenteon tueksi. Keskeinen kasvuun ja oppimiseen kuuluva tekijä on sosiaalinen vuorovaikutus, joka toteutuu sekä yksikön toimintakulttuurissa että muiden toimijoiden kanssa. Osallisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kulttuuritietoisuus ehkäisevät syrjäytymistä. Osallisuutta tuetaan kasvatus- ja opetustilanteissa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön välistä vuorovaikutusta tuetaan riittävän pienillä opetusryhmillä, vuorovaikutteisilla kasvatus- ja opetusmenetelmillä, oppilaskuntatoiminnalla, kerhoilla ja muulla ohjatulla toiminnalla. Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja huoltajien osallisuutta arvostava. Tarvittaessa toiminnan suunnitteluun ja organisointiin otetaan mukaan koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja. Opetuksen järjestäjä, yksiköt ja henkilöstö kehittävät suunnitelmallisesti osallisuutta ja vaikuttamista tukevaa toimintakulttuuria ja huolehtivat sen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Yksikön esimies vastaa siitä, että oppilaiden vaikuttamistoiminnan toteuttamiselle ja edistämiselle sovitaan tavoitteet yksikön tarpeet ja oppilaiden ikäkausi huomioiden yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa ja nämä toiminnan tavoitteet tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa. Oppilaiden mielipiteitä kuullaan heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Huolehditaan ohjauksen riittävistä resursseista. Luodaan mahdollisuuksia oppilaiden monipuoliselle osallisuudelle ja vaikuttamismahdollisuuksille oppilaiden ikäkausi huomioiden. 12

14 12. Kodin ja esi- ja perusopetuksen yhteistyö Toimiva, toisia arvostava ja lähtökohdiltaan myönteinen esi- ja perusopetusyksikön ja kodin yhteistyö on keskeinen lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja esi- ja perusopetuksen yksiköiltä suunnitelmallista kasvatuskumppanuutta eli yhteisistä tavoitteista sopimista ja yhdessä toimimista terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. Yhteistyössä käytetään lapsen ja kodin tarpeita palvelevia toimintamuotoja. Yhteistyötä tehdään sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilötasolla yhteistyö on yksittäisen oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytysten tukemista. Yhteisötasolla huoltajat ovat mukana kehittämässä esi- ja perusopetusyksikön toimintaa sekä tukemassa yhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Esi- ja perusopetuksen yksikön esimies vastaa yhteistyön johtamisesta ja koordinoinnista. Yhteistyön tulee tarjota mahdollisuuksia myös huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan lapsensa arkeen. Yhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja sisällöt määritellään Iisalmen kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Esi- ja perusopetuksen yhteistyö kotien kanssa on aktiivista ja suunnitelmallista, lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että kodin ja esi- ja perusopetuksen yksikön yhteistyö huomioidaan opettajien työajoissa. Yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien tai heidän edustajiensa ja oppilaiden kanssa. Yhteistyön tulee olla riittävää ja monipuolista suhteessa oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Esi- ja perusopetuksen yhteistyötä kotien kanssa tehdään sekä esi- ja perusopetuksen yksikön ja luokan/ryhmän että oppilaan tasolla. Viestinnässä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Henkilöstöllä on riittävästi tietoa, taitoa, tahtoa sekä tukea ja ohjausta yhteistyön toteuttamiseen. Yksiköissä voidaan tehdä myös erillinen kodin ja esi- ja perusopetuksen yhteistyötä koskeva suunnitelma. 13

15 13. Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat esi- ja perusopetuksen yksiköiden tilat, välineet ja oppimateriaalit sekä rakennettu lähiympäristö ja ympäröivä luonto. Toimiva ja motivoiva fyysinen oppimisympäristö edistää lasten ja nuorten oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä vaikuttaa merkittävästi oppilaiden viihtymiseen. Fyysisen oppimisympäristön laadun kehittämisessä merkityksellisiä ovat oppimista monipuolisesti ja laajasti edistävät tilaratkaisut. Opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavien yhteistyötahojen kanssa tilojen ajanmukaisuudesta, kunnossapidosta ja korjauksista. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon käytännöllisyyden lisäksi myös viihtyisyys ja esteettisyys. Tieto- ja viestintätekniikan laitteistot tukevat oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista kasvua ja monipuolista oppimista sekä edistävät työelämälähtöisyyttä. Kaikissa hankinnoissa ja toiminnoissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Opetuksen järjestäjä huolehtii fyysisen oppimisympäristön kehittämisestä niin, että se edistää tervettä kasvua ja oppimista. Päiväkoti- ja koulurakennusten laajoista peruskorjauksista ja uudisrakentamisesta laaditaan yhteistyössä teknisen viraston kanssa Esi- ja perusopetuksen pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Kalusteiden ja välineiden uudistamisesta laaditaan keskipitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Oppimisympäristöjen sisätilojen terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi huomioon otetaan tilojen viihtyisyys ja ergonomia sekä ulkoalueet ja lähiympäristö. Esi- ja perusopetustilat mahdollistavat erilaiset toiminnot ja joustavat ryhmittelyt. Myös varsinaisen toiminnan ulkopuolinen käyttö on mahdollistettu laajasti. 14

16 14. Oppimisympäristön turvallisuus Lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää, että hän tuntee kuuluvansa koko yksikön ja luokan/ryhmän sosiaaliseen yhteisöön, kokee turvallisuutta ja luottamusta sekä saa myönteistä palautetta opettajilta, muilta aikuisilta ja vertaisoppijoilta. Hyvinvointia ja turvallisuutta kehitetään kodin ja esi- ja perusopetusyksikön, eri ammattiryhmien ja eri hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä. Esi- ja perusopetuksessa turvallisuus rakentuu aikuisten ja oppilaiden välisessä vuorovaikutusprosessissa. Hyvät ihmissuhteet kannustavat osallistumiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja vastuullisuuteen. Hyvä ilmapiiri edistää niin oppilaan kuin koko yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia, oppimista ja työskentelyä. Esi- ja perusopetuksessa ehkäistään ennalta oppilaiden ongelmia, toimitaan suunnitelmallisesti kiusaamisen vastaisesti ja varhaisen puuttumisen periaatteiden mukaisesti. Oppimisympäristöön kuuluvat myös koulumatkat. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että esi- ja perusopetuksen työskentely-ympäristöt ovat turvallisia, ja huolehtii tilojen tarpeellisesta kunnossapidosta ja korjauksista yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Esi- ja perusopetuksen yksiköissä on ajan tasalla olevat turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat, mallit ja ohjeet. Yksikön esimies vastaa siitä, että suunnitelmat, mallit ja ohjeet ovat henkilökunnalla ja oppilailla tiedossa, helposti saatavilla ja ne päivitetään säännöllisesti. Esimies vasta siitä, että yksikössä harjoitellaan säännöllisesti poikkeavia tilanteita, jotta henkilöstö osaa toimia poikkeavissa tilanteissa ohjeiden mukaisesti. Henkilöstön ensiaputaidot ovat ajan tasalla ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Peruskouluissa on oppilaiden kanssa yhdessä valmistellut järjestyssäännöt, ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti oppilaiden ja huoltajien kanssa. Arviointi toteutetaan yksikön tarpeiden ja oppilaiden ikätaso huomioiden. Opetuksen järjestäjä ja yksiköt kehittävät turvallisuutta parantavia työ- ja toimintatapoja sekä arvioivat niitä. Turvallisuuteen kuuluu myös tietoturvallisuus. 15

17 15. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta toteutetaan voimassa olevien perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee esi- ja perusopetuksen perustehtävää ja luo lapselle eheän ja tasapainoisen päivän. Toiminnassa edistetään lasten tasa-arvoisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Toiminta tukee lapsen koulunkäyntiä, oppimista ja sosiaalista kasvua ja kehitystä, vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Toiminnalla on erityinen luonne, sillä se perustuu vapaaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaa-ajalle. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa tarjotaan lapsille ilmipiiriltään kiireetön, turvallinen, laadukas ja monipuolinen oppimis- ja kasvuympäristö, jossa korostuvat hyvät ihmissuhteet ja tilojen suunnitelmallinen käyttö. Perusopetuksen iltapäivätoiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti 1 2-luokkalaisille sekä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten osalta yhdeksään ikävuoteen saakka. Lisäksi viheralueilla iltapäivätoiminnassa on mukana myös esioppilaita. Muutoin esioppilaiden iltapäivähoito on järjestetty päiväkodissa normaaleissa päiväkotiryhmissä. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Toiminta on suunnitelmallista, huomioi paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet. Toiminnalle on osoitettu riittävästi resursseja ja tiloja. Henkilökunta on ammattitaitoista. Yhteistyö perusopetuksen kanssa on toimivaa. Toiminnan tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Toimintaa on riittävästi tarjolla tarvitseville ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä. Toiminnasta tiedotetaan riittävästi huoltajilla ja muille yhteistyötahoille. 16

18 16. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä perusopetusta tukevaa tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yksilöllisyyteen kasvamista. Kerhotoiminta voi parhaimmillaan olla oppilashuollollinen syrjäytymistä ehkäisevä tukimuoto. Koulun kerhotoiminta on oppilaille monipuolista ja laadukasta vapaa-ajantoimintaa. Kerhotoiminnan laatu edellyttää toiminnan hyvää organisointia, resurssointia, tavoitteellisuutta ja vahvaa järjestäjien ja ohjaajien sitoutumista. Laadukas kerhotoiminta edellyttää hyvää suunnittelua ja ammattitaitoisia kerhonohjaajia. Kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin, tarjoaa mielekästä toimintaa ja uusia kiinnostuksen kohteita koko perusopetuksen ajan. Opettajille kerhotoiminta antaa mahdollisuuden hyödyntää ja kehittää omaa opettajuuttaan ja osaamistaan sekä innovatiivisia opetus- ja ohjausmetodeja. Toiminnan tärkeänä tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja opettaja-oppilassuhdetta sekä kehittää opettajien välistä yhteistyötä. Opetuksen järjestäjä on sitoutunut pitkäjänteisesti kerhotoiminnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Kehittämistyötä tulee arvioida ja hyödyntää kerhotoiminnan kehittämisessä. Kerhotoimintaa koordinoidaan ja kehitetään eri koulujen ja hallinnonalojen, kolmannen sektorin toimijoiden ja koulujen sidosryhmien yhteistyönä. Kerhotoiminta huomioi oppilaiden ja koulujen erilaiset tarpeet. Kerhotoiminta on laadukasta ja monipuolista ja sitä voidaan käyttää osana yleistä, tehostettua tai erityistä tukea, jolloin se niveltyy osaksi oppilaan turvallista koulupäivää. Ohjaajilla on riittävä osaaminen ryhmän ja yksilön sekä kerhon sisällön hallintaan. Yhteistyö on toimivaa ja kaikilla toimijoilla on yhteiset toimintaperiaatteet oppilaiden ohjaamisessa ja toiminnan järjestämisessä. Kerhotoimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Kerhotoiminnasta tiedotetaan tehokkaasti ja monipuolisesti. 17