TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET..."

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYS 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE TYÖSSÄKÄYNTI LIIKKUMISKÄYTTÄYTYMINEN SUOMALAISTEN KULKUTAVAT ERI KULKUTAPOJEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET LOIMAAN SEUDULLA LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA TIE- JA KATUVERKKO JA TIELIIKENNE Tieverkon toiminnallinen luokitus Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Yleisen tieverkon tila Kadut KÄVELY JA PYÖRÄILY Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset yhdyskuntarakenne ja palvelut Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet YKSITYISTIET RATAVERKKO JA JUNALIIKENNE JOUKKOLIIKENNE LIIKENNETURVALLISUUS ONNETTOMUUSTILANNE LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEET YMPÄRISTÖ POHJAVEDET LIIKENTEEN MELU JA TÄRINÄ UUSIEN VÄYLÄHANKKEIDEN LUONTOVAIKUTUKSET MAISEMATIET RAHOITUS TIEHALLINNON RAHOITUS KUNTIEN RAHOITUS RATAHALLINTOKESKUKSEN RAHOITUS LÄÄNINHALLITUKSEN RAHOITUS KELAN RAHOITUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET TAVOITTEIDEN ASETTELUSTA LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMINTALINJAN LÄHTÖKOHTIA JA REUNAEHTOJA LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET SUURTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN TOTEUTTAMISNÄKYMÄT PERUSTIENPIDON INVESTOINTIEN PAINOTUS JA RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VANHOJEN TEIDEN ASEMA JUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISPOLKU JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISLINJAUKSET LIITTEET 2

4 ESIPUHE Loimaan liikennejärjestelmän taustaselvitys Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat on tehty palvelemaan sen jälkeen laadittua Loimaan seudun liikennestrategiaa ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa. Selvityksen alustava luonnos kävi kesällä 2004 laajalla kommenttikierroksella seudun kunnissa ja muissa sidosryhmissä. Nyt käsissä oleva julkaisu on kommenttien perusteella muokattu lopullinen taustaselvitys. Tämän taustaselvityksen lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittiin kolme laajempaa erillistä osaselvitystä: 1. Joukkoliikenne ja matkaketjujen kehittäminen, jossa on kuvattu Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet. 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu Loimaan seutukunnan yksityisteiden tienpidon nykytila ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä kehittämistarpeita. 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu, jossa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Taustaselvityksen laatimista ja samalla koko liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä ohjanneen projektiryhmän kokoonpano on seuraava: Aimo Suikkanen, puh.joht. Kosken kunta Jorma Kopu Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Tapio Mikkola Loimaan kaupunki Seija Niskala Loimaan kaupunki Kari Jokela Pöytyän kunta Sami Suikkanen Seutu-hanke ( saakka) Pasi Oksanen Seutu-hanke ( alkaen) Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Toivo Javanainen Turun tiepiiri Hanna Kari Turun tiepiiri Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Arja Aalto Ratahallintokeskus Peter Ulmanen Linja-autoliitto Konsulttina työssä on ollut Linea Konsultit Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä dipl.ins. Annu Korhonen. Lähtötietojen kokoamisesta ja paikkatietotarkasteluista ovat vastanneet HM Mikko Seila ja tekn. yo. Niklas von Schanz. 3

5 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä ja liikennejärjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden edistämisestä. Tämä nykytilan ja tulevaisuudennäkymien analyysin sisältävä taustaselvitys on osa Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Selvitykseen on koottu liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtötiedot tiiviiksi ja havainnolliseksi kokonaisuudeksi helpottamaan varsinaisen liikennestrategian laatimista ja tukemaan sidosryhmien välistä keskustelua strategian painopisteistä. Taustaselvitykseen on pyritty mahdollisimman laajasti kokoamaan erilaisia aikaisemmissa suunnitelmissa jo olevia tai sidosryhmien esiin nostamia liikennejärjestelmän kehittämistarpeita. Tarpeita on paljon, eikä lähivuosien aikana ole resursseja toteuttaa kuin pieni osa niistä. Siksi varsinaisessa liikennestrategiassa keskeinen tehtävä on tämän selvityksen sisältämän laajan toimenpidejoukon priorisointi realistiseksi toimenpideohjelmaksi. Luvuissa 8-10 on kuvattu toimenpideohjelman laatimista ohjaavia lähtökohtia, tavoitteita ja reunaehtoja. Kuva 1.1. Loimaan seudun kunnat 4

6 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS 2.1. Liikenneverkon ja aluerakenteen kehitys Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Seutukunnan keskus on sen koillisosassa sijaitseva Loimaan kaupunki. Loimaan kaupunki ja kunta yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Loimaan kaupunki. Myös Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Pöytyä. Kuva 2.1. Loimaan seutukunnan sijainti. Seutukunnan eteläisimmät kuntakeskukset Aura ja Tarvasjoki sijaitsevat runsaan 30 kilometrin etäisyydellä Turusta. Loimaan keskustasta on matkaa Turkuun 66 kilometriä ja Tampereelle 93 kilometriä. Forssaan on matkaa 37 kilometriä ja sieltä edelleen 110 kilometriä Helsinkiin. 5

7 Liikenneyhteyksien näkökulmasta Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan: Loimaan kaupunki ja kunta, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Turku-Toijala rautatiehen ja Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna 1876 valmistuneen Turku Toijala Tampere radan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin valtatie 9:n rakentamisen myötä siitä muodostui myös tieliikenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. Aiemmin historiassa Loimaan seutu on ollut Satakuntaa ja Loimaiden ja Alastaron tieyhteydet ovat tukeutuneet Loimijokea seuraavaan vanhaan tieyhteyteen Satakunnasta Forssaan ja Uudellemaalle. Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin ja edelleen Tampereelle (vanha Turun/Tampereentie). Nykyisin tämän tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rinnalle rakennettu, valtatieltä 9 Aurassa erkaneva, kantatie 41. Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä toimii Liedon Asemanseudulla valtatieltä 9 erkaneva Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat seuraavat perustuvat historiallisiin Yläneen-Säkylän ja Turun-Paattisten tieyhteyksiin, mutta ne yhdistävä Paattisten ja Yläneen välinen keskiosa rakennettiin vasta 1940-luvulla. Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet historiallisen Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alueen tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle rakennettu Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen johtava päätieyhteys, valtatie 10. Pohjois-eteläsuunnassa Loimaan seutua palvelee edellä kuvattu tiheä ja hyvätasoinen pääja seututieverkko. Sen sijaan seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava maantie 224 (ns. Hakutie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seututie (maantie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kuitenkin toteuttamatta Lapin ja Hinnerjoen sekä Yläneen ja Loimaan välisten tieyhteyksien parantaminen seututietasoisiksi. Kuvassa 2.2 on esitetty asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle. Radan myötä syntynyt Loimaan kaupungin keskusta ja sitä vanhempi Loimaan kunnan keskusta Hirvikoski muodostavat lähes yhtenäisen taajama-alueen. Väestökeskittyminä erottuu kuntakeskusten lisäksi vanha nauhamainen jokivarsia noudattelevien teiden varsiin kehittynyt asutusrakenne Aurajokilaaksossa (Lieto-Aura-Riihikoski-Oripää), Paimionjokea seuraavan Hämeen Härkatien varrella (Tarvasjoki-Marttila-Koski), Tarvasjokilaaksossa (Tarvasjoki- Karinainen), Yläneenjoen varrella (Yäne-Uusikartano) ja Loimijoen varrella (Loimaa- Alastaro). Myös Alastarolta Melllilän kautta Kosken tuntumaan ulottuvan Niinijoen varsi hahmottuu harvempana nauhamaisena rakenteena. Turku-Toijala radanvarsi puolestaan rakentuu helminauhamaisesti vanhoista asemapaikkakunnista Aura-Kyrö-Mellilä-Loimaa. Taajamien yhdyskuntarakennetta ja maankäytön kehittämistä on tarkasteltu tarkemmin erillisessä osaselvityksessä. 6

8 Kuva 2.2. Asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle v (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri) Väestönkehitys ja -ennuste Asukasmäärän kehitys Loimaan seutukunnan 12 kunnassa oli vuoden 2003 lopussa yhteensä asukasta. Näistä 35 % asui vuoden 2005 alussa yhdistyvien Loimaan kaupungin ja kunnan alueella. Myös Pöytyän ja Karinaisten kunnat yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Tämän uuden Pöytyän asukasluku on yhteensä 17 % koko seutukunnan asukasmäärästä. 7

9 asukasluku osuus seutukunnan väestöstä asukasluvun muutos Alastaro % - 8,9 % Aura % + 8,7 % Karinainen % + 3,1 % Koski Tl % - 6,7 % Loimaa % - 0,1 % Loimaan kunta % - 7,5 % Marttila % - 9,0 % Mellilä % - 7,7 % Oripää % - 4,0 % Pöytyä % - 2,7 % Tarvasjoki % + 3,1 % Yläne % - 8,7 % Loimaan seutu % - 3,2 % Seutukunta Koko maa 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, Kuva 2.3. Väkiluvun kehitys Loimaan seutukunnassa ja koko maassa v suhteutettuna vuoteen Seutukunnan asukasmäärä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Kokonaisuutena se on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut noin 3 %. Väestökehitys kuitenkin poikkeaa selvästi seudun eri osissa. Aura, Tarvasjoki ja Karinainen ovat selvästi kasvavia Turun pendelikuntia. Myös Pöytyältä käydään paljon Turussa töissä ja kunnan väkiluku on pitkällä aikavälillä ollut lievässä nousussa. Oripäässä, Marttilassa, Koskella, Mellilässä ja Yläneellä tasainen, lievästi vähenevä väestönkehitys. Näistä kunnista erityisesti Yläneellä on Turkuun pendelöivien osuus suuri. Koskelta ja Marttilasta pendelöidään merkittävästi myös Saloon. Väestöltään selvästi väheneviä kuntia ovat olleet Loimaan kunta ja Alastaro. 8

10 Loimaan kaupunki on ollut selvä kasvukunta 1990-luvulle saakka, sen jälkeen kehitys on ollut melko tasaista. Loimaan kaupungin ja kunnan yhteenlaskettu väestömäärä on pitemmän aikaa pysynyt lähes ennallaan. Väestömuutos suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta 1500 Väestömuutos Aura Loimaa Tarvasjoki Karinainen Pöytyä Oripää Marttila Koski Yläne Mellilä Loimaan kunta Alastaro Etäisyys Turkuun [km] Kuva 2.4. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v suhteessa kuntakeskuksen etäisyyteen Turusta. Väestömuutos suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta Väestömuutos Aura Tarvasjoki Karinainen Pöytyä Oripää Loimaa Marttila Yläne Koski Mellilä Alastaro Loimaan kunta Etäisyys Turkuun [km] Kuva 2.5. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v suhteessa kuntakeskuksen etäisyyteen Turusta. 9

11 Tarkasteltaessa väestömuutosta vuosina suhteessa etäisyyteen Turusta nähdään, että kasvavia kuntia ovat olleet alle 50 kilomerin työssäkäyntimatkan etäisyydellä Turusta sijaitsevat kunnat. Poikkeuksena on noin 40 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Marttila, jossa asukasluku ei ole kasvanut sekä Loimaan kaupunki, joka on pitkään ollut kasvukunta. Jos tarkastellaan vastaavaa kuviota kehityksestä vuosina , merkittävin muutos on, että Loimaan kaupunki on pudonnut väestötappiokunnaksi. Kuntatasoa tarkemmin tarkasteltuna väestömäärältään kasvavia alueita ovat olleet kuntakeskusten uudet alueet, eräät suurimmista kyläkeskuksista sekä lähimpänä Turkua sijaitsevissa Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella myös eräät tienvarsilla sijaitsevat hajaasutusalueet. Varsinais-Suomen liiton laatiman, Tilastokeskuksen uusimpaan (syyskuu 2004) trendiennusteeseen pohjautuvan väestöennusteen mukaan seutukunnan yhteenlaskettu väestömäärä kasvaa hieman, noin 4 % vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu on ennustettu Auraan, jossa väkimäärän on ennustettu kasvavan lähes kolmanneksen. Oripään ja Mellilän väestön ennustetaan kasvavan noin 13 % sekä Tarvasjoen noin 8 % vuoteen 2030 mennessä. Suurinta asukasvähenemää sen sijaan on ennustettu Alastarolle ja Marttilaan (4-5 %). Loimaan väkimäärä pysyy kuntaliitoksen myötä jokseenkin ennallaan. Kaiken kaikkiaan Tilastokeskuksen uusin väestöennuste on Loimaan seudulle positiivisempi kuin aiemmat vastaavat trendiennusteet Loimaan seutukunnan asukasluku Kuva 2.6. Loimaan seutukunnan asukasluvun kehitys v Väestöennuste: Tilastokeskus syyskuu

12 Kuntien asukasluvun kehitys Loimaa Loimaan kunta Aura Pöytyä Alas taro Karinainen Koski Yläne Tarvasjoki Marttila Oripää Mellilä Kuva 2.7. Loimaan seutukunnan kuntien asukasluvun kehitys v Loimaan kaupungin ja kunnan väestömuutoksiin ovat vaikuttaneet myös kuntaliitokset. Väestöennuste: Tilastokeskus syyskuu Kuvan taustalla olevat luvut on esitetty liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0-14 v v. 65 v. ja yli 13 % 21 % 20 % 18 % 22 % 22 % 23 % 17 % 22 % 24 % 24 % 19 % 20 % 15 % 65 % 63 % 63 % 62 % 61 % 58 % 62 % 62 % 61 % 60 % 62 % 67 % 60 % 60 % 22 % 16 % 18 % 19 % 22 % 17 % 17 % 16 % 18 % 23 % 15 % 16 % 18 % 18 % Aura Loimaa Loimaan kunta Pöytyä Marttila Oripää Koski Tarvasjoki Mellilä Alastaro Yläne Karinainen Varsinais-Suomi Koko Suomi Kuva 2.8. Loimaan seudun kuntien väestön ikäjakauma v

13 Useimpien seutukunnan kuntien väestö on keskimääristä iäkkäämpää. Nuorten osuus on korkein eteläosan kasvavissa kunnissa Karinaisissa, Aurassa, Tarvasjoella ja Pöytyällä. Vanhinta väestö on pohjoisimmissa kunnissa Alastarolla ja Yläneellä. Koko maan tavoin iäkkään väestön osuus tulee lähivuosina kasvamaan edelleen myös Loimaan seutukunnassa, mutta osa seudun kunnista on jo nyt saavuttanut tilanteen, joka monessa kunnassa on vasta edessä, eikä yli 64-vuotiaiden osuus enää merkittävästi kasva. Sen sijaan sitä vanhempien ikäryhmien osuuteen on niissäkin edelleen odotettavissa kasvua Työpaikat ja elinkeinorakenne Alkutuotannon merkitys on keskimääräistä suurempi Loimaan seutukunnan kunnissa lukuun ottamatta Loimaan kaupunkia ja Turun lähikuntia Auraa, Karinaista ja Tarvasjokea. Aura on elinkeinorakenteeltaan seudun teollisuusvaltaisin kunta. Teollisuuden osuus on suhteellisesti suuri myös Karinaisissa, Tarvasjoella ja Loimaan kunnassa. Loimaan kaupunki on selvästi palveluvaltaisin kunta. On huomattava, että osuudet on laskettu kunnan työpaikoista. Kunnan asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma voi poiketa tästä huomattavastikin; näin erityisesti kunnissa, joista pendelöidään runsaasti muualle. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on esitetty kuvassa 2.9. Kuva 2.9. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna

14 Seutukunnan suurimmat yksittäiset kuljetuksia aiheuttavat yritykset ovat Finnforest Oyj:n Kyrön saha sekä Raunion saha Koskella. Seudun länsiosan Yläneen, Pöytyän, Alastaron ja Oripään erityispiirteenä on virkistyspalvelujen ja luontomatkailun asema kasvavana elinkeinona. Kuhankuonon retkeilyalue, Kurjenrahkan kansallispuisto, Vaskijärven luonnonpuisto sekä Virttaankankaan ja Oripäänkankaan retkeilyreitistöt houkuttelevat alueelle vuosittain huomattavan määrän ihmisiä, minkä varaan on syntynyt ja pyritään synnyttämään erityyppisiä matkailupalveluyrityksiä. Yläneellä vapaa-ajan viettäjiä ja matkailijoita houkuttelee myös Pyhäjärven rannat ja Alastaron Virttaalla moottorirata toimintoineen. Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen läpi kulkee Turun ja Hämeen linnoja jo 11 vuosisataa yhdistänyt Hämeen Härkätie. Tiehen ja sen varren nähtävyyksiin ja palveluihin tukeutuvan matkailun merkitys työpaikkojen ja alueen vireyden lisääjänä on lisääntynyt voimakkaasti vuosi vuodelta. Alkutuotannossa Jalostuksessa Palveluissa Tuntematon 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 39 % 38 % 34 % 40 % 47 % 47 % 41 % 40 % 47 % 39 % 49 % 69 % 16 % 28 % 14 % 23 % 30 % 28 % 37 % 19 % 37 % 37 % 47 % 31 % 30 % 27 % 27 % 26 % 26 % 25 % 23 % 26 % 14 % 12 % Oripää Marttila Koski Alastaro Mellilä Pöytyä Yläne Loimaan kunta Tarvasjoki Karinainen Aura Loimaa Kuva Loimaan seudun kuntien työpaikat toimialoittain. 13

15 Työpaikkamäärä Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Ennuste: V:S liitto Kuva Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys. Ennuste Varsinais-Suomen liiton arvio. Kuvan taustalla olevat luvut ovat liitteessä 1. Kuvassa 2.11 on esitetty Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys kymmenvuosittain vuodesta 1950 lähtien sekä Varsinais-Suomen liiton laatima ennuste vuoteen Kuvasta näkyy selvästi ja 1960-luvuilla tapahtunut maatalouden rakennemuutos sekä teollisuus- ja palveluelinkeinojen kasvu, joka Loimaan seutukunnassa kohdistui erityisesti Loimaan kaupunkiin. Sen jälkeen muutosvauhti on tasaantunut lukuun ottamatta Loimaan kaupungin työpaikkojen selvää vähenemistä 1990-luvulla. Kuvassa ei täysimääräisesti näy 1990-luvun alun laman aiheuttamaa kuoppaa, koska työpaikkamäärät on esitetty vain tasakymmenvuosilta. Suurimmassa osassa kunnista viime vuosikymmenen työpaikkakehitys on ollut vähän tai selvästi laskeva. Ainoastaan Aurassa työpaikkamäärä on selvästi kasvanut. Ennusteen mukaan työpaikkamäärät kasvavat useimmissa kunnissa hieman. Eniten työpaikkamäärän ennustetaan lisääntyvän eteläisimmissä kunnissa Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella. 14

16 2.4. Työssäkäynti Yleisenä kehitystrendinä on myös Loimaan seudulla ollut se, että työssäkäynti oman kunnanulkopuolella on lisääntynyt ja samalla keskimääräinen työmatkapituus on kasvanut. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus on suurin Loimaan kaupungissa, sielläkin vain noin 70 % työvoimasta käy töissä omassa kunnassa, vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 124 %. Lähes yhtä paljon omassa kunnassa työssä käyviä on Koskella. Pienin omassa kunnassa työssä käyvien osuus on Turun lähikunnissa Aurassa ja Tarvasjoella. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 23 % 18 % 26 % 16 % 15 % 23 % 23 % 22 % 25 % 23 % 21 % 28 % 7 % 5 % 6 % 13 % 26 % 30 % 12 % 7 % 6 % 8 % 17 % 6 % 13 % 16 % 23 % 14 % 67 % 70 % 61 % 56 % 60 % 53 % 52 % 51 % 55 % 45 % 42 % 57 % Muu Forssa Salo Lieto Turku Loimaa Oma kunta 0 % Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Kuva Kuntien työssäkäyvien asukkaiden työpaikkojen sijainti Työssäkäyntivirrat Turkuun ovat suuria Turkua lähimpänä sijaitsevista kunnista, erityisesti Aurasta. Turussa työssäkäyvien suhteellinen osuus työvoimasta laskee vähitellen etäisyyden kasvaessa ja yli 50 kilometrin etäisyydellä se jää alle 10 prosentin (kuva 2.13). Poikkeuksena on kuitenkin 55 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Yläne, jossa Turussa työssäkäyvien osuus on noin 15 %. 15

17 Kuva Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä vuonna Kuvassa 2.15 on esitetty kuntien väliset yli 30 hengen työmatkavirrat Turkuun ja kuvassa 2.16 muualle kuin Turkuun. Turun työssäkäynnin ohella kuvista hahmottuu selvästi seudun koillisosan kuntien työmatkojen suuntautuminen Loimaalle sekä Auranmaan (Aura, Pöytyä, Karinainen, Tarvasjoki) muodostama oma pieni työssäkäyntialue. Erityisen suuria ovat Loimaan kaupungin ja kunnan välisen työssäkäyntivirrat. Mm. joukkoliikennepalvelujen kehittämisen kannalta huomattavia ovat myös työmatkavirrat Alastarolta Loimaalle ja Pöytyältä Auraan. Seudun kaakkoiskulmalta Koskelta, Marttilasta ja Tarvasjoelta on merkittävää työssäkäyntiä myös Saloon, samoin Loimaalta ja Loimaan kunnasta Forssaan. 16

18 Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä (2001) Turussa työssäkäyvien osuus 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Aura Tarvasjoki Pöytyä Yläne Marttila Karinainen Mellilä Loimaa Alastaro Oripää Koski Loimaan kunta Etäisyys Turkuun [km] Kuva Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä suhteessa matkaan Turkuun vuonna Kuva Työssäkäyntivirrat Loimaan seutukunnan ja Turun välillä (yli 30 hengen työmatkavirrat ). 17

19 Kuva Suurimmat kuntien väliset työssäkäyntivirrat Turku pois lukien (yli 30 hengen työmatkavirrat ). 18

20 3. Liikkumiskäyttäytyminen 3.1. Suomalaisten kulkutavat Vuosina tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan yli 5-vuotiaat suomalaiset tekevät päivittäin keskimäärin 2,84 matkaa. Tutkimuksessa matkalla tarkoitetaan siirtymistä kävellen tai jollakin kulkuvälineellä paikasta toiseen, esimerkiksi kauppaan tai työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle. Suomalaiset tekevät keskimäärin 54 % kaikista matkoistaan henkilöautolla, 39 % kuljettajana ja 15 % kyydissä istuen. Jalan tai pyörällä tehdään yli kolmasosa matkoista. Kävelyn osuus on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Kävelyn osuus matkoista on suurempi talvella kuin kesällä päinvastoin kuin pyöräilyn. Niiden yhteenlaskettu kulkutapaosuus pysyy kuitenkin melko tasaisena läpi vuoden vaihdellen tammikuun 31 %:sta syyskuun 36 %:iin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista on 7 %. Liityntämatkat eivät ole mukana luvuissa, vaan kulkutavalla tarkoitetaan matkan pääasiallista kulkutapaa. Lyhyillä, alle kilometrin matkoilla kävely on selvästi suosituin kulkumuoto. Yli kilometrin pituisista matkoista puolestaan yli puolet tehdään henkilöautolla. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössä kävellään ja käytetään joukkoliikennettä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla tai rakenteeltaan hajanaisessa ympäristössä. Kävelyn ja pyöräilyn osuus on keskimääräistä suurempi lasten ja nuorten sekä iäkkään väestönosan tekemistä matkoista. Työikäinen väestö puolestaan tekee 2/3 matkoista henkilöautolla. Kuva 3.1. Suomalaisten tekemien matkojen kulkumuoto-osuudet matkan pituuden suhteen. Vaaka-akseli kuvaa pituusluokan osuutta kaikista matkoista. 19

21 Kuva 3.2. Matkojen kulkutapajakauma eri kokoisissa kunnissa. Kuva 3.3. Eri matkaryhmien kulkumuotojakauma. Vaaka-akseli kuvaa matkaryhmän osuutta kaikista matkoista. 20

22 Kuva 3.4. Kulkumuotojakauma ikäryhmittäin. Vaaka-akseli kuvaa ikäryhmän tekemien matkojen osuutta kaikista matkoista Eri kulkutapojen käyttöedellytykset Loimaan seudulla Henkilöauton omistus Loimaan seutukunta on selvästi keskimääräistä autoistuneempaa aluetta (taulukko 3.1). Osittain henkilöautotiheystietoja vääristää autokaupat, joihin rekisteröidyt autot nostavat mm. Loimaan ja Mellilän henkilöautotiheyslukuja. Taulukko 3.1. Autotiheys vuonna 2003 henkilöautoja /1000 as. henkilöautoja ja pakettiautoja /1000 as. Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Loimaan seutu Varsinais-Suomi Manner-Suomi

23 Vaikka suurimmalla osalla seudun asukkaista onkin henkilöauto tai jopa useampia autoja käytettävissään, seutukunnassa on myös paljon autottomia asuntokuntia (liite 4). Heidän kannaltaan on välttämätöntä, että jokapäiväisen elämän edellyttämät toiminnot on mahdollista saavuttaa myös jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Luonnollisesti mm. ympäristö- ja terveysnäkökulmien kannalta on toivottavaa, että myös auton omistavat kotitaloudet liikkuvat mahdollisimman paljon omin jaloin tai joukkoliikenteellä. Pääosa autottomista asuntokunnista on siellä, missä suurin osa asukkaistakin eli kuntakeskuksissa ja suurimmissa kyläkeskuksissa. Kuitenkin myös haja-asutusalueella on laajasti autottomia asuntokuntia, mikä yhdessä lähipalvelujen puuttumisen kanssa merkitsee suurta haastetta joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalvelujen järjestämiselle. Joukkoliikenteen palvelutasoa on käsitelty tarkemmin erillisessä osaselvityksessä ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä seuraavassa luvussa. Kävely ja pyöräily Matkan pituudella on ratkaiseva vaikutus edellytyksille tehdä matka jalan tai polkupyörällä. Kahden kilometrin matka vastaa noin 20 minuutin kävelyaikaa ja viiden kilometrin matka noin 20 minuutin pyöräilyaikaa. Seuraavassa on tarkasteltu yksityisten ja julkisten palvelujen saavutettavuutta jalan ja pyörällä käyttäen esimerkkinä kuntakeskusten palveluja, lähintä päivittäistavarakauppaa sekä ala-asteen kouluja. Väestön osuus eri etäisyyksillä kuntakeskuksesta Loimaa Karinainen Koski Oripää Aura Mellilä Alastaro Yläne Marttila Pöytyä Tarvasjoki Loimaan kunta 51 % 37 % 12 % 51 % 13 % 12 % 24 % 43 % 8 % 25 % 24 % 43 % 16 % 16 % 25 % 43 % 22 % 18 % 16 % 39 % 13 % 23 % 26 % 38 % 7 % 17 % 38 % 35 % 9 % 15 % 40 % 33 % 10 % 27 % 30 % 32 % 6 % 19 % 42 % 28 % 16 % 42 % 14 % 26 % 12 % 8 % 54 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 1km 1-2 km 2-5 km yli 5 km Kuva 3.5. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin kävelymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin minuutin pyörämatkan päässä kuntakeskuksista asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri). 22

24 Kuva 3.6. Loimaan seutukunnan kuntakeskusten 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. Pinta-alaltaan pienessä Loimaan kaupungissa lähes 90 % väestöstä asuu kävelyetäisyydellä, alle kahden kilometrin päässä keskustasta. Myös Aurassa, Karinaisissa ja Oripäässä suuri osa asutuksesta painottuu melko tiiviisti kahden kilometrin säteelle keskustaajamasta (65 %, 64 % ja 59 %). Muissa kunnissa osuus vaihtelee Kosken ja Mellilän runsaasta 50 prosentista Loimaan kunnan vajaaseen 40 prosenttiin. Alle viiden kilometrin pyöräilymatkan päässä kuntakeskustan palvelut ovat parhaimmillaan kaikilla asukkailla Loimaalla. Yli 80 % väestöstä asuu alla viiden kilometrin säteellä keskustasta myös Tarvasjoella ja Aurassa. Pienimmillään alle viiden kilometrin etäisyydellä asuu 46 % asukkaista Loimaan kunnassa. Jos tarkastellaan päivittäistavarakaupan saavutettavuutta, tilanne on samansuuntainen, mutta kuntien väliset erot ovat melko pieniä, koska päivittäistavarakauppoja on jäljellä myös suurimmissa kyläkeskuksissa. Parhaiten kauppa on saavutettavissa sekä jalan että pyörällä Loimaalla. Heikoimmin kauppa on saavutettavissa jalan Loimaan kunnassa ja Tarvasjoella. Loimaan kunnassa tilannetta parantaisi kyläkaupan saaminen Niinijoelle. Tarvasjoella tilan- 23

25 netta heikentää se, että suuri osa uudesta asutuksesta sijoittuu Juvan alueelle, jonka kasvavat reuna-alueet (Hankaanmäki, tulevaisuudessa Paimionjoen eteläpuoli) etääntyvät jo yli kahden kilometrin päähän kaupallisesta keskustasta. Kuntaliitokset muuttavat luonnollisesti tuloksia näin laaditussa kuntakohtaisessa tarkastelussa ja yhdistyvien kuntien luvut sijoittuvat nykyisten lukujen välille. Käytännössä asukkaiden todellisten asiointimatkojen pituudet eivät muutu, sillä Loimaan kunnasta asioidaan nykyisinkin kaupungissa ja Pöytyän itäosan asukkaiden asiointi suuntautunee nytkin enemmän Kyröön kuin Riihikoskelle. Tämä on huomioitu myös nyt tehdyssä tarkastelussa, sillä kaupallisten palvelujen tarkastelu on tehty ilman kuntarajoja, ts. on oletettu, että palveluja voidaan hakea myös naapurikunnan puolelta. Väestön osuus eri etäisyyksillä päivittäistavarakaupoista Loimaa 94 % 5 % Aura 66 % 18 % 16 % Karinainen 64 % 12 % 24 % Mellilä 62 % 32 % 6 % Oripää 59 % 27 % 14 % Alastaro 58 % 23 % 19 % Yläne 55 % 25 % 20 % Marttila 54 % 38 % 9 % Pöytyä 53 % 36 % 11 % Koski 51 % 27 % 21 % Loimaan kunta 45 % 33 % 23 % Tarvasjoki 44 % 43 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 2 km 2-5 km yli 5 km Kuva 3.7. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin kävelymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin minuutin pyörämatkan päässä päivittäistavarakaupasta asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri). 24

26 Kuva 3.8. Loimaan seutukunnan päivittäistavarakauppojen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. Kuvassa 3.9 on tarkasteltu ala-asteikäisten lasten sijoittumista kolmen ja viiden kilometrin vyöhykkeillä oman kunnan ala-asteelta. Viisi kilometriä on lakisääteinen koulukuljetusraja, mutta useimmissa kunnissa alimpien luokkien oppilaat kuljetetaan kouluun jo yli kolmen kilometrin matkoilla. Lyhyemmillä matkoilla kuljetus järjestetään vain, jos koulureitti on arvioitu liian vaaralliseksi kävellä ja pyöräillä. Loimaalla lähes kaikki koululaiset asuvat alle kolmen kilometrin etäisyydellä ala-asteen koulusta, Karinaisissakin 94 %. Myös Aurassa, Mellilässä ja Pöytyällä kouluverkko kattaa hyvin kunnan pinta-alan, sillä yli 80 % koululaisista asuu alla kahden ja % alle viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Suhteellisesti eniten pitkiä koulumatkoja on Oripäässä ja Marttilassa, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen yli viiden kilometrin etäisyydellä keskustaajamasta sijaitsevasta Ollilasta, sekä hieman yllättäen Tarvasjoella, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen Liedonperästä. 25

27 Koulumatkayhteyksiin kuntaliitokset tuovat myös todellisia muutoksia, kun nykyiset kuntarajat eivät enää vaikuta koulumatkojen suuntautumiseen. Jos kouluverkko pysyy entisellään, nykyistä suurempi osa oppilaista sijoittuu alle kolmen ja viiden kilometrin etäisyydelle koulusta vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä ala-asteista Loimaa 98 % Karinainen 94 % 5 % Aura 86 % 9 % 5 % Mellilä 84 % 16 % Pöytyä 80 % 16 % 4 % Yläne 68 % 17 % 14 % Koski 65 % 14 % 21 % Loimaan kunta 61 % 25 % 13 % Oripää 60 % 8 % 32 % Alastaro 57 % 24 % 19 % Tarvasjoki 57 % 15 % 28 % Marttila 55 % 17 % 28 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 3 km 3-5 km yli 5 km Kuva vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä oman kunnan ala-asteen kouluista. 26

28 Kuva Loimaan seutukunnan ala-asteen koulujen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. 27

29 4. LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA 4.1. Tie- ja katuverkko ja tieliikenne Tieverkon toiminnallinen luokitus Loimaan seudun tieverkon rungon muodostaa pohjois-etelä- tai koillis-kaakkosuuntainen Turkuun johtava säteittäinen päätieverkko: valtatie 9 Turku-Tampere, valtatie 10 Turku- Hämeenlinna-Lahti sekä kantatie 41 (Turku-)Aura-Huittinen(-Tampere). Turkuun johtavaan säteittäistieviuhkaan kuuluu myös seutukunnan länsiosaa palveleva hyvätasoinen seututie, maantie 204 (Turku-)Lieto-Eura-(Pori). Kuva 4.1. Yleiset tiet toiminnallisen luokituksen mukaan. 28

30 Seudun pääteistä merkittävimmäksi luokiteltuun ns. pääteiden runkoverkkoon ovat kuuluneet valtatie 9 sekä aivan seudun pohjoisreunaa leikkaava Helsingistä Poriin johtava valtatie 2. Parhaillaan on liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä työ, jossa tarkistetaan päätiestön luokitusta määrittelemällä tärkein osa päätieverkosta ns. runkoteiksi. Seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava seututie, maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava seututie, maantie 224 (ns. Hakutie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seututie (maantie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kuitenkin toteuttamatta Lapin ja Hinnerjoen välinen uusi seututie sekä Yläneen-Oripään-Loimaan välisen seututien 210 parantaminen seututietasoiseksi. Näiden poikittaisyhteyksien ohella seututeitä ovat myös jo aikaisemmin mainittu Lieto-Eura maantie 204, Alastarosta valtatielle 2 johtava maantie 231, Aurasta Turkuun johtava maantie 222 (vanha Turuntie) sekä Tarvasjoelta alkava Paimioon ja Kemiöön johtava maantie Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Liikennemäärät Seudun suurimmat liikennemäärät, keskimäärin yli ajoneuvoa vuorokaudessa, ovat Loimaan keskustassa maantiellä 213 vt 9:n ja Aleksis Kivenkadun välisellä osuudella. Aleksis Kivenkadun ja Heimolinnankadun välinen osuus seututiestä on kaupungin katua, jonka liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2020 mennessä maantien 213 liikennemäärien ennustetaan kasvavan Aleksis Kivenkadun liittymässä lähes ajoneuvoon vuorokaudessa (lähde: yleissuunnitelma 1998). Valtatie 9:n länsipuolella maantien 213 liikennemäärä on noin 9500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskee Hirvikosken kohdalla noin 3200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Loimaan keskustan itäpuolella liikennemäärä on noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtateiden 9 ja 10 liikennemäärien kehityksestä antaa käsityksen kuvassa 4.2 esitetty keskimääräisen vuorokausiliikenteen kehitys valtatien 9 (Auran ja Liedon aseman välillä) ja valtatien 10 (Marttilan keskustan ja Ollilan välissä) laskentapisteissä. 10 viime vuoden aikana valtatien 9 liikenne on kasvanut 22 % ja valtatien 10 liikenne 13 %. 29

31 Kuva 4.2. Liikenteen kehitys valtateiden 9 ja 10 laskentapisteissä vuosina (vt 9 Arosuo ja vt 10 Ollila). Valtatien 9 keskimääräinen liikennemäärä on Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella runsaat 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Auran ja Loimaan välillä ajoneuvoa vuorokaudessa ja Loimaan pohjoispuolella runsaat 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan valtatien 9 liikennemäärä on seudun ulkopuolella Turkuun saavuttaessa, moottoritieosuudella lentokentän kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärien ennustetaan kasvavan kantatien 41 liittymän eteläpuolella yli ajoneuvoon vuorokaudessa. Auran ja Loimaan välillä liikenne-ennuste on ja Loimaan pohjoispuolella noin 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa (lähde: valtatie 9 Turku Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Valtatien 10 liikennemäärä on suunnittelualueella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan valtatien 10 liikenne on Liedon eteläpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä kevyen autoliikenteen ennustetaan kasvavan 24 % 30

32 ja raskaan liikenteen 46 % (lähde: Vt 10 Turku Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Kantatien 41 liikennemäärät ovat tien eteläpäässä noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskevat siitä noin 2600 ajoneuvoon Virttaan pohjoispuolella. Valtatien 2 liikennemäärät Loimaan kohdalla ovat noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muun tieverkon liikennemäärät jäävät alle kolmen tuhannen auton keskivuorokausiliikenteen (kuva 4.3). Kuva 4.3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna Tiehallinnon liikenne-ennusteen (Tieliikenne-ennuste , Tiehallinto 2003) mukaan liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen tieverkolla ovat taulukon 4.1 mukaiset. Pääteiden liikenteen ennustetaan kasvavan keskimäärin 40 % ja seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdysteillä liikenne ei juurikaan lisäänny, kasvuennuste on vain 10 %. 31

33 Taulukko 4.1. Liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen yleisillä teillä vuosina (Tieliikenne-ennuste , Tiehallinto 2003). Kasvukerroin Valtatiet 1,18 1,32 1,41 Kantatiet 1,16 1,29 1,36 Seututiet 1,14 1,23 1,31 Yhdystiet 1,07 1,09 1,10 Yhteensä 1,14 1,24 1,31 Pääteiden liikennevirtoja on ennustettu tarkemmin julkaisussa Pääteiden linkkikohtaiset liikenne-ennusteet (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001). Tämän ennusteen mukaan valtatien 9 eteläpäässä liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1,4 1,5-kertaiseksi ja Kyrön pohjoispuolella 1,3 1,4-kertaiseksi. Valtatien 10 liikenteen ennustetaan kasvavan 1,3 1,4-kertaiseksi ja kantatien 41 liikenteen 1,2 1,3-kertaiseksi. Pääteiden liikennemäärien absoluuttinen kasvuennuste koko maassa on esitetty kuvassa

34 Kuva 4.4. Liikenteen kasvu pääteillä, ajon/vrk (Lähde: Pääteiden liikennevirrat ja linkkikohtaiset liikenne-ennusteet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001). 33

35 Raskaan liikenteen määrä on suurimmillaan valtatiellä 9 Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella runsaat 1100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Auran pohjoispuolella samoin kuin valtatiellä 10 raskasta liikennettä on noin 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kantatien 41 eteläpäässä raskaan liikenteen määrä ylittää 500 auton rajan. Kuva 4.5. Keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne vuonna

36 Liikenteen toimivuus Tien palvelutaso on liikenneoloja kuvaava laadullinen mitta. Palvelutasoa kuvataan liikenteen nopeuden, ajoväljyyden, matka-aikojen, liikennevirran tasaisuuden sekä liikkujan kokeman liikenteen joustavuuden ja turvallisuuden avulla. Palvelutasoluokitus on esitetty kuvassa 4.6. Seudun sisällä liikenteen toimivuusongelmia on ainoastaan Pikatien liittymissä, mm. vt 9:n ja Pikatien liittymässä jonot ulottuvat joskus valtatielle saakka. Pikatien palvelutaso vaihtelee nykyliikenteellä luokissa E-D (palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina, lähde: Pikatien muuttaminen osaksi Ypäjä-Säkylä maantietä 213, yleissuunnitelma 1998). Vuonna 2020 ruuhkaisimman osuuden palvelutaso laskee luokkaan F, mikä tarkoittaa, että tieosuus on täysin ruuhkautunut ja liikenne pysähtelee. Tiepiiri ja kunta laativat Pikatien muuttamisesta yleiseksi tieksi yleissuunnitelman vuonna Siinä esitetään mm., että kaksi suojatietä korvataan alikuluilla, Pikatie levennetään nelikaistaiseksi ja Puistokadun liittymään rakennetaan kiertoliittymä tai liikennevalot ja tienvarren asutus suojataan melulta. Esitettyjen liittymäjärjestelyjen jälkeen liittymien toimivuus olisi hyvä vuoden 2020 ennustetuilla liikennemäärillä. Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole etenemässä kaupungin ja Tiehallinnon yhteishankkeena, sillä kaupunki on päättänyt säilyttää Pikatien katuna. Kuva 4.6. Palvelutasoluokkia on kuusi. Pikatien kuormitusta voidaan vähentää myös rakentamalla Kartanonportin kohdalle suunniteltu eritasoliittymä, jonka myötä rakentuu samalla katuyhteys valtatien 9 poikki. Kaupungin toimesta rakennettava eritasoliittymä korvaa nykyisen tilapäisluvalla rakennetun tasoliittymän. Tällöin poikittaisliikenteellä on käytettävissä katuyhteys valtatien poikki myös taajaman eteläosassa. Taajaman eteläpuolella on myös maantien 210 ohitustievaraus ja siihen liittyvä eritasoliittymävaraus valtatiellä 9. Loimaan itä-länsisuuntainen ohikulkutievaraus on kuitenkin ehdotettu siirrettäväksi taajaman pohjoispuolelle, jossa se palvelisi paremmin itälänsisuuntaista pääyhteyttä, seututietä 213. Samalla taajaman eteläosan poikittaisyhteyksiä 35

37 voidaan perustellusti suunnitella paremmin Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisiä yhteystarpeita palvelevaksi. Pohjoisen ohikulkutien tarve ja toteuttavuus on kuitenkin ensin selvittävä tarkemmin yleis- ja maakuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka seutukunnan tieverkolla ei ole Pikatien lisäksi muita toimivuusongelmakohtia, Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken kannalta suuri ongelmana on valtatien 10 ruuhkautuminen Turun ja Liedon välillä. Ruuhkautuminen hidastaa jo nyt tienvarren kunnista Turun seudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä, mikä vaikuttaa mm. kuntien houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Turku-Lieto välin liikenteellinen palvelutasoluokka on nykytilanteessa D ja vuoden 2030 ennustetilanteessa se laskee luokkaan E (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpana tuntina, lähde: Vt 10 Turku Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Tieosan pääliittymien turvallisuutta ja toimivuutta parannetaan vuonna 2004 rakentamalla liittymiin kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen alikulkuja. Loukinaistentie liittymä varustetaan liikennevaloilla. Kääntymiskaistat parantavat pääsuunnan liikenteen sujuvuutta; sen sijaan valoohjaus turvaa sivusuunnan liikenteen toimivuuden ja parantaa liittymän turvallisuutta, mutta samalla katkoo pääsuunnan liikennettä. Kuva 4.7. Pääteiden palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina vuonna 2003 (Lähde: IVAR tarkastelu huhtikuu 2004 /Tieliikelaitos). 36

38 Valtatiellä 9 liikenne on nykytilanteessa sujuvaa. Palvelutaso on Turun ja Toijalan välillä luokissa A C (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpana tuntina, lähde: Valtatie 9 Turku Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Pitkällä tähtäimellä Liedon aseman ja Auran välinen leveä kaksikaistainen osuus varaudutaan muuttamaan keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi. Liikenteen toimivuuden edellyttämät toimenpidetarpeet vuoteen 2020 mennessä: Loimaan Pikatie Pikatien kuormituksen vähentäminen toteuttamalla vt 9:n länsi- ja itäpuoliset taajamaalueet yhdistävä eteläinen alikulku/eritasoliittymä Pikatien toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen (liittymäjärjestelyt, lisäkaistat, kevyen liikenteen alikulut, melusuojaukset) Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) maantien 213 ohitustievaraus Loimaan keskustan pohjoispuolelle Valtatie 10 Valtatien 10 toimivuuden turvaaminen Liedossa liittymien kaistajärjestelyillä ja liikennevaloilla sekä täydentämällä rinnakkaiskatuverkkoa paikallisen liikenteen ohjaamiseksi osin sinne Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) Liedon ohitustien rakentaminen Valtatie 9 Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) Auran ja Liedon aseman välin muuttaminen keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi 37

39 Yleisen tieverkon tila Yleisen tieverkon laajuus Loimaan seutukunnan alueella on noin km yleisiä teitä, mikä on runsaat 13 % Turun tiepiirin alueen yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Seudun yleisistä teistä 150 km on toiminnalliselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 160 km seututeitä ja 800 km yhdysteitä. Yleisten teiden verkon kattavuutta voidaan pitää hyvänä, sillä suunnittelualueen kunnissa on yleisiä teitä keskimäärin 30 metriä asukasta kohti, mikä on paljon verrattuna koko tiepiirin keskimääräiseen lukuun 12 metriä/asukas. Kevyen liikenteen väyliä seudun yleisten teiden varsilla on 41 km. Valaistuja yleisiä teitä on noin 120 km. Kevyen liikenteen väylien ja valaistun tiepituuden osuus on pienempi kuin seudun osuus tiepituudesta ja liikennesuoritteesta, mutta suurempi kuin seudun osuus tiepiirin alueen asukkaista. Kevyen liikenteen väylien ja valaistuksen osuus on suurin isoilla kaupunkiseuduilla. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Asukkaita 5,4 % Yleisiä teitä Valta- ja kantatiet Seututiet Yhdystiet Kestopäällyste Kevytpäällyste 13,4 % 13,5 % 15,6 % 13,0 % 13,0 % 13,6 % SOP 6,5 % Sora 16,4 % Valaistus jk+pp 6,0 % 7,6 % Suorite Heva-onnettomuuksia Kuolleita 10,4 % 12,8 % 15,5 % Kuva 4.8. Loimaan seudun osuus Turun tiepiirin alueen asukkaista ja yleisten teiden tiedoista. 38

40 Puuttuvat ja standardiltaan heikot tieyhteydet Loimaan seutukunnan kokonaan puuttuvista tai nykyisiä heikkotasoisia teitä korvaavista pää- ja seututieyhteyksistä merkittävin on Salon ja Kustavintien välisen ns. Hakutien (mt 224) puuttuva länsipää Aurasta Mietoisiin ja siihen liittyvät Auran keskustan ohittavat tiejärjestelyt. Hakutie on Turun kaupunkiseudun uloin kehätie, joka länsipään rakentaminen valmiiksi merkitsisi nyt kokonaan puuttuvan tieyhteyden aikaansaamista Loimaan seudun eteläosasta valtatie 8:n ja Kustavintien suuntiin. Maantien 210 Loimaa-Hinnerjoki taso on välillä Yläne-Oripää-Loimaa selvästi seututiestandardia heikompi. Tien parantamiseen suunnitelmien mukaan lähes nykyisellä paikallaan liittyy tienvarren asutuksen kannalta myös ongelmia, koska sujuvampi tie merkitsee samalla autoliikenteen korkeampaa nopeustasoa ja siitä aiheutuvia turvallisuusriskejä. Maantien 210 koko parantamishankkeeseen sisältyy vielä seutukunnan ulkopuolelle sijoittuva hanke tien jatkamiseksi Hinnerjoelta Lappiin (nykyisen paikallisten korvaava tieyhteys), mikä parantaisi Loimaan seutukunnan länsi- ja eteläosien yhteyksiä Rauman suuntaan erityisesti raskaan liikenteen kannalta. Kuntakeskusten välisistä yhteyksistä ongelmallisin on vuoden 2005 alussa yhdeksi kunnaksi yhtyvien Karinaisten ja Pöytyän nykyisten kuntakeskusten, Kyrön ja Riihikosken, välinen tie. Nykyisin taajamien väliltä puuttuu suora kokoojaluokkainen tieyhteys. Pääosa taajamien välisestä liikenteestä kulkee valtatien ja päällysteleveydeltään vain kuuden metrin levyisen Jalkalan paikallistien kautta. Toinen, pitempi vaihtoehto kulkee pitkin Riihikoski- Karhunoja maantietä 2255, jonka rakenne ja geometria ovat hyvin puutteellisia. Kyrön ja Riihikosken välisestä uudesta tieyhteydestä (Karhunoja-Kurkelankulma) on laadittu yleissuunnitelma vuonna Suunnitelma sisältää myös Riihikosken ohitustien, sillä uusi tie on linjattu Riihikosken pohjoispuolitse ja edelleen kantatien poikki maantielle Hankkeen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole löytynyt rahoitusta ja siksi kuntien yhdistymisen yhteydessä on suunniteltu hanketta, joka sisältää Jalkalan paikallisten parantamisen (pahimpien mutkien oikaisu, tien leventäminen ja vt 9 liittymän parantaminen tai siirtäminen) sekä kevyen liikenteen väylän rakentamisen maantien 2255 varrelle Riihikoskelle etelään Lankkistentien liittymään. Parantamista kaipaava kuntakeskusten välinen yhteys on myös Niittykulman paikallistie 12573, joka on osa Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle johtavaa tieyhteyttä. Niittykulman paikallistie on kelirikosta kärsivä soratie, jonka heikko kunto edellyttää rakenteen parantamistoimia lähitulevaisuudessa. Tien parantaminen myös geometrialtaan paremmaksi loisi uuden hyvätasoisen poikittaisen tieyhteyden Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2. Samalla uusittu tie palvelisi Yläneen yhteyksiä Loimaan suuntaan ennen kuin maantie 210 parantamishanke toteutuu. Kyse on yhdystiestä, mutta tien mahdollisen parantamisen yhteydessä tulisi kuitenkin harkita, onko perusteltua ehdottaa Tiehallinnon seututieverkkoluokituksen tarkistusta siten, että muodostuisi uusi seututieyhteys Mynämäeltä Yläneen ja Alastaron kautta valtatielle 2. Nykyisellään Alastarolta valtatielle 2 johtavan seututien 231 verkollinen merkitys on pieni. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispää on vuosia sitten peruskorjattu Paimion kunnan puoleiselta osaltaan, mutta Tarvasjoen kunnan puoleinen lyhyt tiejakso on vielä toteuttamatta. Mutkainen tieosa päättyy valtatien 10 suoraan ylittävään liittymään, jossa on tapahtunut vakavia liikenneonnettomuuksia. Parantamishanke sisältää sekä tieosan suuntauksen että liittymän parantamisen. Loimaan yhteyksiä palvelee myös kantatie 52, jonka pohjoispää Ypäjältä Somerolle on geometrialtaan selkeästi kantatiestandardia alhaisempi. Yleisten teiden leveydet on esitetty kuvassa 4.9. Suurimmat leventämistarpeet liittyvät edellä kuvattuihin tasonostohankkeisiin maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää-Loimaa ja Jalkalan paikallistien parantaminen. 39

41 Kuva 4.9. Päällysteen leveys yleisillä teillä. 40

42 Kuva Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet. Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet: Perustienpidon hankkeet: 1. Jalkalan paikallistien parantaminen Riihikosken ja Kyrön väliseksi pääyhteydeksi 2. Niittykulman paikallistien rakenteen ja suuntauksen parantaminen ja päällystäminen osaksi maantieyhteyttä Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2 (koko yhteyden luokitteleminen seututieksi, nyt väli Alastaro-vt 2 seututietä 231) 3. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispään suuntauksen parantaminen ja vt 10 liittymän parantaminen 4. Karhunoja-Kurkelankulma, uusi tieyhteys Kyrön ja Riihikosken välille 5. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Oripää-Loimaa 6. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää Kehittämishankkeet: 7. Hakutien (mt 224) jatke Aura-Mynämäki-Mietoinen 8. Hakutiehen liittyvä Auran ohitus ja kantatien 41 liittymäjärjestelyt 9. Kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus 41

43 Talvihoito Nykytila Talvihoitoluokkien määrittäminen perustuu tien liikennemäärään ja toiminnallisen luokitukseen. Sen lisäksi otetaan huomioon yhtenäiset tiejaksot, ympäristövaikutukset, ja liikenneturvallisuus. Valtatie 9 välillä Turku-Kyrö, valtatie 10 välillä Turku-Liedon keskusta sekä maantie 213 välillä Loimaan keskusta-hirvikoski kuuluvat nykyisin korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is (paljas ja pitävä, läpi talven suolattava). Syksystä 2004 lähtien valtateiden talvihoidon yöajan laatutasoa parannetaan. Samalla valtatien 9 väli Kyrö-Loimaa nostetaan talvihoitoluokkaan Is. Muut valta- ja kantatiejaksot kuuluvat talvihoitoluokkaan I (paljas, läpi talven suolattava, öisin mahdollisesti lievää liukkautta). Alueen seututeistä maantie 204 Lieto-Eura, maantie 224 Aura-Halikko, maantie 213 välillä Alastaro-Loimaa-vt 10 sekä maantie 210 välillä Oripää-Loimaa kuuluvat talvihoitoluokkaan Ib. Luokassa Ib tiet pidetään paljaina lumesta ja jäästä syksyisin ja keväisin, mutta sydäntalven aikana tietä ei suolata, vaan tiellä voi olla riittävän pitävä ja tasainen lumi- ja jääpinta, jonka liukkaudentorjunta tehdään hiekoittamalla. Seututeistä välit Oripää-Yläne-Hinnerjoki (mt 210), Alastaro-Kanteenmaa (mt 231), Aura- Liedon asema (mt 222) ja Tarvasjoki-Paimio (mt 181) sekä kuntakeskusten väliset yhdystiet kuuluvat pääosin talvihoitoluokkaan II (lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie). Muut yhdystiet kuuluvat pääosin luokkaan III (kuten II, mutta toimenpideajat ovat hieman pitemmät). Vuoden 2004 syksystä alkaen Puntamäki-Tarvasjoki maantien 2251, Mellilänkylä-Hurskala maantien 2102, Sorvasto-Ypäjä maantien 2805 sekä Kollanen-Koskenranta maantien 2294 pohjoisosan hoitoluokka nousee luokasta III luokkaan II. Luokissa II ja III toimenpideajat ovat melko pitkiä, mikä johtuu tieverkon pituudesta. Luokkiin II ja III kuuluvia teitä on Turun tiepiirin alueella yhteensä noin kilometriä, eikä mikään kohtuullinen kalustomäärä riitä hoitamaan niitä kaikkia yhtä aikaa kuntoon. Hoidon tasoa voidaan parantaa tietyllä tiejaksolla tai tienkohdalla normaalista hoitotavasta poikkeavalla täsmähoidolla. Täsmähoito voi olla aikaan, paikkaan tai hoitotapaan kohdistuvaa. Sen tarve voi johtua tiestöllisistä ja/tai liikenteellisistä syistä. Tiestölliset täsmähoitokohteet hoidetaan tien geometrian (esim. jyrkkä mäki), rakenteen tai paikallisten olosuhteiden vuoksi poikkeavalla tavalla. Liikenteelliset kohteet hoidetaan tien erityiskäytön (esim. turvekuljetukset), tietyllä ajanjaksolla tapahtuvan liikennemäärien merkittävän kasvun (esim. syksyiset juurikaskuljetukset) tai tiettyyn vuorokaudenaikaan ajoittuvan säännöllisen liikenteen (esim. linja-autoliikenne) vuoksi tehostetusti. 42

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Niskanperän OYK liikenneselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko

Kalvola Humppila. Turku. Salo. Hanko Pori Rauma Kaskinen Uusikaupunki 8 Turku 12 23 11 Salo Tampere 3 Hattula Tuulos Kalvola Humppila Hämeenlinna Forssa Janakkala Jokioinen 9 Renko Ypäjä Tammela Hausjärvi 54 10 Riihimäki Loppi 52 Hyvinkää

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Vastaanottaja Jalasjärven kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.4.2015 (päivitetty 28.10.2015) KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Päivämäärä 28/10/2015

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET RAPORTTI

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET RAPORTTI HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Viite 82121867 Ramboll 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 4 2. Johdanto 5 3. Osayleiskaava-alue 5

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET

MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET 20.5.2014 Esipuhe Kanta-Hämeen valmisteilla olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan mm. Moreenin ja Harvialan alueiden liikennekysymyksiä. Yksi niistä on ns.

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 28.4.2015 Johdanto Työssä on tarkasteltu Lappeenrannan sairaalan ympäristön uusien liittymäjärjestelyiden

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Vt 22 Oulu Kajaani yhteysvälin parantaminen

Vt 22 Oulu Kajaani yhteysvälin parantaminen Vt 22 Oulu Kajaani yhteysvälin parantaminen POP ELY 20.08.2013 2 Lähtökohdat Tien merkitys Vt 22 Oulu Kajaani on osa Suomen poikittaista kansainvälistä tieyhteyttä Ruotsista Tornion raja-asemalta Vartiuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016

Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Liikenteelliset vaikutukset PKi, TRa 1.4.2016 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 2 (14) 1.4.2016 SISÄLTÖ 1 MAANKÄYTTÖ...

Lisätiedot

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2

Lisätiedot

Alahärmän tieverkkosuunnitelma

Alahärmän tieverkkosuunnitelma Alahärmän tieverkkosuunnitelma Kauhava KAUHAVAN KAUPUNKI ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 2 Alahärmän tieverkkosuunnitelma Kauhava Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy Ruokakesko Oy / Pohjanmaa NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Raportti Nurmon kaupan alue 19.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kirkonkylä Kirkonranta

Kirkonkylä Kirkonranta Kirkonkylä Kirkonranta AK, Liminka Asemakaavaan liittyvä liikenteen ja katujen yleissuunnitelma Ins.tsto Solutra Oy Limingan kunta SISÄLLYSLUETTELO 1.Suunnittelukohde... 4 2.Liikennetuotos... 5 3.Jokivarrentien

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

Vuohkallion liikenneselvitys

Vuohkallion liikenneselvitys Vuohkallion liikenneselvitys Heinola LIIKENNE-ENNUSTE JA TOIMIVUUSTARKASTELU maps.goog le.fi maps.google.fi Helmikuu 2011 MUISTIO 1 (10) Piritta Laitakari, puh. 0207 911 544 Juha Vehmas, puh. 0207 911

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus Kouvola 12.3.2013 Tilaisuuden ohjelma Klo 17.30-17.45 Tilaisuuden avaus ja työn taustojen esittely Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS

HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS 2 Päivämäärä 16.12.2014 Laatija Ramboll Finland Oy, Erica Roselius ja Jukka Räsänen Raportin pohjakartta-aineisto: Heinolan kaupunki ja Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos

Lisätiedot