TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET..."

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYS 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE TYÖSSÄKÄYNTI LIIKKUMISKÄYTTÄYTYMINEN SUOMALAISTEN KULKUTAVAT ERI KULKUTAPOJEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET LOIMAAN SEUDULLA LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA TIE- JA KATUVERKKO JA TIELIIKENNE Tieverkon toiminnallinen luokitus Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Yleisen tieverkon tila Kadut KÄVELY JA PYÖRÄILY Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset yhdyskuntarakenne ja palvelut Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet YKSITYISTIET RATAVERKKO JA JUNALIIKENNE JOUKKOLIIKENNE LIIKENNETURVALLISUUS ONNETTOMUUSTILANNE LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEET YMPÄRISTÖ POHJAVEDET LIIKENTEEN MELU JA TÄRINÄ UUSIEN VÄYLÄHANKKEIDEN LUONTOVAIKUTUKSET MAISEMATIET RAHOITUS TIEHALLINNON RAHOITUS KUNTIEN RAHOITUS RATAHALLINTOKESKUKSEN RAHOITUS LÄÄNINHALLITUKSEN RAHOITUS KELAN RAHOITUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET TAVOITTEIDEN ASETTELUSTA LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMINTALINJAN LÄHTÖKOHTIA JA REUNAEHTOJA LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET SUURTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN TOTEUTTAMISNÄKYMÄT PERUSTIENPIDON INVESTOINTIEN PAINOTUS JA RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VANHOJEN TEIDEN ASEMA JUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISPOLKU JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISLINJAUKSET LIITTEET 2

4 ESIPUHE Loimaan liikennejärjestelmän taustaselvitys Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat on tehty palvelemaan sen jälkeen laadittua Loimaan seudun liikennestrategiaa ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa. Selvityksen alustava luonnos kävi kesällä 2004 laajalla kommenttikierroksella seudun kunnissa ja muissa sidosryhmissä. Nyt käsissä oleva julkaisu on kommenttien perusteella muokattu lopullinen taustaselvitys. Tämän taustaselvityksen lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittiin kolme laajempaa erillistä osaselvitystä: 1. Joukkoliikenne ja matkaketjujen kehittäminen, jossa on kuvattu Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet. 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu Loimaan seutukunnan yksityisteiden tienpidon nykytila ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä kehittämistarpeita. 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu, jossa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Taustaselvityksen laatimista ja samalla koko liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä ohjanneen projektiryhmän kokoonpano on seuraava: Aimo Suikkanen, puh.joht. Kosken kunta Jorma Kopu Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Tapio Mikkola Loimaan kaupunki Seija Niskala Loimaan kaupunki Kari Jokela Pöytyän kunta Sami Suikkanen Seutu-hanke ( saakka) Pasi Oksanen Seutu-hanke ( alkaen) Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Toivo Javanainen Turun tiepiiri Hanna Kari Turun tiepiiri Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Arja Aalto Ratahallintokeskus Peter Ulmanen Linja-autoliitto Konsulttina työssä on ollut Linea Konsultit Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä dipl.ins. Annu Korhonen. Lähtötietojen kokoamisesta ja paikkatietotarkasteluista ovat vastanneet HM Mikko Seila ja tekn. yo. Niklas von Schanz. 3

5 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä ja liikennejärjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden edistämisestä. Tämä nykytilan ja tulevaisuudennäkymien analyysin sisältävä taustaselvitys on osa Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Selvitykseen on koottu liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtötiedot tiiviiksi ja havainnolliseksi kokonaisuudeksi helpottamaan varsinaisen liikennestrategian laatimista ja tukemaan sidosryhmien välistä keskustelua strategian painopisteistä. Taustaselvitykseen on pyritty mahdollisimman laajasti kokoamaan erilaisia aikaisemmissa suunnitelmissa jo olevia tai sidosryhmien esiin nostamia liikennejärjestelmän kehittämistarpeita. Tarpeita on paljon, eikä lähivuosien aikana ole resursseja toteuttaa kuin pieni osa niistä. Siksi varsinaisessa liikennestrategiassa keskeinen tehtävä on tämän selvityksen sisältämän laajan toimenpidejoukon priorisointi realistiseksi toimenpideohjelmaksi. Luvuissa 8-10 on kuvattu toimenpideohjelman laatimista ohjaavia lähtökohtia, tavoitteita ja reunaehtoja. Kuva 1.1. Loimaan seudun kunnat 4

6 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS 2.1. Liikenneverkon ja aluerakenteen kehitys Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Seutukunnan keskus on sen koillisosassa sijaitseva Loimaan kaupunki. Loimaan kaupunki ja kunta yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Loimaan kaupunki. Myös Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Pöytyä. Kuva 2.1. Loimaan seutukunnan sijainti. Seutukunnan eteläisimmät kuntakeskukset Aura ja Tarvasjoki sijaitsevat runsaan 30 kilometrin etäisyydellä Turusta. Loimaan keskustasta on matkaa Turkuun 66 kilometriä ja Tampereelle 93 kilometriä. Forssaan on matkaa 37 kilometriä ja sieltä edelleen 110 kilometriä Helsinkiin. 5

7 Liikenneyhteyksien näkökulmasta Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan: Loimaan kaupunki ja kunta, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Turku-Toijala rautatiehen ja Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna 1876 valmistuneen Turku Toijala Tampere radan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin valtatie 9:n rakentamisen myötä siitä muodostui myös tieliikenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. Aiemmin historiassa Loimaan seutu on ollut Satakuntaa ja Loimaiden ja Alastaron tieyhteydet ovat tukeutuneet Loimijokea seuraavaan vanhaan tieyhteyteen Satakunnasta Forssaan ja Uudellemaalle. Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin ja edelleen Tampereelle (vanha Turun/Tampereentie). Nykyisin tämän tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rinnalle rakennettu, valtatieltä 9 Aurassa erkaneva, kantatie 41. Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä toimii Liedon Asemanseudulla valtatieltä 9 erkaneva Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat seuraavat perustuvat historiallisiin Yläneen-Säkylän ja Turun-Paattisten tieyhteyksiin, mutta ne yhdistävä Paattisten ja Yläneen välinen keskiosa rakennettiin vasta 1940-luvulla. Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet historiallisen Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alueen tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle rakennettu Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen johtava päätieyhteys, valtatie 10. Pohjois-eteläsuunnassa Loimaan seutua palvelee edellä kuvattu tiheä ja hyvätasoinen pääja seututieverkko. Sen sijaan seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava maantie 224 (ns. Hakutie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seututie (maantie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kuitenkin toteuttamatta Lapin ja Hinnerjoen sekä Yläneen ja Loimaan välisten tieyhteyksien parantaminen seututietasoisiksi. Kuvassa 2.2 on esitetty asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle. Radan myötä syntynyt Loimaan kaupungin keskusta ja sitä vanhempi Loimaan kunnan keskusta Hirvikoski muodostavat lähes yhtenäisen taajama-alueen. Väestökeskittyminä erottuu kuntakeskusten lisäksi vanha nauhamainen jokivarsia noudattelevien teiden varsiin kehittynyt asutusrakenne Aurajokilaaksossa (Lieto-Aura-Riihikoski-Oripää), Paimionjokea seuraavan Hämeen Härkatien varrella (Tarvasjoki-Marttila-Koski), Tarvasjokilaaksossa (Tarvasjoki- Karinainen), Yläneenjoen varrella (Yäne-Uusikartano) ja Loimijoen varrella (Loimaa- Alastaro). Myös Alastarolta Melllilän kautta Kosken tuntumaan ulottuvan Niinijoen varsi hahmottuu harvempana nauhamaisena rakenteena. Turku-Toijala radanvarsi puolestaan rakentuu helminauhamaisesti vanhoista asemapaikkakunnista Aura-Kyrö-Mellilä-Loimaa. Taajamien yhdyskuntarakennetta ja maankäytön kehittämistä on tarkasteltu tarkemmin erillisessä osaselvityksessä. 6

8 Kuva 2.2. Asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle v (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri) Väestönkehitys ja -ennuste Asukasmäärän kehitys Loimaan seutukunnan 12 kunnassa oli vuoden 2003 lopussa yhteensä asukasta. Näistä 35 % asui vuoden 2005 alussa yhdistyvien Loimaan kaupungin ja kunnan alueella. Myös Pöytyän ja Karinaisten kunnat yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Tämän uuden Pöytyän asukasluku on yhteensä 17 % koko seutukunnan asukasmäärästä. 7

9 asukasluku osuus seutukunnan väestöstä asukasluvun muutos Alastaro % - 8,9 % Aura % + 8,7 % Karinainen % + 3,1 % Koski Tl % - 6,7 % Loimaa % - 0,1 % Loimaan kunta % - 7,5 % Marttila % - 9,0 % Mellilä % - 7,7 % Oripää % - 4,0 % Pöytyä % - 2,7 % Tarvasjoki % + 3,1 % Yläne % - 8,7 % Loimaan seutu % - 3,2 % Seutukunta Koko maa 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, Kuva 2.3. Väkiluvun kehitys Loimaan seutukunnassa ja koko maassa v suhteutettuna vuoteen Seutukunnan asukasmäärä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Kokonaisuutena se on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut noin 3 %. Väestökehitys kuitenkin poikkeaa selvästi seudun eri osissa. Aura, Tarvasjoki ja Karinainen ovat selvästi kasvavia Turun pendelikuntia. Myös Pöytyältä käydään paljon Turussa töissä ja kunnan väkiluku on pitkällä aikavälillä ollut lievässä nousussa. Oripäässä, Marttilassa, Koskella, Mellilässä ja Yläneellä tasainen, lievästi vähenevä väestönkehitys. Näistä kunnista erityisesti Yläneellä on Turkuun pendelöivien osuus suuri. Koskelta ja Marttilasta pendelöidään merkittävästi myös Saloon. Väestöltään selvästi väheneviä kuntia ovat olleet Loimaan kunta ja Alastaro. 8

10 Loimaan kaupunki on ollut selvä kasvukunta 1990-luvulle saakka, sen jälkeen kehitys on ollut melko tasaista. Loimaan kaupungin ja kunnan yhteenlaskettu väestömäärä on pitemmän aikaa pysynyt lähes ennallaan. Väestömuutos suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta 1500 Väestömuutos Aura Loimaa Tarvasjoki Karinainen Pöytyä Oripää Marttila Koski Yläne Mellilä Loimaan kunta Alastaro Etäisyys Turkuun [km] Kuva 2.4. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v suhteessa kuntakeskuksen etäisyyteen Turusta. Väestömuutos suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta Väestömuutos Aura Tarvasjoki Karinainen Pöytyä Oripää Loimaa Marttila Yläne Koski Mellilä Alastaro Loimaan kunta Etäisyys Turkuun [km] Kuva 2.5. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v suhteessa kuntakeskuksen etäisyyteen Turusta. 9

11 Tarkasteltaessa väestömuutosta vuosina suhteessa etäisyyteen Turusta nähdään, että kasvavia kuntia ovat olleet alle 50 kilomerin työssäkäyntimatkan etäisyydellä Turusta sijaitsevat kunnat. Poikkeuksena on noin 40 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Marttila, jossa asukasluku ei ole kasvanut sekä Loimaan kaupunki, joka on pitkään ollut kasvukunta. Jos tarkastellaan vastaavaa kuviota kehityksestä vuosina , merkittävin muutos on, että Loimaan kaupunki on pudonnut väestötappiokunnaksi. Kuntatasoa tarkemmin tarkasteltuna väestömäärältään kasvavia alueita ovat olleet kuntakeskusten uudet alueet, eräät suurimmista kyläkeskuksista sekä lähimpänä Turkua sijaitsevissa Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella myös eräät tienvarsilla sijaitsevat hajaasutusalueet. Varsinais-Suomen liiton laatiman, Tilastokeskuksen uusimpaan (syyskuu 2004) trendiennusteeseen pohjautuvan väestöennusteen mukaan seutukunnan yhteenlaskettu väestömäärä kasvaa hieman, noin 4 % vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu on ennustettu Auraan, jossa väkimäärän on ennustettu kasvavan lähes kolmanneksen. Oripään ja Mellilän väestön ennustetaan kasvavan noin 13 % sekä Tarvasjoen noin 8 % vuoteen 2030 mennessä. Suurinta asukasvähenemää sen sijaan on ennustettu Alastarolle ja Marttilaan (4-5 %). Loimaan väkimäärä pysyy kuntaliitoksen myötä jokseenkin ennallaan. Kaiken kaikkiaan Tilastokeskuksen uusin väestöennuste on Loimaan seudulle positiivisempi kuin aiemmat vastaavat trendiennusteet Loimaan seutukunnan asukasluku Kuva 2.6. Loimaan seutukunnan asukasluvun kehitys v Väestöennuste: Tilastokeskus syyskuu

12 Kuntien asukasluvun kehitys Loimaa Loimaan kunta Aura Pöytyä Alas taro Karinainen Koski Yläne Tarvasjoki Marttila Oripää Mellilä Kuva 2.7. Loimaan seutukunnan kuntien asukasluvun kehitys v Loimaan kaupungin ja kunnan väestömuutoksiin ovat vaikuttaneet myös kuntaliitokset. Väestöennuste: Tilastokeskus syyskuu Kuvan taustalla olevat luvut on esitetty liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0-14 v v. 65 v. ja yli 13 % 21 % 20 % 18 % 22 % 22 % 23 % 17 % 22 % 24 % 24 % 19 % 20 % 15 % 65 % 63 % 63 % 62 % 61 % 58 % 62 % 62 % 61 % 60 % 62 % 67 % 60 % 60 % 22 % 16 % 18 % 19 % 22 % 17 % 17 % 16 % 18 % 23 % 15 % 16 % 18 % 18 % Aura Loimaa Loimaan kunta Pöytyä Marttila Oripää Koski Tarvasjoki Mellilä Alastaro Yläne Karinainen Varsinais-Suomi Koko Suomi Kuva 2.8. Loimaan seudun kuntien väestön ikäjakauma v

13 Useimpien seutukunnan kuntien väestö on keskimääristä iäkkäämpää. Nuorten osuus on korkein eteläosan kasvavissa kunnissa Karinaisissa, Aurassa, Tarvasjoella ja Pöytyällä. Vanhinta väestö on pohjoisimmissa kunnissa Alastarolla ja Yläneellä. Koko maan tavoin iäkkään väestön osuus tulee lähivuosina kasvamaan edelleen myös Loimaan seutukunnassa, mutta osa seudun kunnista on jo nyt saavuttanut tilanteen, joka monessa kunnassa on vasta edessä, eikä yli 64-vuotiaiden osuus enää merkittävästi kasva. Sen sijaan sitä vanhempien ikäryhmien osuuteen on niissäkin edelleen odotettavissa kasvua Työpaikat ja elinkeinorakenne Alkutuotannon merkitys on keskimääräistä suurempi Loimaan seutukunnan kunnissa lukuun ottamatta Loimaan kaupunkia ja Turun lähikuntia Auraa, Karinaista ja Tarvasjokea. Aura on elinkeinorakenteeltaan seudun teollisuusvaltaisin kunta. Teollisuuden osuus on suhteellisesti suuri myös Karinaisissa, Tarvasjoella ja Loimaan kunnassa. Loimaan kaupunki on selvästi palveluvaltaisin kunta. On huomattava, että osuudet on laskettu kunnan työpaikoista. Kunnan asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma voi poiketa tästä huomattavastikin; näin erityisesti kunnissa, joista pendelöidään runsaasti muualle. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on esitetty kuvassa 2.9. Kuva 2.9. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna

14 Seutukunnan suurimmat yksittäiset kuljetuksia aiheuttavat yritykset ovat Finnforest Oyj:n Kyrön saha sekä Raunion saha Koskella. Seudun länsiosan Yläneen, Pöytyän, Alastaron ja Oripään erityispiirteenä on virkistyspalvelujen ja luontomatkailun asema kasvavana elinkeinona. Kuhankuonon retkeilyalue, Kurjenrahkan kansallispuisto, Vaskijärven luonnonpuisto sekä Virttaankankaan ja Oripäänkankaan retkeilyreitistöt houkuttelevat alueelle vuosittain huomattavan määrän ihmisiä, minkä varaan on syntynyt ja pyritään synnyttämään erityyppisiä matkailupalveluyrityksiä. Yläneellä vapaa-ajan viettäjiä ja matkailijoita houkuttelee myös Pyhäjärven rannat ja Alastaron Virttaalla moottorirata toimintoineen. Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen läpi kulkee Turun ja Hämeen linnoja jo 11 vuosisataa yhdistänyt Hämeen Härkätie. Tiehen ja sen varren nähtävyyksiin ja palveluihin tukeutuvan matkailun merkitys työpaikkojen ja alueen vireyden lisääjänä on lisääntynyt voimakkaasti vuosi vuodelta. Alkutuotannossa Jalostuksessa Palveluissa Tuntematon 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 39 % 38 % 34 % 40 % 47 % 47 % 41 % 40 % 47 % 39 % 49 % 69 % 16 % 28 % 14 % 23 % 30 % 28 % 37 % 19 % 37 % 37 % 47 % 31 % 30 % 27 % 27 % 26 % 26 % 25 % 23 % 26 % 14 % 12 % Oripää Marttila Koski Alastaro Mellilä Pöytyä Yläne Loimaan kunta Tarvasjoki Karinainen Aura Loimaa Kuva Loimaan seudun kuntien työpaikat toimialoittain. 13

15 Työpaikkamäärä Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Ennuste: V:S liitto Kuva Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys. Ennuste Varsinais-Suomen liiton arvio. Kuvan taustalla olevat luvut ovat liitteessä 1. Kuvassa 2.11 on esitetty Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys kymmenvuosittain vuodesta 1950 lähtien sekä Varsinais-Suomen liiton laatima ennuste vuoteen Kuvasta näkyy selvästi ja 1960-luvuilla tapahtunut maatalouden rakennemuutos sekä teollisuus- ja palveluelinkeinojen kasvu, joka Loimaan seutukunnassa kohdistui erityisesti Loimaan kaupunkiin. Sen jälkeen muutosvauhti on tasaantunut lukuun ottamatta Loimaan kaupungin työpaikkojen selvää vähenemistä 1990-luvulla. Kuvassa ei täysimääräisesti näy 1990-luvun alun laman aiheuttamaa kuoppaa, koska työpaikkamäärät on esitetty vain tasakymmenvuosilta. Suurimmassa osassa kunnista viime vuosikymmenen työpaikkakehitys on ollut vähän tai selvästi laskeva. Ainoastaan Aurassa työpaikkamäärä on selvästi kasvanut. Ennusteen mukaan työpaikkamäärät kasvavat useimmissa kunnissa hieman. Eniten työpaikkamäärän ennustetaan lisääntyvän eteläisimmissä kunnissa Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella. 14

16 2.4. Työssäkäynti Yleisenä kehitystrendinä on myös Loimaan seudulla ollut se, että työssäkäynti oman kunnanulkopuolella on lisääntynyt ja samalla keskimääräinen työmatkapituus on kasvanut. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus on suurin Loimaan kaupungissa, sielläkin vain noin 70 % työvoimasta käy töissä omassa kunnassa, vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 124 %. Lähes yhtä paljon omassa kunnassa työssä käyviä on Koskella. Pienin omassa kunnassa työssä käyvien osuus on Turun lähikunnissa Aurassa ja Tarvasjoella. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 23 % 18 % 26 % 16 % 15 % 23 % 23 % 22 % 25 % 23 % 21 % 28 % 7 % 5 % 6 % 13 % 26 % 30 % 12 % 7 % 6 % 8 % 17 % 6 % 13 % 16 % 23 % 14 % 67 % 70 % 61 % 56 % 60 % 53 % 52 % 51 % 55 % 45 % 42 % 57 % Muu Forssa Salo Lieto Turku Loimaa Oma kunta 0 % Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Kuva Kuntien työssäkäyvien asukkaiden työpaikkojen sijainti Työssäkäyntivirrat Turkuun ovat suuria Turkua lähimpänä sijaitsevista kunnista, erityisesti Aurasta. Turussa työssäkäyvien suhteellinen osuus työvoimasta laskee vähitellen etäisyyden kasvaessa ja yli 50 kilometrin etäisyydellä se jää alle 10 prosentin (kuva 2.13). Poikkeuksena on kuitenkin 55 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Yläne, jossa Turussa työssäkäyvien osuus on noin 15 %. 15

17 Kuva Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä vuonna Kuvassa 2.15 on esitetty kuntien väliset yli 30 hengen työmatkavirrat Turkuun ja kuvassa 2.16 muualle kuin Turkuun. Turun työssäkäynnin ohella kuvista hahmottuu selvästi seudun koillisosan kuntien työmatkojen suuntautuminen Loimaalle sekä Auranmaan (Aura, Pöytyä, Karinainen, Tarvasjoki) muodostama oma pieni työssäkäyntialue. Erityisen suuria ovat Loimaan kaupungin ja kunnan välisen työssäkäyntivirrat. Mm. joukkoliikennepalvelujen kehittämisen kannalta huomattavia ovat myös työmatkavirrat Alastarolta Loimaalle ja Pöytyältä Auraan. Seudun kaakkoiskulmalta Koskelta, Marttilasta ja Tarvasjoelta on merkittävää työssäkäyntiä myös Saloon, samoin Loimaalta ja Loimaan kunnasta Forssaan. 16

18 Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä (2001) Turussa työssäkäyvien osuus 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Aura Tarvasjoki Pöytyä Yläne Marttila Karinainen Mellilä Loimaa Alastaro Oripää Koski Loimaan kunta Etäisyys Turkuun [km] Kuva Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä suhteessa matkaan Turkuun vuonna Kuva Työssäkäyntivirrat Loimaan seutukunnan ja Turun välillä (yli 30 hengen työmatkavirrat ). 17

19 Kuva Suurimmat kuntien väliset työssäkäyntivirrat Turku pois lukien (yli 30 hengen työmatkavirrat ). 18

20 3. Liikkumiskäyttäytyminen 3.1. Suomalaisten kulkutavat Vuosina tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan yli 5-vuotiaat suomalaiset tekevät päivittäin keskimäärin 2,84 matkaa. Tutkimuksessa matkalla tarkoitetaan siirtymistä kävellen tai jollakin kulkuvälineellä paikasta toiseen, esimerkiksi kauppaan tai työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle. Suomalaiset tekevät keskimäärin 54 % kaikista matkoistaan henkilöautolla, 39 % kuljettajana ja 15 % kyydissä istuen. Jalan tai pyörällä tehdään yli kolmasosa matkoista. Kävelyn osuus on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Kävelyn osuus matkoista on suurempi talvella kuin kesällä päinvastoin kuin pyöräilyn. Niiden yhteenlaskettu kulkutapaosuus pysyy kuitenkin melko tasaisena läpi vuoden vaihdellen tammikuun 31 %:sta syyskuun 36 %:iin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista on 7 %. Liityntämatkat eivät ole mukana luvuissa, vaan kulkutavalla tarkoitetaan matkan pääasiallista kulkutapaa. Lyhyillä, alle kilometrin matkoilla kävely on selvästi suosituin kulkumuoto. Yli kilometrin pituisista matkoista puolestaan yli puolet tehdään henkilöautolla. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössä kävellään ja käytetään joukkoliikennettä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla tai rakenteeltaan hajanaisessa ympäristössä. Kävelyn ja pyöräilyn osuus on keskimääräistä suurempi lasten ja nuorten sekä iäkkään väestönosan tekemistä matkoista. Työikäinen väestö puolestaan tekee 2/3 matkoista henkilöautolla. Kuva 3.1. Suomalaisten tekemien matkojen kulkumuoto-osuudet matkan pituuden suhteen. Vaaka-akseli kuvaa pituusluokan osuutta kaikista matkoista. 19

21 Kuva 3.2. Matkojen kulkutapajakauma eri kokoisissa kunnissa. Kuva 3.3. Eri matkaryhmien kulkumuotojakauma. Vaaka-akseli kuvaa matkaryhmän osuutta kaikista matkoista. 20

22 Kuva 3.4. Kulkumuotojakauma ikäryhmittäin. Vaaka-akseli kuvaa ikäryhmän tekemien matkojen osuutta kaikista matkoista Eri kulkutapojen käyttöedellytykset Loimaan seudulla Henkilöauton omistus Loimaan seutukunta on selvästi keskimääräistä autoistuneempaa aluetta (taulukko 3.1). Osittain henkilöautotiheystietoja vääristää autokaupat, joihin rekisteröidyt autot nostavat mm. Loimaan ja Mellilän henkilöautotiheyslukuja. Taulukko 3.1. Autotiheys vuonna 2003 henkilöautoja /1000 as. henkilöautoja ja pakettiautoja /1000 as. Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Loimaan seutu Varsinais-Suomi Manner-Suomi

23 Vaikka suurimmalla osalla seudun asukkaista onkin henkilöauto tai jopa useampia autoja käytettävissään, seutukunnassa on myös paljon autottomia asuntokuntia (liite 4). Heidän kannaltaan on välttämätöntä, että jokapäiväisen elämän edellyttämät toiminnot on mahdollista saavuttaa myös jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Luonnollisesti mm. ympäristö- ja terveysnäkökulmien kannalta on toivottavaa, että myös auton omistavat kotitaloudet liikkuvat mahdollisimman paljon omin jaloin tai joukkoliikenteellä. Pääosa autottomista asuntokunnista on siellä, missä suurin osa asukkaistakin eli kuntakeskuksissa ja suurimmissa kyläkeskuksissa. Kuitenkin myös haja-asutusalueella on laajasti autottomia asuntokuntia, mikä yhdessä lähipalvelujen puuttumisen kanssa merkitsee suurta haastetta joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalvelujen järjestämiselle. Joukkoliikenteen palvelutasoa on käsitelty tarkemmin erillisessä osaselvityksessä ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä seuraavassa luvussa. Kävely ja pyöräily Matkan pituudella on ratkaiseva vaikutus edellytyksille tehdä matka jalan tai polkupyörällä. Kahden kilometrin matka vastaa noin 20 minuutin kävelyaikaa ja viiden kilometrin matka noin 20 minuutin pyöräilyaikaa. Seuraavassa on tarkasteltu yksityisten ja julkisten palvelujen saavutettavuutta jalan ja pyörällä käyttäen esimerkkinä kuntakeskusten palveluja, lähintä päivittäistavarakauppaa sekä ala-asteen kouluja. Väestön osuus eri etäisyyksillä kuntakeskuksesta Loimaa Karinainen Koski Oripää Aura Mellilä Alastaro Yläne Marttila Pöytyä Tarvasjoki Loimaan kunta 51 % 37 % 12 % 51 % 13 % 12 % 24 % 43 % 8 % 25 % 24 % 43 % 16 % 16 % 25 % 43 % 22 % 18 % 16 % 39 % 13 % 23 % 26 % 38 % 7 % 17 % 38 % 35 % 9 % 15 % 40 % 33 % 10 % 27 % 30 % 32 % 6 % 19 % 42 % 28 % 16 % 42 % 14 % 26 % 12 % 8 % 54 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 1km 1-2 km 2-5 km yli 5 km Kuva 3.5. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin kävelymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin minuutin pyörämatkan päässä kuntakeskuksista asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri). 22

24 Kuva 3.6. Loimaan seutukunnan kuntakeskusten 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. Pinta-alaltaan pienessä Loimaan kaupungissa lähes 90 % väestöstä asuu kävelyetäisyydellä, alle kahden kilometrin päässä keskustasta. Myös Aurassa, Karinaisissa ja Oripäässä suuri osa asutuksesta painottuu melko tiiviisti kahden kilometrin säteelle keskustaajamasta (65 %, 64 % ja 59 %). Muissa kunnissa osuus vaihtelee Kosken ja Mellilän runsaasta 50 prosentista Loimaan kunnan vajaaseen 40 prosenttiin. Alle viiden kilometrin pyöräilymatkan päässä kuntakeskustan palvelut ovat parhaimmillaan kaikilla asukkailla Loimaalla. Yli 80 % väestöstä asuu alla viiden kilometrin säteellä keskustasta myös Tarvasjoella ja Aurassa. Pienimmillään alle viiden kilometrin etäisyydellä asuu 46 % asukkaista Loimaan kunnassa. Jos tarkastellaan päivittäistavarakaupan saavutettavuutta, tilanne on samansuuntainen, mutta kuntien väliset erot ovat melko pieniä, koska päivittäistavarakauppoja on jäljellä myös suurimmissa kyläkeskuksissa. Parhaiten kauppa on saavutettavissa sekä jalan että pyörällä Loimaalla. Heikoimmin kauppa on saavutettavissa jalan Loimaan kunnassa ja Tarvasjoella. Loimaan kunnassa tilannetta parantaisi kyläkaupan saaminen Niinijoelle. Tarvasjoella tilan- 23

25 netta heikentää se, että suuri osa uudesta asutuksesta sijoittuu Juvan alueelle, jonka kasvavat reuna-alueet (Hankaanmäki, tulevaisuudessa Paimionjoen eteläpuoli) etääntyvät jo yli kahden kilometrin päähän kaupallisesta keskustasta. Kuntaliitokset muuttavat luonnollisesti tuloksia näin laaditussa kuntakohtaisessa tarkastelussa ja yhdistyvien kuntien luvut sijoittuvat nykyisten lukujen välille. Käytännössä asukkaiden todellisten asiointimatkojen pituudet eivät muutu, sillä Loimaan kunnasta asioidaan nykyisinkin kaupungissa ja Pöytyän itäosan asukkaiden asiointi suuntautunee nytkin enemmän Kyröön kuin Riihikoskelle. Tämä on huomioitu myös nyt tehdyssä tarkastelussa, sillä kaupallisten palvelujen tarkastelu on tehty ilman kuntarajoja, ts. on oletettu, että palveluja voidaan hakea myös naapurikunnan puolelta. Väestön osuus eri etäisyyksillä päivittäistavarakaupoista Loimaa 94 % 5 % Aura 66 % 18 % 16 % Karinainen 64 % 12 % 24 % Mellilä 62 % 32 % 6 % Oripää 59 % 27 % 14 % Alastaro 58 % 23 % 19 % Yläne 55 % 25 % 20 % Marttila 54 % 38 % 9 % Pöytyä 53 % 36 % 11 % Koski 51 % 27 % 21 % Loimaan kunta 45 % 33 % 23 % Tarvasjoki 44 % 43 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 2 km 2-5 km yli 5 km Kuva 3.7. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin kävelymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin minuutin pyörämatkan päässä päivittäistavarakaupasta asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri). 24

26 Kuva 3.8. Loimaan seutukunnan päivittäistavarakauppojen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. Kuvassa 3.9 on tarkasteltu ala-asteikäisten lasten sijoittumista kolmen ja viiden kilometrin vyöhykkeillä oman kunnan ala-asteelta. Viisi kilometriä on lakisääteinen koulukuljetusraja, mutta useimmissa kunnissa alimpien luokkien oppilaat kuljetetaan kouluun jo yli kolmen kilometrin matkoilla. Lyhyemmillä matkoilla kuljetus järjestetään vain, jos koulureitti on arvioitu liian vaaralliseksi kävellä ja pyöräillä. Loimaalla lähes kaikki koululaiset asuvat alle kolmen kilometrin etäisyydellä ala-asteen koulusta, Karinaisissakin 94 %. Myös Aurassa, Mellilässä ja Pöytyällä kouluverkko kattaa hyvin kunnan pinta-alan, sillä yli 80 % koululaisista asuu alla kahden ja % alle viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Suhteellisesti eniten pitkiä koulumatkoja on Oripäässä ja Marttilassa, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen yli viiden kilometrin etäisyydellä keskustaajamasta sijaitsevasta Ollilasta, sekä hieman yllättäen Tarvasjoella, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen Liedonperästä. 25

27 Koulumatkayhteyksiin kuntaliitokset tuovat myös todellisia muutoksia, kun nykyiset kuntarajat eivät enää vaikuta koulumatkojen suuntautumiseen. Jos kouluverkko pysyy entisellään, nykyistä suurempi osa oppilaista sijoittuu alle kolmen ja viiden kilometrin etäisyydelle koulusta vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä ala-asteista Loimaa 98 % Karinainen 94 % 5 % Aura 86 % 9 % 5 % Mellilä 84 % 16 % Pöytyä 80 % 16 % 4 % Yläne 68 % 17 % 14 % Koski 65 % 14 % 21 % Loimaan kunta 61 % 25 % 13 % Oripää 60 % 8 % 32 % Alastaro 57 % 24 % 19 % Tarvasjoki 57 % 15 % 28 % Marttila 55 % 17 % 28 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 3 km 3-5 km yli 5 km Kuva vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä oman kunnan ala-asteen kouluista. 26

28 Kuva Loimaan seutukunnan ala-asteen koulujen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. 27

29 4. LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA 4.1. Tie- ja katuverkko ja tieliikenne Tieverkon toiminnallinen luokitus Loimaan seudun tieverkon rungon muodostaa pohjois-etelä- tai koillis-kaakkosuuntainen Turkuun johtava säteittäinen päätieverkko: valtatie 9 Turku-Tampere, valtatie 10 Turku- Hämeenlinna-Lahti sekä kantatie 41 (Turku-)Aura-Huittinen(-Tampere). Turkuun johtavaan säteittäistieviuhkaan kuuluu myös seutukunnan länsiosaa palveleva hyvätasoinen seututie, maantie 204 (Turku-)Lieto-Eura-(Pori). Kuva 4.1. Yleiset tiet toiminnallisen luokituksen mukaan. 28

30 Seudun pääteistä merkittävimmäksi luokiteltuun ns. pääteiden runkoverkkoon ovat kuuluneet valtatie 9 sekä aivan seudun pohjoisreunaa leikkaava Helsingistä Poriin johtava valtatie 2. Parhaillaan on liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä työ, jossa tarkistetaan päätiestön luokitusta määrittelemällä tärkein osa päätieverkosta ns. runkoteiksi. Seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava seututie, maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava seututie, maantie 224 (ns. Hakutie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seututie (maantie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kuitenkin toteuttamatta Lapin ja Hinnerjoen välinen uusi seututie sekä Yläneen-Oripään-Loimaan välisen seututien 210 parantaminen seututietasoiseksi. Näiden poikittaisyhteyksien ohella seututeitä ovat myös jo aikaisemmin mainittu Lieto-Eura maantie 204, Alastarosta valtatielle 2 johtava maantie 231, Aurasta Turkuun johtava maantie 222 (vanha Turuntie) sekä Tarvasjoelta alkava Paimioon ja Kemiöön johtava maantie Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Liikennemäärät Seudun suurimmat liikennemäärät, keskimäärin yli ajoneuvoa vuorokaudessa, ovat Loimaan keskustassa maantiellä 213 vt 9:n ja Aleksis Kivenkadun välisellä osuudella. Aleksis Kivenkadun ja Heimolinnankadun välinen osuus seututiestä on kaupungin katua, jonka liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2020 mennessä maantien 213 liikennemäärien ennustetaan kasvavan Aleksis Kivenkadun liittymässä lähes ajoneuvoon vuorokaudessa (lähde: yleissuunnitelma 1998). Valtatie 9:n länsipuolella maantien 213 liikennemäärä on noin 9500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskee Hirvikosken kohdalla noin 3200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Loimaan keskustan itäpuolella liikennemäärä on noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtateiden 9 ja 10 liikennemäärien kehityksestä antaa käsityksen kuvassa 4.2 esitetty keskimääräisen vuorokausiliikenteen kehitys valtatien 9 (Auran ja Liedon aseman välillä) ja valtatien 10 (Marttilan keskustan ja Ollilan välissä) laskentapisteissä. 10 viime vuoden aikana valtatien 9 liikenne on kasvanut 22 % ja valtatien 10 liikenne 13 %. 29

31 Kuva 4.2. Liikenteen kehitys valtateiden 9 ja 10 laskentapisteissä vuosina (vt 9 Arosuo ja vt 10 Ollila). Valtatien 9 keskimääräinen liikennemäärä on Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella runsaat 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Auran ja Loimaan välillä ajoneuvoa vuorokaudessa ja Loimaan pohjoispuolella runsaat 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan valtatien 9 liikennemäärä on seudun ulkopuolella Turkuun saavuttaessa, moottoritieosuudella lentokentän kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärien ennustetaan kasvavan kantatien 41 liittymän eteläpuolella yli ajoneuvoon vuorokaudessa. Auran ja Loimaan välillä liikenne-ennuste on ja Loimaan pohjoispuolella noin 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa (lähde: valtatie 9 Turku Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Valtatien 10 liikennemäärä on suunnittelualueella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan valtatien 10 liikenne on Liedon eteläpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä kevyen autoliikenteen ennustetaan kasvavan 24 % 30

32 ja raskaan liikenteen 46 % (lähde: Vt 10 Turku Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Kantatien 41 liikennemäärät ovat tien eteläpäässä noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskevat siitä noin 2600 ajoneuvoon Virttaan pohjoispuolella. Valtatien 2 liikennemäärät Loimaan kohdalla ovat noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muun tieverkon liikennemäärät jäävät alle kolmen tuhannen auton keskivuorokausiliikenteen (kuva 4.3). Kuva 4.3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna Tiehallinnon liikenne-ennusteen (Tieliikenne-ennuste , Tiehallinto 2003) mukaan liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen tieverkolla ovat taulukon 4.1 mukaiset. Pääteiden liikenteen ennustetaan kasvavan keskimäärin 40 % ja seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdysteillä liikenne ei juurikaan lisäänny, kasvuennuste on vain 10 %. 31

33 Taulukko 4.1. Liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen yleisillä teillä vuosina (Tieliikenne-ennuste , Tiehallinto 2003). Kasvukerroin Valtatiet 1,18 1,32 1,41 Kantatiet 1,16 1,29 1,36 Seututiet 1,14 1,23 1,31 Yhdystiet 1,07 1,09 1,10 Yhteensä 1,14 1,24 1,31 Pääteiden liikennevirtoja on ennustettu tarkemmin julkaisussa Pääteiden linkkikohtaiset liikenne-ennusteet (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001). Tämän ennusteen mukaan valtatien 9 eteläpäässä liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1,4 1,5-kertaiseksi ja Kyrön pohjoispuolella 1,3 1,4-kertaiseksi. Valtatien 10 liikenteen ennustetaan kasvavan 1,3 1,4-kertaiseksi ja kantatien 41 liikenteen 1,2 1,3-kertaiseksi. Pääteiden liikennemäärien absoluuttinen kasvuennuste koko maassa on esitetty kuvassa

34 Kuva 4.4. Liikenteen kasvu pääteillä, ajon/vrk (Lähde: Pääteiden liikennevirrat ja linkkikohtaiset liikenne-ennusteet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001). 33

35 Raskaan liikenteen määrä on suurimmillaan valtatiellä 9 Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella runsaat 1100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Auran pohjoispuolella samoin kuin valtatiellä 10 raskasta liikennettä on noin 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kantatien 41 eteläpäässä raskaan liikenteen määrä ylittää 500 auton rajan. Kuva 4.5. Keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne vuonna

36 Liikenteen toimivuus Tien palvelutaso on liikenneoloja kuvaava laadullinen mitta. Palvelutasoa kuvataan liikenteen nopeuden, ajoväljyyden, matka-aikojen, liikennevirran tasaisuuden sekä liikkujan kokeman liikenteen joustavuuden ja turvallisuuden avulla. Palvelutasoluokitus on esitetty kuvassa 4.6. Seudun sisällä liikenteen toimivuusongelmia on ainoastaan Pikatien liittymissä, mm. vt 9:n ja Pikatien liittymässä jonot ulottuvat joskus valtatielle saakka. Pikatien palvelutaso vaihtelee nykyliikenteellä luokissa E-D (palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina, lähde: Pikatien muuttaminen osaksi Ypäjä-Säkylä maantietä 213, yleissuunnitelma 1998). Vuonna 2020 ruuhkaisimman osuuden palvelutaso laskee luokkaan F, mikä tarkoittaa, että tieosuus on täysin ruuhkautunut ja liikenne pysähtelee. Tiepiiri ja kunta laativat Pikatien muuttamisesta yleiseksi tieksi yleissuunnitelman vuonna Siinä esitetään mm., että kaksi suojatietä korvataan alikuluilla, Pikatie levennetään nelikaistaiseksi ja Puistokadun liittymään rakennetaan kiertoliittymä tai liikennevalot ja tienvarren asutus suojataan melulta. Esitettyjen liittymäjärjestelyjen jälkeen liittymien toimivuus olisi hyvä vuoden 2020 ennustetuilla liikennemäärillä. Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole etenemässä kaupungin ja Tiehallinnon yhteishankkeena, sillä kaupunki on päättänyt säilyttää Pikatien katuna. Kuva 4.6. Palvelutasoluokkia on kuusi. Pikatien kuormitusta voidaan vähentää myös rakentamalla Kartanonportin kohdalle suunniteltu eritasoliittymä, jonka myötä rakentuu samalla katuyhteys valtatien 9 poikki. Kaupungin toimesta rakennettava eritasoliittymä korvaa nykyisen tilapäisluvalla rakennetun tasoliittymän. Tällöin poikittaisliikenteellä on käytettävissä katuyhteys valtatien poikki myös taajaman eteläosassa. Taajaman eteläpuolella on myös maantien 210 ohitustievaraus ja siihen liittyvä eritasoliittymävaraus valtatiellä 9. Loimaan itä-länsisuuntainen ohikulkutievaraus on kuitenkin ehdotettu siirrettäväksi taajaman pohjoispuolelle, jossa se palvelisi paremmin itälänsisuuntaista pääyhteyttä, seututietä 213. Samalla taajaman eteläosan poikittaisyhteyksiä 35

37 voidaan perustellusti suunnitella paremmin Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisiä yhteystarpeita palvelevaksi. Pohjoisen ohikulkutien tarve ja toteuttavuus on kuitenkin ensin selvittävä tarkemmin yleis- ja maakuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka seutukunnan tieverkolla ei ole Pikatien lisäksi muita toimivuusongelmakohtia, Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken kannalta suuri ongelmana on valtatien 10 ruuhkautuminen Turun ja Liedon välillä. Ruuhkautuminen hidastaa jo nyt tienvarren kunnista Turun seudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä, mikä vaikuttaa mm. kuntien houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Turku-Lieto välin liikenteellinen palvelutasoluokka on nykytilanteessa D ja vuoden 2030 ennustetilanteessa se laskee luokkaan E (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpana tuntina, lähde: Vt 10 Turku Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Tieosan pääliittymien turvallisuutta ja toimivuutta parannetaan vuonna 2004 rakentamalla liittymiin kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen alikulkuja. Loukinaistentie liittymä varustetaan liikennevaloilla. Kääntymiskaistat parantavat pääsuunnan liikenteen sujuvuutta; sen sijaan valoohjaus turvaa sivusuunnan liikenteen toimivuuden ja parantaa liittymän turvallisuutta, mutta samalla katkoo pääsuunnan liikennettä. Kuva 4.7. Pääteiden palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina vuonna 2003 (Lähde: IVAR tarkastelu huhtikuu 2004 /Tieliikelaitos). 36

38 Valtatiellä 9 liikenne on nykytilanteessa sujuvaa. Palvelutaso on Turun ja Toijalan välillä luokissa A C (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpana tuntina, lähde: Valtatie 9 Turku Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Pitkällä tähtäimellä Liedon aseman ja Auran välinen leveä kaksikaistainen osuus varaudutaan muuttamaan keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi. Liikenteen toimivuuden edellyttämät toimenpidetarpeet vuoteen 2020 mennessä: Loimaan Pikatie Pikatien kuormituksen vähentäminen toteuttamalla vt 9:n länsi- ja itäpuoliset taajamaalueet yhdistävä eteläinen alikulku/eritasoliittymä Pikatien toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen (liittymäjärjestelyt, lisäkaistat, kevyen liikenteen alikulut, melusuojaukset) Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) maantien 213 ohitustievaraus Loimaan keskustan pohjoispuolelle Valtatie 10 Valtatien 10 toimivuuden turvaaminen Liedossa liittymien kaistajärjestelyillä ja liikennevaloilla sekä täydentämällä rinnakkaiskatuverkkoa paikallisen liikenteen ohjaamiseksi osin sinne Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) Liedon ohitustien rakentaminen Valtatie 9 Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) Auran ja Liedon aseman välin muuttaminen keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi 37

39 Yleisen tieverkon tila Yleisen tieverkon laajuus Loimaan seutukunnan alueella on noin km yleisiä teitä, mikä on runsaat 13 % Turun tiepiirin alueen yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Seudun yleisistä teistä 150 km on toiminnalliselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 160 km seututeitä ja 800 km yhdysteitä. Yleisten teiden verkon kattavuutta voidaan pitää hyvänä, sillä suunnittelualueen kunnissa on yleisiä teitä keskimäärin 30 metriä asukasta kohti, mikä on paljon verrattuna koko tiepiirin keskimääräiseen lukuun 12 metriä/asukas. Kevyen liikenteen väyliä seudun yleisten teiden varsilla on 41 km. Valaistuja yleisiä teitä on noin 120 km. Kevyen liikenteen väylien ja valaistun tiepituuden osuus on pienempi kuin seudun osuus tiepituudesta ja liikennesuoritteesta, mutta suurempi kuin seudun osuus tiepiirin alueen asukkaista. Kevyen liikenteen väylien ja valaistuksen osuus on suurin isoilla kaupunkiseuduilla. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Asukkaita 5,4 % Yleisiä teitä Valta- ja kantatiet Seututiet Yhdystiet Kestopäällyste Kevytpäällyste 13,4 % 13,5 % 15,6 % 13,0 % 13,0 % 13,6 % SOP 6,5 % Sora 16,4 % Valaistus jk+pp 6,0 % 7,6 % Suorite Heva-onnettomuuksia Kuolleita 10,4 % 12,8 % 15,5 % Kuva 4.8. Loimaan seudun osuus Turun tiepiirin alueen asukkaista ja yleisten teiden tiedoista. 38

40 Puuttuvat ja standardiltaan heikot tieyhteydet Loimaan seutukunnan kokonaan puuttuvista tai nykyisiä heikkotasoisia teitä korvaavista pää- ja seututieyhteyksistä merkittävin on Salon ja Kustavintien välisen ns. Hakutien (mt 224) puuttuva länsipää Aurasta Mietoisiin ja siihen liittyvät Auran keskustan ohittavat tiejärjestelyt. Hakutie on Turun kaupunkiseudun uloin kehätie, joka länsipään rakentaminen valmiiksi merkitsisi nyt kokonaan puuttuvan tieyhteyden aikaansaamista Loimaan seudun eteläosasta valtatie 8:n ja Kustavintien suuntiin. Maantien 210 Loimaa-Hinnerjoki taso on välillä Yläne-Oripää-Loimaa selvästi seututiestandardia heikompi. Tien parantamiseen suunnitelmien mukaan lähes nykyisellä paikallaan liittyy tienvarren asutuksen kannalta myös ongelmia, koska sujuvampi tie merkitsee samalla autoliikenteen korkeampaa nopeustasoa ja siitä aiheutuvia turvallisuusriskejä. Maantien 210 koko parantamishankkeeseen sisältyy vielä seutukunnan ulkopuolelle sijoittuva hanke tien jatkamiseksi Hinnerjoelta Lappiin (nykyisen paikallisten korvaava tieyhteys), mikä parantaisi Loimaan seutukunnan länsi- ja eteläosien yhteyksiä Rauman suuntaan erityisesti raskaan liikenteen kannalta. Kuntakeskusten välisistä yhteyksistä ongelmallisin on vuoden 2005 alussa yhdeksi kunnaksi yhtyvien Karinaisten ja Pöytyän nykyisten kuntakeskusten, Kyrön ja Riihikosken, välinen tie. Nykyisin taajamien väliltä puuttuu suora kokoojaluokkainen tieyhteys. Pääosa taajamien välisestä liikenteestä kulkee valtatien ja päällysteleveydeltään vain kuuden metrin levyisen Jalkalan paikallistien kautta. Toinen, pitempi vaihtoehto kulkee pitkin Riihikoski- Karhunoja maantietä 2255, jonka rakenne ja geometria ovat hyvin puutteellisia. Kyrön ja Riihikosken välisestä uudesta tieyhteydestä (Karhunoja-Kurkelankulma) on laadittu yleissuunnitelma vuonna Suunnitelma sisältää myös Riihikosken ohitustien, sillä uusi tie on linjattu Riihikosken pohjoispuolitse ja edelleen kantatien poikki maantielle Hankkeen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole löytynyt rahoitusta ja siksi kuntien yhdistymisen yhteydessä on suunniteltu hanketta, joka sisältää Jalkalan paikallisten parantamisen (pahimpien mutkien oikaisu, tien leventäminen ja vt 9 liittymän parantaminen tai siirtäminen) sekä kevyen liikenteen väylän rakentamisen maantien 2255 varrelle Riihikoskelle etelään Lankkistentien liittymään. Parantamista kaipaava kuntakeskusten välinen yhteys on myös Niittykulman paikallistie 12573, joka on osa Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle johtavaa tieyhteyttä. Niittykulman paikallistie on kelirikosta kärsivä soratie, jonka heikko kunto edellyttää rakenteen parantamistoimia lähitulevaisuudessa. Tien parantaminen myös geometrialtaan paremmaksi loisi uuden hyvätasoisen poikittaisen tieyhteyden Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2. Samalla uusittu tie palvelisi Yläneen yhteyksiä Loimaan suuntaan ennen kuin maantie 210 parantamishanke toteutuu. Kyse on yhdystiestä, mutta tien mahdollisen parantamisen yhteydessä tulisi kuitenkin harkita, onko perusteltua ehdottaa Tiehallinnon seututieverkkoluokituksen tarkistusta siten, että muodostuisi uusi seututieyhteys Mynämäeltä Yläneen ja Alastaron kautta valtatielle 2. Nykyisellään Alastarolta valtatielle 2 johtavan seututien 231 verkollinen merkitys on pieni. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispää on vuosia sitten peruskorjattu Paimion kunnan puoleiselta osaltaan, mutta Tarvasjoen kunnan puoleinen lyhyt tiejakso on vielä toteuttamatta. Mutkainen tieosa päättyy valtatien 10 suoraan ylittävään liittymään, jossa on tapahtunut vakavia liikenneonnettomuuksia. Parantamishanke sisältää sekä tieosan suuntauksen että liittymän parantamisen. Loimaan yhteyksiä palvelee myös kantatie 52, jonka pohjoispää Ypäjältä Somerolle on geometrialtaan selkeästi kantatiestandardia alhaisempi. Yleisten teiden leveydet on esitetty kuvassa 4.9. Suurimmat leventämistarpeet liittyvät edellä kuvattuihin tasonostohankkeisiin maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää-Loimaa ja Jalkalan paikallistien parantaminen. 39

41 Kuva 4.9. Päällysteen leveys yleisillä teillä. 40

42 Kuva Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet. Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet: Perustienpidon hankkeet: 1. Jalkalan paikallistien parantaminen Riihikosken ja Kyrön väliseksi pääyhteydeksi 2. Niittykulman paikallistien rakenteen ja suuntauksen parantaminen ja päällystäminen osaksi maantieyhteyttä Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2 (koko yhteyden luokitteleminen seututieksi, nyt väli Alastaro-vt 2 seututietä 231) 3. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispään suuntauksen parantaminen ja vt 10 liittymän parantaminen 4. Karhunoja-Kurkelankulma, uusi tieyhteys Kyrön ja Riihikosken välille 5. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Oripää-Loimaa 6. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää Kehittämishankkeet: 7. Hakutien (mt 224) jatke Aura-Mynämäki-Mietoinen 8. Hakutiehen liittyvä Auran ohitus ja kantatien 41 liittymäjärjestelyt 9. Kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus 41

43 Talvihoito Nykytila Talvihoitoluokkien määrittäminen perustuu tien liikennemäärään ja toiminnallisen luokitukseen. Sen lisäksi otetaan huomioon yhtenäiset tiejaksot, ympäristövaikutukset, ja liikenneturvallisuus. Valtatie 9 välillä Turku-Kyrö, valtatie 10 välillä Turku-Liedon keskusta sekä maantie 213 välillä Loimaan keskusta-hirvikoski kuuluvat nykyisin korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is (paljas ja pitävä, läpi talven suolattava). Syksystä 2004 lähtien valtateiden talvihoidon yöajan laatutasoa parannetaan. Samalla valtatien 9 väli Kyrö-Loimaa nostetaan talvihoitoluokkaan Is. Muut valta- ja kantatiejaksot kuuluvat talvihoitoluokkaan I (paljas, läpi talven suolattava, öisin mahdollisesti lievää liukkautta). Alueen seututeistä maantie 204 Lieto-Eura, maantie 224 Aura-Halikko, maantie 213 välillä Alastaro-Loimaa-vt 10 sekä maantie 210 välillä Oripää-Loimaa kuuluvat talvihoitoluokkaan Ib. Luokassa Ib tiet pidetään paljaina lumesta ja jäästä syksyisin ja keväisin, mutta sydäntalven aikana tietä ei suolata, vaan tiellä voi olla riittävän pitävä ja tasainen lumi- ja jääpinta, jonka liukkaudentorjunta tehdään hiekoittamalla. Seututeistä välit Oripää-Yläne-Hinnerjoki (mt 210), Alastaro-Kanteenmaa (mt 231), Aura- Liedon asema (mt 222) ja Tarvasjoki-Paimio (mt 181) sekä kuntakeskusten väliset yhdystiet kuuluvat pääosin talvihoitoluokkaan II (lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie). Muut yhdystiet kuuluvat pääosin luokkaan III (kuten II, mutta toimenpideajat ovat hieman pitemmät). Vuoden 2004 syksystä alkaen Puntamäki-Tarvasjoki maantien 2251, Mellilänkylä-Hurskala maantien 2102, Sorvasto-Ypäjä maantien 2805 sekä Kollanen-Koskenranta maantien 2294 pohjoisosan hoitoluokka nousee luokasta III luokkaan II. Luokissa II ja III toimenpideajat ovat melko pitkiä, mikä johtuu tieverkon pituudesta. Luokkiin II ja III kuuluvia teitä on Turun tiepiirin alueella yhteensä noin kilometriä, eikä mikään kohtuullinen kalustomäärä riitä hoitamaan niitä kaikkia yhtä aikaa kuntoon. Hoidon tasoa voidaan parantaa tietyllä tiejaksolla tai tienkohdalla normaalista hoitotavasta poikkeavalla täsmähoidolla. Täsmähoito voi olla aikaan, paikkaan tai hoitotapaan kohdistuvaa. Sen tarve voi johtua tiestöllisistä ja/tai liikenteellisistä syistä. Tiestölliset täsmähoitokohteet hoidetaan tien geometrian (esim. jyrkkä mäki), rakenteen tai paikallisten olosuhteiden vuoksi poikkeavalla tavalla. Liikenteelliset kohteet hoidetaan tien erityiskäytön (esim. turvekuljetukset), tietyllä ajanjaksolla tapahtuvan liikennemäärien merkittävän kasvun (esim. syksyiset juurikaskuljetukset) tai tiettyyn vuorokaudenaikaan ajoittuvan säännöllisen liikenteen (esim. linja-autoliikenne) vuoksi tehostetusti. 42

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

1 Luonnos 08.12.2004 2 0 0 5

1 Luonnos 08.12.2004 2 0 0 5 1 Luonnos 08.12.2004 2 0 0 5 2 SISÄLLYS 1. ESIPUHE...3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ...4 2.1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko...4 2.2. Väestö...5 2.3. Työssäkäynti, elinkeinoelämä...6 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008 12.5.2005 LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008 1. Sopijaosapuolet Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Loimaan kaupunki Alastaron

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B FCG Planeko Oy LIITE 4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Liikenneselvitys 25.3.2009 0545-D1019 FCG Planeko Oy Liikenne LIITE 4 1(5) Pelkosenniemi Pyhätunturin asemakaava, Osa-alue

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Yleistä tarkasteluista Toimivuustarkastelut pohjautuvat nykytilanteen liikennelaskentaan tarkasteltavasta liittymästä sekä

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN SELVITYSOSA Yleistä Pöytyän ja Tarvasjoen kunnat valmistelevat yhdistymistä. Yhdistymishankkeen keskeinen

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012 HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012 HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Viite 82121867 Ramboll SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Johdanto

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13

Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Sivu TIIVISTELMÄ 2 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 5 2. KAAVOITUSTILANNE 7 3. MAANKÄYTTÖ 8 3.1 Kaavoitustilanne 8 3.2 Maankäyttö 8 3.3 Asuminen 9 3.4 Palvelut 9 3.5

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $

#% & ' # ( )!  #! $%! #% ) *+' % +)!  # $ #%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavan muutoksen liikenneselvitys

Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavan muutoksen liikenneselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26846 Raportti 1 (10) Saara Aavajoki

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot