TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET...

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYS 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE TYÖSSÄKÄYNTI LIIKKUMISKÄYTTÄYTYMINEN SUOMALAISTEN KULKUTAVAT ERI KULKUTAPOJEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET LOIMAAN SEUDULLA LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA TIE- JA KATUVERKKO JA TIELIIKENNE Tieverkon toiminnallinen luokitus Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Yleisen tieverkon tila Kadut KÄVELY JA PYÖRÄILY Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset yhdyskuntarakenne ja palvelut Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet YKSITYISTIET RATAVERKKO JA JUNALIIKENNE JOUKKOLIIKENNE LIIKENNETURVALLISUUS ONNETTOMUUSTILANNE LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEET YMPÄRISTÖ POHJAVEDET LIIKENTEEN MELU JA TÄRINÄ UUSIEN VÄYLÄHANKKEIDEN LUONTOVAIKUTUKSET MAISEMATIET RAHOITUS TIEHALLINNON RAHOITUS KUNTIEN RAHOITUS RATAHALLINTOKESKUKSEN RAHOITUS LÄÄNINHALLITUKSEN RAHOITUS KELAN RAHOITUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET TAVOITTEIDEN ASETTELUSTA LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMINTALINJAN LÄHTÖKOHTIA JA REUNAEHTOJA LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET SUURTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN TOTEUTTAMISNÄKYMÄT PERUSTIENPIDON INVESTOINTIEN PAINOTUS JA RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VANHOJEN TEIDEN ASEMA JUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISPOLKU JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISLINJAUKSET LIITTEET 2

4 ESIPUHE Loimaan liikennejärjestelmän taustaselvitys Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat on tehty palvelemaan sen jälkeen laadittua Loimaan seudun liikennestrategiaa ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa. Selvityksen alustava luonnos kävi kesällä 2004 laajalla kommenttikierroksella seudun kunnissa ja muissa sidosryhmissä. Nyt käsissä oleva julkaisu on kommenttien perusteella muokattu lopullinen taustaselvitys. Tämän taustaselvityksen lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittiin kolme laajempaa erillistä osaselvitystä: 1. Joukkoliikenne ja matkaketjujen kehittäminen, jossa on kuvattu Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet. 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu Loimaan seutukunnan yksityisteiden tienpidon nykytila ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä kehittämistarpeita. 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu, jossa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Taustaselvityksen laatimista ja samalla koko liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä ohjanneen projektiryhmän kokoonpano on seuraava: Aimo Suikkanen, puh.joht. Kosken kunta Jorma Kopu Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Tapio Mikkola Loimaan kaupunki Seija Niskala Loimaan kaupunki Kari Jokela Pöytyän kunta Sami Suikkanen Seutu-hanke ( saakka) Pasi Oksanen Seutu-hanke ( alkaen) Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Toivo Javanainen Turun tiepiiri Hanna Kari Turun tiepiiri Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus Arja Aalto Ratahallintokeskus Peter Ulmanen Linja-autoliitto Konsulttina työssä on ollut Linea Konsultit Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä dipl.ins. Annu Korhonen. Lähtötietojen kokoamisesta ja paikkatietotarkasteluista ovat vastanneet HM Mikko Seila ja tekn. yo. Niklas von Schanz. 3

5 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä ja liikennejärjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden edistämisestä. Tämä nykytilan ja tulevaisuudennäkymien analyysin sisältävä taustaselvitys on osa Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Selvitykseen on koottu liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtötiedot tiiviiksi ja havainnolliseksi kokonaisuudeksi helpottamaan varsinaisen liikennestrategian laatimista ja tukemaan sidosryhmien välistä keskustelua strategian painopisteistä. Taustaselvitykseen on pyritty mahdollisimman laajasti kokoamaan erilaisia aikaisemmissa suunnitelmissa jo olevia tai sidosryhmien esiin nostamia liikennejärjestelmän kehittämistarpeita. Tarpeita on paljon, eikä lähivuosien aikana ole resursseja toteuttaa kuin pieni osa niistä. Siksi varsinaisessa liikennestrategiassa keskeinen tehtävä on tämän selvityksen sisältämän laajan toimenpidejoukon priorisointi realistiseksi toimenpideohjelmaksi. Luvuissa 8-10 on kuvattu toimenpideohjelman laatimista ohjaavia lähtökohtia, tavoitteita ja reunaehtoja. Kuva 1.1. Loimaan seudun kunnat 4

6 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS 2.1. Liikenneverkon ja aluerakenteen kehitys Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Seutukunnan keskus on sen koillisosassa sijaitseva Loimaan kaupunki. Loimaan kaupunki ja kunta yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Loimaan kaupunki. Myös Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Pöytyä. Kuva 2.1. Loimaan seutukunnan sijainti. Seutukunnan eteläisimmät kuntakeskukset Aura ja Tarvasjoki sijaitsevat runsaan 30 kilometrin etäisyydellä Turusta. Loimaan keskustasta on matkaa Turkuun 66 kilometriä ja Tampereelle 93 kilometriä. Forssaan on matkaa 37 kilometriä ja sieltä edelleen 110 kilometriä Helsinkiin. 5

7 Liikenneyhteyksien näkökulmasta Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan: Loimaan kaupunki ja kunta, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Turku-Toijala rautatiehen ja Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna 1876 valmistuneen Turku Toijala Tampere radan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin valtatie 9:n rakentamisen myötä siitä muodostui myös tieliikenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. Aiemmin historiassa Loimaan seutu on ollut Satakuntaa ja Loimaiden ja Alastaron tieyhteydet ovat tukeutuneet Loimijokea seuraavaan vanhaan tieyhteyteen Satakunnasta Forssaan ja Uudellemaalle. Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin ja edelleen Tampereelle (vanha Turun/Tampereentie). Nykyisin tämän tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rinnalle rakennettu, valtatieltä 9 Aurassa erkaneva, kantatie 41. Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä toimii Liedon Asemanseudulla valtatieltä 9 erkaneva Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat seuraavat perustuvat historiallisiin Yläneen-Säkylän ja Turun-Paattisten tieyhteyksiin, mutta ne yhdistävä Paattisten ja Yläneen välinen keskiosa rakennettiin vasta 1940-luvulla. Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet historiallisen Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alueen tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle rakennettu Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen johtava päätieyhteys, valtatie 10. Pohjois-eteläsuunnassa Loimaan seutua palvelee edellä kuvattu tiheä ja hyvätasoinen pääja seututieverkko. Sen sijaan seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava maantie 224 (ns. Hakutie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seututie (maantie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kuitenkin toteuttamatta Lapin ja Hinnerjoen sekä Yläneen ja Loimaan välisten tieyhteyksien parantaminen seututietasoisiksi. Kuvassa 2.2 on esitetty asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle. Radan myötä syntynyt Loimaan kaupungin keskusta ja sitä vanhempi Loimaan kunnan keskusta Hirvikoski muodostavat lähes yhtenäisen taajama-alueen. Väestökeskittyminä erottuu kuntakeskusten lisäksi vanha nauhamainen jokivarsia noudattelevien teiden varsiin kehittynyt asutusrakenne Aurajokilaaksossa (Lieto-Aura-Riihikoski-Oripää), Paimionjokea seuraavan Hämeen Härkatien varrella (Tarvasjoki-Marttila-Koski), Tarvasjokilaaksossa (Tarvasjoki- Karinainen), Yläneenjoen varrella (Yäne-Uusikartano) ja Loimijoen varrella (Loimaa- Alastaro). Myös Alastarolta Melllilän kautta Kosken tuntumaan ulottuvan Niinijoen varsi hahmottuu harvempana nauhamaisena rakenteena. Turku-Toijala radanvarsi puolestaan rakentuu helminauhamaisesti vanhoista asemapaikkakunnista Aura-Kyrö-Mellilä-Loimaa. Taajamien yhdyskuntarakennetta ja maankäytön kehittämistä on tarkasteltu tarkemmin erillisessä osaselvityksessä. 6

8 Kuva 2.2. Asutuksen sijoittuminen Loimaan seutukunnan alueelle v (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri) Väestönkehitys ja -ennuste Asukasmäärän kehitys Loimaan seutukunnan 12 kunnassa oli vuoden 2003 lopussa yhteensä asukasta. Näistä 35 % asui vuoden 2005 alussa yhdistyvien Loimaan kaupungin ja kunnan alueella. Myös Pöytyän ja Karinaisten kunnat yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Tämän uuden Pöytyän asukasluku on yhteensä 17 % koko seutukunnan asukasmäärästä. 7

9 asukasluku osuus seutukunnan väestöstä asukasluvun muutos Alastaro % - 8,9 % Aura % + 8,7 % Karinainen % + 3,1 % Koski Tl % - 6,7 % Loimaa % - 0,1 % Loimaan kunta % - 7,5 % Marttila % - 9,0 % Mellilä % - 7,7 % Oripää % - 4,0 % Pöytyä % - 2,7 % Tarvasjoki % + 3,1 % Yläne % - 8,7 % Loimaan seutu % - 3,2 % Seutukunta Koko maa 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, Kuva 2.3. Väkiluvun kehitys Loimaan seutukunnassa ja koko maassa v suhteutettuna vuoteen Seutukunnan asukasmäärä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Kokonaisuutena se on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut noin 3 %. Väestökehitys kuitenkin poikkeaa selvästi seudun eri osissa. Aura, Tarvasjoki ja Karinainen ovat selvästi kasvavia Turun pendelikuntia. Myös Pöytyältä käydään paljon Turussa töissä ja kunnan väkiluku on pitkällä aikavälillä ollut lievässä nousussa. Oripäässä, Marttilassa, Koskella, Mellilässä ja Yläneellä tasainen, lievästi vähenevä väestönkehitys. Näistä kunnista erityisesti Yläneellä on Turkuun pendelöivien osuus suuri. Koskelta ja Marttilasta pendelöidään merkittävästi myös Saloon. Väestöltään selvästi väheneviä kuntia ovat olleet Loimaan kunta ja Alastaro. 8

10 Loimaan kaupunki on ollut selvä kasvukunta 1990-luvulle saakka, sen jälkeen kehitys on ollut melko tasaista. Loimaan kaupungin ja kunnan yhteenlaskettu väestömäärä on pitemmän aikaa pysynyt lähes ennallaan. Väestömuutos suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta 1500 Väestömuutos Aura Loimaa Tarvasjoki Karinainen Pöytyä Oripää Marttila Koski Yläne Mellilä Loimaan kunta Alastaro Etäisyys Turkuun [km] Kuva 2.4. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v suhteessa kuntakeskuksen etäisyyteen Turusta. Väestömuutos suhteessa kunnan etäisyyteen Turusta Väestömuutos Aura Tarvasjoki Karinainen Pöytyä Oripää Loimaa Marttila Yläne Koski Mellilä Alastaro Loimaan kunta Etäisyys Turkuun [km] Kuva 2.5. Väestömuutos Loimaan seudun kunnissa v suhteessa kuntakeskuksen etäisyyteen Turusta. 9

11 Tarkasteltaessa väestömuutosta vuosina suhteessa etäisyyteen Turusta nähdään, että kasvavia kuntia ovat olleet alle 50 kilomerin työssäkäyntimatkan etäisyydellä Turusta sijaitsevat kunnat. Poikkeuksena on noin 40 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Marttila, jossa asukasluku ei ole kasvanut sekä Loimaan kaupunki, joka on pitkään ollut kasvukunta. Jos tarkastellaan vastaavaa kuviota kehityksestä vuosina , merkittävin muutos on, että Loimaan kaupunki on pudonnut väestötappiokunnaksi. Kuntatasoa tarkemmin tarkasteltuna väestömäärältään kasvavia alueita ovat olleet kuntakeskusten uudet alueet, eräät suurimmista kyläkeskuksista sekä lähimpänä Turkua sijaitsevissa Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella myös eräät tienvarsilla sijaitsevat hajaasutusalueet. Varsinais-Suomen liiton laatiman, Tilastokeskuksen uusimpaan (syyskuu 2004) trendiennusteeseen pohjautuvan väestöennusteen mukaan seutukunnan yhteenlaskettu väestömäärä kasvaa hieman, noin 4 % vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu on ennustettu Auraan, jossa väkimäärän on ennustettu kasvavan lähes kolmanneksen. Oripään ja Mellilän väestön ennustetaan kasvavan noin 13 % sekä Tarvasjoen noin 8 % vuoteen 2030 mennessä. Suurinta asukasvähenemää sen sijaan on ennustettu Alastarolle ja Marttilaan (4-5 %). Loimaan väkimäärä pysyy kuntaliitoksen myötä jokseenkin ennallaan. Kaiken kaikkiaan Tilastokeskuksen uusin väestöennuste on Loimaan seudulle positiivisempi kuin aiemmat vastaavat trendiennusteet Loimaan seutukunnan asukasluku Kuva 2.6. Loimaan seutukunnan asukasluvun kehitys v Väestöennuste: Tilastokeskus syyskuu

12 Kuntien asukasluvun kehitys Loimaa Loimaan kunta Aura Pöytyä Alas taro Karinainen Koski Yläne Tarvasjoki Marttila Oripää Mellilä Kuva 2.7. Loimaan seutukunnan kuntien asukasluvun kehitys v Loimaan kaupungin ja kunnan väestömuutoksiin ovat vaikuttaneet myös kuntaliitokset. Väestöennuste: Tilastokeskus syyskuu Kuvan taustalla olevat luvut on esitetty liitteessä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0-14 v v. 65 v. ja yli 13 % 21 % 20 % 18 % 22 % 22 % 23 % 17 % 22 % 24 % 24 % 19 % 20 % 15 % 65 % 63 % 63 % 62 % 61 % 58 % 62 % 62 % 61 % 60 % 62 % 67 % 60 % 60 % 22 % 16 % 18 % 19 % 22 % 17 % 17 % 16 % 18 % 23 % 15 % 16 % 18 % 18 % Aura Loimaa Loimaan kunta Pöytyä Marttila Oripää Koski Tarvasjoki Mellilä Alastaro Yläne Karinainen Varsinais-Suomi Koko Suomi Kuva 2.8. Loimaan seudun kuntien väestön ikäjakauma v

13 Useimpien seutukunnan kuntien väestö on keskimääristä iäkkäämpää. Nuorten osuus on korkein eteläosan kasvavissa kunnissa Karinaisissa, Aurassa, Tarvasjoella ja Pöytyällä. Vanhinta väestö on pohjoisimmissa kunnissa Alastarolla ja Yläneellä. Koko maan tavoin iäkkään väestön osuus tulee lähivuosina kasvamaan edelleen myös Loimaan seutukunnassa, mutta osa seudun kunnista on jo nyt saavuttanut tilanteen, joka monessa kunnassa on vasta edessä, eikä yli 64-vuotiaiden osuus enää merkittävästi kasva. Sen sijaan sitä vanhempien ikäryhmien osuuteen on niissäkin edelleen odotettavissa kasvua Työpaikat ja elinkeinorakenne Alkutuotannon merkitys on keskimääräistä suurempi Loimaan seutukunnan kunnissa lukuun ottamatta Loimaan kaupunkia ja Turun lähikuntia Auraa, Karinaista ja Tarvasjokea. Aura on elinkeinorakenteeltaan seudun teollisuusvaltaisin kunta. Teollisuuden osuus on suhteellisesti suuri myös Karinaisissa, Tarvasjoella ja Loimaan kunnassa. Loimaan kaupunki on selvästi palveluvaltaisin kunta. On huomattava, että osuudet on laskettu kunnan työpaikoista. Kunnan asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma voi poiketa tästä huomattavastikin; näin erityisesti kunnissa, joista pendelöidään runsaasti muualle. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on esitetty kuvassa 2.9. Kuva 2.9. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna

14 Seutukunnan suurimmat yksittäiset kuljetuksia aiheuttavat yritykset ovat Finnforest Oyj:n Kyrön saha sekä Raunion saha Koskella. Seudun länsiosan Yläneen, Pöytyän, Alastaron ja Oripään erityispiirteenä on virkistyspalvelujen ja luontomatkailun asema kasvavana elinkeinona. Kuhankuonon retkeilyalue, Kurjenrahkan kansallispuisto, Vaskijärven luonnonpuisto sekä Virttaankankaan ja Oripäänkankaan retkeilyreitistöt houkuttelevat alueelle vuosittain huomattavan määrän ihmisiä, minkä varaan on syntynyt ja pyritään synnyttämään erityyppisiä matkailupalveluyrityksiä. Yläneellä vapaa-ajan viettäjiä ja matkailijoita houkuttelee myös Pyhäjärven rannat ja Alastaron Virttaalla moottorirata toimintoineen. Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen läpi kulkee Turun ja Hämeen linnoja jo 11 vuosisataa yhdistänyt Hämeen Härkätie. Tiehen ja sen varren nähtävyyksiin ja palveluihin tukeutuvan matkailun merkitys työpaikkojen ja alueen vireyden lisääjänä on lisääntynyt voimakkaasti vuosi vuodelta. Alkutuotannossa Jalostuksessa Palveluissa Tuntematon 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 39 % 38 % 34 % 40 % 47 % 47 % 41 % 40 % 47 % 39 % 49 % 69 % 16 % 28 % 14 % 23 % 30 % 28 % 37 % 19 % 37 % 37 % 47 % 31 % 30 % 27 % 27 % 26 % 26 % 25 % 23 % 26 % 14 % 12 % Oripää Marttila Koski Alastaro Mellilä Pöytyä Yläne Loimaan kunta Tarvasjoki Karinainen Aura Loimaa Kuva Loimaan seudun kuntien työpaikat toimialoittain. 13

15 Työpaikkamäärä Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Ennuste: V:S liitto Kuva Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys. Ennuste Varsinais-Suomen liiton arvio. Kuvan taustalla olevat luvut ovat liitteessä 1. Kuvassa 2.11 on esitetty Loimaan seudun kuntien työpaikkamäärien kehitys kymmenvuosittain vuodesta 1950 lähtien sekä Varsinais-Suomen liiton laatima ennuste vuoteen Kuvasta näkyy selvästi ja 1960-luvuilla tapahtunut maatalouden rakennemuutos sekä teollisuus- ja palveluelinkeinojen kasvu, joka Loimaan seutukunnassa kohdistui erityisesti Loimaan kaupunkiin. Sen jälkeen muutosvauhti on tasaantunut lukuun ottamatta Loimaan kaupungin työpaikkojen selvää vähenemistä 1990-luvulla. Kuvassa ei täysimääräisesti näy 1990-luvun alun laman aiheuttamaa kuoppaa, koska työpaikkamäärät on esitetty vain tasakymmenvuosilta. Suurimmassa osassa kunnista viime vuosikymmenen työpaikkakehitys on ollut vähän tai selvästi laskeva. Ainoastaan Aurassa työpaikkamäärä on selvästi kasvanut. Ennusteen mukaan työpaikkamäärät kasvavat useimmissa kunnissa hieman. Eniten työpaikkamäärän ennustetaan lisääntyvän eteläisimmissä kunnissa Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella. 14

16 2.4. Työssäkäynti Yleisenä kehitystrendinä on myös Loimaan seudulla ollut se, että työssäkäynti oman kunnanulkopuolella on lisääntynyt ja samalla keskimääräinen työmatkapituus on kasvanut. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus on suurin Loimaan kaupungissa, sielläkin vain noin 70 % työvoimasta käy töissä omassa kunnassa, vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 124 %. Lähes yhtä paljon omassa kunnassa työssä käyviä on Koskella. Pienin omassa kunnassa työssä käyvien osuus on Turun lähikunnissa Aurassa ja Tarvasjoella. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 23 % 18 % 26 % 16 % 15 % 23 % 23 % 22 % 25 % 23 % 21 % 28 % 7 % 5 % 6 % 13 % 26 % 30 % 12 % 7 % 6 % 8 % 17 % 6 % 13 % 16 % 23 % 14 % 67 % 70 % 61 % 56 % 60 % 53 % 52 % 51 % 55 % 45 % 42 % 57 % Muu Forssa Salo Lieto Turku Loimaa Oma kunta 0 % Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Kuva Kuntien työssäkäyvien asukkaiden työpaikkojen sijainti Työssäkäyntivirrat Turkuun ovat suuria Turkua lähimpänä sijaitsevista kunnista, erityisesti Aurasta. Turussa työssäkäyvien suhteellinen osuus työvoimasta laskee vähitellen etäisyyden kasvaessa ja yli 50 kilometrin etäisyydellä se jää alle 10 prosentin (kuva 2.13). Poikkeuksena on kuitenkin 55 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitseva Yläne, jossa Turussa työssäkäyvien osuus on noin 15 %. 15

17 Kuva Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä vuonna Kuvassa 2.15 on esitetty kuntien väliset yli 30 hengen työmatkavirrat Turkuun ja kuvassa 2.16 muualle kuin Turkuun. Turun työssäkäynnin ohella kuvista hahmottuu selvästi seudun koillisosan kuntien työmatkojen suuntautuminen Loimaalle sekä Auranmaan (Aura, Pöytyä, Karinainen, Tarvasjoki) muodostama oma pieni työssäkäyntialue. Erityisen suuria ovat Loimaan kaupungin ja kunnan välisen työssäkäyntivirrat. Mm. joukkoliikennepalvelujen kehittämisen kannalta huomattavia ovat myös työmatkavirrat Alastarolta Loimaalle ja Pöytyältä Auraan. Seudun kaakkoiskulmalta Koskelta, Marttilasta ja Tarvasjoelta on merkittävää työssäkäyntiä myös Saloon, samoin Loimaalta ja Loimaan kunnasta Forssaan. 16

18 Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä (2001) Turussa työssäkäyvien osuus 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Aura Tarvasjoki Pöytyä Yläne Marttila Karinainen Mellilä Loimaa Alastaro Oripää Koski Loimaan kunta Etäisyys Turkuun [km] Kuva Turussa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä suhteessa matkaan Turkuun vuonna Kuva Työssäkäyntivirrat Loimaan seutukunnan ja Turun välillä (yli 30 hengen työmatkavirrat ). 17

19 Kuva Suurimmat kuntien väliset työssäkäyntivirrat Turku pois lukien (yli 30 hengen työmatkavirrat ). 18

20 3. Liikkumiskäyttäytyminen 3.1. Suomalaisten kulkutavat Vuosina tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan yli 5-vuotiaat suomalaiset tekevät päivittäin keskimäärin 2,84 matkaa. Tutkimuksessa matkalla tarkoitetaan siirtymistä kävellen tai jollakin kulkuvälineellä paikasta toiseen, esimerkiksi kauppaan tai työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle. Suomalaiset tekevät keskimäärin 54 % kaikista matkoistaan henkilöautolla, 39 % kuljettajana ja 15 % kyydissä istuen. Jalan tai pyörällä tehdään yli kolmasosa matkoista. Kävelyn osuus on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Kävelyn osuus matkoista on suurempi talvella kuin kesällä päinvastoin kuin pyöräilyn. Niiden yhteenlaskettu kulkutapaosuus pysyy kuitenkin melko tasaisena läpi vuoden vaihdellen tammikuun 31 %:sta syyskuun 36 %:iin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista on 7 %. Liityntämatkat eivät ole mukana luvuissa, vaan kulkutavalla tarkoitetaan matkan pääasiallista kulkutapaa. Lyhyillä, alle kilometrin matkoilla kävely on selvästi suosituin kulkumuoto. Yli kilometrin pituisista matkoista puolestaan yli puolet tehdään henkilöautolla. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössä kävellään ja käytetään joukkoliikennettä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla tai rakenteeltaan hajanaisessa ympäristössä. Kävelyn ja pyöräilyn osuus on keskimääräistä suurempi lasten ja nuorten sekä iäkkään väestönosan tekemistä matkoista. Työikäinen väestö puolestaan tekee 2/3 matkoista henkilöautolla. Kuva 3.1. Suomalaisten tekemien matkojen kulkumuoto-osuudet matkan pituuden suhteen. Vaaka-akseli kuvaa pituusluokan osuutta kaikista matkoista. 19

21 Kuva 3.2. Matkojen kulkutapajakauma eri kokoisissa kunnissa. Kuva 3.3. Eri matkaryhmien kulkumuotojakauma. Vaaka-akseli kuvaa matkaryhmän osuutta kaikista matkoista. 20

22 Kuva 3.4. Kulkumuotojakauma ikäryhmittäin. Vaaka-akseli kuvaa ikäryhmän tekemien matkojen osuutta kaikista matkoista Eri kulkutapojen käyttöedellytykset Loimaan seudulla Henkilöauton omistus Loimaan seutukunta on selvästi keskimääräistä autoistuneempaa aluetta (taulukko 3.1). Osittain henkilöautotiheystietoja vääristää autokaupat, joihin rekisteröidyt autot nostavat mm. Loimaan ja Mellilän henkilöautotiheyslukuja. Taulukko 3.1. Autotiheys vuonna 2003 henkilöautoja /1000 as. henkilöautoja ja pakettiautoja /1000 as. Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Loimaan seutu Varsinais-Suomi Manner-Suomi

23 Vaikka suurimmalla osalla seudun asukkaista onkin henkilöauto tai jopa useampia autoja käytettävissään, seutukunnassa on myös paljon autottomia asuntokuntia (liite 4). Heidän kannaltaan on välttämätöntä, että jokapäiväisen elämän edellyttämät toiminnot on mahdollista saavuttaa myös jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Luonnollisesti mm. ympäristö- ja terveysnäkökulmien kannalta on toivottavaa, että myös auton omistavat kotitaloudet liikkuvat mahdollisimman paljon omin jaloin tai joukkoliikenteellä. Pääosa autottomista asuntokunnista on siellä, missä suurin osa asukkaistakin eli kuntakeskuksissa ja suurimmissa kyläkeskuksissa. Kuitenkin myös haja-asutusalueella on laajasti autottomia asuntokuntia, mikä yhdessä lähipalvelujen puuttumisen kanssa merkitsee suurta haastetta joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalvelujen järjestämiselle. Joukkoliikenteen palvelutasoa on käsitelty tarkemmin erillisessä osaselvityksessä ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä seuraavassa luvussa. Kävely ja pyöräily Matkan pituudella on ratkaiseva vaikutus edellytyksille tehdä matka jalan tai polkupyörällä. Kahden kilometrin matka vastaa noin 20 minuutin kävelyaikaa ja viiden kilometrin matka noin 20 minuutin pyöräilyaikaa. Seuraavassa on tarkasteltu yksityisten ja julkisten palvelujen saavutettavuutta jalan ja pyörällä käyttäen esimerkkinä kuntakeskusten palveluja, lähintä päivittäistavarakauppaa sekä ala-asteen kouluja. Väestön osuus eri etäisyyksillä kuntakeskuksesta Loimaa Karinainen Koski Oripää Aura Mellilä Alastaro Yläne Marttila Pöytyä Tarvasjoki Loimaan kunta 51 % 37 % 12 % 51 % 13 % 12 % 24 % 43 % 8 % 25 % 24 % 43 % 16 % 16 % 25 % 43 % 22 % 18 % 16 % 39 % 13 % 23 % 26 % 38 % 7 % 17 % 38 % 35 % 9 % 15 % 40 % 33 % 10 % 27 % 30 % 32 % 6 % 19 % 42 % 28 % 16 % 42 % 14 % 26 % 12 % 8 % 54 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 1km 1-2 km 2-5 km yli 5 km Kuva 3.5. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin kävelymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin minuutin pyörämatkan päässä kuntakeskuksista asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri). 22

24 Kuva 3.6. Loimaan seutukunnan kuntakeskusten 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. Pinta-alaltaan pienessä Loimaan kaupungissa lähes 90 % väestöstä asuu kävelyetäisyydellä, alle kahden kilometrin päässä keskustasta. Myös Aurassa, Karinaisissa ja Oripäässä suuri osa asutuksesta painottuu melko tiiviisti kahden kilometrin säteelle keskustaajamasta (65 %, 64 % ja 59 %). Muissa kunnissa osuus vaihtelee Kosken ja Mellilän runsaasta 50 prosentista Loimaan kunnan vajaaseen 40 prosenttiin. Alle viiden kilometrin pyöräilymatkan päässä kuntakeskustan palvelut ovat parhaimmillaan kaikilla asukkailla Loimaalla. Yli 80 % väestöstä asuu alla viiden kilometrin säteellä keskustasta myös Tarvasjoella ja Aurassa. Pienimmillään alle viiden kilometrin etäisyydellä asuu 46 % asukkaista Loimaan kunnassa. Jos tarkastellaan päivittäistavarakaupan saavutettavuutta, tilanne on samansuuntainen, mutta kuntien väliset erot ovat melko pieniä, koska päivittäistavarakauppoja on jäljellä myös suurimmissa kyläkeskuksissa. Parhaiten kauppa on saavutettavissa sekä jalan että pyörällä Loimaalla. Heikoimmin kauppa on saavutettavissa jalan Loimaan kunnassa ja Tarvasjoella. Loimaan kunnassa tilannetta parantaisi kyläkaupan saaminen Niinijoelle. Tarvasjoella tilan- 23

25 netta heikentää se, että suuri osa uudesta asutuksesta sijoittuu Juvan alueelle, jonka kasvavat reuna-alueet (Hankaanmäki, tulevaisuudessa Paimionjoen eteläpuoli) etääntyvät jo yli kahden kilometrin päähän kaupallisesta keskustasta. Kuntaliitokset muuttavat luonnollisesti tuloksia näin laaditussa kuntakohtaisessa tarkastelussa ja yhdistyvien kuntien luvut sijoittuvat nykyisten lukujen välille. Käytännössä asukkaiden todellisten asiointimatkojen pituudet eivät muutu, sillä Loimaan kunnasta asioidaan nykyisinkin kaupungissa ja Pöytyän itäosan asukkaiden asiointi suuntautunee nytkin enemmän Kyröön kuin Riihikoskelle. Tämä on huomioitu myös nyt tehdyssä tarkastelussa, sillä kaupallisten palvelujen tarkastelu on tehty ilman kuntarajoja, ts. on oletettu, että palveluja voidaan hakea myös naapurikunnan puolelta. Väestön osuus eri etäisyyksillä päivittäistavarakaupoista Loimaa 94 % 5 % Aura 66 % 18 % 16 % Karinainen 64 % 12 % 24 % Mellilä 62 % 32 % 6 % Oripää 59 % 27 % 14 % Alastaro 58 % 23 % 19 % Yläne 55 % 25 % 20 % Marttila 54 % 38 % 9 % Pöytyä 53 % 36 % 11 % Koski 51 % 27 % 21 % Loimaan kunta 45 % 33 % 23 % Tarvasjoki 44 % 43 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 2 km 2-5 km yli 5 km Kuva 3.7. Alle 2 kilometrin kävelyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin 20 minuutin kävelymatkan sekä alle 5 kilometrin pyöräilyetäisyydellä (linnuntie-etäisyys) eli noin minuutin pyörämatkan päässä päivittäistavarakaupasta asuva väestö kunnittain vuonna 2003 (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri). 24

26 Kuva 3.8. Loimaan seutukunnan päivittäistavarakauppojen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. Kuvassa 3.9 on tarkasteltu ala-asteikäisten lasten sijoittumista kolmen ja viiden kilometrin vyöhykkeillä oman kunnan ala-asteelta. Viisi kilometriä on lakisääteinen koulukuljetusraja, mutta useimmissa kunnissa alimpien luokkien oppilaat kuljetetaan kouluun jo yli kolmen kilometrin matkoilla. Lyhyemmillä matkoilla kuljetus järjestetään vain, jos koulureitti on arvioitu liian vaaralliseksi kävellä ja pyöräillä. Loimaalla lähes kaikki koululaiset asuvat alle kolmen kilometrin etäisyydellä ala-asteen koulusta, Karinaisissakin 94 %. Myös Aurassa, Mellilässä ja Pöytyällä kouluverkko kattaa hyvin kunnan pinta-alan, sillä yli 80 % koululaisista asuu alla kahden ja % alle viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Suhteellisesti eniten pitkiä koulumatkoja on Oripäässä ja Marttilassa, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen yli viiden kilometrin etäisyydellä keskustaajamasta sijaitsevasta Ollilasta, sekä hieman yllättäen Tarvasjoella, jonka luvuissa näkyy koulun puuttuminen Liedonperästä. 25

27 Koulumatkayhteyksiin kuntaliitokset tuovat myös todellisia muutoksia, kun nykyiset kuntarajat eivät enää vaikuta koulumatkojen suuntautumiseen. Jos kouluverkko pysyy entisellään, nykyistä suurempi osa oppilaista sijoittuu alle kolmen ja viiden kilometrin etäisyydelle koulusta vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä ala-asteista Loimaa 98 % Karinainen 94 % 5 % Aura 86 % 9 % 5 % Mellilä 84 % 16 % Pöytyä 80 % 16 % 4 % Yläne 68 % 17 % 14 % Koski 65 % 14 % 21 % Loimaan kunta 61 % 25 % 13 % Oripää 60 % 8 % 32 % Alastaro 57 % 24 % 19 % Tarvasjoki 57 % 15 % 28 % Marttila 55 % 17 % 28 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 3 km 3-5 km yli 5 km Kuva vuotiaiden osuus eri etäisyyksillä oman kunnan ala-asteen kouluista. 26

28 Kuva Loimaan seutukunnan ala-asteen koulujen 1-5 km etäisyysvyöhykkeet. 27

29 4. LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA 4.1. Tie- ja katuverkko ja tieliikenne Tieverkon toiminnallinen luokitus Loimaan seudun tieverkon rungon muodostaa pohjois-etelä- tai koillis-kaakkosuuntainen Turkuun johtava säteittäinen päätieverkko: valtatie 9 Turku-Tampere, valtatie 10 Turku- Hämeenlinna-Lahti sekä kantatie 41 (Turku-)Aura-Huittinen(-Tampere). Turkuun johtavaan säteittäistieviuhkaan kuuluu myös seutukunnan länsiosaa palveleva hyvätasoinen seututie, maantie 204 (Turku-)Lieto-Eura-(Pori). Kuva 4.1. Yleiset tiet toiminnallisen luokituksen mukaan. 28

30 Seudun pääteistä merkittävimmäksi luokiteltuun ns. pääteiden runkoverkkoon ovat kuuluneet valtatie 9 sekä aivan seudun pohjoisreunaa leikkaava Helsingistä Poriin johtava valtatie 2. Parhaillaan on liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä työ, jossa tarkistetaan päätiestön luokitusta määrittelemällä tärkein osa päätieverkosta ns. runkoteiksi. Seudun poikittaisyhteydet ja kuntien väliset yhteydet rakentuvat suurelta osin linjaukseltaan hyvin vanhasta tieverkosta. Uusia yhteyksiä ovat ainoastaan Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava seututie, maantie 213, jonka vuosia kestänyt vaiheittainen rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2003 sekä Salosta Auraan johtava seututie, maantie 224 (ns. Hakutie), jonka jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Lisäksi Yläneen ja Hinnerjoen välille on aikoinaan rakennettu hyvätasoinen seututie (maantie 210). Se on osa Raumalta Loimaalle johtavaa seututieyhteyttä, josta on kuitenkin toteuttamatta Lapin ja Hinnerjoen välinen uusi seututie sekä Yläneen-Oripään-Loimaan välisen seututien 210 parantaminen seututietasoiseksi. Näiden poikittaisyhteyksien ohella seututeitä ovat myös jo aikaisemmin mainittu Lieto-Eura maantie 204, Alastarosta valtatielle 2 johtava maantie 231, Aurasta Turkuun johtava maantie 222 (vanha Turuntie) sekä Tarvasjoelta alkava Paimioon ja Kemiöön johtava maantie Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Liikennemäärät Seudun suurimmat liikennemäärät, keskimäärin yli ajoneuvoa vuorokaudessa, ovat Loimaan keskustassa maantiellä 213 vt 9:n ja Aleksis Kivenkadun välisellä osuudella. Aleksis Kivenkadun ja Heimolinnankadun välinen osuus seututiestä on kaupungin katua, jonka liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2020 mennessä maantien 213 liikennemäärien ennustetaan kasvavan Aleksis Kivenkadun liittymässä lähes ajoneuvoon vuorokaudessa (lähde: yleissuunnitelma 1998). Valtatie 9:n länsipuolella maantien 213 liikennemäärä on noin 9500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskee Hirvikosken kohdalla noin 3200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Loimaan keskustan itäpuolella liikennemäärä on noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtateiden 9 ja 10 liikennemäärien kehityksestä antaa käsityksen kuvassa 4.2 esitetty keskimääräisen vuorokausiliikenteen kehitys valtatien 9 (Auran ja Liedon aseman välillä) ja valtatien 10 (Marttilan keskustan ja Ollilan välissä) laskentapisteissä. 10 viime vuoden aikana valtatien 9 liikenne on kasvanut 22 % ja valtatien 10 liikenne 13 %. 29

31 Kuva 4.2. Liikenteen kehitys valtateiden 9 ja 10 laskentapisteissä vuosina (vt 9 Arosuo ja vt 10 Ollila). Valtatien 9 keskimääräinen liikennemäärä on Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella runsaat 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Auran ja Loimaan välillä ajoneuvoa vuorokaudessa ja Loimaan pohjoispuolella runsaat 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan valtatien 9 liikennemäärä on seudun ulkopuolella Turkuun saavuttaessa, moottoritieosuudella lentokentän kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärien ennustetaan kasvavan kantatien 41 liittymän eteläpuolella yli ajoneuvoon vuorokaudessa. Auran ja Loimaan välillä liikenne-ennuste on ja Loimaan pohjoispuolella noin 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa (lähde: valtatie 9 Turku Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Valtatien 10 liikennemäärä on suunnittelualueella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmillaan valtatien 10 liikenne on Liedon eteläpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä kevyen autoliikenteen ennustetaan kasvavan 24 % 30

32 ja raskaan liikenteen 46 % (lähde: Vt 10 Turku Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Kantatien 41 liikennemäärät ovat tien eteläpäässä noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja laskevat siitä noin 2600 ajoneuvoon Virttaan pohjoispuolella. Valtatien 2 liikennemäärät Loimaan kohdalla ovat noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muun tieverkon liikennemäärät jäävät alle kolmen tuhannen auton keskivuorokausiliikenteen (kuva 4.3). Kuva 4.3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna Tiehallinnon liikenne-ennusteen (Tieliikenne-ennuste , Tiehallinto 2003) mukaan liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen tieverkolla ovat taulukon 4.1 mukaiset. Pääteiden liikenteen ennustetaan kasvavan keskimäärin 40 % ja seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdysteillä liikenne ei juurikaan lisäänny, kasvuennuste on vain 10 %. 31

33 Taulukko 4.1. Liikenteen kasvukertoimet Varsinais-Suomen yleisillä teillä vuosina (Tieliikenne-ennuste , Tiehallinto 2003). Kasvukerroin Valtatiet 1,18 1,32 1,41 Kantatiet 1,16 1,29 1,36 Seututiet 1,14 1,23 1,31 Yhdystiet 1,07 1,09 1,10 Yhteensä 1,14 1,24 1,31 Pääteiden liikennevirtoja on ennustettu tarkemmin julkaisussa Pääteiden linkkikohtaiset liikenne-ennusteet (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001). Tämän ennusteen mukaan valtatien 9 eteläpäässä liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1,4 1,5-kertaiseksi ja Kyrön pohjoispuolella 1,3 1,4-kertaiseksi. Valtatien 10 liikenteen ennustetaan kasvavan 1,3 1,4-kertaiseksi ja kantatien 41 liikenteen 1,2 1,3-kertaiseksi. Pääteiden liikennemäärien absoluuttinen kasvuennuste koko maassa on esitetty kuvassa

34 Kuva 4.4. Liikenteen kasvu pääteillä, ajon/vrk (Lähde: Pääteiden liikennevirrat ja linkkikohtaiset liikenne-ennusteet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001). 33

35 Raskaan liikenteen määrä on suurimmillaan valtatiellä 9 Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella runsaat 1100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Auran pohjoispuolella samoin kuin valtatiellä 10 raskasta liikennettä on noin 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kantatien 41 eteläpäässä raskaan liikenteen määrä ylittää 500 auton rajan. Kuva 4.5. Keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne vuonna

36 Liikenteen toimivuus Tien palvelutaso on liikenneoloja kuvaava laadullinen mitta. Palvelutasoa kuvataan liikenteen nopeuden, ajoväljyyden, matka-aikojen, liikennevirran tasaisuuden sekä liikkujan kokeman liikenteen joustavuuden ja turvallisuuden avulla. Palvelutasoluokitus on esitetty kuvassa 4.6. Seudun sisällä liikenteen toimivuusongelmia on ainoastaan Pikatien liittymissä, mm. vt 9:n ja Pikatien liittymässä jonot ulottuvat joskus valtatielle saakka. Pikatien palvelutaso vaihtelee nykyliikenteellä luokissa E-D (palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina, lähde: Pikatien muuttaminen osaksi Ypäjä-Säkylä maantietä 213, yleissuunnitelma 1998). Vuonna 2020 ruuhkaisimman osuuden palvelutaso laskee luokkaan F, mikä tarkoittaa, että tieosuus on täysin ruuhkautunut ja liikenne pysähtelee. Tiepiiri ja kunta laativat Pikatien muuttamisesta yleiseksi tieksi yleissuunnitelman vuonna Siinä esitetään mm., että kaksi suojatietä korvataan alikuluilla, Pikatie levennetään nelikaistaiseksi ja Puistokadun liittymään rakennetaan kiertoliittymä tai liikennevalot ja tienvarren asutus suojataan melulta. Esitettyjen liittymäjärjestelyjen jälkeen liittymien toimivuus olisi hyvä vuoden 2020 ennustetuilla liikennemäärillä. Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole etenemässä kaupungin ja Tiehallinnon yhteishankkeena, sillä kaupunki on päättänyt säilyttää Pikatien katuna. Kuva 4.6. Palvelutasoluokkia on kuusi. Pikatien kuormitusta voidaan vähentää myös rakentamalla Kartanonportin kohdalle suunniteltu eritasoliittymä, jonka myötä rakentuu samalla katuyhteys valtatien 9 poikki. Kaupungin toimesta rakennettava eritasoliittymä korvaa nykyisen tilapäisluvalla rakennetun tasoliittymän. Tällöin poikittaisliikenteellä on käytettävissä katuyhteys valtatien poikki myös taajaman eteläosassa. Taajaman eteläpuolella on myös maantien 210 ohitustievaraus ja siihen liittyvä eritasoliittymävaraus valtatiellä 9. Loimaan itä-länsisuuntainen ohikulkutievaraus on kuitenkin ehdotettu siirrettäväksi taajaman pohjoispuolelle, jossa se palvelisi paremmin itälänsisuuntaista pääyhteyttä, seututietä 213. Samalla taajaman eteläosan poikittaisyhteyksiä 35

37 voidaan perustellusti suunnitella paremmin Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisiä yhteystarpeita palvelevaksi. Pohjoisen ohikulkutien tarve ja toteuttavuus on kuitenkin ensin selvittävä tarkemmin yleis- ja maakuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka seutukunnan tieverkolla ei ole Pikatien lisäksi muita toimivuusongelmakohtia, Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken kannalta suuri ongelmana on valtatien 10 ruuhkautuminen Turun ja Liedon välillä. Ruuhkautuminen hidastaa jo nyt tienvarren kunnista Turun seudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä, mikä vaikuttaa mm. kuntien houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Turku-Lieto välin liikenteellinen palvelutasoluokka on nykytilanteessa D ja vuoden 2030 ennustetilanteessa se laskee luokkaan E (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpana tuntina, lähde: Vt 10 Turku Hämeenlinna yhteysvälin kehittämisselvitys, 2004). Tieosan pääliittymien turvallisuutta ja toimivuutta parannetaan vuonna 2004 rakentamalla liittymiin kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen alikulkuja. Loukinaistentie liittymä varustetaan liikennevaloilla. Kääntymiskaistat parantavat pääsuunnan liikenteen sujuvuutta; sen sijaan valoohjaus turvaa sivusuunnan liikenteen toimivuuden ja parantaa liittymän turvallisuutta, mutta samalla katkoo pääsuunnan liikennettä. Kuva 4.7. Pääteiden palvelutasoluokka vuoden 100. vilkkaimpana tuntina vuonna 2003 (Lähde: IVAR tarkastelu huhtikuu 2004 /Tieliikelaitos). 36

38 Valtatiellä 9 liikenne on nykytilanteessa sujuvaa. Palvelutaso on Turun ja Toijalan välillä luokissa A C (palvelutasoluokka vuoden 300. vilkkaimpana tuntina, lähde: Valtatie 9 Turku Tampere yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003). Pitkällä tähtäimellä Liedon aseman ja Auran välinen leveä kaksikaistainen osuus varaudutaan muuttamaan keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi. Liikenteen toimivuuden edellyttämät toimenpidetarpeet vuoteen 2020 mennessä: Loimaan Pikatie Pikatien kuormituksen vähentäminen toteuttamalla vt 9:n länsi- ja itäpuoliset taajamaalueet yhdistävä eteläinen alikulku/eritasoliittymä Pikatien toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen (liittymäjärjestelyt, lisäkaistat, kevyen liikenteen alikulut, melusuojaukset) Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) maantien 213 ohitustievaraus Loimaan keskustan pohjoispuolelle Valtatie 10 Valtatien 10 toimivuuden turvaaminen Liedossa liittymien kaistajärjestelyillä ja liikennevaloilla sekä täydentämällä rinnakkaiskatuverkkoa paikallisen liikenteen ohjaamiseksi osin sinne Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) Liedon ohitustien rakentaminen Valtatie 9 Pitkällä tähtäimellä (v jälkeen) Auran ja Liedon aseman välin muuttaminen keskikaiteella varustetuksi ohituskaistatieksi 37

39 Yleisen tieverkon tila Yleisen tieverkon laajuus Loimaan seutukunnan alueella on noin km yleisiä teitä, mikä on runsaat 13 % Turun tiepiirin alueen yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Seudun yleisistä teistä 150 km on toiminnalliselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 160 km seututeitä ja 800 km yhdysteitä. Yleisten teiden verkon kattavuutta voidaan pitää hyvänä, sillä suunnittelualueen kunnissa on yleisiä teitä keskimäärin 30 metriä asukasta kohti, mikä on paljon verrattuna koko tiepiirin keskimääräiseen lukuun 12 metriä/asukas. Kevyen liikenteen väyliä seudun yleisten teiden varsilla on 41 km. Valaistuja yleisiä teitä on noin 120 km. Kevyen liikenteen väylien ja valaistun tiepituuden osuus on pienempi kuin seudun osuus tiepituudesta ja liikennesuoritteesta, mutta suurempi kuin seudun osuus tiepiirin alueen asukkaista. Kevyen liikenteen väylien ja valaistuksen osuus on suurin isoilla kaupunkiseuduilla. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Asukkaita 5,4 % Yleisiä teitä Valta- ja kantatiet Seututiet Yhdystiet Kestopäällyste Kevytpäällyste 13,4 % 13,5 % 15,6 % 13,0 % 13,0 % 13,6 % SOP 6,5 % Sora 16,4 % Valaistus jk+pp 6,0 % 7,6 % Suorite Heva-onnettomuuksia Kuolleita 10,4 % 12,8 % 15,5 % Kuva 4.8. Loimaan seudun osuus Turun tiepiirin alueen asukkaista ja yleisten teiden tiedoista. 38

40 Puuttuvat ja standardiltaan heikot tieyhteydet Loimaan seutukunnan kokonaan puuttuvista tai nykyisiä heikkotasoisia teitä korvaavista pää- ja seututieyhteyksistä merkittävin on Salon ja Kustavintien välisen ns. Hakutien (mt 224) puuttuva länsipää Aurasta Mietoisiin ja siihen liittyvät Auran keskustan ohittavat tiejärjestelyt. Hakutie on Turun kaupunkiseudun uloin kehätie, joka länsipään rakentaminen valmiiksi merkitsisi nyt kokonaan puuttuvan tieyhteyden aikaansaamista Loimaan seudun eteläosasta valtatie 8:n ja Kustavintien suuntiin. Maantien 210 Loimaa-Hinnerjoki taso on välillä Yläne-Oripää-Loimaa selvästi seututiestandardia heikompi. Tien parantamiseen suunnitelmien mukaan lähes nykyisellä paikallaan liittyy tienvarren asutuksen kannalta myös ongelmia, koska sujuvampi tie merkitsee samalla autoliikenteen korkeampaa nopeustasoa ja siitä aiheutuvia turvallisuusriskejä. Maantien 210 koko parantamishankkeeseen sisältyy vielä seutukunnan ulkopuolelle sijoittuva hanke tien jatkamiseksi Hinnerjoelta Lappiin (nykyisen paikallisten korvaava tieyhteys), mikä parantaisi Loimaan seutukunnan länsi- ja eteläosien yhteyksiä Rauman suuntaan erityisesti raskaan liikenteen kannalta. Kuntakeskusten välisistä yhteyksistä ongelmallisin on vuoden 2005 alussa yhdeksi kunnaksi yhtyvien Karinaisten ja Pöytyän nykyisten kuntakeskusten, Kyrön ja Riihikosken, välinen tie. Nykyisin taajamien väliltä puuttuu suora kokoojaluokkainen tieyhteys. Pääosa taajamien välisestä liikenteestä kulkee valtatien ja päällysteleveydeltään vain kuuden metrin levyisen Jalkalan paikallistien kautta. Toinen, pitempi vaihtoehto kulkee pitkin Riihikoski- Karhunoja maantietä 2255, jonka rakenne ja geometria ovat hyvin puutteellisia. Kyrön ja Riihikosken välisestä uudesta tieyhteydestä (Karhunoja-Kurkelankulma) on laadittu yleissuunnitelma vuonna Suunnitelma sisältää myös Riihikosken ohitustien, sillä uusi tie on linjattu Riihikosken pohjoispuolitse ja edelleen kantatien poikki maantielle Hankkeen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole löytynyt rahoitusta ja siksi kuntien yhdistymisen yhteydessä on suunniteltu hanketta, joka sisältää Jalkalan paikallisten parantamisen (pahimpien mutkien oikaisu, tien leventäminen ja vt 9 liittymän parantaminen tai siirtäminen) sekä kevyen liikenteen väylän rakentamisen maantien 2255 varrelle Riihikoskelle etelään Lankkistentien liittymään. Parantamista kaipaava kuntakeskusten välinen yhteys on myös Niittykulman paikallistie 12573, joka on osa Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle johtavaa tieyhteyttä. Niittykulman paikallistie on kelirikosta kärsivä soratie, jonka heikko kunto edellyttää rakenteen parantamistoimia lähitulevaisuudessa. Tien parantaminen myös geometrialtaan paremmaksi loisi uuden hyvätasoisen poikittaisen tieyhteyden Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2. Samalla uusittu tie palvelisi Yläneen yhteyksiä Loimaan suuntaan ennen kuin maantie 210 parantamishanke toteutuu. Kyse on yhdystiestä, mutta tien mahdollisen parantamisen yhteydessä tulisi kuitenkin harkita, onko perusteltua ehdottaa Tiehallinnon seututieverkkoluokituksen tarkistusta siten, että muodostuisi uusi seututieyhteys Mynämäeltä Yläneen ja Alastaron kautta valtatielle 2. Nykyisellään Alastarolta valtatielle 2 johtavan seututien 231 verkollinen merkitys on pieni. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispää on vuosia sitten peruskorjattu Paimion kunnan puoleiselta osaltaan, mutta Tarvasjoen kunnan puoleinen lyhyt tiejakso on vielä toteuttamatta. Mutkainen tieosa päättyy valtatien 10 suoraan ylittävään liittymään, jossa on tapahtunut vakavia liikenneonnettomuuksia. Parantamishanke sisältää sekä tieosan suuntauksen että liittymän parantamisen. Loimaan yhteyksiä palvelee myös kantatie 52, jonka pohjoispää Ypäjältä Somerolle on geometrialtaan selkeästi kantatiestandardia alhaisempi. Yleisten teiden leveydet on esitetty kuvassa 4.9. Suurimmat leventämistarpeet liittyvät edellä kuvattuihin tasonostohankkeisiin maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää-Loimaa ja Jalkalan paikallistien parantaminen. 39

41 Kuva 4.9. Päällysteen leveys yleisillä teillä. 40

42 Kuva Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet. Tieyhteyspuutteet ja merkittävimmät tasonnostotarpeet: Perustienpidon hankkeet: 1. Jalkalan paikallistien parantaminen Riihikosken ja Kyrön väliseksi pääyhteydeksi 2. Niittykulman paikallistien rakenteen ja suuntauksen parantaminen ja päällystäminen osaksi maantieyhteyttä Mynämäki-Yläne-Virttaa-Alastaro-vt 2 (koko yhteyden luokitteleminen seututieksi, nyt väli Alastaro-vt 2 seututietä 231) 3. Kemiö-Tarvasjoki maantien 181 pohjoispään suuntauksen parantaminen ja vt 10 liittymän parantaminen 4. Karhunoja-Kurkelankulma, uusi tieyhteys Kyrön ja Riihikosken välille 5. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Oripää-Loimaa 6. Lappi-Loimaa maantien 210 parantaminen välillä Yläne-Oripää Kehittämishankkeet: 7. Hakutien (mt 224) jatke Aura-Mynämäki-Mietoinen 8. Hakutiehen liittyvä Auran ohitus ja kantatien 41 liittymäjärjestelyt 9. Kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus 41

43 Talvihoito Nykytila Talvihoitoluokkien määrittäminen perustuu tien liikennemäärään ja toiminnallisen luokitukseen. Sen lisäksi otetaan huomioon yhtenäiset tiejaksot, ympäristövaikutukset, ja liikenneturvallisuus. Valtatie 9 välillä Turku-Kyrö, valtatie 10 välillä Turku-Liedon keskusta sekä maantie 213 välillä Loimaan keskusta-hirvikoski kuuluvat nykyisin korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is (paljas ja pitävä, läpi talven suolattava). Syksystä 2004 lähtien valtateiden talvihoidon yöajan laatutasoa parannetaan. Samalla valtatien 9 väli Kyrö-Loimaa nostetaan talvihoitoluokkaan Is. Muut valta- ja kantatiejaksot kuuluvat talvihoitoluokkaan I (paljas, läpi talven suolattava, öisin mahdollisesti lievää liukkautta). Alueen seututeistä maantie 204 Lieto-Eura, maantie 224 Aura-Halikko, maantie 213 välillä Alastaro-Loimaa-vt 10 sekä maantie 210 välillä Oripää-Loimaa kuuluvat talvihoitoluokkaan Ib. Luokassa Ib tiet pidetään paljaina lumesta ja jäästä syksyisin ja keväisin, mutta sydäntalven aikana tietä ei suolata, vaan tiellä voi olla riittävän pitävä ja tasainen lumi- ja jääpinta, jonka liukkaudentorjunta tehdään hiekoittamalla. Seututeistä välit Oripää-Yläne-Hinnerjoki (mt 210), Alastaro-Kanteenmaa (mt 231), Aura- Liedon asema (mt 222) ja Tarvasjoki-Paimio (mt 181) sekä kuntakeskusten väliset yhdystiet kuuluvat pääosin talvihoitoluokkaan II (lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie). Muut yhdystiet kuuluvat pääosin luokkaan III (kuten II, mutta toimenpideajat ovat hieman pitemmät). Vuoden 2004 syksystä alkaen Puntamäki-Tarvasjoki maantien 2251, Mellilänkylä-Hurskala maantien 2102, Sorvasto-Ypäjä maantien 2805 sekä Kollanen-Koskenranta maantien 2294 pohjoisosan hoitoluokka nousee luokasta III luokkaan II. Luokissa II ja III toimenpideajat ovat melko pitkiä, mikä johtuu tieverkon pituudesta. Luokkiin II ja III kuuluvia teitä on Turun tiepiirin alueella yhteensä noin kilometriä, eikä mikään kohtuullinen kalustomäärä riitä hoitamaan niitä kaikkia yhtä aikaa kuntoon. Hoidon tasoa voidaan parantaa tietyllä tiejaksolla tai tienkohdalla normaalista hoitotavasta poikkeavalla täsmähoidolla. Täsmähoito voi olla aikaan, paikkaan tai hoitotapaan kohdistuvaa. Sen tarve voi johtua tiestöllisistä ja/tai liikenteellisistä syistä. Tiestölliset täsmähoitokohteet hoidetaan tien geometrian (esim. jyrkkä mäki), rakenteen tai paikallisten olosuhteiden vuoksi poikkeavalla tavalla. Liikenteelliset kohteet hoidetaan tien erityiskäytön (esim. turvekuljetukset), tietyllä ajanjaksolla tapahtuvan liikennemäärien merkittävän kasvun (esim. syksyiset juurikaskuljetukset) tai tiettyyn vuorokaudenaikaan ajoittuvan säännöllisen liikenteen (esim. linja-autoliikenne) vuoksi tehostetusti. 42